Vapaus, March 11, 1971

              Sivu 2' ' • Torstai, maailisk. 11 p. — Thursday, Mar. 11, 1971,
« 7 A T l A T T O INDEPENDENT LABOR OROAN
Y £^ t A. U Ö FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) BstaUlshed Nov. 6.1917
«dltoim<W.-EiaiIINp , Mäaifl^; E. ,STJKSI
lya^phonÄ; Oftice and B d l t (^
PtibUaiied twloft.weeW3t; Tus^ifm Th^^ Pjibliahlng
CO. liiaJite* 1^^
• Advertlstog rates' upon appUcatton, tjranfltattom f ree <rf charg».
Beooaid Ciasa -Ma£l registsotioii Nittnaier 1018
M..,. o«,.o CANADIAN LA;^GIJAl5{:-P«t'SS
TILAUSHINNAT;
"HALUAN ENEMMÄN RUUMIITA"
Oaaiadassa: 1, vi?. $10.00. 6 kk. $5.25 U3A:n: 1 vjc. ttl.OO. « {*• $8.^
3 kk. $3.00 Suomeen:, l yk, $11.50, 6 kk. $8.25
Tilanne voi ^ I k e n nnitkistua
Lähi-idässä vallitsee jälleen sopimukseton tilanne. Kiitos Is­raelin
hallituksen valloituBhaluiselle ohjelmalla minkä perusteella
Tel Aviv torjui viimeisimmät rauhanehdotukset, Egyptin hallitua
kieltäytyi jatkamasta viikon vaihtfeessa umipeen mennyttä ampu-mistauko-
sopimusta. Tämä tulee pakosta pitkittämään rauhanneu­votteluja
edelleen ja se tapahtuu, aikana, jolloin lähi-idän kriisin
poliittiselle ratkaisulle oli ehkä suurimmat mahdollisuudet kuin mil­loinkaan
ennen vuoden 196T sodan jälkeen. J a kun rauhanteko pit-kistyy,
niin se voi mutkistua,; vaikka ei n i in haluttaisikaan, sillä
- joku kompastus, vahingonlaukaus tai -joku muu seikka: voi. yiedä
jopa ampumisen uudelleen alkamiseen.
Varmaa myös on, että kriisin jatkumisesta j a tilanteen mutkis-tumisesta
ei hyödy Israel, joka vuoden 1967 sodan voiton huma-lassa
ja aluevaltausten kiihkossa näyttää nyt luulevan, että se voi
Yhdysvaltain taktisen j a avoimen tuen avulla"tehdä mitä tahtoo".
Siinä pullistelussa unhoittuu kuitenkin sellainen maantieteellis-po-
' liittinen realiteott? kuin esimerkiksi se, että arabeja on kymmenit-täiii
jokaista israelilaista vastaan, ja että arabien voimat kasvavat
taloudellisesti,: poliittisesti j a siis myös sotilaallsest.
• » »
Torontölainen aamulehti,, joka taitavin sanakääntein yrittää,
antaa kuvan, että palaaminen sopimuk^ttomaan tilanteeseen lähi-idässä
johtui muka Egyptin hallituksen kielteisestä asenteesta,
myöntää kuitenkin viime tiistaisessa toimituskirjoituksessaan, että
nykytilanne tekee rauhanneuvottelut entistä kiireellisemmikai vaa­timalla
Israelilta myönnytyksiä kompromissin hyväksi.
Lehti totesi mm. seuraavaa: "(Israelin) arvostelijat, mukaan­lukien
Y K : n pääsihteeri U Thant, ovat pyytäneet Israelia 'vastaa­maan
myönteisesti' Y K : n välittäjän Gunnar Jarringin ehdotukseen
äsevoimiensa vetämiseksi takaisin kansainväliselle rajalle. Egypti
oli jo hyväksynyt, kuten osoitettiin, Israelin yhden vaatimuksen,
suostumalla virallisen rauhansopimuksen allekirjoittamiseen . . ."
Tosiasia onkin, että Egypti ihnoitti jokin aika sitten olevansa
valmis rauhansopimukseen Israelin kanssa, jos Israel puolestaan
sitoutuu poistamaan joukkonsa kaikilta miehittämiltään alueilta,
kuten Y K :n turvallisuusneuvoston päätös marraskuulta 1967 edel­lyttää,
ja jos Palestiinan juutalaisten kysymys ratkaistaan Y K : n
päätösten mukaisesti. Egypti ja ilmeisesti muut arabimaat ovat
myös valmiina demilitarisoitujen vyöhykkeiden muodostamiseen ja
Y K :n'-joukkojen sijoittamiseen alueelle rauhan takaamiseksi.
Nämä arabimaiden rauhaan tähtäävät esitykset ja toimenpi^
teet saivat laajaa kannatusta niissäkin piireissä, joiden myötätunto
ei OIR suinkaan arabien puolella. Näiden 5uurten-ja hyvin merkityk­sellisten
myönnytysten perusteella odotettiin Israeliltakin kon-.
kreettisia tekoja rauhanasian eteenpäin viemiseksi. Näin ei kuiten­kaan
tapahtunut. Israelin hallitus ilmoitti, että se ei edes.ajattele
miehittämiensä alueiden vapauttamista ja sillä siisti.
Tämä Israelin hallituksen kovanaamainen ja itsepintainen
asenne heitti hiekkaa rauhanneuvotteluja edistäviin rattaisiin eikä
Egyptillä todellakaan ollut enää sen jälkeen mahdollisuutta ampu-mistauko-
sopimuksen jatkamiseen, sillä Israelin yhtenä salaisena
toiveena on ilmeisesti se, että tällainen sopimus olisi muodostunut
pysyväksi olotilaksi Israelin hyökkäysohjelman hyväksi.
Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että ilman Yhdysvaltaiii
:;salaista ja julkista tukea, Israelin hallitus ei voisi nykyistä alue-valtausohjelmaansa
jatkaa. Washington on antanut ja antaa edel­leen
tuntuvaa tuköa Israelin äärimmäisyysaineksille ja niinmuodoin
Washington kantaa lisääntyvässä määrässä vastuun lähi-idän: ny­kytilanteesta.
Sanoissa USA tukee lähi-idän rauhanneuvotteluja,
mutta käytännössä se tukee Israelissa niitä voimia, jotka vastus­tavat
rauhaa siinä uskossa j a toivossa, että siten menetellen he
voivat pitää arabimailta vuoden 1967 sodassa valtaamansa alueet
tai ainakin tärkeimmät osat näistä alueista.
Nyt jos koskaan olisi annettava jakamaton tuki lähi-idän rau­haa
tavoitteleville voimille ja käännettävä julkisesti selkä niille,
jotka aluevaltausten tavoittelun tai sen tukemisen kannustamina
vastustavat rauhantekoa. Myös Canadan liittohallituksen tulisi
määritellä selvästi kantansa lähi-idän kaikille maille oikeutetun
rauhan puolesta sekä aluevaltauksia ja sotatilanteen jatkamista
haluavia voimia vastaan.
Koristeita karsitaan
Yleisenä käsityksenä on kauan ollut, että Yhdysvaltain halli­tuksen
ja sotilasviranomaisten tietoihin j a lausuntoihin ei luoteta
sen paremmin Yhdysvalloissa kuin muuallakaan. Luotettavaisuus-aukko
on tältä kohdin suuri. Mitään suurempaa ihmettelyä ei sen
vuoksi ehkä aiheuttanut New York Times Servicen tiistainen tie­donanto,
että USA :n eräs operaatioupaeeri oli myöntänyt Yhdys­valtain
menettäneen Laosiin aloitetun hyökkäyksen johdosta 219
lentokonetta, vaikka virallisten tietojen mukaan on menetetty
"vain" 38. * "
Mutta jonkinlaisena "silmien avaajana" tuli amerikkalaisille,
ehkä sanotun uutistoimiston kirjeenvaihtajan IverPetersonin Khe
Sanh:i8ta maaliskuun 8 pnä lähettämä selitys, että yhdysvaltalais-lentäjät
pitävät kyseenalaisena Laosin lentojen riskiä.
• Laosin hyökkäyksen yhteydessä on todella tullut ensimmäinen
kerta pinnalle myös sellainen mahdollisuus, että amerikkalaislen-täjiltä
loppuu pommitushalu. Tähän mennessä ovat amerikkalais-lentäjät
olleet ilmojen herroja. He ovat voineet mielin määrin tur
hota omaisuuksia j a tappaa ihmisiä. Mutta Laosin hyökkäyksen
yhteydessä on ilmeisesti tapahtunut muutos. Lainatkaamme sana­tarkasti,
joskin lyhyesti, muutamia toteamuksia mainitun kirjeen­vaihtajan
tiedonannosta:
"Peter Hale, 22 . . . kapusi helikopteriinsa edellisen päivän
terrorin ollessa vielä kirkkaana hänen mielessään. Kahdentoista
ihailin päässä täältä (Khe Sanh) Laoain puolella rajaa on odotta-mäfisa
vihollisen kovin ilmatorjutitatulitu». "He ovat todella hy­viä",
sahoi Halen ^pulaislentäjä . . .
"Pelostaan huolimatta Yhdysvaltain lentäjät nousevalf könei-
"Ruumilta, haluan enemmän tuifimllta!" vaät^ soljllalltaan jm
upssetelltaan kenraali Westmorelaiid^ jok» ynm^xi S964-—196» toi­mi
amerikkalaisten sotajoukkojen ylSpäälBkkönä EteB-Vletitamls-
.stK Näin kertoi entinen., yllluutaanitl ijary Rottmaa, j/oka esiintyi
\lmtnantla CalHiyn olkeusjutussai todistajana. Calleyta syytettiin
iOZslvllil-lhnilsen murhasta Song Myn kylässä.' Hän kertoi edethen,
että ianerl&kalhlsllle satltk^e aneettlln olutkori tai myönnettiin
yHmääTäinm toma tietystä määrästä murhia.
U,SA:n .haUltus välttää edelleenkin,.että Song Myn kylän raa-ktiuihi
oli ainoa tapaus, Tosiasiassa täNahi» tekoja oif tehty Vlet-natttissa
rimsifasfil.
Amerikkalaiset sotilaat samoili kuin heidän Uittolaisensa Etelä-
Vietnamista jä Etetä-Köreast» kiduttivat syyttömiä ihmisiä, tap­poivat
vanhuksia, naisia ja lapsia. Hsltä oli opetettu tappamaan.
Miten heitä opetettiin ja.koututettlin, siitä kertoivat USA:n armei­jan
eiitlsei sotilaat asianajaja Mark Lanelle. Näitä sotilaita oli
kaikkiaan 32.
kiväärin perällä kantapäihin. Toi­siin
menetelmiin yerrattuna: tä­mä
oli pieni pa;hai Meille ;ijaaiot-tiin;
että on käytettävä ,eri^^
eli^trodeja, jotka kiinnLtetää^
misruumiinarimpiin .kohtiin. ,^T^
lulle ripustettiin kaavioita, joiden
avulla osoitettiin nä,mä arat pai­kat,
sekä; na^illa^^^e^^
— Mitä muuta teille opetet­t
i i n ? ' . C v ' : T'
; ~ Meitä opetettiin repiiriään
sormistai kynnet tavallisilla radio-tekhiJkön
pihdeillä sekä terävien
bambukeppien käyttöä, mm. ir­rottamaan
kynnet sormista ja
työntämään k 0 i n icorvaäri sekä
pieksemään siliä. ;
^ ; Annettiinko teille erityisiä
ohjeita naisten ja nuorten tyttö­jen
kiduttamiaiesta? ;
— T Ne olivat todella sadistisia
menetelmiä. En mielelläni puhu
niistä, haluan unohtaa koko kar­meuden.
Naisia ja tyttöjä kehei­tettiin
kiduttamaan fOsforipom-mien
avulla. Käskettiin avata fos­fori
pommit ja sirotella fosforia
naisen arkoihin paikkoihin. Tä­mä
menetelmä aiheuttaa helve-cillisiä
tuskia.
: — Kyllä. Erityisesti tämä me­netelmä
kiehtoi opettajia. He ker
toivat meille, että Vietnamissa
vanki sidotaan käsistä ja jalois­ta
kiinni kahden heiikopterin vä­liin.
Helikopterit lentävät ilmas­sa
eri suuntiin ja repäisevät ih­misen
kahtia. Erä.saliiipseeri, jo­ita
meitä opetti, oli itse osallistu­nut
tällaiseen.
Heidän kertomuksensa kauhis­tuttavista
teoista VietnamiGsa on
tallennettu magnetofonille.. Asian
ajaja Lane tunnetaan myös- oiitäi;
että hän tutki presidentti Kenne­dyn
murhaa. Newyorkilainen kus­tantamo
Seaman and Schuster
julkaisi jokin aika sitten hänen
kirjansa "Keskustelin amerikka­laisten
kanssa".
Oheisena eräitä otteita kirjas­ta,
ne on lainattu länsisalksalai-sesta
Der Spiegel-lehdestä.
Lanen esittämiin kysymyksiin,
vastasi:
CHUCK OWEN NEBRASKAN
OSAVALTIOSTA:
—. Kertokaa, • opetettiinko teille
miten sotavankeja pitää kuulus­tella?
— Kyllä. Koko koulutusvai­heen
ajan. Erityisesti viimeisen
kuukauden aikana ennen Vietna­miin
lähettämistä. Beafortin meri
tuki<kohdassa Eteiä-Caroliniasa
meille opetettiin, miten "selviy­tyä"
viidakossa, ja miten pitää
kiduttaa sotavankeja.
— Kuka antoi näitä ohjeita?
I — Usein aliupseerit, mutta
myös. luutnantit ja kapteenit.
— Mitä teille opetettiin? Voit­teko
kertoa joitakin esimerkkejä?
— Eräältä riisuttiin saappaat
ja näytettiin miten pitää lyödä
VIELÄKIN TYÖTTÖMYYS­VAKUUTUSTA
VASTAAN
En halua väitellä Sudburyn
"Entisen rakennusmiehen" kans-
. j a . . .
Mutta kun ihmisen työ on ai­noa
luova voima niin se tarkoit­taa
ettei mitään synny ilman työ
tä. Jos työllä tuotetaan enemmän
mitä ihmiset tarvitsevat, niin sil­loin
on terveellinen ratkaisu työ­päivän
lyhentäminen. Mutta kun
ihmiselle, ruvetaan maksamaan
siitä että he. eivät tee työtä, niin
se ei ole mitään muuta kuin yh­teiskunnallista
sairautta makset-ta/
koonpa sitä enempi tai vähem­pi.
Ihmisten työstä se kummin­kin
otetaan. — Ivar Seppälä.
Tässä "työpäivän lyhentämi­sen"-
teoriassa, mitä sivumennen
sanoen koko Canadan työväenlii­ke,
mukaanlukien meidän lehtem­me,
kannattaa, on "yksipuolisesti"
esitettynä vain se vika, että ilman
työttömyysvakuutuksen j a muun
sosiaalihuollon turvaa tuhannet
työttömät canadalaiset j a heidän
huollettavansa kuolisivat nälkään
jos heidän täytyisi tyhjin vatsoin
odottaa työpaikkojen aukeamista
työajan lyhentämisen seurauk­sena.—
Toi m.
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
Venla Lehto, R.R.I. Kakabeka
Falls, Ont., täyttää maanantaina
maaliskuun 15 päivänä 69 vuot­ta.
Arvi Salo, Beaver Lake, Ont.,
täyttää keskiviikkona maaliskuun
17 päivänä 78 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tut­tavien
onnentoivotuksiin.
RICHARD DAW ID AH ON
OSAVALTIOSTA:
— Osaliistuitteko syyttömien
ihmisten kuulusteluihin tai mur-r
hiin?
— Kyllä. Tämä tapahtui kyläs
3ä pohjoiseen meidän asemistam-.
me. Käytimme kidutuksissa na-palpommeja,
tykistötulta ja pans­sarivaunuja.
—• Kuinka paljon asukkaita oli
tässä kylässä?,
— Noin 40Ö. Me tuhosimme
kaikki —. vanhukset, naiset ja
lapset. Yhden ihmisen jätimme
henkiin.
— Oliko tämä epätavallista?
— E i suinkaan. Tällaisia ope­raatioita
suoritimme • aina kun
käsky tuli. Joskus käskettiin tu^.
hota vain ne, jotka tekivät vas­tarintaa.
— Mikä oli sen kylän nimi jos
sa sotilaat tappoivat 399 ihmis­tä?
— Bautri. Kylä sijaitsee noin
240 km Saigonista koilliseen.
— Saitteko sellaisia käskyjä,
että sotavankeja ei tarvinnut ot­taa?
— Kyllä. Meidän joukkueem­me
komentaja, luutnantti, käski
juuri näin.
— Mitä tapahtui tällaisen käs­kyn
jälkeen?
, — Etame ottaneet yhtääai van-
•kia. Tapoimme jokaiisen, joka sat
tui etaemane.
~ Mitä teitte haavoittuneille?
— Me tapoimme heidät. Am­muimme
heidät automaattikivää^
reillä tai pistinime kuoliaaksi pis­timellä.
— Olitteko näkemässä tällaisia
tekoja?
— Kyllä, sillä. osallistuin itse
näihin murhiin.
— Voitteko sanoa, kuinka mon
ta vankia tai haavoittunutta ta-^
poitte?
— Noin 250 ihmistä. Omin sil­min
näin, miten tuhottiin 2,000
—3,000 ihmistä.. .
HARRY PLIMPTON TEXASIN
OSAVALTIOSTA:
Oletteko ollut läsnä Oiuh so­tavankeja
kuulusteltiin? _i
— Kyllä. Kerran otimme he­likopteriimme
viisi vankia. Kun
nousimme ilmaan, aloitimme kuu­lustelut.
Eräs heistä ei puhunut
sanaakaan. Me heitimme hänet
ulos helikopterista.
— Kuka antoi käskyn sotavan
gin heittämisestä ulos?.
— Yhteysupseeri, arvoltaan
luutnantti .Sen jälkeen hän käs­ki
heittämään vielä kolme van­kia.
Viidennen vangin jätimme
helikopteriin, koska hän suostui
puhumaan.
— Kuinka korkealla helikop­teri
lensi, kun heititte vangit
ulos?
Noin 900 metrin .korkeude.s-sa.
Olitteko läsnä kun naispuo­lisia
vankeja kuulusteltiin ?
. — Kyllä. Näin miten vietnami-'
laista tyttöä kidutettiin hitaasti
kunnes hän kuoli.
— Miten häntä kidutettiin?
•—Häneltä revittiin vaatteet
ja häntä hakattiin. Sitten pistel-tiin
terävillä bambukepeillä rin­toihin
ja lyötiin vatsaan. Nain
jatkui kolme päivää.
MARK WARRELL KALIFOR­NIAN
OSAVALTIOSTA:
— Oletteko ollut läsnä sota­vankien
kuulusteluissa?.
— Kyllä. Partiossa ollessani o-tin
vangiksi yhden vietnamilai­sen.
Hän oli haavoittunut. Hänet
kaadettiin maahan, vääpeli kään­tyi
sotilaiden puoleen ja kysyi —
kuka haluaa tappaa vietkongilai-sen?
Vanki ei ymmärtänyt sa­naakaan
englantia. Hän vain sa­noi
kak.si sanaa: "Geneven sopi­mus"..
Kidutuksen jälkeen aloim­me
ampua häntä kohti.Kuulat o-suivat
ensin lähelle vankia. Sitten
niitä osui hänen jalkaansa. Noin
50 merijalkaväen sotilasta seisoi
hänen ympärillään ja nauroi ää­neen.
Kukaan ei aluksi kiii-ehti-nyt
tappamaan vankia, vaan kaik
ki halusivat katsella hänen, tus-kiaan.
Mutta sitten joku ampui
kuolettavan laukauksen ja nuo-:
rukainen hiljentyi ainiaaksi. Ruu
miilta oli leikattu korvat.
Meri jalkaväkisotilaat pitivät
tällaisista "muistomerkeistä". He
ripustivat jopa niitä vyöhönsä.
Myös eräät upseerit harrastivat
tällaista keräilyä.
Tiedätteikö, jotain barbaarimai­sesta
sodankäynnistä Vietnamis­sa?
- r - Kyllä. Muistan hyvin, kun
eräs merijalkaväen osasto löysi
Kuang tryssa maan alla olevan
sairaalan, jossa oli 50 vaikeasti
haavoittunutta vietnamilaista so-
(Jatkuu 3 sivulla)
luonnonrikkauksia
Saigonin nukkehallitulksen joh­taman
Etelä-Vietnamin talouselä­mä
le¥)ää jatkuvasti j a yhä lisään
tyvässä määrin USA:n taloudel­lisen
tuen varassa: Saigonin hal­lituksen
säätämät tuontirajoituk­set,
jotka koskevat mm. ylelli­syystavaroita,
ja joiden tarkoituk
sena on ollut tasapainottaa maan
talouselämää ja malcsutasetta,
ovat jääneet kuolleeksi kirjaimek
si USA :n armeijan Etelä-Vietna­missa
ja varsinkin Saigonissa
ylläpitämän mustanpörasin : kaur
pan vuoksi.
; Uusin tieto kertoo USA :n nyt
alkaneen järjestelmällisesti voi­mistaa
öljyn etsintöjä Etelä-Viet
namin aluevesillä j a rannikolla.
Saigonin hallitus on antanut yh­dysvaltalaisille
öljy-yhtiöille vuok
ralle laajoja alueita Etelä-Viet­namin
aluevesiltä ja säätänyt eri­tyisen
lain, joka määrää öljyn
etsinnän ja noston säännöt. Sai­gonin
hallitus on siis myymässä
Etelä-Vietnamin luonnonrikkauk-sia
USA:lle, voimistamassa US
A : n otetta maan talouselämässä
ja tällä tavoin vaikeuttamassa
entistä enemmän tilannetta Ete­lä-
Vietnamin itsenäisyyteen pyr­kivän
kansan kannalta.
Etelä-Vietnamin Väliaikaisen
Vallankumoushallituksen ulkomi­nisteriö
. on jyrkästi tuominnut
Saigonin hallituksen menettelyn.
Annetussa julkilausumassa tode­taan,
että Etel^-Vietnamin luon­nonrikkaudet
ovat. Etelä-Vietna-
Pitlkänlainen koitimatlka
; Bifhinkl. — • Meillä Pasilassa
ja vatrmasti muuallakin maailmaa
sa ihnnetellään tuota Nixonin ta­paa
vetäytyä. Sille tulee aika
maihdottoman pitkä kotimatka,
kun se lähtee Laosin kautta ve­täytymään
ja tiedä häntä, vaikka
aikoisi tehdä vielä suuremmankin
mutkan Kiinan tai vaikka Neu­vostoliiton
kautta. Tonkinin-lah-delta
olisi matka kotiin sentään
ollut lyhyempi. On syytä ruveta
epäilemään, ettei Hitler olokaan
Jkuollut vaan siirtynyt neuvonan­tajaksi
Nixonille. KcAta kai täh-tilipusta
tulee hakaristilippu.
Pasilan mies.
Ford aikoo lisältä
saalistetaan Aasialsisa
. Manila. —- Amerikkalainen au-totehtailija
Henry Ford II sanoi:
maanantaina Filippiinien pääkau-pungisija
Manilassa, että hänen
johtamansa autotehdas suunnitte­lee
varaosien valmistamisen lo­pettamista
Englannissa kohonnei­den
kustannusten ja työelämän
epävakavuuden vuoksi.
Aasian matkalla oleva Ford sa­noi
lehdistötilaisuudessa suunnit­televansa
varaosien valmistamista
Aasiassa. Hän sanoi, että tulevai­suudessa
Ford Escortin j a Corti-nan
varaosien valmistus siirret­täisiin
Englannista Aasian mai­hin.
min kansan omaisuutta^ eikä Sai­gonin
hallituksella ole siten oi­keutta
solmia niitä koskevia sopi-mu'ksia
ulkomaisten yhtiöiden ja
järjestöjen kanssa. Nämä sopi­mukset
eivät Väliaikaisen Vallan
kumoushallituksen mukaan vel­voita
Etelä-Vietnamin kansaa ei­vätkä
sen todellisia edustajia.
pininiuniiiinniiiiiiininiiiiiniiuRiiiiiiitiifliiitiiinitinmnnn
SUOMEN UUTISIA
Helsinki — (Suomi-Seura)
POLIITTISEN TILANTEEN
MERKIT HUONOT JA
HÄLYTTÄVÄT
Hallituksen repeäminen toisi
mukanaan ulkopolitiikkaan liitty­viä
epävarmuustekijöitä, sanoi
ulkoministeri Väinö Leskinen 3.
maaliskuuta puhuessaan ulkomaa
laisille kirjeenvaihtajille Helsin­gissä.
Hän koro.sti, ettei ulkopo­litiikkamme
perusta niitä järkkyi-
.;i. "Se kestää kuten ihminen
sairauksia. Mutta se kärsii niis­tä",
: Leskinen sanoi; Ulkominis­teri
suuntasi arvostelunsa halli­tuspuolueiden
"omiin tukiryh­miin".
Hän sanoi työmarkkinati­lanteen
ratkaisun olevan poliitti­nen
ja. vaati poliittisten neuvot-lujcn
käynnistämistä. "Poliittisen
tilanteen, merkit ovat huonot ja
hälyttävät — huonommat kuin
aikoihin", hän varoitti.
"On turha kieltää, että nykyi­sessä
työmarkkina- ja työtaiste­lutilanteessa
heijastuvat — eikä
kovinkaan pienessä, vaan sangen
mittavassa koossa eräät hy­vin,
keskeiset seikat, jotka koske­vat
koko politiikkamme näyttä­möä,
ja jotka voivat olla johta­massa
laajaan poliittiseen krii­siin",
ulkoministeri sanoi.
METALLIRAATI TAPASI
LAKKO JÄRJESTÖT
Metallin lakon selvittämiseksi
asetettu kuusimiehinen sovittelu-lautakunta
on aloittanut työnsä
Ensimmäisenä tehtävänään lau­takunta
kuuli lakon osapuolia ja
kehoitti näitä neuvottelemaan
liliilllllli
keskenään eräistä pienemmistä
riitaky.symyksistä. Lautakunta an
tanee välitysesityksensä muuta­man
päivän kuluttua, jonka jäl­keen
esitys alistetaan jäsenäänes­tykseen
"ainakin Metallityöväen
liitossa. Jäsenäänestys voidaan
toteuttaa noin viikon kuluttua
välitysesityksen jättämisestä. 70,
000 metallityöläisen lakko on n j l
kestänyt neljä viikkoa.
ALKON LAKKO PÄÄTTYI
Alkon myyjien ja siivoojien
lakko päättyi osapuolten väliseen
sopimukseen 5. maaliskuuta. Lak­ko
kesti tasan viikon j a koski
noin tuhatta työntekijää. ....
LAPIN POROJA CHILEEN
Sadalle porolle tarjotaan uusia
asuinsijoja Chilestä. Rovaniemen
kaupunginhallitukselle saapuneen
kirjeen mukaan Magallanes'in
aluehallinto suunnittelee poron­hoidon
aloittamista maakunnan
eteläosissa. Aluehallinto on päät­tänyt
hankkia porot tutkiakseen
niiden mukautumiskykyä seudun
ilmastossa ja uusissa oloissa, kas
vattaakseen eläimet teollista kä}^
töä varten. Asia lähti alkuun,
kun Chilen suurlähettiläs vierai­li
vuosi pari sitten Rovaniemellä.
Täällä hänelle esiteltiin myös po­ronhoitoa,
jota nyt halutaan ko­keilla
Chilessä.
VIERAILU VILKASTUI YHÄ
. Noin 80,000 suomalaista vierai­li
Neuvostoliitossa viime vuoden
aikana. Kuluvan vuoden aikana
arvioidaan Neuvostoliiton-matkai
lun lisääntyvän noin 25 prosen­tilla.
PÄIVÄN PAKINA
siinsa .'.. Etelävietnamilaiset tun
keutuvat lentokoneilla kuljetet-taen
Laosiin j a U SA :n, helikopte­rit
suorittavat siinä suurimman
työn. Viimeksikuluneen 3 viikon
aikana USA:n helikopterit ovat
suorittaneet yli tuhat lentoa päi­vittäen
. . /' Tämän pitäisi ole­man
Etelä-Vietnamin armeijan
operaatio", sanoi eräs lentäjistä,
"mutta meitä ammutaan kuiten­kin
tuolla, ja minä haluaisin tie­tää
miksi . . ."
"Lentäjät .. . . esittävät, toisi­naan
vastenmielisyytensä siitä
kun heidät komennetaan vaaran­tamaan
elämänsä etelävietnami­laisten
puolesta. .
"Pojat luulivat tulevansa tän­ne
työskentelemään amerikka­laisten
kanssa", sanoi lentäjä
David Anderson (24), "mutta
meitä räjäytellään sellaisten i h ­misten
puolesta jotka eivät cd«a
tykkää meistä."
Tää koruton't on kertomaa!
Tapasimme sattumoisin kahvi-baarissa
erään vanhan tuttavam
me. Oikeastaan hän ei ole vielä
järin "vanha". Parempi olisi
kaiketi siis puhua "pitkän a i ­kaa"
tuntemastamme miehestä,
joka ei liioin oleenää aivan "ei­lisen
teeren poika".
Tällä kaverilla oli yhtä ja
toista kerrottavaa. Mm. terveys
oli heikentynyt siinä määrin, et­tä
oli pitänyt jäädä sairauden
vuoksi ennenaikaiselle eläkkeel­le.
"Eläke on pieni", hän sanoi
oikeutetusti ja vähän aikaa asi­oista
puhuttua ilmaisi mielipi­teen,
että "parasta taitaisi olla
siirtyä sosiaalihuollon varaan".
Näin se juttu kehittyi ja tä­mä
kaveri, joka sivumennen sa­noen
on henkilökohtainen tutta­vamme,
vaikka ei ole kosikaan
ollut työväenliikkeen riveissä, ei
sen paremmin oikealla kuin va-semmallakaan
siivellä, ryhtyi
ajan mittaan sättimään "niitä
laiskoja", jotka "hyvää avustus­ta
saaden eivät haluakaan men­nä
töihin."
Kuten arvata saattaa^ tästä
sukeutui vilkas keskustelu kah­vikupposen
ääressä. Tosiasiassa
kahvi.unohtui siinä ja sai jääh­tyä
kupin pohjalle.:
Vastauksena /kaverin kiiva.i-luun
ositimme puolestamme ky­symyksen,
että "missä no lais-
PERHANAT
kat köyhät olivat sodan aikana,
jolloin ei ketään ollut avustuk­sella
eikä ketään työttömänä?"
"Ajat ovat muuttuneet", intti
kaverimme, "on tullut hippejä
ja muita tyhjäntoimittajia, jot­ka
eivät haluakaan tehdä töitä."
Me puolestamme osoitimme
vanhempana miehenä, että on
näitä' "laiskuussyytöksiä" kuul­tu
ennenkin. Samoin kuin nyt­kin,
suuren rahan miehet, jotka
työttömyydestä ovat yksin vas= •
tuussa, nostattivat Bennettin
'suurina nälkävuosina" huudon-^
työttömien "laiskuudesta" — ja
monet sinisilmäiset ihmiset us­koivat
silloinkin siihen.
Sodan aikana loppui kuiten­kin
tämä "laiskuus' 'kun mie­hiä
ja naisia tarvittiin kautta
linjan. Mutta nyt, kun Trudeaun
hallitus on tarkoituksellisesti ke
hittänyt.joukkotyöttömyyttä ja
yrittää selviytyä edesvastuusta
hokemalla sen entisen varkaan
tavoin että "ottakaa varas kiin­n
i " eli syyttämällä työttömiä
j a yleensä köyhiä ihmisiä 'lais­kuudesta",
jotkut pahaaraavis-tamatbomat
työläisetkin syövät
tämän myfkkypalan.
Näin—suuresti lyhennettynä
— jatkui keskustelumme kum­mankaan
saamatta toistaan
"käännytetyiksi". Lopulta so­vimme,
että "olemme asiasta eri
mieltä" ja ostimme kumpikin
itsellemme uudet kahvikupposet
ryhtyen keskustelemaan talven
lumista j a pakkasista, sekä muis "
ta sellaisista asioista, joista "ei
tule riitaa".
Ei siitä sen enempää koska
ko, kaverimme on "toiskielinen",
eikä siis voi lukea näitä rivejä.
Mutta tästä ajankohtaisesta
aiheesta voidaan silti jatkaa toi­sessa
muodossa — vaikkapa
liittohallitukselle viikon vaih­teessa
esitetyn raportin perus­teella
missä todetaan, että oh­jelmat
köyhyyden j a asuntokur­juuden
poistamiseksi kaupunki-paikoissa
"ovat epäonnistu­neet
. . . "
Tämän raportin on laatinut
Carletpnin yliopiston ekonomisti
N. Harvey Lithwick, joka yh­teenvetonaan
toteaa:
"Asuntotarpeet on jätetty
huomioonottamatta, ja köyhyy­den
syitä j a köyhien tarpeita ei
todella tunneta."
Hän väittää lyliyesti sanoen,
että suurin osa köyhistä muodos
tuu eri syistä työhön kykene­mättömistä
(kuten esimerkiksi
65 vuotta ylittäneistä, joiden
suhteen on turha puhua uuden
ammatin opettamisesta jne) se­kä
, perheen huoltajina olevista
yksinäisistä naisista (leskistä ja
niistä joiden miöhet ovat paran­toloissa,
vankiloissa, tai "kar­kuteillä"
sekä yksinäisistä nai­sista)
» ,
Se pitää epäilemättä paikkan­sa
vissiin rajaan asti. Tämä
"työkyvyttömien" köyhien ryh­mä
ei hyödy ammattiopetuksia-^'
ta j a muista sellaisista , mene­telmistä,
kuten mr Lithwick sa­noo."
Ainoa keino heidän köy-hyysasemasta
n ostam iseksi on
se, että lisätään tavalla tai toi­sella
heidän tulojaan, joko ko­rottomalla
eläkkeitä, leskien
avustuksia jne, tai ottamalla
se kauan puhuttu " t a a t u n ' t o i ­meentulon"
menetelmä, mistä a i
na vaalien aikana jaetaan avo­kätisiä
lupauksia.
Mutta on myös toisenlaisia
"köyhiä" — sellaisia, joille mak
Setaan niin huonoa palkkaa, et­tä
he joutuvat jatkuvasti elä­mään
köyhyysrajan alapuolella.
Tällaisissa tapauksissa ei aut­taisi
-sosiaalihuollon jakaminen
joka muodostuisi" itseasiassa
nälkäpalkkoja maksavien työn­antajien
avustamiseksi. Ainoa
ulospääsytie tästä on se, että
korotetaan alihpalkkataksat ny­kyisiä
elinkustannuksia vastaa­vaksi,
eli ainakin 2.50 dolla­riin
tunnissa.
Toisin kuin mr Lithwlok olet­taa,
köyhien j a hätääkärsivien
joukossa on tälläkin kertaa sa­tojatuhansia
canadalaisia jotka
haluavat ja voivat mennä työ­hön
milloin tahansa heille vara­taan
siihen mahdollisuus. J a jos
yhteiskunta el voi varata työtä
kansalaisilleen, silloin on huo­lehdittava
joko työttömyysva­kuutuksen
tai muiden menetel­mien
kautta siitä, että vastoin
omaa tahtoaan työttömiiksl jou­tuvat
henkilöt voivat elää sää­dyllisesti
koko, työttömyyskau­den.
— Känsäkoura.