Vapaus, April 6, 1961

              Sivu 2 Torstaina, huhtik. 6 p — Thui|day,^April 6, 1961
VAPAUS
iUBEBTD — Independent. Labor
Tel^hones: BOB. Office 06. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manaeet
E. Suksi. Edltor W; Eklund: MaiHng
addresa: Box 69, Qudbury; Ontario.
Ormxi of nnnish canadlans. Es-lodBed
Noir. 6. 1917. Autl)orized
aS;tooond class mail by the Post'
Office Department, Ottawa. Pub-
Itghed ~ thrlce weekly: Tuesdays»
llitacdays and Saturdays by Vapaus
ftlbiUslilng Company Ltd.. at 100-102
Ebn 8 t W.. Sudbury, Ont., Canada.
Advertidng rates upon app)1cat»nn.
Translätlon free of c h a i ^ .
TILAXTSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. «JW 9 kk. «.25
3kfc.9.60
YhdysvaUolssa: 1 vk. S M 6 k£ 4J0
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
E9iinerk]0i8tä pääsiäisen viettoa
\ Viikon vaihteessa oli eri puolillafmaailinäia .järjestetty
erikoisia "pommi pannaan" mielenosoituksia ja kulkueita,
jöMeh tarkoituksena on estää koko ihmiskunnan joutUriiineni
ristiinnaulitun tavoin väkivaltaisen kuoleman uhriksi.
Täriaisia atomipomminvastaisia mielenosoituksia järjes­teltiin
pääsiäissunnuntaina myös kaikissa Canadan suurem­missa
keskuksissa —Torontossa, Montirealissä, Reginassa/
Saskatoonissa, Quebec -Cityssä, Winnipegissä ja Vancouve­rissa.
- • • • •
Näiden kulkueiden ja mielenosoitusten järjestäjinä toimi
Canadassa eri järjestöt eri paikkakunnilla, tai useammat rau­hanasiaa
edistävät järjestöt yhteisvoimin (Control of Ra-diation
Hazards, Gombined Universities Campaign for Nu-cleat
Disarmament, Toronto Committee for Disarmament,
Canadian High School Students ofNuclear Disarmament,
Church Peace Mission, Fellowship of Reconciliation jne.)
IloUa on myös todettava, että nämä '^ommi pannaan"
kulkueet saivat äärettömän suurta huomiota ojakseen. Sel­laiset
mielenosoitukset ovat todella vaikuttavia. Me toivom­me
vain että niitä järjestetään entistä laajemmassa mitta­kaavassa,
että ne saisivat kaikkien hyvää tarkoittavien ca-nadalaisten
kannatuksen ja tuen, ja että tulevan vapunvieton
yhteydessä annettaisiin työväenliikkeen toimesta erikois-panos
myös tämän nopeasti laajenevan "pommi pannaan"
liikkeen voimistuftamisen hyväksi. • /
Eino Kilpi:
VOI
Gaitskellin asema heikkenee
Britannian nuorten sosialistien kansallisessa konferens­sissaan
nostama tunnus: "Gaitskellin on erottava"^ on yksi
merkki siitä, mihin suuntaan puhaltelevat nykyajan poliit-tiseA
tuulet.
Kuten tiedetään, Hugh Gaitskell on Britannian työväen­puolueen
oikeistojohtaja, joka on yhteistoiminnassa mieluim­min;
suurporvarien kuin "kommunistisesti" ajattelevien ja
inuiden vasemmistolaisten työläisten kansi^. Hänen oikeis-
' tolaisasenteensa on kuitenkin kohdannut yhä kasvavaa vasta-i
riataapiiolue^n rivijäsenten taholta. Puolueen kansallinen
k<ntferenssi hyväksyi viime vuonna mr. Gaitskellin ja kump^
panien kovasta.^astarinnasta huolimatta päätöslauselman^^
missä vaadittiin m^ turvallisuuden vuoksi, että
Britannia toteuttaa muita maita odottamatta yksipuolisen
ydinaseista riisumisen.; Kuten^muistetaan, mr.GaitskeU ju­listi'
silloin tyypilliseen oikeistososialidemokraattiseen jo|^-
- täjatyyliin, että puoluejäsenten päätökset "eivät sido" her-i-rbja
johtajia p a r l ^ Näin onkin tapahtunut. Mr^
GJäiikeU ja kumppanit ovat äänestelleet- ikäänkuin mitään
ei 'olisi puoluekonferenssissa tapahtua varustelumäärärar
z;]^^^^ ja antaneet siunauksensa NATO-liiton toi-iliimialle
jne: Ja kun ryhmä työväenpuolueen parlamentti-;
j ^ e ^ halusi kunnioittaa puolueensa kansallisen konferens­sin
päätöksiä, niin Gaitskellin johtama oikeistoryhmä erotti
Äskettäin nämä rauhanniiehet puolueen parlariienttiryhmän
^enyydeistä!''
|!r-'«.'^tä lähihistorian taustaa vasten katsottuna Lontoossa
' «Englannissa nyt pidetyn Nuorten sosialistien konferenssin
ipmökset saavat entistä suuremman merkityksen. Kun tässä
;;nuorten' sosialistien konferenssissa hyväksyttiin suosionosoi-
^iisten voimakkaasti raikuessa päätöslauselma, missä vaadi-
«taan mr. Gaitskellin eroamista — ja kun hänellä ei ollut
JsiiBä juuri nimeksikään kannatusta, sitä voidaan pitää yar-jnäia
merkkinä Työväenpuolueen oikeistojohdon kannatuk-
!sen*'edelleen heikkenemisestä. Tosiasiassa Britannian nuoret
^sosialistit antoivat konferenssissaan Gaitskellille epäluotta-
'muslauseen asettumalla''poikkiteloin hänen oikeisto-ohjel-vmansa
tielle monissa tärkeinypnissä kysymyksissä.
Toisin kuin Gaitskell ja muut oikeistojohtajat, Britan-jiian
nuorten sosialistien konferenssi ryhtyi vaatimaan, että
-Britannian tulisi yksipuolisesti luopua ydinaseista ja ennen­kaikkea
sitä, että Britannian tulisi oman turvallisuutensa
ja maailman rauhan hyväksi erota Yhdysvaltain sotapääl-
Jystön kontrolloimasta NATO-liitosta jne.
Uutistiedoissa kerrotaah, että Britannian työväenliik­keessä
noussut tunnuslause "Gaitskellin on erottava" on tu­lossa
yhtä kansanomaiseksi kuin ovat "Pommi pannaan" ja
"Ami mene kotiin" tunnuslauseet!
^ Kaikki tämä heijastaa sitä tosiasiaa, että oikeistolaisjoh-tajain
"luokkasovitteluohjelma" ei enää vetele sen parem­min
Britanniassa ja Canadassa kuin muuallakaan!
Työväenliikkeessä on tietenkin vielä paljon — liian pal­jon
Gaitskellin tapaisia oikeistojohtajia, jotka pitävät miltei
maailmanlopun enteenä kaikkien työtätekevien yhteistoimin­taa
siksi kun he ovat tottuneet saamaan muruja isoisten pöy­dältä
olemalla yhteistoiminnassa suurpääoman edustajain
, kanssa.- :Mutta maailman taloudellisessa ja yhteiskunnalli-
_._^ssa kehityksessä on niin syvällekäypiä muutoksiarettä ne'
eivät voi blla vaikuttamatta koko maailmaa käsittävässä
. mittakaavassa. Maailma on muuttunut niin paljon, että so­sialistinen
maailmanosa on nousemassa ratkaisevaksi teki­jäksi
ja sen vastapuolella on nähtävissä imperialistisen maa-
• ilmanosan heikkeneminen ja rappeutuminen- Asiallisestr-pu-huen
työväenliikkeen oikeistojohtajat ovat liittoutuneet rap­peutumistilassa
olevan imperialismin kanssa ja siksi he jou­tuvat
yhä kestämättömämpään asemaan.
- M e saamme olla^ vakuuttuneita myös siitä, että saman-suimtaista
kehitystä tulee tapahtumaan lisääntyvässä mää­rässä
täällä Canadassa. Esimerkin vuoksi mainittakoon, että
CCF:n ja CLC:n oikeistojohto yrittää "vangita" aatteellisesti
ensi elokuussa perustettavan uuden puolueen. Heidän ilmei­senä
tarkoituksenaan on saada uudesta puolueesta mahdol­lisimman
hampaaton laitos, joka ei voi eikä saisikaan tais-
• telia pahaenteisestä NATO-liitosta eroamisen puolesta, ei
ydinaseiden kiellon -eikä yleisen aseistariisunnankaan puo­lesta.
, •
Mutta asia erikseen on, voivatko nämä oikeistojohtajat
saada tahtoaan läpi, sillä Canadan työläiset vaativat mielet­tömän
varustelukilpailun lopettamista niin, että saadaan luo­va
» työtä tuhansille työttömille. Samalla vaaditaan eroa-
< ihista;I^entagpnin kenraalien kaikista siteistä niin, että maam-
> Helsinki (KU) — Kai^nfl^
moknattisen liikkeen yksiq^U-syyttä
«ja eheyttä osoittavaksliliit-fokoköoksen
koh(|kohdaksi muo­dostui
presidenttiehdokasta kos­kevan
päätöksen tekeminen. Yk­simielisesti
kokous hyväksyi lii­ton
varapuheenjohtajan, kansan­edustaja
< Eino Kilven esittämän
SKDL liittotoimikunnan ja SKP
; ke^oskomltean suosituksen vara­puhemies
Paavo Aition iiimittä-misestä
presidenttiehdokkaaksi.
Pian nimittämisen jälkeen koko­ukseen
; saapunut: helsjnkiläisten
'työläisten lähetystö Jai^ni, että
työläiset hyväksyvät tapahtuneen
ratkaisun ja tulevat toimimaan
Aition valituksi tulon puolesta.
Varapuhemies Aitijo kiitti koko­usta
hänelle osoitetusta luotta­muksesta
ja lausui, että koko kan­sandemokraattinen
liike lähtee
taisteluun SKDLn > valitsijaryh--
män kohottamiseksi suurimmak­s
i
Presidenttiehdokaskysymystä kä­siteltäessä
käytti ensimmäisen pu
heenvuoron kansanedustaja Hertta
Kuusinen, joka lausui presidentti
vaalikysymyksestä nun.:
Emme voi ihmetellä,, .että työpai­koilla
ja ,työtätekev4ep-keskuu|ps5a
yleensä 'on nvBitei' alkuvQimali^i
noussut esiin ajatus työväen oman
l^ifif0 0o<nn>fld6 6 66 fft-fl-fra o a ay<
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
^ >oiroogofltfOttooouD0OOOQoo /
Otto Viitasalo, Azilda, Ont., täyt­tää
lauantaina, huhtikuun 8 pnä.
78 vuotta-
Ed. Hill, Long, Lake. Ont. täytU
73 V. maaliskuun 26 päivänä.
Yhdymme sukulaisten ja: tutta-vain
onnentoivotuksiin. ; '
TYÖTTÖMYYDEN
SEURAUKSISTA
Sotien aikana ei tarvinnut Suo
mjBssa nälkää kiikarilla katsella
mutta lapsille koetettiin säilyttää
mahdolUsimnian stiuret korttian­nokset.
Jopa niinkin että aina 18
vuotiaiksi saakka he saivat lasten
piaitoannokset, aikuisten ja van­husten,
joilla ei ollut lääkärin an­tamaa
todistusta jäädessä usealle
"mustalle päivälle"*. Siitä vitsail-tiinkin
kuinka jotkut nuorison e--
dustajat vaihtoivat maitokorttlnsa
viinaan ja tupakkaan. Mutta kos­kaan
.en kuullut puhuttavan lasten
s i i i i
ruokajonoista..
Nyt lähes 16 vuotta sodan lop-
,pumisen jälkeen, täällä rikkaassa
Canadassa on lapsille järjestetty
ilmaisia ruoan jakelupaikkoja jois­sa
lapset jo paljon ennen niiden
avautumista odottelevat nälissään,
Toronto Daily Star on ottanut tä­män
asian niin omakseen, että ön
järjestänyt keräyksiä avuntarpees­sa
oleville sekä julkaissut päivittäin
kertomuksia ja kuvia näistä lapsis
ta ja roskakannuja penkovista näl
käisistä. Tämä on tietenkin lonkan^
nut joidenkin lukijoiden esteettis­tä
silmää niin paljon että paheksu­vat
sitä lehden yleisönkirjeissä.
Toronton pormestari sanoi ra­diopuheessaan,
että Torontossa on
viisi työttömyydestä johtuvaa - näl­käistä
perhettä. Daily Star tarjosi
pormestarille kiertokäyntiä kaupun­gin
köyhien työttömien luo, mutta
ylpeästi pormestari torjui tarjouk­sen
sanomalla tietävänsä kaupun­kinsa
asiat yhtä hyvin kuin sano­malehdet
Tähänkö se on johtanut kun
tässä rikkaassa maassa ei tiedetty
sodan aikana puutteesta mitään^ ja
juuri nälkäisestä Euroopasta tul­leet
aivan kauhistuivat nähdes­sään
kokonaisia tuoreita leipiä ja
hedelmiä lojuvan kaduilla, eivätkä
ne edes kelvanneet hyvin syötetyil­le
koirille.
Mutta eihän nykyään ole nälkä
kaikilla. Torontolaiset l i i k | ^ h et
Yonge kadun varrelta ovat'ano
neet lupaa saada maalata kojco ka
tu vaaleanpunaiseksi pääsiäismyy^-
tiä mainostaakseen, enkä ole nähnyt
kuin muutaman ilunisen lehtiea
palstoilla paheksuvan tätä ja tot.
vovan että nekin maalirahat jaet­taisiin
nälkäisille.
Etelä- ja PohjoLs-Korea elävät
kumpikin eri politiikan mukaiU;
mutta miksinyt on kova kohu sii^
tä että etelä-korealaiset kommunis--
tit ryhtyvät kapinaan, vaikka tämän,
selvän puolue-eron tapahtumisesta
alkaen siellä ei olisi pitänyt olla
enää yhtään kommunistia?
Tämä kapinapelko johtuu siis
siitä, että eteläkorealaiset ovat
nähneet naapureidensa elinrauo-don
omaansa paremmaksi ja air
,koivat yhtyä uudelleen yhtenäisek
si kiansaksi uusin pi^iittisin aattein.
me turvallisuus ja itsenäisyys
voidaan taata silloinkin, jos
Wall Streetin rahamiehet aloit­tavat
sodan joko vahingossa
tai muuten.
Britannian nuorten sosialis­tien
päätökset ovat lisätodis-tuksena
siitä, että työväenliik­keen
johtajain täytyy luottaa
ennenkaikkea ja nimenomaan
työtätekeviin ja työtätekevien
lÖ^kyyn itse ratkaista omat
pulmakysymyksensä.
yhteis^ presidenttididokkaai).. ni­meämisestä.
Tämä ajatus 'vastaa
SKDLn "pyrkimyksiä, mutta siti
kannattavat myös lukuisat sosiali­demokraattista
puoluetta tai sos^-
dem oppositiota kannattavat sekä
puolueettomat työläiset.
SKDL VALHIS NEUVOTTE­LUIHIN
SKDL on aina valmis neuvottele
maan sosialidemokraattien kanssa
vaaliliitosta tai yhteisestä ehdok
kaasta, työväeikniiehestä ja rauhan-miehestä.
'Mutta onko tällaiseen
neuvotteluun ja sopimiseen tällä
hetkeUä edes mahdollisuuskia? Jo
viime presidentinvaalissa • sosdem.
puolueen johto piti mahdollisena ai­noastaan
saneluratkaisua, jolloin
kansandemokraattien olisi ollut hy-väkäsyttävä
äärioikeiston kannatus­ta
nauttiva ehdokas. Tällä kertaa
sos.dem puolueen johto on vedon­nut
vain eräisiin porvarillisiin oi
keistopuoluelsiin.
Vaaliliitosta tai sosdem. puolu­een
johdon kanssa yhteisesti'sovit-teessa
.nyt voi olla kysymystäkään,
teessä nyt voi olit kysymystäkään.
Mitä TP sen eli sosdme. oppositioon
tulee, niin sen liittoneuvosto on
päättänyt nimetä to.ukbkuussa oman
ehdokkaansa. Riitaa tästä asiasta
ei pitäisi nostaa työläisten kesken.
Syyhän ei ole työläisten vaan ul­kopoliittiseen
seikkailuun ja porva­rillisen
taantumuksen honkailuun
ryhtyneiden sösdem.puolueen johta­jien.
- .
Onko ajatus johdonmukaineh'-
rauhanpolitiikka ja yhteiskunnal­lista
oikeudenmukaisuutta edusta-'
vasta^ työväenliikkeeseen kuulu­vasta
presidenttiehdokkaasta täs­sä
tilanteessa hylättävä? Vastaus
'jonka olemme saaneet kaikkialta'
maastamme, niin ' työpaikoilta
kuin maakylistäkin Ja järjestö-jemme
piiristä on se, että ajatns-r
ta ei ole hylättävä eikä.päätöstä
lykättävä.
Sen VL-<qksi,/]gmsandemokraattisen
liikkeemme johtoelimet,; SKDLn
liittotöimikunta jaf SKPii keskusko^
mitea ovatkin suositelleet tälle liit­tokokoukselle,
että se nimittäisi työ­kansan
oman ehdokkaan. Niin teh'
dessämme emme riko työtätekevien
yhteistoimintapyrkimyksiä, vaan
päinvastoin haluamme niitä edistää.
KILPI KIELTÄYTYNYT
Kansandemokraattisella liikkeel­lä;
ei ole puutetta miehistä, jotka
voivat täyttää ne vaatimukset, jot
ka- tälle työväenmiehelle ja rauhan-miehelle
on presidentin paikala a
setettava. Senhäi porvarillinenkin
propaganda on todistanut esittäes­sään
jo tähän mennessä viittä-kuut-ta
liikkeemme jäsentä mahdollisina
presidenttiehdokkaina.
Kun SKDLn liittotoimikunta ja
SKPn keskuskomitea - äskettäin
käsittelivät asiaa sen jälkeen, kun
edellisen työvaliokunta ja jälkim­mäisen
poliittinen toimikunta oli­vat
jo useaan otteeseen piiri- ja
perusjärjestöjen ääntä kuultu­aan
sitä käsitelleet, se päätyi toi­vomukseen,
että toveri Eino Kilpi
suostuisi uudelleen asettumaan
presidenttiehdokkaaksemme.
Toveri Eino Kilpi on kuitenkin
kieltätynyt tästä tehtävästä. Mei­dän
on luonnollisesti otettava huo­mioon
asianomaisen toverin tervey­dentila
on fyysiset voimat. Onhan
meillä, kuten jo mainitsin, laajaa
kannatusta nauttivia tovereita ja
e r i t y i s ^ eräs, joka arvovaltansa,
esiintymisensä ja yli puoluerajojen
ulQttuvpi: kannatuksenpa puolesta
voisi erinomaisesti edustaa niitä
pyrkimyksiä, joihin känsandemok
raattinen. liikkeemme tähtää. Siitä
asiasta voimme päättää sen jälkeen,
kun toveri Eino Kilpi on esittänyt
SKDL:n liittotoimikunnan ja SKPn
keskuskomitean suosituksen.'
itöks^p tehtyämme keskitäm-voiva^
Dune ' sen toteut^uni-seen.
/EsiiSmme ehdokkaamme
subf^n vastuunalaiseen tehtävään,
jota tasavallan presidentin paik­ka
edellyttää; Suomen ja Neuvos-toHitoil'
ystävyyden, ~~kansauune
raidian/ < ja työkansan elinetujen
peräänantamattomana puolustaja-
..na.^.....
P^ESIIDENTILLA LAAJAT
VAI^TUUDET
Voimakkain suosionosoituksin
tervehtivät kokouksen osanotta­jat
Eino Kileä, joka Hertta |[uu-sisen
puheen jälkeen astui teke­mään-
presidenttiehdokasta koske­va,
eh^otnk^n.: Puheessaan to­veri
Kilpi lausui mm.: , . ,
Päivän päähuomio on viime vii
kot ylivoimaisesti keskittynyt kysy­mykseen,
kenestä olisi tuleva ensi
vuoden alkupuolella valittava tasa­vallan
presidentti; Tämän äkkinäi­sen
tilanteen aiheutti se eräänlai
nen yllättävä hyppäys "suureen
tuntemattomuuteen", jonka sosiali­demokraattien
puoluejohto suoritti
omassa suljetussa piirissään nimeä­mällä
koko puolueen nimissä puolu
een presidenttiehdokkaaksi poliitti
sesti taatusti oikeistoporvarillisen
miehen, virkatoimestaan juuri eläk­keelle
siirtyneen oikeuskansleri 0-
lavi Hongan.
Tämä ehdollepano on herättä­nyt
kaikissakin poluttisis^a lei'
reissä vilkasta Ja enimmäkseen
ihmettelyä herättänyttä keskuste-:
lua, eikä suinkaan vähiten sosiali
demokraattisen puolueen omassa
keskuudessa. Sitä osoittivat eri­koisesti
'puolueen eräiden maa-seutulehtietf
hämmästelevät mai­ninnat
tämän yllättävän nimeämi-senCjälkeen.
'
Mitenkään liioittelematta voi­daankin
varmaan sanoa, että nimen­omaisesti
työväestön piirisssä, jopa
tämänhetkiseen puolueryhniityk
seen katsomatta, ensi 'vaikutelma
6li hämmästys eikä se liene paljon
siitä n^öhemminkään muuttunut.
— Luonnollista on, että tämä outo
valinta, jiämmästyttävä nimeämin
nen^jo^ sinänsä on nostanut esiin
työv^^^äj^ip edustavan president-tiehdoklcaan
asettamisen välttämät­tömyyden.
Muutama harva viittaus
asian ' periaatteelliseenkin : tärkey
den onsyytä palauttaa muistiin täs
säkin yhteydessä, jotta tulevan vaa­lin
syvällinen merkitys ja tärkeys
meille Jokaiselle itsellemmekin py"
syi^i selvänä, sanoisin valtakunnal­listen
ratkaisujen keskeisenä tapah­tumana.
. Suomen tasavallan presidentti
ei ole mikään muodollinen koris­te,
-taikka hallituksen pelkkä pu­heenjohtaja,
vaan varsin suurin.^
toiminut- ja pääiäntävaltuuksin
varustettu valtion päämies. :
Tämä vallankäytön laajuus, joka
huomattavasti ylittää esimerkiksi
muiden pohjoismaiden hallitsijain
vallankäytön, ; syntyi aikoinaan
eräänlaisena pakkosovitteluna ta­savaltalaisten
ja monarkistien kes
ken hallitusmuototaistelun loppu­vaiheessa
itsenäisen valtionune poh­jalle.
Tämän vallankäytön laajuu­desta
yksin eduskuntaan päin on ai
heellista palauttaa mieliin, että hal­litusmuoto
antaa tasavallan presi­dentille
jokseenkin vapaan vallan
hyväksyä taikk^ olla hyväksymättä
ednskunnan, vaikkapa yksimie'ises
ti, tekemiä' päätöksi^. Hallitusnmor
tonune tärkeässä 18. pykälässä sää­detään,
että ellei tasavallan presi­dentti
hyväksy eduskunnan laati
maa lakia, se ei tule voimaan, ellei
uusien vaalien kautta valfttu edus
kunta sitä yksimielisesti 3 kuukäur.
den kuluessa vahvista.
Tasavallan presidentti voi myös­kin,
koska tahansa oman näkemyk­sensä
niin vaatiessa, hajoittaa edus­kunnan
ja määrätä uudet vaalit toi-1
mitettavaksi. Hänelle kuuluu nidos­kin
valta päättää Suomen suhteis­ta
ulkomaihin, tosin kyllä määrä­ilyissä
rajoissa. Jo nämä pari viit
tausta antanevat jonkinlaisen ku­van,
minkälaisesta vaalista meillä
on kysymys. Tasavallan presidentti
ei voi eikä saa olla mikään tuntema­ton
pelinappula,, ei vieras poliitti­selle
elämälle eivätkä hänen ajatuk­sensa
maan - hallinnasta, sen poliit­tisista
suhteista toisiin maihin
enempää kuin sisäpolitiikan suun
nastakaan saa olla kansalaisille tun.
temattomia silloin kun asianomai­sen
valinnasta tasavallan johtavalle
paikalle keskustellaan. Itsenäisyys-kautemme
molemmat suuret presi
denttimme — Stohlberg ja Paasiki­vi
— ovat.tässä suhteessa olleet,
suurten mittojen miehiä, poli.tti
seen elämään perin juurin syventy­neitä
ja siinä nuiikana olleina kan­salaiskuntonsa
saavuttaneita.
On vaikeata kuvitella, että täi-laisejk
ominaisuudet olisivat tasa­vallan
presidentille vähäarvoisia
ja täydellinen tuntemattomuus
näissä asioissa jonkinlainen avu
tai myönteinen ominaisuus^ niin­kuin
oikeistopresidenttiehdok-kaalle
nyt ansiopuolelle yritetään
merkitä. Voimme yksinkertjusesti
kysyä: Mikä olisi koko Suomen
kansan asema ja kohtalo, jos se
heittäytyisi samanlaiselle poliitti­sen
puolueettomuuden leposoh-valle?
Me olemme SKDLn keskuudessa
edellisissäkin vaaleissa vilpittömäs­ti
pyrkineet siihen, etta ainaUii
maan työtätekevää väestöp edusta
vat poliittiset pääjärjestöt voisivat
yhteisesti sopia työväen omasta
presidenttiehdokkaasta ja sen mu
kaisesta yhteistyöstä näissä vaaleis­sa.
Maan poliittiset voimasuhteet­han
ovat nyttemmin sellaiset, että
työväen poliittisilla ryhmillä on
maassa todellisuudessa poliittinen
enemmistö. Näiden voimien yhdis­täminen
eräissä tärkeissä ratkai
suissa vie tulokseen, sen me varsan
hyvin tiedämme eduskunnassa nii­den
asioiden kohdalla, joissa kaikki
työväenryhmät ovat voineet löytää
toisensa. Tasavallan presidmtin
vaali on sellainen, jossa nähdäkseni
kovin suuria vaikeuksia kokematta
olisi tällainen yhteinen pohja löy
dettävissä. Näin ei kuitenkaan ole
tapahtunut, ja syynkin tiedämme.
Sosialidemokraattisen puolueen
johto nimesi yllättäen — niin puo­lueen
omille jäsenille kuin muille­kin
— puolueen presidenttiehdok
kaaksi henkilön, joka omankin väit­tämänsä
mukaan ei ole koskaan oi
lut missään mainittavassa kosketuk­sessa
työväestön tai työväenliikkeen
kanssa.
TAISTELUUN TAANTUMUS.
RINTAMAA VAST.^AN
SKDLn ja SKPn piirissä emme
me kuitenkaan ole voineet, varsin­kaan
näin yllättävän. oikeistorinta
man muodostuttua jäädä vain sivus­ta
katselemaan.
Meidän osaksemme on tullut
nostaa taistelulippu tätä ns. hon-kalaista
taantumusrintamaa va»
(Jatkuu sivulla 4)
YHTÄ JA TOISTA SOOSTA
JA SEN YMPÄRISTÖSTÄ
S»»tt Ste. Marie. ^ United
rSteeL^orkers unioi^ '^^qUisosasto
No; 2951, joka edusta Q,000 Al-goma.
Steel-yhtiöO: : ^ l i i ^ , on lä.-
hettänytj, sähl^een Qntplp.n päämt
' nist«ri' - Frostille,' jossa protestoi­daan
ensi syysk. 1 pnä voimaan
astuvan 3 prosentin^ myyntiveroa
vastaan.
Unio-osaston presidentti Jphn
Ferris • tiedoitti äskettäin, että pro­testi
hyväksyttiin yksinuetisesti 'jä­senistön
' yleisessä kokouksessa, ja
sahoi: "Me uskomme, että vero­tuksen
tulisi asettaa niille, jotka
kykenevät maksamaan eikä palk­katyöläisille,
jotka nyt jo kanta­vat'
raskaimman veron mitä tä­män
maakuiman historiassa tunne­taan.^
. Sähkeessä mm. mainitaan,. että
mainittu 3 -pros. myyntivero alen­taa
$160,000,000 vuosittain väestön
ostokykyä, lisää työttöm(yyttä, on
epäsuora palkanalennus ja lankeaa
niiden kohdalle jotka kaikkein vä-himönin
voivat sen suorittaa aiheut­tamatta
puutteellisuuksia.-
Protestissa ehdotetaan, että On­tarion
-hallitus saattaisi: voimaan
pääoman kasvuveron sekä jyrkästi
nouseva . yhtiöiden voittovero
kaikille suuryhtiöille ja ulkomaa­laisten
( etupäässä USAn) raha­miesten
ostamien suurmonopolien
suhteen.
• • • * • . . . » ' • . • • • . .
Laivaliikenteen St. Marys-joessa
ja Soon kanavissa odotetaan alka­van
tällä viikolla ja ensimmäisen
laivan otaksutaan olevan . canada
laisen.
Hindman Transportation-yhtiön
eräs virkailija Owen Soundissa on
tiedoittaput, että rahtilaiva "Bl-ancke
Hindman" lähtee Owen Soun
dista joko 3 taikka 4 päivänä mat­kalle
Superior järven läntisiin sa­tamiin
joko Pt. Arthuriin taikka Ft.
Williamiin tai johonkin muuhun.
Yhdysvaltain laivojen: tiedoitetaan
lähtevän liikkeelle vasta tk. lopulla
taikka toukokuun alussa.
Viime viikolla myönnettiin kau­pungin
toimesta rakennuslupa mil­joonan
dollaria maksavan apart-n^
enttitalon rakentamiseksi.
Mel Radlee, joka^edustaa eräs­tä
sijoittajäryhmää, tiedoittii että
apartmenttitalo tulee^ kuusikerrok­sinen
ja kellarikerros seitsemäs
ja se tulee käsittämään 83 apart-menttia.
Talo rakennetaan lähelle
St Marys-joen rantaa Queen- ja
Pine katujen kulmaukseen. Raken
nuksen kellariösaan tulee park;-
kauspaikka 44 autolle sekä myö-.
henunin rakennetaan joen rantaan
laituri.
Mr. Radlee tiedoitti edelleen,
että tämän ryhmän tarkoitus on
raketmuttaa mahdollisesti jo ensi
vuonna toinen samanlainen apart­menttitalo.
Tämän uuden talon ra­kennustyöt
ilmoitetaan alkavan
tällä viikoUa.
Tällaisia toimenpiteita kun olisi
useita j a jatkuvasti, niin se huo­jentaisi
paikallista työttömyysti­lannetta.
,
Soon sairaaloiden yhteisen ko­mitean
puheenjohtaja Lawrence
Bi;own on tiedoittanut, että Grey
Nuusin johdolla toimiva katolinen
General Hospital ja kaupungin vä­estön
y.m. omistama Plummer
Memorlal Hospital ovat nyt kiin­teässä'
yhteistoiminnassa saadak­seen
parannuksia aikaan kriitilli­sen
sairaalatilanteen suhteen.
Sopimuksen mukaan sairaalat
tulevat tekemään vetoomuksen
Sault Ste. Marie, Tarentorusin ja
Korahin yleisöön ja virkakuntaan
saadakseen rahallista tukea kum­mankin
sairaalan laajentamiseksi
sekä uudistamiseksi. Eräs korkea­koululaisten
yhdistys Beta Sigma
Phil Sorority on jo tehnyt $100.00
lahjoituksen tarkoituksen hyväksi.
Olisi syytä tässä huomauttaa,
että alueen (Soo, Tarentorus ja
Korah) virallisten elimien valtuus­tojen
ym. virkakuntien, unionisti­sen
liikkeen, ermäisten yhdistyk­sien
y.m. sekä koko Soon alueen
väestön' tulisi painostaa liittohat-litusta
ja vaatia "puolustus" (sola):,
tarkoituksiin tuhlattavasta kansan
verottamisella saaduista varoista,
edes pienen osan tähän hyvään'
tarkoitukseen.'
Korah-kunnan valtuusto äskei­sessä
kokouksessa myönsi rak^n-'
nusluvan eräälle yhtiölle^l00,(ra0
maksavan maalitehtaan räkentami-'
seksi. Koska rakennustyöt aloite;
taan ei ole-tiedossa.
Kahden vuoden .kuritushuone^
tuomio (Kingstoniin) annettiin
19-vuotiaalle Edward Collinsilla
äsken poliisioikeudessa kun hän
tunnusti syyllistyneensä murtautu­miseen
ja varkauteen. Collin sekä :
kaksi muuta poikaa, joiden nimiä
hän kieltäytyy antamasta, olivat'
murtautuneet Empire Bowling«AI<'l.
leyhin (keilapelihuoneeseen) Gore-,
kadulla ja varastivat $1,500 rahassa
ja aiheuttivat noin $500 omaisiiUs-*
vahingon Poika oli aikaisemmin
ollut työssä tuossa laitoksessa.
Algoma Steel-yhtiön virkailija
N. Kessiet tiedoittaa, että auto-,
maattinen kantiinipalvelu saatetaan
voimaan tämän kuun aikana teräs- ^
tehtaalla nykyisen kulkevan (ruo-katrokin)
kantiinin sijalle, joka
on< ollut käytännössä v. 1940 läh­tien.
Automattisia "lunssimasiinoi-ta"
y.m. tulee kaikkiaan 115 ja ne
sijoitetaan eri puolille' tehdasalu­etta.
•• • *.
Kaupungin insinööri Don Evans
tiedoitti Soon kaupungin lumen
poistamiskustannukset ovat nous­seet
250 prosenttisesti viimeisen
14 vuoden aikana. V- 1946 maksoi
lumen poistaminen kaduilta $19,'
500 ja vuonna 1960 se oli $67,458.
L.
100-Yuotiaiflen
luvattu maa
Bulgariaa sanotaan 100-vuotiait-ten
luvatuksi niaaksi. Kun Sveit-sissä,
Saksassa,. Suomessa, Hollan- -
nissa, Belgiassa ja Englannissa on '
yhtä miljoonaa asukasta kohti 1—3
sata vuotta täyttänyttä, niin B.ulga-;
riassa.on vastaava luku 29.
"Viime aikoina suoritetut tutki- '
mukset• antavat aiheeri 'olettaa, et­tä
bulgarialaisten korkeaan ikään
vaikuttavat monet erilaiset tekijät ^
Suurin merkitys on osoittautunut ,
olevan perinnöUsyydellä. Melkein--.
pä- sääntönä on voitu todeta, että '
kaikilla heillä on ollut pitkäikäisiä
vanhempia, isovanhempia tai lähei- ;
siä sukulaisia, mikä osoittaa, että
heillä on hyvät edellytykset kehit
tää tervettä ja voimakasta elimis-mistöä.
Toiseksi tärkeäksi seikaksi on to­dettu.
bioIogis-hygiÄiisten ehtojen
noudattaminen, kuten jatkuva oles-kelu
raittiissa ilmassa, tarpeellinen ,
määrä unta, monipuolinen, vaikka-'
kin yksinkertainen ruokavalio. Mö-.
nilla höistä on ominaista pidättäy­tyminen
liiallisesta syömisestä ja ?
alkoholin käytöstä Aika ajoin he
voivat juoda lasillisen mietoa vii- >
niä ja polttaa savukkeenkin^ muttq
kukaan heistä ei ole koskaan ollut
alkoholin väärinkäyttäjiä. Heidän
vaatteensa ovat karkeista kankais-,
ta, avonaisia, minkä johdosta -hei-.
dän kehonsa tuulettuu ja karaiStuu.:
Bulgarian 100-vuotiaat ovat luon­teeltaan
iloisia, elämänhaluisia ih-misiä,
jotka luottavat täydellisesti
omiin voimiinsa. . *
PÄIVÄN PAKINA
Jos länsimaiden hallitsijat oli­sivat
viisaita niin he koittaisivat
parantaa kansalaistensa elinehtoja
taatakseen oman valtansa. Harvoin
tyytyväiset ilimlset kapinoivat,
mutta tämä suuri työttöriayys, joka
on vuosia jatkunut kapitali^islssa
maissa, on omiaah lisäämään tyy­tymättömyyttä
ja kapinamieltä. Jä
samaan aikaan kommunistisissa
maissa ei tiedetä työttöniyydestä
mitään ja siellä kehitys kulkee
huimaavaa vauhtia^ eteenpäin urhei.
lun ja kaikilla sivistyksen ja edis­tyksen
aloilla. Vaikka \ olisi kuinka
piintynyt kommunistin vihaaja
niin onhan kullakin silmät pääs­sään
näkemää^ aivopesusta huoli­matta
että se aate on tulevaisuu­den,
vaikka he eivät pyrikään val­loitusten
avulla maailman valti­aaksi/
vaan haluavat rauhalliseen
rinnakkaiseloon. Mutta kapitalis­tinen
hallitus el sitä hyväksy vaan
haluaa olla "voittaja" ja siksi se
jo niin monessa maassa onkin jo
muuttunut menneeksi aikakaudek­si.
— LSP. .. ,
t—^Jqka kymmenes Eestin teolli-sUustyölSinen
toimii kutomoteolli
-suudessa.' •-• - - •.
Kierä ja Icovera kuin pukin sarvi
Ma liiman ^oljauksia päivästä toi-aesn
sn:r3av.-:t lukijat ovat varmaan
;i;n:p:ot monesti mDrkille_sen, että
jSetl, S(un-ali:i. virallinen ulkopolitiik-ika,'.
cja "kierä ja koveia kuin pukin
. • eille on esim. Washingtonista. kä­sin
vakuutettu kaikkivaltiaan dolla-
'rijumal^n nimeen, että mitään perää
ei ole niissä syytteissä, että Yhdys-vt^
Uat sekaantuu Kuuban sisäisiin
asioihin.
, Mutta, siitä huolimatta ihnoitettiin
nyt i|lk\iviikolla, että Yhdysvaltain
hallitus tai oikeammin sen ulkomi^
nisteriö eli valtiodepartmentti, on
Julkaissut 36 sivua käsittävän kirja­sen.
Jossa vedotaan Kuuban kansaan
Ja koko^ maailman yleiseen' mielipi­teeseen
siinä mielessä Ja toivossa,
että Fidel Castron Johtama vallan-kumoushallltus
kukistettaisiin Kuu­bassa!:.
•
' Mitähän sanoisivat Washlncto-nhi
korkeat poUittiseCvIskaaUt Ja
heidän konke&t «otupSMllMffiiM».
Jos Jonkqn mnup' namn halUtnk-:
sen toUnesta Julkaistaisiin kirja­nen,
missä kehoitetaan^ »merikfca-'
laisia muiden tuella, koldstamaan
pfiSrdentti Kennedyh hallitus? Mi­tä
sanoisi Yhdysvaltain kansa. Jos
tällaista yhdysvaltaläisvastaista
asiakirjaa levitettäisiin jonkun oi­komaan
toimesta TK:ssa Ja Ames!.
rikan valtojen 21:ssä Jäsenmaassa,
kuten nyt sanotaan levitettävän
Yhdysvaltain jQlkaisemaa kirjasta
Kuuban haUltuksen knklstamisek-si?
Tässä yhtetydessä kiintyy myös
huomio Kuubassa toistuvasti tapah­tuviin
terroritekoihin. Vasta muuta­ma
päivä sitten meille kerrottiin, et­tä
esim. Havannassa oli tapahtunut
kuusi pommiräjähdystä Ja toisia
pommeja löydettiin ennen niiden rä­jähdystä.
l^rlttäln kuvaava on tässä yhtey­det
John S. SokoUn alknvUkoUa
Jnlfcaisema artikkeli sUtä, miten
Kuuban ' vastavallanknmonsta
snnnnitellaan Ja liandotaan ulko-maUU
pähi. Mr. SokoUn sanotaan
olevan canadalafcten tehtailijan,
' Joka on oUnt kolmisen vuotta Kuu­bassa.
Hän Urjolttaa mm., aeniaa-
• vaa:. •. ,
"Blaikkein useimmin .nykyään ei­tettävä
kysymys Latinalaisen Ameri­kan
suhteen on se, että kukistetaan­ko
Fidel Castron hallitus vai eikö
kukisteta . . .Äskettäin New Yorkis­sa
pidetty Castroa vastustavien eri
ryhmien kokous Ja siellä saavutettu
yhteisymmärrys antaa etumatkan
hänen vastustajilleen. Voiko Castro-vastaisten
vohna pelkkä sopimus:
muodostua ratkaisevaksi tekijäksi
Kuuban ky^njyksessä?
"Vastaus siihen on varaukseliiuen
kyllä . . . " -
Eikö olekin söpöä? Suurmaan joh­tavassa
suurkaupungissa varataan
kokoontumispaikka Ja toimintamah­dollisuudet
vastavallankumoukselli­sille
rosicajoukplle. joka avoimesti
vehkeilee, pienen naapurimaan halli­tuksen
kukistamiseksi?
Selostettuaan Kuuban lähihisto­riaa,
mrs. Sokol toteaa:
" . . . Tilanne on nyt luonnollisesti
paljon toisenlainen. Mr. Batista
(Castron Johdolla kukistettu verinen
diktaattori K.) oli miltei yleisesti
vihattu, mutta samaa ei voida sanoa
tähän mennessä tri Castrosta
Mutta jos Castro ei anna periksi
"häneii . kukistiimisensa on miltei
väistämätön", sanoo Spkol Ja selittää,
että ]^ew Yorkin kiroukseen osallis­tuneet
Kuuban västavall^umouk-selliset,
kuten esim. tri BSanuei A. de
Varona, Batistan^ aikahten:: entinen
pääministeri Ja muut ovat yaphoJa
Ja k^kenelto veljajr^ta.-
Ja sitten asian ytiineen:
"Kapinallisten suunnitelmana on ^
laskea aseistettuja vapaaehtoisia .
Kuubaan, Joko Pines saarelle tai
Santa Claran maakunnan etelä­rannikolle
ja yliteistoiminnassa
sissien kanssa, jotka nyt toimivat
suuressa mitassa Kuubassa, kaataa
voimakeinoin (by force) tri Castro..
Olettamukset, että Yhdysvallat an­taa
täydsn virallisen tuen-tälle
-liikkeeUeT on päättäväsU kielleUy.
:_l"Ne (toiset Latinalaisen Amerikan
maat — K.) eivät kuitenkaan halua
hyväksyä USAn välitöntä Jldirect) :
avustusta kahdesta syyssä. Juuri
tällä kertaa tri Castron "ihailu on
laskusuunnassa ja jos hänet, voitai-,
siin kukistsaa kuubalaisten toimesta,
kaikki olisi hyvin . . ."
Toisin saiioen; USA "kieltää" vahi.
sen, että batistalaisille vastavallan­kumoukselliselle
ei anneta "välitön-I
tä" apua Ja tukea. Välillistä, salat- ••
tua Ja Julkista tukea annetaan kyllä :
reUusU. kuten esimerkiksi sihiä, että
nämä vatsavallankumoukselllset^^O'*,
na-ahiekset voivat vapaa^; kookomn^ ^
tua New Yorkissa Ja tdidä fiidl&'
'suunnitelmiaan" oikein "iisetste^:^^ (;
Jen vapaaehtoisten
Kuubaan" j a tri: (Castron
yotamtejibw r ^A^i^
!!-!
•il]
iii
1 / V.-.