Vapaus, May 9, 1968

              Sivu 2 Torstai, IJoukok; 9 p.r-^l^ May 9, 1968
INDOEF PEFINNDNEINSHT LCAABNOARD IOARNXS3 AN i
EBtabllshed Nov. 6, 1917
MANAOERt B. S U K S I A.
VAPAUS iUBERTY)
E D I T O R V W ; E K L U N D > :
' " ; TBUBPHONKt O F F I C E AND E D I T O R I A U 6 7 4 - 4 8 6 4
Publlfihlrig Co. Llinlted, lOÖ-lOä äi-Öt. Weäl!r SudbUry/öntaHo, OaiiW
MalUnfiraddress: Box 69
Xdf «rtlsing raMs upön' ap^Uce(iUäti/ fi^ai^iUon f i ^ öf ctaao^. :
Authorlised as aenexdx xCbfdoAeriNä äpÄÄa bynlUaAteNind tLi bÄo^ Nf G.ptohUseAt aPGgoeLf etIlnPo IlfcRlaobs?ih >;i btiipartaenti; ÖttkiJ^
inc «10.00.8 6 k kk.k .$85.t.K2)6 SuDomSAee:nn:. 11^ v k. 1$11.510.0, 06,6 kkkk. .$65J.175»
POMMr-n BISNES i i ^ POUtllKICA
Kenen "väkoffihen"
kauiS^uiusltielhon rtaolhisaiiAa ksöaättiätrrotialiloMiittiitaiä, 'j asid nciäitä . tm^kavtkisiivioi-a jpaie nreaimdipouiäu^-' ithismiae seelluisreana vsaetik kaann, seatltaäis eVniaentni ammsft in Vsoadaairtsiataäi nk ehsukoumsteioltianeesesta s enne puhuivat pöikkeu!k(settä "vihollii^'' ja "Pohijois-Vietnamin
"misttääh ilääh stieelnla iosnta Canan ahdear äottläluSt äluöodnan^oäll iVseinetin Kamysiyam Vyaksstaeann, "? Atai-nCoaansatadaanin 'p'vit^äoislliis molalaa,n j"o sk eaih msäulauisteetn , onviaint "avinihaoklilnis iGa"e,n mevuetn­secö^
ttoiihmulaönfeadl V vieatlvnoaniitVailki^ö mnyists ioknäinyn iyiishstäen oäle vjäisienm taniasatenlaui hpinu önläuh-- tdyösi'.t i M''suatniaa vsaiiptäau dheuno"li mnaimttais's cäa ijiaatdkalulaviasisltlie sseaSlallaikdustlaje tektaäasäityi sttäie,­että
vietriamilaisiet iöänmäan puolustajat ovat muka meidän
"vihoUisiamme"!
Töinen jattkuvasti uusiintuva emävalhe on ylempänä mai­nittu
väittämä^ että amerikikalaisia hyokkäyajoukkaj a vastas­sa
'6A Ätölä-Vietiniälmissa aina ja kaikkialla "Pohjois-Vietna-min"
VäJdtuisiä asevoimia.
Tosiasia tietenkin on, että Etelä-Vietnamin kansallimen
vapauitusrmtaima johtaa Etelä-Vifetnamissa käytävää puolus­tustaistelua
vierasmaalaisia hyökäcääjiä ja niiden saigonilaisia
apureita vastaan, ja että mainitual vapafutusrintaman asevoi­mat
YtuliMöseestätia ntu nVni©ettt!ufcö jnag ^tupna!nrtuisa^anttieun t onsiaim^^e llä. että korkein­otana
ntu U10u tt avia pi2a ap^i-todseisMihtäia y£etlijeiälää»f-tV ijeath säiWsarni avaanp aauuSsttlatäänisatealnijo isPtaoh - jooni s-sViisie teAtealäih-visi^tat.r iiVämältäiliaVisaia e ifjt&a krtauirkfsktöi eVtflefleät-fvciofehtng^a-mpairlatiässaeatn episutao - Mvapstauuistvuösimrihatita inoavila tk önnimieiiennuo5mflsaeann. jEa t(ekläo-Vntrieotnllianm alinais uikuadnessasall.i sen keti Mount tsaa a"dtaa rkcaonitauds aplayihseittt äjäot enkaerifitnö tu"d cojam ataarnk, oeitttuäk sveineatn kaa­i­msyiylastiäset
Ciasännamdanaa n"vyishtäovlläitsi ao"v, ajat) ejfottsäta kniänm kää sit"tävmihoältltiösemft"ä sktäoo s­ntuavnautl
iakisaiisktais"t!a tosiasioista huolimatta isittenkin "pchjois-viet- set, Pyahhteinis kpiuinolni atällsisseäst iy hvtieeyläd estsaärid obnuv saet, ecfattnäa dmaloaniseett s iontitsailmvatä i­pähäYak
saisätäväisnta fttiäamttaä mseoiiiksekta poosolidittttaisae, tk muiynrkikai ktäynpakleaät täoynd neysitkäy.­naieknaknaai
kiktseea ttoytöuvuädeennkleihnt iepnuo luasptuaaim jiane tnu k—e am; Jisosäs k toaärkvaitaana,n neinin­neyttte
io nto tauikuatt aty söasakteanisni etlyläön mtääyö sm aVaanp aruadkedno nle vtäitktäämläiniseekns i knanii­n,
salaistemme keskuudessa.
Painostusta USAta kohtaan
ilahdVuitiktaonnu tl otpieutolk, estatääp mWa sfithiinnigitsoknu njnaa Hn asnuoi^ o^v alt päässeet lsuojpeinm uaklosietetnam siiisteäk,s ie tptäid etaäluäsnta vmatta hkdesoflcluissetsetlui itj or atäumhaännne uvviioktoten­lvoaprmulalaa
aia lknaiienn cPaanraidisaisiasais.t eYnK k:nu inp ämäsuihidteeenrkii nU r aTuhhaanntt aihlmtoaisis­i
ttäen kkohahtasaomjeinsp sauiukraesnta esnoepmimmiseissttöan^ emttiäel ipseit eoenn "spaanroaess suauanti nteäns"­minkHäah
hloäinn soenl itpyitkksäeänn m auikkaaaann kkeusuklulustte. lujein tavoitteena on nYahmdyias vvaaltsataina ns,o tjaat osiimihieenn leiihtdtyovitätat losepiektatiatm, eintteäfn pPäoähsjtäoäisn-V ievta­r­s;
i naiTsiäimn ära uehi atinetneenukväoätntel utiahrikao ita sitä, että nyt on kaikki niin Phyavriiinsi settat.e i tarvitse muuta kuin odottaa lisää"hyviä uutisia" askePl äjain vnaäsittoäin r iovnej äas ikai.r jNoiytett toanes soat eottnu pvaaljsoitna menesrimkkmejääin seinitä , evtutoäd aYtuTlkhsdeynsv laoltpaeintt atmavioseitktseie njaa uelik oolme apailkaaisinteenn asosepvimoimusi evne rkeno­-
ttäiäu ttahmyöiskekksäiy. ssSoedna sssiajaaann enpääyotntänäist usmiltäise,n e ttjääik Weenakshinin'g topnä äysrtäit­—
ne ukvuoitteteHlu opnö. yadiäenmm äiänr essesläite tstayn e—lem oana nta erhktooijtau,s jGoiedneenv menu ksaoa­n
psii mmuakaskessit"a jvaä sliitttääm tiäetttää siararcdnat tsaialj oEitetetuläk-Vsi ieatnmaemriik k"ailtaseisniaä iasesek­­vmoiamaipae
r"äullep.p oamattomalle tukiasemalle" eli Etelä-Vietnamin suosJtuosn unt ä"inaik aetia uoihliisni", sainlltoaimn isoeleilnsi sWiitäa,sh minightoinn paäikivoäjäan s imtteienn -
AmerikkälainenB-SEydinpommi-kone
putosi Grönlannin rannikolla.
Amerikkalainen atomikoneiden tu-lualus
Enterprise vietti viisi päivää
jafpaniläisessa Asebon kaupungi&a.
KakÄi Cli tai>ali4umaa, jotka saiVat
kuäenkin aikäaii samahlaättiisen
reaktion. Amerikkalaisvastaisia mie-lenosoituksirf-
järjestettiin Tanskalfesa
ja Japatiiäsä' Skandinavian lehflet
tuoÄiitsivät aftkatasti Grönlahnlssa
tapahtuneen onnettomuuden. Tans-kän
:NATÖ:stä feroahiista' vaativaf
mielialat saiväl uutta pohtta. Japa­nissa
edistysmieliset vaseinraistovoi-;
mat voimistavat taislieluaan japani^
lais-amerikkalaisen turvallisuussopir
niuksen uusimista,^ vastaan vuonna
1970.
Wasliingtonin sotapolitiikan ai­heuttamalla
tyytymättömyydellä on
syvät perusteet. Grönlannin oiinetto-rrtuus
merkitsijo kuudennentoista
ainerifckalaisen ydinpbmmikoneen
tuhoutumista -Vieraalla alueella,
tiaikki muistavat, miten Espanjan
rannikolla etsittiin usean viikon
«njan (maanviljelijöiden pelloille, tai
mereen pudonneita atomipommeja,
liaikki tämä aiheutti ymmärrettävää
huolestumista Yhdysyaltajen liitto­laisten
keskuudessa. USA:n pommi­koneet
eivät saa lentää riippumatto­mien
maiden alueen yläpuolella,
mutta ne partioivat jatkuvasti NAT­Oin
sotilasliittoon kuuluvien valtioi­den
ilmatilassa. Onnettomuus saat­taa
:tapahtua millä hetkellä hyvänsä
ja ydinpommin räjähdys voi aiheut­taa
kansainvälisen kriisin: jonka seu
raul{sia on vaikea ar\'ata.
Japanin känsän huolestuminen on
yhtä perusteltu. Tämän Hii-oshiman
ja Nagasakin ikuisesti muistavan
maan rannikolla Vietnamin väestön
barbaarimaiseen joukkotuhoon osal­listuvat
amerikkalaiset sota-alukset
käyvät lepäämässä sekä täydentä­mässä
muona- ja muita varastojaan
Enterprisessa on ainakin kahdeksan
ydinlaitetta. USA:n lentotukialukset
ja atomisukellusveneet ovat jo luke­mattomat
kerrat käyneet hakemassa
varastoihinsa täydennystä Japanista.
Tämä vetää Japanin, tämän suuren
ja itsenäisen aasialaisen valtion mu­kaan
amenkkalaisten Kaakkois-Aa-siassa
käymään epäoikeudenmukai-s-
een ja kaikkien kansojen tuomitse­maan
sotaan.
SUOSI SUOMALAISTA
OSTA KOTIMAISTA
Niinhän sitä on totuttu oikein is­kulauseilla
kuulemaan ja näkemään
suurin kirjaimin. Multa vieläkin jos­takin
ihmeellisestä ja selittämättö­mästä
syystä ainakin suomalainen
halveksii omaansa, vaikka maailman
markkinoilla suomalaiset tuotteet ja
taiteet,' vieläpä työntekijätkin ovat
oikein kuuluja ja malliksi kelpaavia
toisillekin.
Suomeen menee taas tänäkin ke­sänä
paljon Yhdysvaltain ja Cana­dan
suomalaisia verestcmään Vanho­ja
muistojaan, monet aivan vuosi­kymmenien
takaisia. Helsingissä on
kuuluisa huvipuisto Linnanmäki, jo­ka
puheiden ja kirjoitusten mukaan
on katsomisen arvoinen. Niinpä se
on taas avattu kesän ajaksi ja leh­dessä
oli kirjoitus siitä, mitä kaik­kea
siellä tullaan näkemään. Kirjoi­tus
oli muuten aika myötämielinen,
mutta mitä sanotaan viimeisestä lau­seesta,
josta jäi ainakin allekirjoit­taneelle
vähemmän miellyttävä tun­ne.
Viimeinen lause kuului: "fii oh­jelma
järin heikko ole, vaikka on
tehty suomalaisin voimin."- Voiko
sen selvemmin sanoa mitä kirjoitta­ja
ajattelee suomalaisista voimista?
Samalla sivulla toinen arvostelija
kirjoitti amerikkalaisen jääbaletin
esityksistä Suomessa kehuen ja ylis­täen
sitä muuten, paitsi "aisti ja
maku on jäänyt värien varjoon ..
Se ei olliit hullummin sanottu, aina­kaan
kun ottaa huomioon suomalai­sista
kyseen ollen.
Maailmalla liikkuessa oppii näke­mään,
että kyllä suomalaiset siinä
osaavat kuin jotkut muutkin kunhan
vaan asioita katsotaan puolueetto­masti.
— Suomalaisten puolesta.
tämTäästsöän täti,la enttteäes sCaa noalidsai nv ählat­lli-
nvoeisrstäiat Vjaie ntniaillmäi sptao hkjualljleat estöavaitna apin<oi ss ikitaäik, kei ttuälk oVmieatanta m kuausleu-u tutäs vräiesntit äisseik äav oaimmeersitki kjaal apisätäent-, svai etsiiisaämisiislatäisi llaes,i ojiositlala m oinnk täääynd eulllikseotp uooikliesuend evt apUäaänt täyärit tämmaaäntt-ä_ ejtiteän mpuuoidleelnle ,r auvahaaitnimpuaölllau sttaiu-- sekafarittttuäa ^as iaWana.s hinigto^ 0^ vieläkin jotakin muuktaa-s-ttia, ietottiäm ievnii vjayttktealmyjiesnen j aas esnole-sta
iktsueimA äpäirkäaäimseeisno ik• esuodpiemnu kpseereuns tepeälälase, msein neänk yVyie tnniaismtäm pkreasnisdaenn t- Weahsdhoinitgttao npionm mtuitluekes enlo jpae/ ttmaau ut nti oLisytan,d iojoni dJeonh nmsounkina ainta r"knoeituuvkostetlelilsuets tji aptkeussvimat isktiiasiusatän alaikuasuan"- msoiata tvoaimstaeannsa; rPyohhdjyotitsä v- äV ientneau-- jsail läva aerdöfejass"ä. on, kuten mr. Johnson väittii, "paljon vaikeuksia sevkosti teVluieithnianJ rnaisushaa vn. p1a9l5a4u ttteahm-i-
mukJaö ösn n1y0t,0 0a0jar tieiallailainn p näfiiiötäsa "dvmaaalrnomja"a amnsiatä r aYjjhödjeynsv ualllkooiplluao - dysnen G, eknirejvaeinm erna uhjaa nhseonpgimeiunkm- u- lv^aaa; ronisitian,m mitäitä o nsi tVteine,t nvaomidiana knaknasaanil las aonmoaa ssnai isntiäaa stosadaenll,i smisitsa- ktualiosmelalaan t asvoatalljao ujkak sounbssait uitltmavaan sdäe llyehedny sovpaeJrtaatliaoijsaeatn m mi^aahsitsyaö,- i bjnaia shsyaö jkak mäyesrvefoUltnä?at jatkavat e- ehmdoututotam apno itso sViaiseiatnina mpioshtaj,a llsae,n
menSsäelv äsyäv yoynd,e sestätä peänäesmitäm eirsttöob na mtäesrtäikk lailkaaisisisetsat ah asoludaaast asy Vdäie-t- , etltaäis iVlliee,t neaikmä k uhulislsuäuä hvle tntaaptanlui-k- nnaadmailna ipseietn ytälee nursähe ajtaa kkaonksoa aa gvaatstteaia^rat, ikihumteinsk usintäita .h aluavsrt ca-skeesnsraa aleYilhled yjsav apltöailiniit iksootilalei.si lte
On olemassa toisenlaisia amerik­kalaisia;
pommeja. Niitä pudotellaan
Vietnamin demokraattisen tasaval­lan
rauhallisiin kyliin ja kaiipunkei-
•h n. NfartäXih pftmmit 'äimit&VBt
ytkavia poliittisia seurauksia, Tä-niän
päivän maailmassa ei ole rehel­listä
ihmistä, joka ei suuttuneena
tii^mitfeisv vtethaniilaisten joukko-
;?Tiurhaa., Kansainvälisessä politiikas­sa
ei tällä hetkellä ole toista sen
tijrkeämpää kysymystä kuin tämän
jiilman, barbaarisen ja likaisen so-diin
lopettaminen.
i Miksi presidentti Johnsonin halli­tus
on suhtautunut niin välinpitä-niättömästi
maailman yleiseen mieli­piteeseen;
-i Pääsyynä on nähdäksemme se, et­tä
jos amerikkalaiset poistavat jouk-
Ifbnsa, Etelä-Vietnamin väestö ei
."Ilostuisi elämään AVashingtonin ha­luamalla
tavalla. Tämän tunnusta^
vht useimmat amerikkalaisetkin
tarkkailijat
New York Timesin kirjeenvaihta­ja
Harold M; Brown, joka on viettä­nyt
monia vuosia Vietnamissa, on
kirjoittanut, että Saigonin mario-nettiarmelja
hajoaisi heti, jos ame­rikkalaiset
.poistavat joukkonsa, sillä
huomattava osa sen sotilaista suh­tautuu
myötämielisesti Etelä-Vietna­min
kansalliseen vjipausrintamaan.
joka lehtimiehen sanojen mukaan
on Etelä-Vietnamin ainoa suosiota
nauttiva poliittinen järjestö. Bfown
tunnustaa; että amerikkalaisista
miehitysjoukoista on etua vain Sai^
gonin hallittil&elle ja palkallisille
Urakoitsijoille, jotka saavat suurir
voittoja teiden ja leritokent^tien ra­kentamisesta.
Vielä suurempaa voittoa* USA:n
viranomaisten antamista tilauksista
saavat kuitenkin Yhdysvaltojen liike
miespiirit. Heidän sodasta saamat,
tulonsa kohoavat miljardeihin. Val­taosa
niistä 25 miljardista dollaristftj
jotka veronmaksajat joutuvat vuo­sittain
uhraamaan Vietnamin soitaan,
siirtyy siiurimpien ihbnapollyhty-mlenkassakaappälhin;
Pommit ja
pommikoneet, napalmit ja myrkky­kemikaalit;
panssarivaunut tykit ja
ammukset ^-^ kaikki tämä muodostaa
vbitonlähteen kymmenille amerikka­laisille
yhtiöille ja liikemiehille ja
valitettäVästt myös näiden yhtiöideri
palveluks^sa oleville, virkailijoille.
Presidentti Johnson ylisti tuon tuos­takin
USAin työllisyyttä mainitse-m.
atta kuitenkaan minkälaatuista on
tämä työllisyys. Tästä syystä liike­miehiä
eivät miellytä rauhanvetoo-mukset
enempää kuin kehotukset
järkevyyteen ja rikollisen sodan lo­pettamiseen.
Tanskan ja Japanin kansat tunte­vat
häpeää hallitustensa ja liikemies
tensä avoimesta: osallistumisesta näi
hin likaisiin asioihin. Tämä tunne
valtaa alaa myös USA:n kanssa liit­tolaissuhteissa
olevien maiden kan­soja
Maapallon kaikkien kansojen
rauha ja turvallisuus on kaikkien
rehellisten ihmisten sydäntä lähellä.
— Vitali Jelistratov.
MUISTOMERKKI HAliHOlLE VALKEA­KOSKEN
NAISKOHPf^ANIAN HAUDALLE
HAlVENNimiHAA Mtl>AI^ li?
iKitchener, Epäilevät lihanosta­jat
punnitsivat ostojaan kylpyhuo­neen
vaaolUaan sillä aikaa kun hal­lituksen
tarkastajat tutkivat IRiojen
painoja kalidessa lihakaupassa, sa­nottiin
tUomarl A. D, Barronille
maanantaina.
Molemmat, kuluttajat ja poliisit
löysivät vajauksia painoihin nähden
mutta hallituksen Uh^tatlcastajat to-tesiv&
S vielä, että osia naudanllhasT
ta, mitä tarkastajat olivat ostaneet,
oli kokonaan poissa tai oli tilalle
pantu pilaantunutta lihaa.
. Nämä todisteet tuotiin esille oi­keudessa,
missä -on syytettynä Du-ade
McOsker, Alvä, Okia., ja John,
Barrable, Kitcheneristä. Molemmat
miehet ovat Beef City Meats ja Twin
City Meats liikkeiden edustajia ja
heitä syytetään yleisön pettämisestä
ja Weights and Measures Aefn
väärinkäyttämisestä. Syytteet nos­tettiin
sen jälkeen kun Ontarion
maakuntapoliisit sulkivat useita hal-vennuslihakauppoja
kuudessa Onta­rion
keskuksessa Miehet eivät tun^-
nustaneet syyllisyyttään.
Kun oikeuskuulustelut alkoivat
perjantaina, neljä USA:n kansalais­ta
joita syytetään kahden kaupan
pitämisestä, karkasi takauksesta
huolimatta, menettäen täten takausr
rahan, yhteensä $12,000. 16:sta syy­tetystä
o n M USArrt kansalaisia.
Viisi kaupoista on yhdysvaltalaisten
kontrolloimia.
VaJlkaisel; ampuiva!t 36 nu<orta tyttöä Helsinki. (KU)—- Arvokkaalla
ja vaikuttavalla tavalla ovat Val­keakosken
työväenjärjestöt pääs­seet
yhteistounintaan luokkaso­dassa
kaatuneiden ja surmattujen
toverjensa muLston kunnioittami­sessa.
Vakuuttava todistus siitä
oli Vappuna Hauhon Mustilassa
pidetty muistojuhla, jossa paljas­tettiin
muistomerkki valkoisten
ampumien 36:n Valkeakosken nais
komppaniaan kuuluneiden neitos­ten
haudalla.
Noin 700 henkilöä, joista suu­rin
määrä valkeakoskelaisia, oli
kokoontunut muistomerkin paljas­tustilaisuuteen.
Tcloituspaikka on
Mustiian kylässä Tuuloksesta Luo­pioisiin
johtavan tien läheisyydes­sä,
jonne valkoiset kuljettivat
Tuuloksen Syrjärttakana vangiksi
ottamansa Valkeakosken nalsr
komppanian, jossa oli 36 neitosta,
nuorin 14-vuotias ja vanhin 23-
vuotias. -
Muistojuhlassa.Valkeako.5kcn soit­tokunta
johtajanaan rehtori Matti
Peltonen viritti luonnon keskellä su-nisävelensä.
Valkeakosksn Työväen­opiston
naiskuoro lauloi kapellimes­tari
Olavi Arrankoskcn johdolla.
Lausuntaa esitti Pirjo Tuomcnoja.
Muislomeikin palja-stuspuheen pi­ti
kansanedustaja Kauko Tamminen
jonka jälkeen punainen verho pois­tettiin
muistomerkin yltä työväen­järjestöjen
lippujen laskeutuessa
kunnia-asentoon.
Ensimmäisenä laskettiin muisto­merkin
juurelle Valkeakosken työ­väenjärjestöjen
yhteinen seppele.
Hauhon ja Tuuloksen työväenjärjes­töt
loivat kumpikin oman soppelcen-
?ä. Seppeleen la.sl:i myös Hameen­linnan
sosdem kunnallisjärjestö.
Leikkitoveriensa muistolle laski
kukkansa Kerttu Kulmala.
Toisen puheen piti talousneuvos
K. Vuorinen selostaen luokkasodan
historiaa ja työläisille paikallisesti
koituneita menetyksiä:
Naiskomppaniasta jäi eloon yksi
henkilö, rouva Martta Kivistö,
jonka tavöiitinune puhelimeen.
— Minä sairastuin kork-'2aan kuu­meeseen
ja lähdin sen vuoksi pois
ketjusta parisen tuntia ennen komp­panian
vangitsemista Tuuloksen
Syi'jäntakana, joten sairastuminen
koitui minulle elämJiksi. Juuri en­nen
lähtöäni lähetti toi tiedon, että
raksalaisia oli marssimassa Hämeen­linnan
suunnasta meidän takanam­me,
jolloin komppaniamme asettui
ketjuun Hauholta Lahteen johtavan'
tien varrelle.
Naiskomppaniassa oli kaikki
naimattomia tyttöjä, etupfiässä-Val-keakosken
tehtaiden työläisten lap­pia.
Kun yksi lähti, niin lapsuusystä-vä
tuli mukaan; Minä läksin suoraan
kotoa ja olin silloin 15-vuotias. 16
vuotta täytin Hämeenlinnassa van­kileirillä,
jossa pääsin vapaaksi elo­kuun
3 päivä viiden vuoden ehdon­alaiseksi
tuomittuna. Kaikkein nuo­rin
ammutuista oli eräs Järvisen
tyttö, jonka etunimeä en muista.
Hänen elämänsä päättyi 14-vuotiaa-na.
Juhlapaikalla oli myös hauholai­nen
Kalle Nieminen.
— Minä tulin pikkupoikien tapaan
katsomaan mitä tällä paikalla oli ta­pahtunut.
Se oli silloin jo peitetty,
sillä teloitus tapahtui viiden aikaan
ramana aamuna. Tällä paikalla oli
hirveitä jälkiä, vorta oli maassa ja
erikoisen paljon tyttöjen hiuksia,
Sääksmäki* johon Valkeakoski
luokkasodan aikaan kuului,: joutui
ankaran valkoisen terrorin: alaisek­si.
Henkensä menetti 370 työläistä,
jcista 180 Valkeakosken Työväenyh­distyksen
jjiseniä. Nyt paljastetun
muistomerkin valmistelua on suori­tettu
viime syksy.stä alkaen. Joukko­haudan
paikka on vuokrattu sadaksi
vuodeksi Valkeakosken Työväenyh­distyksen
hallintaan. Muistomerkin
ja haudan hoitoa varten on perus­tettu
hoitotoimikunta, jossa kaikki
paikalliset poliittiset työväenjärjes­töt
ovat mukana. Muistomerkin on
veistänyt Hugo Kivistön Kiviveistä-'
mö Valkeakoskelta.
Muistojuhla päättyi Työväenmars-ä'iln.
Jonka voimakkaat sävelet kai­kuivat
elämään virkistyvän luonnon
keskellä. — Mikko Eränen.
iMsäoäm ivpaosimtananin hyökättiin
Pekfng. Pekingin keskustaanil-
Hiestyneet julisteet hyökkäsivät än.
karasti Kiinan tiede, ja tekniikka
ministeriä Nieh Jung Tshenlä vas­taan.
Nlehlä on pidetty Kiinan ato­mipommin
isänä. ,
"Pommittakaa Nieh Jung Tsheniä'"
luki, julisteissa, joiden ilmestymis­tä
pidetään merkkinä uuden arvoä-teluaallon
alkamisena ministeriä
vastaan. Nieh on Kiinan kommunis­tipuolueen
keskuskomitean jäsen.
Melkein'$SOO,0ÖD edestä llikevaih-toä
oli tehty muutaman kuukaitdef^
alkalia kahdessa haivennuskaupassa,
joissa suoritettiin polisitarkastus
maaliskuun 26 pnä.
SalapolisikeraantQ Ha)rry Pete to-'
ilistt että tilikiijat (ledgers) jotka
takavarikoitiin, osoittivat, että $258,-
948.51 edestä liikevaihtoa oli tehty:
Twln City Meats Bridgeportiii. kaU-pan
välityksellä, syyskuun i4 ph
1967 jamaalbkuun25^:n 1968'v31i>
senä aikana ja $167,321.31 iBeef "City
Meats, Londonin kaupasta, tammi­kuun
2 p:n ja niaalijrfcuiin 25 p:n
1968 välisenä aikana.
Elokuvaohjaaja
Aleksander Ford
erotettiin Puolassa
Varsova. _ ' Puolan tunnetuim­piin
kuuluva elokuvatuottaja Alex­ander
Ford on erotettu kommunisti­puolueesta,
koska hän ei hyväksynyt
itseään vastaan kohdistettua ai-vos
telua eräässä puoluekokouksessa
ilmoitettiin Varsovassa perjantaina.
Toista elokuvaohjaajaa Jan Ryb-kowskia
moitittiin ja varoitettiin
eräässä hänen elokuvassaan esiinty.
yistä "virheistä". Elokuva käsitte­lee
kiellettyä sodanaikaista rakka­utta
puolalaisten orjatyönteki joi­den
ja saksalaisten naisten välillä.
Rybkovvski ja kolme muuta tun­nettua
elokuvaohjaajaa Cresiaw
Petelski, Wanda Jakubowska ja
Jeray Kawalerowicz myöntävät omat
virheensä, sanottiin edelleen.
Praiha ei äoimi suhteita
Praha. — Tshekkoslovakia kiisti
torstaina-iltana suunnittelevansa
diplomaattisuhteiden uudelleen sol­mimista
Israelin kanssa. Suhteet
katkesivat lähi-idän sodan voksi.
Uutistoimisto Cetekan julkaise­massa
ulkoministeriön lausunnossa
sanotaan, ettei tällaista tekoa har­kita
"nykyisenä aikana, jolloin Is-raelin
hallitus kieltäytyy noudattaa
masta turvallisuusneuvoston päätös­lauselmia
ja lisää jännitystä alu­eella
uusilla toimilla.'
T^heJddjohtajal
tapasivat NL:n
Meimniän jdltdon
Moskova. — Tshekkoslovakian uu­det
johtajat, puheenjohtaja Alex­ander
Dubcek, pääministeri Cerr
nik, pariamentin puhemies Smrkov-sky
ja Slovakian puoluejohtaja Bi-lak
keskustelivat Kremlissä Neu­vostoliiton
johtomiesten kanssa mai-den
taloudellisesta yhteistyöstä ja
muista talouskysymyksistä;; (/jotka
liittyvät. Tshekkoslovakiani -talous­uudistuksiin
ja taloudellisiin vaike­uksiin.
Tshekkoslovakian johtajakaarti
saapui Moskovaan aikaisin lauantak
aamuna vuorokauden ystävyysvie­railulle
ja koko Neuvostoliiton joh-tajakolmikko
oli vieraitaan vastassa
jo lentokentällä.
Kremlin pitkistä neuvotteluista el
alkuiltaan mennessä oltu vielä jul­kaistu
tietoja, mutta varmaa on ai­nakin
se, että isännät saivat vierail­taan
tuoreen informaation Tshek­koslovakian
tuoreimmista tapahtu­mista.
Moskovan tshekkoslovakialai­sissa
lähteissä arveltiin lisäkslj että
pääasiana keskusteluissa ovat ta-loudelliset
kysymykset.
Molemmat osapuolet kiistivät jyr­kästi
läntiset väitteet, että Neuvos,
toliitto olisi ryhtynyt painostamaan
Tshekkoslovakiaa sen demokratiäol-tumispresessin
takia. Päinvastoin,
täällä viitataan puoluejohtaja Leo­nid
Brezhnevin tavalla Prahassa e-sittämään
kantaan, että Tshekkos­lovakian
ratkaisut ovat sen oma
asia, eikä Neuvostoliitto puutiu sii­hen
mitenkään. Sitä paitsi kummal­lakaan
puolella ei liene halUA..enem.
pää kuin . varaakaan .. välirikkoon,;,
vaan. suhteet säilyvät entisellä poh­jalla,
kuten Tshekkoslovakian uu­dessa
hallitusohjelmassakin sano-,
taan, Neuvostoliitto puolestaan yrit-tänee
tarkasti välttää kaikkea,, mm-kä
takia sitä voitaisiin syyttää toi­sen
maan asioijiin puuttumisesta;
TMkMdet
saivat nuudcaa
Vanovan lelidtltä
Varsova. — Kolme johtavaa var­sovalaista
sanomalehteä julkaisi ar­tikkelin,
jossa arvosteltiin "sosialis.
min vastaisia suuntauksia" Tshek­koslovakiassa.
Artikkelissa syytet­tiin
myös Tshekkoslovakian lehdis.
töä siitä, että se kuvaili väritetystl
Puolassa sattuneita ylioppllaslevot-tomuuksia
maaliskuussa.
Artikkeli oli jyrkkäsanaisin hyök­käys
Tshekkoslovakiassa äskettäin
alkanutta poliittista muutosta vas­taan.
Aiemmin kuitenkin Puolah
johtaja Wladislay Gomulkan on lie­vemmin
sanoin ilmaissut huolestu­misensa
Tshekkoslovakian tapah­tumista.
PÄIVÄN PAKINA
ORJUUTTA NYKYMUODOSSA
Aikakauskirjat keiitovat, että
neekeriorjia tuotettiin Valtoihin
suurten löytöretkien jälkeen ni­menomaan
siinä mielessä, että
heistä saatiin halvalla raskaan työn
tekijöitä.
Kaiken kaikkiaan Yhdysvaltoi­hin
tuotettiin miltei yhtä paljon
neekeriorjia kuin on kaikkiaan
meitä suomalaisia; (arviolta 4 mil­joonaa).
Onneksi ihmisiä ei osteta eikä
myydä enää varsinaisiksi orjiksi
Yhdysvalloissakaan, missä neeke-reitä
kohdellaan kuitenkin toisen
ja kolmannen luokan ihmisinä,
jotka ovat lähempänä eläimiä kuin
täysiveristä valkoihoista hallitsija-porvaria
ja toimeksiantajaansa.
Mutta orjuuden poistaminen ei
ilmeisestikään tarkoita sitä, ettei­kö
Setä Samulin maahan enää han-kntaisi
työnantajistaan mahdolli­simman
paljon riippuvassa ase­massa
— siis miltei orjan asemas­sa
— olevia raskaan lyön tekijöitä
varsinkin sellaisille aloille minne
on vaikea kotimaa.s;la työntekijää
saada.
Kysymys on ennen kaikkea per-hepalvelijain
"salakuljettamisesta"
, olosuhteissa, mikä saa heidät kar-koitnksen
pelossa miltei yhtä pal­jon
työnantajiensa mielivallasta
riippuvaiseen asemaan kuin olivat
ennenvanhaan ihenklorjat.
— Äänettömästi ja jatkuvasiti
toimivat mustat markäcinat ulko­mailta
tuotettujen (imported) per-hepalvelijain
välittämiseksi rehoit-itaa
kautta Yhdysvaltain, /ollen se
muutetun siirtolaisuuslaiif€i-halut-tu
jälkeläinen mikä on saanut hy­vän
kasvumahdollisuuden tuhan­sissa
perheissä, jotka epätoivoises­ti
haluavat palvelijoita kotitalou­teensa,
tiedoitti AP:n uutistoimis­to
huhtikuun alussa.
Mainitun uutislähteen mukaan
Yhdy.svaltain hallilusviranomaiset
sanovat, että laiton ihmisten kau­pustelu
Ctraffic) On hommaa, mi­hin
osallistuu kourallinen siirto-lais-
lakimiehiä ja työnvälittäjiä
jotka ovat huomanneet rahan han- .
kintamahdollisuuden v. 1965 uusit­tujen
lakipykälien kiertämisessä.
Arviolta noin 2b,ö00 vierasmaa-teellä
heistä tulee heti kotipalveli-jatyöläisiä.
Erään arvion mukaan noin 5.5
miljoonaa amerikkalaisperhettä et­sii
rtyt kotlpalvelijoita ja nykyisis­tä
yhdysvaltalaisista löytjry vain
sen ven'an tämän ^alan työläisiä,
että he täyttävät ainoastaan yhden
neljänneksen kysynnästä.
Tämä lain kiertäminen on vetä­nyt
piiriinsä maan useita "parem­pia
perheitä", kertoo mainlttujjiu-tistoimisto
sekä sanoo laillisesti
toimivien työnvälitystoimistojen
valittavan, että ne joutuvat syrjäy­tetyksi
toimestaan alakäden yrittä­jäin
toimenpiteiden johdosta. Kai­ken
tämän johdosta mainittu uu­tistoimisto
väittää, että USA:n
liitto- ja osavalfioviranomaiset tiu­kentavat
nyt lain täytäntöönpanon
valvontaa.
Yhdysvaltain siirtolais- jakansa-laistumispalvelun
No. 3 piirin joh­taja
P. A. Esperäy sanoo mainitun
uutistoimiston mukaan suoraan.
laista kotipalvelljaa ^aapuU nyt jo- /että Ihkifniehlen ja työvälltystol-ka
vuosi Yhdysvaltoihirl ja arVion mitetojen taholta harjoitetjian tätä
mukaan yli toinen puoli heistä tu­lee
laittomasti — maksua vastaan
varattujen väärennettyjen asiakir­jojen
perusteella — millä pei-us'
laitonta toimintaa suuressa mitta­kaavassa,
'
'Afääri on tietenkin afääriä ja
kyseenalaista on joutuvatko tämän
salaisen "ihmiskaupan harjoitta­jat"
koskaan tekosistaan, vastaa­maan.
Mahdollisesti tulee muutamia
jonkinlaisia "sijaiskärsijöitä", että
voidaan osoittaa sormella^jä sanoa,
sekin heppu joutui enrieöf kuole­maansa
vielä kiipeliin.
Varmaa on myös, ;et*8v{«ionet
tällä tavoin siirtolaisina Yhdysval­toihin
pääsevät henkilöt pitävät
itseään "onnen myyrinä".
Multa niinhän olivat esim. venä­läiset
maaorjat aikoinaan noustava
kapinaan sen vuoksi kun orjuu-
. desta vapauttaminen näytti vievän
monelta heiltä elämisen mahdolli­suuden.
^
Tosiasia on kuitenkin, Jettä täten
laittomasti ja salaa Yhdysvaltoailn
menevät kotlpalvelijat ovat miltei
orjien asemassa ^sikäli, että työn­antaja
voi aina uhkailla heitä sillä^
että asiasta ilmoitetaan poliiseille.
Täten avustetut henkilöt ovat
vieläkin pahemmassa asemassa
kuin yksityisesti jotenkin sinne
menevät henkilöt, joilla on tieten­kin
salaisen rajan ylittämisen joh­dosta
ainainen pelko kiinnijoutu­misesta,
mutta he ovat sittenkin
paljon onnellisemmassa viemässä
kuin "salaa tuotetut"', öilK ^eltS
ei voida ainakaan työnantajain toi­mesta
ilmiannolla peloltella.
Sellaista on nykyaikaisen Orjuu­den
eräs muoto. ^ KättiäkiöUra.