Vapaus, May 31, 1956

              Si*3lJ8 TöTstdina, ioukok. 31 p. — *Thur$day, May 3J, 1059
ITAPAUS
mn Zndepetiäent f<8lxir
nvf, »M, Auttooited
M «floODd c{a£» mall bf tlie Post
Ofaee zy^Miitmejtt; Ottava. Put»-
* " ttork* veeUy: , TuesdayB,
and &itunlayB |)r Vapav
jtiblnsr Company SM.^»t lOO-lOZ
EbSst. W, 8udin»7. Ont, Canada
Telepbonec: Bus. OffJoe C6. «»«aM;
edUom] Ottice OB. «-4265, Manager
K^Biäaä, EOitor W. £klttpd. Mafiins
«ddneai; goy «>, gadbury, Ontario,
«dvmixine rate» upon aiitpJieatton.
mnslatkm free of cbsive, "
TILAUSHINNAT;
;anadassa: } vk. 7J00 d UE, 3.75
3Jck.Z25
mdysraDolna; X Tk. 8i» 6 fcle. 420
Suomessa: 1 vk. 9«> 0 kk>4.79
Sa8katchewaiiin maakuntavaalit
•^ajaan(;|M)ll)tt^»''viiEon kuluttua, kesak, m p n ä , suoritetaan
Sa^jj^dM^ranin ntaakunnassa latnlaatijakunnan vaalit, -missä rat«
kai^o eritfkin tiirkeitä kysymyksiä, , ' . ,
'PpkyÄ/roysnatföä vaaleissa <m»e että voiko T, Douglasin job-tafna'ÖCF;&'
i»dl]|i^^^ asemansa ja 5i'en tien avoinna suurcm-ffl^
le eäi£^k^Je;^'vai voivatko vanbat'puolueet ja niiden liepeillä
iiiil^vi'Sdc^i Ci«ciU^ siviiuttaa CCF;n hallituksen?
I Kaik^ki^rkit^riittäayat siihen, että konservatiivipuolueella ei ole
£U(^akaan'jalansijaa sen palremmtn Sa:ka'cbewaniss3'kuin muissa­kaan^
aavlkkomaakunnissa. Mutta literaalipuolue käy sitliä voima-peiäistä
vaah'tatslplMa.jaÄtt kUy^€ttä^'is5ä on^^^^^
aJi»Öttawaa myöten, sck^ehtymättö
'lie^suurrynnistykscn kanssa nä^^
olevan Social (^^
puolueella on jo^val^-iiscmatAlbertan ja BHtish Columbian maa­kunnissa^
Puolueen larisoituksena ön, mikäli sen julkilausumiin voi­daan
luottaa, osallistua täydellä voimalla tulev'in liittoparlamentin
vaaleibin ja niinmuodoin voidaan pi,ää itsestään selvänä asiana, että
se tekee nyt kaiken voitayansa voiton saavuttamiseksi Saskatchewan in
'maakunnassa.
' ' Kaikki Jämä viittaa siihen, että Poutasin johtama CCF:n ha|.
|itus on kovan painostuksen alaisena näissä vaaleissa. Ja huolimatta
]a|pli;aan'siitä^ n^itä me itse kukin ajattelemme CCF:n (sosialUle-jmokratian)
joistakin U»rccttis\sta^^^^j
kieltämättömänä tosiasiana «voidaan kuitenkin pitiiä sisä, etta GCF:n
Ualiilus on paras hallitus mikä on tähän menne-sä vielä Saskatche-
Wan.'ssa ollut — ja että CCF;n hallituksen uudelleen valitsemisen
av4^ voidaan tässä vaiheessa parhaiten edistää maakunnan kehitystä
ja^byvinvointia- / '
> ^ "»«uomioiclen tämän tosiasian ja sen kovan painostuksen, mikä nyt
tullee 'sekä liberaalien että soc'aIcr<dittien taholta, voidaan mifli-hyvällä
tervehtiä Xi*r: n sikäläistä puoluejärjcstöä siitä kun se on
päästänyt yhtenäisyydm hyväksi veää pois ipiltci kaikki ehdokkaansa
jadKyJityä kolmea tai neljää, vaalipaikkaa
toimimaan <X3F:n xhdokkaidcn valitseminen hyväksi. Työväenpuo-
IvSiiäkn yhtenäisyys' ja yhteistoiminta on tässä tilanfec.«sa varmin
taje/;^'|ilä, että Suuren Kahan puolueet eivät pääse takaisin valta-ase­miin.
.h<MCC'F:ai hallituksen a^sema on epäilemättä nyt entistä heikompi
sciiii-vuoksi kun farmarien:(ulot ovat Snskatchcwanissa kuten muissa-kin^
maakunnissa huolestuttavassa määrässä laskeneet. Tämä tilanne
ofrlÖonnollisesti aiheuttanut tyytymältömyytt
jä Jialua "kokeiHa'^^^^^^^^ yksityiskohtai­semmin
asioijbintutustuneet-benkilöt tietävä
rlue ja; sen muodostama HittohalHtus on vastuussa siiiä^^^ a
~mie]ises'ä ohjelmasta jonka takia on Canadan vehnätuottcet jääneet
myymättä.;; Ylcijesti\ticde^än,^^^ttä liUto^lUtus on Jtscpintaisesti
kieltäytynyt ällaislsta^tfnänss^Jäfjestci^^^^^ kun-ttelh
suurta menotaakkaayhä> kasvavien koulukustannusten Jcohdalta.
Liberaalinen liittohallitus' on- kiven kovaan kieltäytynyt antamasta
ede* yhtä punaista senttiä Saui'h'Saskatchc\yanin joen patoraken­nuksia
varten^ Jolla olUi äärettömän tärkeä vaikutus maakunnan ta-iouskehitylisccn
yleensä. Ytsestäänsckänä asia pitäS
sitä^irettei liberaalipuolueella ole mitään rakentavaa tarjottavana Sas-
'ktttthcwanin maakunnan asukkaille.
" Ja entä sitten Social Creditpuoiue? 'Uutuudestaan" huolimatta
se^on jo paljastanut todelliset kamnsa..Ottawa£^
puqlueen Jäsenet antaneet varauksettoman kannatuksensa liberaali-hallitukselle
sen yrittäessä ajaa alahuoneen istunnossa p*
ehdotujksen, jenka mukaan Canadan veronmaksajain varoilla raken­nettaisiin
amerikkalaisille miljonääreille kaasuputkilinja siinä mie­hessä,
että amerikkalaiset voisivat toimia canadalaisen kaasun väli­käsinä
ja kahmia siitä liikevoitot \Vall Streetillä sijaitseviin kassa-holveihitisal
Social Credit-puolueen hallitus on luovuttanut' pil^
hinnalla Albcrtan Ja British Columbian luonnonrikkauksia yhdys^
; valtalaisille rahamiehille ja tiilisi'' varmasti menettelemään samalla
tavalla Saskatchewan?ssa. Social Credit-puoluecllakaan ci ole mitään
rakentavaa tarjottavana Saskatchewanin väestölle. •
u:;; :Tantumukscllincn konservatiivipuolue pienenee jatkuvasti kuin
''Lasaretin, suurus'*; eikä siliä ole mitään mahdollisuutta Saskatche-oWänis$
3 sen paremmin kuin kansallisellakaan arenalla.
V Katsottakoon siis asiaa miltä puolelta tahansa, kiertämättömäksi
l(^putulok£eksi Jää; että Saskatchcwanin maakungan ja väestön edut
vaativat CCF:n; hallituksen uudelleen valitsemista. Vapaus puoles­taan
suosittelee sikäläisille maanmiehillemme, että osallistuisivat ak-tiiiMsesli
Ja yhdistetyin riventubun vaalitaisteluun Ja antaisivat oman.
vaatiraalloman panoksensa^ CCF:n hallituksen uudelleen valiisemi-
: sen .hjn^äksi. Liittykää maakunnan muiden asukkaiden kanssa vaati­mukseen,
että näissä vaaleissa pitää työtätekevien esiintyä yhtenäisin
rivein Ja välit a yhtenäisesti esiintyen parhaat mahdolliset työväen-"
miehet ja -naiset niin, että CCF;n hallitus tuke uudelleen valituksi.
Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa
Ilmaisten huolestuneisuutensa "\'enäjän' uudesta kauppahyök-käykseStä-',
John Biefenbaker (PC Prince Albert) sanoi Hamiltonisi
saviime lauantaina pitämänsä puhecinyhteydessäi että Neuvostoliitto
valtaa Canadan ulkomaiset markkinat, ellei Canadan teollisuus voi
alentaa tuotantokustannuksiaan.
Mr. Diefenbakerin selostuksen mukaan Neuvostoliitto tekee kan­sainvälisillä
markkinoilla niin edullisia kauppatarjouksia, että '"länsi­vallat
eivät voi ajatellakaan sellaisia".
i i Tämä sellaisenaan palauttaa mieleen muutamia b>-vin tärkeitä
seikkoja.. Mikä pitää länsimaissa nyt hintoja korkealla? Korkeat ve­rot!
Ja nämä yhä li5äänt>'\'ät verot Johtuvat ensikädessä siitä, kun
esimerkiksi Canadassä käytetään asevoimien ylläpitämiseen noin kak-si^^
Cuhatta miljoonaa dollaria vuosittain. Vaikka kaikki vähänkin ta-
Ioj(jis|:ys}^yksiä seuraavat henkilöt tietävät, ettei mikään maa ole
teollisesti ja teknillisesti niin kehittynyt, että se voisi samanaikaisesti
ylläpitää suuria sotavoimia ja alentaa tuotantokustannuksia sekä siien
parantaa maan talousasemaa, mr. Biefenbaker Ja hänen.puolueensa
on tähän asti tukenut liittohallituksen nykyistä ohjelmaa Ja onpa
hänen puolueensa \-aatinut entistä liharvampia urakoita sotatarveteh-tallijoille.
'''7'^^'ysti mr. Diefenbaker ja kumppanit haluaisi\'at alentaa tuo­tantokustannuksia
työläisten ja farmarien elintason huonontamisen
kustannuksella mikä sellaisenaan huonontaisi edelleen maan talous-tHannetta.
^'''äi.^MikäUmr. Diefenbaker todelLi haluaa, että Canada ei jää huo^;
ijommalle puolelle rauhanomaisessa talouskilp^ussa Nem-ostolilton
SYNTYA^-
PÄIVIÄ
Matti MSatO», Fort Artbvuristih
Ottt, täyttää lauantaina, kesäkuun
2 pnä 70 vuotta-
YbäymmeMulaaaisten U ^utta-vain
onnentoivotuksiin.
Mitä muut «anovat
Alaskan fpannunvarst' esteeni
Li|otei$-^Can^€|an lci;:hitykselle
VaocMver. sissäollaankaikJuybtämiettä siitä,
viiK»|etiti'lurjo)tti äskettäin ietusi- > että oikoUisen voimapolitiikan avul-vun
tbimituskirjoituksessaai^^että ] ia on rySstetty BC:ltä puolet sen
Alaskan paniiasdle (pamumvarsi — 'uonnoUisesta merenranuastdf ja
tarkoittaen Alaskan pitkälle etelään
ulottuvaa kapeaii aluetta) vaikeut' j
annettu se Yhdysvalloille.
''Pannunvarsi estää cansdalau^en
TYÖH TUIX>KSIEN
JAOSTO AHEBIKASSA '
: . mistään hyvyyksistä ei ole
voitu emmekä voi nauttia ilman, et­tei
ensin makseta tydstä. Ja mitä
enimpiin työn kautta tuotettuihin
hyvyyksiin tulee, seuraa siitän että
kaikki oikeus sellaisiin hyvyyksiin
kuuluu niille joiden työn kautta ne
on tuoteitu. Mutta on tapahtunut
niin kaikkina maailman aikoina, et­tä
Jotkut ovat raataneet ja toiset^
ilman työtä nauttineet suurimman
osan hedelmistä. Tämä on väärin,
eikä saisi Jatkua. Taata kullekin
työläiselle työnsä koko tuotteen, tai
niin lähelle kuin mahdollista, on
arvokas päämäärä niille tahansa hy­välle
hallitukselle". . '
iEi; ei tämä ole minkään kommu-nistiakltaattorin
lausunto, vaan/yh­den
Amerikan ' kunnioitetuimman
presidentin, , nimittäin 'Abraham
Lincfolnln lausunto- joulukuun en­simmäisenä
päivänä V. 1847. . .
Kuinka onkaan maailma muuttu­nut.
Ja kuitenkin valtaluokkakin
on tänä päivänä vielä palvoviiiaan
Lincolnin muistoa. Tidufia hänen
.muistotilaisuuksissaan visusti välte­tään,
muistelemasta juuri'edellä lair
nattua lausuntoa; -^Naisten Viiri,
' , ^. y ' -
alennus TM m
Paikallisten kansankomiteain pää­töksen
mukaisesti Kiinan kansanta­savallan
eräissä maakunnissa ja kau­pungeissa
alennettiin hiljattain huo­mattavasti
erilaisten tavarain vä­hittäishintoja;
Kansun maakunnasr
sa on kansankomitean päätöksen
perusteella alennettu viljan hintaa
keskimäärin 8,3 prosentilla Ja pai­kallisen
teollisuuden tuotteiden
hintoja 15,8 prosentilla. Huomat­tavasti
on alennettu rahtimaksuja
paikallisilla maanteillä.
Kuluvan vuoden ensimmäisellä
neljänneksellä Baotoun kaupungis­sa
alennettiin noin^ 30. prosentilla
mo erilaisen tavaralajin .hintoja,
siinä luvussa kulutustavaroiden,
mmi ;pumpulikankaiden hintoja,
kaupungin vesijohtolaitos on alen­tanut
veden hintaa 35 prosentilla
ja tavarain kuljetustariffeja on
alennettu 12 prosentilla.
taa Canadan luoteisen osan •teol­lista
kehitystä. Tuo 550 mailin
pituinen Ja 'ftvnennieren rannal­la
sijaitsevakapea kaistale luovutet­tiin
Yhdysvalloille v. 1903. Sen väi­tetään
nyt olevan suurimman es­teen
British Columbian Ja Yokonin
alueen kehitykselle.
Täällä ja Ottawassa on useilta ta­hoilta
esitetty vaatimuksia, että «en
alueen läpi sallittaisiin neljä käy­tävää
joita mukaan olisi Canadan
puolelta kulkumahdollisuus Tyynel­lemerelle.
Ulkoasiainministeri Pearlon'sa­noi
parlamentin alahuoneessa tk, -10
päivänä, että asia oli "tärkeä'! ja
että se ansaitsi tarkan harkinnan.
Mutta häneUä ei ollut minkäänlais­ta
käsitystä siitä, mihin toimenpi­teisiin
olisi ryhdyttävä. Tk, 8 päi­vänä
Wasbingtonista saapuneessa
raportissa kerrottiin, että Yhdysval:
tain hallitus tulee olemaan >l'halu-lon"
keskustelemaan asiassa —-ellei
Canada tarjoa "joitakui korvaavia
myönnytyksiä".
Kirjoittaessaan Vancouver Daily
Provlnee-lehdessä Doug Collins ; sa­noi:
.
"Alaskan pannunvarsi kuristaa
pohjoista British Columbiaa ja Yu-konia.
. -
"Konttor«issa, laivoissa ja kiiivok'
matkustamisen yiidestä osaa Cana-daa
toiseen käymättä yhdysvalta
laisen tullin kautta.
**Farh&assakin tapauksessa se on
kiusankappale ja pahimmassa unka
luoteisen osa kehitykselle.
^ "Erääseen aikaan se ei merkinnyt
mitään. ^ Mutta nyt se raerkitiee."
Huomioiden, että pannunvarsi
"on, ollut huomattavana tekijänä
Frobisher' Venturesin voimalaitok­sen
valmistamisen. estämiseksi Ta­kun
joella" Collins sanoi, että -'on
ilmeisestikin pelattu suurta voima­politiikkaa
kulissien takana" kysyr
myksessä ollen pohjoisen British
Columbian ja Yukonin alueen suu­ret
vesivoima- ja mineraalirikkau-det.
"Yhdysvaltalaiset*", sanoi Collins,
"haluaisivat käyttää pannunvar>-en
maankamaralla sulattoja canadalai-sella
voimalla."
Alaskalainen Yhdysvaltain kon­gressissa
olevan edustajan Edward
Bartlettin mukaan saisimme' pan-nunvarren:
läpi käytäviä sillä ehdol­la,
että .luovuttaisimme Yhdysval­loille
Yukonin joen vesivoimavarat.
Keskustellessaan liittovaltion mi­nisterien
kanssa toukokuun 14 päi--
vänä mr. Bartlett sanoi olevan "hö­lynpölyä"'
tehdä minkäänlaisia ehdo­tuksia
alueen luovuttamisesta Cana-dalle.
sanoi, että mahe
dolliseaEti voitaisiin tehdä jonkinlair
-sla vuokrasopimuksia:vesivoimava-rojen
luovuttamista^ ehtona käyt­täen.
;
Aluminum Company of America
anoi viime vuonna oikeuksia Yuko^
nln joen virran' suunnan muuttami-seksi
pannunvarren- rajalla jotta se
.saisi voimaa alumiinitehtaalleen, Ot­tawa
hylkäsi sen suunnitelman ju­listaen,
että^tensaatu voima tulisi
käyttää teoUisimden kehittämiseksi
Yukonissa ja Pohjois-Britisb Colum-
Oiassa. 1;^^
tymä on * ilmaissut .suunnitelmia"
alueen mineraalirikkäuksien kehit­tämiseksi
Yukonin joen voimalla.;
Tähän mennessä niitä' suunnitelmia
ei ole voitu toteuttaa koska pannun­varsi
on alueen ja meren välillä
tiellä. '
Alaskan kuvernööri Frank Heintz-.
leman myös: sanoi, palattuaan äs­kettäiseltä
Washingtonin. matikal­taan,.
että mahdolliseisti voitaisiin
järjestää jonkinlaisia 'kauppoja"
Länsirannikolla ilmestyvä^kalas-tajäin
union lehti Fisherman sanoi
äskeisessä numerossaan, että '.'alkaa
käydä sietämättömäksi ::se 'kun Yh­dysvallat
. asettuu pohjoisen i ke-nittämlsen
esteeksi". 'Samalla unio
viittaa Gordonin /^emissiolle anta-.
maan lausuntonsa^ Jossa sanotaan,
että nseat c^hadalaiset joet, joissa
kalat; kutevat virtaavat pannunyar-ren
läpi jöten "canadalaiset kehit­tävät
kalaresursseja ja yhdysvalta­laiset
kalastajat hyötyvät siitä".
SITÄ
JK TA'
Junailija saapuu vaunuun,
istuu skotlantilainen,' Tarl
tuaan tämän lipun iänoo hän
— Kuulkaapa, tiellä d ole o
ta matkustaa II:ssa |uakass
ik:n lipulla ilman lisämaksua
Bfutta skottilainen väittele*
taan ja viimein junailija väsy]
tähän uhkaileei että hän h
skottilaisen suuren matkab
ulos junan ij&unasta ja skdti
maa tietä. '
Unkarin metsäteollisuus
Unkari on suhteellisen metsäköy-hä
ihaa. Metsiä on ainoastaan 12
prosenttia sen pinta-alasta.
^Kansanhallitus kiinnittää suurta
huomiota metsien palauttamiseen ja
metsien suojelemiseen. Erikoisen
suuria töitä on siinä suhteessa teh­ty
viimeksi kuluneen viiden-r-kuu-den
vuoden aikana. Viime vuonna
istutettiin metsää 'yli kolme kertaa
miin suuri ala kuin vuodessa haka­taan
metsää. Vuosina 1949—1954
metsätalouselimet, maatalousosuus-kunnat
ja valtion maatilat istuttivat
suuren määrän suojametsävyöhyk-keitä.
'
Rauhanomainen rinnakkaiselo on
valtatie kansojen tuleyaisuiiteen
Kansainvälisten suhteiden hl8>
torlassa tuskin : voitanee löytää
sellaista onirelmaa. Jota merid^
tyfcseltään Ja nlotteisnodeltaan
voitaisiin verrata Uabden erilaisen
— kapltaUstisen Ja so^Ustlsen
m a a ilmaojärjestyfcsen raoban^
omaisen rfniiakkalselon- .ongel­maan.
Historiallisten tapabttunallä
kehitys on asettanut Uunlskannair,
le'. ranhanomalsen rinnakkaiselon
ehdottotnnutfen Maata olospää^^,
ei ole. Kiistakysymyksiä el voida,
ratkaista sodan avulla. HIstorialT.
Unen kokemus on osoittanut, ettet
soto raukaise, klistakysymyk^ y
vaan kärjistää - nflta. ' " «J^ /
Kaikkien maiden kansat ovat kiin­nostuneet
rauhan säilyttämisestä.
Mutta eräitä ihmisiä epäUyttää yh­teiskunnalliselta
.Ja taloudelliselta ra­kenteeltaan
erilaisten. - maiden rau­hanomaisen
rinnakkaiselon mahdolli­suus,
ottaen huomioon sen, eti& niiden
välillä on olemassa ideologisia risti­riitoja.
Länsivaltojen eräät poliitikot
väittävät, ettei täUalnen rinnakkais­elo
ole mahdollista. Tämän väitteen
tärkeimpä)^ perusteluna pidetään
neuvostoihmisten vakaata uskoa sii­hen,
että historiallisesti sosialistinen
Järjestelmä on tiileva kapitalistisen
Järjestelmän tilalle, sillä heidän mie­lestään
sosialismi kykenee turvaa­maan
yhteiskunnan aineellisten ja
hengisten voimien paljon täydellisem­män
• kehityksen. Tätä teoreettista
määritelmää koetetaan käyttää todis­tuskappaleena
sellaisen vältelmän
puolustamiseksi, että neuvostoihmi­set
muka aikovat soluttaa vallanku­mousta
muihin maihin Jonkinlaisena kanssa niiden yhteiskuntajärjestyksen
SUOSITTELEE POTKUN
ANTAMISTA DULLESILLE
"vientitavarana" ja ikaataa kapita­lismi^
kumoon.
Tällainen väite on kuitenkin aivan
väärä. Se Johtuu nähtävästi' sUtä
katkerasta erehdyksestä, joka vallit­see
länsimaissa: tämän kysymyksen
suhteen jar on luultavasti yhteydessä
siihen, että tätä näkökantaa kannat­tavien'
ihmisten enemmistöllä ei ole
valitettavasti; ollut jnahdoUisuutta;
taikka halua perehtyä perusteelllsem-;
min neuvostokansan . ajatuksiin - Ja
toiveisiin Kahden erilaisen järjestel­män
rauhanomaisen rinnakkaiselon
:ongelman;*merkitys on;, tällä .hetkellä;
kuitenkin niiä sutiri;'€ttei'!^dlkaan tur
Hevan kehityksen näköaloista vilpittö­mästi
huolestunut ihminen voi tyytyä
tutustumiseen tähän ^ kysymykseen
pintapuolisesti.
Arvioimalla' järkevästi nykyistä
kansainvälLstd tilannetta ei voida olla
tekemättä johtopäätöstä, että on eh­dottomasti
otettava selvä siitä, mikä
sitten''haittaa - kahden järjestelmän
rauhanomaista rinnakkaiseloa, jos
sitä'mikä-haittaa yleensä.
On tunnettua, että kansainvälisen
yhteistoiminnan vastustajat vielä ai-^
van hiljattain todistelivat, ettei: yh­teiskuntarakenteeltaan
e r i l a i s ten
maiden rauhanomainen rirmakkals-
•^lo ole yleensä mahdollista; SNeuvos-tovaltiohan
oii ollut olemassa 38 vuot­ta,
Joten rinnakkaiselo on tapahtunut
tosiasia.
On kuitenkin-tehtävä selväksi, että"
voivatko kaksi maailmanjärjestelmää
olla rauhanomaisissa. suhteissa, vai
onko niiden ehdottomasti oltava epä­ystävällisissä
ja vihamielisissä suh­teissa?
Neuvostoliitto pyrkii rauhanomai­seen
rinnakkaiseloon, kaikkien maiden
Washington. —.> Amalgamated
Clothing Workers Union presidentti
Jacob Fotofsky on esittänyt valtio­sihteeri
Oullesin erottamista. Po-tofskyn
esitys seurasi Mrs^ Eleanor
Rooseveltin puhetta union konvent-sionissa.
Fotofsky ylisti Mrs. Roo-seveltia
ja edesmenneen president'
ti Rooseveltin koti- ja ulkopolitiik­kaa.
Hän sanoi unionsa uskovan
ulkopolitiikkaani joka on lujaa ra­kentavaa
ja rohkeata.
::'Me uskomme ajan^ tulleen uut­ta
katsetta varten ja kantamme uu­delleen
tarkistamiselle kansainväli­siin
asioihin, koloni^ismiin; Keski-
Itään'ja itse maailmanrauhan ky­symyksiin
näl\den*\ sanoi Fotofsky.
"Vakava välttämättömyys vaatii
valUodepartmenttimme uudelleen­järjestelyä
ja ehkä uutta valtiosih­teeriä",
lisäsi Fotofsky ja uudisti
iällcen esityksensä, että Amerikan
ylijäämätuotteita annettaisiin "Aa­sian
ja Afrikan nälkäisille kan-soiUe".
Mrs. Roose>'elt puheessaan koros
ti samaa asiaa. Hän sanoi Intian
kansan kärsineen nälkää vuosisa­toja.
Hän korosti Yhdyskansojen ja sen
erikoisvirastojen tärkeyttä vakaan-tuneemman
maailman rakentami­sessa.
Mrs; Roosevelt sanoi, että se, mi­tä
Yhdysvallat tekee kotona siviili­oikeuksille,
vaikuttaa suuresti "mei­dän
maailman johtoomme". <
erilaisuudesta riippumatta. Kysyttä­nee,
että kuinkas ^tämä sopii yhteen
sen määritelmän kanssa, jonka mu­kaan
kapitalismin on historiallisesti
väistyttävä sosialismin, tieltä. Eikö
tässä ole ilmeistä ristiriitaa?
' • Siinä el ole mitään rist^taa.
Tämä Icysymys käy täysin selväksi
ja tajuttavaksi knn otanune hoo- .
mioon, että ;Mandn-LenInin teo­rian
eräänä- pääasettamuksena, :
. Jota • nenvostoihpilset seuraavat; -.
on se, että kunkin kansan kor-ikeimpana
oikeutena on määrätä -
^ kohtalostaan 'oman härkintansk y
mokaan. Tämä merkitsee Siis sitä. .
'että knOafcln kansaDe onitannus-tetto
oikeus valtiolliseen Ja poliit­tiseen-
rlippumattomaateen. kan­salliseen
Itsemääräämisoikeuteen,
että kallakin kansalla on tonnas­tetta
oikeus valita itselleen slUe
itselleen nJeloinen yljifeiskunta-
Järjestelmä.'
Tässä: yhteydessä on pantava mer­kille,
että marxilais-leniniläiseo. teo­rian
kannalta vallankumouksella ei
ole mitään yhteistä. Sitokaamme,
sellaisten' vallankaappausten kanssa,
joita hyvin usein tapahtuu Latinalai­sen
Amerikan maissa. Leninin opin
mukaan vallankumous ei ole minkään
maan: yhteiskuntakerrosten johtavan
ryhmän .salaliitto, vaan yhdessä tai
toisessa maassa kypsynyt syvä histor
riallinen prosessi. Tämä prosessi kev
hittyy välittömästi sen synnyttänei­den
historiallisten olosuhteiden yh­teydessä
J a ilmentää sitä, että mli-.
Joonat ihmiset .jiitkäaikaisesta koke­muksestaan
pääsevät vakaumukseen
välttämättömyydestä Järjestää elä­mänsä
uudella tavallE^.
TYÖVÄENPUOLUEEN
AIKA ON TULEVA .
Washlngtott. — Kiitettyään Bri­tannian
Työväenpuolueen johtaja
Hugh Gaitskclhä Amalgamated Clo­thing
Workers Union konventsio-iiille
pitämästään puheesta, union
presidentti Jacob Fotofsky sanoi> et­tä
se päivä saattaa tulla, jolloin
Amerikan työväki tulee yhdisty^
mään ja muodostamaan sen tyyppi
sen työväenpuolueen kuin on Bri-tanni.
nssa. Mutta tällä kertaa "se
ei näytä realistiselta", lisäsi hän;'
Lenin piti lähtökohtana sitä. ettei
missään- maassa vallankumouksellista
mullistusta voi tehdä mikään muu
voima kilin kansa itse. ja se käy mah--:
dolliseksi vain silloin kuin kansa itse
katsoo sen. välttämättömäksi ja ajan-kohtaiseksi.-
Uäiden käsitteiden va­lossa-
käy selväksi se. kuinka hullun­kurisilta
näyttävät neuvostoiiunisiltä
syytökset "vallankumouksen expor-teeraamisesta.
' Jleuvbstoliitto torjuu periaatteessa'
kaikkinaisen ^ puuttumisen muiden
maiden sisäisiin asioihin. Maailmassa
ei ole sellaista maata, jota vähimmäs­säkään
määrässä: uhkaisi 'agressio';'
Neuvostoliiton taholta. Neuvostoih­misten
usko siihen, että muutkin
kansat ajanpitkään kääntyvät Neu­vostoliiton
kulkemalle tielle, ei perus­tu
minkäänlaisille seikkaiiutavoitteille:
näiden maiden suhteen.,vaan vakau­mukselle,
että muutkin kansat rat­kaisevat
itsenäisesti tämän kysymyk­sen,
kun tekevät johtopäätöksen^ ett|
se vastaa niiden etuja.
Merkitseekö yhteiskunnalliselta ja
taloudelliselta rakenteeltaan erilais­ten
valtioryhmien : rauhanomaisen
rinnakkaiselon mahdollisuus ainoas­taan
sitä: että niiden' välillä^ voidaan
välttää^:sotaa,'estää sodan^ syttymi­nen,
vai merkitseekö se myös rauhan­omaisen
yhteistyön mahdollisuutta
niiden- kesken?
Neuvostoihmisten mielestä tällai­nen
kansainvälinen yhteistyö ja ko­kemuksen
vaihto muiden -maiden
kanssa olisi edullista sekä Neuvosto­liiton
rauhanomaisen .talouden jfcehir
tykseUe ja kaiisan hyvinvoiimin. kas-vuire,>
mikä"'onkm'Neuvostomträ^häl^
lituksen pohjimmainen päämäärä,
että myöskin kapitalistisille maille^
silla se antaisi niille mahdollisuuden
laajentaa huomattavasti ' ulkomaan­kauppaansa,
mikä taas vaikuttaisi
suotuisasti : koko niiden talouteen.
Yhteistyön aikaansaaminen ja laar^
lentäminen edistäisi myös rauhan lu-^
jiltamistä. Josta ovat yhtä hyvin kiin­nostuneet
niin sosialistiseen leiriin
kuuluvien maiden kansat kuin myös­kin
kapitalististen maiden kansat.
Lopuksi on sanottava, ettei Neuvos­toliiton
näkökanta yhteiskunnalliselta
rakenteeltaan erilaisten maiden rau­hanomaisen
rinnakkaiselon mahdolli­suudesta
ole suhdanneluontoinen dip-lomaattlnet}
manööveri Perustami­sensa
'alkupäivistä asti neuvostoval­tio
on toteuttanut rauhan ja valtioi­den
välisen ystävyyden politiikkaa.
Neuvostoihmiset myöntävät katkeruu­della,
että .siitä syystä, kun Neuvosto­liiton
olemassaolon 38 vuodesta on 18
vuotta mennyt neuvostomaalle tyrky­tettyihin
sotiin ja niitä seurannee­seen
kansantalouden kuntoonpalaut-tamiseen,
Neuvostö^iton tuotantotaso
'Silloin skottilainen kääntyy
kustajiCT puoleen "ja sanoo:
Hän ei halua päästä vai
nusta, vaan aikoo vielä ottaa p
täpojaltanilmx hengen!
• ^ r« - »
QLI KUULLUT
Perhetuttava: "Olen kuullut
poikanne on kotona lomalla
lusta."
Isä: "Niin olen kuullut, että
hän on kylässä."
Kiinan (eoliisuiid
^uuri kehitys
Kiinan konerakcnnusteollisu
tuotantokapasiteetti 'kasvaa
vuonna suunnilleen 60 prosen
Kiinan konepajat alkavat rak(
ensi kerran 15,000 ^kw turboj
raattoreita, rautavalsseja met<
gista. teollisuutta varten, raut
avovaunuja raskaiden lastien li
. tusta varten; traktoreita ym;
: ^ Suuren laajuuden saa tänä \
natekstiilikoneiden tuotanto,
meksi' kuluneen viiden vuodei
kana Kiinan tekstiilikoneteplli
on: tuottanut kehruukoneita, jo
värttinäluku on puolitoista mi
naa, ja yli 40,000 kutomakon
joilla on varustettu 20:uutta tel
litchdasta. Tänä vuonna tuote
kutomakoneita 176 prosenttia ei
män kuin viime vuonna. Ki
lekstiilikoneteollisuus • aloittaa
vuonna automaattisten värjäys
painokoneiden tuotannon.
Kiinalaiset .insinöörit konsti
vat uutta suurtehoista.'karstat
netta. On - ruvettu rakentan
myö:s; uusia automaattisia kuti
koneita. ' ' ' -
Bulq^arian ja N-liiton
siorpimus yhteistyöstä
Neuvostoliiton yhteyslaitol
minisieriQn\>vaItuuskunnan 1 ja
garian - kansantasavallan p(
lennätin-: ja puhelinmisteriön e
tajain välillä Sofiassa käytyjen ;
vottelujen tuloksena on tehty
täkirj a yhteistyön edelleen laa
tamisesta mainittujen maiden
ken puhelin- ja lennätin- sekä
dio^ ja näköradioliikenteen alall
on paljon alhaisempi sitä, mitä
olisi voinut olla. Jollei näitä sotia
ollut. - Siksi neuvostoihmiset teki
kaiken voitavansa estääkseen un
sodan sytyttämisen ja turvataaki
rauhanomaisen yhteistyön kans(
kesken. Neuvostoliiton kommun
ssn puolueen X X edustajakokous
rosti, että rauhanomaisen rinnakk
elon leniniläinen periaate on t
ollut ja tulee olemaan Neuvostolii
ulkopolitiikan päälinjana.
Yhteistoiminnan takaamiseksi ki
kien: maiden kesken rauhan lujll
misenhjrväksi tarvitaan vain yht
kunnalliselta rakenteeltaan erllals
maiden hallitusten • hyvää tah
kalkkien kansojen rauhanpyrkim
sen mukaisesti, —: L. Dimitrejev.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Se majavajärviläi^ten "uusi jumala"
Toronton Vapaa Sana katsoi lauan­taisessa
pakinassaan sopivaksi Ja tar­peelliseksi
kirjoittaa majavajärviiäis-ten
elikkä beaverlakelaisten: asioista.
Aiheensa olivat -virkaveljet^saaneet
siitä tosiasiasta kun CSJ:n - Beaver
Laken osasto: oli tarjonnut yhteistoi­mintaa
' sikäläisille • uskonnoUkmleli-sille
voimille siinä mielessä,-että voi'^
täisiin välttää kyläkunnan asukkai­tten
talouskustanngsten nousua aina­kin
siihen: asti,- kunnes väkiluku lir
sääntyy niin paljon, ettei uusien lal-r
tosten rakentaminen - aiheuta ylöttö-män
suurta talousrasitusta.
Vaikka-Vapaa Sapa myöntää, ettei
tässä tarjouksessa ole sellaisenaan
kanssa -— ja sitä toivoo ainakin meidän lehtemme Vapaus — silloin
ei ole muuta mahdollisuutta kuin seurata Neuvostoliiton esimerkkiä
j^ vähentää varustelumenoja sekä siten pienentää tuotantokustan­nuksia.
Sitäpaitsi tiedetään, että Ganadalla on suuria mahdollisuuksia
lisätä kaupankäyntiä sosialistisen maailmanosan maiden kanssa -r
ja lisätä sitä nimenomaan omaksi hj-ödykseen — jos on vain riitta-'
västi hj-vää tahtoa.
On tietenkin h\-\-ä4 et:ä mr. Diefenbakerin tapaiset |ulkisuds-t
miehet rupeavat kiinnittämään huomiota näihin kj-sj-myksiin, 'nmt&7
vielä paren»pi olisi, jos he eivät välttelisi peruskys>Tiiyksiä, kuteri^-
"iJsisa-kiertää kuumaa puuroa^'. - . , . •
mitään pahaa, se on kuitenkin näke-vinäj^
tässä ehdotuksessa jotakin ta­vallisuudesta
poikkeavaa — Ja jopa
vallan uusien = jumaUen: etsintää. Vii­tat^;
tässä-mielessä siihen kun Bea­ver
» V Laken osasto tarjosi haallaan
sunnuntaiaamuisin l^ytettäväksi, ju-malanpalvelustOaisuuksissa,
V a p a a
Sana huudahti pahanilkisesti:
"Toivottavasti muuallakin mainitun
järjestön keskuudessa nyt oman 'ju­malan*
kaatumisen aiheuttama mur-.
jotus \päättyy samansuimtaiseen ke-^
hitykseen.-
: Vaikka Vapaa Sana asian tietääkin,
meillä on syytä palauttaa ainakin hil­jan
tähän maahan tulleiden maan-miestemme
vuoksi mieleen se tosiasia,
ettei Beaver Laken osaston tarjous ole
sainkaan .ainoa laatuaan. Me-voim--
me viitata -siihen tosiasiaan, että jo
vuosia -sitten, ja kauan ennen sen
"vanhan Jumalan' kaatumista*: on
'esimerkiksi::CSJ:n Sudburyn. osaston
omistamaa' Finnish haalia vuokrattu
uskonnollisia'kokoulcsia' Ja vjumalan-palvelustilaisuuksia
varten.' Samalla
tavalla on- Sudburyn: osaston haalia
tarjottu esimerkiksi kouluhallinnon
käytettäväksi silloin kun Lockerbyssa
paloi kansakoulu.
CSJ :n häalejav on tarjottu Ja niitä
on vuokrattusamanlaisissa' tapauk­sissa
useilla muilla Apaikkakunnilla —
ja niitä vuokrataan edelleenkin, mi-:
käli paikallinen toiminta jättää tilaa:
Ja mahdollisuuksia vuokrausta varten
— eikä vuolcraajilta ole koskaan' ky­sytty
mitä: poliittista puoluetta te
mahdollisesti äänestätte tai miten te
jumalaarme palvelette.
Kon aslansin on, niin olisiko
snioln liikaa' pyydetty,'^ jos ehdot-talsinune.
että pysyttäisiin fässä-fcin
kysymyksessä-asiassa ja kes-fcnstellaan;:
jos ' on : tarpeellista,
maja va^^rvilälsten ehdotuksen
hy5dyyllisyydestä tai sen Tahiur
gollisniidesta?'
Lainkaan.-:'sekaantumatta ; majava-järviläisten:
asiaan Ja perustamatta
lainkaan , siitä hyväksyykö . toinen
asiapuoli tehdyn ehdotuksen, vai te­keekö
se vastaehdotuksia: tai hyllcää
tehdjm' ehdotuksen, meidän henidlö-kohtainen
/ kastiksemme on, että
CSJ:n Beaver^-Laken osaston didotus
on sekä ajankohtainen että ylevä-mielinenr
: Se on 'ajankohtainen sikäli, että
aslanmiikai^t järjestelyt voidaan nyt
tehdä, jos on siihen halua Ja tarvetta.
Se oh° •ylevämielinen, sikäli, että
CSJ:n Beaver :Laken osasto nousi
rylunäetujcn yläpuoIeUe ja esitti kylä-ktuinan
' asukkaiden yhteisiä talous-etuja
silmällä' pitäen, että vaikka k.o.
kirkon »akentaminen tai rakentamat­ta
jättäminen onldn yksinomaan us-konnollismielisten
henkjlöiden esia,
niin osasto on valmis tekemään hei-^
dän kanssaan sellaisia järjestelyjä,
ettei täliSn toimenpiteeseen tarvitse
ryhtyä ainakaan -vielä nyt, jolloin se
epäilemättä aiheuttaisi huomattavan
suuria lisämenoja kyläkunnan suh­teellisen
pienelle väestölle. ' - •
S e l ^ ! tietenkin on, että Beaver
Laken asukasmäärä tulee lähitulevien
vuosien^aOkana huomattavasti lisään­tymään.
'Mutta "asiain- nylcyisellään
ollessa kyläkunnan asukkailla;' on riit­tävästi
menoja kun he suorittavat
koulu- ..Ja -tiemaksunsa, sekä iylläpitä-rät
haalinsa, 'urheilukenttänsä.-^ hau­tausmaana
:3a: yhteiset laitoksensa.
Majavajärvilälsten ehdötulcsen pe­rustana"
ovat-^nimenomaan. Ja- ainoas­taan
' iiämär« talouskysymykset. ' Siinä
ei ole .otettir-lainkaan lukuun oman­tunnon-
asioita Ja uskon kysymyksiä.
puhumattakaan nyt
Ilen" liSakemisesta.
"uusien: juma-
Ja ^ten sanottu, jos Tapaa
Sana halöaa tästä asiasta keskus­tella.,'
iifin sillä on siihen täysi
..oikeoLh^IUä täkäläiset maanmle-
^ henune toivovat on se. että tässä^
. kin^ '^kesknstclassa -pysyttäisiin
1 '.AllekiHöiitanut puolestaan 1^
.sisi lisätä; että majavajärvilält
yhteistoimintaehdotus perustuu kb
naisuudessaan: CSJ:n JohdonmuI
seen. yhtenäisyyspyrkimykseen. K
dän järjestömme tunnustaa sen'
siasian, että eri JärJestöjemme. 1
tiemme ja ryiuniemme välillä on ^
mielisyykslä yhteiskunnallisista,;
konnollisista ja .mulstakbi kysym:
sTsta.'. Mutta näistä pääasiassa t
reettlsta laatua olevista iniellpi
eroavaisuuksista huolimatta on joi
päiväisessä .elämässämme pal
enemmän: sellaisia käytännön ky
myksiä. joilla ei ole mitään tekemi
teoreettisten ongelmien kanssa. -J
net näistä käytännön kysymyksi
voitaisiin. Jos olisi hyvää tahtoa, r
kaista paljon, kivuttomammin Ja p
jon helpommin,' Jos toimittaisiin ]
telsymmärrykse^sä Ja yhteisin volffl
Huolimatta lainkaan siitä,, tule*
'^toinen^ösäpuoli* CSJji.Beaver Jji
osaston" ehdotuksen ^^^^äksymäänl
hylkäämään:-;- Ja s ^ ä i majavajär
Iäisten kummankin osapuolen kesi
nääri.'ratkaistava "yksityisasia"
tämä' yhteistoimintaehdotus herätt
laajemmassa .mielessä kysymyte
"kylmän sodan** lopettamisesta.
Eiköhän olisi Järjcstöjönme. senr
kuniiemme. lehtiemme ja muiden
tostemme aika" Jo luopua ^'vihan Jn
nutuksesta*^ Ja etsiä keinoja "raub?
Iistä rinnakkaiseloa*' varten?
Loppujen lopuksi meidän Järjestä
me ja laitoksemme ovat olemas^;,
tulevat olonaan nykyisellään vie
pitkän.alkaa. Miksi emme siis järje
täisi-• asioita ' täkäläisten maanrnk!
temtae yhteis«*si hyödjitsi sen ^
han ja koetellun suomalaisen sa^
parren mukaisesti, eta "laiha sam
on tihayaa liitää parempi??
' ^E^^nsäkouiS.