Vapaus, June 15, 1965

              S i v u 2 Tiistaina,"kesäk. 15 p. — Tuesday, June 15, 1965
VAPAUS ( L I B E R T Y )
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N ;
, O F F I N N I S H C A N A D I A N S .
Estabiished Nov. 6. mi
EDITORI W . E K L U N D : . MANAGER; E. SUKSI
• • TfHPHOÖP; QffICE A N D EpiTORIAL 674.4264 . ,
Published thrlce weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
i»ubllshirig Co. ILimited, 100-102 Bam St. Wfist;, Sudbury. Ontario, Canada.
' ^ Msdin^ Address: Box 69 <
Adverti.slng rates upojn application, translatlon tnee of charge.
Author^zed as second class mall by the Post Office Department, Ottawa,
' '-• - . u . , and fiar payment of postage l n : c^ * -
CANftDIANilANGUAGEPRESS
T|LAIIS^INNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 ; USÄ:ssa 1 vk. $10.00, 6 kk, $8.25
3 kk. 2.75 jSuomessa: i v k . 10,09.6^.-4.75
Ranska sai minkä Canada menetti
Vaikka^anotaankin, että "yhden k u o l ^ aUttati toista
leipään", n i i n se ei kuitenkan ilahduta "leivättömäksi" jää­nyttä
osapuolta.
i 'Tällaisella "osattoman osalla" on n y t Canaxia Ranskaan
verrattuna.
' ' V i i m e keskiviikkona Pekingistä j a Pariisista saapune
mitistiedoissa nimittäin kerrottiin, että ranskalainen Berliet
Automobile yhtiö on myynyt KiinfÖle $30,000 arvosta kuor­ma-
autoja, kaikkiaan 1,035 suurikokoista kuorma-autoa.
Se on a l a l l a an s u u r in kauppa nmikä K i i n a n v a l t i on k a u p - '
pajaosto on länsimaista tehnyt, kertovat uutistiedot. Tehdyn
sopimuksen mukaan nämä kuorma-autöt valmistetaan ja Icul-jetetaan
Kiinaan seuraavan puolentoista vuoden aikana.
Käjrtännössä tämä tarkoittaa, .että Ranskan autoyhtiöt
saavat lisää voittoja samalla k u n ranskalaiset autotyöläiset
saavat enemmän työtä j a sitä tietä hieman enemmän voita
leipänsä päälle.
Samassa yhteydessä huhuttiin neuvotteluista, joiden mu­kaan
Ranska voi rakennuttaa uuden kuorma-vautoja valmis­tavan
tehtaan K i i n a l l e.
•y.:- Kiinassa on ennestäänkin kuorma-autoja tuottava tehdas,
mikä rakennettiin Neuvostoliiton avulla j a tuella. S en sano­taan
nykyään valmistavan 30 kuorma-autoa päivässä. Mutta
tämä ei tietenkään mitenkään riitä K i i n a n yhä kasvavia tar­peita
tyydyttämään.
Asiaa koskevien tietojen mukaan K i i n a ostaa s i l l e edul­lisen
vaihtokaupan puitteissa kuorma-autoja Neuvostoliitosta
— mutta ranskalaiselle Berliot yhtiölle se maksaa n y t osta­mansa
kuorma-autot "kovalla käteisellä".
K a i k k i tämä herättää kysymyksen siitä, että miksi ei
K i i n a ostanut näitä kuorma-autoja Canadasta, v a i k k a se on
ostanut täältä miljoonien dollarien arvosta viljaa monena
peräkkäisenä vuonna. Vastaus on tietenkin etukäteen tun­nettu.
K i i n a olisi jokin aika sitten ostanut Canadan Ford-yhtiöltä
suuren määrän autoja ja kuorma-autoja;, j a n^ainituh
yhtiön canadalaisvirkailijain sanottiin ollen valmiina tämän
kaupan kiinni lyömiseen. Mutta asiaan sekaantui Yhdysval­tain
hallitus koska Fordin "emäyhtiö" antoi kielteisen pää­töksen
asiasta. N i i n raukesi tämä kaupan hieronta,-mikä olisi
antanut sadoille canadalaisille autotyöläisille lisää työtä ja
kipeästi tarvittavan sysäyksen maamme koko tälouseläitiälle.
Nyt nähdään, että se o l i Canadan menetys ja Ranskan
hyöty. Uutistiedoissa on kerrottu, että Yhdysvaltain hallitus
y r i t t i saada Ranskankin sanomaan, että " k i i t o s ei, me emme
myy kuorma-autoja punaisille kiinalaisille".
Mutta Ranskan hallitus piti tässä asiassa kiinni omista
karisalliseduistaan j a viittasi kintaalla Yhdysvaltain painos­tukseen.
Yleisesti myös tiedetään, että kauppamarkkinoiden k i ­ristyessä
eräät muutkin, Länsi-Euroopan vallat yrittävät n y t
päästä kauppayhteyksiin K i i n a n kanssa. Ranskalla on kuiten­k
i n n i i h i n kuten Canadaankin nähden melkoinen, etumatka
siinä, sillä Pariisi on tunnustanut K i i n a n kansantasavallan
j a on sen kanssa normaalisissa diplomaattiyhteyksissä.
Mitähän olisi, jos pääministeri Pearson kävisi Pariisissa
tiedustelemassa, miten tämä kaikki on mahdollista?
Ei ole, ja kuitmkin on!
' Yhdysvaltain hallitus julkaisi valkoisesta talosta keski­v
i i k k o n a eriskummallisen lausunnon, jonka tarkoituksena
o l i yhtäällä kieltää USA:n ulkoministeriön edellisenä päivä­nä
antama lausunto, että V i e t n ^ i s s a olevat jenkkisotilaat
ovat todellisuudessa "taistelujoukkoja", jotka voidaan lähet­tää
tarpeen tullen myös hyökkäysoperatioja suorittamaan, j a
toisaalta kuitenkin vahvistaa, pttä juuri niin on asia loppu­j
e n lopuksi kuin ulkoministeriö tiistaina ilmoitti.
Ilmeisesti huolestuneena maailman yleisen mielipiteen
suhteen Yhdysvaltain hallituksen keskiviikkoisessa "kielto-lausunnossa"
yritetään korostaa sitä, että "mitään u u t t a " ei
ole Yhdysvaltain ^otatoimispa Vietnanjissa, sillä sikäläisten
jenkki joukkojen komentajalla, kenraali W i l l i am C. We^t-morelandilla
on ainakin maaliskuusta alkaen ollut sellaiset
valtuudet, joiden "hiljattaisepta myöntämisestä" ulkominis­teriön
(valtiosihteeristön) tiistaisessa lausunnossa puhutaan.
Samaan aikaan Saigonista tulleessa New Y o r k Timesin u u -
tistiedossa (kesäkuun 10 p.) kerrotaan, että Yhdysvaltain ar­meijan
insinööri joukkojen 2,500 miestä oli edellisenä päivänä
noussut rnaihiii tehdäkseen''valöilstejuija siltä:_yaralta, jos
yhdysvaltalaisia joukkoja lähetetään*t«4ella suuressa mitta­kaavassa
Vietnamiin. Timesin uutistiedc^ mukaan näiden
insinöörien käytettävissä on $7,000,000 suuruinen rahasto
maihinnousuvälineiden rakentamista varten Cam Ranch
Bayn satama-alueelle . . . Edelleen mainitaan, että Viet-najnissa
on jo 53,000 yhdysvaltalaissotilasta.
Näiden tosiasiain valossa ei Valkoisen talon keskiviik­koisessa
tiedonannossa voitu luonnollisestikaan väittää, että
.yhdysvaltalaissotilaat ovat muka " v a i n neuvonantajina" Ete­lä-
Vietnamissa. Siitä johtunee, että Valkoisen talon "kielto-lausunnon"
tärkeimmässä "avainparagrafissa"sanotaap:
"Jos asianomaiset vietnamilajskomentajat pyytävät apua,
kenraali Westmoreiandilla on myös valtuudet määriteltyjen
tehtäviensä puitteissa käyttää niitä (USAn) asevoimia viet-namilaisjoukkojen
avustamiseksi, niiden (Saigonin joukko­jen)
joutuessa hyökkäyksen kohteeksi tilanteessa, missä n i i l ­lä
ei ole reservejä (apujoukkoja — V ) saatavana, ja kun hä­n
e n jiarkintansa mukaan yleinen sotilaallinen tilanne sitä
välttämättä vaatii."
Toisin sanoen, Valkoinen talo "kieltää" ensin ulkominis­teriönsä
lausunnon, ettej Vietnamissa oleville yhdysvaltalai­s
i l l e "neuvonantajille" ole n^tääi* > uusia t^stelujoukkpt^h^
Teidän ja meidän
{(otiveräjälfä |
"OLEMME ILOISIA K U N
SAmm SUUKJUHLAVipBAAT
LUOKSEMME T Ä K Ä VUONNA"
; Wanui». — Täältii ei ole paljoa
uutisia kirjoitettavana, mutta kui­tenkin
tapahtuu yhtä ja toista.
Täältä'.käytiin. White Riverlllä.
Siellä oli;. kovin Ifimmintä, (vaikka
paikkakunta oni n i in pohjoises^p;
Puiden lehdet olivat hiirerikbrvallf^•
j a kukat oikein/kauniita. Matkaa
oli kaikkiaan noin 400 mailia kau'
perior järven rannalla. Näimme
mmi muusin eli hirven josta meina
simme ottaa kuvja, mutta myoMB?
tyime kuitenkin. Marleen ja Pauji
lähettivät sieltä terveisiä.
Maria Kirkvvood ja Joan Palo
mäki. järjestivät yllätyksen Miriain
Kotilalle ja Anitalle Velma Kave-nin
kotona toisen (baby showers).
Näitä lapsia syntyykin täällä kuin
kukkia keväällä ottaakseen Manalle
menneiden kansalaistemme paikat.
Kuolemantapauksista mainitta­koon
molemmat Lampiset. Taisto
Pellinen, Martha Lehto ja Kusti
Varjonen.
Aune Leppänen kävi Vancouveris-.
sa, mistä hän palasi jo kotiin. Hän
sanoi siellä olevan niin kaunista
että hän menee joskus takaisin län­sirannikolle.
Minäpä haastan smua
Aune kii-joittamaan matkastasi leh­teen!
'
Täällä on kastettu Marleen ja
Pauli Leppäsen tytär (Gatharine
Ann) Arvo j a Sylvia Leppäsen tytär
(Caroline Ilma Saima). Maria ja
Robert Kirkvvoodin tytär (Kimber-
IcySally-Ann), Sally ja Tauno Ib
kalan poika (Peter .lolin) ja Ailan
ja Velma Kavenin tytär (Joyce
Lynn).
Me olemme täällä kovin iloisia
Ja ylpeitä siitä, että saamme suur-juhlavieraat
tänä kesänä. — S.li.
AKVI KOSKI ON
TORONTOSSA SAIRAALASSA
Kapuskasjng. — Arvi Koski, K a
puskasing, Onl., on Torontossa, St.
Michael-sairaalas.sa 212 B. A r v i oli­si
varmaan kovin iloinen jos sairas-liuoltokomitcan
jäsenet sekä toiset­kin
.ystävät kävisivät häntä siellä
tervehtimässä. — A.
Canadan ^,^tpn 'Liiton ipd^ist^at
pri.yfttOttajvassa Vjime n)^anJl»i-
CanaclaQ Pf^r^m^ntln '^äisenl^j?
puheilla l a «esittivät vdiibomuksehi
että "Capadaj^ haUitus k^ytt^jsi vai-kutusvaltaänsa
Etej^-Vietnamin so­dan
lopettamiseksi.
UallitukSeq kaikille jäsenille ja
myöskin oppositiopirolueille lähetet­tiin
komitean laatima lausunto, jos­ta
tässä seuraa lyhyt^ ote.
"Me. ?anpaannals'et^j5a;u)nflfn? äi­teinä
teille,, GanadAi*: lalnsägtäjillpi
me emme halua, että; Vietnamin ih*
•fltiölen|kBrsiiny.ksfir^.SQdan uhreiija
ibtkuvs^ijMe uskomme, että suurin
fosa'0^'ad$1aisia naisia on kanssam*
•n
nista tietä — suurelta osalta SM- im, »amaa mieltä, ja varsinkin nyt
•vlTOelsinä päivinä,, k u n sota
^ain kiijidytjEitty ja jo puhutaan ydJJi
aseiden !'rajQitetustaik8ytöstM'\ k u
kaan ei voi uskoa, että nykyaikais­ten
tflpp6asei(ien käyttö voi oJIa ra­joitettua.
Me sure ntuneyietnaroilaif-ten
naisten puolesta, JQtka ovat jo
yli 20 vuotta joutuneet BSkemääfi
sodan oinalla maallaan. MeillM on
suuri syrapaatia mypskin amer^
laisteR äitien puolesta, joiden ppjät
ovat kaukana kotoaan saaneet sur­mansa
t a s s i epäinhiinillisessä sodas­sa.
J a ennenkaikkea, me haiuämme
saada varinuuden, että meidän lapi-semme,.
meidän maamme ei joudii
^änian kohtalon alaiseksi, joka var­masti
tapahtuu, jos tämä; sota jat­kuu.
Aika on iiyvin täpärällä, .nyt
on aika puhua asiat suoriksi jä toi
mia." ,.; ;/;'^V:\u;V'-,';'^'':V-e.
ML:n sihteeri pari viikkoa aikai­semmin
kirjoitti Ottavvaan j a pyysi
jullituksen vastaanottoa. On huomi­oitava
seikka että Canadan libei-aali-hänitus
ei voinut ottaa meitä vas­taan.
ko.ska oli entisiä/kiireitä,. mut­ta
mr. J . Diefenbaker ja NDP:n joh­taja
Dougliis eiyäl kieltäneet. Mr.
Douölas joutui lähteipäan pois Otta-vvasta
määrättynä pä/väh|(,' siis hä­nen
ti lal leen saimine Vistaanotop
rnr. Knowle.sin virasta.ssq. Puhutte­li
lijnie inypskin useita muita NDPn
jäsfhiä, ja joitakin liberaaleja.
Toisaalta saimme hyMinkin myö
läihiclisiä lausuntoja,'jos oli toisia
vastfijii)lj;n. Muun muassa mr. Dief-enbaker
lupasi lltapäiväistunnossa
ottaa asian esille, ja niin hän teki­kin,
vaikka ipr. Marlin ei halunnut
ottaa sitä käsiteltäväksi.
Gh halua tässä lyhyessä.raportissa
kertoa kaikkea, mitä 'keskiistelinime
ja mitä vaikutteita isaimme, mutta
yKsi äs;ä pn vielä huon)ioitava.
Kuinka usein kuulee, etjtä ei öie
miiääiiJärKeä kirjoittaa 'm
mihinkään -vetpomultsttn;»hallituk-rsolle,
koska ne kaijcki joutuvat ros­kakoriin.
Asia e| ole niin. iHejlle
näytettiin useita Vietnamin sodan
vastaisia kirjeitä ja vetoomuksia,
ylc.sikin jos.sa pii 287 Montrealin y l i :
op.ston professorin nitneä, toinen
Sjludent Union for PejBCe artion.
Jossa oli y l i 2,400 ;nimeä. Naisten
liiton vetoomuksessa oli y l i 3,000,
jotka kerättii^ 10 päivän aikana, ja
jos teillä, on yjelli keräyslistoja, niiji
sitä jatketaan, ja uu.sia; listoja sap
täältä keskuksesta. O l i kir'jeita pie
niitä ryhmiltä ja myös isommilta,
ja kyllä ne kaikki huomioidaan.
Kysymykseemme, jonka teimme
kaikille "'AuItaiako yleinen mielipide
Ja vetoomukset erinäisiä asioita, voi­ko
niiden kautta painostaa hallitus-:
ta", saimme käikiltf myöntävän vas­tauksen,
mutta niinkuin mr. Diefen-baker
sanoi, niitä pitää olla paljon.
palasimme kotiin levottomana ja
sekavin tuntein, Levottoimuus joh­tui
siitä, kun oiisi h i in paljon teh­tävä,
piisi herätettävä suurenemat
joujjipt'ympiärtämään' sodan suuren
vaaran, jsjlloin se myöhäistä,-kun
elisimmäinenv atomipomnii pudote­taan.
Aika on toimia NYT, jokai­nen
vointinsa mukaan. Tukekaa rau­han
työtä, samalla tuette Canadan,
njeidäp maamme turvallisuutta,
psallistukaamme rakentamiseen ei
kä hävittämiseen. — Helen Taivai-nen...-
EnglamiiiLkieli
, Kuopio. Englanninkieli- astuu
ensi syksynä ensimmäisenä y^eraaofi
kielehä Kuopio;^ kansa- Jäkaosfi-laiskoulujen
' ;'. opetusplijelniaah,
Asiasta bn Kuopion kaupunginhal­lituksessa
tehty myönteinen päätös,
joka alistetaan kouluhallituksen hy­väksyttäväksi.
Englantia on aiko­mus
opettaa Kuopion kansa- ja kan­salaiskouluissa
kolmannelta luokal­ta
lähtien ja jokaista luokkaa koh­den
tulee kaksi viikkotuntia.
Olij^iysliyyytjin lie|il(9pferi
syöksyi kadulle Helsingissä
H e l s i n k i . '— Kuvauslennolla oi-
. lut helikopteri putosi viime sun-nuntajna
ki^dutle Fabianinkadun
j a Kaisaniemenkadun risteykses­sä
Metsätalon edessä Helsingissä.
Koneessa oli kuljettajan lisäksi
ipatkustajina kaksi miestä ja pik­kupoika.
Kuljettaja Seppo Kulju
p i i kuollut poliisin saapuessa pai­kalle.
I^äheiseen porraskäytävään pais-_
kautuneista miehistä Rolf Karl
Donner kuoli sairaalas.sa, toinen
heistä Reijo Karhu on saanut mm.
pahan aivovamman ja on tajuton.
Seppo Kuljun pikku poika, v. -59
syntynyt Markku Johannes vietiin
Auroran sairaalaan. Hän kuoli myö­hemmin
illalla.
Helikopteri lähti kuvauslcnnollc
Malmin lentokentältä klo 13.14 ja
sen oli määrä palata takaisin klo
18. Onnettomuus lienee tapahtunut
siten, että kamera irtosi kuvaajan
kädestä ja sinkoutui takapotkuriin.
joka irtosi Tällöin heLkoptjri tuli
ohjauskyvyttömäksi, kieppui ilmas-
.sa ja putosi ensin_talon katolle ja
siitä katuun.
Onnettomuuspaikalla koottiin he­likopterin
jäännöksiä auton lavalle
vietäväksi poliisin tutkittavaksi.
Myös katolta löytyi joitakin kappa­leita.
Kaisaniemenkadun puolelle
oli myös pudonnut ilmeisesti ka­meran
osia ja takapotkurista sirpa­leita.
Paikalla • ollut rikospoliisin
tutkija mainitsi onnettomuuden
syynä mahdollisuuden, että heli­kopterissa
ollut valokuvaaja oli ot­tanut
kuvia, hänen kameransa oli
irronnut ja paiskautunut- takapot­kuriin,
joka infosi ja hehkopteri
oli tullut ohjauskyvyttömäksi.
Onnettomuudessa pahoin louk­kaantuneista
kahdesta matkustajas­ta
oli Reijo Karhun tila maanan­taina
hieman /parempi, vaikka hä­nellä
on edelleen hengenvaara.
ei ole fujiilsuiil
Solaa harjoitellaan
Tanskanmaalla
Kööpenhamina, •-r- Noin 2,400
amerikkalaista laskuvarjosotilasta,
jotka kuuluvat Länsi-Saksaan sijoi­tettuun
kahdeksanteen amerikkalai­seen
jalkaväkidivisioonaan, pudote­taan
tällä viikolla Tanskaan, ilmoi­tettiin
Kööpenhaminassa.
Joukkojen pudotus on suurin Eu­roopassa
toisen maailmansodan jäl­keen,
ja se kuuluu osana amerik­kalaisten,
englantilaisten ja tans­kalaisten
yhteiseen sotaharjoituk­seen
'Kordio A i r ".
täviä annettu, mutta sitten k u i ­tenkin
selitetään oikein juurta
jaksaen, että kaikesta huoli­matta
tällaiset taistelujoukko-ohjeet
on kuitenkin annettu!
Pinnallisesti katsoen näyttää
siltä, että Valkoisen talon kes^
kiviikkoinen lausunto on r i s t i ­riidassa
ulkoministeriön tiistai­sen
lausunnon kanssa — että
se peruuttaa osan siitä sodan
laajentamisia kuvaavasta lau­sunnosta,
minkä ulkoministe­riö
anto).
Asiallisesti puhuen Valkoi­nen
talo kuitpnkin vahvisti k a i ­ken
sen, minkä ulkoministeriö
tiistaina virallisesti tunnusti, ja
minkä vuoksi maailman ylei­nen
mielipide nousi spontaani-sella
tavalla Washingtonin so­tapolitiikkaa
vastaan.
Ainoa todellinen ero, mitä
Valkoisen talon j a ulkoiminis^
teriön lausunnon välillä _ on,
koskee teknillistä-Vaikamäärit-telyä",
silJä sulkoministeriön
lausunnossa puhuttiin Vietna­missa
olevien sotavoimien
päällystölle "äskettäin anne-,
tuista" Ulfista ohjeista, jota
vqstojn Valkoinen talo selittää,
että. nättiä "uudet taisteluj6uk-ko-
ohjeet" ovat olleet voimassa
jo maaliskuusta alkaen! •
Huonoa asiaa on tietysti pe-ru.
steltava ja puolusteltava
huonoilla puheilla. . M u t t a sitä
suurempi syy on meidän oman
maamnie hallituksella lopettaa
aidalla istuminen ja ruveta
muiden rauhantahtoisten voi­mien
ja hallitusten kanssa vaa­timaan,
että Yhdysvaltain pitää
kuulla maailman yleisen mieli­piteen
ääntä: lopettaa sotatoi­mensa
Vietnamin kansaa va.s-taart
ja ryhtyä neuvotteluihin
Etelä-Vietnamin sissien tai o i ­keammin
Kansallisen vepau-tnsrintanrianja
sen .liittojajpten
kanssO' .rauhan vakiinnut|>amir
sfsta .ViQtnämisfia. •
ltf9^kova. ~ M o i ^ i ^ ^ odot*';
goslavian pre«iidentlii Titon $k:n
19. piilvänä alkavaa viralUslai viä^''
railuai Hänen keskusteluihlni^-
NeuvoBtplllton johtohenkilöiden'
kanssii katootaan olevan merkittS-:
viä sekä maiden välisten suhtein*>
den että koko kansaiuvälisen tyl^'
väcnliikkeen kehityksen k^oiial-ta.
— Matka ei ole nUkäfUD ipuo-'
dojl^fiuus, vaaif 9en pikapa bul­laan
käymään erittäin vakavia
poliittisia keskusteluja. 1]^
edellisen lyhyen vierailun JäU^n -
on paljon muuttuinut Neuvostolii­tossa
ia Jugoslaviassa ja koko
^^maailmassakin. Neuvostoliiton ja
Jugoslavian johtajat saavat nyt
tilaisuuden vaihtaa mielipiteitä
viimeaikaisesta kehityksestä, ko-rostetaau
Moskovan Jugoslavia-laispiireissä.
Titon edellinen lyhyt Neuvosto­liiton
vierailu oli vuosi sitten. Hän
poikkHsi paluumatkallaan Suomesta
Leningradissa, jossa hän kävi poliit­tisia
keskusteluja silloisen päämi­nisteri
Nikita Hrushtshevin kans­sa.
Viime kesästä lähtien on tapah­tunut
todella paljon vaikka saattaa­kin
olla, että Neuvostoliiton politii­kassa
on viimeisten kuukausien ai­kana
on ollut otteita, jotka eivät
kenties ole vastaaneetkaan jugoslar
vialaisten toiveita, he toisaalta ovat
ilmeisesti valmiit myöntämään, että
viime vuoden lokakuussa ottamaan­sa
linjaa seuraten Neuvostoliitto on
saavuttanut menestyksiä ja että se
on lujittanut maailman edistyksellis­tä
liikettä.
Presidentti Titon matka Neuvos­toliitossa
kestää 10 päivää. Niistä
hän viettää puolet Moskovassa ; ja
tänä aikana tapahtuvat mielenki.n-nolla
odotetut poliittiset keskuste­lut.
Avaruudesta alas tullut Gemini I V avaruuslaiva me-,
ressä, mistä sitä valmistaudutaan nostamaan lento­koneiden
emälaivaWaspiin.
Magna Chartan
allekirjoiltamista
juhlifiiin
Lontoo. Britannian kuninga­tar
ja ylimystö juhlivat viikonvaih­teessa
Magna Chartan 750. vuosi­päivän
allekirjoittamista seremo­niassa,
joka olisi hämmästyttänyt
niitä parooneja, jotka .pakoittiVat
Juhana Maattoman sen allekirjoit­tamaan.
''
Kuningattaren seurassa o l i Py­hän
Paavalin tuomiokirkossa nyky­aikaisia
parooneja, jotkut heiltä
puettuna nykyaikaisiin liikemiespu-kuihin.
kirkon prclaatteja ja tuo­mareita.
'
Itse Magna Charta lepäsi punhi-sella
veralla päällystetyllä pöydällä
Christopher Wrenin suunnittele­man
tuomiokirkon suuressa salissa.
Canterburyn arkkipiispa t r i Mfc-hael
Ramsey muistutti, että Magha
Charta ei ollut kaikkien maassa ^ol­leiden
ihmisten puolesta anqetju
julistus.
"Se oli vain yhden ryhmän, yh­den
osan, julistus oikeuksiensa vaa­timisesta"',
sanoi arkkipiispa. " L i ­säksi
se ei ollut julistus yleisistä
periaatteista ja tavoitteista. Se p ii
vain kolkko liikemiesmäinen. asia­kirja,
missä tunnustettiin, että joi­denkin
väärinkäytöksien on loput­tava."
PÄIVÄN PAKINA
KÖYHILTÄ KISKOTAAN ENITBN
Kukaan ei kieltäne sitä, etteikö
tämä yksityisyritteliäisyyden yhteis
kuntamme, kaikista hyvistä yh­teiskuntamuodoista
• paras sellai­nen,
toteuta tunnontarkasti sitä
uskonkatsomusta, että köyhiltä
on otettava pois ja annettava
niille, joilla muutenkin paljon op.
Vähävaraisten perheitten emän­nät,
joiden tehtävänä on huoleh­tia
siitä, että palkkatulot riittä-vät
ruoan ja muideii välttämättö­mien
tarpeitten ostosten jälkeen
myös vuokran tai kiinnityslainan,
lämmityksen, valon; sekä verojen
jms. maksuun, tietävät kenen­kään
sanomatta, etta 'Valkeata pn
palkkatiiloistd maksaa edes vält­tämättömiä
mehojä. Tosiasiassa
' kiiluttajaylelsön Velkkaritiiminen
vfihlttäismaksuehdolUa ostamia
sen lisääntyminen on osoituk­sena
siitä, että tulot ieivHt kerta
kaikkiaan' riitä menojen peittä­miseen.
Ja toisin kuin mahdollisesti
luullaan, kaikkein köyhin vMes-tönopa
joutuu esiplprklksi ruoka­tarpeistaan
maksamaan suhteelli­sesti
kalliimman hinnan kuin ne,
jotka voivat ostaa esinjerkiksi l i ­haa
suuremmissp, n.s. t^loudelli-semnjissa
e r i M . i . n e . Käytännöl­lisenä
esimerkkina tästä voidaan
mainita vaikfcapa "joylukalkku-na",
niinjcä ostossa voidaan "sääs-tU"
mmpia aenttejli paunaa
Hp)?tl, jo8 ostetapp niJJHrö^yn pai­norajan
yjlttjivö, siis IpökPkQinen
kftlkkumi, A .
Valtiovalta on luonnollisesti
tietoinen, että köyhin väestönosa
joutuu maksamaan enemmän ruo­katarpeistaan,
vaatteistaan, asun­nostaan
ja lainoistaan kuin varak­kaat
ihmiset", kuten USAn pre­sidentti
Johnsonin kulutusasiain
erikoisavustaja Esther Peterson
selitti tiistaina Ste. Anne Bcllc-vuessa
kokoontuneelle Canadan
kuluttajainyhdistyksen 18. vuosi­kokoukselle.
Mainitussa kokouk­sessa
oli satakunta edustajaa Ca­nadan
kaikista maakunnista New
Brun.swick{ar lukuunottamatta.
Köyhää väestöä voidaan paljon
auttaa .markkinapaikoilla, sanoi
mr.'<. Peterson, siten, että saadaan
heidät 'tietoiseksi petoksesta ja
vilpistä sekä siitä, .miten voidaan
eniten ostaa niille pikkurahoilla,
mitä-: heidän käytettävissään on".
Köyhät maksavat enemmän
'ImonOsta erivsyystä" selitti mrs.
Peterson edelleen . . . " H e osta­vat
pienissä, epätaloudellisissa
määrissä siksi kun heillä ci ole
varaa ostaa suuremmissa eli ta­loudellisemmissa
erissä. Heiltä
puuttuu ostotaitoa . . ."
"Ostotaidosta" puhuen mrs. Pe­terson
sanoi, että hyviä ostoksia
tekee henkilö, joka vertailee hin­toja
ja suorittaa ostoksensa on-nakkoharkinnan
(kirjoitetun li.s-tan)
mukaan, sen sjjaan että os­taisi
ipielljohtelden perusteella.
Mi:s. Peterson määritteli köy­hyyden
rajan yhdy.svalloissn $3,-
100 vuositulomäarään neUltenki-selle
perheelle j a ^ l , 5 4 0 dollariin
yksinäisille. Tässä yhteydessä
hän sanoi, että joillakin maaseu­tupaikkakunnilla
ei ehkä $3,000
tuloilla varustettua perhettä pi­detä
köyhien luokkaan kuuluva­na.
Toisaalta hän sanoi, että
useimmissa kaupunkipaikoissa on
$5,000 vuosipalkkaa nauttiva per­he
hyvin lähellä köyhyyden ra­jaa,
ellei se ole sen alapuolella.
Kaikkien näiden seikkojen pe­rusteella
mrs. Stevenson suosit­teli
puheessaan, että kuluttajain
yhdistyksen ohjelman tavoitteena
pitäisi olla mieluimminkin köy-hemmän
väestön kuin keskivarak­kaiden
avustaminen.
Ja me puolestamme kannatam­me
hänen elidotustaan. _
Olkoon meistä myös kaukana
ajatuskin aliarvioida sitä työtä,
mitä esim. Canadan kuluttajain
yhdistys on tehnyt ja edelleen
pyrkii tekemäjin..
Sen aloitteesta on esimerkiksi
nyt toivoa siitä, kuten tiistaisessa
kokouksessa ilmoitettiin, että en­si
vuoden alusta lähtien (niin
"tovotaan") on lihan pakkausliik-keidcn
annettava pekoninsa mark­kinoille
sellaisessa muodossa, et­tä
ostaja näkee todella KuinKa
paljon pekonissa on silavaa ja
kuinka paljon tai "vähän" lihaa.
Mutta toisaalta on muistettava,
että köyhyyden aiheuUamaa pul­maa
ei näillä* hyvillä yrityksillä
jn tärkeillä saavutuksilla voida
poistaa. J a kysyipys pn itse köy­hyyden
poistamisesta tässä suu­ressa
ja rikkaassa maassa, missä
on mahdoHista varata säädyllinen
elintaso kaikille asukkaille. ;
Samoin kuin tuhkarokkoa pote­vasta
lapsesta yritetään, parantaa
itse tauti, eikä vain sen johdosta
tulleita punaisia täpliä, on taiste­lussa
köyhyyttä vastaan kiinnitet­tävä
päähuomio peruskysymyk­siin,
eikä vain sen ilmiöihin.
Tämä tarkoittaa vähävaraisen
väestöosan — alipalkattujen työ­läisten
ja työttömien sekä kriisi­tilassa
elävien farmarien Ja mui­den
pikkueläjienW— tulojen no­peata
korottamistar-Jänestämällä
farmareille esimerkiksiVsellaista
valtiovaUan tukea ja apua, mitä
he saivat sodan aikarta, voitaisiin
pikkufarmareiden asemaa nopeas­ti
parantaa. Kohottamalla alin-palkkataksat
vähintään $1.50 tun­nilta
ja lyhentämällä työviikkoa
kautta linjan voidaan korottaa
työläisten ostovoimaa sekä samal­la
vähentää työttömien määrää,
siten lisäten ruoka- ja muiden ta­varain
kysyntää kotimaassa. Ko­rottamalla
vanhuudeneläkettä ja
alentamalla eläkkeen saannin ikä­rajaa
viivyttelemättä autettaisiin
edelleen tätä myönteistä kehitys­tä.
Nämä ovat nykyhetken tär­keimpiä
talousvaatimuksia — ja
niiden edistämiseksi tarvitaan en­nenkaikkea
työväen sanomaleh­tien
jatkuvaa ilmestymistä ja
ponnistelua. -Se on yksi erikois­syy
miksi meidän yhteipen etum­me
vaatii huolehtimaan siitä, että
esimerkiksi Vapaus-lchtemme öl
menetä tnlou.svaikeuksiensa vuok^
si toin^intakykyään.- Känsäkout'a.