Vapaus, March 24, 1964

              ' , I I I ' II .1 . I' ;
Sivu'2 Tiistaina, maälisk. 24 p. — Tuesday," March 24, 1964
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6. 1917
Editor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Edltorial 674-4265
Publi^ed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Gö; Ltd.. 100-102 Elm SI. Weet, Sudbury. Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69
• Advertlsing rates upon application, translations free of charge.-
Authoriised as second class mail l»y th<^ Post Office Department. Ottawai
*"•'«« . and for pa3rm6nt of postage in ^
CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT
Canadassa: l vk. $9.00. 6 kk. «4,75 USA:ssa
3 kk. 2.75
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
Suomessa: 1'vk. 10.50 6 kk. 5.75
^ Terve menoa, EUnks!
Erottaessaan Harold C-^BanksinSeafarers' International
Unionin Ganadan jaoston johtajan toimesta, sisävesistöjem-m'^'
merimiesuhioiden valvontakomissioni toteutti miltei kir­jaimellisesti
"Mauri on työnsä tehnyt, Mauri saa nyt mennä''-
ohjelmaa, joka lankeaa vastustamattomasti esimerkiksi rik­kurien
ja muiden isoisten edessä ja hyväksi matelevaisten
•osaksi."'.
=^*ylmän sodan lumoissa eläneet Canadan sisävesistöjen
laivayhtiöt, Ganadan hallituselimet ja häpeä sanoa, Canadan
oikeistolaiset uniopomot tuottivat Yhdysvalloista tämän go­rilla-
tyyppisen hajoittajan rajan tälle puolelle määrättyä
karkeistyötä tekemään — tuhoamaan hajoitustoiminnan
avulla suuria parannuksia canadalaisille merimiehille voil-tarieen
uriion, (Canadan merimiesten unionin (Canadian Sea-nitei^
s's Union), missä työssä hän edelläkerrotun epäpyhän
kolmiyhteisyyden avulla lopulta onnistui. .
Seurauksena oli, että Canadan merimiehet menettivät
depiokraattisesti kontrolloimansa, ta:steluvalmiin ja tehok­kaan
unioturvansa. Siitä on nyt kulunut noin neljätoista pit-.
käia. vuotta, jona aikana Banksin gangsterityyli on rehoittar
nut, kaikessa rumuudessaan merimiesten omiksi "kaulavil-loiksi".
Banksin "tulemisesta" ja "olemisesta" hyötyivät siis
vain laivayhtiöt, .samalla kun siitä kärsi koko Canadan työ-vä
«niiike ja ennenkaikkea canadalaiset merimiehet. Tuhat
kertaa parempi olisi siis ollut ettei Banksia olisi kc«kaan
täiirie tuotelltu! Sata kertaa parempi olisi ollut, ettei se epä­pyhä
kolmiyhteys olisi auliilla avullaan auttanut Banksin
voittoa Ganadan merimiesten uniosta. Kymmeniä kertoja pa­rempi
olisi ollut, että Ganadan merimiehet olisivat saaneet
erikoisesti unioliikkeen turvin tilaisuuden itse ratkaista pul-makj^
symyksensä ilman, että heille tyrkytettiin Banksin ti­lalle
"ulkopuolista" holhousta.
Mutta kaiken tämän jälkeen on sittenkin sanottava, etiä
hyvä niinkin,, kun Maurille sanottiin lopulta, että Mauri saa
nyt/mennä,; Tärkeintä on tässä kansallinen etumme, mikä
vaatii Banksista vapautumista.
•Ja mikäli SlUn amerikkalainen pääpresidentti Paul Hall
yrittää uhkauksiaan toteuttaa sikäli, että Canadassa joudut­taisiin
Yhdysvaltain painostuksen johdosta pyytämään
Banksia uudelleen gangsterimaista toimintaansa jatkamaan
Canadan merimiesten pomona, siinä mr. Hall näkee unta ke­sästä,
mikä ei koskaan tule. Mitä tahansa kauneusvirheitä
tä^s^ yhteydessä on tehty, niin tosiasia kuitenkin on, että
iKiikki hyvää tarkoittavat ja vastuuntuntoiset canadaläispii-rat
— Vapaus-lehti mukaanluettuna -r- seisovat yksimielisesti
Banksin erottamisasiassa hallituksen, parlamentin ja valvon-tJik(
i|nissionin puolella!
• Ganadalla on ja täytyy olla oikeus päättä itsenäisesti ja
l^nenkään yhdysvaltalaisen lupaa kysymättä gangsterityyp-men
käsittelystä tämän maan rajojen sisäpuolella. Mikäli mr.
Hall haluaa suosia joitakin gangsterityyppejä, hän voi vetää
lie omien siipiensä suojiin rajan eteläpuolelle — ja se ei lii-iCuta
meitä canadalaisia.
I Pres, Kekkosen vierailiiista
• Sekä "lännessä" *et.tä "idässä" paljon matkustellut Suo­nien
tasavallan presidentti Urho Kekkonen on vastikään ko­tiutunut
kaksitoistapäiväiseltä Puolaan ja Eestiin tekemäl-tgän
vierailumatkalta. Tämä valtiovierailu, joka on saanut
^lurta huomiota osakseen niin Suomessa kuin sen rajojen
ulkopuolellakin, on epäilemättä yksi onnistunein ja sydämel­lisin
vierailumatka, mitä presidentti Kekkonen on koskaan
suorittanut. Ilmeistä oli^ että isännät niin Puolassa kuin Ees­tissäkin
olivat nähneet suurta vaivaa täyttääkseen tuhatjär-vien
maasta saapuneitten vieraittensa toiveet ja odotukset.
' Niin Puolassa kuin Eestissäkn oli "virallisten" isäntien
Ijsäksi todella suuret kansanjoukot ottamassa vastaan poh­jolan
vieraita. Vierailun jatkuessa tunnelma kohosi jatku­vasti
ja suomalaisia^ hämmästytti jopa Suomen lippujen mää­rä,
joilla heitä Puolassa tervehdittiin, kun taas Eestissä ja
Marsinkin Tartossa näytti siltä, että kaikki kynnelle kykene­vät
olivat liikkeellä, kuten on Suomen päivälehdissä todettu.
Jo sillä, että Suomen valtion päämies kansansa edustajana
jbssakin ulkomailla otetaan näin sydämellisesti ja läheisesti
Vastaan, on merkitystä sinänsä.
: Ohjelma Puolassa oli monipuolinen ja rikas, kuten pre­sidentti
Kekkonen puheessaan presidentti Zawadzkin päi­vällisillä
totesi. Se antoi kuvan Puolaniuhatvuotisen valtiol­lisen
historian loisteliaasta ja rikkaasta kulttuuriperinnöstä,
tiihkasta nousseen jälleenrakennustyön voimasta, valtavasta
'teollisesta edistymisestä — Puolan kansan uskollisuudesta
kansallista menneisyyttä kohtaan ja sen lannistamattomasta
uskosta tulevaisuuteen, käyttääksemme suomalaisen vieraan,
•l»resWentti Kekkosen ilmaisua. Kansandemokraattinen Puo-k
Äensandemokratioista Suomea lähimpänä on aina erityi­sesti
kiinnostanut suomalaisia, jotka nyt saivat — juuri kan-
Mllisylpeydestään kuulussa maassa — aivan erityisesti tu-ijistua
sosialismin lujaan kansalliseen pohjaan, kuten SK-l?
L:n äänenkannattaja; Kansan Uutiset vierailun päätyttyä to-
*^si.
; Erikoisen mielenkiintoinen ja tärkeä tämän hetken tilan­teen
kannalta katsoen on se yhteenkuuluvaisuuden side, joka
Mmeni Suomen ja Puolan suhteissa rauhan asian ja erikoi-äesti
ydinaseista vapaiden turvavyöhykkeideh muodostami­en
kohdalta. Valtiovierailun johdosta annetussa virallisessa
^onimunikeassa korostetaan kummankin maan ymmärtämys-ja
myönteistä suhtautumista toisten aloitteellisuuteen py-
^ttäessä etenemään tällä tavalla askel askeleelta vielä suu-ffempia
ratkaisuja, kilpavarustelun pysäyttämistä, täydellistä
V^jdinaselMeltoa ja aseistariisuntaa kohti. Vähämerkitykselli-
M6n seikka ei ole varmaankaan se arvonanto, jonka Suomi
SELVYYDEN VUOKSI
:; Lauantaisessa Vapaudessa jul*
kaistiinCSJ:n,riäytelmajuhlien oh­jelma.
Ilokseni näin, etta näissä
Torontossa pääsiäisviikonloppuna
pidettävissä näytelmäjuhlissa esite­tään
ainakin viisi näytelmää (toi­vottavasti
vielä Soostakin dsallistu-taan).
Mutta tässä ohjelmqssa oli
mielestäni ristiriitaista se, että näis­tä
näytelmäjuhlista ei sallita käyttää
nimitystä näytelmäkilpailut,.__vaan
näytelmäjuhlat ja-kumminkin nfe
arvostellaan ja parhaille annetaan
palkinnot. Tässä ohjelmassa mai­nittiin,
että tämänkertaiset näytel­mät
arvostelee vain yksi henkilö, se­kä
sen perusteella jakaa palkinnot
parhaiksi katsomilleen.
En ole vielä koskaan kuullut mai­nittavan,
että vain yksi henkilö —-
olkoon hän kuinka pätevä taliansa
— olisi esiintynyt arvostelijana jos­sakin
kilpailussa. Etenkin nyt kun
on kysymyksessä kaksipäiväiset näy­telmäjuhlat,
joissa esitetään viisikin
eri näytelmää. Se on niin suuri u-rakka,
että kokonainen arvostelulau­takuntakaan
ei kykene toimimaan
yleisön mielipiteitä tyydyttävästi,
mitä sitten vain yhden henkilön va­raan
jätetty arvostelu. Eikö olisi
asiallisempaa ja vaatimattomampaa
käyttää arvostelusanan asemasta
mielipide- tai lausunto? Jos ei ole
helppoa saada arvostelijoita tällai­siin
kilpailuihin, niin olisiko suuri
synti jättää ne kokonaan arvostele­matta,
vai onko se palkinnon saanti
niin suurena kannustimena, ettei
tällaisiin juhliin" muuten osallistu­ta?.
•• .,• . , • , • .
Mulstaaksenr aikaisemmin näistä
näytelmäjuhlista puheen ollen
suunniteltiin arvostelulautakuntaan
pyydettäväksi jotakin näyttämöalan
sai ja tulee saamaan sosialis-iisten
valtioiden sekä jinjcjittu:
matlomien maiden tahdita'
aloitteellisuudestaan ydinaseet-^
toman Pohjolan luomiseksi.
Taloudelliselta kannalta kat­soen
voidaan pitää varmana,
että presidentti Kekkosen val­tiovierailu
merkitsee sekä; kau­pallisten
että kulttuuristen
suhteiden lujittumista jakehit.
tymistä Suomen ja, Puolan vä­lillä.'
Tähän tosiseikkaan viita­taan
myös virallisessa kommu­nikeassa
ja Suomella — jonka
edistystä ja hyvinvointia me
kaikki toivomme — on odotet­tavissa
pelkkää hyvää tällai­sesta
suotuisasta kehityksestä.
Presidentti Kekkosen vierai­lu
Eestissä ei ollut samassa
mielessä virallinen valtiovie­railu'
kuin oli hänen matkansa
Puolaan. Mutta tämän Eestin
matkan merkitystä on kuiten­kin
melko vaikea yliarvioida.
Se on Suomen puolelta korke­an
valtiovallan taholta tärkeä,
aloitteellinen toimenpide sil­iän
rakentamiseksi Suomen lä-heisimpään
sukulaiskansaan.
Erittäin tärkeänä seikkana
voidaan pitää presidentti Kek­kosen
televisiohaastattelun yh­teydessä
esittämää toivomusta,
että Suomen ja Neuvosto-Ees­tin
välille kehitettäisiin vas­taavanlainen
vuorovaikutus
varsmkin kulttuurin alalla
kuin mitä jo on olemassa Suo­men
ja Neuvostoliiton välillä
yleensä.
Toisaalta on Suomen . työ-väenpiireissä
esitetty tässä yh­teydessä
toivomus, että ylläesi­tetyn
tulisi samalla johtaa
kanssakäymisen laajenemiseen
itse kansojen välillä erikoisesti
matkailun alalla. "Ennakko­luulojen
murtamiseksi tekisi
suomalaisille hyvää tutustua
nyky-Eestiin, siihen taloudelli­seen
ja henkiseen nousuun,
jonka on tehnyt mahdolliseksi
sen asema neuvostovaltiona",
kirjoitti Kansan Uutiset asias­ta.
Presidentti ' Kekkosen vii­meisin
vierailumatka ja sen
yhteydessä saavutetun myön­teiset
tulokset antavat ajatte­lemisen
aihetta, myös canada­laisille
yleensä ja erikoisesti
Ganadan valtiomiehille. Hyvä
on, että pidetään illallistiiai-suuksissa
puheita rauhanasian
tärkeydestä — mutta vielä pa­rempi
olisi jos meidänkin
maamme valtiomiehet .seuraii'
sivat osaltan presidentti Kek­kosen
esimerkkiä sillan raken­tamiseksi
myös sosialistisiin
maihin. Väärintulkinnan vält­tämiseksi
lienee syytä koros­taa,
että ylläolevalla ei suin­kaan
tarkoiteta sitä, että Cana­dan
pitäisi sanoutua irti van­hoista
ystävistään, vaan ni­menomaan
sitä, että näitä ys­tävyyssuhteita
laajennettaisiin
rauhanomaisen rinnakkaiselon
merkeissä myös niihin sosialis'
tisiin maihin, joista me olem­me
kansakuntana pysytelleet
"omasta tahdostamme" enem­mänkin
kuin^ "käsivarren ulot­tuman
päässa'v • '
asiantuntijaa, joka ei kuuluisi CS-J
: n , sekä ainakin henkilö, joka hal­litsisi
täydellisesti suohien- j a toi-i
i en joka hallitsisi täydellisesti eng­lanninkielen?
. Jos olen väärässä näissä mielipi­teissäni,
niin mielihyvin otan vas­taan'tällä
samalla palstalla oikeita
tietoja asiaa paremmin ymmärtävil­tä.
Niistä voisi o l l a hyötyä muille­k
i n asioita Ihmetteleville, eikä vain
alleklrjoiUaneelle. Puhuen ja kir­joittaen
asiat paranevat ja näistä
näytelmäjuhlistakin on klrjoitejLtu
l i i a n vähän, Jos hiistä aijotaän saa­da
sellaiset juhlat^ joihin tulisi laa­joilta
alueilta niin näyttelijöitä kuin
yleisöäkin.
Hyvää menestystä näytelmäjuh-llUe
toivottaen
ääni yleisön joukosta.
E D E L L I S E N JOHDOSTA
Mikään el ole niin hyvin epäilyni
sumua pulidistavaa ja asiain parem­min
ymmärtämistä edistävää kuin
on avoin julkinen keskustelu. Tässä
mielessä ylläeslttyä kiittäen halu­amme
esittää puolestamme seuraa-
:vaa:'-.,'
Kuten asiaa pitemmän aikaa seu­ranneet
henkilöt tietävät nämä
näytelmäjuhlat aloitettiin varsinais­ten
' k i l p a i l u j e n " merkeissä, muUa
näyttelijät itse päättivät ja siitä
on tällä kertaa kysymys — että var­sinaisten
kilpailujen asemesta on
pidettävä ylelsä näytelmjuhlia, mis­sä
jaetaan tosin "Oskarit" ja muut
palkinnot. Asiaa syvällisemmin har­kiten
huomataan myös, että varsi­naisilla
' k i l p a i l u i l l a " ja näytelmä-juhlalla
on sittenkin selvä aste-ero,
mikä käytännössä pyrkii juuri sii­hen
että näytelmäjuhlaan on hel­pompi
osallistua kuin varsinaiseen
kilpailuun, millä perusteella näyt­telijät
tämän päätöksen ovat teh­neet.
Olisiko sitä päätöstä muutet­tava,
se on asia erikseen j a se ky­symys
voidaan tietenkin esittää, jos
ken sitä haluaa, näyttelijäin kokouk­selle
Torontossa.
Mikäli taas tulee "yhden ai-voste-l
u n " moittimiseen, niin siinä yhtey­dessä
on hyvä pitää miele.ssä, että
"mikään ei ole täydellistä tässji^epfi
täydellisyyksien maassa". Suunni­telma
edellyttää että näytelmäjuhli-en
arvostelijalautakunntaan tulisi
yksi edustaja kultakin paikkakun­nalta,
mistä tulee näytelmiäkin, ja
että arvostelijat esiintyvät julkises­ti.
Tänä vuonna tapahtui kuiten­kin
hiin, että miltään paikkakun­nalta
el ilmoitettu juhlan järjestä-ijlle
näistä "arvostelijoista". Näv-telmäjuhlaan
järjestämisestä vas­tuussa
oleva elin eli komitea yritti
tässä valheessa päästä ' puolueetto­maan
arvosteluun" siten, että tie­dusteltiin
arvostelijoita Järjestön
ulkopuolelta. Siinäkin yrityksessä
epäonnistuttiin. Tässä valheessa
nimiteUiln nykyinen näytelmien ar­vostelija
toimeensa.
Myönnetään, että hänellä on sekä
valkea että epäkiitollinen tehtävä.
Mutta sitä suurempi syy on an­taa
miehelle tunnustus siltä, että
hän otti tehtävän vastaan. Sitä
paitsi, myös hänen arvosteluaan voi­daan
arvostella sitten kun olemme
ensin näytelmien arvostelut saa­neet;
Toisaalta, vaikka tällä kertaa
on "vain" yksi arvostelija, niin hän
on kuitenkin neuvotellut lukuisten
asiantuntijain ja näyttelijäveteraa-nlen
kanssa menettelytavoista jne.
Muuten on syytä todeta, että esim.
Soo—Sudburyn alueellisessa näy­telmäkilpailussa
oli vain yksi ar­vostelija.
"Yhden arvostelijan" nimitys
edustaa siis järjestössämme pakol­lista
poikkeusta yleisestä menette­lytavasta,
mutta kuka meistä voisi
sanoa, että "oskarlen" ja muiden
palkintojen jako Olisi pitänyt jättää
näytelmäjuhlasta pois vain sen
vuoksi kun oll vaikeuksia palkinto­lautakunnan
muodostamlsesssa?
Toisin sanoen, helppoa olisi silloin,
jos cl olisi mitään vaikeuksia, mut­ta
kun valkeuksia kumminkin tulee,
ne on voitettava kulloinkin käyteUä-vissä^^
olevln keinoin. Lehtemme
uskoo puolestaan, että nyt kohdatut-vaikeudet
on ratkaistu parhaalla
mahdollisella t a v a l l a .— Toim.
Virallinen hyvästijättö. Kenraalikuvernööri George Va-nier,
vasemmalla, toivottaa kädestä hyvästellen Cana­dan
1,150 sotilaalle hyvää onnea miesten ollessa läh­dössä
Kyprokseen rauhanvartioon. Kuvassa nähdään
Canada's Royal 22nd Regimentin Van Doosin ensim­mäinen
ryhmä lähtövalmiina Quebecissa.—- TNS-kuva.
CIA ja USiA jatkavat propaganda-l(
amppailua Neuvostoliittoa vastaan
attashea oikoi Die IVeltin väitteitä
Yhdysvaltain uusin Neuvosto­liiton
vastainen propagandakamp-pailu
alkoi tammikuussa, jolloin
maan tiedustelupalvelun keskus­hallinto
CIA järjesti tunnetun
lehdistökonferenssinsa Neuvosto­liiton
talouden tilasta. Tämän jäl­keen
pn kampanjaan yhtynyt US-An
tiedotustoimisto USIA, joka
on ryhtynyt levittämään erilaisia-keksittyjä
juttuja 105 maassa ole­vien
edustustojensa sekä lähes 40
vieraalla kielellä lähetettävän ra­dioaseman
"Amerikan äänen" vä­lityksellä.
Tähän ~1(ampanjaan on
kiinnittänyt huomiota neuvosto­liittolaisen
uutistoimiston APNn
huomioitsija N. Bardin.
Bardin toteaa, että huolimatta
e i A n tammikuun lehdistökonferens­sin
surkeasta epäonnistumisesta
amerikkalainen propaganda jatkaa
samaa linjaa ja USlAn ryhdyttyä
myös puuhaan Itse asiassa- kaksi
USAn hallintoelintä suorittaa yh­teistä
propagandaoperaatiota.
CIA ja USIA pelkäävät eniten
Neuvostoliiton arvovallan ka.svuaja
sosialismin vaikutusta Aasian, Afri­kan
ja latinalaisen Amerikan kehi­tysmaiden
kansojen keskuudessa.
Jo viime vuonna USAn kongressin
edustajainhuoneen kansainvälisten
järjestöjen ja toimintojen alivalio-kunta
käsitteli sosialistisia maita
vastaan käydyn psykologisen sodan
voimistamista. Alivaliokiinnan pu
heenjohtaja Fessel totesi tällöin, et­tä
käynnissä olevan rpaailmanlaa-juisen
taistelun "lopputulos ratkais­taan
kaiken todennäköisyyden mu­kaan
ideologisella tasolla"; Kongres­sin
piirissä on myös arvosteltu sitä,
että " U S A l l a puuttuu edelleenkin
psykologinen aloite", kuten lausui
kylmän soJan neuvoston puheenjoh­taja
l l e n i y Mayer.
Uuden kamppailun alkajaisiksi
järjestetyssä ClAn lehdistökonfe­renssissa
odottivat lehtimiehet kuu­levansa
selonteon USAn tiedustelun
saavutuksista ja lukuisten epäonnis­tumisten
syistä. Tällaista ei kuiten­kaan
esitetty, vaan maan hallituk­sen
ohjeiden mukaisesti (aikakaus­lehti
Newsweek kirjoitti 27. 1. 1964,
että presidentti Johnson oli hyväk­synyt
lehdistökonferenssin järjes­tämisen)
CIA ryhtyi vähättelemään
Neuvostoliiton taloudellisia saavu­tuksia.
Päätarkoituksena oll saada ylei­nen
mielipide vakuuttuneeksi siitä,
että Venäjä ei muka saavuta USAta
ja että ero kehltysvauhdi.ssa kasvaa
vuosi vuodelta USAn hyväksi. GIAn
lausuntoa arvosteltiin jopa porva:
rlllise.ssa lehdistössäkin. Esimerkik­si
New York, Times kirjoitti, että
CI A n johotpäätökset ovat ristirii­dassa
niiden johtopäätösten kanssa,
joita hallituselimien ulkopuolella
olevat Neuvostoliiton talouselämän
erikoistuntijat valtaosaltaan ovat
tehneet. Lisäksi ovat tunnetuimmat
amerikkalaiset talousmiehet kumon
neet tieteellisissä julkaisuissa CIAn
väitteet. Mutta tieteellisiä aikakaus­lehtiä
lukevat vain asiantuntijat!.
GIAn ja USIAn työtä jatkaa eri­koisen
selvästi kolme amerikkalais­ta
viikkolehteä, nlm. Time, News­week
ja U. S. News and World Re-port,
joiden yhteinen painosmäärä
kansainväliset julkaisut mukaan lu­kien
on viisi miljoonaa kappaletta.
U. S. News and World Report
julkaisi tammikuun 20 päivän nume­rossaan
ensimmäisen artikkelin
avustajansa Charles Foltzin sarjasta
•'Suuria muutoksia Venäjällä". Valk
ka artikkeliin liittyi muiden kuvien
lisäksi Neuvostoliiton kartta, jo.ssa
oli esitetty kirjoittajan Neuvostolii­tossa
suorittaman matkan reitti voL-claan
sanoa, että sen laatimiseen el
tarvita .Neuvostoliiton matkaa. On
valkea sanoa, kumpaa tässä "repor-taashissa"
on enemmän— avointa
valhetta . v a i lukijain käsityskyvyn
aliarvioimista.
Kuukautta myöhemmin julkaisi
Time neuvostovastaisen artikkelin­sa,
joka oli laadittu samojen.kaavor
jen mukaan kuin edellämalniltukin.
Erona oli vain se, että Time käytti
eräitä uutistoimisto APNn kuvia
saadakseen- artikkelinsa luotetta­vammaksi.
APNn huomioitsija päättää artik­kelinsa
muistuttamalla eräästä Ab­raham
Lincolnin ajatuksesta. Tämä
sanoi aikanaan, että aina voi pettää
osan ihmisistä tai vähän aikaa kaik­kia
ihmisiä, mutta jatkuvasti ei voi
pettää kaikkia ihmisiä.
tehgläiitl et öle linyynyt sosialis-tisijlf!
maille strategisia Uvaroita
eikä myöntänyt niille korottomia
luottoja, vaan. noudattanut, tar­kasti
kansainvälistä käytäntöä
luottopolitiikassaan, mainitaan
'englannin 3pnnln 8uurlähet>r|ttön
lehdistöattashea^ yaslineessa
Haj^purtssa ilmestyviin 'We
Wek%lebilen pääkirjoituksen joh­dosta,
Jonka «rtsikkona öli /'Ta­lousapua
itääi^'. LisäksLvastinees-:
sa osoitetaan numeroin, että^I^n-si-
Saksan v|entl 'sosialistisiin mai­hin
oll vihne vuonna lähes 50 %
ja yksin Saksan Demoluraattiseen
tisayaUaan yli 8 kertaa suurempi
kuin Englannin.
Länslsaksalaisissa ^lehdissä on ku­luvan
vuoden puolella hyökkäilty
useita kertoja 'Englantia vastaan
sen idän kaupassaan omaksuman
uuden asenteen johdosta. Niinpä
Hampurissa ilmestyvä -Die Welt"-
lehtl kirjoittP27. 2. pääkirjoitukses­saan,
jonka otsikkona oli "Talousa­pua
idälle", että Englannin hallitus
rikkoo lännen solldarlsuutta kau­passaan
Idän kanssa j a että se vah­vistaa
Neuvostoliiton taloutta saa­matta
vastaetuja lännelle. Tämän
johdosta Englannin Bonnin suurlä­hetystön
lehdlstöattashea J . L . W.
Price on esittänyt vastineen, joka
julkaistiin "Die Welt"-lehdessä 14.
päivänä maaliskuuta.
Tässä vastineessa lehdlstcjattas-hea
eslttä^ 1) että Englanti ei ole
myynyt sosialistisille maille vlentl-'
kleltollstan sisältämiä strategisia
tavaroita, 2) Englanti ei ole myön-Price vastineensa päätteeksi.
*tänyt sosialistisille ipaille mitään
korottomia luottoja, vaan noudatta­nut
..tarkasti : kansainvälistä käytän­töä
korkopolitiikassaan, Englannin
myöntämillä pitkäaikaisilla' luotoil­la
sosialististen'maiden konehankin­toja
varten on valtion takuut, inut-ta
sellaiset takuut on jokaisen eng­lantilaisen
viejän käytettämissä
viennin edistämiseksi jokaiseen
maahan, joka täyttää'tavanmukaiset
kaupalliset ehdot, 3) Englanti ei ole
ryhtynyt mihinkään erikoisiin luot-totoimenpitelsiin
~ neuvöstoryhmän
suhteen, jota ei ole kuitenkaan sul­jettu
ulkopuolelle niiden voimassa­olevien
säädösten, jotka parlament­ti
julkaisi huhtikuussa 1961.
Lehdlstöattashea esitti vastincjss-saan
lisäksi, että OECD-järjestön ra­portin
rpukaan'Englannin vienoin
arvo sosialistisiin maihin oli viime
vuoden 9 ensimmäisen kuukauden
aikana 318,9 miljoonaa dollaria^
mistä Saksan Demokraattiseen ta­savaltaan
suuntautuneen viennin
arvo: oli 18,21 miljoonaa dollaria.
Samanaikaisesti Länsi-Saksan vienti
itäryhmän maihin oli 489,59 miljoo­naa
dollaria, mistä Saksan Demok­raattisen
tasavallan osuus oli 150
miljoonaa dollaria. Myös Länsi-
Saksan tuonti sosialistisista maista
o l i suurempi kuin Englannin.
Edellämainitut tosiasiat on otet­tava
huomioon keskusteltaessa län­nessä
mielipide-eroavaisuuksista sil­tä,
mikä on parasta talouspolitiik­kaa
suhtautumisessa sosialistisiin
maihin, kirjoittaa lehdlstöattashea
konferenssi m alkanut
Kambodsha aikoo solmia
suhteet Pohjois-Vietnamiin
Phnompenh. — Kambodshan val-tlonpäämies,
prinssi Norodom Siha­nouk
sanoi maanantaina Kambods­han
jäävän ehdottoman puolueetto­maksi,
vaikkakin se valmistelee dip­lomaattisten
suhteiden solmimista
Pohjois-Vletnamlln.
Hän lisäsi, ettei Kambodsha mil­lään
lailla osallistu taisteluun Etelä-
Vietnamissa ja Laosissa, koska
Kambodsha pysyttelee sekä kom­munistisen
että läntisen leirin ul­kopuolella.
:
— Yhdysvaltain j a Englannin sa^
botoltua Kambodshan konferensse­ja
meidän on pakko nojautua sosia­listiseen
leiriin, joka suostuu tun­nustamaan
ja puolustamaan Kam­bodshan
alueellista eheyttä.:
Neuvostoliitosta saapui maanan­taina
Genevessä alkavaan Y K : n ta­lous-
ja kehityskonferenssiin run­saslukuinen
ja arvovaltaisin vai;
tuuskunta mikä koskaan on osallis­tunut
Neuvostoliiton ulkopuolella
järjestettyihin vastaaviin tilaisuuk-
•siin. Neuvostoliiton valtuuskuntaa
-johtaa ulköniaänkauppaministeri
Patolltshev j a sen jäseninä ovat m.
m. varaulkomaankauppaministerit
Borisov ja Kumykln, Neuvostoliiton
entinen Washingtonin suurlähetti­läs
Menshlkov, ulkoministeriön o-sastopäällikkö
Arkadjev ym. Konfe­renssiin
osallistuu kaikkiaan 1,500
henkilöä 122 maasta.
Y K : n kauppa- ja kehityskonfe­renssin
(UNCTAD) avajaiset tapah­tuivat
maanantaina ministeritasolla.
Konferenssin, jonka pitäisi kestää
ensi kesäkuun puoliväliin ast: mut­ta
venyy todennäköisesti paljon pi­demmälle,
täysistunnot jatkuvat
koko konferenssiajan. Konferenssin
työtä valvoo yleiskomitea, joka va­litaan
konferenssitilaisuuden alus
sa. Sen jäsenmääräksi on ehdotet­tu
34 maata ja paikat jakautuisivat
seuraavasti: Itä-Eiiroopan sosialisti­set
maat 4 palkkaa, Länsl-Euroop-pa,
USA ynnä eräät muut maat 9
paikkaa, Aasia ja Afrikka 15 paik­kaa
ja Etelä-Amerikka 6 paikkaa.
Konferenssin käytännöllinen työ tu­lee
perustumaan viiteen erikoisko-mlteaan,
joihin jäsenet valitaan yr
lelskomltean palkkojen jakautumi­sen
suhteessa.
Konferenssin valmisteleva komi­tea
on ehdottanut työn keskittämi­seksi
seuraavan seitsemän kohdan
työlistan:
1) Kansainvälisen kaupan laajen­taminen
j a sen merkitys taloudelli­selle
kehitykselle:
2) Kansainvälisen tavaranvaih-don
ongelmat;
3) Teollisten ja puollteollisten
tuotteiden kauppa;
4) Kehitysmaiden kaupan kulje­tusmaksujen
vakuutuksien ym. nä­kymättömien
kaupantekijöiden pa­rantaminen;
5) Alueellisten talousryhmlen
muodostaminen;
6) Kansainvälisen kaupaji rahoi­tus;
7) Loppukommunikea.
Neuvostoliiton, Puolan ja; Tshek­koslovakian
toimesta on tehty eh­dotus
uuden kansainvälisen: kaupan
järjestön perustamiseksi. Toisaalta
on tehty epävirallisia esityksiä, j o i ­den
mukaan uutta järjestöä ei pe­rustettaisi,
vaan sen sijaan tämän
tapaisia kauppakonferensseja jär­jestettäisiin
säännöllisin väliajoin
ja yhteydenpitoelimeksi perustettai­siin
pysyvä sihteeristö.
Suomailainen talous-valtuuskunta
Algeriassa
Alger. — Algerian talousministe­ri
BachirBoumaza neuvotteli Alge­riassa
ministeri Ragnar Smedslund-
In johtaman Suomen taloudellisen
valtuuskunnan kanssa.
Neuvotteluissa käsiteltiin Algeri­an
ja Suomen välistä taloudellista
ja teknillistä yhteistyötä. Neuvot­teluihin
osallistui myös Suomen A l ­gerian-
suurlähettiläs Jussi Mäki­nen.
Suomen valtuuskunta saapui AJ-.
geriin tiistaiaamuna Tunisista ja
jatkaa myöhemmin matkaansa Ma­rokkoon.
PÄIVÄN PAKINA
"Vanhoja hyviä aikoja'' muistellen
Lännen tukikohdat
pois arabimaista
Damaskus. — Syyrian päämini-s-teri
kenraalimajuri A m i n äf Ifafez
kehotti viime sunnuntaina arabi­maiden
hallituksia "likvidoimaan"
viivyttelemättä ja ilman epäröintiä
arabimaissa olevat englantilaiset ja
amerikkalaiset sotilastukikohdat.
Puhuessaan Baath-puolueen val­taantulon
vuosipäivän johdosta jär­jestetyn
sotilasparaatin yhteydes­sä
pääministeri sanoi, 'että Yhdys­valtain
presidentti Lyndon Johnson
on äskettäisissä Israelia koskevissa
lausunnoissaan hyökännyt arabeja
vastaan...
Tämän tuosta kuulemme mainit­tavan
niistä "vanhoista hyvistä a-joista",
joihin verraten tämä "kurja
nykyaika" ei kestä arvo.stclua al­kuunkaan.
Meille esimerkiksi tyrkytetään
sellaistakin ajatusta, että jos ci oljsi
sosialismia, eikä sosialistista maail-manosaa,
eli jos voisimme kääntää
historian lehtiä taak.sepäin noin 50
vuotta, niin silloin cl tiedettäisi mi­tään
sen paremmin "kylmästä so­dasta"
kuiri "idän" ja "lännen" vä­lisestä
poliitti.sestn kissanhännän­vedostakaan.
Mahdollisesti!
Mutta sotia käytiin kuitenkin —
puhumattakaan nyt diplomaattisesta
riitelystä — ja silloin kun sosialis­mi
oll va.sta haaveena cli aatteena,
mukaanlukien ensimmäinen maail­mansota,
inikä alkoi nelisen vuotta
ennen sosialismin läpimurtoa kan­sojen
vankilan nimellä tunnetussa
tsaarien .valtakunnassa.
' V a n h o i l l a hyvillä ajoilla' o l i tie­tenkin
omat romanttLsct hyvät-puo-lensa.
Kirkkaiden sähkövalojen a-semestn
oli öljylamput j a pärevjd-keat:
Ilmaa pilaavien sekä niin aja:,
jiaan kuin jalankulkijoitakin vaani­vien
autojen asemesta oli hevosia
rekinecn ja rattalncen j.n.e.
Mahdollisesti el silloin ollut käy­tettävissä
sen paremmin juoksevia
vesiä kuin nykyaikaisia pesuhuonei­takaan,
mutta vci-omenotkin olivat
luonnollisesti muutamia pykäliä
alemmalla tasolla kuin nykyään.
Emme .siis väitä, etteikö niillä
"vanhoilla hyvillä ajoilla" ollut o<
mia etujaan j a viehättäväisyyksiään
mutta perin vähän on kaiketi sen­tään
sellaisia ihmisiä jotka toden
tullen olisivat valmiina vaihtamaan
tämän "kurjan nykyajan" siihen
vanhaan hyvään sellaiseen?
Kaikesta tästä huolimatta näin
pääsiäisen edellä: tulee mieleen
myös todella vanhat ajat ja usko­mukset,
jotka vaikuttavat meihin
luom^kunnan kiuunuihiii Jollakin
tavoin, vaikka emme haluakaan nii­hin
aikoihin palata emmekä senai­kaisia
katsomuksia uskoa.
Kylmä tosiasia nimittäin on, et­tä
vanhojen katsomusten perusteel­la
on nyt edessämme vuoden pahin
aika pitkäperjantaineen ja lanka-lauantaineen.
Näihin aikoihin —
pääsiäisenä — tapasi vanhojen us­komusten
mukaan olla liikkeellä
kaikenlaiset trullit, noidat ja muut
pahan voimat.
Pääsiäisenä oli kuulemma ilmas­sa
enemmän taikuutta kuin minään
muuna vuodenaikana. Sen käsitys:
kannan mukaan, jos joku sattuu
nytkin huomioimaan pääsiäisenä
esim. tuulen suunnan, hän tietää
ilman muuta tulevat sääsuhteet pe­räti
seitsemän viikon ajaksi; Hän
tietää myös minkälainen on tule­va
marjavuosi: tuleeko mustikoita,
mansikoita j a muita marjoja tai ei­kö
tule.
Pääsiäisenä on "ennen vanhaan
hyvään aikaan" tavattu yllättää joi­takin
pahansuopaisia ihmisiä nave­toista
leikkelemästä villatukkoja ja
nahankappaleita eläimistä vain sik­si,
että voisivat pitää oman karjansa
terveenä ja hyvinvoipaisena. Var­sinkin
pohjanmaalla liikkuivat trul­lit
pääsiäisen aikana näissä hämä­rissä
touhuissaan. :
"Jos on pirttipääslälnen^ on myös
paltahelluntal" opettaa meille van­ha
sananlasku, sillä pääsiäispäivän
perusteella voidaan määritellä, min­kälainen
sää on helluntaina. Yhden
selostuksen mukaan kylmä pääsi­äispäivä
ennakoi myöskin kylmää
helluntaita ^i"paltahelluntalta". Ja
jos pääsiäisenä tuulee pohjoisesta,
silloin on kuulemma aivan varmaa,
että kylmää säätä riittää 7 viikkoa,
j j l i helluntaihin asti, jolloin on vie­lä
pidettävä sitä 'vahvaa paitaa".
Eränkävijät vetävät myös omia
johtopäätöksiään.
Kylmä pohjoistuuli pääsiäisenä
tietää hyvää lintuvuotta, mutta l u ­mituisku
ennustaa myöhäistä ja
tuulista kesää. Ennustuksista paras
on kuitenkin pääsiäispäivän aamu­aurinko:
jos aurinko nousee k i r k - -
kaana selkeältä taivaalta, on tulossa
poutainen j a lämmin kesä ainakin
sievä pääsiäispäivä.
No, uskollaan kaiketi autuaaksi,
tulivat ne vanhan hyvän ajan ihmi­setkin,
ja uskon asioista ei kannata
kiistellä. . V
Kuten huomataan, omaa viehättä-väisyyttä
oli sillä "vanhalla hyvällä
ajalla'', vaikka se ei tyydyttäisikääri
enää tätä nykyajan "turmelemaa''
ihmisriopua. — Känsäkoura.