1963-12-14-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
HAUSKAA JOULUA
ja. ,
onnellista uutta vuotta
kaikille!"
1. toivottaa"
Kassa Kinos ^
; . 408 Victoria Street
New Westminster B. C.
UI'. RaiäiaSlista Joidua
• ja toivoriliasta
: uutta vuotta
toivotamme kaikille
tovereillemme ja
ystävillemme!
Minnin ja Karl
Vainio
985 Cardero St. '
Vancouver 5 B. C.
^ , Ainoastaan näin loivon
•^.teille, ystävät j;a tuttavat
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA!
. Matti Varila
2512 Triumph St.
Vancpuver 6 B. C.
rc4
HAUSKAA JOULUA
sekä onneI>]is'ta rauhan
ja hyväntahdön
- vuotta 1964
toivotamme kaikille
V ^ 'tovereilleöiAie^
ystävillemme!
Effie ja Art Siven
3691 East George St.
Vancouver B. C.
Ainoastaan täten
V .., toivotamme
. HAUSKAA, JOULUA
JA ONNETLLliSTA
UUTTA VUOTTA
kaikille ystävillemme!
Helena ja Elsa
Norrena
523 Renfrew St. S.
Vancouver 6 B. C.
HYVÄÄ JOULUA
ja
onnea uudelle vuodelle
toivotamme kaikille
tovereillemme ja
ystävillemme!
Sandra /a Riku
Honga
3151 E-5th Avenue
Vancouver 12 B. C.
Rauhallista Joulua
ja toivorikasta
uutta vuotta
toivotanrune kaikille
tovereillemme ja
ystävillemme!
Minnie jä Karl
Vainio
985 Cardero Street
Vancouver 5 • B. C.
HYVÄÄ JOULUA
Ja
onnea uudelle vuodelle
toivotamme kaikille
tovereillerhme' ja
ystävillemme!
Maire ja John Jokela
777 Burrard St.
Vancouver B. C.
HYVÄÄ lOULUA
JA ONNEA
UUDELLE VUODELLE
toivotamme'kaikille
tovereillemme ja
ystävillemme!
Maire ja John
Jokela
.777 Burrard Street
Vancouver B. C.
ILOISTA JOULUA
ja
ONNELLISTA RAUHAN
VUOTTA 1064
toivotan
kaikille ystävilleni!
Lemfn Wutala
Sointuia, British Columbia
ILOSTA JOULUA
JA ONNEIXISTA
RAUHAN VUOTTA W64
toivotan kaikille
tuttavilleni!
Eino Ahola
Scintula B.C.
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
toivotamme
kaikille ystävillemme!
Mr. ja mrs. Matt
Huhtala
R. R. .1, G.bsons, B. G.
HAUSKAA JOULUA
ja onnellista
uutta vuotta
toivotamme
kaikille ystäyillemme!
. Ada ja Walter
Rauma
- -: , 12204-^5th'Ave.
Websters Corners B.C.
(Huomioikaa tämä: joulukorttina)
Ainoastaan tätem
toivotamme
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
kaikille ystävillemme!
Ellen ja Niilo Linden
Haney British Columbia
HAUSKAA JOULUA
ja
onnea vuodelle 1964
toivotan kaikille
ystävilleni!
Armas Virta
21224 River Road
Haney British Columbia
Hyvää Joulua
ja onnea
uudelle vuodelle
toivotamme kaikille
tovereillemme ja
ystävillemme!
HiljaKetola
Sulo Hissa
Trepanier B. C.
Hauskaa Joulua
ja onnellista
uutta vuotta
toivotan
kaikille ystävilleni,
jotka tulivat minua
tervehtimään täyttäessäni
85 vuotta!.
, Antti Balo
Nanaimo B.C.
HYVÄÄ JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
toivotamme kaikille
ystävillemme! v .
Marilyn ja Kalevi
Juvonen
Suite 504,-l{) Edmonton St.
Wihnipeg 4i Manitoba
HYVÄÄ JOULUA
ja
onnea uudelle vuodelle
• toivotamme kaikille
tovereillemme ja
ystävillemme!
Mary ja John Jäntti
ja perhe
Meadow Portage, Manitoba
Ainoastaan täten •'
toivotamme ;
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
kaikille ystävillemme!
Hilda ja Nick
Kiviharju
Meadow Portage, Manitoba
Ainoastaan näin toivomme
teille, ystävät ja tuttavat
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA!
Matilda ja Oscar
Revoniemi
Lac du Bonnet Manitoba
HAUSKAA JOULUA
.'• sekä
onnellista rauhan ja
hyyänl^ahdon
iiutta vuotta
kaikille asiakkailleen
, toivottaa
Lakeview Garage
SyIvan Lake Alta
HAUSKAA JOULUA
JA HYVÄÄ
UUTTAVUOTTA
toivotamme kaikille'
ystävillemme ja
tuttavillemme!
Bertha ja Usko
Karlson
Deadwood Alberta
Hyvää Joulua
ja onnea
uudelle vuodelle,
toivotan kaikille
tovereilleni ja
ystävilleni!
Otto Hänninen
Vanhain koti
Rocky Mountain House, Alta
90 V . suomalaista
Lauantaina, jouluk. 14- p. — Saturday, Dee. 14, 1963 Sivu 5
Joulu rauhan, ilon
suokoon,
uusi vuosi onnen
tuokoon!
Tätä toivomme kaikille
sukulaisillemme ja
ystävillemme!
Viljo ja Nick
Kohtala.
Rocky Mountain House, Alta
Kun 90.vuotta sitten perustettiin
sbomenkielinen oopperänfiyt-tämö>
niin suomalaisten ooppera-sivistys
^ i suinkaan ollut aivan
vähäinen. Helsinki «li vuosisadan
puolivälistä lähtien ollut suosittu
kylpyläkaupunki — samaten
Hanko, Viipuri ja Turku, ja uiko
maalaiset oopperaseurueet ja so-listikuuluisuudet
vierailleet sään-.
nöllisesti kansainvälisten seson:
kicn aikana; Muutamat musiikki-ja
teatterimiehemme olivat matkustelleet
Euroopassa tutkimassa,
oopperataidetta, ja oli varsin
luonnollista, että : syntyi pyrkimyksiä
saada Suomessa aikaan
oopperanäytäntöjä myös omin
voimin.
Oopperataiteemme historiikkia
kirjoittava piaistcri Tauno Pylkkänen
kertoo tässä oopperataiteemme
vaiheista.
' Suomalaisen oopperan syntyyri
vaikutti ratkaisevasti se seikka, että
Kaarlo Bergbom, Suomalaisen teatterin
luoja, myös oli erittäin moni
puolinen musiikkimies, jonka sydäntä
lähellä erityisesti oli ooppera.
Syksyllä 1870 uudelleen perustetun
Suomalaisen Seuran draamallinen
osasto, joka on suomalaisen teat-^
terin alkuitu, kätkee itseensä myös
suomalaisen oopperan synnyn.
D-aamallisen seuran ensimmäisissä
iltamissa esitettiin puhenäytelmä-kohtausten
ohella myös jo kohtauksia
oopperoista.
Mutta Bergbom ei tyytynyt näihin
pieniin katkelmiin,- hänen^pää-määränsä
oli kokonaisen oopperan
esittäminen suorhen kielellä. Koko
s>'yskauden uurastikin lauluosasto
Verdin Trubaduurin harjoittamisessa,
edellämainittujen lisäksi lauloivat
päätehtäviä lorenz Nicolai Ach-te
ja Ilta Lagus. Kapellimestarinaji
oli Richard Faltin. Vihdoin perjantaina,
marraskuun 25 pnä 1870 oli
Arkadianteatterissa historiallinen
ilta: ensimmäinen kokoillan ooppera
esitettiin suomen kielellä. Trubaduuri
esitettiin ka,ikkiaan neljä
kertaa Helsingissä ja myös Viipurissa.
Nämä näytännöt eivät kuitenkaan
vielä merkinneet varsinaisen suomalaisen
laulunäyttämön syntyä.
Vasta kun kahta vuotta myöhemmin,
monien taistelujen jälkeen,
Bergbom vihdoinkin perustaa Suomalaisen
teatterin, vuotta myöhemmin
1873, liitetään teatterin puhe-osastoon
lauluosasto, Suomalainen
ooppera. Nyt on saatu niinhyvin
puhe- kuin laulunäyttämökin vakinaiselle
po-iijalle ja kun 21 pnä marraskuuta'
1873 Viipurissa esitetään
Lucia di Lammermoor, pidetään tätä
päivää Suomalaisen oopperan
syntynä. Tässä ensimmäisestä näytännöstä
alkaa sitten ajanjakso
jonka loisteliaisuus suorastaan yllättää.
Harrastus oopperaa, kohtaan
oli niin suuri, että Suomalaisen
teatterin lauluosasto näinä vuosina
oli yleisön ehdoton lempilapsi.
Pääkaupungissa oli Suonialaises-ta
oopperasta tullut nyt vaarallinen
kilpailija Ruotsalaiselle teatterille,
jolla oli ollut monopoliasema oop-peroitten
ja operettien esittämisessä.
Tilanne kärjistyi melkoisesti ja
eräät tähän liittyvät seikat, sekä se,
että yleisön suosiosta huolimatta
oopperan taloutta ei saatu kannattavaksi,
aiheuttivat sen, että teatterin:
lauluosasto 1879 lakkautettiin.
Vuoden 1879 jälkeen ei sitten
Helsingissä -toiminut vuosikymme
niin vakinaista suomalaista ooppe-ranäyttämiiä.
Oopperainnostus oli
kuitenkin jäänyr~kytemään heisin-kiläisissä^
ja niinpä \otettiin aina
riemuiten vastaan ne oopperaillat,
joita eri taiteilijat, mm. taiteilijapari
Achte, Helsinkiin järjestivät.
Kun sitten myöhempinä vuosina
laulajattaremme Aino Ackte ja
Maikki Järnefelt kohosivat maailmanmaineeseen,
muistivat he myös
kotimaataan, järjestämällä ooppera-näytäntöjä.
Ei-illisiä oopperanäytäntöjä
tapahtui myös mm. Sortavalassa
ja Vaasassa.
Mutta vakinaisen oopperanäyttä-mön
perustaminen kyti yhä mielissä.
Syksyllä 1909 pyysivät Edvard
Fazer ja Aino Ackte Senaatilta
avustusta vakinaista laulunäyttämöä
varten, mutta vastaus oli kielteinen.
Vuonna 1911 tulee kuitenkin
tuumasta tosi, molemmat edellämainitut
perustavat Kotimaisen
oopperan, tosin epävarmalle taloudelliselle
pohjalle, multa uskossa ja
innostuksesta hankkeen onnistumisesta.
Kapellimestarina toimi;Oskar •
Merikanto, pcrustajatar itse tähtenä,
miespääosia lauloivat Väinö Sola,
William Hammar ja Eino Rautavaara.
Parin vuoden kuluttua
eroaa Aino Ackt« kuitenkin laitoksen
johdosta ja johtajaksi aina vuoteen
1938 jää Edvard Fazer. Taloudellisia
vaikeuksia vastaan sai lau-lunäyttämömme
yhä kamppailla,
mutta vihdoin valtionavun siaatuaah
sen asema hieman paranee. Kotimainen
ooppera siirtyi tällöin osakeyhtiölle
ja nimi muuttui Suomalaiseksi
Oopperaksi. Oman talon
puutteessa piti ooppera näytäntöni
sä Kansallisteatterissa, mutta siirtyi
1919 nykyiseen taloonsa, jossa
avajaisnäytäntönä esitettiin Aida.
Oopperan osakeyhtiömuoto purettiin
vuonna 1955, jolloin perustettiin
Suomen Kansallisoopperan
säätiö ja laitos sai nimen Suomen
Kansallisooppera. Edvard Fazerin
jälkeen toimi Aino Ackte vuoden
oopperan johtajana häntä seurasi
Oiva Soini (1939—1952), Sulo Räikkönen
(1952-^1955), Jouko Tolonen
(1956—1960) sekä nykyisin Alfons
Almi ja Tauno Pylkkänen.
Suomen Kansallisooppera on esittänyt
kaikki klassilliseen ooppera-ja
balettiohjelmistoon kuuluvat
teokset, useimmat suomalaiset teok
set ja hyvin huomattavan määrän
kansainvälisiä uutuuksia.
Suomen Kansallisoopperassa ovat
vierailleet hyvin monet maailmankuulut
laulutaiteilijat ja voidaan
hyvin sanoa kaikki nykyhetken kuuluisimmat
balettitähdet sekä idästä
että lännestä alkaen Ulänovasta ja
Fonteynistä.
Laitoksen huomattavimmat mu-siikinjöhtajat
ovat olleet Oskar Merikanto,
Tauno Hannikainen, Frans
Mikorey, Armas Järnefelt, Leo
Funtek, Martti Similä, Simon Per-gament-
Parmet, Matti Visapää, Nis-se
Rinkama, Jussi Jalas ja Ulf Söderblom.
Suomen Kansallisoopperan yhteyteen
perustettiin v. 1922 baletti,
jonka ohjelmistoon kuuluu tällä
hetkellä noin 15 balettiteosta. Ba-vuodesta
1952 vieraillut
ulkomailla, mainittakoon
vain vierailut Viesbadenin, Edinburghin
ja Berliinin musiikkijuhlilla,
laajat kiertueet USA:ssa, Ca-nadassa,
Kuubassa ja Espanjassa,
vierailut Länsi-.ja Itä-Saksassa, Belgiassa,
Neuvostoliitossa" ja Ruotsissa.
Yksityiset balettisolistit ovat lisäksi
niittäneet mainetta monissa
muissa maissa. Suomalaisen baletin
perustaja on Edvard Fazer sen
ensimmäinen balettimestari George
Ge, joka pn.saanut Jioulutuksensa
Venäjän keisarillisessa baletissa St.
PjBtferburghissa. Herra Gen lisäksi
on baletin kasvattajana ja kouluttajana
toiminut pitkän ajan keisarillisen
Marinsky-teatterin kasvatti
Alex Saxelin. Huomattavimmat suomalaiset
tanssitaiteilijat ovat olleet
Mary Paischeff, Irja Aaltonen, Liisi
Hallaa, Irja Koskinen, Lucia Nifon-tova,
Elsa Sylvestersson, Margareta
von Bahr, Doris Laine, Mai-Lis
Rajala, Lisa Taxell, George Ge, Arvo
Martikainen, Alf Salin, Robert
Nikkov Klaus Salin, Jaakko Lätti,
Into Lätti, Uno Onkinen ja Heikki
Värtsi. Kansallisoopperalla on oma
-balettikoulu, jossa tällä haavaa on
n. 120 oppilasta.'
RUOTSIN EHDOT PMn
YDINASEETTOMUUDELLE
Tukholma.^— N|in Juuan kuin
ilmoitettttja ehtdja< ei .«le täytetty
puuttuvat, edellytykset Polijd-lan
ydinaseettoqii^tA .yyöbyld^jees-tä
käytävästä realistisesta keskus-tel
«8t«,«BneiAaotshi «likoina
ri Torstiin Nilsöon vastatessaan
hioi^He 'Viime viikolfa jetiitettg^
kysymykseen vaUlopäivilläi Mi- ;
tään aloitetta tätä asiaa koskevista
. neuvotteluista ei «sitetty YK:6sa..
Mikään pohjoismaa myösjiään
valmistaudu hankkimaan- itselleen
ydinäseKa. Presidentti Kekkosen
esittämiä ajatuksia ' arvostellaan.
Ruotsissa, juuri, näitä näkemyksiä
lähtökohtana pidettäessä.
Menetelmä estää ydinaseiden le-viämfnen
luomalla ydinaseettomia
vyöhykkeitä ediellyttää alueeliisip.
sopimuksia. Geneven aseidenriisuntaneuvotteluissa
ydinvallat i>vat
päässeet yksimielisyyteen siitä, «t-
^.ätähiä menettelytapa otetaan Icasir
teltäväksi sopivassa tilaisuudessa.
Jotta Ruotsi osallistuisi ydinaseettoman
vyöhykkeen muodostamiseen,
on sen «räänä eiitÄäa, e i ^ 4ahän
vyöhykkeeseen täytyy kuulua mah-dolllsimmfth
moHet Keski- j a Pohr
jois-Eurbopan maat. Toisena ehtona
on, että ydinvallat rybtytijät vä-heUtSmään
kilpavarusteluaan .ja lopettavat
ydinkokeet.
Ruotsin asenne tässä kysymyksesi-sä
säilyy samana myös vuoden 1964
tammikuun 1 päivän jälkeen.;
Tulevissa aseidenriisuntaneuvotteluissa
tulee Ruotsi kaikin keinoin
pyrkimään kansainväliseen .-ratkaisuun
ydinaseiden leviämisen estämisessä.
Undenin suunnitelma säilyttää
tässä yhteydessä ajankphtai-suutenssa.
NLn ja Tshekkosloyakian
talousyhteistyö laajenee
letti on
paljon
Tshekkoslovakian
ja Länsi-Saksan
Länsi-Saksa ja Tshekkoslovakia
ovat sopineet voimassaolevan ja
kuluvana vuonna päättyvän 3-vuoti-sen
kauppasopimuksen pidentämisestä
vielä vuodella. Vaihdon arvoksi
on laskettu 294 miljoonaa D-markkaa
kumpaankin suuntaan.
Ensi vuoden alussa aloitetaan asianomaisten
maiden kesken neuvottelut
uudesta pitkäaikaisesta kaqp
pasopimuksesta. Tällöin käydään
myös neuvottelut kaupallisten
edustusten perustamisesta vastavuo
roisesti, kuten on tapahtunut kuluvana
vuonna toisaalta Länsi-Saksan
ja toisaalta Puolan. Romanian ja
Unkarin kesken. Alustavia neuvot^
teluja kaupallisten edustustojen
perustamisesta kävi Länsi-Saksan
parlamentin varapuheenjohtaja
Dehler jo toista kuukautta sitten
Prahassa.
Tshekkoslovakian ja Neuvostoliiton
allekirjoittaessa äsken sopimuksen
voimassa olevan yhteistyösopimuksen
jatkamisesta edelleen
20 vuodella käytiin asianomaisten
maiden edustajin kesken myös huomattavia
taloudellisia yhteistyöneuvotteluja.
Viimeksi mainitut johtivat
taloudellisia asioita käsittelevän
ministeritasolla olevan yhteistyökomitean
perustamiseen sekä suureen
kauppasopimukseen ja laajaan muuhun
taloudelliseen yhteistyöhön.
Uudessa taloudellisessa yhteistyökö:
miteassa kumpaakin maata edustaa
m.m. 5 ministeriä. Kauppasopimuksen
mukaan ensi vuoden kokonais-kauppavaihdon
arvoksi sovittiin
1,500 - miljoonaa ruplaa, mikä " on
suurin sopimus, mitä asianomaisten
maiden kesken on koskaan solmittu.
Kauppasopimuksen puitteissa rakennetaan
yhteisesti yli 100' kilometriä
pitkä rautatie Neuvostoliiton
rajalta yli Karpaattien itä-Slovaki-.
assa.sijaitsevaan Kosicen rauta- ja
teräskeskukseen. Neuvostoliitto toimittaa
Tshekkoslovakiaan mm. 15
miljoonaa tonnia rautamalmia; huomattavia
määriä öljyä ja koksia,
erittelemättömän määrän Tu 124
lentokoneita siviili-ilmailua varten,
vehnää tavanomaisen määrän, eli 1
—1,2 miljoonaa tonnia. Tshekkoslovakian
vientitoimitukset Neuvostoliittoon
käsittävät pääasiassa koneita,
sähkötarvikkeita ja teoUisuusva^
rusteita. Huomattavan vientikiinti-ön
muodostavat myös kulutustavarat.
YLLÄTTYNYT
Mies toimi kaikin voimin ehdokkaansa
valitsemisen hyväksi vaaleissa
ja joutui lopulta oikeuteen.
"Miksi on minut pidätetty'?, hän
tiukkasi? "
"Teitä syytetään siitä; että kävitte
äänestämäs.sä useita kertoja",
vastasi tuomari.
"Syytetään," huudahti miekkko-nen.
' Ja minä kun luulin että siitä
maksetaan minulle."
Hy a a aa vaa lOUBua ja onnea v.
• Vancouver, B. C.
Emil Jokinen
Fanny Lind
Inga-Salo
Rauha ja Mikko Kekäläinen
Aune ja Kusti Rintanen
Armas Rissanen
Frank Numoni
Martha ja C. Wicklund
Huuko Nieminen
Oloneuvos Lappalainen^
Albert Tuominen
Anna Savola
Bertti Johnson
Hulda Gröhn
Emil Wilen ^
A. Laukkanen ja perhe "
'K, Mankinen
Elli ja John Murre
5317 McKinnon, ^
Vancouver, B. C.
K. Falk
Annie ja Urho Tynjälä
Manda ja Antti Ranta
Aino ja Gust Pollari, v
2288 Harrison Rd.
Vancouver 16, B.C;
Martha ja Mikko Terävä
Arvi Koivisto
Hj. Lemmetty
Minnie ja Karl Vainio
Hilma Freeman
Jcmina ja Henry. Ni.ska
Ida ja Pentti Joukaine
Martta ja Einb Suojanen
Mary ja Arvo Nurmi
otto Johansson
Kaisa Gestrin
• Sointuia, B. C.
Alli ia Wesley Niemi
Mabel ja Harold Malm ja
Johnny
Aili ja Matt Anderson
Anton.Impola
Dan Wartie
John Fredrickson
Helen ja John Mäki
Lyyli ja Sulo Salo
Selma ja Matt Korte
Väinö Wir'kld
Liisa ja Matti Syrjälä
Amanda Tanner
Katri Riksman
Anselm Huhtaila
Leila ja Paula Salo - "
• Websters Gorners,
British Columbia
Eva ja Wn-.:. Jaakkola
Ida ja J . Turunen
Violet ja Wm. Ojaniemi
Anni ja Arvo Skytte
Onni Jokela
Oskar Salmi
Aili ja Lauri Kauppinen
O. Pesonen
19641
• Eckville, Alta
Mary ja Chas. Raunio
Ida ja Jack Hill
Jack Laitinen
Arthur Stenlund
Väinö Tervonen
Matti Hannula
• Ricfimond, B. C.
.Toivo-Boren
Aini ja Kaarlo Huovinen
Mrs. Hilda Hill
» Sylvan Lake, Alta
Waller Jarvie
Hanna Lund ja Walter
Saima ja Emil Mattson
Violet ja Joe UnUnen
• Ladysmith, B. G.
Eeva ja Hugo Rulti
Hulda Nelson
Hilma Leaf
Victor Alton
Ida ja Ben Sarlund
Yrjö. Kotila
Urho Lähde
Sandra Similä
Eini ja Vie Niemi
Elli ja Alex Muhola
•Hammond, B. G.
Meeri ja George Korhonen
Anna ja Armas Romban
• Rocky Mountain
House, Alta
Kustaa Apponen
• Revelstoke, B. G.
Venla ja IVm^ Heinonen
• Blairmore, Alta
Siiri Maokie
Väinö Ross
»Prince George, B. G.
Emil Mackie
» Gamp Woss,
Beaver Gove, B. G.
Arvi Seppänen
Jack Laine /
Viljo Rahko
•North Surrey, B. G.
Anni Tapio ja perhe
» Dinsmore, Sask.
Hilda ja John Särkilahti
Oscar Hania.
Lydia ja JOhn Huttula
» Port Essington, B. G.
Marie ja Arne Hautanen
•y •
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 14, 1963 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1963-12-14 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus631214 |
Description
| Title | 1963-12-14-05 |
| OCR text | HAUSKAA JOULUA ja. , onnellista uutta vuotta kaikille!" 1. toivottaa" Kassa Kinos ^ ; . 408 Victoria Street New Westminster B. C. UI'. RaiäiaSlista Joidua • ja toivoriliasta : uutta vuotta toivotamme kaikille tovereillemme ja ystävillemme! Minnin ja Karl Vainio 985 Cardero St. ' Vancouver 5 B. C. ^ , Ainoastaan näin loivon •^.teille, ystävät j;a tuttavat HAUSKAA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! . Matti Varila 2512 Triumph St. Vancpuver 6 B. C. rc4 HAUSKAA JOULUA sekä onneI>]is'ta rauhan ja hyväntahdön - vuotta 1964 toivotamme kaikille V ^ 'tovereilleöiAie^ ystävillemme! Effie ja Art Siven 3691 East George St. Vancouver B. C. Ainoastaan täten V .., toivotamme . HAUSKAA, JOULUA JA ONNETLLliSTA UUTTA VUOTTA kaikille ystävillemme! Helena ja Elsa Norrena 523 Renfrew St. S. Vancouver 6 B. C. HYVÄÄ JOULUA ja onnea uudelle vuodelle toivotamme kaikille tovereillemme ja ystävillemme! Sandra /a Riku Honga 3151 E-5th Avenue Vancouver 12 B. C. Rauhallista Joulua ja toivorikasta uutta vuotta toivotanrune kaikille tovereillemme ja ystävillemme! Minnie jä Karl Vainio 985 Cardero Street Vancouver 5 • B. C. HYVÄÄ JOULUA Ja onnea uudelle vuodelle toivotamme kaikille tovereillerhme' ja ystävillemme! Maire ja John Jokela 777 Burrard St. Vancouver B. C. HYVÄÄ lOULUA JA ONNEA UUDELLE VUODELLE toivotamme'kaikille tovereillemme ja ystävillemme! Maire ja John Jokela .777 Burrard Street Vancouver B. C. ILOISTA JOULUA ja ONNELLISTA RAUHAN VUOTTA 1064 toivotan kaikille ystävilleni! Lemfn Wutala Sointuia, British Columbia ILOSTA JOULUA JA ONNEIXISTA RAUHAN VUOTTA W64 toivotan kaikille tuttavilleni! Eino Ahola Scintula B.C. HAUSKAA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA toivotamme kaikille ystävillemme! Mr. ja mrs. Matt Huhtala R. R. .1, G.bsons, B. G. HAUSKAA JOULUA ja onnellista uutta vuotta toivotamme kaikille ystäyillemme! . Ada ja Walter Rauma - -: , 12204-^5th'Ave. Websters Corners B.C. (Huomioikaa tämä: joulukorttina) Ainoastaan tätem toivotamme HAUSKAA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA kaikille ystävillemme! Ellen ja Niilo Linden Haney British Columbia HAUSKAA JOULUA ja onnea vuodelle 1964 toivotan kaikille ystävilleni! Armas Virta 21224 River Road Haney British Columbia Hyvää Joulua ja onnea uudelle vuodelle toivotamme kaikille tovereillemme ja ystävillemme! HiljaKetola Sulo Hissa Trepanier B. C. Hauskaa Joulua ja onnellista uutta vuotta toivotan kaikille ystävilleni, jotka tulivat minua tervehtimään täyttäessäni 85 vuotta!. , Antti Balo Nanaimo B.C. HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA toivotamme kaikille ystävillemme! v . Marilyn ja Kalevi Juvonen Suite 504,-l{) Edmonton St. Wihnipeg 4i Manitoba HYVÄÄ JOULUA ja onnea uudelle vuodelle • toivotamme kaikille tovereillemme ja ystävillemme! Mary ja John Jäntti ja perhe Meadow Portage, Manitoba Ainoastaan täten •' toivotamme ; HAUSKAA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA kaikille ystävillemme! Hilda ja Nick Kiviharju Meadow Portage, Manitoba Ainoastaan näin toivomme teille, ystävät ja tuttavat HAUSKAA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Matilda ja Oscar Revoniemi Lac du Bonnet Manitoba HAUSKAA JOULUA .'• sekä onnellista rauhan ja hyyänl^ahdon iiutta vuotta kaikille asiakkailleen , toivottaa Lakeview Garage SyIvan Lake Alta HAUSKAA JOULUA JA HYVÄÄ UUTTAVUOTTA toivotamme kaikille' ystävillemme ja tuttavillemme! Bertha ja Usko Karlson Deadwood Alberta Hyvää Joulua ja onnea uudelle vuodelle, toivotan kaikille tovereilleni ja ystävilleni! Otto Hänninen Vanhain koti Rocky Mountain House, Alta 90 V . suomalaista Lauantaina, jouluk. 14- p. — Saturday, Dee. 14, 1963 Sivu 5 Joulu rauhan, ilon suokoon, uusi vuosi onnen tuokoon! Tätä toivomme kaikille sukulaisillemme ja ystävillemme! Viljo ja Nick Kohtala. Rocky Mountain House, Alta Kun 90.vuotta sitten perustettiin sbomenkielinen oopperänfiyt-tämö> niin suomalaisten ooppera-sivistys ^ i suinkaan ollut aivan vähäinen. Helsinki «li vuosisadan puolivälistä lähtien ollut suosittu kylpyläkaupunki — samaten Hanko, Viipuri ja Turku, ja uiko maalaiset oopperaseurueet ja so-listikuuluisuudet vierailleet sään-. nöllisesti kansainvälisten seson: kicn aikana; Muutamat musiikki-ja teatterimiehemme olivat matkustelleet Euroopassa tutkimassa, oopperataidetta, ja oli varsin luonnollista, että : syntyi pyrkimyksiä saada Suomessa aikaan oopperanäytäntöjä myös omin voimin. Oopperataiteemme historiikkia kirjoittava piaistcri Tauno Pylkkänen kertoo tässä oopperataiteemme vaiheista. ' Suomalaisen oopperan syntyyri vaikutti ratkaisevasti se seikka, että Kaarlo Bergbom, Suomalaisen teatterin luoja, myös oli erittäin moni puolinen musiikkimies, jonka sydäntä lähellä erityisesti oli ooppera. Syksyllä 1870 uudelleen perustetun Suomalaisen Seuran draamallinen osasto, joka on suomalaisen teat-^ terin alkuitu, kätkee itseensä myös suomalaisen oopperan synnyn. D-aamallisen seuran ensimmäisissä iltamissa esitettiin puhenäytelmä-kohtausten ohella myös jo kohtauksia oopperoista. Mutta Bergbom ei tyytynyt näihin pieniin katkelmiin,- hänen^pää-määränsä oli kokonaisen oopperan esittäminen suorhen kielellä. Koko s>'yskauden uurastikin lauluosasto Verdin Trubaduurin harjoittamisessa, edellämainittujen lisäksi lauloivat päätehtäviä lorenz Nicolai Ach-te ja Ilta Lagus. Kapellimestarinaji oli Richard Faltin. Vihdoin perjantaina, marraskuun 25 pnä 1870 oli Arkadianteatterissa historiallinen ilta: ensimmäinen kokoillan ooppera esitettiin suomen kielellä. Trubaduuri esitettiin ka,ikkiaan neljä kertaa Helsingissä ja myös Viipurissa. Nämä näytännöt eivät kuitenkaan vielä merkinneet varsinaisen suomalaisen laulunäyttämön syntyä. Vasta kun kahta vuotta myöhemmin, monien taistelujen jälkeen, Bergbom vihdoinkin perustaa Suomalaisen teatterin, vuotta myöhemmin 1873, liitetään teatterin puhe-osastoon lauluosasto, Suomalainen ooppera. Nyt on saatu niinhyvin puhe- kuin laulunäyttämökin vakinaiselle po-iijalle ja kun 21 pnä marraskuuta' 1873 Viipurissa esitetään Lucia di Lammermoor, pidetään tätä päivää Suomalaisen oopperan syntynä. Tässä ensimmäisestä näytännöstä alkaa sitten ajanjakso jonka loisteliaisuus suorastaan yllättää. Harrastus oopperaa, kohtaan oli niin suuri, että Suomalaisen teatterin lauluosasto näinä vuosina oli yleisön ehdoton lempilapsi. Pääkaupungissa oli Suonialaises-ta oopperasta tullut nyt vaarallinen kilpailija Ruotsalaiselle teatterille, jolla oli ollut monopoliasema oop-peroitten ja operettien esittämisessä. Tilanne kärjistyi melkoisesti ja eräät tähän liittyvät seikat, sekä se, että yleisön suosiosta huolimatta oopperan taloutta ei saatu kannattavaksi, aiheuttivat sen, että teatterin: lauluosasto 1879 lakkautettiin. Vuoden 1879 jälkeen ei sitten Helsingissä -toiminut vuosikymme niin vakinaista suomalaista ooppe-ranäyttämiiä. Oopperainnostus oli kuitenkin jäänyr~kytemään heisin-kiläisissä^ ja niinpä \otettiin aina riemuiten vastaan ne oopperaillat, joita eri taiteilijat, mm. taiteilijapari Achte, Helsinkiin järjestivät. Kun sitten myöhempinä vuosina laulajattaremme Aino Ackte ja Maikki Järnefelt kohosivat maailmanmaineeseen, muistivat he myös kotimaataan, järjestämällä ooppera-näytäntöjä. Ei-illisiä oopperanäytäntöjä tapahtui myös mm. Sortavalassa ja Vaasassa. Mutta vakinaisen oopperanäyttä-mön perustaminen kyti yhä mielissä. Syksyllä 1909 pyysivät Edvard Fazer ja Aino Ackte Senaatilta avustusta vakinaista laulunäyttämöä varten, mutta vastaus oli kielteinen. Vuonna 1911 tulee kuitenkin tuumasta tosi, molemmat edellämainitut perustavat Kotimaisen oopperan, tosin epävarmalle taloudelliselle pohjalle, multa uskossa ja innostuksesta hankkeen onnistumisesta. Kapellimestarina toimi;Oskar • Merikanto, pcrustajatar itse tähtenä, miespääosia lauloivat Väinö Sola, William Hammar ja Eino Rautavaara. Parin vuoden kuluttua eroaa Aino Ackt« kuitenkin laitoksen johdosta ja johtajaksi aina vuoteen 1938 jää Edvard Fazer. Taloudellisia vaikeuksia vastaan sai lau-lunäyttämömme yhä kamppailla, mutta vihdoin valtionavun siaatuaah sen asema hieman paranee. Kotimainen ooppera siirtyi tällöin osakeyhtiölle ja nimi muuttui Suomalaiseksi Oopperaksi. Oman talon puutteessa piti ooppera näytäntöni sä Kansallisteatterissa, mutta siirtyi 1919 nykyiseen taloonsa, jossa avajaisnäytäntönä esitettiin Aida. Oopperan osakeyhtiömuoto purettiin vuonna 1955, jolloin perustettiin Suomen Kansallisoopperan säätiö ja laitos sai nimen Suomen Kansallisooppera. Edvard Fazerin jälkeen toimi Aino Ackte vuoden oopperan johtajana häntä seurasi Oiva Soini (1939—1952), Sulo Räikkönen (1952-^1955), Jouko Tolonen (1956—1960) sekä nykyisin Alfons Almi ja Tauno Pylkkänen. Suomen Kansallisooppera on esittänyt kaikki klassilliseen ooppera-ja balettiohjelmistoon kuuluvat teokset, useimmat suomalaiset teok set ja hyvin huomattavan määrän kansainvälisiä uutuuksia. Suomen Kansallisoopperassa ovat vierailleet hyvin monet maailmankuulut laulutaiteilijat ja voidaan hyvin sanoa kaikki nykyhetken kuuluisimmat balettitähdet sekä idästä että lännestä alkaen Ulänovasta ja Fonteynistä. Laitoksen huomattavimmat mu-siikinjöhtajat ovat olleet Oskar Merikanto, Tauno Hannikainen, Frans Mikorey, Armas Järnefelt, Leo Funtek, Martti Similä, Simon Per-gament- Parmet, Matti Visapää, Nis-se Rinkama, Jussi Jalas ja Ulf Söderblom. Suomen Kansallisoopperan yhteyteen perustettiin v. 1922 baletti, jonka ohjelmistoon kuuluu tällä hetkellä noin 15 balettiteosta. Ba-vuodesta 1952 vieraillut ulkomailla, mainittakoon vain vierailut Viesbadenin, Edinburghin ja Berliinin musiikkijuhlilla, laajat kiertueet USA:ssa, Ca-nadassa, Kuubassa ja Espanjassa, vierailut Länsi-.ja Itä-Saksassa, Belgiassa, Neuvostoliitossa" ja Ruotsissa. Yksityiset balettisolistit ovat lisäksi niittäneet mainetta monissa muissa maissa. Suomalaisen baletin perustaja on Edvard Fazer sen ensimmäinen balettimestari George Ge, joka pn.saanut Jioulutuksensa Venäjän keisarillisessa baletissa St. PjBtferburghissa. Herra Gen lisäksi on baletin kasvattajana ja kouluttajana toiminut pitkän ajan keisarillisen Marinsky-teatterin kasvatti Alex Saxelin. Huomattavimmat suomalaiset tanssitaiteilijat ovat olleet Mary Paischeff, Irja Aaltonen, Liisi Hallaa, Irja Koskinen, Lucia Nifon-tova, Elsa Sylvestersson, Margareta von Bahr, Doris Laine, Mai-Lis Rajala, Lisa Taxell, George Ge, Arvo Martikainen, Alf Salin, Robert Nikkov Klaus Salin, Jaakko Lätti, Into Lätti, Uno Onkinen ja Heikki Värtsi. Kansallisoopperalla on oma -balettikoulu, jossa tällä haavaa on n. 120 oppilasta.' RUOTSIN EHDOT PMn YDINASEETTOMUUDELLE Tukholma.^— N|in Juuan kuin ilmoitettttja ehtdja< ei .«le täytetty puuttuvat, edellytykset Polijd-lan ydinaseettoqii^tA .yyöbyld^jees-tä käytävästä realistisesta keskus-tel «8t«,«BneiAaotshi «likoina ri Torstiin Nilsöon vastatessaan hioi^He 'Viime viikolfa jetiitettg^ kysymykseen vaUlopäivilläi Mi- ; tään aloitetta tätä asiaa koskevista . neuvotteluista ei «sitetty YK:6sa.. Mikään pohjoismaa myösjiään valmistaudu hankkimaan- itselleen ydinäseKa. Presidentti Kekkosen esittämiä ajatuksia ' arvostellaan. Ruotsissa, juuri, näitä näkemyksiä lähtökohtana pidettäessä. Menetelmä estää ydinaseiden le-viämfnen luomalla ydinaseettomia vyöhykkeitä ediellyttää alueeliisip. sopimuksia. Geneven aseidenriisuntaneuvotteluissa ydinvallat i>vat päässeet yksimielisyyteen siitä, «t- ^.ätähiä menettelytapa otetaan Icasir teltäväksi sopivassa tilaisuudessa. Jotta Ruotsi osallistuisi ydinaseettoman vyöhykkeen muodostamiseen, on sen «räänä eiitÄäa, e i ^ 4ahän vyöhykkeeseen täytyy kuulua mah-dolllsimmfth moHet Keski- j a Pohr jois-Eurbopan maat. Toisena ehtona on, että ydinvallat rybtytijät vä-heUtSmään kilpavarusteluaan .ja lopettavat ydinkokeet. Ruotsin asenne tässä kysymyksesi-sä säilyy samana myös vuoden 1964 tammikuun 1 päivän jälkeen.; Tulevissa aseidenriisuntaneuvotteluissa tulee Ruotsi kaikin keinoin pyrkimään kansainväliseen .-ratkaisuun ydinaseiden leviämisen estämisessä. Undenin suunnitelma säilyttää tässä yhteydessä ajankphtai-suutenssa. NLn ja Tshekkosloyakian talousyhteistyö laajenee letti on paljon Tshekkoslovakian ja Länsi-Saksan Länsi-Saksa ja Tshekkoslovakia ovat sopineet voimassaolevan ja kuluvana vuonna päättyvän 3-vuoti-sen kauppasopimuksen pidentämisestä vielä vuodella. Vaihdon arvoksi on laskettu 294 miljoonaa D-markkaa kumpaankin suuntaan. Ensi vuoden alussa aloitetaan asianomaisten maiden kesken neuvottelut uudesta pitkäaikaisesta kaqp pasopimuksesta. Tällöin käydään myös neuvottelut kaupallisten edustusten perustamisesta vastavuo roisesti, kuten on tapahtunut kuluvana vuonna toisaalta Länsi-Saksan ja toisaalta Puolan. Romanian ja Unkarin kesken. Alustavia neuvot^ teluja kaupallisten edustustojen perustamisesta kävi Länsi-Saksan parlamentin varapuheenjohtaja Dehler jo toista kuukautta sitten Prahassa. Tshekkoslovakian ja Neuvostoliiton allekirjoittaessa äsken sopimuksen voimassa olevan yhteistyösopimuksen jatkamisesta edelleen 20 vuodella käytiin asianomaisten maiden edustajin kesken myös huomattavia taloudellisia yhteistyöneuvotteluja. Viimeksi mainitut johtivat taloudellisia asioita käsittelevän ministeritasolla olevan yhteistyökomitean perustamiseen sekä suureen kauppasopimukseen ja laajaan muuhun taloudelliseen yhteistyöhön. Uudessa taloudellisessa yhteistyökö: miteassa kumpaakin maata edustaa m.m. 5 ministeriä. Kauppasopimuksen mukaan ensi vuoden kokonais-kauppavaihdon arvoksi sovittiin 1,500 - miljoonaa ruplaa, mikä " on suurin sopimus, mitä asianomaisten maiden kesken on koskaan solmittu. Kauppasopimuksen puitteissa rakennetaan yhteisesti yli 100' kilometriä pitkä rautatie Neuvostoliiton rajalta yli Karpaattien itä-Slovaki-. assa.sijaitsevaan Kosicen rauta- ja teräskeskukseen. Neuvostoliitto toimittaa Tshekkoslovakiaan mm. 15 miljoonaa tonnia rautamalmia; huomattavia määriä öljyä ja koksia, erittelemättömän määrän Tu 124 lentokoneita siviili-ilmailua varten, vehnää tavanomaisen määrän, eli 1 —1,2 miljoonaa tonnia. Tshekkoslovakian vientitoimitukset Neuvostoliittoon käsittävät pääasiassa koneita, sähkötarvikkeita ja teoUisuusva^ rusteita. Huomattavan vientikiinti-ön muodostavat myös kulutustavarat. YLLÄTTYNYT Mies toimi kaikin voimin ehdokkaansa valitsemisen hyväksi vaaleissa ja joutui lopulta oikeuteen. "Miksi on minut pidätetty'?, hän tiukkasi? " "Teitä syytetään siitä; että kävitte äänestämäs.sä useita kertoja", vastasi tuomari. "Syytetään," huudahti miekkko-nen. ' Ja minä kun luulin että siitä maksetaan minulle." Hy a a aa vaa lOUBua ja onnea v. • Vancouver, B. C. Emil Jokinen Fanny Lind Inga-Salo Rauha ja Mikko Kekäläinen Aune ja Kusti Rintanen Armas Rissanen Frank Numoni Martha ja C. Wicklund Huuko Nieminen Oloneuvos Lappalainen^ Albert Tuominen Anna Savola Bertti Johnson Hulda Gröhn Emil Wilen ^ A. Laukkanen ja perhe " 'K, Mankinen Elli ja John Murre 5317 McKinnon, ^ Vancouver, B. C. K. Falk Annie ja Urho Tynjälä Manda ja Antti Ranta Aino ja Gust Pollari, v 2288 Harrison Rd. Vancouver 16, B.C; Martha ja Mikko Terävä Arvi Koivisto Hj. Lemmetty Minnie ja Karl Vainio Hilma Freeman Jcmina ja Henry. Ni.ska Ida ja Pentti Joukaine Martta ja Einb Suojanen Mary ja Arvo Nurmi otto Johansson Kaisa Gestrin • Sointuia, B. C. Alli ia Wesley Niemi Mabel ja Harold Malm ja Johnny Aili ja Matt Anderson Anton.Impola Dan Wartie John Fredrickson Helen ja John Mäki Lyyli ja Sulo Salo Selma ja Matt Korte Väinö Wir'kld Liisa ja Matti Syrjälä Amanda Tanner Katri Riksman Anselm Huhtaila Leila ja Paula Salo - " • Websters Gorners, British Columbia Eva ja Wn-.:. Jaakkola Ida ja J . Turunen Violet ja Wm. Ojaniemi Anni ja Arvo Skytte Onni Jokela Oskar Salmi Aili ja Lauri Kauppinen O. Pesonen 19641 • Eckville, Alta Mary ja Chas. Raunio Ida ja Jack Hill Jack Laitinen Arthur Stenlund Väinö Tervonen Matti Hannula • Ricfimond, B. C. .Toivo-Boren Aini ja Kaarlo Huovinen Mrs. Hilda Hill » Sylvan Lake, Alta Waller Jarvie Hanna Lund ja Walter Saima ja Emil Mattson Violet ja Joe UnUnen • Ladysmith, B. G. Eeva ja Hugo Rulti Hulda Nelson Hilma Leaf Victor Alton Ida ja Ben Sarlund Yrjö. Kotila Urho Lähde Sandra Similä Eini ja Vie Niemi Elli ja Alex Muhola •Hammond, B. G. Meeri ja George Korhonen Anna ja Armas Romban • Rocky Mountain House, Alta Kustaa Apponen • Revelstoke, B. G. Venla ja IVm^ Heinonen • Blairmore, Alta Siiri Maokie Väinö Ross »Prince George, B. G. Emil Mackie » Gamp Woss, Beaver Gove, B. G. Arvi Seppänen Jack Laine / Viljo Rahko •North Surrey, B. G. Anni Tapio ja perhe » Dinsmore, Sask. Hilda ja John Särkilahti Oscar Hania. Lydia ja JOhn Huttula » Port Essington, B. G. Marie ja Arne Hautanen •y • |
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-12-14-05
