1971-03-11-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2' ' • Torstai, maailisk. 11 p. — Thursday, Mar. 11, 1971, « 7 A T l A T T O INDEPENDENT LABOR OROAN Y £^ t A. U Ö FINNISH CANADIANS (LIBERTY) BstaUlshed Nov. 6.1917 «dltoim<W.-EiaiIINp , Mäaifl^; E. ,STJKSI lya^phonÄ; Oftice and B d l t (^ PtibUaiied twloft.weeW3t; Tus^ifm Th^^ Pjibliahlng CO. liiaJite* 1^^ • Advertlstog rates' upon appUcatton, tjranfltattom f ree <rf charg». Beooaid Ciasa -Ma£l registsotioii Nittnaier 1018 M..,. o«,.o CANADIAN LA;^GIJAl5{:-P«t'SS TILAUSHINNAT; "HALUAN ENEMMÄN RUUMIITA" Oaaiadassa: 1, vi?. $10.00. 6 kk. $5.25 U3A:n: 1 vjc. ttl.OO. « {*• $8.^ 3 kk. $3.00 Suomeen:, l yk, $11.50, 6 kk. $8.25 Tilanne voi ^ I k e n nnitkistua Lähi-idässä vallitsee jälleen sopimukseton tilanne. Kiitos Israelin hallituksen valloituBhaluiselle ohjelmalla minkä perusteella Tel Aviv torjui viimeisimmät rauhanehdotukset, Egyptin hallitua kieltäytyi jatkamasta viikon vaihtfeessa umipeen mennyttä ampu-mistauko- sopimusta. Tämä tulee pakosta pitkittämään rauhanneuvotteluja edelleen ja se tapahtuu, aikana, jolloin lähi-idän kriisin poliittiselle ratkaisulle oli ehkä suurimmat mahdollisuudet kuin milloinkaan ennen vuoden 196T sodan jälkeen. J a kun rauhanteko pit-kistyy, niin se voi mutkistua,; vaikka ei n i in haluttaisikaan, sillä - joku kompastus, vahingonlaukaus tai -joku muu seikka: voi. yiedä jopa ampumisen uudelleen alkamiseen. Varmaa myös on, että kriisin jatkumisesta j a tilanteen mutkis-tumisesta ei hyödy Israel, joka vuoden 1967 sodan voiton huma-lassa ja aluevaltausten kiihkossa näyttää nyt luulevan, että se voi Yhdysvaltain taktisen j a avoimen tuen avulla"tehdä mitä tahtoo". Siinä pullistelussa unhoittuu kuitenkin sellainen maantieteellis-po- ' liittinen realiteott? kuin esimerkiksi se, että arabeja on kymmenit-täiii jokaista israelilaista vastaan, ja että arabien voimat kasvavat taloudellisesti,: poliittisesti j a siis myös sotilaallsest. • » » Torontölainen aamulehti,, joka taitavin sanakääntein yrittää, antaa kuvan, että palaaminen sopimuk^ttomaan tilanteeseen lähi-idässä johtui muka Egyptin hallituksen kielteisestä asenteesta, myöntää kuitenkin viime tiistaisessa toimituskirjoituksessaan, että nykytilanne tekee rauhanneuvottelut entistä kiireellisemmikai vaatimalla Israelilta myönnytyksiä kompromissin hyväksi. Lehti totesi mm. seuraavaa: "(Israelin) arvostelijat, mukaanlukien Y K : n pääsihteeri U Thant, ovat pyytäneet Israelia 'vastaamaan myönteisesti' Y K : n välittäjän Gunnar Jarringin ehdotukseen äsevoimiensa vetämiseksi takaisin kansainväliselle rajalle. Egypti oli jo hyväksynyt, kuten osoitettiin, Israelin yhden vaatimuksen, suostumalla virallisen rauhansopimuksen allekirjoittamiseen . . ." Tosiasia onkin, että Egypti ihnoitti jokin aika sitten olevansa valmis rauhansopimukseen Israelin kanssa, jos Israel puolestaan sitoutuu poistamaan joukkonsa kaikilta miehittämiltään alueilta, kuten Y K :n turvallisuusneuvoston päätös marraskuulta 1967 edellyttää, ja jos Palestiinan juutalaisten kysymys ratkaistaan Y K : n päätösten mukaisesti. Egypti ja ilmeisesti muut arabimaat ovat myös valmiina demilitarisoitujen vyöhykkeiden muodostamiseen ja Y K :n'-joukkojen sijoittamiseen alueelle rauhan takaamiseksi. Nämä arabimaiden rauhaan tähtäävät esitykset ja toimenpi^ teet saivat laajaa kannatusta niissäkin piireissä, joiden myötätunto ei OIR suinkaan arabien puolella. Näiden 5uurten-ja hyvin merkityksellisten myönnytysten perusteella odotettiin Israeliltakin kon-. kreettisia tekoja rauhanasian eteenpäin viemiseksi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Israelin hallitus ilmoitti, että se ei edes.ajattele miehittämiensä alueiden vapauttamista ja sillä siisti. Tämä Israelin hallituksen kovanaamainen ja itsepintainen asenne heitti hiekkaa rauhanneuvotteluja edistäviin rattaisiin eikä Egyptillä todellakaan ollut enää sen jälkeen mahdollisuutta ampu-mistauko- sopimuksen jatkamiseen, sillä Israelin yhtenä salaisena toiveena on ilmeisesti se, että tällainen sopimus olisi muodostunut pysyväksi olotilaksi Israelin hyökkäysohjelman hyväksi. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että ilman Yhdysvaltaiii :;salaista ja julkista tukea, Israelin hallitus ei voisi nykyistä alue-valtausohjelmaansa jatkaa. Washington on antanut ja antaa edelleen tuntuvaa tuköa Israelin äärimmäisyysaineksille ja niinmuodoin Washington kantaa lisääntyvässä määrässä vastuun lähi-idän: nykytilanteesta. Sanoissa USA tukee lähi-idän rauhanneuvotteluja, mutta käytännössä se tukee Israelissa niitä voimia, jotka vastustavat rauhaa siinä uskossa j a toivossa, että siten menetellen he voivat pitää arabimailta vuoden 1967 sodassa valtaamansa alueet tai ainakin tärkeimmät osat näistä alueista. Nyt jos koskaan olisi annettava jakamaton tuki lähi-idän rauhaa tavoitteleville voimille ja käännettävä julkisesti selkä niille, jotka aluevaltausten tavoittelun tai sen tukemisen kannustamina vastustavat rauhantekoa. Myös Canadan liittohallituksen tulisi määritellä selvästi kantansa lähi-idän kaikille maille oikeutetun rauhan puolesta sekä aluevaltauksia ja sotatilanteen jatkamista haluavia voimia vastaan. Koristeita karsitaan Yleisenä käsityksenä on kauan ollut, että Yhdysvaltain hallituksen ja sotilasviranomaisten tietoihin j a lausuntoihin ei luoteta sen paremmin Yhdysvalloissa kuin muuallakaan. Luotettavaisuus-aukko on tältä kohdin suuri. Mitään suurempaa ihmettelyä ei sen vuoksi ehkä aiheuttanut New York Times Servicen tiistainen tiedonanto, että USA :n eräs operaatioupaeeri oli myöntänyt Yhdysvaltain menettäneen Laosiin aloitetun hyökkäyksen johdosta 219 lentokonetta, vaikka virallisten tietojen mukaan on menetetty "vain" 38. * " Mutta jonkinlaisena "silmien avaajana" tuli amerikkalaisille, ehkä sanotun uutistoimiston kirjeenvaihtajan IverPetersonin Khe Sanh:i8ta maaliskuun 8 pnä lähettämä selitys, että yhdysvaltalais-lentäjät pitävät kyseenalaisena Laosin lentojen riskiä. • Laosin hyökkäyksen yhteydessä on todella tullut ensimmäinen kerta pinnalle myös sellainen mahdollisuus, että amerikkalaislen-täjiltä loppuu pommitushalu. Tähän mennessä ovat amerikkalais-lentäjät olleet ilmojen herroja. He ovat voineet mielin määrin tur hota omaisuuksia j a tappaa ihmisiä. Mutta Laosin hyökkäyksen yhteydessä on ilmeisesti tapahtunut muutos. Lainatkaamme sanatarkasti, joskin lyhyesti, muutamia toteamuksia mainitun kirjeenvaihtajan tiedonannosta: "Peter Hale, 22 . . . kapusi helikopteriinsa edellisen päivän terrorin ollessa vielä kirkkaana hänen mielessään. Kahdentoista ihailin päässä täältä (Khe Sanh) Laoain puolella rajaa on odotta-mäfisa vihollisen kovin ilmatorjutitatulitu». "He ovat todella hyviä", sahoi Halen ^pulaislentäjä . . . "Pelostaan huolimatta Yhdysvaltain lentäjät nousevalf könei- "Ruumilta, haluan enemmän tuifimllta!" vaät^ soljllalltaan jm upssetelltaan kenraali Westmorelaiid^ jok» ynm^xi S964-—196» toimi amerikkalaisten sotajoukkojen ylSpäälBkkönä EteB-Vletitamls- .stK Näin kertoi entinen., yllluutaanitl ijary Rottmaa, j/oka esiintyi \lmtnantla CalHiyn olkeusjutussai todistajana. Calleyta syytettiin iOZslvllil-lhnilsen murhasta Song Myn kylässä.' Hän kertoi edethen, että ianerl&kalhlsllle satltk^e aneettlln olutkori tai myönnettiin yHmääTäinm toma tietystä määrästä murhia. U,SA:n .haUltus välttää edelleenkin,.että Song Myn kylän raa-ktiuihi oli ainoa tapaus, Tosiasiassa täNahi» tekoja oif tehty Vlet-natttissa rimsifasfil. Amerikkalaiset sotilaat samoili kuin heidän Uittolaisensa Etelä- Vietnamista jä Etetä-Köreast» kiduttivat syyttömiä ihmisiä, tappoivat vanhuksia, naisia ja lapsia. Hsltä oli opetettu tappamaan. Miten heitä opetettiin ja.koututettlin, siitä kertoivat USA:n armeijan eiitlsei sotilaat asianajaja Mark Lanelle. Näitä sotilaita oli kaikkiaan 32. kiväärin perällä kantapäihin. Toisiin menetelmiin yerrattuna: tämä oli pieni pa;hai Meille ;ijaaiot-tiin; että on käytettävä ,eri^^ eli^trodeja, jotka kiinnLtetää^ misruumiinarimpiin .kohtiin. ,^T^ lulle ripustettiin kaavioita, joiden avulla osoitettiin nä,mä arat paikat, sekä; na^illa^^^e^^ — Mitä muuta teille opetett i i n ? ' . C v ' : T' ; ~ Meitä opetettiin repiiriään sormistai kynnet tavallisilla radio-tekhiJkön pihdeillä sekä terävien bambukeppien käyttöä, mm. irrottamaan kynnet sormista ja työntämään k 0 i n icorvaäri sekä pieksemään siliä. ; ^ ; Annettiinko teille erityisiä ohjeita naisten ja nuorten tyttöjen kiduttamiaiesta? ; — T Ne olivat todella sadistisia menetelmiä. En mielelläni puhu niistä, haluan unohtaa koko karmeuden. Naisia ja tyttöjä keheitettiin kiduttamaan fOsforipom-mien avulla. Käskettiin avata fosfori pommit ja sirotella fosforia naisen arkoihin paikkoihin. Tämä menetelmä aiheuttaa helve-cillisiä tuskia. : — Kyllä. Erityisesti tämä menetelmä kiehtoi opettajia. He ker toivat meille, että Vietnamissa vanki sidotaan käsistä ja jaloista kiinni kahden heiikopterin väliin. Helikopterit lentävät ilmassa eri suuntiin ja repäisevät ihmisen kahtia. Erä.saliiipseeri, joita meitä opetti, oli itse osallistunut tällaiseen. Heidän kertomuksensa kauhistuttavista teoista VietnamiGsa on tallennettu magnetofonille.. Asian ajaja Lane tunnetaan myös- oiitäi; että hän tutki presidentti Kennedyn murhaa. Newyorkilainen kustantamo Seaman and Schuster julkaisi jokin aika sitten hänen kirjansa "Keskustelin amerikkalaisten kanssa". Oheisena eräitä otteita kirjasta, ne on lainattu länsisalksalai-sesta Der Spiegel-lehdestä. Lanen esittämiin kysymyksiin, vastasi: CHUCK OWEN NEBRASKAN OSAVALTIOSTA: —. Kertokaa, • opetettiinko teille miten sotavankeja pitää kuulustella? — Kyllä. Koko koulutusvaiheen ajan. Erityisesti viimeisen kuukauden aikana ennen Vietnamiin lähettämistä. Beafortin meri tuki<kohdassa Eteiä-Caroliniasa meille opetettiin, miten "selviytyä" viidakossa, ja miten pitää kiduttaa sotavankeja. — Kuka antoi näitä ohjeita? I — Usein aliupseerit, mutta myös. luutnantit ja kapteenit. — Mitä teille opetettiin? Voitteko kertoa joitakin esimerkkejä? — Eräältä riisuttiin saappaat ja näytettiin miten pitää lyödä VIELÄKIN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSTA VASTAAN En halua väitellä Sudburyn "Entisen rakennusmiehen" kans- . j a . . . Mutta kun ihmisen työ on ainoa luova voima niin se tarkoittaa ettei mitään synny ilman työ tä. Jos työllä tuotetaan enemmän mitä ihmiset tarvitsevat, niin silloin on terveellinen ratkaisu työpäivän lyhentäminen. Mutta kun ihmiselle, ruvetaan maksamaan siitä että he. eivät tee työtä, niin se ei ole mitään muuta kuin yhteiskunnallista sairautta makset-ta/ koonpa sitä enempi tai vähempi. Ihmisten työstä se kumminkin otetaan. — Ivar Seppälä. Tässä "työpäivän lyhentämisen"- teoriassa, mitä sivumennen sanoen koko Canadan työväenliike, mukaanlukien meidän lehtemme, kannattaa, on "yksipuolisesti" esitettynä vain se vika, että ilman työttömyysvakuutuksen j a muun sosiaalihuollon turvaa tuhannet työttömät canadalaiset j a heidän huollettavansa kuolisivat nälkään jos heidän täytyisi tyhjin vatsoin odottaa työpaikkojen aukeamista työajan lyhentämisen seurauksena.— Toi m. SYNTYAAÄ. PÄIVIÄ Venla Lehto, R.R.I. Kakabeka Falls, Ont., täyttää maanantaina maaliskuun 15 päivänä 69 vuotta. Arvi Salo, Beaver Lake, Ont., täyttää keskiviikkona maaliskuun 17 päivänä 78 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tuttavien onnentoivotuksiin. RICHARD DAW ID AH ON OSAVALTIOSTA: — Osaliistuitteko syyttömien ihmisten kuulusteluihin tai mur-r hiin? — Kyllä. Tämä tapahtui kyläs 3ä pohjoiseen meidän asemistam-. me. Käytimme kidutuksissa na-palpommeja, tykistötulta ja panssarivaunuja. —• Kuinka paljon asukkaita oli tässä kylässä?, — Noin 40Ö. Me tuhosimme kaikki —. vanhukset, naiset ja lapset. Yhden ihmisen jätimme henkiin. — Oliko tämä epätavallista? — E i suinkaan. Tällaisia operaatioita suoritimme • aina kun käsky tuli. Joskus käskettiin tu^. hota vain ne, jotka tekivät vastarintaa. — Mikä oli sen kylän nimi jos sa sotilaat tappoivat 399 ihmistä? — Bautri. Kylä sijaitsee noin 240 km Saigonista koilliseen. — Saitteko sellaisia käskyjä, että sotavankeja ei tarvinnut ottaa? — Kyllä. Meidän joukkueemme komentaja, luutnantti, käski juuri näin. — Mitä tapahtui tällaisen käskyn jälkeen? , — Etame ottaneet yhtääai van- •kia. Tapoimme jokaiisen, joka sat tui etaemane. ~ Mitä teitte haavoittuneille? — Me tapoimme heidät. Ammuimme heidät automaattikivää^ reillä tai pistinime kuoliaaksi pistimellä. — Olitteko näkemässä tällaisia tekoja? — Kyllä, sillä. osallistuin itse näihin murhiin. — Voitteko sanoa, kuinka mon ta vankia tai haavoittunutta ta-^ poitte? — Noin 250 ihmistä. Omin silmin näin, miten tuhottiin 2,000 —3,000 ihmistä.. . HARRY PLIMPTON TEXASIN OSAVALTIOSTA: Oletteko ollut läsnä Oiuh sotavankeja kuulusteltiin? _i — Kyllä. Kerran otimme helikopteriimme viisi vankia. Kun nousimme ilmaan, aloitimme kuulustelut. Eräs heistä ei puhunut sanaakaan. Me heitimme hänet ulos helikopterista. — Kuka antoi käskyn sotavan gin heittämisestä ulos?. — Yhteysupseeri, arvoltaan luutnantti .Sen jälkeen hän käski heittämään vielä kolme vankia. Viidennen vangin jätimme helikopteriin, koska hän suostui puhumaan. — Kuinka korkealla helikopteri lensi, kun heititte vangit ulos? Noin 900 metrin .korkeude.s-sa. Olitteko läsnä kun naispuolisia vankeja kuulusteltiin ? . — Kyllä. Näin miten vietnami-' laista tyttöä kidutettiin hitaasti kunnes hän kuoli. — Miten häntä kidutettiin? •—Häneltä revittiin vaatteet ja häntä hakattiin. Sitten pistel-tiin terävillä bambukepeillä rintoihin ja lyötiin vatsaan. Nain jatkui kolme päivää. MARK WARRELL KALIFORNIAN OSAVALTIOSTA: — Oletteko ollut läsnä sotavankien kuulusteluissa?. — Kyllä. Partiossa ollessani o-tin vangiksi yhden vietnamilaisen. Hän oli haavoittunut. Hänet kaadettiin maahan, vääpeli kääntyi sotilaiden puoleen ja kysyi — kuka haluaa tappaa vietkongilai-sen? Vanki ei ymmärtänyt sanaakaan englantia. Hän vain sanoi kak.si sanaa: "Geneven sopimus".. Kidutuksen jälkeen aloimme ampua häntä kohti.Kuulat o-suivat ensin lähelle vankia. Sitten niitä osui hänen jalkaansa. Noin 50 merijalkaväen sotilasta seisoi hänen ympärillään ja nauroi ääneen. Kukaan ei aluksi kiii-ehti-nyt tappamaan vankia, vaan kaik ki halusivat katsella hänen, tus-kiaan. Mutta sitten joku ampui kuolettavan laukauksen ja nuo-: rukainen hiljentyi ainiaaksi. Ruu miilta oli leikattu korvat. Meri jalkaväkisotilaat pitivät tällaisista "muistomerkeistä". He ripustivat jopa niitä vyöhönsä. Myös eräät upseerit harrastivat tällaista keräilyä. Tiedätteikö, jotain barbaarimaisesta sodankäynnistä Vietnamissa? - r - Kyllä. Muistan hyvin, kun eräs merijalkaväen osasto löysi Kuang tryssa maan alla olevan sairaalan, jossa oli 50 vaikeasti haavoittunutta vietnamilaista so- (Jatkuu 3 sivulla) luonnonrikkauksia Saigonin nukkehallitulksen johtaman Etelä-Vietnamin talouselämä le¥)ää jatkuvasti j a yhä lisään tyvässä määrin USA:n taloudellisen tuen varassa: Saigonin hallituksen säätämät tuontirajoitukset, jotka koskevat mm. ylellisyystavaroita, ja joiden tarkoituk sena on ollut tasapainottaa maan talouselämää ja malcsutasetta, ovat jääneet kuolleeksi kirjaimek si USA :n armeijan Etelä-Vietnamissa ja varsinkin Saigonissa ylläpitämän mustanpörasin : kaur pan vuoksi. ; Uusin tieto kertoo USA :n nyt alkaneen järjestelmällisesti voimistaa öljyn etsintöjä Etelä-Viet namin aluevesillä j a rannikolla. Saigonin hallitus on antanut yhdysvaltalaisille öljy-yhtiöille vuok ralle laajoja alueita Etelä-Vietnamin aluevesiltä ja säätänyt erityisen lain, joka määrää öljyn etsinnän ja noston säännöt. Saigonin hallitus on siis myymässä Etelä-Vietnamin luonnonrikkauk-sia USA:lle, voimistamassa US A : n otetta maan talouselämässä ja tällä tavoin vaikeuttamassa entistä enemmän tilannetta Etelä- Vietnamin itsenäisyyteen pyrkivän kansan kannalta. Etelä-Vietnamin Väliaikaisen Vallankumoushallituksen ulkoministeriö . on jyrkästi tuominnut Saigonin hallituksen menettelyn. Annetussa julkilausumassa todetaan, että Etel^-Vietnamin luonnonrikkaudet ovat. Etelä-Vietna- Pitlkänlainen koitimatlka ; Bifhinkl. — • Meillä Pasilassa ja vatrmasti muuallakin maailmaa sa ihnnetellään tuota Nixonin tapaa vetäytyä. Sille tulee aika maihdottoman pitkä kotimatka, kun se lähtee Laosin kautta vetäytymään ja tiedä häntä, vaikka aikoisi tehdä vielä suuremmankin mutkan Kiinan tai vaikka Neuvostoliiton kautta. Tonkinin-lah-delta olisi matka kotiin sentään ollut lyhyempi. On syytä ruveta epäilemään, ettei Hitler olokaan Jkuollut vaan siirtynyt neuvonantajaksi Nixonille. KcAta kai täh-tilipusta tulee hakaristilippu. Pasilan mies. Ford aikoo lisältä saalistetaan Aasialsisa . Manila. —- Amerikkalainen au-totehtailija Henry Ford II sanoi: maanantaina Filippiinien pääkau-pungisija Manilassa, että hänen johtamansa autotehdas suunnittelee varaosien valmistamisen lopettamista Englannissa kohonneiden kustannusten ja työelämän epävakavuuden vuoksi. Aasian matkalla oleva Ford sanoi lehdistötilaisuudessa suunnittelevansa varaosien valmistamista Aasiassa. Hän sanoi, että tulevaisuudessa Ford Escortin j a Corti-nan varaosien valmistus siirrettäisiin Englannista Aasian maihin. min kansan omaisuutta^ eikä Saigonin hallituksella ole siten oikeutta solmia niitä koskevia sopi-mu'ksia ulkomaisten yhtiöiden ja järjestöjen kanssa. Nämä sopimukset eivät Väliaikaisen Vallan kumoushallituksen mukaan velvoita Etelä-Vietnamin kansaa eivätkä sen todellisia edustajia. pininiuniiiinniiiiiiininiiiiiniiuRiiiiiiitiifliiitiiinitinmnnn SUOMEN UUTISIA Helsinki — (Suomi-Seura) POLIITTISEN TILANTEEN MERKIT HUONOT JA HÄLYTTÄVÄT Hallituksen repeäminen toisi mukanaan ulkopolitiikkaan liittyviä epävarmuustekijöitä, sanoi ulkoministeri Väinö Leskinen 3. maaliskuuta puhuessaan ulkomaa laisille kirjeenvaihtajille Helsingissä. Hän koro.sti, ettei ulkopolitiikkamme perusta niitä järkkyi- .;i. "Se kestää kuten ihminen sairauksia. Mutta se kärsii niistä", : Leskinen sanoi; Ulkoministeri suuntasi arvostelunsa hallituspuolueiden "omiin tukiryhmiin". Hän sanoi työmarkkinatilanteen ratkaisun olevan poliittinen ja. vaati poliittisten neuvot-lujcn käynnistämistä. "Poliittisen tilanteen, merkit ovat huonot ja hälyttävät — huonommat kuin aikoihin", hän varoitti. "On turha kieltää, että nykyisessä työmarkkina- ja työtaistelutilanteessa heijastuvat — eikä kovinkaan pienessä, vaan sangen mittavassa koossa eräät hyvin, keskeiset seikat, jotka koskevat koko politiikkamme näyttämöä, ja jotka voivat olla johtamassa laajaan poliittiseen kriisiin", ulkoministeri sanoi. METALLIRAATI TAPASI LAKKO JÄRJESTÖT Metallin lakon selvittämiseksi asetettu kuusimiehinen sovittelu-lautakunta on aloittanut työnsä Ensimmäisenä tehtävänään lautakunta kuuli lakon osapuolia ja kehoitti näitä neuvottelemaan liliilllllli keskenään eräistä pienemmistä riitaky.symyksistä. Lautakunta an tanee välitysesityksensä muutaman päivän kuluttua, jonka jälkeen esitys alistetaan jäsenäänestykseen "ainakin Metallityöväen liitossa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa noin viikon kuluttua välitysesityksen jättämisestä. 70, 000 metallityöläisen lakko on n j l kestänyt neljä viikkoa. ALKON LAKKO PÄÄTTYI Alkon myyjien ja siivoojien lakko päättyi osapuolten väliseen sopimukseen 5. maaliskuuta. Lakko kesti tasan viikon j a koski noin tuhatta työntekijää. .... LAPIN POROJA CHILEEN Sadalle porolle tarjotaan uusia asuinsijoja Chilestä. Rovaniemen kaupunginhallitukselle saapuneen kirjeen mukaan Magallanes'in aluehallinto suunnittelee poronhoidon aloittamista maakunnan eteläosissa. Aluehallinto on päättänyt hankkia porot tutkiakseen niiden mukautumiskykyä seudun ilmastossa ja uusissa oloissa, kas vattaakseen eläimet teollista kä}^ töä varten. Asia lähti alkuun, kun Chilen suurlähettiläs vieraili vuosi pari sitten Rovaniemellä. Täällä hänelle esiteltiin myös poronhoitoa, jota nyt halutaan kokeilla Chilessä. VIERAILU VILKASTUI YHÄ . Noin 80,000 suomalaista vieraili Neuvostoliitossa viime vuoden aikana. Kuluvan vuoden aikana arvioidaan Neuvostoliiton-matkai lun lisääntyvän noin 25 prosentilla. PÄIVÄN PAKINA siinsa .'.. Etelävietnamilaiset tun keutuvat lentokoneilla kuljetet-taen Laosiin j a U SA :n, helikopterit suorittavat siinä suurimman työn. Viimeksikuluneen 3 viikon aikana USA:n helikopterit ovat suorittaneet yli tuhat lentoa päivittäen . . /' Tämän pitäisi oleman Etelä-Vietnamin armeijan operaatio", sanoi eräs lentäjistä, "mutta meitä ammutaan kuitenkin tuolla, ja minä haluaisin tietää miksi . . ." "Lentäjät .. . . esittävät, toisinaan vastenmielisyytensä siitä kun heidät komennetaan vaarantamaan elämänsä etelävietnamilaisten puolesta. . "Pojat luulivat tulevansa tänne työskentelemään amerikkalaisten kanssa", sanoi lentäjä David Anderson (24), "mutta meitä räjäytellään sellaisten i h misten puolesta jotka eivät cd«a tykkää meistä." Tää koruton't on kertomaa! Tapasimme sattumoisin kahvi-baarissa erään vanhan tuttavam me. Oikeastaan hän ei ole vielä järin "vanha". Parempi olisi kaiketi siis puhua "pitkän a i kaa" tuntemastamme miehestä, joka ei liioin oleenää aivan "eilisen teeren poika". Tällä kaverilla oli yhtä ja toista kerrottavaa. Mm. terveys oli heikentynyt siinä määrin, että oli pitänyt jäädä sairauden vuoksi ennenaikaiselle eläkkeelle. "Eläke on pieni", hän sanoi oikeutetusti ja vähän aikaa asioista puhuttua ilmaisi mielipiteen, että "parasta taitaisi olla siirtyä sosiaalihuollon varaan". Näin se juttu kehittyi ja tämä kaveri, joka sivumennen sanoen on henkilökohtainen tuttavamme, vaikka ei ole kosikaan ollut työväenliikkeen riveissä, ei sen paremmin oikealla kuin va-semmallakaan siivellä, ryhtyi ajan mittaan sättimään "niitä laiskoja", jotka "hyvää avustusta saaden eivät haluakaan mennä töihin." Kuten arvata saattaa^ tästä sukeutui vilkas keskustelu kahvikupposen ääressä. Tosiasiassa kahvi.unohtui siinä ja sai jäähtyä kupin pohjalle.: Vastauksena /kaverin kiiva.i-luun ositimme puolestamme kysymyksen, että "missä no lais- PERHANAT kat köyhät olivat sodan aikana, jolloin ei ketään ollut avustuksella eikä ketään työttömänä?" "Ajat ovat muuttuneet", intti kaverimme, "on tullut hippejä ja muita tyhjäntoimittajia, jotka eivät haluakaan tehdä töitä." Me puolestamme osoitimme vanhempana miehenä, että on näitä' "laiskuussyytöksiä" kuultu ennenkin. Samoin kuin nytkin, suuren rahan miehet, jotka työttömyydestä ovat yksin vas= • tuussa, nostattivat Bennettin 'suurina nälkävuosina" huudon-^ työttömien "laiskuudesta" — ja monet sinisilmäiset ihmiset uskoivat silloinkin siihen. Sodan aikana loppui kuitenkin tämä "laiskuus' 'kun miehiä ja naisia tarvittiin kautta linjan. Mutta nyt, kun Trudeaun hallitus on tarkoituksellisesti ke hittänyt.joukkotyöttömyyttä ja yrittää selviytyä edesvastuusta hokemalla sen entisen varkaan tavoin että "ottakaa varas kiinn i " eli syyttämällä työttömiä j a yleensä köyhiä ihmisiä 'laiskuudesta", jotkut pahaaraavis-tamatbomat työläisetkin syövät tämän myfkkypalan. Näin—suuresti lyhennettynä — jatkui keskustelumme kummankaan saamatta toistaan "käännytetyiksi". Lopulta sovimme, että "olemme asiasta eri mieltä" ja ostimme kumpikin itsellemme uudet kahvikupposet ryhtyen keskustelemaan talven lumista j a pakkasista, sekä muis " ta sellaisista asioista, joista "ei tule riitaa". Ei siitä sen enempää koska ko, kaverimme on "toiskielinen", eikä siis voi lukea näitä rivejä. Mutta tästä ajankohtaisesta aiheesta voidaan silti jatkaa toisessa muodossa — vaikkapa liittohallitukselle viikon vaihteessa esitetyn raportin perusteella missä todetaan, että ohjelmat köyhyyden j a asuntokurjuuden poistamiseksi kaupunki-paikoissa "ovat epäonnistuneet . . . " Tämän raportin on laatinut Carletpnin yliopiston ekonomisti N. Harvey Lithwick, joka yhteenvetonaan toteaa: "Asuntotarpeet on jätetty huomioonottamatta, ja köyhyyden syitä j a köyhien tarpeita ei todella tunneta." Hän väittää lyliyesti sanoen, että suurin osa köyhistä muodos tuu eri syistä työhön kykenemättömistä (kuten esimerkiksi 65 vuotta ylittäneistä, joiden suhteen on turha puhua uuden ammatin opettamisesta jne) sekä , perheen huoltajina olevista yksinäisistä naisista (leskistä ja niistä joiden miöhet ovat parantoloissa, vankiloissa, tai "karkuteillä" sekä yksinäisistä naisista) » , Se pitää epäilemättä paikkansa vissiin rajaan asti. Tämä "työkyvyttömien" köyhien ryhmä ei hyödy ammattiopetuksia-^' ta j a muista sellaisista , menetelmistä, kuten mr Lithwick sanoo." Ainoa keino heidän köy-hyysasemasta n ostam iseksi on se, että lisätään tavalla tai toisella heidän tulojaan, joko korottomalla eläkkeitä, leskien avustuksia jne, tai ottamalla se kauan puhuttu " t a a t u n ' t o i meentulon" menetelmä, mistä a i na vaalien aikana jaetaan avokätisiä lupauksia. Mutta on myös toisenlaisia "köyhiä" — sellaisia, joille mak Setaan niin huonoa palkkaa, että he joutuvat jatkuvasti elämään köyhyysrajan alapuolella. Tällaisissa tapauksissa ei auttaisi -sosiaalihuollon jakaminen joka muodostuisi" itseasiassa nälkäpalkkoja maksavien työnantajien avustamiseksi. Ainoa ulospääsytie tästä on se, että korotetaan alihpalkkataksat nykyisiä elinkustannuksia vastaavaksi, eli ainakin 2.50 dollariin tunnissa. Toisin kuin mr Lithwlok olettaa, köyhien j a hätääkärsivien joukossa on tälläkin kertaa satojatuhansia canadalaisia jotka haluavat ja voivat mennä työhön milloin tahansa heille varataan siihen mahdollisuus. J a jos yhteiskunta el voi varata työtä kansalaisilleen, silloin on huolehdittava joko työttömyysvakuutuksen tai muiden menetelmien kautta siitä, että vastoin omaa tahtoaan työttömiiksl joutuvat henkilöt voivat elää säädyllisesti koko, työttömyyskauden. — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 11, 1971 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1971-03-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus710311 |
Description
Title | 1971-03-11-02 |
OCR text |
Sivu 2' ' • Torstai, maailisk. 11 p. — Thursday, Mar. 11, 1971,
« 7 A T l A T T O INDEPENDENT LABOR OROAN
Y £^ t A. U Ö FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) BstaUlshed Nov. 6.1917
«dltoim |
Tags
Comments
Post a Comment for 1971-03-11-02