Vapaus, October 9, 1952

              Torstaina, lokakuun 9 p. — Thursday; Oct, 9,1952
aimMTVi ^ Jndepenöent Jabor
Organ of FinalGb Canadians. Bs-tabliäbed
Nov. 6^ 1917, Autborized
as second class xnall by tbe Post
Office Dqiarbnent, Ottava. Pub-llGbed
tbrlce weekiy: < Tuesdays
Thut»lay8 and Baturdays bjr Vapaus
Publishing companyxtd,;^ at 100-102
E lm s t . W;, Sudbury.Onfc,, Canada.
Telephones: Buriness Office) 4<4284.
EditorJaI Office 4-4265. Manager
E. Suksi. EditorW. Eklund, Mailing
Jabora ddress: Bo x 69, Sudbttry. Ontario.
Advertising rates upon application.
Translation free of charge.
TZLAUSHINNAT:
Canadafisa: 1 vk. 7 ^ 6 kk. 3.75
3 kk. 2 ^
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8JOO G kk^ 4 ^
Suomessa 1 vk. eJ50 6 kk. 4-75
m
I-,
Sattuman varaankö Suomi
> Toronton Vapaa Sanan tiistainen numero antoi vannaan ajatte­lemisen
aihetta jaiuiettotnan yön niille lukijoilleen^ jotka Vaivautuivat^
lukemaan lehtensä pakinan ja vertaamaan sitä "Paavalin" piiltään
artikkeliin, joista viimeksimainittua pidettiin jlmcisestL hyvin ''tär­k
i l l ä ' ' jcoska sdta.tapiseerattiin lähes sivun tila mainitun lehden
kahdessa' numerossa. '
Kiiten "tavallista, Vapaa Sanan pakinapaikalla sysätään perättö­miä,
syytöksiä" ja hioneen kertaan valheiksi todistettuja fraaseja
''lidmmuflisteja" vastaan ja kirotaan mahdollisimman voimallisesti
heitä. Ilman muuta on selvää, että ''kommunistisanaa" käytetään
siten, että kaikki rauhanpuolustajat ovat joko kommunisteja tai vie­läkin
pahempia.' '
; : Väännettyään palstan verran valheita Canadan suomal^sista
rituhänpttolustajista, Vapaa Sana vetää tarinansa loppuun suuren um-pfsolmun
j a sanoo:
/'"Semmoista on lyhyesti sanottuna kommunistien tohakka 'rau­han^
puolesta.
*^Ja ruuvJton irti siliä ihmisellä, joka heidän kelkkaansa tuohon
sötahullojenjryssäläisten sotaherrojen johtamaan liikkeeseen lähtee."
Ilmeisesti peläten lukijainsa keskuudessa kasvavaa rauhantah­toa^
Vapaa Sana yrittää peloitella mörköjutuilla heitä. Ja kun argu-ntentit
eivät pidä vettä, niiri silloin heitetään tosiasiat roskakoriin.
Leimatessaan kaikki rauhanpuolustajat joko kommunisteiksi tai
vähämielisiksi joilta on ^'ruuvit i r t i " Vapaa Sana antaa aivari aihee­tonta
kiitosta j a tunnustusta kommunisteille.. Yleisesti tiedetään että
^rtolnSOO miljoonaa ihmistä on jo allekirjoittanut rauhanpuolustajain
Vtitooihukseft' viiden suurvallan rauhansopimuksen puolesta. Myös
tiedfetääni etta tuhannet ja miljoonat muut ihmiset, jotka ovat joko
.syystä tai toisesta vielä allekirjoittamatta tämän vetoomuksen —
j a ovae ehkä eri mieltä rauhanpuolustajain taktiikan suhteen — ovat
rauhan-toiseii
pud-kplmanheksen
•Kom-
^murtistiteivätolemeidän tietääksemme koskaan'väittäneet, että heis­tä
ontullut näinsulmnattoman suurilukuinen joukko. Vaikea on kai- •
kctfmyös "todistaa", että maailmassa on näin paljon vähämielisiä?
Ainoaksi loppupäätelmäksi siis^^ää, että V^apaa Sana paisuttelee ja
liioittelee vähän liikaa niin kommunistien kuin vähämielistenkin l u -
kunjaarää. • . '
j^'Samaa maata on sen puheet "sotahulluista ryssistä", sillä Va-ipaa;
Sanan;lukijat katsovat sen johdosta ympärilleen ja näkevät, että
; sannalla kun Yhdysvaltain sotajoukkoja on^^J
rella, Koreassa,' Cahadassa ja kymmenissä muissa maissa, 'Neuvosto­liiton
sotavoimia ei ole missään sen rajojen ulkopuolella paitsi Sak-
'Itävanassa missä ei ole vielä tehty rauhansopimustani;
L On kuitenkin tämä: Vapaa Sana ei tahdo löytää kyllin
ityksiärauhanpuolustaiista/ Se omaksuu kokonaan klel-rauhanpuolustajiin
nähden.
Mutta Vapaa Sana julkaisi samassa numerossaan myös yllämai­nitun:'^
Paavalin"; pitkän artikkelin mistä ilmenee vaistomainen pelko
: siitä, että jos kolmas maailmansota'syttyy, niin Suomi Voi jöatuakau-
A^a^ipaan asemaan missä se vielä oli kummassakaan edellisessä s p - :
dassa.
'w| 'Seivyydeuivuoksi sanottakoon, että Paavali ei ole rauhaniiikkeen
puolustaja; Päinvastoin hän linjoittuu kaikissa kannanotoissaan
«tauhänpuolustajia vastaan — ja tämä tietysti selittää sen, miksi hä-inen
kilometriä pitkä artikkelinsa löysi armon Vapaa Sanan palstoilla.
I Paavalin" poliittinen olemus näkyy m^m, siitä, että hän puhuu
:ummet ja lammet ''talvisodasta", mutta kuittaa Mannerheimin Hit­lerin
rinnalla käymän sodan sanomalIa:"Tämän; toisen sodan syyt,
;vaiheet ja seuraukset ovat poliittisesti varsin mielenkiintoisia, mutta
tämän kirjoituksen aihepiirin ulkopuolelta."
i - 'Paavalin^ kirjoituksen "aihepiiriini sisältyi kuitenkin monta
kaukaisempaakin asiaa, kuten esimerkiksi se, mikä maa ensiksi tun^
4nusti Suomen itsenäisyyden. Näin hän kirjoittaa: v. . J a samalla
on viitattu siihen, että Neuvostoliitto oli ensimmäinen valtio, joka
; tunnusti Suomen itsenäisyyden . , . Venäläinen diplomatia on aina
perustunut mitä suurimpaan viekkauteen j a laskelmointiin ja Venä-vjällä
on osattu aina käyttää hyväksi parhaat diplomaattiset kyvyt."
Söpösti sanottu! Ainoa huono puoli siinä on vain se, ettei se
lyö yhteen historian kumoamattomien tosiasiain kanssa. Tsaarin-vallärt
aikana ei ollut puhettakaan Suomen itsenäistymisestä, vaan
'sen venäläistyttämisestä, sortamisesta ja riistämisestä. Venäjän por­varillista
demokratiaa edustanut Kerenski kieltäytyi jyrkästi tunnus- y
tapiasta Suomen itsenäisyyttä. Venäjän oikeistososialidemokraatit
väittelivät virallisissa kokouksissaan Suomen itsenäisyysasiasta — ja
päättivät omaksua vastustavan kannan. Vain ne "Paavalin" kiroa­mat
Venäjän kortimunistit: kannattivat^ Suomen itsenäisyyttä niin
maanalaisena pikkupuolueena kuin maan hallitsevaksikin puolueeksi
noustuaan.
' Nämä esimerkit riittäkööt toteamaan "Paavalin" politiikan tum­muuden.
: Mutta kaikesta taantumuksellisuudestaan huolimatta '•Paavali"
uskaltaa esittää itselleen kysymyksen, että "minkälainen on Suomen
kohtalo liiahdollisessa kolmannessa sodassa". Etsiessään vastausta
tälle^ kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville elintärkeään kysy­mykseeni
''JPaavali" myöntää asiallisesti, että Norjan liityttyä Y h ­dysvaltain
suunnittelemaan hyökkäävään Atlantin paktiin, Suomi
joutui vaarapiiriin. Tätä vaaraa lisää "Paavalin" käsityksen mukaan,
vaikkei hän sitä aivan suoraan sanokaan se kun on mahdollista, että
Ruotsi liittyy salaisesti Atlantin paktiin ja myöntää länsivalloille
kauttakulkuoikeuden, kuten se myönsi äskeisessä sodassa Suomeen
raahatuille natsijoukoillekin. Ja jos Ruotsi menee sotaan, "silloin a i ­nakin
Pohjois-Suomi ja -Ruotsi joutuvat sotanäyttämöksi" sanoo
"Paavali" ja toteaa, että "Ruotsin avoin (!) liittyminen NATO-val­tioihin
tällä hetkellä olisi erittäin kohtalokasta Suomelle."
Pohdittuaan maailman poliittista tilannetta tältä näkökannalta
"Paavali" tekee lopuksi seuraavan yhteenvedon Suomen kohdalta:
' V '^Pohjoismainen alue ei kuitenkaan tule olemaan^ pääsotanäyttä-mo
(mistä hän sen tietää niin varmasti — Vapaus) ja Suomen pa­rasta
ajatellen on toivottavaa, että sodan alusta alkaen päänäyttämöt
kehittyisivät niin tärkeiksi, että kummallakaan puolella ei olisi riittä-yästi
vounia uhrata pohjoisella käytäviin ratkaisevaa laatua oleviin
fiotatoimiin; Se säästäisi Suomen historiansa ehkä vaikeimmasta ja
ikäviAunästa vaiheesta".
, M siitä, jos sota syttyy ja sodan lahjomattomien lakien
johdosta: *'Paavalin" j a hänen kaltaistensa "toivomus" osoittautuisi-
Vietor Salo/ New Westminster. B.
C , täyttää 60 vuotta lokakuun 19 pnä.
Ann» Laine, Soutb Porcupine. Ont^
täytti 85 vuotta syyskuun 20 pnä.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnitteluihin!
muut sanovat
Niiden suurten erpäoimistumisten
jälkeen. Joita ihe ovat kärsineet K a u -
io-Hä&ssi Korean rintamalla, ovat
Yhdysvaltain imperialistit viime a i ­koina
kohdistaneet Jälleen erikoisen
*lLON AALLOT
KOBKEALLA"
non aallot mudostuivät liian kor­keiksi
Suomen: kauppaministerille,
kertoo oslolainen Dagbladet; otsikol-
-laäni Jonka alta on luettavissa leh­den
kirjeenvaihtajan; kertomus Mes­suhallin
sotakorvaiisjuhlafita. Kir­jeenvaihtaja
kertoo poliittisissa p i i ­reissä
keskusteltavan Penna Tervon
poistamisesta hallituksesta Messu­hallin
Juhlassa tapahtuneen skandaar
I n ta^kia, " K U n ministeri Tervo v a i ­kutti
ilmeisen humalaiselta, pii h a l l i ­tus
keholttanut häntä pysymään pois­sa
llJan Juhlasta. Hänen sijastaan
tervehti sotakorvauselimen päällikkö
amhraall Sundman r kutsuvieraita
huomionsa Välimeren pohjoisra^ian
maihin — Jugoslaviaan, Kreiklcaanja
Turkkiin — jotka on suunniteltu näyt
telemaan varsin tärkeätä osaa' WaU
Streetin sotavalmisteluissa. Ne so­pivat
strategisen asemansa Johdosta
Jänkki-imperialismin etuvartioase­miksi
Neuvostoliittoa j a kansandemo-:
Jtratianonaita vastaan senkin johdosr
ta, että näissä maissa valitsee kan­salle
vihamielinen fasistinen järjes­telmä,
VIERAITA
Niinpä kohdistuvatkin amerikka­laisten
sodanlietsojien ponnistukset
näiden kolmen maan yhdistämiseen
kUnteäksl Välimeren hyökkäyshlo-
Ctil-csi, joka; tullaan asettamaan pahar
mamelsen Atlantto blokin alaiseksi.
Mitään muuta eivät merkitse a-merlkkalalsten
sotilashenkilöiden ?ja
presdenttiä, hallitusta, eduskuntaa, diplomaattien viime kuukausien aika
diplomaattikuntaa j a suomalaisen te­ollisuuden
edustajia sekä työläisiä etr
tä johtajia samalla kun hän selitti,
että ministeri Tervo oli sairas. Erään
musiikkinumeron Jälkeen ilmestyi m i ­nisteri
Tervo kuitenkta arenalle Ja
p i t i puheensa, osittain kiusaantuneel-,
le j a osittain ällistyneeUe kuulijakun­nalle.
Hänen sihteerinsä oli oUut s i ­tä
mieltä; että oli synti, ettei nUn h y ­vää
puhetta pidettäisi". — Vapaa S a ­na,
Helsinki.
• w • '
VAATII OPETUSTA ILOISELLE
SOSDEM. MINISTERILLE
"Messuhallissa sotakorvausjuhlien
yhteydessä sattunut tapaus on > sen
laatuinen ettei siitä voi vaieta. E i
ole miellyttäi^ää vetää Julkisuuteen
tapahtunutta; mutta toisaalta e i voi
myöskään painaa asiaa Villasella.
Juhla oli valtioneuvoston järjestämä
Ja siellä olivat läsnä tasavaltamme
presidentti sekä ulkovaltojen edusta­jat.
Tämä on tausta, Jota vastaan
tapahtunutta on arvosteltava. K u n
hallituksen edustaja saapuu tämän
l o i s e e n tilaisuuteen' humalassa,
vieläpä yrittää Julkisesti puhua, se
ori s k a n d a a l i , ^ — — K u n hahraäidus
tapahtuu Julkisessa virantolmitukses.
sa; se ei voi Jäädä seurauksitta.
Julkisuuden -^nsalaisen: on muisr
tettäva, ettei* lian edusta vain i t -
iieään vaan suomalaista yhteiskuntaa
sisään- j a ulospäin. Tarvitaan' ehkä
kovakouraista opetusta, ennenkuin
k a i k i l l a tahoilla opitaan tämä' läk­sy,
mutta siihen on ryhdyttävä. Vas­tuusta
ei voida tinkiä.'^ -T- Turun S a ­nomat.
na tekemät Jatkuvat, toinen toistaan
seuraavat vierailut Belgradissa, A n ­karassa
;ja Ateenassa. Tämän Ikesän
kuluessa näitä kolmea pääkaupunkia
ovat kimnioittaneet käynneillään sei-;
laiset fenstoimälsen arvoluokan" a-r
merikkalaiset polltikofc ikuin Averell
Harriman, ruttokenraali Ridgway.^ ja
viimaksi USA :n sotaministeri Prank
Pace samoin kuin Englannin ulkomi­nisteri
Eden, englantilainen lordi
Mountbattcn ja Englannin pääminis­teri
VVinston Churchillin poika R a n ­dolph
Churchill
J a se, mitii angloramerläkalaiet
sodanlietsojat tahtoivat, oli a i n a s a ­maa:
tarkastaa 'vasalliensa sotavoi­mat
sen toteamisd&si, kuinka pitkäl­le
heidän suunnittelemansa hyök­käyssodan
- valmistelut ovat näissä
maissa edistyneet ja: kuinika paljon
kanuunanruokaa he voivat niistä toi­voa.
TITO PETTÄÄ KANSANSA
«Herra Titolle, Joka näihin saakkli
on aina kerskunut sillä, että hän
^arjoltaa "puolueettomuuspolitiikkaa"
— vaikka hän on selvästi eräs Ame-likanhydkkäyspolitiikanuskolllsim-pla
laCceijoJa Ja avustajia Euroopa^^
sa — ovat amerikkalaiset kenraalit
ja pohtlikot vihjaisseet; että hän voisi
odottaa lähisnpien 12. kuukauden ai-^
kana voimakkaampaa sotilaallista Ja
taloudellistatukea mutta .-että .tän^^
merkitsee toisaalta hänelle,, että l i af
nen on astuttava askel-eteenpäin ja
solmittava ;kilnteät sotilaalliset yh*
teydet Kreikan monärko-fasistien ja
Turkin turmeltuneiden porvarillisten
politiikkojen kanssa.
' Belgradin-Ateenan-Ankaran akser
li, 'jonka Asnerikanv imperialistit a i ­kovat
luoda Välimeren laaksossa; on;
tarpeen se&vuoksi. että Titon Jugos­lavia
voi kiertää virallisen liittymin
sen täysin huonoon huutoon Joutu­neeseen
agressilviseen Pohjois-Atlan-tm
sopimukseen, samalla kun saavu­tetaan
kuitenkin samat päämäärät,
miperialistlsen'rintaman hyökkäys­alueen
laajentuminen Neuvostoliittoa
ja ; kansandemoi^aattisia . valtioi
vastaan/uuden^ sotilaallisen tukikoh­dan
luominen Ja uuden soturiaxmei-jan
valmistelu.
Amerikan Imperialistit ,~vaativat
700,009 miestä (hyökkäystarkoittösiin
pelkästään; K r e i k a n monarkorfasis-teilta;;
;Ja kreikkalaisen manööverin
pitäminen aivan Albanian r a j a l l a m a -
nödr/erin. johon: osallistui: / lukuisia
amerlkkala^ia eotilasiantuntijoita,
osoitaa selvästi,- millaista peiä har­joitetaan.
Miten Tito tähän. asennoituu, sen
osottaa mitä selvimmin se tosiasia,
että Juuri näinä päivinä Jugoslavian
min sanottujen iparlamentin jäsenten
valtuuskunta, jonka johdossa on p a ­hamaineinen
Amerikan vakooja 'M«s-he
Pjade, suorittaa "ystävyysvierailua
Ateenassa. Ja sen lisäksi tiedoltti
:Ateenan;radlo jo heinäkuussa,vettä
Tito on ilmoittanut\ kenraali . R i d g -
Avaylle olevansa valmis yhteistyöhön
Kreikan ja Turkin kanssa.
KUMPI ISÄNNÄKSI?
Englantilaiset Ja amerikkalaiset e i ­vät
tosin ole vielä täysin yksimieli­siä
siitä, kummalla niistä tulee ole­maan
sotilaallis-poliittinen - johto
suunnitellussa "akselissa". Ja en­siksi
"mainitut näkevät vain ihyvln
vastenmielisesti, miten heidän voimak
kaampi '^senlor-liiketoverinsa' tunkee
heidät vähitellen -pois Välimeren laak­sosta^'-
M u t t a imperlaMstisella rintar>
maila • pysyy vallitsevana pyrkimys
saada ; .tämä uusi !hyökkayskolmio
Belgirad-Ateena-Ankara mahdollisim­man
nqpeasti valmiiksi. Tämän eng-lantilals-
amerikkalaisten imperialis­tien
j a : heilan kannattajiensa päivän
vaatimuksen ! rinnalta täytyy kaik­kien
sellaisten tutkistelujen j a las­kelmien
astua taka-alalle.
Wall Streetin lehti "New York n4
mes' kirjoittaa tästä probleemasta';
etta "Jugoslavia Kreikka j a Turkki
edustavat lännelle ^erinomaista sillan­päätä^
Josta-käsin; voidaan pitää-ku-^'
rissa Neuvostoliittoa j a etelärEuroo-,
pan kansandemokraattisia maita, ja
että Amerikalle oUsi tärkeää, paitsi
sitä' ihmismateriaalia, jonka> tämä
alue tulee heittämään mukaan tule-;
vassa sodassa, samoin hallita j o v a l ­miita
j a ra:kenteilla olevia sotilaalli--
sia tukikohtia".
Nämä ovat: Belgradin-Ateenan-An­karan
. akselin muodostamisen afico-mukset.
:: He 'ilmaisevat ne, kuten
voimme havaita yllä olevasta "New
York Timesin'' sitaatista, varsin a-voimesti.
VIRHELASKELMA
IMutta heidän laskelmiinsa sisältyy
eras virheellinen kohta. Se on J u ­goslavian,
Kreikan Ja T u r k i n kanso­jen
torjuva mieliala, kansojen, jotka
eivät tahdo tietää mitään imperialis­tien
sotasuunnitelmista j a jotka ovat
lujasti päättäneet taistella rauhan ja
vapauden j a Csansallisen jllppumatto-:
muuden puolesta. Rauhaa rakasta­vien
Balkanin kansojen todellinen ys-
•tavyj-s tulee tekemään tyhjäksi mj-ös
suunnitelman fasistisesta Belgradin-
Ateenan-Ankaran akselista.
: Kööpenb&minz..Tanskan suiurim-p
i i a kuuluvan laivatelakan"Eurmeis-ter:
og .Wein:n" yleisen ammattiyhdis-tysklubin
hallinta on hsr/äksjmyt pää­töslauselman
jossa vaaditaan kauppa-suhteiden~.
tehostamlsta Neuvostoliit­toon
ja kansandemokratian maihm.
. Taloussuhteiden tehostaminen noi­h
i n maihin on merkitsevä työllisyyden
lisäämistä, j a työttömyyden vähenty­mistä
Tanskan: työläisten keskuudessa
— sanotaan päätdslausehnassa. Siinä
todetaan että Yhdysvaltain puuttumi­nen
maan sisäisiin .asioihin tuottaa
koko Tanskalla j a man. Tanskan työr
väelle suurta x'ahinkoa;. Olemme sitä
mieltä, että • työttömyyden tnsvun- ja
Tanskan kansan elintason alenemisen
todellisena- sjTnä on käynnissä oleva
suuri asevarustelu.-
Thorez johtaa
Ranskan valtuus­kuntaa
Moskovassa
. Pariisi. — Ranskan kommunistinen
puolue on lähettänyt 6-henkisen val­tuuskunnan
Neuvostoliiton kommu-nist.
puolueen 19 edustajakokoukseen.
Valtuuskunnan • johtajana toimii
Maurice Thores, joka o l i pitkän aikaa
Neuvostoliitossa terveyttään hoita­massa.
PETOLLINEN MIES
Juntusia: Mitä ^nä teiisit. jos
Jä!S.t leskeksi?
Juntunen: Tekls n samoin kum <;>-
nak^.
Juntuska: Hyi sinua, sina petollinen
mies. Smahan vannoit haapä.".ä
nämme pysyväsi kuolemani jälkee^
iäti naimattomana.
KÄSKYN 5IUKAAN
Neitonen: Isa on sano.nut, että me
emme saa enaa koskaan nähdä toisi--
amme.
Nuoruka.nsn: No cammuta sitten
lamppu ja .a:van heti. •
Naapurien pettämistä
harjoitetaan Lontoossa
• Lontoo. —KoI.Tietoista jokaisesta
sadasta: Lontoon asuntojen ylapuolel-la
olevista nakdradjon antenmlait- p-sapmaallmen ja luova työinto se-tahallisten
.vallattomuuksien Johdos-ta.
Vuoden 1931 tulva — pahin viime
\T203'en aikana — saattoi yli 3 md-joonaa
ihmistä kodittomiksi ja tur-vattomiksi.;
Melkein 25,000 tuhoiitul'
yksistään tulvavesiin. Jahgtse-joen
Tshm-alueen taltuttaminen oli pblti •
tava ongelma.
. Nyt• Tö• päivän:.vaivalloisen, teliok-'
kaan työskentelyn jälkeen tämä val­mis,
rakennelma ; voi selviytyä änkai-rimmastakxn
tulvasta mita on nähty
viiteenkymmeneen vuoteen. •
K O K O KANSAKUNNA.X YRITYS
Tama on jälleen selvä esimerkki
kansantasavallan kunnosta. Raken^
tajia ;j"a rakennustarvikkeita kerätä'
tiin kautta maan. Kommunistisen:
puolueen johto ja Kansantasavallan
kes-kushallitus, "Uuden Kiinan työtä-•
tekevän kansan syvä poliittinen taju-toista
on silkkaa petosta sanm-at l i a l -
l.tuksen veronkantajat. He sanovat
monien kotien omistajien asettavan
anteim.laittect katolle pelkästään sen
takia, että saattaisivat naapurin us­komaan,
että heidän kannattaa pitaa
näkdradiolaitteet.
suuret päivässä
annin-
Padot turvaavat kolmen'miljoonan ihmisen elämäsi ja
533,000 hehtaaria ennen tul/iUe altista viljelystä
Lontoo. — Moskovan talondelli.
sen konferenssin aikana tehtiin
mm.' Kiinan ja Länsi-Euroopan
lUkemiesten väUUä aseita huo­mattavia
kauppasopimuksia. Jois­ta
suurimpana voidaan.pitää sitä
kauppaa, Jonka Kiina sohnl britti­läisten
Uikemlesten kanssa. Sopi­muksen
mottaan yksityiset englan­tilaiset
liikkeet toimittavat Kii­naan
tekstiilejä, metalleja ja ke-mlkaUoita
ja Kiina" puolestaan
. toimittaa Englantiin maatalous­tuotteita
20 milj. pannan arvosta.
Englannin kauppakamarin cdosta.
jan laosaman makaan täniä 20
milj. punnan kauppavaihto ja-kantaa
siten, että Englanti toimit­taa
Kiinaan tavaroita 10 milj.
: pannan arvosta ja Kiina saman
summan arvosta Englantiin.
Englannin kemikalikauppiasjärjesr
tön puheenjohtaja <WiIfred Kingm,
joka itse o l i mtikana Moskovan ' t a ­loudellisessa
> konferenssissa, mukaan
Englannin kemikaliteollisuus on myy­nyt
viime huhtikuun Jälkeen Kiinaan
800,000 pimnan arvosta kemikalioita.
Joita varten saatiin asianmu&aiset l i ­senssit
Ja Jotka K i i n a Jo on maksa­nut.
Moskovan taloudellisen konferens­sin
Jälkeen «Wilfred King matkusti
Tshekkoslovakiaan, josta hän äsket­täin
palasL Tshekkoslovakiasta p a ­lattuaan
K i n g kertoi, että hän j a u -
seat: englantilaiset liikemiehet har­joittavat
laajaa kemikaalikauppaa se.
kä Tshekkoslovakian että Saksan
konferenssissa englahtilaisten liikkei­den
sekä saksalaisten ja tshekkiläis­ten
edustajien välillä käydyissä neu­votteluissa.
Kauppavaihdon suuruu­desta
on K i n g kieltäytynyt antamasta
tietoja, mutta sen oletetaan- olevan
suuren.
Muuan toinen Moskovan taloudelli­sessa
konferenssissa lä snäollut eng­lantilainen
Jack Perry-niminen liike­mies
on ilmoittanut, että Lontoossa
käydään-'Parhaillaan neuvotteluja
Englannin—-Kiinan kauppavaihdon
lisäämisestä edellämainitusta 20 milj.
punnan summasta ylöspäin; K i i n a on
«ilmoittanut olevansa halukas osta­maan
mm. englantilaisia kirjoja, k i r ­joituskoneita
ja kaikenlaisia muita
tavaroita.
Perryn lausuman mukaan K i i n a on
sijoittanut .2,5 milj. puntaa tekstiili-kauppolhhi,
minkä Iisaksi on odotet­tavissa,
että ennen ensi vuoden tou­kokuuta
Englannin kauppavaihto
Kiinan kanssa kasvaa ei ainoastaan
y l i jo sovitun 20 milj. punnan, vaan
myös y l i täJlä hetkellä neuvottelujen
alaisena olevan 6 milj. punnan (lähes
4 miljardin suomenmarkan) suurui­sen
lisäsopimuksen. Englannin—Kii­nan
kauppa on lisääntynyt myös sen
johdosta, että Englannin elintarvike-,
ministeriö ostaa Kiinasta maissia.
Metallitavarolden viennistä Kiir
naan huolehtii edellämainittu IVilf-red
K i n g Ja -tekstiilitavaroitten vien­nistä
Jack Perry. Kaupat valitetaan
Itä-Berliinissä toimivan Kiinan v i ­rallisen
kauppakamarin toimesta, j o -
hoh englantilaiset liikemiehet ovat
kosketuksessa. Englannin—Kiinan
kauppavaihto on muuttanut
demokraatt!sen tasavallan kanssa.
Kemikalioita sekä viedään Cnglannis- uusi
ta näihin maihin että tuodaan näistä Hohgkongin merkitystä sikäli, että
maista Englantiin. Nämäkin kaupat
oli päätetty Moskovan taloudellisessa
kauppavaihdon keskus on Hongkona-gista
siirtynyt Lontooseen.
. Tämä saavutus v a a t l l S m i l j , . k u u ­tiometriä
maa- Ja kivirakennelmaa;
110,000 kuutiometriä betonityötä sekä
enemmän kuin 100 milj. tonnikilo-m^
riä kuljetustyötä rakennetta. Ja
rakeiitajia varten»; Monia muita; töi­tä;:
suoritettiin samalla: rakennettiih
130 km kevyttä- rautatietä,: 90' kmi
viertotietä Jne.
Koko suunnitelma oli suurenmoi­nen
alusta pitäen. Se käsitti seuraa,,
vaa:
: 1. Jangsten keskijuoksuix poh'joiseI-<;
l a penkereellä olevan 133 kilometriä
pitkän Tshln-padon -vahvistamisen
(Täällä se tunnetaan Tshhi-Jokena).
2. ^ Yksinäisen tulva-altaan muo­dostamisen
— rakentamalla .soikion
muodostavan padon 920 neliökilomet­r
i n suuruisen alueen ympärille Jang-tse-
Joen. eteläpuolella Ja Hutu-Joen
itäpuolelle. Altaan varastoimiskyky
on laskettu 5,500—6,000 miljoonaksi
kuutiometriksi vettä. r
3. Säännösteljrpadon rakentaminen
Taiping-kouhun, säiliöaltaan pohjoi­seen
osaan, jonka kautta Jangtse-joesta
tulevat .vedet vh^aavat. Siinä
on 1,054 metriä pitkä pato, Jossa on
54 patoluukkua.
4. Toisen säännöstelypadon raken­tamisen
Huoangslhantouhim. Tämä
oli 337 km. pitkä. Patoluukkuja 32. Tä­män
on määrä tarvittaessa säännös-,
teliä veden virtausta Jangtse-joesta,
Su Mlng kirjoittaa FeoplesChina-Iefadessä: K i i n a n kansa juhlii-kansalliseni
rakennustyönsä uutta suurta voittoa. Se on saanut v a i - .
miiksi-ennen määräaikaa suuren vesialtaan, joka' voi' varastoida^
S,5Q0--r6,Q0O^nillj. kautlometrlä vettä Jangtse-joen vaarallisella: kes«-
kljaokaoUa. t " . - -\:
Nykyaikaiset sulkuportit la9kevat liian korkealle nousevat./e-det
vaarattomasti säilöntäaltaaseen.
Tämä: uasin saavutus on ennenkuulumaton Kiinassa,' ja on'
Hual-joen suunnitelman läheinen kilpailija ja eräs maailman äun-rista,
Insinöörisaavutuksista. Poistamalla nelivuosisataisen tulva­uhan
se suo turvan 3 miljoonalle ihmiselle, jotka elävät Kiaiighan
tasangolla Hupeh-provinssissa—^ alueella, Jossa kasvaa paljon riisiä
ja puuvillaa. Se suojaa 533,000 hehtaaria maata, joka tuottaa nor­maalisti
vuotuisena satona 1,500,000 tonnia riisiä ja suuren määrän
puuvillaa.
Ja sälliöaltaasta Hutu-joen kautta
Tungtin-järveen.: (Vielä eräs l i i k u ­teltava
pato rakennetaan myöhem­min
WuUanganiin säännöstelemään
virtaa säiliöstä takaisin Jangtse-jo­keen.)
Tämän jättlläistyön suoritti 300,000
työläistä — Hupeh'in Ja Hunanin p a i ­kallisia
talonpoikia. Kansantasaval­lan
vapautusarmeijan joukkoja, tek­nikoita,
insinöörejä Ja teollisuustyö-läislä
maan eri osista. : Väsymätön-
,tä harrasta työskentelyä kesti 75 päi­vää
Ja työ valmistui 15 päivää ennen
määräaikaa.
Jangtse-joki. Kiinan pisin joki, on
mahtava jättiläinen. Sen vedet kas­televat
viidennen osan Kiinan maa­perästä.
Puolet maan riisistä ja 40
% sen.puuvillasta kasvaa sen alueella.
Puolet Kiinan sisämaan kaupasta
kulkee sen vesiteitä; myöten, lisä joet
mukaanluettuna ne käsittävät 40,000
kilometriä. Mutta Tshin-jakso kes-kijuoksulla
on petollinen varsinkin
alue Shasista Hohsuehiin. Tulvakau-tena.
jolloin vettä oli eniten, veden­pinta
nousi 10—14 metna-normaalin
vesirajan yläpuolelle. Vain Tshin-pato
oli suojaamassa 3 mllj. ihmisen
elämää j a omaisuutta. Mutta T s h i n -
pato laiminlyötiin j a vieläpä tuhoutui
ka Neuvostoliiton asiantuntija-apu::
tekivät tämän ihmeellisen saavutuk-^
sen mahdolliseksi; Se ei merkinnyt-taistelua
ainoaltaan luonnon kanssa ;
vaan myös jaljessakulkevan porvaril-;
iisen msmoöntaidon kanssa. Lännen
kouluttamat asiantuntijat eivät usko.
neet sellaista työtä mahdolliseksi vä- •
hemmässä k-jCTi kolmessa vuodessa. ;
•Neuvostoliittolaiseen, nykyaikaiseen;;
asiantuntemukseen vedoten osoitet­tiin;,
että se voidaan tehdä kolmessa r
kuukaudessa. ^•Kiinalaiset työläiset j a ;
teknikot, käyttäen. hyväkseen uutta
neuvostolaista asiantuntemusta, te­kivät
sen kahdessa ja puolessa kuu-kaudessa.
^
Normaali: amerikkalainen insinöö­ritaito
vaati kymmeniä tuhansia pe-,-
ruspylvaitä kannattamaan:: 440,000
t o n n i n ' liikuteltavan padon painoa. •
Yks: n tämän suorittaminen dlisi vaai:
tinut puolitoista vuotta 50 nykyalkai-selta^
paalujuntaltakm. Tosiasiassa ei.
käytetty ainoatakaan perustuspyl-;
•västä.. Käyttämällä uutta neuvosto-:
laista tekniikkaa, varmistutaan siitä, ^
että Taipingkuon pato .ei ivajoa.
Monien uusien koneiden ja edelly-.
tysten puutteessa rakentajat osoitti­vat
loistavaa ' kykyä improvisoida.:
Esim. vaikka sementinsekoittajia oli:,
ainoastaan kolmannes: .tarvittavasta•
. määrästä, työntekijät keksivät min
nerokkaan ja .tieteellisen työnjaon ja
järjestelyn, että llikulteltavan padon
betoniosat valmistuivat kolme ker-,
taa normaalia nopeammalla vauhdil­la.
Työn joka vajeessa toteuttivat
miehet tuhansia ratinalisoimismah-,
dollisuuksia. Neljän sulkuporteilla
työskentelevän teknikon kaksi ratio-nalisoimisehdotusta
saasti 4,300 mil­joonaan
juanm arvosta terasmateri-aalia.
Tämän suuren suunnitelman: to­teuttaminen
niin lyhyessä ajassa on
erikoista Kiinan historiassa. Se on
lisännyt Kiinan kansan luottamusta,
j a kykyä ryhtyä toteuttamaan vielä
paremmin tuloksin kuluvana Mao
Tsetungm aikakautena.
: (Liikuteltavalla patoUa tarkoitetaan
patoa, joka voidaan avata ja sul­kea.)
PÄIVÄN PAKINA
Venäjän "taionJusseja" lyödään taas
kin vain pettäväksi uneksi ja Suomen kovaa kokenut kansa joutuisi
historiansa vaikeimpaan vaiheeseen atomisodan jaloissa?
Eiköhän sittenkin olisi parempi, että valheelle ja itsepetokselle
rakennetun"toiveajattelun" asemesta antaisimme oman pikkuannok­semme
rauhanpuolustajain toiminnan tukemiseksi? Tosiasia nimit­täin
on, että Suomea (sen paremmin kuin Canadaa) ei voida, pe­lastaa
joutumasta sodan jalkoihin muuten kuin siten, että ehkäistään
sodan syttyminen. Ja jos rauhaa haluavat ihmiset eivät anna periksi,
eivät luota "sattumaan", eivätkä pelästy punakauliun lietsonnasta,
niin sota voidaan estää. Rauhanpuolustajain toiminnan onnistumi-sessa
—- uhkaavan sodan ehkäisemisessä — on niin Suomen kuin mui­denkin
kansojen ainoa pelastus.
Toisinaan pitä ihmetellä sen run­sauden
sarven suuruutta jolla on por­varien
palkkaamille propagandisteille
mielikuvitusta mitattu.
J a myös sitä sekamelskaa, mitä kiis­tattomat
tosiasiat porvarien parhail-lekin
propagandisteille aiheuttavat.
Ottaakamme nyt esimerkiksi vaikka
tiistainen Toronton Globe and M a i l -
lehti, jonka etusivulla "unhoitetaan"
Neuvostoliiton koUektilvitilat j a vede­tään
uudelleen historian parrasvaloon
talojapojat— Ja* tämä baikkl vain sen
äärettömän villdcaan mielikuvituksen
ansiosta, jonka mukaan sen etusivun
tarinan otsikoksi t u l i : "Ennustaa S t a ­linin
iskevän talonpoikia." .
Selviydyttyään näin onnellisesti kol­lektiivisesta
rmaanviljelyksestä'Jo ot­sikossaan
Globep lontoolaisessa uutis-tarihassa
"eimustetaan"', että "talon­pojista^
jotka ilmeisesti uhmaavat
Kremlinin suunnitelmia.- aiotaan teh­dä
valtion maaorjia". .
Edelleen meille kerrotaan, et.tä yllä­mainittuun
"Johtopäätökseen on tultu
Moskovassa koLoontimeessa kommu­nistien
kokouksessa pidetyssä Georgi
Malenkovin puheesta -. . .
' "Neuvostoliiton nykyiset suunnitel­mat,
jjoiden mukaan poistetaan asteet-tain
se eroavaisuus mikä vallitsee
kaupunkir Ja maaseutuväestön välillä,
näyttävät tähtäävän siihen, että t a ­lonpojilta,
otetaan -pois heidän 'yksi­tyisomaisuutensa'
. .
Tässä sitä on itkun aihetta kerraksi.
Että uskaltavatkin suunnitella pois­tettavaksi
sen eron mikä vallitsee
maaseutu- j a tuupunkiväestön kes­kuudessa.
• Se ei voi olla mitään muuta kuin
sitä. että koUektivisteUta, J o t k a ovat
äkkiä saaneet taas talonpoikain n i ­men;
otetaan pois heidän yksityisesti
omistaman lehmän 'kanttiu'at.
Vai onko asla sittenkään .näin?
Eikö eräs kirjeenvaihtajamme ker­tonut
muutama päivä sitten tässä leh­dessä,
että "tänä syksynä" lähti Bea-ver
Lakelta ensimmäinen 'opinhalui­nen
yliopistoon?
Eikö ole yleisesti tiedossa, että mo­nilla
niillä f armiseudullla missä esl-merkibji
suomalaisia asu}^, on vasta
viimevuosina saatu sähkövalot — mut­ta
missään niissä ei ole elokuvateat-terelta
j a muita nykyajan mukavuuk­siin
kuuluvia välineitä.
Me uskomme, että canadalaiset far­marit
eivät panisi lahikaan pahaksi,
vaikka heille sanottaisiin, että ennen
pitkään: poistetaan ne eroavaisuudet,
Joiden vuoksi heidän lapsillaan on
vaikeampaa opin tielle käyminen kuin
kaupunkilaisille jne.
Ja juuri tästä on Neuvostoliitossa
l-Vsymys. Globen uutistarinassa k i i n ­nitettiin
huomiota siihen arvosteluun,
minkä Mälenkov kohdisti maatalou­den
heikkouksia kohteen. Mutta to­siasia
on, että Neuvostoliitto on Jätti­läismäisessä:
kampanjassa väestönsä,
elintasonnopeata korottamista varten
Ja se edellyttää nopeata tuotannon l i -.
säantymista kautta linjan^ Malenkov
ei.arvpstellut vain maatalouden, vaan
myös muiden tuotantoalojen heik­k
o u k s i a— joten, porvarien oppineet
propagandistit olisivat voineet vetää
muitakin-"johtopäätöksiä". -:
On muuten naurettavaa puhua siitä,
että: Neuvostoliitossa aiotaan "talon­pojat"
vetää valtion "maaorjiksi". Mi-^
ten sosialistisessa maassa, missä k a n ­sa
omistaa jo entuudestaan. k a i k ii
iuctantovallneet ja suuren csan mais­takin*
voi olla "maaorjia"? Yhtä h y ­vin
voitaisiin sanoa, että canadalai-nen
farmari on "maaorja", sen vuoksi
kun hän itse omistaa farminsa — m l -
käU hän ei ole klinnityslainayhtiön
"fronttimiehenä".
Ero on vain s;inä, -että sosialismin
olosuhteissa; ,, maanviljelys perustuu
maan yhteieseen omistukseen, jotta
voidaan käyttää hyväksi tekniikan Ja
koneteollisuuden kehitystä suuressa
mittakaavassa,
Neuvostoliiton maataloudessa on tä­hän
asti ollut koUektiivltilat leimaa
antavana piirteenä, ts.., maanviljelys
on .x)llut suurten osuustoiminnallisten
laitosten puitteissa. On viljelty yhtei­siä
maita osuustoiminnallisesti ja
-maasta saadut tulot on jaettu jäsen­ten
kesken sen mukan mitä L»ukin on
vuoden aikaan töitä tehnyt.
Sen lisäksi on kollektllvltUojen Jä­senillä
ollut oikeus pitää omaa vilje­lystä
j a omaa karjaa mikäli hän voi
työnsä suorittaa Itse — sillä kukaan
ei voi sosialismin olosuhteissa palkata
työvoimaa rilstopyyteessä.
Mutta siirryttäessä sosialismista
kommunismiin, missä maaseutuväestö
pääsee lopullisesti eroon maaseudim
ikivanhasta takapajuisuudesta k a u -
punkeihm verraten. Ja missä kaikiii
saavat lopuksi, kaikkea: tarpeittensa
lektiivitalouttäkin korkeammaUe
maanviljelystasolle.
Historia on kumoamattomasti to­dennut,
että kollektiivinen maanvilje-.
lys on tuottoisampaa ja edullisempaa.;
kuin .yksityinen- maanviljelys.
Mutta todistamatta on viela se seik­ka,
että bjllektiivinen maanviljelys-muoto
on ikuisesti pysyvä ja kehityk­sen
viimainen valhe.
Päinvastoin ainakin allekirjoittanut
uskoo, että kollektiivinen maanvUje-lys
sosialismin olosuhteissa on edel-:
leen kehittyvä ja kokemusten johdos­ta
pois väistyvä paremman tieltä.
. Tekniikan jatkuva kehlttymmen te­kee
maahviljelykseri kannattavaisuu-den
ja tuottoisuuden sitä paremmaiifl
mitä suurenunassa mittakaavassa sitä
harjoitetaan. Nähunuodoin —
vaikka allekirjoittaneella ei olekaan.
mitään tietoja Malenkovin jaStaUnto,
mahdollisista suunnitelmista — voi-,
däanturvalUsesti ennustaa joko suu­rien
kollektilvltllojen yhdistämistä
jättiläiskoUektllveiksI tai sitä,, e ^
maanviljelyskin tulee vallttömäsU
mukaan, on ilmeisosti^siirryttävä k o l -
valtion kontroUiin, kuten ovat teoUi
suuslaitoksetkbi. Tästä on viimeksi
mainittu mahdollisesti etualalla.
Palataksemme takuisin Globen " M -
lyyttävään" etusivun otsikkoon, mei­dän
sopii kääntää muutama sivo
eteenpäin Ja lukea sen saman nume­ron
toimituspalstalta ihmettelevä ar­tikkeli
sUtä kun Intian ja muiden
maiden miljoonien näikätilant^rf*
huolimatta Canadan . ennätysmäJn^
sato tänä vuonna on "ongehna eu»
siunaus", koska "me näytämme oie-^
van runsauden vankeja". . .v,
NUn. NeuvostolUton koUektivist^
ei uhkaa yksityisomistuksen mene^
vaan heidän edessään on sosialianäi
tarjoama entistä vauraampi Ja taj'
teliäisempi elämä. — Känsäkoura.