Vapaus, June 24, 1969

              Sivu 2 Tiiätai, Ikesäk. .24 p. — Taesday, Jun^ ^4, 1969
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) BsrtaUUshed Nov. 6.1917
B$tor: W. EKLUND Manager: E. SUKSI
Pvmäsedimioe -ve^iäy: Tueedagrs and iSiiiredaiirs liy Vapam Publishing
XX». lAojäie^ Sudbury, Ombacto, Oamdleu.
MäiUEiiig address: Box 69. ,
Advertistas cates upoo appJHoaHan, itroiniflatton free pf chaangie.
SeooDd Otess MoSl regl^tmtiioD NumSbeir 1076
CANADIAN UNOUAGF. PRESS
^ SM LL II H
TlLAUSHINNATr
Oanadaasa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5J25 USAro:
3 kk. $3.00
1 vk,"'$li:Ö0';'6 kk-^^S^-ZS"
ÖMoroeea: l : ^ ; : $ l l ^ , 6 kk. 96.25
^^J^edicare my83 On^rioon
~ Ensimmäisten tietojen,jälkeen,^iitä, ^ettÄ Ontarion maakunta
liittyy lopultakin kansalliseen aairaushuoltoort eli medicareen, ei
tahtonut tietää mitä pitäisi tehdä — nauraa ilosta kun näin ta- |1a.
pahtuu taWtkeä siitä tavasta, miten tätä tuiki tärkeätä edistysas­kelta"
aiolaän toteuttaa Ontariossa. i
Tämän epätietoisuuden perustana on seuraava seikka: Se
"kompromissi" minkä perusteella Ontario liittyy medicareen on
kaikesta huolimatta parempi kuin se, jos ei siihen olisi liitytty ja
ahtaa myös mahdollisuuksia nykyisten suunnitelmien muuttami­seksi;
mutta odotettujen taloushuojennusten asemesta saadaan,
jos pääministeri John Robartsin suunnitelmaan ei tule hetikohtai-sesti
muutoksia, tarpeettoman kallis ihedicare.
Mediearen kalleuden perustana on se, että Robartsin hallitus
ei aio käyttää liittohallitukselta mediearen rahoittamiseksi tulevaa
$176 miljoonan suuruista rahasummaa sellaisenaan maksujen alen­tamiseksi,
vaan huomattava osa siitä käytetään muihin tarkoituk­siin.
"Laillisuuden" kannalta Ontarion maakuntahallituksella on
oikeus käyttää liittovaltiolta saamansa medicare-rahat miten par­haaksi
katsoo. Tätä "oikeutta" hyväksikäyttäen Robartain tory-hallitus
aikoo käyttää niitä medicare-rahoja "muihin sairashuolto-tarkoituksiin
— ilmeisesti sairaalain rakentamiseen, lääkärien kou-:
luttamiseen jne.
Mediearen perustarkoituksena on kuitenkin auttaa vähävarai­sia
canadalaisia, siis enemmistöä canadalaisista, tarvittavien lää-kintäkustaniiusten
maksussa, eikä "muiden terveyshuoltomenojen"
maksamisessa. Tosiasia "on, että liittohallitus perii ^225 miljoonaa
Ontarion asukkailta tätä medicarea varten 2-prosenttisen veron
perusteella — se tulee kokonaan vähävaraiselta väestöosalta —
ja luovuttaa siitä summasta $175 miljoonaa Ontarion hallitukselle
medicare-mehojen maksuksi. Mutta Robartsin hallitus ei luovuta-kaah
näitä varoja "halVan mediearen" varaamiseksi; vaan käyttää
ne "toisiin terveyshuoltotarkoituksiin" kuten hän sanoo. Toisin
sanoen tässä ön kysymys kaksinkertaisesta verotuksesta: — vero»
tuksesta mediearen hyväksi ja sitten mediearen maksujen perimi­sestä,
kun osa näistä alkuperäisistä medicare-veroista menee "mui­hin
tarkoituksiin"-.- ....
Selvää on, että tässä tarvitaan parannusta. Toivottavaa myös
on, että asiaa koskevia muutoksia saataisiin; tähän lekiehdotukseen
lainlaatijakunnan istunnossa.
Pääniinisteri Robarts sanoi yllämainittuihin suunnitelmiin vii­taten,
että mediearen "maksut eivät nouse nykyisin OMSIP-mak-suja
korkeimmikBi".' To«feaiassa WfOdotettavlasafVettä '^imÄrMksi
"ryhmävakuutusten" alaiset työläiset tulevat Ontarion" mediearen
puitteissa saamaan hieveröisen alennuksen maksuihinsa. Mutta
OMSIPrin taksat ovat hirveän korkeat:. $5,90 kuukaudessa yksi­tyiselle
henkilölle; $11.80 pariskvinnaile j a $14.75 lapsellisille per­heille.
Toisaalta tiedetään kuitenkin, että Ontarion medicare tulee
antamaan myös eräitä sellaisia etuisuuksia ja palveluja mitä OMSIP
ei anna: yleistarkastuksen, psykiatri-tarkastuksen jne. poistaen
samalla 4-kuukautisen odotusajan synnytystapauksissa. Tältä koh­din
medicare on OMSIP :ia parempi.
Mahdollisesti mediearen kalleus johtuu siitä "voitosta" minkä
pääministeri Robarts sai vakuutusyhtiöiden hyväksi niin, että va^
kuutusyhtiöt voivat toimia, tosin hallituksen edustajina,: medicare-maksujen
perijinä ja näiden varojen huoltajina vain sillä varauk­sella,
että nämä varat on pidettävä erillään vakuutusyhtiöiden
muista varoista.
Epäilemättä tämä on eduksi upporikkaille, suurelta osalta yh­dysvaltalaisten
kontrollissa oleville vakuutusyhtiöille. Monopoli­soituneet
suuryhtiöt eivät tee mitään ilmaiseksi. Niiden kaiken
toiminnan tavoitteena on voittojen hankkiminen joko tavalla tai
toisella. Ja se seikka kun nämä vakuutusyhtiöt ovat niin mielel­lään
suostuneet medicare-maksujen perijiksi j a näiden varojen
huoltajiksi, on osoitus siitä, että Robartsin halljtuksen medicare
lakiehdotukseen olisi saatava maksujen tiimoilta perusteellinen pa­rannus.
Jeesus oli n^v^
"avaruuslentäjä^ ^
Moskova. — BrSän. nemvostollltto-
Islsen kielitioteilldän (fitologi) mu-jkaan
Jeesus »li ftvaruiusmles.
RaHmulkseö saflomatohtl Izvestija
julkaisi katikelhnte klelltietoUljä V.
Zaitsevin airtildcelista, jossa hSn «a"
pioo Belleiheanin tähdön olleen to-dellisuudessai
aivamusialuiksen ja
Jeesuflcsen, joltain toiselta fflaiiöetal.
ta tuilleen vierailijan.
'Totehii' sainoein,' jumalan maa*»an-tuOo
on todeUlsuudessa koöjnÖllhen
iäpaua»" SJ^OÖO, Z^itsev.
;/Hän .«hdottaa, että -lyhdkyttaislin
hajikitsemaan '^histodallista tapaus-ta
ja Yplitt^iia,^iimala Sanan tilal­le
-uu^i mii^;- Avari)usmi^ , J ^
iait»ev ipeaistelee • teoriÄns^ raa­matun,
. matkakeirtomuteiin, vjoissa
Jeesukseni ikerijotaan «anoneen kuu-
Iijoilleen, että hän laskeutui talvaas-
Alajfnid Saiarinien:
Moskovan kokous osoitti
komm. liikkeen voimaa
"Jeesus oli uusi tulokas avaruus
desta- ja edusti ikorkeampitasoista
sivistystä," sanoo Zaitsev.
Izvestijavhuomauttaa puolestaan,
että vailkilcä länshnaiset kielitiede-miehet
esittävätlkin tällaisia "teorioi­ta",
niin vaikeata on kuitoiflrtn us­koa,
niiksi jo(ku neuvostoliittolainen
Jedeanies voi sellaisiin teorioihin
uskoa.
Hölsiitkt Moskovassa päät­tynyt
kansainvälisen kommuniati-sen
liikkeen neuvottelukokous oU
merkittäv|l( historiallinen tapah­tuma
» Jolla on huomattava poliit­tinen
j a yhteHskuftttalHhen valku-täs.
Kokouksen :V&^>i)lt<telut sitori-iettilnperuisteellisesti,
kollektiivi­sesti
Ja dömokraatUaesti. Valmis­telujen
Ja itfle kokouksen aikana
vaihdettiin vapaasti ja avomieli­sesti
mielipiteitä kaikista ongel­mista,
jotka liittyvät kommunis-tisejen
liikkeeseen j a sen kansalli­siin
j a kansainvälisiin tehtäviin:
Tämä auttoi suuresti myönteiseen
tulokseen pääsemistä, toteaa SK-P:
ri puheenjohtaja Aarne Saari­nen
antamassaan lausunnossa.
-—Liikkeemme vastustajat toi­voivat,
ettei kokousta ylipäätänsä
sataisi aikaan. Kun sen koolle­kutsumisesta
tehtiin päätös, niin
vastustajiemme toiveet ja koko
huomio kiinnittyivät erimielisjryk-siin,
joiden he odottivat muodos-.
tuvan niin suuriksi, että voitaisiin
katsoa kokouksen epäonnistu­neen.
Näissä odotuksissa ja toi-
"A BEEF ABOUT BEEF."
Ylläolevalla otsikolla oli toimitus-kirjoitus
Toronto Starissa kesäkuun
13 päivä. Mainitussa kirjoituksessa
kehoitetaan kuluttajia käyttämään
>iiteistä voimaansa korkeita elinkus­tannuksia-
vastaan, erikoisesti tällä
kenralla huippuunsa nousseen nau^
danlihan hintaa vastaan. Kh^oituk-sessa
kehoitetaan ostajia ottamaan
•huomioon ministeri Ron Basfordin
lausunto, jossa kehoitetaan kulu!ta-r
jia päättävään taisteluun yhä nou­sevia
hintoja yas^aap. JHyöskin, mai­nitaan,
ettäijtomn^Jainen tsjisten
ryhmä W'ÄSP (Wömefi ' Aga nst
Soaring Prlces) on julistanut ylei­sen
boikotih • Jjaliden v^kon i arljana
naudiiolihan ostoa -vastaan. Se alkoi
kesäkuun 19 päivä, ja kirjoitukses­sa
kehoitetaan, että ostajien nyt pi­täisi
näyttäävolmansa Ja tukea tä>-
tä kampanjaa.
: Hymyilyttää... tuli seUainen Pie­ni
(yytyväisyyden tunne tuota lu.
kiessani. Olii» yhtepä ylksilönä pe­rustamassa",
tuota yllämainittua, jär­jestöä.
Siitä on nyt aikaa lähes kol­me
vuotta. Silloinkin ensimmäinen
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Hannes Wataja. Port Arthur, Ont.
täyttää torstaina, kesäkuun 26 päi­vänä
72 vuotta.
Ida Koivula, Sudbury, Ont., täyt­tää
perjantaina, kesäkuun 27 päi­vänä
81 vuotta.
Alma Karjalainen, Long Lake,
Ont., täyttää penantaina, kesäkuun
27 päivän^ 81 vuotta: .
Paavo Vaurio, Toronto, Ont.,
täyttää lauantaina, kesäkuun 28 päi­vänä
75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
oninentoivotuksiin.
kampaniia oli korkeita elinkustan­nuksia
vastaan, jos muistatte pidet­tiin
lihaton viikko, hedelmätön viik­ko
(ja käytettiin monia keinoja
kiinnittääScsemme kuluttajain huo-mion
korkeisiin hintoihin. Menim­me
Supermarkettien eteen, jaoim­me
lentolehtisiä, usein meidät käs­kettiin
pois ja ei suuri yleisökään
aina ollut erikoisen kiitollinen.
Näiden vuosien aikana on tämä
komitea tehnyt tätä työtä monella
eri tayalla. On käyty Ontarion hal-litudcsen
puheilla asunto, ja korke­asta
vuoikrakysymyksestä, on tehty
hallitubelie' asiakirjoja lääkkeiden
ja lasten vaatteiden huippu hinnois­ta,
ja jatkuvasti julkiäuustyötä elin­kustannuksien
noususta.
Nyt todella ii^yilyttää:.. nyt jo
Toronton päivilehdetkin antavat
tunnustuksen, että ostajilla on voi-maär
iamsjläi^i käyttää. 'Nyt yh.
den suuren ketjuliikkeen johtaja­kin
on sanonut, kyllä saatte hinnat
alas, jos vähän kieltBiydytte ja. har­kitsette
mitä ostatte.
ilymyillyttää; siUä nyt kun me-nemme
jakamaan lentolehtisiä, ne
vaiTnaan otetaan suopeasti vastaan,
ja saamme tukea tohninnallemme.
Liian usein kuulee sanottavan, mi­täpä
minun nimiScirjoituksestani jo­honkin
kampanjaan on mitään hyö­tyä.
Hyöty on siinä, että yksilöistä
tulee joukot, ja joukot ovat voimaa.
Siiä, kuluttajat, ostajat kaikkial­la
tukemaan kampanjaa korkeita
elinkustannuksia vastaan. Lentoleh­tisiä
on saatavana, niitä voi levittää
postilaatikoihin ja naapureille. Teh^
käämme tästä kampanjasta jatkuva
ja voimakas... sillä meillä kulutta­jilla
on kaikki mahdollisuudet, jos
todella yhdessä työsikentelemme.
— H.T., Tor<mto, Ont.
velssa on nyt petytty.
Kukaan ei ole halunnut kieltää
tai peittää erimielisyyksien, eri­lasten.
arvioiden ja katsantokan­tojen
olemassa oloa. Ne ovat ol-^
ieet tunnettuja jo aikaiäemmin Ja
niistä puhuttiin myös kokotikseS^
fla. Merkittäviä' j a myönteteta oli
nimenomaan 'se, ettfl tämä voitiin
yhtelseat! j a avoimesti todeta Ja
huomioida samalla näiden erilais­ten
katsantokantojen reaalisiet
taustatekijät, kuten esim. olojen
suuret'ierot eri maissa ifäniaaii-ösissa.
J a vielä merkittävämpää
on se, että pääkysymyksestä,
kommunistisen liikkeen tehtävis­tä
taistelussa imperialismia vasr
taan, vallitsi miltei täydellinen
yksimielisyys. Yksimielisiä oltiin
myös siitä, että sosialistinen
maailmanjärjestelmä Ja etenkin
Neuvostoliitto on päävoima impe-rialisminvastaisessa
taistelussa.
Moskovan neuvottelukokous
osoitti maailman kommunistisen
liikkeen suuren voiman. Soslalis-tinen
maailmanjärjestelmä voi­mistuu
taloudellisesti j a sosiaali­sesti.
Kommunististen puolueiden
poliittinen vaikutus j a merkitys
kasvaa myös kapitalismin j a im­perialismin
maailmassa. Maail­massa
ei ole toista poliittista ^ l i i ­kettä,
j o k a olisi lähimainkaan niin
voimakas j a yhtenäinen kuin kom
munistinen liike. Se oli arvokas ja
rohkaseva kokemus Moskovan
neuvottelukokouksesta. Eräissä
asioissa esiintyneet asenne- Ja
mielipide-erot eivät tämän rin­nalla
kovin paljon merkitse, var­sinkaan
kun ne eivät luonteel­taan
jä vaikutuksiltaan läheskään
kaikilta osin ole kielteisiä.
Mitä muiit sanovat; ^ i ^ , !
H^mmäiitystä slheuttamaita Hanoi ei o/e /a/n^aan innostunut;
presideptil Ri<Aard N i x o n i n t^^
tään pois 25,000 amerikkalaissotilasta»
Hanoissa tiedetäänf että Yhdysvaltain Vietnamissa olevia ase­voimia
voidaan vähentää jopa 100,000 miehellä nykyisestä^ 6381999
m i r h a n t$»08t6f Vähentämättä lainkaan Yhdysvaltain teiateluky
PyhreijUä lavuin; Vietnamissa on 360,000 Yhdysvaltain armeijan
miestä, 61,000 ilmavoimien miestä, : 3 6 f i 0 0 laivaston miestä^ SOO
rannikkovartioston miestä- j a 81,000 merijalkaväen r miestäsi ^jfuri
enemmistö niistä on ei-taisteluihin osallistuvia tukijötikköjh^ . .
Suhdeluku ons 3 ppitft^^n taust^miestä joka yhtä rintamasotilasta
kohti . . H e (yhdysvaitalaisupseerit) eivät ol& yhtään huonom­massa
asemassa vaikka heidän takanaolevia linjoja harvennetaan-kin}>
Hanoi tietää tämän. Tässä on syy miksi se sanoo 2Sj000::soti-^
laan kotiuttamisehdotusta "laverteluksi" . . .
. . K a i k e n kaikkiaan Hanoi ei' näe, että Midvfayssa tehty päätöS'
(25,000 amerikkalaisen kotiuttamiseksi) olisi tehnyt vihollista. sOr..
m a a l l i s e s t i yhtään heikommaksi. - - J o h n Gelner, Globe and Mail.
Israeliii koneei
hyökkäfidvät taas
Jordania vastaan
Tel Aviv. — Israelin lentokoneet
suorittivat sunnuntaina hyökkä>yksiä
Jordanin alueita vastaan. Samaan
aikaan Israelin kommandojoukot
liunkeututvat Egypth) alueelle sur­maten
15 egyptiläistä sotilasta, ku­ten
Tel Avivissa kerrottiin.
Egypti tiedoitti kommando-jouk-ikojensa
tunkeutuneen Israelin mie-hitysalueeUe
Ja aiheuttaneen isra-elilaisf^
trulIeiUe suiiria menetyksiä.
Samaan iatkaao Kairon l ^ i d e i tie:
doitliviat Egyptin, JordaJihi, Syyrian
ia Lebänoäin joMobenkilöiden ko­kouksesta
ja viittasivat siihen, että
jotakin tärkeätä kehitystä on odotet-tavissa.
.
Israel puolusti lentokoneittensa
Iiyökkäyksiä Jordanin alueita vas­taan
yäittäonällä, että ne (riivat kos-totoimcnpiteitä
Jordanin tukiasemia
viistaan mistä väitetään kohdistetun
tykkitulta Israelin alueita vastaan.
"Niiittää m y i ^ "
Nelson Rockefeller on ajettu monesta Latinalaisen Anierikäh
paikasta poia.
Ensivaikutelmanamme saattaa olla tyrmistyminen kuultuamme
kaikesta siitä hyvyydestä mitä USA on maailman siinä osaSaa
tehnyt. Jälkiajatuksenamme, edellistä perusteellisimman, tulisi (dlä
myötämielinen ymmärtämys siitä miksi Latinalainen Amerikka vas­tustaa
hänen vierailuaan.
Rockeieller itse sanoo sen johtuvan viimevuosien riMtiiis!tä
lupauksista. Kysymys on kuitenkin enemmästä: koko pitkästä-his-tpriasta
jonka ajan, Latinalainen Amerikka on ollut u l k o p u o l i en
määräysvallassa :\. Vientitulot eivät ole koskaan löytäneet tie­tään
varsinaisille tuottajille, talonpojille ja kaivosmiehille.SeiH si­jaan
voitot, joilla olisi v o i t u rahoittaa sosiaalista edistystä ja ieolli-suuskehitystä,
ovat menneet ulkomaalaisille sijoittajille tai Latina­laisen
Amerikan pienen eliitin ylellisyy^tavarain tuontiin. Esimer­kiksi
Yhdysvaltain talous on vaurastunut Latinalaisen Amerikan
kustannuksella, hankkien miljardeja dollareita sinne sijoitetuista
pääomista, myymällä ylijäämätuotteittaan sikäläisen eliitin käyttöön
j a hankkimalla sieltä halvalla hinnalla raaka-airteitä.:. o
Eikä edistysliitolla ole ollut suurtakaan vaikutusta . . . Tavalli­sesti
on annettu lahjoitusten asemesta lainoja j a ne ovat yksin­kertaisesti
lujittaneet Latinalaisen Amerikan siteitä Yhdysvaltoihin.
yPäten jatkuu USAn Latinalaisen Amerikan suhteiden kova his­toria
Nelson Rockefellerin joutuessa patoutjuneen suuttumuksen vii-meisimmäksi
uhriksi. — Toronto Daily Star.
Nallen ongelmien raVkaisemiieen
tarviYaan koko yhteiskuntaa
JäUeen fentoSooneein
kaafvpaus Kuubaan'
BogoU. — Colombialainen 30 hen­kilöä
kuljettanut matkustajakone
pakotettiin lentämään viime perjan-takia
Kuul)aan.
Tämä oli 29. 'Ihnakaappaus" ku­luvan
vuoden aikana, j a 11 :sta La­tinalaisen
Amerikan matkustajako­ne.
Muut matkustajakoneet ovat ol­leet
USA:n koneita.
Heklnka. Suomalaisin kan-
«anlaoluesityksin alkoi viikko sit­ten
sunnantaina Helsingin Kult­tuuritalossa
naisten maailman-'
kongressi. Juhlasalin penkkirivit
täyttyivät 120 maan naisten edus­tajista,
jodia oli saapunut kaikista
maanosteta.
Ensimnulsen kokouspäiviin oh­jelmaan
kuului kaiUdaan seitse­män
alustusta, jotka koskett^Uvat:
naisen yhteiskunnallista asemaa
Ja hänen panostaan maailman­laajuisessa
kamppailussa rauhan
ja demokraattisten oikeuksien
turvaamiseksi
Pitkään jatkunein, sydämellisin
suoslonosoitiiksin vastaanotti yli tu­hatpäinen
icokou^eisö vietnami­laisten
naisten selostukset kansan­sa
käymästä taistelusta USAn hyök­kääjiä
vastaan, taistelua, johon nai­setmitä
moninaisemmin tavoin
osallistuvat.
On erittäin arvokasta, että tä­mä
laaja osanottajajoukko edus­taa
monipuolisesti maittensa eri­laisia
naisjiirjestojS. sosiaaUsia
järjestöjä, animaUllisla järjestöjä,
ja etta kokoukseemme osallistuu
hyvb paljon naisten asemaa tut­kineita
tieteenharjoittajia samoin
kuin 25 suuren kansainvälisen yh-
(eenlilttymän lähettämiä edusta­jia,
sanoi kansanedustaja Hertta
Kuusinen toivottaessaan kokouk-seen
saapuneet naiset tervetul-:
leiksi SNDL:n:puoIestd.^ i '
' Mui^a puheenvuoroissa kiinnitet­tiin"
suurta huoniiotayhteisäninnäl-listen
olosuihteiden ja naisten ase­main
välisiin seiklköihih. Neuvosto-liittolainen
Tereshkcfva NlkOlajeva
totesi, että vain sellaisessa yhteis­kunnassa,
jossa Himisen riisto on
poistettu,. voidaan, saav^tt^a
kien sen jäsenten, nuestenja-^it^
ten tasa-arvoisuus;
Todellinen tasa-arvoisuus saavu­tetaan
vasta suuirten-yhteiisdaiiuiaL
/listen miuitosten kautta sanoi^nrek-sifcolainen
Märta Lopez PortUIo de
Tamayo puhuessaan aiheesta "Nai­nen
yhteislkunnassa".
Huomioiden, että lu*kutaidotto-muus
on maailmassa suurempi .nais­ten
kuin miesten, kesikuudessä, edel­lämainittu
puihiua sanoi:
"On paljon maita. Jotka eivSt
myönnä riittävästi varoja InktttaS-don^
arantamiseen. Mutta Kuuba
poisti vallankumouksen jälkeen
yhdessä vuodessa lukutiddotto-muuden."
PÄIVÄN PAKINA
l U H A N N U K S E N A
Canada-päivänä
Yhdessä muiden canadalaisten kanssa me Canadan suomalaiset
osallistumme tiistaina, heinäkuun 1 päivänä Canada-päivän viet­toon,
Se^^n järjestyksessä 102; kansallinen juhlapäivämme.
Vaiftrt>jen; hjrvien perinteiden mukaan lehtemme tämänpäiväi­nen
numero antaa oman vaatimatttoman panoksensa tämän uuden
kotimaajtW?inierkkipäivän viettoon. Se on osoitus siitä, että oma-aloitteisesti
tähän maahan tulleet Ja sitten vapaaehtoisesti Cana­dan
uu/ek«'kotimaakseen omaksuneet kansalaisemme sekä heidän
jäUfgiäiSfeDPä ovat ensisijassa canadalaisia, vaikka he oikeutetusti
kunnioittavat j a vaalivat esivanhempiensa kulttuuria j a kaikkia
muita arvokkaita perinteitä.
. C a n i i ^ - jBli Dominion-päivää, vietetään. raahdoUisimntan juhi
lavana kansallispäivänä, kuten vietetään Suomessa joulukuun kuu­detta,
Neuvostoliitossa marraskuun seitsemättä, Yhdysvalloissa hei-n
m u n neljättä jne. Yleisen liputukserr lisäksi jäljestetään, juhja- paljon parinmrCaMda kuin c
kulkueita., -liputuksia, urheilukilpailuja, ulkoilmi^uhlia'ija^, niul^/'e^iräivaft^illT jä' 50 vuot
sen tapaisia tilaisuuksia. Niihin kaikkiin oöällistumtäkälj^eiet ' ' ^
salaisemme muiden canadalaisten rinnalla omien paikkakuiitierisa
olosuhteiden ja mahdollisuuksien mukaisesti. .'J,'
Vaikka Canadassa on tänä syntymäpäivänä y l i 380,000 työtön­tä;
vaikka oppilaitoksista kesälomalle päässeet monet nuoret ty­töt
J a pojat joutuvat olemaan toimettomina vain siksi kun yhteis­kunta
ei voi varata heille haluamaansa luovaa työtä; vaikka van-huudeneläkeläiset,
sotaveteraanit, lesket j a kroonisesti sairaat jou­tuvat
elämään puutteen painamana tässä rikkaassa ja suurten rriah-dollJBuuksien
maassa, niin tänä Ganada-päivänä voimme kuiten­kin
nauttia suhteellisen "hyvästä ajasta". Valitettavaa on vain se,
että "hyvän ajan hedelmät", lisääntyvät kansallistulot, jakaantu­vat
aivan liian yksipuolisesti: leijonan osa menee sille pienilukuisel­le
ryhmälle, jolla on entuudestaankin liian paljon j a a l v a n l i i a n _
vähän tavallisille Virtasille, joiden taloustaakka qn muutenkin liian , miellyttävämpiJa" kauniimpi
Inflaatio uhkaa pienituloisten
talousasemaa samalla kun "es-tablishment"
eli valtapiirit jatka­vat
edelleen inflaatioa aiheutta­vaa
korkeitten hintojen, korkeit­ten
voittojen, korkeitten verojen
ja korkeitten varustelumenojen
ohjelmaa.
Sanalla sanoen, nykypäivän ca-nadalaisilla
on vielä paljon työtä
ja toimintaa, jos mielimme jat­kaa
"liittovaltion isien" j a mui­den
eslraivaajien esimerkkiä. Ca-nadapäivän
vietto _ on juhlintaa,
mutta samalj^ se velvoittaa rneitä
kunnioittamaan niitä, joiden työn
ja toiminnan tuloksena meillä on
oli
vuotta
' sittefi. ^Siihä" mielessä on tehtävä
kovaa työtä vielä olevien puut­teellisuuksien
poistamiseksi, epä­kohtien
korjaamiseksi j a jäljelle-jääncisyyden
hävittämiseksi; mitä
työtä tehdään ennenkaikkea työ­väenliikkeen
eri haarojen ja osien
johdolla.
Toivottakaamme siis ensi tiis­taina
toinen toisillemme "haus­kaa
syntymäpäivää" nimen omaan
siinä mielessä, että tästä yhtei­sestä
kansankodista saataisiin t u -
leyaisuudeasa entistä vauraampi,
Nykyliben liitomrvoisen kii­reen
aikana on alettu «ju-haaToiaistalkiin
viettämään v i i -
ko«nfvaihteen yhteydessä, mikä
antaa (Suonaessa) ityötäteke-ville
"pitkän viiikonllöpun" ja
sellaisenaan tervetulleen lepo-ttietken
jclkapöiväisen uuras­tuksen
lomassa. Sekin on tie-tenkjin
kuin ollakin pitää.
Mutta vanhenHniHe Ikansalai-sillemme
— jdhtuen se tietys­ti
siiltä "isiltä peritystä tavas­ta"
— varsinainen juhannus
on (kuitenkin kesäkuiun 24 päi­vänä,
eli tänään
toja, kokkolÄuluja ja ehkä
joissakin tapaiuksdssa kokko-puheitakin.
Juhannusjiihlassa ovat nuo­ret
pukeutuneina parhaisiiai'
ja yhtä hilpeällä mieilellä kuin
ennenkin. J a vanhemmat, e l i
"ikinuoret" övart vointinsa mu­kaan
ilonpMolssa mukana, jos
el muuten, niin kahvikuppo­sen
ääressä rupattelemassa.
Juhamusjithlaan on alan
mukana tullut myös "nyky­aikaisuutta":
Nuorille nalkkien
paistaminen kokolla sökä ilo­tulitukset
vaflorjöcötteineen ja
raskas. asuinpaikka!
E i sliis muuta kuin hauskaa -mtuine "paiuMcuineen". J a mo-juhannusta.
net ndlistä, jotka eivät voi syys-
Julhaininiusjuhliin']Jiittyyluon- tä tai toisesta julhlanniusjuh-nolljsestikin
s6kä vanhaa että- l i l n osallistua, "patnbuttaYaft"
uutta. Toisessa yhteydessä lapsulfcaisille aufld "poppi-pul-lehtemme
tämänpäiväisessä loja" Jajaikulsiille järviveden
numerossa kerrotaan — j os
suinkin tila myöten antaa —
hyviin miellyttävällä tavalla
erädJstä "vanhoista juhannusta-voSsta".
Sen vuoksi me pyrim­me
olemaan tällä palstalla
' nyikrypäivässä ja mahdollisimr
miain lähellä "'kotoa'"
lämpöisiä ohrtpulloja.
KaikSd tämä Ja paljon muu­ta
kuuloiu nykyaiikaiseen j u -
hannusijuftilaan.
HäViä^sbä on täkäjHäisten
kansalaistemme keskuudesta
myös se virheellinen käsitys,
että canadalaiset yleensä eivät
Nyikyalkaisiin juhammisjuhliin muka tiedä jujhanniuksesta sen
liittyy läibnnollisesti! kauneinr enempää kuin "sika tuulimyl-t
a mitä kesältä voidaan odot- lystä".
taa. Täälläkin tulete kansalais- Tosiasia lliettenkin on, että
tenmve mieleen poaslähtemä- raniskailaisessa Canadassa, Que
tön ja hurmaava muisto syrv- becilsBa, on juhannus yksi suu-byinmaan
ihanlista nuoruus- rin ,ellei «fcaiäckein suurin kan-juihanmikaista.
sallinen juhla, St. Jean Baip-rtsestään
on siis selvää, että tisteijäivän, eli Juhanmuspäi-me
pyrimmie juhanmilsjuhlis- vän juhla mitä vietetään^ ke­sämme
seuraamaan näitä van- säkuun 24 päfcvänä» eli tänään,
hoja, kauniita peirinteitä. Jär- - Aikaisemtmdsta perinteistä
' jestetääntanssejai, kokon polt- puhumatta sulomalaiset viettär
vät yleisesti juhannusta Jo­hannes
Kastajan päivänä.
Canadan ranskalaisille S t
Jean Baptiste on "oma pyhi­mys",
Jonka- ju'hlaa vietetään
ainakin puoteviraHisesti, vaik­ka
ei aivan viraillisena juh­lana.
Silloin siellä järjestetään
suoiinia juhlaparaateja sekä
"virallisten" juhlien lisäksi
myös pienempiä j a isompia >u-hammjsfcekkereitä
perhepii­reissä
.Canadan ranskalaisten
ja suomalaisten jdbamnusjuh-
Utnnassa on eroa. mutta pal­jonmyös
yhdistävää Ja yhtä-läiBtä.
Ja kaikki canadalaiset tietä­vät,
että Juhannuspäivä on
sutui juhla Quebecissa. Täten
on todettava, että canadalai­set
yleensä ovat tietoisia j u ­hannuksesta,
vadkka sitä ed
täällä juhlitakaan muualla
kuin ranskalaisroanadalaisten
keskuudessa Quebecissa ja
kaikilla muilla alueilla, missä
r^tnskalaisia enemmän asuxi.
Juhannusjuhlienkin viettoon
Iffittyy "poliittisiakin tekijöi=
: tä" huolimatta siitä,, haluam­me
sitä tunnustaa tai emme­kö
halua.
Tosiasia tietenkin on, että
rahtirikkaat mässäävät omissa
kemuissa>an ja tavalliset, kan-salaäset
pitävät omjia hauskoja
juhlannusjuhliaan.
Canadassa, oikeammin Que­becissa
<Mi viimeaikoina 8t.
Jeani Baptiste päivän vieton
yhteyteen kehittynyt separa­tistien
nuelenosoitu&tiM&uuk-sia
aina siinä määrin, että
eräät viranooniaiset väittävät
pääniinisteri Trudeaumj hen­gen
olleen viiilme vuonna vaa-rassa
. :
Tänä vuonna pääministeri
Trudeau oli kutsutti^ / jSlier-brooken
St. Jean Baptisie-juh-laan,
mutta sikäläiset viran-omadiset
peruuttivat feotoo Juh­lan
sen vudksi kun -lie pelkä­sivät
mahdoHisiten väkivaltai­suuksien
puhkeamista. ;
Njrt kerrotaan, että päälminis-teni
on saanuit kutsun osallis­tua
St. Georges de Beaucessa)
tänään pidettävään jtihlaan,
mutta näitä rivejä kirjoitetta­essa
(torstaina) ei ode tietoa
ottaako hän lautsun vastaan.
Toisaalta kiinnitettiin J^eski-;
viikkona alahuoneen istun­nossa
huoamiota siihen, että
MontreaJin alueen St. Jean
Baptiste päivän juhlaan o li
pyydetty . kutsuvieraiksi 70
maan edustajait, miufcana 25
' suurlähettilästä, muitta ei- Ca­nadan
liittohallituksen; efius'
tajia. '
Tämä "aiheutti tietenkin
muultakin kuin "ihmettelyä"
Ottawassa. Asian julki tultua
Montrealin alluetta edustaville
alahuoneen jäsenille (sdis
myös pääministeri Trudeaul-le)
mutta ei nähtävästi vielär
kään. varsinaiselle liiittohalli-tufcsen
edustajalle! Mitä. ta­hansa
muuta se tarkoittaa,
niin tämä merkitsee . J t y l ^ k in
sitä ,ettei pääminii^ieqri^T^
deau ole Montrealin Mraliitus-lien
"kuoikkavieraäii)^ ioa
hän kotialueellleen-" päättää
Imieinnä viiettämään täiö,'jeri-koisjuhlaa.
'
Juhannusjuhlassakin on s^is
monita monessa. Mutta haus­kaa
juhammista kuitenkin kai­kille.
— iCänlsäfcoura,