Vapaus, November 10, 1966

              S i v u 2 Torstaina, marrask. 10 p. —Thursday, Nov. 10,1966
YAPÄUS (LJBERrM
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
EstabUshed Nov. 6, 1917
E ^ . / O R : W. E K L U N D ; M A N A G E R : E. SUKSI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 674.42e4
Publlshed thrlce weekly;: Tuesdaysi Thursdays and Saturdaya by VapMu
Publiahing Co. Limited, lOOr 102 Elm St. We8t. Sudbury, Ontarjo. Canada
Matllntf Address: Box 69
Advertlslng rateis upon. applicatlon, t.ranslatlön^ free of chargo.
Authorized as secohd class liiail by the Post Office DepartmöiW pttowa.
and for payment of poetage In cash.
,bordf,he CANADIANtlJANGUAGE-RRESS
TILAUSHINNAT;
Canadassa: 1 vk. $900, 6 kk. $4.75
. 3 kk. 2.75
USÄ:ssa 1 vk. $10.00, « klt. 10.26
Suomessa: 1 vk. 10.60, 6 kk, M6
^^^^^^^^^^^^^
' Otsikolla !^pyhU^ julkaisi To-
: i-cntossa ilmfistyvä Vapa^^^ tiistaina tpimituskir-joituksen,
jonka henkevyyden mittana ori käsityskanta, etlä
canadalaiset "yalticmiehet" • (lainausnierk<>issä kirjoittaen
kuten, lehti menettelee) tekeesynhiri itse pyhää henkeä vas­taan,:
pyrkiessään :Wäshingtonin lupga kysymättä paränta-.
maan kansallisia suhteitämnie Neuvostoliittoon
t i n i n Varsovan ja Moskovan matka^ minkä tprontolaislehti
leimaa suoralta kädeltä ''sekä tarpeettomaksi että tyhjänpäi-
• väiseksi''.. • j _ ;-
V a i k k a esirnerkiks^ Neuvostoliitto on moneen monitui­seen
kertaan selittänyt; että se ei sekaaiinu toisten niäiden;
sisäisiin asioihin — että k u l l a k i n kansälk
itse päättää minkälaisen hallitusmuodon j a -hallituksen: alai­suudessa
se haluaa elää, Vapaa Sana k i r j o i "Tuosta muut­tuneesta
Moskovan julkisesta politiikasta, kommunistien oma
kaivattu päämäärä on käikkieii ei-kommunististen hallitus-ften^
kukistamineh - — o h seurauksena ollut, että; esimerkiksi
. Cänädassa jopa korkeilta h a l l i t u s v i r k a i l l j o i l t a yoidaan kuulla
syytteitä, että Yhdysvallat on kantona kaskessa rauhallisen,
rinnakkaiselon tiellä." /^/^^V'- ^ . •
; S i i n a ; on vanha :jä surkea: propaganda-asetelma. Ensin
tehdään mielivaltaisesti paholaisen kuva Moskovan pahoista
"aikeista'^ — j a sitten 'toivotaan, että valheen tervasuti jät-
, täisi jälkensä; Moskovan kävijän, tässä tapauksessa ulkomi­nisteri
Mnrtinirtkäsvmlle; Ettei-tässä su^
• epäilyn varaan, Vapaa Sana lopettaa kirjoituksensa näin n i -
. meensä; •
" J a vaikka h y v i n tiedetään, että Yhdysvallat on maail­massa
tällä hetkellä vahvin kommunismin.yoittokulun .tiellä .
oleva este (kolmisenkymmentä vuotta sitten oli " v a h v in kom­munismin
voittokulun tiellä oleva este" H i t l e r in Saksa ja sen
tukena sellaiset suuruudet kuin Kosolan Vihtori jne. —^ V )
jonka esteen ansiosta eivät kommunismin kiväärinperät olo
vielä, ovillamme koputtelemassa, canadalaiset 'valtiomiehet"
yrittävät ikäänkuin naapuriaan uhmaten hääriä, kommunis-tien
apuna kommunismin estämiseksi rakennettujen tulvapa­tojen
hävittämisessä."
Näin syvästi luodaten Torontosta. Oikeistolaisuudestaan .
j a amerjkkalaismielisyydestääh tunnettu, jä sen ytip
arvosteluri kohteeksi joutunut ulkoministeri Paul M a r l i n lei­mataan
sekä kcrtimunistien avustajaksi että "valtiomieheksi",
johkä amerfkkalaismielisyyteen ei sittenkään^^^
sesti luottria! • • " ''•'."r
Tosiasia on tietenkin tarua kummempi. Canadan ja Neu­vostoliiton
välisten suhteiden viimeaikaisessa kehityksessä on
nähty eräitä rnyöriteisiä merkkejä ja siitä önol^
taloudellista hyötyä meille kansakuntana. Palautettakoon
vain mieliimme Neuvostoliiton suuret viljaostot täältä.
yiljakauppcjen lisäksi on eräitä muita myönteisiä merk­kejä
näiden naapurimaiden välisten suhteiden paranemisesta
Ei ole sattuma se. että Neuvostoliitto rakentaa toiseksi suu­rimman
paviljongin • Canadan 100-vuotisjuhlien kunniaksi
järjestettävään maailmannäyttelyyn (Expo 67) Montrealiin, ei
se että j o k in aika sitten aloitettiin'välitön laivaliikenne Neu-vostoliiton
ja Canadan välillä; ei se että' viime v i i k o l l a aloi­t
e t t i in kaksipuolinen vakituinen lentokoneliikenne Moskovan
j a Montrealin välillä; eikä sekään että Paul M a r t i n vierailee
nyt mm. Neuvostoliitossa. K a i k k i nämä ovat käsittääksemme
merkkejä naapurimaiden välisten suhteiden paranemisesta j a
sellaista kehitystä kannattavat kaikki hyvää tarkoittavat i h -
\ miset. Jokatapauk.sessä meidän lehtemme Vapaus on naapuri­sovun
kannalla :kaikkien naapurimaittertime kanssa. •
': Me olomme myÖs vakuuttuneita siitä, että enemmistö
Canadan kansasta tervehtii tätä myönteistä kehitystä; sisäl­tyen
siihen ulkoministeri M a r t i n i n vierailu Neuvostoliitossa.
: : Valitettavaa tässä yhteydessä on se, että mr, M a r t i n on
ilmeisesti antanut, tuulta niihin propagandamyllyihin,: jotka
pitävät tämän matkan yhteydessä, jatkuvasti yllä Vietnanaih
kysymystä, selittäen, että ulkoministeri M a r t i n i n tarkoi
sena on saada sieltä joitakin "myönnytyksiä" jenkkien ''rau-hanehtojeh"
hyväksi/Tosiasiassa uutistiedöissa on kerrottu,
että mr. M a r t i n oli Puqlan ulkoministeri Adam,. Rapäckil le
sanonut, jotta Vietnamin tilanteen rauhanomainen selvittely:
yaatii "myönnytyksiä molenrimilta puolilta" — ikäänkuin
hyökkäyksen uhrin velvollisuus olisi suostua rauhan saavut­tamiseksi".
samanlaisiin" myönnytyksiin mihin hyökkääjä oli­si
muka valnriis suostumaan. Mikäli näissä uutistiedöissa on
perää, s i l l o in voidaan plettaa, että mr. M a r t i n yrittää yaikeut-taa
omaa matkaansa, sillä tosiasia on, ettei Sellaisilla "eväillä"
nykyäikana"mihinkään päästä. Sitä parempi onmitä pikem­min
ulkoministeri M a r t i n sen käytännössä tunnustaa.
; Gahadan ulkoministerillä ei ole mitään syytä tehdä kent­tätyötä
Yhdysvaltain imperialLsmin hyökkäyssodan hyväksi.
Sellaisten kysymysten esillevetäminenyarsovassa j a Mosko­vassa
ei yarrnastikaan auta sen pareminin Canadan j a sosia­lististen
maiden .suhteiden parantamista k u i n Vietnamin kan­san
hädänalai.sta asemaakaan; Tällaisten kielteisten kysymys­ten
yatkaamisen asemesta mr. M a r t i n i n T u l i i s i mielestämme
pyrkiä "yhtymäkohtien" etsimiseen sekä sillä perusteella C a ­nadan
j a .sosialististen maiden diplomaattisuhteiden paranta­miseen,
mikä koituisi kaikkien maid,pn, j a erikoisesti Cana­dan
omaksi hyödyksi.
Palataksemme vielä Vapaa Sahan ihmeelliseen kannah-määrittelyyn
meidän sallittanee kysyä, eikö Canada olekaan
itsenäinen maa? Eikö Canadan valtiomiehillä ,(Unaän lainaus­merkkejä)
ble olkpus ja yelvollisuus toimia maan ja v a l t i on
etujen mukaisella tavalla Washingtonia lUpaa kysymättä?
Vuonna 1713 Englannissa U t -
rehctissa solmittu rauha päätti
vuonna 1701 alkaneen ris. Espan­j
a n periniyssodän, jossa o l i kysy­myksessä
Euroopan ja maailrnan
muidenkin alueiden jakaminen uu­delleen
Habsburg-sukuisen viimei­sen
keisarin Kaarle II:ri kuoleman
jälkeen. Kyseisessä rauhassa Enjg-lahti
sai omistukseensa Gibraltadn
joka on puhtaasti espanjalaisella
maaperällä. Tästä toimenpiteestä
ori seuraiinut kiistaa ja köydenve-toa
Gibraltarin omistuksesta jon­ka
viimeisin ilmentymä ori ollut
luettavissa lehdistä; Espanja ori
sitä mieltä, että alue on siltä a i ­koinaan
ryöstetty, ja Ehglanniila
pn taas takanaan selvä, useiden
cJEurobpan maiden vahvistama so­pimus
vuodelta 1713. Englanti on
ehdottanut vijBtäväksi asian Haa­g
i n kansainväliseen tuomioistui-
"meen, sillä se olettaa saavansa
siellä itselleen riiyönteisen tuo-mjon.
Esj)anja on tuominnut tä^
män ehdotuksen,; ja siellä muis­tutetaan
Y K n y l e i s k o k o u k s e n pää­töksestä,
j o k a edellyttää kysymyk­sen
ratkaisemista näiden kahden
maan kesken.
BO
"TAIDEARVOSTEIX A "
No niin, varmaan lähes koko
maaima tietää, että Torontossa on
uusi kaupungintalo j a myöskin, tun­netaan
sen äikkitehli — V i l j o Re-weli.
Nyt kun tämä uusi Toronton
kaupungiritalo on hyvin sirmakkia,
korkea j a komea rakennu.?, niin heti
rupesi nousemaan ympäristöön vielä
korkeampia v.aan ei komeampia ra-kehnuksia.
Sen vihkimistilaisuudes­sa
oli niin paljon väkeä,. j a ulkona
tanssittiin, jos dli t i l a a kuri tahtoi
oila niin ahdasta ettei voinut kun^
nolla seisoakaan. Polii^UjAtoi mää­räyksen
paistua ulonfrtias ohjelma-
'telinen ympäriHäi mutta minnekäs
siirryit siinä tungoksessa ja kun
aina vain väkijoukko lisääntyi. O i -
keaila ''haätuulella" olleet tappelu-pukarit
panivat nyrkit heilumaan.
Poliisit tulivat heitä hajoittamaan
multa he eivät tahtoneet asettua e n ­nen
kuin vietiin putkan, piihnoille.
Kulkiessani rakennuksen ^ lähellä
näin maassa röykkiön jotain vai- [
koi.sta kuip lumi. Ihmettelin, mutta
kun huomasin lui.stelijat niin se sel-'
ve.si minulle lurnijää — tekojää .-^
joka on siellä vieläkin.
Nyt ön saapunut Englannista sem-nioinen
möhkäle jonka virallinen n i ­mi
on Jousimies (Archer) joka oti
asetettu, kaupungintalon eleen ja
meinaa pilata tykätyn talon. Siksipä
minäkiri sattumalla poikke;sin kum­mitusta
katsomaan, jonka ynipärillä
kierteli toisiakin uteliaita ihinisiä.
"Mitä pidätte tuosta mikä se on",
kysyi eräs arvokkaan, näköinen lady
minulta; viitaten tuohon Englannis-iä
tuotuun "möhkäleeseen" johon
hätääntyneenä vastasin että se on
"paikan täyte" kun olin jo jonkin
aikaa vehettä katsellut. Se ön prons­sinen,
lihava, mahtava ja rinta kuin
elefantilla, kaulan kohdalta poikki,
siis ei päätä, ei häntää, kauempaa
kat.sottun.a sen toinen sivu näytti
elefäritilta jalat ilmassa, istuma-asennossa;
ta.'^sun pohjat kirkkaat
kuin kuparipannun kupeet; No niin
siinä, se seisoo konkriittijalustalla
yhden siipensä kärellä, lisätukea en
voi selostaa, vaikka sitäkin on. Ky-
.syin minäkin vuorostaan eräältä v i i ­saan
näköiseltä henkilöltä hänen
mlelipidetlääri ja sain vastauksen,
' se on mitä kukin haluaa sen ole­van,
j a iriinkä kuvari mielikuvituk­sessaan
siitä luo itselleen".
Tämä juttu on kylläkin leikkiä ja
taiteen ymmärtämättömyyttä, ellei
tästä leiki-stä pitäisi kerienkääri suut
tua, jos on l u l l y t sopimatonta tai­teen
jtryoslelua ymmärtämättömyy­dessä
riiiniJilta ja muilta; Joku sanoi
silloin kuri tämä kaupungintalo
nousi, että elevaattori siitä tulee
mutta nyt sen valmiiksi tultua on
se hyvin lykätty talo. Toivon ettei
sen edustalla, kököttävän kävisi sa-maila
tavalla, nimittäin että siitä
joku alkaisi tykkäämään. Olkoonpa
nyt sanottu niin, arvostelkaa toiset­kin
kun on vapaa maa puhua suunsa
puhtaaksi. -
"Älkää unhottako, että pian tulee
m kunnallisvaalit, mkssä valitaan
henkilöt jotka tätä "kattia runnaa-
• J. N., Toionto.
Espanja on viime aikoina kovasti
aktiyisolriut kansainvälisissä asiois­sa.
Gibraltarin kysymyksen esille
ottaniirten sopii sille erittSiri hyvin,
koska se voi osoittaa jopa eräällä
tavalla taistelevansa kolonialismia
vastaan.
Erityisesti on Espanjan painos-:
tus Englantia kohtaan voimistunut
vuoden 1054 jälkeen, jolloin kunin.
gatar Elisabeth teki vierailun tuki­kohtaan;
Espanjalaisia loukkasi se,
(Bttä Ison-Britannian hallitsijatar
käynnillään ikään kuin tähdensi
Englannin ylivaltaa maantieteelli­sesti
Pyreneitten riiemimaahari kuu­luvalla
aluieella.
Nykyinen vaihe alkoi Espanjan
taholta konsulaatin sulkemisella Gib
raU;|rissa. Sitten kiellettiin Espari-j
a n kansalaistien kulkeminen tähän
Eriglanninsiirtomaahari. Viimeisin
tpimenp>ide oli autoliikeriteen katkai
seminen. Madridista : ori myös kan­tautunut
huhuja, että espanjalaiset
aikovat sijoittaa ohjuksin varustet-t
u j i i joukko-osastoja tukikohdan
vieieen, mutta tätä lienee pidettävä
"taistelun tiimellyksessä'' suoritetfu-na
ylilyöntinä.
Kysymys liittyy kuitenkin myös
liiajempaan ongelmasarjaan. Espan­jahan
on jo piteriimän aikaa kopu-leliut
NATOn portilla vartoen sisäl­le
pääsyä •Yhdysvallat on niyös eri
yhteyksissä vihjaissut, että Francon
Espanjan ottaminen mukaan Poh-jois;
Atlantin liittoori ei ole aivan
mahdotonta. Nyt kun de Gaulle yrit­tää
häätää amerikkalaisia Euroopas­ta,
ovat USAn- katseet automaatti­sesti
kääntyneet Espanjaan; täniän
viioksi Englanti ja niriienomaanWil-
.sbn qn hiukan tukalassa asemassa;
seri täytyy edetä varoen Gibi-altarin
kysymyksessä, sillä voihan Espanja
eräänä päivänä istua sen kanssa
.\'ATÖn kokouksissa.
— Paavo Ruönanieriii.
eonin
Moskova; -— Missä on keisari .Na^
poleonin Moskovan saalis? Lepääkö
se Smölenskin tien varrella sijait­sevan
pienen syvän Semlevskin jäi*-
ven pohjalla liejun peittämänä?
Tämän kysymyksen, j o k a puolen­toista
sadan vuoden aikana ön use­aan
otteeseen askarruttanut Venä­jän
historiasta kiirinosturieita, esit­tää
moskotyälaislehti Komsomolska-ja
Pravda. '
On tunnettua, että perääntyes-sään
Moskovasta Napoleon sotä-jpukkoinieen
ryösti Venäjän keisari-kuririan^
iuuret rikkaudet. Peräyty­minen
i;nuuttui kuitenkin pakokau­huksi
ja. sen aikana Napoleon jou­tui
monien historian tutkijain ker­tomusten
mukjian heittämään saa­liinsa
matkan yarrelleT Monien taru­j
en . mukaan se upotettiin maiuitr
tuuri järveen. Perimätietojen mu­kaan
aarteiden joukossa on mainit^
tu Moskovan-saalis, joka ranskaläi-
-sen historiankirjoituksen mukaan
kuului Napoleonille itselleen j a si­joitettiin
25 rekeen. Moskovan-saa-liiseen
kuului kultaa, hopeaa; jalo-kiviä,
kirkkokalleuksia, aseita, turk.
keja ja muita kalleuksia.
Semlevskin järvessä ori .suoVilettu
keriiiallisia tutkimuksia j a ne ovat
vahvistaneet olettamuksen, että ver
deii hopeapltoisUus ön normaalia
suurempaa. Tutkimukset ovat kui­tenkin,
lopahtaneet lähinnä varojen
puulleen ja tutkimu-svaikeuksien
vuoksi. Järvi on 22 metriä syvä ja
ien pphjatnutakerros on hyvin vah­va.
Komsomolskaja .Pravda puhaltaa
uutta liekkiä tutkimuksiin ja ilmoit­taa
perustavansa aloiteryhmäri, jo­hon
ku t s u ta a n e ri a lo j en asia n t u n ti-joita.
— Me ehime voj mitata his­toriaa
ruplilla, kirjoittaa lehti, ja
.esittää; että keisari .Napoleonin
.Moskovan aarteen salaisuus lopulta­kin
ratkaistaisiin.
Kingston. — Ontaiion unionistit
esittivät täällä keskiviikkona y^sti-muksen,
että iainlsfttiJBkunnan ön
julistettava rikkurieri värväys pan­naan
laillisen lakkotilanteen aikana;
pntariön työväferiliitpn vuosiko­kouksen
edustajat tekivät myös y l i -
VPimajsen ehemmistöpäätÖksen, jon
ka perusteella jatketaan kampanjaa
estetuomioideri käytön poistamisek.
si työriitojen yhteydessä^ •
Mutta he hylkäsivät harvalukui­sen
ryhmäri esi tykseri suurmittaisen
kansalaisten tottelemattomuus-kam­panjan
aloittamiseksi.
Tulisessa väittelyssä jotkuthyök-käsivät
liiton virkailijoita vastaan
syyttäen htfitä "pelkurimaisesta joh­dosta"
j a kehoittivat yksi- tai kaksi.r
päiväiseen; yleislakkoon uhmaten
iainsäädäntöä, kunnes kaikki van­kilat
tulisivat täyteen.
Väittelyri, kohotessa huippuunsa,
hi4usi liiton presidentti David A i^
cher, että hän bn valmis meriemään
vankilaan tämän estetuömiovastai-sen
taistelun puolesta, mutta tähän
mennessä ei yksikään ammattiliitto,
kansallinen tai kari.sainvälirien ole
on
;Tukholina. — Ruotsin kuninkaalli­nen
tiedeakatemia myönsi viime vii­kolla
kuluvan vuoden fysiikan No­belin
palkinnon ranskalaiselle fyy-sikollp
Pariisin Ecöle Normale Su-rerieureri
professorille Alfred Kas-tlerille
turinustukserta hänen tutki­muksistaan,
jotka kohdistuvat ato­mien
ns. liertz-iesonanssien selvit-lämkseen
ja tä.s.sä käyttettävien .op­tisten
menetelmien kehittämiseen.
Kemian Nobelin palkinto tältä
vuodella myönnettiin amerikkalai­selle
professorille Robert Mullike-nille
tunnustukseksi tutkiriiuksista,
jotka liittyvält hänen perustavaa laa­tua
oleviin töihinsä kemialli.sen s i ­doksen
ja :molekyylien elektronira-konteen
selvittämiseksi, varsinkin
käyttämällä nS, molekylyliorbitaali-mcnefelmää.
Vuonna 1896 isyntynyl
professori Robert Sandersbri Mulli-ken
työskentelee Illinoisissa, USA-ssii,
Chicagon yliopiston professori­na.
••••V.
Professori Kastler pn syntynyt
v. 1902 Guebwillerissa,. Elsassissa.
Kouluopinton.sa pääiettyääri hän tuli
Pariisiin opiskelemaan samaan lai­tokseen,
jörika professorina hän ny­kyään
työskentelee ja valmistui toh­toriksi
pääaineenaan fysiikka. Paitsi
tiitkijaria hänet tunnetaan myös
erittäin taitavana opettajana. Hän
aloitti uransa vatmistuttuaän synty­mäseudullaan
opettajaksi;, mistä hän
siirtyi pian Bordeuxhun ja sieltä
Pariisiin proifessoriksi vuonna 1941.
Siellä hän myös suoiitti 1940-luvijn
lopulla ne työt, jotka nyt johtivat
palkinnon saamiseen.
K a s l l e i in palkitut lyöt liittyvät
siihe?i fysiikan erittäin tärkeään ja
keskeiseen alueeseen, joka kosket­telee
atomien j a molekyylien raken­teen
heijastumista niiden erilaisissa
spekt riominaisuuksissa:
Professori .Mulliken pn ratkaise­vasti
kehittänyt käsitystämme ato­meja
toisiinsa molekyyleiksi yhdis­tävän
keniiallkseri sidoken luontees-
•ta;:;'; v..'V . ' ^ ^ z '
Mullikehin töiden merkitys pn
koko kemian kannalta erittäin tär­keä
siksi, että se avaa mahdollisuu­det
oppia hallitsemaan mittauksin
vaikeasti käsiteltävien aineiden omi
naisuuksiav mm. nopeasti toisiaan
seuraavissa kemiallisissa tapahtii-riiasarjoissa
ja rakettipoltloaineiden
kemiassa on harien menetelmillään
lupaavia käyttömahdollisuuksia.
Professori Mulliken on syntynyt
1896 Newburyportissa, Massachu-selsissa,
USAssa. Hän väitteli fysi­kaalisen
kemian tohtoriksi Chicagon
yliopistossa vupnn;,i 19? 1. Työsken­neltyään
muutamia vuosia Hai'vard-in
ja New Y o r k in yliopistoissa, hän
palasi vuonna 1928 Chicagoon, jossa
hän on;vupdesta 1931 ollut fysiikan
professorina. Siellä hän on organi­soinut
molekyylirakennetta tutkivan
erikoislaboratorion jonka hyvin ak-tiivineri
johtaja hän edelleenkin pn.
Liittokansleri Eihardin paikka on
Vankilassa. Hän tiesi ja tunsi jo vii^
me; vuonna liittotasavallan finanssi-tilanteen
perusteella, että budjetit
tulevat osoittamaan lähimmän nel­jän
vuoden aikana (1968—71) vuo­sittain
kahdeksan miljardin D-mar-kan
vajausta, mutta hän ei ryhtynyt
estämäiin uusia menoja, lausui Län­si-
Saksan- sosialidemokraattien va­rapuheenjohtaja
Herbiert Wehner
Bad Vilbelissä pitämässään puhees-
.s;i. Perustuslain 113 artikiariperus-
It-ella Erhaidin veivoliisuus olisi
olkit menetellä näin, mutta kansleri
ptl. väärän valan; tekijä ja häU: on
harjoittanut vilpillistä kilpailua, to­tosi
VVehner.
Sahialla kun Bonnin hallilusvi-ianomaiset
hakevat miljardeja peil-tääkseiän
ensi vuoden 4 miljardin
D-markan suuruisen budjetti vajauk­sen
j a maksaakseen USAn esittä­män
3.6; miljardin D-markan suu­ruisen-
aseöstö'.askun, ovat budjetti-viranomaiset
paljastaneet, että bud
jetissä on odotettavissa.; lähimmän
neljän vuoden aikana (1968-—71)
vuösiltairi kahdeksan mlljaidin D-markan
vajaus. Valtiontalouden
iisiarituntijat ovat vahyistaneet nä-mä
tiedot.
Ensi vuoden budjetista ei selvitä
yksin menoja:.supi,stamalla, vaan ve­rojen
korotuksiin 0.1..myös' Uuvau-duttaya,
totea v a i . asiantuntijat, mut.
la li.säävät, että tämä resepti ei kel­paa
enää seuraaviria budjettivuosi­na;
,GUD/CSlJn asiahtuntljat.syyt­tävät
vapaisiin demokraatteihin lu­keutuvaa
finanssiministeri Dahl-gruniä,
joka; äsken erosi Erhardin
hallituksesta, että hän on tietoisesti
vaiennut lähiv-uö.sien finanssikrii.
•sistä.^'
Hampurissa ilmestyvä Die Welt;
lehti julkaisee otsikolla "Finanssi-asioittemme
surkeus" 14 kohtaa kä.
siliävän kirjelmän, jossa syytetään
liittohallitusta j a osavaltioiden edus
lajia liittoneuvostossa rohkeuden jä
voiman puutteesta, tehdä rakenta­via
esityksiä: kipeiden finanssiope-raatiöiden
suorittamiseksi. Liitto,
hallitus Pn välttänyt vastuuta ja
osavaltiot ovat sulkeneet silriiänsä,
todetaan syytöskirjeimässä ja pide­tään
pahan alkuna täydellisiä suun-nilelmatlomiiutla
valtiotaloudessa. ^
valtuuttanut jäseniään menemään
lakkoon.;/;;/-;.;;.-.-;,.^•;•;,•: .V'
Vuosikokouksessa myÖs suositel­tiin:-,:
--^Pakollinen autovakuutusohjel-mä
hallituksen hoihbuksen aiaisuu-
.dessa;^;.;' • ;^;','••.';•.•.
— Unioitten paikallisosastojen
voimakas ppliittinen toiriiinta ja uu­den
demokraattipuolueen tulevart
vuoden maaku ntavaali-ehdokkaitten
kannatus;
— Täysi armahdus kahdellekym-riierielleviidellb
-'"Tilcon marttyy­reille";
•.V;^:;--
Kolmipäiväisen vuosikpkouksen
alkuvaiheessa edustajat lähettivät
estetuomiöpäätöslauselmari takaisin
komitealle yaatien estetuomion pro­testiliikkeelle
kovempaa linjaa;
Jim. Bridgevvood Oakvillen ujiio-neijvostostä,
kehoitti komiteaa laati­maan
päätöslauselman jossa vaadit­taisiin
hallitus ottamaan huostaansa
työlaitokset, joissa eivät likkeenjoh-to.
j a ammattiliitto pääse ratkaisuun
yöehtöristiriidoissa..
Ja missä hallituksen asiaan se­kaantuminen
epäonnistuu; tulisi työ­väenliikkeen
suunhitella "kansan
tottelemattomuuksien sarjaa; lakko­jen
lopetlamiseksi", sanoi Bridge-woöd.'-''.'^
Lounaistunnin jälkeen päätöslau-selmakomilea
lisäsi pykälän, jossa
protestoidaan rikkurien ^värväystä
ja teki ehdotuksen erikbiskokouksen
koolle kutsumisesta käsitteleriiään
estetuomiokysyyslä, jos se, p nV tar-peellista.
Tekokuita Ön
Greenbelt, Md. —-Yhdysvaltojen
ja Canadan yhteisen ilmapuolustus-,
johdon (Noiad) tulkimuske.skus il-,
moillaa julkaisussaan,, että maapal­lon
kiertoradalla bn haväittu "pie.
niä esineitä'.', jota eivät, ilmeisesti
liity mihinkään avaruuskokeeseen
eivätkä ole niinkään maan lähettä-riiiä;'
•
Asioksla perillä olevista piireistä
sanottiin Noradin uskovan, että ha­vaitut
esineet pyat avaruudesta pe­räisin
olevia meteöroidejä,; jotka
ovat joutuneet maapallon kiertora­dalle.
Samoista piii-eistä sanottiin
Noradin epäröineen ilmoittaa ha­vainnoista
peläten, että se voisi ai-heuttaa
puhetta lentävistä lautasista
liavaituista esineistä kaksi liik­kuu
kiertoradalla, jonka kulma maa
palloon nähden on sariia, jota Yh­dysvallat
käyttää lähettäessään ava­ruuteen
salaisia tekokuita Kalifor­niasta;
: Maasta lähetettyjä satelliitteja täi
satelliit-tien osia liikkuu maapallon
kieitoradalla nykyisin
Eurooppa-bussit
yhä suosituimpia
Euroopan rautatieyhtiöiden harjoit­tama
"Europa Bus"-Iiikenne on yhä
suositumpaa. Uudessa tämänvuotises­sa
aiL^tauliissa on valittavana yhteen­sä
153 matkaa; siis 17 reittiä enem­män,
kuin viime vuonna. Näiden mu­kavien,
joka suuntaan mantereella
ajavien matkabussien reittiverkko on
siten kasvanut 15,500. kilometrillä yh-
Totuus on kuin juokseva lähde; jos
seri vesi ei juokse yhtämittaa eteeri-päin,
se pilaantuu sovinnaisuuden: ja
perintätapojen mutaisessa lanimikös-
'sai \ • •;; ;•';,. •;
: John Milton
i Toisin sanoen, eikö ulkprriinis-teri
Paul Martinilla ole oikeus
suorittaa Varsovan ja Mosko­van
matkaa ilmari ettei hänestä
sen johdosta tehdä Yhdysval­t
a i n varpaille astujaa?
Oriko Vapaa Sana todella sitä
mieltä, että Canadan valtiomie­het
(järjestöt, lehdet j a yksilöt)
eiVät saa tehdä varsinkaan
kansainvälisellä arenalla mi-täiin,
ellei ensin saada siihen
Washingtonin suostumusta?
PÄIVÄN PAKINA
TOtTUMINEN VÄHÄN
Sanotaan, että ihmineri töttiiu
kaikkeön — jääpuikonkin pi-
/ tämiseen. ;;-V
. Ja asiassa on paljon perää.
Kuvitellaanpa vain, esirii. sitä,
että me t a v a i l l e t kadun miehet
ja naiset päättäisimhie jonakin kau
niinä tammiktmn pakkaspäivänä
hypätä avantoon uiriiaan. Moni
meistä jähmettyisi jo pelkästä pe­losta
jo kauan ennen avannon reu­nalle
pääsyä. "
; S i u t l a ne "jääkarhut" jotka-ovat
'totuttautuneet" siihen käymällä
jatkuvasti uiriiassa koko syyskau­denkin,
pitävät sellaista avanto-kylpyä
yhtä luonnollisena asiana
kuin; allekirjoittanut j a riiuut-"ar
kalasta" kotbisiri olevat uimarit
pitävät saunassa käyriUä, olkoon
silten kesäkuuma tai^talvipakka-nen.
Sama pätee myös politiikan ieon
tiimoilta; Voi.siko kukaan esimer­kiksi
olettaa, että Yhdysvaltain
hallitus oHsi voinut suoralta kädel­tä
eli kylmiltään, riiitääri alku-valmi.
steluja tekemättä ilmoittaa,
että nyt lähdetään 400,000 miehen
voimalla spitellen sotaan Vietna-.
miin?
Sellaisen e.sityksen tekijälle oli­si
Yhdysvaltain; kansan toimesta
sanottu, kuten sanottiin Barry
Goldwaterillo, että painu äijän-kuvautus
hemmettiin.
Mutta kiinariierikkalaisj^t '*to-tutettiin''
tähän hyökkäyssotaari
vähitellen, niin jopa löytyy sel­laisiakin
; amerikkalaisia, jotka hy
väk.syvät Vietnamin sotaretken ja
kiihkoilevat sen puolesta.
Tähän päästäkseen oli Yhdys­valtain
imperialismin tehtävä kui­tenkin
perusteellista syvämupk-kausla.;
Ensin lähetettiin salaa
a.seita Saigonin diktaatlbrille. Sit-
~ten lähtettiin vähän "neuvonanta­j
i a " Saigonin armeijalle. .Ja kun
"neuvonantajia" oli lisätty siinä
määrin, että kukaan ei enää us­konut
satua '•neuvonantajista" s i l -
_ten tiedoitettlin Washingtonista,
että jenkkien "rieuvonantajilla" on
lupa ariipuakin it.sepuolustuksek-
Seuraavana askeleena Iässä sy-vämuokkauksessa
oli tiedotus, että
jenkit saavat "puhdistaa" kasar­mialueillensa
ympäristöjä ja "seur
rata" tarpeen mukaan " v i h o l l i s i a ".
Näin kehitettiin tilannetta as-teettain-
vähän kerrallaan, kunnes
päästiin siihen missä nyt ollaan:
Vaikka Vietnamin; sota on edelleen
perusolemukseltaan kansallissotaa,
niin sodankäynti äärioikeiston,
mustan taantumuksen puolesta on
langennut valtaosalla yhdysvalta;-
laisasevoimion suoritettavaksi.
; Näin pn amerikkalaiset siis "to­tutettu
"hyväksyriiääri" tämä hir-
V veä':sota. :;•;..•;•;,'•,;.,
Mutta meillä canadalaisilla ei
ole tässä suhteeissa mitään syytä
omahyväisyyteen. Niin on meitä­kin
viety kansäkuntaria ojasta a l ­likkoon,
mikäli voimme . luottaa
asiantuntijan, kenraali Charles
Foulkesiri muistelmateoksiiri.
Kenraali Foulkes oli Cariadan
yleisesikunnan päällikkönä vv.
1951—59. Luulisi siis. „ että hän
tietää, mistä puhuu.
Hänen selilykserisä mukaan St.
Laurentin johtama liberaalihalli-tus
ja Diefenbakerin konseryatiivT
puolueen hallitus kieltäytyivät an­tamasta
jenkeille oikeutta sijoittaa
ydinaseita^ Navvioundiandiin ja
Labradoriin — minkä tekosen pää­ministeri
Pearsonin hallitus suo­ritti
tarpeellisten alkuvalmistelu­jen
jälkeen lokakuussa 1963.
Tämä ei tarkoita, että toiset
ennen Pearsonin hallitusta oUsivat
olleet "synnittömiä". Kenraali
; F o i i l k e s i n kertoman mukaan libe-raalihallituksen
puolustusministei;i
Ralph Campney teki y. 1957 Y h ­dysvaltain
kanssa NORAD-sopi-niuksen,
mutta katsoi, että halli­tus
tekee asiasta päätpksen vasta
sen vuoden kesäkuussa pidettyjen
yleisvaaiien jälkeen.
Kenraali Foulkes sanop sillpin
pelätyn "jossain määriri" sitä,
että ydinaseiden varastointi Cana­dan
maaperälle voisi antaa Neu-yostpliitolle
syyn. pommittaa Cana­dan
alueita; jos sota syttyisi. Tä­män
vuoksi moisen luvan antamis­ta
pidätettiin 12 vuotta;
Me muistamme mitä tapahtui.
Muun ohella tiili NATOn yhdysVal-talaispääUikkö,
kenraali Lauris
Nprstad tänne 1956 luennoiriiaan
meille atomiaseiden suomasta au-;
tuudesta. J a kun asiaa oli kyllin
kauan valmistettu mr. Pearson
"lupasi" muka aikaisempien"si-toumusten"
mukaan pttaa BPmarc
ohjuksia j a muita ydinaseita n i . ;
menomaan siinä mielessä, e^ttä l i ­beraalit
voisivat "vapauttaa" Cana­dan
niiistä sitoumuksista ja^^ lähet­tää
bomarcit ym; ydinaseet takai­sin
Yhdysvaltoihin .
Siinä on muuten sivumennen
sanoen yksi-sellainen"lupasi" miri-kä
nykyinen liberaalihallitus ori
puolittain toteuttanut — se otti
vastaan jenkkien tyrkyttämät bo-mai'kit
ja muut romut. Toinen puo.;
l i lupauksesta, bomarkien Yhdys­valtoihin
takaisin lähettämiseltä,
bn kuitenkin unhoitettu.
; Mutta siinäkin jupakassa kävi
niin, että canadalaiset totutettiin,
vähitellen siiheii, jotta sielumme :
autuus ja koko taivaspaikkamme
on muka uhassa, ellei jenkkien
ydinaseita hyväksytä sijoitettavak­si
tänne ja varattavaksi Euroopas-;.
sa oleville lentäjillemme.
Sellainen mahtitekijä on se tot­tumuksen
voima. ; ;
— Känsäkoura.