Vapaus, December 3, 1928

              ^ S n " ldrj<^ ^j;iL^
j£eWt3«i : T * ^ S ~ J o i ^ ^ että
voitto .<ffl vtnalidotllsta en­entämässä;:
' ^ l ' vUfläifi -yhdessä
fc^^lfstiBf^^\ Siaassa."
^ nide X V j n . ÖTO 133.) Tähän
^|Xsi Trotsä teoksessaiaa "Rauhan
(Kootut ' nide m ,
83-ö3> <a tuihaa a i a -
että vallantafaionlBsetiiBten Ve-
- j ^ voisi pysyä j^retys^ konSBrvaa-
Europan edessä, tai ettö so-
-jlistinen Saksa s a a t t ^ pjnsyä eris-
^gjtynä kapitaiMsös«55&: maaihn^
vuonna 1921, nilji sanottua "tyeiäisten
op|jositsionia'v Lenin jäi-jggn
herätti kysymyksen sosialismin
xttsin
kentamisesta. Ve&äjäii \sam^^
>Ben poohxe xn^seumxnat Ji^'t<cddleett.
vartÄ"«otetöi^iäÄ^^
"«iysvaltain konmimiistisesta poo^
l^jeeista) kustanJamassa "MiHtanf-leh-dessä
_ julkaistussa Tnrtskin artikke­lissa
Trotski hävyttfenSsti:Julistaa:
^'MikäU on kysymyksessä tunnixs E u -
ropan-yhdysvalloista. niin siihen L e ­nin.-
kuten on osotettu. oli hcff Juvalla
kannalla sodan alussa," ja tältä p(di-ijifintamlsesta
NetiyqstolUtossa, jä
"kartotti päämäärän : ••meidän talou-jgnlne
sosialistisen vperust^^ ra-jgjitamiseUe
talo^ Ja
pnjetariaatin Johdon alalseha." (Kat-
^ Leninin klfjotuksift luontalsyeros.
• Ja muita ;artiö?öeitaw ta-joaq)
olitiikasta.> Ikfiftnkutn i;astauk*
jena tähän klrJötU^T^ \m esi­puheensa
vtiodelle "lÖöS": "^öläisten
,. baBituksen rjjstiriifcfdsuudettakapa­juisessa
maassa, minkä väestöstä suuri
enemmistö on talon^lkaistoa, saate-r
taan ratkaista viUn kaiisainvälisessä
• inittakaavassa; vain maaJUmianvallan-bimouksen
areenalla.". Samana vuon-
; na (1922) iLenin iJherätti- JäUeen tä­män
saman > kysymykseJh Moskovan
neuvoston tÄys^-istunnossa Ja osottl,
^ miten sosiaJismi; ' r a ­kentaminen;
r<mi.^l^^ olemasta
vain silkka tertisi. Ja
viiseksi. l^jrt&nnöli^^^ asiako —
"me kaikin yhdessä; ei huomenna,
mutta muutamassa vuodessa, me kai-
Idn yhdessä tui«»mme ratksdsemaan
tämän tehtäv&fi. n i i n että uuden t a -
* tozspolitUkan iriEnäjästä tulee muo­dostumaan
sosialistinen Venäjä" (Ni­de
X V m , . toinen osa,. sivu 1D8>.
•muhan ohjelmaan" Idrjottamassaan
esipuheessa, vastasi Trotski samana
vuonna: osottaen,' että Sopimukset, ka­pitalististen
faä&itusten kanssa saat­tavat
auttaa Veitäjää pitänmto puo­liaan
vähä ^.-pltemmfin aikaa, mutta
"että todellisen 'sosialistisen talouden
kohoäninen Venäjällä on mahdollista
vasta sen JPkeen, kun useimmissa
Europan t&Tkelmanlssä inaissa prole-tariaattt
on sijorittairat volötoisan
vallahlannmiksen^' (ffide H I , ensimäV-nen
osa, Blvu IK) TäfflS oli perusky­symyksenä
änoSn, kun Lenin eli; l&-
mä on peroöfcysymsteenä tänä päi­vänä.
^.
Leidtänr'kuoleman Jälkeen alotti
t ^ t s l d lenanilätsyyflen väärentSmls-lyntäykssen.
y 1 ^ latnaamaBa L e -
länm Tuodelta ISl^ Isenin,
puhuessaan porvansyallankumcmkses-ta,
sondi, «ttä Tiäätiitaisuuksia talon-poikalston
;kanssB lei voida ratkaista;
toiseksi '^yttändäSlä ^ lainaukEäa Le-nhän
laastmxioiät&,^l^ tämä «oli sa­nonut
^sosialistisen Venäjän ja kapi­talistisen
^ maailman ristiriStaisuuk-
/sista. tft;til lopullinen voitto on mah­dollinen
'vasta >^ko maailmaa käsit-lävässä
inlttateavassa. J. T. Can-
Jalta lähtien hän edelleen väärentää
leninismiä, - yrittäen todeta, että L e ­nin
oli oikeassa sikäU kun hän h yn
väksyi Trotskin katsantokannan. :
Leniniläinen politiikka
ja sosialidemokratia
Lenlniläisyydestä luopumista ja Neu­vostoliiton
kommunistisesta puoluees­ta
luoptunista (trotskilaisen opposit-sionin
mielestä) se seikka, "että
Venäjän vallankumous on sosialisti­nen
vallankumous, että Lokakuun
vallankumous el ole vain eräänlainen
signaali, eräänlainen sysäys ja« a l ­kukohta
läimen sosialistiselle val-iMikumouks^
Ue, vaan se on sen kera,
ensiksi, • pohja maailmanvallankumo­uksen
tulevalle kehitykselle ja toi­seksi,
se avaa ylimenokauden kapi­talismista
sosialismiin Neuvostolii­tossa
(proletariaatin diktatuuri), min­kä
kuluessa proletariaatti, jos sillä
seuraa tOa^gea tietwllisen temails-tisQQL
analyysis perustalle vpöhjvotu-^,
vaa poliWnrk«a. TOnfln per
rustana cm sosialistisen A'teoUiaradea
rakentaminen iä~" taloudessa ol^vsJn
kaidtalistijsten ahsesfcen " ^ j a b a t u n -
kemlnen"' sÄä s a i k»ra m a a n v i i^
lyksen alaSa' talonprrfka^^tajpudeai
kollektivisoiminen suuressa?^ mittakaa­vassa,
myöntämällä köyhHte ta«m-pqjille
hxottoa 3a vapaotlianBlEa helr
dät veroista sdc& samanaikaisesti p i ­täen
kulakkieii vsotr^eAtisellään tai
lisäten niitä* Täinän • politiikan t u -
IcdEsla osottavat kansantalouden kor­keimman
neuvoston ^portit, mitkä on
julkaistu marraskuun 4 p:nä 1928.
Vv. 1927—28 dn tuotanto li^öntsmyt
23.3 prosentilla (siis nopeammassa
tahdissa kuin 1926), todelliset palkat
^|tt^^viqS^?^^i»^rt^^
lest» -^-iaimff^Bkaim,-!»^^ maan
gaamiylrm tehlt^ nHp MHViffia xetA^
i t n tSle^ pör«ilB6>^^»Mt»y«U»nkum^
Bkseffis^csL * TSmft pcCTariston petos
t n l e i jolxtinnian kommunistisen puohi-
^ jöhtärimst», ;piptet»ri»än nouse­vasta
^ppaihist£>iuUä niin kauan
köinf'poc^ixi^ / e s i t tU ^vallankumo-likseUista^
osaa, t n sen kanssa pidettä-
^ yllä ehefi& TiQtama» iny>eziaUste-
Ja vastaan. Kiinvtt yiälankumpukj^
^y^Tr>q<<i>j; Jakson IrifcuubCKtihUsän^
on oikea politiikka talonpoikaistoon
nähden, voi ja tulee onnekkaasti r a ­kentamaan
täydellisen sosialisUseh
yhteiskunnan, tietysti edeUyttäen. et­tä
kansainvälisen vallankumousliik­keen
mahti yhtäältä Ja Neuvostohlton
proletariaatin mahti toisaalta on riit­tävän
suuri turvaamaan Neuvostolii­ton
imperialismin sotajoukkojen
hyökkäykseltä." (Venäjän kommunis­tisen
puolueen X V konferenslssa hy­väksytty,
oppositsionia koskeva jÄä-töslausehna.)
Trotski piti Lokakuim
vallankumousta vain yhtenä signaa­lina
maailmanvallankumoukselle, min­kä
toteutumattomuus tietää häviötä
tai rappeutumista Venäjän vallan­kumoukselle
proletariaatin ja talon-poikaiston
välisten väistämättömäin
yhteentönnäysten takia. Nämä Trots­kin
katsantokannat soveltuvat hyvin
yhteen Itävallan sosialidemokraatti­sen
puolueen johtajan. Otto Bauerin
katsantokantain kanssa (Elatso hä­nen
kirjaansa "!!Bolshevismi Ja sosäa-
Memokratia", missä hän lausuu e-sim.
— "Venäjällä, missä proletatÄat-ti
-muodostaa vain miUlttömän vä­hemmistön
Icöko kansasta, saattaa
proletariaatti ylläpitää valtaansa vain
väUaikaisegö".'että "sen väistämättö­mästi
jälteen menetettävä valtansa,
että "teollisuussoslalismin '^lilialkal-nen
hallinto agraarisessa Venäjässä
on vain eräänlainen liäi^, mikä kut­suu
tsdllisen lännen prdletariaattia
kamppailuun", että "vain lännen teol­lisuusproletariaatin.
poMttlsen vallan-yoittamineh
saattaa taatat teollisuiis-sosiaBsmln
hallituksen Jatkiunlsen
Venäjällä.") Bauerin fraaseilla on sa-mahläinen
vasemndstoi^u Ja saman­lainen
sosialidembkraalinen sisältö
kuin mitä Trotskin ftaaseUlakln oxL
Lokäkuim valiahkumouksen luonte-seen
ja perspektiivelhln nähden omaa
trotskilaisuus dleelBsEätl sosialidemb-krsattisen
teorian.
ovat kotaonneeti 10:3 prosentilla (ni­mellispalkat
11 prosentilla), työ^
tuottavaisuus on noussut 17JB pro­sentilla
Ja tuotantokustannukset ovat;
alentuneet keskimäärin enemmällä
kuin S pirtisentilla.
Marrask. 17 J a 24 p:n& ilmesty­neissä
"Worker"-Iehden numerossa
julEaistihi luotettavia tietoja Venäjän
maanviljelystQanteesta osottaen, itdn-kälaisia
tuloksia koaummisUsen puo-ueen
politiikka on tuottanut tällä a-lalla.
Nämä tosiseikat osQttavat trot­skilaisten
suuxmitelmain olemusperäl-sesti
väärän laadun. On tarpeetonta
tässä seikkaperäisemmin selostaa
trotskilaisten-pohjaltaan väärää, teol-listuttamista
koskevaa teoreettista
käsitystä, palkkoja Ja .maanviljelyk­sen
' koUektivisoimisen^ mahdotto­muutta.
• • >
Kiinan vallankumous ja
- kansainvälinen
tilanne
Mikä on trotskizaxsten politiikka
Kominternin edessä oleviin kansain-välisiin
kysymyksiha > nähden? Maail­man
tilanteen marxilaisen analyysin
^»«intnAn Äaliitns ia^^vallankamouk*
sellisten sotajoukkojen" «otaretkt poh­joiseen}
Jutel tämmöinen vallanku.-
moukseUinen * rintama lÄästi vapaak­si
k i i n a n kansan suuren vallankumo­uksellisen
energian j a toi miljoonia
taisteluun imperiaUst^ vastaan. Vie­lä
Shanghain popioäistön pet<*sen
Jäl&en: pysyi; Wuhanin kuomintang
edelleen eräänä «äricNUA tekijänä val­lankumouksen
Jouöcbvoimain kehit­tymisessä.
Vasta Shanghain Ja Wu-hanih
petosten' JBlkeen, ndtkä Joh-
- - s f '-m
''kantta sfiUiStaiilnalU. Vap»«idMi I U U M M E «a ««omalainm Ii«aldl5k«i|t«, J d ^ tmto*
^ i a aimer SaomÄ»*:^ S I U ei UbeftykdMa .t«le «ilMlylnäu ' v . : « \ „
' Talamnte' tSktä iovläoa meäaetsS MUcSttKmSsn raluLt «ItSmyotvB Imia 9» fMjpvvat,, ^jm
«tta «kfciv&t Tftrausti joalalui pertU*. Jo» «Um. maaaaataiaa taoaaaa talUc* talevft ^ ^ r A ^
j^esMl -V^paateM j»vat joji varmasti Itealdviildkoaa Suomsm. Ittttaiaa
mmsm Iv^MM M a o doMtä
perusteella otti Komintern 1926 sen
kannan, että maedlman edlstyneimmät
kapitalistiset maat olivat läpäisemäs­sä
osittaisen väliaikaisen vaMlntu-misajanjakson,
mikä kuitenkin oli
vain muuan valhe kapitalismin rap­peutumisen
. yläsessä ajanjaksossa Ja
täynnä yhä liaiÄHtyviä ristiriitai­suuksia
(sosialisndn rakentamisen
vaurastuminen Keuvostoliltossa, mikä
tulvat proletariaalin kasvavasta. Joh­taja-
asemaa tavottayasta taistelusta
yhdeltaj. puolen Ja ^Imperialistien U -
BäÄntyvästS' jalnostuksesta toiselta,
öli virheetöntä särkeä rintama por­variston
kanssa Ja' kohottaa tunnus
neuvostojen liiomiseksl, proletaiiaatin
j a - talonipoikaisEbn demokraattisen
diktatuurin tunnuks^ft.
Trotskilaiset olivat huiskin häiskin.
Radek Julisti, että / K i i n a s s a ei ole
.eodaalisla Jätteitä. Slnovjev Julisti,
ettö Kiinassa oh feodaaUsia Jätteitä.
Trotski Julisti, että Kiinan; yaUanku-mouksen
tärkein kysymys on tuUikyr
symys. . Radek miilstell erhetyst^n
Irlannin kysymykseen nähden, mistä
Lenin polemisoi Radekin kanssa Ja
c»6tti -Irlannin • porvariston tärkeän
osuuden. mtakÄ Radek täydellisesti
kielsi.' Trotskilaiset tahtoivat rikkoa
vallankumoukseliisen liiton Kiinan
porvariston kanssa, minkä toteutta­minen
olisi tietänyt Ritaan vallanku­mouksen
tukahuttamista. Trotskilai­set
tahtoivat seurata mekaanisesti
niitä menetehniä. Jolta bolshevikit
käyttivät 1904. kieltäen Leninhi sihr^
tomaateesien perusopetuksen, ett*
sihtomaavallankumouksen luoime e-ddlyttää
sen, että siirtomaapofvaristo
tolee iesitfömään vallankumoukEellis-ta
osaa määrättyyn kohtaan saakka
UiIiety«kaIat*<Mlikot«itse ovat $3.50 lähetykseltä, olkootpa lakoty» Itoapi taikka. pioaMiipL
LaKetämme rakaa* milli Ukaata outteella kaikkiia Saonea csntckeUda Ja yktityisat» kea-kaSiUf
»^ - . /
Yli aeljatouta miljooaaa marU»a iikotettr limia TaoJea ajalU Ja yktiklLia lihoky» oi oi»
kokkaant* t '
. Me «mme keUia kiikoU iakettiaiaaa rafcaa Suomeoa, mutta aUta alaae iMrin» 1 ^
aiia jpkdpamnkauiata oa tekda lahetyks«D«& omaa hikkeeata. Vapaadea. vabtykMlla.'
Takaoikeaa Vapaodoa kymmealoa tnkaatioa doUariea volattomat omabuadet Mk& «toaa kjrm.
menen^ tafaaanea dollaria rakavarat. .v,. ^
' Tekkaä laketyluet oaottmllat
Box 69 ^1
Mm, OQt.
bn kapitalistisen maailmui ympäröi­mä,
älrtomaakapinat. Englannin
suurlakko, yin.). MarxUalsen analyy­sin
penrAeeOa myöntää Kcmiintern
täHä haavaa, ^tfö kaiutälistinen t a ­lous
' on slvimttanut- sodan • edellisen
tason, j a yhä edistynyt vuodep 1926
tilanteesta; Uita tilannetta seuraa
knltehkln varustautinninen uuteen so­taan,
Europan työMsten straremmat
lakkoHikkeet, ^ slirtomaakansojen kas-
VBVV tyytymättömyys Ja sodan vaa­ran**^
lisääntyminen Neuvostoliittoa
vastaan. Komintern pitää 'fSA& yleis­tä
ajanjaksoa semmoisena, mikä vel-vdtttira
'kommuniE^lstezil -puolueitten
varustautumaan tulevia -vSllankumo-
-uksla varten, käynfiän terävämpää
1 trtdddlaisioideii käjtäimölliii^niihjebna
Venäjän •kommunistisessa puoluees-
• sa esiintyneen trotskilaisen opposit-stonin
toimusmerkiUisenä pinteenä oli
58, että ö^itaä vallitsi täydellinen seka­sorto
käyffinnsnistä polltiilökaa kos­keviin
ky^mijfksln nähden (tunnus-mer^.^
mlldn,::sivumennen sanottu­na,.
osaHistuvat .ulkopuolella Venäjän
olevat trotskilmsuuden suosijat, m i ­hin
kuuluen myös Maxuice Spector,
joka tietää v a r ^ " vähä trotskilaisten
todellisesta "kannasta j a ymmärtää s i ­tä
Vieläldn-'\^temmän).' Puolueen
sisäiseen politiikkaan," Neuvostoliiton
taloudelEseen politiikkaan ja kansain­väliseen
poUtiikkaan; nähden o l i Venä­jän
konamunistisen puolueen opposit-sioni
^fakaantunnt' ainakin kahteen­toista'-
pakkurylnnään, itsekukin oma­ten
olOTiuspieräisesti toisia ryhmiä
yastaarotÖrniSlcvät menettelytavat.
Pienen dppM^ riveissä
yallitsevasta'^''kaacScsesta ja hsmmin-
•gistä :hubllmiÄttÄ' sen menettelyta­voista
' erotet^vissa vissejä tonnus-merkillijffi:;\
ipllrleltä. Tässä me saa-t
a n m i e - ^ k S d t e l l ä - n i i t ä kokevia
pääkypnö*!dä.''"
•Neuvostoliiton kommunistinen puo­lue
> luopuu'Leninin rakentamalta l i n ­jalta/
mikS edellyttää, etfe -proleta­riaatin
dIMatiiurin ylevänä periaat­teena;
ött >?|itoletarlaat^ liiton säilyt-tämin^
jpti^j^^^yhjyrifeRJston kanssa, että
prole^uriaattl saattaa ylläpitää johto-aseniänsa
Ja^-hallitusvaltansa,' (Lenin,
nide, " X V n i , «isimäinen osa, sivu
331) Joetta-pttJletarleatilla on Ja täytyy
olla johtaja-asema ' talonpoikaiston
pohji^oukkolhln nähden taloudellisella
-alalla.-;- ' sosialismin rakentamisen
alalla, kaivan samaten ktrfn sillä oli
Pomtttafin • Jöht^ja^asema talonpoikais­toon
;^Shden Lokakuussa 1917, porvar
riston' kukfetömlsen Ja proletaria^in
diktatoiiribii '^ipetSsltsai^sen tai»htires-sa;
icttkVenäjän. teolHstjuttamineii
saatöiäMi toteuttaa edelle-t^
stelua jotikdista yhteisen rintaman
laktiilnm ayiiila, kääntämium po^
TEston hyökkäys työläisiä vastaan vas-taJbyöliäykSeksl
ja volttatnaan jou
kot i k ^ taäntunna:^l]lsen^^ a ^ ^
y§en . lilkkepn byrokraattisten Joh-aseman
asteittaiseen parantamiseei^||Äjain kontrönista. Toiselta puolen
^ ' trotslolaisten oppositsioni Meltäyty?
hyväksymästä tätä maräladseiBn tie
rakkaiden talonpoikain) ainee!
sillä talonpoikaisto muodostaia, perus-ten
teollisuustnötteiden miarkklnoil-le;
että tätä silniäUäpitäen talous­politiikan
(hintapolitiikka, verot, yjn:5
täytyy olla semmoisen, että se lujittaa
teollisuuden ja tälonpcrikaistalouden
yhteyttä ja säilyttää työväenluokan
liiton talonpoikaisten perusjoukkojen
kanssa." (Neuvostoliiton kpmmnnis-tisen
puolueen . K : sta konferenssin:
pikakirjotuspöytäkirTasta sivulta 816.1';
Trotskilaisuus kieltää tämän leni-I
riistlsen peruslinjan; se pitää talbn-poikalstoä
vastaan sotivfna aineksina,:
eikä usko proletariaatin ^öhtaja-aser,
raan Jatkuvaan malidollisuuteen, k im
se pitää talonpoikatston ailieuttamia
vaikeuksia voittamattomina Neuvos-tölStossä.
Trotskilaiseft syyttävät, kom-munista
puoluetta siitä, että sen :aja-ma,
politiikka lujittaa . kulakkeja
(rikkaita talonpoikia)» Ja Julistavat
että ' talonpoikaiston erilaistuminen
tapalituu proletariaatin diktatuurin a -
laisena aivan samoin kuin: kapltalis-miiikjn
alaisena. Mitkä ovat'ne'me­netelmät,
jotka ovat näiden solvaavi­en
syytösten takana ja,joita ta-otski-laiset
ajavat?
1. TrotskUaiset . ehdottavat 4'tecöH*
suustavarain hintain IcöiGbtitaiästa.
Tämän toteuttamisesta.tulisi varsinair
sena seurauksena olemaan työläisten
todellisten palkkain alenendnen Ja ksf-vaärantamaan
netivostovaluutan yar
kähftJä^iisen,^^^;^^
tä vSäiä^ täl'ottS^|»Htiikkaa vastaiaji.
teeseen ^perustuvaa maailman- tilan­teen
-^cnalyysia l a luokkavolmain .suh­detta
sekä v^lpuessaan toivottomuu­teen
. maailmanvallankumouksen vii
västynösen takia, koettaa marxilaisuu­den
sijaan asettaa äärimäisvasemmis
tolaisia fraaseja ja itsepetosta; kiel­täen
kapitalismin osittaisen vakiintu­misen
olemassaolon; julistaen jonkin­laisen
kuvitellun vallaökumoUkselllsen
tilanteen vallitsevan; ja tältä perus
taita lähtien ajaa politiikkaa, mikä
olisi eristänyt kotmmunistlset puolueet
työläisjoukoista; (vaati .*mglBntälais-venäräisen
ammatillisen 'taimitean ha-
Ilmestynyt Suomessa. Saatavana«yftpaude8t»
Box 69 VAPAUS
Hinta 7^
lelle, Jk pitämällä puolueen sisäistä
demokratiaan eräänlaisena puoluekurin
heikentäjänä Ja likvldeeraajana. Nai­den
vääräin teorian perusteella liö
Jäljestivät oppbstlt^onlpuölueen Neu­vostoliitossa
ja kohottiyat trotsldlal-sen
ohjelman Venäjän kommunlsäsen
puolueen lehlnilälstft ohjelmaa yas-taan.
Canadan kommuntetisen puo­lueen
toimeenpanevalle keskuskoml- Itealle esittämässään lausunnossa Mau­rice
Spector myös turvautuu trotski­laisten
käyttämiin Xraaseihin mainiten
' -asiaklrjalni-tealaamlselsta*'. "sisäisen
puoluedemokrätiBn puutteesta", ' y.th.
Vv. lÖ25i-26—27 dU trotskilaisiUa
täysi puheoikeus Jokaisena Venäjät?
konamunistisen t>uolneen. köi^erens-sissa
Ja .Jokaisessa;, laajeimetun töi-meenpanevtth
komitean kokouksessa.
temia asettamalla vastuunalidsuuden
Kiinaa konununisUsen puolueen men-shevistisistä
virheistä Kommunistisen
kans^väUsen Johtajiston kontolle.
M d i ^ Juuri Jtomintem erotti Kiinan
Kommunistiseni puolueen meis^evisti-seii
Johtajiston Ja oikaisi uuden Joli-tajiston
suozman- Joka kerta. TrotEfld-laiset
väärentävät hiistotlaa Julistaes­saan,
että Komintern särö yhteisen
rintaman porvariston kanssa vasta sit­ten,^
kun porvaristo mnrhasi, K i i n an
työläisiä. Tosiseikka m ktdtenldn se,
että porvaristo särki tuon rintaman
kun se tiäkl, etta sitä yastaan varus-taudutaaxL
Vlhää ennen ll^shohkals
hekin-petosta Julkidd Kiinan.kommu-nlstinien
puolue Julistidcsen Mntä vas­taan,
leimaten hänet vastavallanku­moukselliseksi;
Jo -puolli^lissä tou­kokuuta
1927 velvotta Komintern Bai-nan
konununlstlsen iraolueen kohot-jottamista,
minkä teon ammatillisen
liikkeen byrokraattiset johtajat lo­pullisesti
suorittivat, paljastaen sltm
taasen kerran^ Thomasin j a kumppa­nien
J^dellisen-tflemuksen. Jos sitä­vastoin.
Venäjän -ammattlffitot olisi­vat
-säriceneet tuon englantilais^venä-lälsen
komitean, xfiin olisivat englan­tilaiset
työläiset pitäneet tämmöistä
tekoa; ammatillisen liikkeen kansain-^
vänsöa ehrydeu petiSmlsenE.
; Kiinan ; "vapankmnoukseen n ^ e n
teifMa^ee ^j^ectofffn epäselvär kanta
erääidainen kangastus siitä mielipi­teiden
sekasotkusta-Ja erO^sundesta,
mikä vallitsit Venäjän trotskilaisten
xsJa&Sn > k^knudessa. rJäominternin
lien rikkaiden talonpoikain ««»^4^ J^?!^.''*l??!S'*'S!f«
lujittuminen: 2. Trotddlalsten smm- —«- «
Ötelmana on korottaa talonpcÄaln
verottamista, korkeimpaan-.. ralaan
skakka. Tämä" niinikään tietää ku­lakkien
aseman suhteellista^,, tajit^
mlstST Ja' repeämää keskii^ärakkaiden
talonpoikaisjoukkojen kanssa. 3. V i l ­lan
hintain korottamista. ISyös - J ä - .
mä suunnitelma tulisi obJektihö^b^inÄbuksellista osaa, määrättyyn pls-iujlttaiiaan
fculakÖen ^>^.i»V^'^^.l^^^^^^^' ^ '^main paljastumisesta ja.talonpoikais^
den pohjistui vakavasti Lefninin slir-t(
Hnaateeseihin, Joiden 'mukaan val-
I^zifeammus siirtomaassa -eL; ole taiste­lua;'
yksinomaan siirtomaan feodaall-
£ia rippeitä vastaan, vaan myös tais­telua
imperialistista sortoa > vastaan,
missä taistelussa siirtmnaiden koti­mainen
porvaristo voi esittää valian-tamaan
tunnuksen ^"kalkld ^valta t a ­lonpoikain
komiteoille" Ja '"maan t a -
kavariköimindln" sekä raikentamaan
lujan 'Sydämen Tshankalshekin ar­meijan
sisälle. •
Sekasorto trotsldlalstenkeskuudes-
^ oli n i i n ' suuri, että Kominternin
tcämeenpanevan komitean seitsemän­nessä
täys'istunnossa he esittivät, että
Wuhaniii hallitusta tmt tuettava ja
samana päivänä taasen vaativat, että
se on tuhottava. Jos Trotski oli o i ­keassa
siinä, että tulHkysymys^oli K i i ­nan
vallankumouksen tärkein prob­leemi,
niin Kiinan vallankumous niisi
nyt j o . jiäättynyt, kun se kerran on
^atkaissu^ tulUverokysymyksen. Mutta
historia on taasen kerran todennut,
että Lenin on oikeassa Ja Trotski
väärässä; Kiinan vallankumouksen
pääprobleemeina ovat: agraariproblee-mi,,
kysymys maan hankiimasta t a -
jpukkoja johtevan jOTJltaari
fezikizmoukseliisen voiman kehittymi-jiueen jä^enjoukot johtajiston yläpuo-lonpojille
ja Kiinan feodaalisten jät­teiden
Mvittäminen; imperialistisen
sorron kukistaminen; ja-^: demokraat­tisen
diktatuurin ;perustaminen. Nämä
ovat Kiinan vallankumouksen pcrtis-probleemlt,
Ja Kiinan vallanktunous
tulee^jälleen nousemaan, entlsfS ehom-^
pana Ja voimakkaampana.
VastavaUankumouk-sellisia
tekoja «
J a loppukysymys trotskilaisten käy-tSnnölliseen
ohjelmaan nähden: mitä
politiikkaa he ajavat kommimlstlsen
puolueen äsällä? Puolueen sisäinen
larotakilaisten poUtiikka ällma Jo niiltä
ajoilta, JoUcto Trotski taisteli mensbe-vikien
kera demokraattisen sentralis-minr
leninistisiä periaatteita ja val­lankumouksellisen
puolueen jäsenistön
rautaista kuria vastaan- "Kansan­vallan"
j a "arvosteluvapauden^ var­jolla
he pyrMvätr rakentamaan pe­riaatteen,
mikä antaisi täyden v a p ^ -
den ryhmäfcdminnalle Ja leniniläls-vastaiselle
ohjelmalle,puolueen sisällä.
He kieltävät demokraattisen jsentra»^
lismin. < periaatteen, asettamalla puö-
Neuvos^Uitön kommunistisen puolu­een
virallinen ftänetikannatta^ä, Pravr
da. Julkaisi-helään kaikki teesinsä Ja
artlkkeUnsa. •'Mutta ent& opposltslo-nln
ohjelma?" niääklvättrotäädlalBet.
Kommunistinen puolue c l tunmusta
muuta ktiln: yhden ohjelman.. «Joi&uto
muun ohjehnän kannattaminen tieSäa,
että sinä' olet asettunut kommunis­tisen
puolueen 'rivien ulkopuolelle,
luopioiden Joukkoon. «Lenlnilälsvas-teinen
trotskilaisten opp(»lt8UmiohJ,eIr
ma r ilmene^. yastavaUAnkumouksel-llslssa
teoissa: proletariaatin dikta­tuurin
perustan heikentämisessä u u ­den
puolueen Järjestämisen kautta. Ja
kahsalhvälisessä liittoutumisessa Sak­san,
Ranskan Ja Amerikan luopiolt
ten kanssa.
4. Maorice Spector ja trotskilaisiius Amerikassa
YDäoleva selvittää trotakilaisuuaen uksellisesta O. B. X7:sta. Yhtelskuh-f
• - • - nalliset reformistit ovat trotskilaisten
liittolaisina s^teassa,; kuten v erittäin
tälkeästi osotettiin siiift, että Saksan
trdtskila^n i^hmän viraUlneiilUinen-k^
nnattaJJEt yhdistettiin % sositdldenio-kraattlseti
puölu©?h yiraiUseh ilänen-kanmittajan
kanssa.
perusainekset.. Maurice Siiector.^.on
avoUnestl V Jullstannt liittoutumisensa
trotskilaisuuteen. Vuodesta 1923 tähän
päivään saakka, kun; näiden svuosien
kuluessa, tätä kysymystä on käsitelty
Konnnunlstisessa kansalnvällsessäf
Maurice Spector ei ~ ole milloinkaan
kohottanut ääntään selittääkseen kat­santokantansa
Canadan kommunisti­selle
puolueelle. Kun trotskilaisky-symystä
käsiteltUn Ja sUtä äänestet­tiin
Canadan kommunistisen puolii-een
laajei^netun toimeenpanevan ko­mitean
koikouksessa Joulukuulla 1927,
n i i n Spector ei ollut saapuvilla sai­rauden
takia. Kommunistisen kan^
'salnvälisen kuudennessa^ kongressissa
hän loisti poissaolollaan silloin, k u n
siellä' käsiteltUn trotskilaisuutta Ja
äänestettiin siitä. Palattuaan C^na-daan
lokakuussa, yritti hän. salaisesti
ajaa trotskilaista propagandaa kom­munistisessa
puolueessa.. Hänet kut­suttiin
puolueen sihteeristön eteen
selittämään , lokakuun lopussa pitä­mänsä
julkisen jjuheen pessimististä
Ja' trotskilaista luonnetta ja inäärät-tiin
luoptimaan trotskilaisuuteen koh­distuvista
pyrkimyksistä. Vihdoin, kun
hän joutui määrittelemälfn kantansa
Amcölkan kommtmistiEeu puolueen
trotskllalsalnesten erottamlskysymyk-seen,
esitti hän Canadan Irommunis-tlsen
puolueen L poliittiselle komitealle
Julistuksen, missä Julkisesti kannattaa
trotskilaisten ohjelmaa. Tätä samaa
vastavallankumouksellista ohjelmaa
kannattavat yhdysvaltalaiset vanhat
tiimien Järjestämisen velttoudessa. C
Kommunistl$en linjoh eiAaelyyyöeBÄ
joukkojärj^töissä suoritettavaan työ-h{
itt nähdeni^ ym.
Näitä tendenssejä t&ytyy CiuiadM»
kommunistisen puolueen annoM» vas­tustaa.
Puölueeft Jokntoen ja«en on
saatava osaHistunuum' puolueen aktii­viseen
poliittiseen, elämääo» lierftttft-mfillS
laajakan^toinen-aatteellisen xyn-täyksen
trotskilolsuuskys^nkykBestft Ja
Kmnintemin. kuudennen kongxvsain
päätöksistä sekä tervfsen ItsekritUktn
kehittämlsellft puolueessa.
Toimeenpaneva komitea , on alotta- ,
massa sarjan erittäin' tärkeintS iryn-täyksiä.
Joiden' avulla puolueeni tft;ir»
tyy lujittaa rivejään Ja Arolttaa uiisla
työläisjoukkoja kommunismin li|Rm;
kantajiksi. Nttitft ryntäyksiä varten
on koko puolueen yhdistetty voima,
saatava hyökkfts^skuntoon. Puolueen
rautaista kuria on lomitettava. Puolu­een
täytyy pitää yllä aattedUaen
selvyydep. Trotsfdlaisen sekasotkun
sietäminen rivelssämine el.saaia tulla
kysymykseenkään.. Yhtenäisyys' ttöts»
kilaUuutta j a plkelstolaisvaaraa ,vas^
'0i
Oikeistolaisvaara ja Ca­nadan
kommunisti­sen
puolueen
tehtävät
Tämä tapahtuma,^ Maurice. Specto-rln
erottaminen Canadan kommunis­tisesta
puolueesta toimeenpanevan k o ­mitean
jäsenten yksimielisellä äänes­tyksellä,
taasen kerran osottaa, että
meidän puolueemme välttämättimästl
tarvitsee laajempa'a aatteellistaselvyyt
tä Kommunlstlfeen kansainvälisen
edessä oleviin kysymyksiin sekä Mär-xin
j a Leninin perusopetuksiin näh­den.
Tämä asettaa koko puolueen Ja
sqn jokaisen yksityisen: Jäsenen en-slm^
lseksl. tehtäväksi Kommunistisen
kansainvälisen kuudennen kongressin
ELXKOON .KOMMmfZSmNEN
KANSAblVi(LINENl
CANADAN ROBianTNISTISEN vijQr\
LVEES TOIMEEN?AtflSy^AN f
,KESld;SKOaiITEA, i
(Suomentanut A. Vaara.r '
Toronton udisia
luopiot Max Eastman j a Lore sekä
vasf>'Ui^n Amerikan kommunistisesta
puolueesta erotetut trotskilaiset C a n -
non, Schachtman Ja Abem, Jotka
kaikki Afourice Spector tulee saainaaa
kumppaneikseen. Europan trotskilai­sia
koskeva yleispätevä tosiseikka; et­tä
käytännössä he edustavat sosiali­demokraattisia,'
oikeistolaisia menet­telytapoja.
Joita he koettavat p e i t iM
vasemmistolaisilla fraaseilla, soyeltuti
myös yhtä hjrvin itfauriee Sjiectoriii^
kuten olemme osottaneet, j a hänen
yhdysvaltalaisiin itezikiheimolaislim
Yhdes^ kansainvälisten liittolaistenkin
sa kera he saavat myös jakaa pessi­mististen;
pikkuporvarilUs-intellek-tuuallstctt
eristetyn ryhmän maineen,
saamatta minkäänlaista yhteyttä tai
sympatiaa: työläisjoukkojen ke^ud^s-
Sa. ,
Maurice Spector tulee saamaan ob-
JektUvisia lUttolaisia sosiali-lmperla-
Usteista, Jimmy Simpsonista ja kump­paneista
kuin myös vastaväUankumd-päätösten
j a sen hyväksymän ohjel­man"
uutteran tutkimisen;
Tällä haavat^ on Tfntwt«MnigMei.«
kansainvälisen I a Pftiftftdan konamunis-ttsen_
t)UOlueen- suurimpana vaarana
olkelstolalsyaara.-; S a m a l l a kun tals-t
«Iua .-trotskilaisuutta 'vastaan ci ole
hetkeksikään heikennettävä, on Cana­dan
kommunistisen puolueen asetetta­va
päätehtäväkseen oikelstdlalsvaaraln
vgfifiiftamffiPTT - Tätä tEdstelua on'käy-tävä
kahdella rintamalla. Canadan
kommunistisen puolueen edessä on
suurenmoinen tehtävä; Sen on v a l ­mennettava
Canadan fytfT^^^f^'^^
vaggkumoukselliseen to«tTT«ntfftff" -^a-he^
fää imoertalisttsta so^ytujjnAn;
i^l^mvA^ JärfpftfvmBttfimjIt tvd-liikkeen
byrokraatit j a yhtelskunalli-set
reformistit Ja petturit Ja porvaris­ton
asiamiehet; saatava kommunisti­sen:
puolueen t<4mintav aktiivisemmak­si;
Ja ehdottomasti pidettävä yllä ehe­ää
rintamaa trotskilaisuutta Ja oikels-tolalsvaaraa
vastaan, mitkä ovat sitä
vastassa. /
Canadan kommunistisessa puoluees*.
sa ilmenee oikeistolaisvaara seuraa<
vissa muodoissa:
1. Sodan vaaran ala-arvioimisessa.
2.:^ Ammatillisen liikkeen byrctoaat-tisla
Johtajia Ja reformistisia sosiaU-'
pettureita* vastaan käytävän taistelun
Ieyät>er3isyydessä. , 3. Järjestymät-
KAIKKIEN TYOVXEN VBHEILV-JÄBJESTOJEI^
HUOBnOON
TORONTOSSA .{
Canadan työväen urheiluliiton —
Workers* Spor,t Association "of C a ­nada
—1 toimesta yahnlstellaan To­rontoa
käsittäviä vöimistelukllpailuja
helmikuun '2 j a 3 päiviksi, lauantaik­si
Ja sunnuntaiksi. Järjestäjien t a ­holta
pyydetään, ettei samaksi ajaksi
Järjestettäisi muita suurempia tilai­suuksia.
lyöläinen! Olefko
tilannut jo Vapauden?
Yli,kofanas ^^osa, sadan vuo-,
den, on I>odd*B munuais pille­rit
ollut huomatuin- lääke Iselän '
pakotukselle, reumatismille;
virtsarakko vaivoille ja moneen
muuhun kipuiin, jonka on ai­kaansaanut
liuonot munuaiset. '
Saatavana^ kaikissa kanpoissa
50c laatikko tai 6 laatikkoa
$2.60 tai tilaamalla suoraan
The JDodds Xedicine Cöinpany,'
m, Toronto 2. Ont:
" f