Vapaus, July 20, 1965

              il
i
AV41N ON Sir STTEl
RAJOJA
Hälalbki. ^ (RV) —Olarken
: hämifaiästyttävän 10,000 Hiet
rib ^ ^ M o k s e i i 'aVaiaiMa oli se,
eltS aUiträUaUiset kuten tnyös
nuäis^iaiiUlalset juoksijat > elvät^
pidl Aiitfiän aikarajoja mahdotto:
15-vuotiäs poi](a
koleutta 170
Helsinki. — Pyhtäällä Viime kes­kiviikkona
alkaneissa TULh ki^rilen-laakson
piifin 16—^l7-vtfötiailien
poikien ja "tyttöjen pilrirrtfestafuus •
kilpailuissa kiinnitti huotiiiota ICai'-
hulari Työväen Urheilijain 15-\^Uo-tiaan
O. Tillin korkeushyiJjpytulos
170.
Crothers isai
"helpon" voiton
Berliini. — Markhatnissa, Ont.
asuva canadalainen. apteekkari Bill
Crothers sai täällä lauantaina pide­tyssä
kansainvälisissä yleisurheilu­kilpailuissa
uuden voiton 800 met­rin
juoksussa.
Crothers voitti sateisella säällä
juostun kilpailun suhteellisen hel­posti
lähimmän kilpailijansa länsi-berliiniläisen
Joerg Balken, jonka
ajaksi merkattiin 1.49,9. Crothersin
voittaja-aika oli 1.49,3.
10000 metrin ME:n kehitys
30i58,8 J . Bouin, Ranska 1911
30.40.2 P. Nurmi, Suomi 1921
30.35,4 V. Ritola, SUOmi 1924
30.23.3 V; Ritola, Suomi 1924
30.06,2 P. Nurmi, Suomi 1924
30.05;6 I. Salminen, Suomi 1937
30.02,6 T. Mäki, Suomi 1938
29.52,6 T. Mäki, Suomi 1939
29.35.4 V; Heino, Suomi 1944
29.28,2 E . Zatopek, Tshekkosl. 1949
29.27,2 V. Heino, Suomi 1949
29.21,2 E. Zatopek, Tshekkosl. 1949
29.02,6 E. Zatopek, Tshekkosl. 1950
29.01i6 E; Zatopek, Tshekkosl. 1953
28.54,2 E . Zatopek, Tshekkosl. 1954
28.42,8 S. Iharos, Unkari ' 1956
28.30,4 V. Kuts, NL 1956
28.18,8 P. BolOtnikov, NL 1960
28;18,2 P. BolOtnikov, NL 1962
28.15,6 R. Clarke, Australia 1963
28.14,0 R. Clarke^ Australia 1965
27.39,4 R. Clarke, Australia 1965
mana. Jos haluaa olla hyvii, ei saa;
pelätä. mitiiän,pitäii juosta alusta
hlkaen: niin 'lujaa kiiin kintuista
pääsee» totesi lehäeilemme ttel-
Isinglssä raiihaiikongressin osanot?
tajana olliit entinen liltl-inifis
JBmil Zatopek Clarken saavutuk-;
^ista.
zatopek sanoi olleensa hyvin häm­mästynyt
saatuaan kuulla Clarken
ME«tuloksesta. — Tulos tuntui usko­mattomalta.
Uskoin että tuloksia
jatkuvasti parannallaan, mutta en
voinut kUvittella että yhdellä kerral­la
olisi voitu tehdä niin suuri pa-rhnnus.
Australialaiset harjoittelevat
yleensä ruohokentillä. Se on var­masti
hyödyllistä, koska se on kim-:
moisampi' kuin eurooppalaiset ra
dat.
— En halveksi tiedettä, mutta mi­ilusta
tuntuu, että Euroopassa on
Upottu liian syvälle tieteellisiin me-rietelmiin.
Tämän tuloksena kun-liioitetaan
liiaksi jo nyt saavutettu­ja
^ tuloksia eikä anneta riittävästi
vapautta rohkealle mistään. tieteen
rajoista piittaamattomalle yrityksel­le,
totesi "ihmisveturi", joka itse ai­kanaan
hämmästytti maailmaa ih
iheellisillä juoksuillaan.
—•—-
KozloY teki uuden ME:n
Tjumen. — 149 kiloa punnersi
Tjumenissa keskisarjan painonnos­taja
VjatsheslaV Kozlov korjaten
siten aikaisempaa maailmanennätys­tään
puolella kilolla. Edellinen en­nätys
saavutettiin tämän vuoden
maaliskuussa ja uusi Uralin ammat­tiliittojen
spartakiadeissa.
—•—
Kasviolle 800 m:n SE
Helsinki. — Matti Kasvio teki
keskiviikkona Helsingissä pidetyissä
uintikilpailuissa uuden Suomeh en­nätyksen
800 metrin vapaauinnissa.
Kasvion voittoaika oli 9.22,6, mikä
6,2 sekunnilla alittaa entisen ennä-
.tyksen. Maailmanennätys on 8.51,5.
S.C.A. UrlieiluiiUoB
•irkailijoiden osoitteet:
Piilieenjohtaja: Ake Hunnakko
90 Neville Park Blvd.
Puhelin OX l-6lte
Toronto Ontario
.. Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Hiawatha Rd., Toronto 8, Ont,
Puhelin HO, 6-8815
Rabastonjlioitaja: Len Boström
58 McNaim Ave,, Toronto 12, Ont.
Puhelin HU 1-3551
LIITON NAISJAOSTO
Elsle Jokinen
21 Oranlea Road, WiUowdale, Ont
Puhelin BA. 1-1489
LDTON HIIHTOJAOSTO
Poheenjohtaja: Antti Ranta,
Jehu AC. — Puhelin 674-9251
1535 Paris St. Sudbury^ Ont,
NL-ii teknnkka
voittaa Intiassa
Neuvostoliiton Intian tiliin ra­kentama
Bhilain terästehdas tuot­ti
tilivuonna 1963/64 15 miljoonaa
Intian rupiaa pahdasta voittoa, il­menee
Intian flnanssiministeriön
julkaisemasta katsauksesta. Eng­lannin
Intian tiliin Durgapariin ja
länsisaksalaisten Bourkelaan ra­kentamat
mlljoonatonniset teräs­tehtaat
osoittivat kumpikin 2 mil­joonan
rupian tappiota, ilmenee
katsauksesta edelleen.
BhUain terästehdas ylitti tili­vuonna
14 prosentilla tuotantota-voitteensa,
kun sen sijaan Durga-pnr
täytti tuotantotavoitteestaan
97 prosenttia ja Rourkela vain 80
prosenttia.
Bhilain terästehtaan rakennustyöt
aloitettiin toista vuotta myöhemmin
kuin Durgapurin ja Rourkelan. Bhi-lai
käynnistettiin samaan aikaan
kuin englantilaisten rakentama te-
Ptnt Murissa
^ siften
joukolla Sudburyyn
Ptirt AdhUr. Meinasi tässä;
•käydä kuin Liekin "Faarille": ma-;
nasia vapauden toimittajat ja lisäk-j
si vielä Canadan pöstihallitukseö
siitä ktin-en ^nähnyt, kirjettäni Va-,
paudän jpalstoilla. ' :
r Mutta ryhtyessäni hakemaan jota*
kinautonsäiiyfcyslokeroBta, tämä<kO,':
kirjeeni löytyikin siältä! Näyttää;
siltä, että tuO. miesväki vasta ot)
muistamatonta, vaikka olen luullut,
että näin Vanhemmalla puolella ka­toaa-
tuo 'muisti-kulta^vain meiltä
naisilta. ' ' ;
1 Neuvon kaikkia muistamattomia,
että 'lähtiessänne postittamaan kir­jettä,
älkää panko sitä mihinkään
liäkymättömääh paikkaan. Allekir­joittaneelle
on usein; käynyt niin,:
että postitettava kirjo ön Ollut useir
ta päiviä: käsilaukussa. Mutta tästä
eteenpälh postitättavien tuläe pysyä
sbrftiiöHi Välissä, kunries ne menfe
vat siltä suoraan postilaatikkoon.
Siinä "hukkaan menneessä" kir­jeessä
piti mainita joku aika sitten
kuorolaisten esittämöstä näytelthäs-tä,
jonka onnistumista myöhäiske-vään
takia pelkäsimme, vaan yleisöä
oli kuitenkin saapunut runsaasti
seuraamaan hurjan hauskaa näytel­mää
"Kun rakkaus iskee".
Ehkä "myöhäisen" ajan takia oli
vaikeata saada harjoituksia kokooh
jo pienempikin näytelmä vaatii on­nistuakseen
sen saman harjoitus­määrän
kuin suuremmatkin.
Kiitos kaunis näyttelijöille siitä
kovasta työstä, minkä olivat suorit
taneet tämän näytelmän .valmistami-seksi.
Erikoinen kiitos vielä Ellal­le
ohjauksesta, sillä hän siinä sai
kovimman työn tehdä, voikka ei ol­lutkaan
itse roolilla. Ja kiitos ylei­sölle
hyvästä kannatuksesta.
Salinme näytelml>h esityksestä
hyvän avun suurjuhla-maifkakas-saan.
Eivätkä ne juhlat enää kau­kana
olekaan. Täältä Port Arthu­rista
tulee sinne oikein autokara­vaani
väkeä:
Ensiksi sentään juhlimme täällä
kotona. Iskun puistossa pikku-suur-juhlassa,
heinäkuun 25 pnä. Silloin
kuulemme' kuoron esittämät laulut,
joukossa aivan uusiakin, samoin or­kesterin
esitykset, sekä yhteisesityk­siä
kuorolta ja orkesterilta.
Saapukaa siis Iskun puistoon mai­nittuna
päivänä nauttimaan kauniis­ta
sunnuntai-iltäpäivästä (silloin ei
sada) ja katsomaan, mitä kuorolai­set,
orkesterilaiset, urheilijat ja voi­mistelijat
ovat pitkän vuoden työn
tuloksena aikaansaaneet.
''mMumum TAHTOO Tiistaina,.hejnsk. 20 p. — Tuesday, .July .20, 1985 , Siyu 3,
Siis näkemiin, ensin Iskun puis­tossa
ja sitten Sudburyn suurjuh­lassa.,-
„
Juhlaterveisin — Lyyli.
NYT SAATAVANA I
t *
I* *
I *
I
*
I
I
*
*
Tulvat uhkaavat
400,000 ihmbtä
Itä-Pakistanissa
Dacca, Itä-Pakistan. — Monsuuni
sateiden aiheuttamat tulvat uhkaa­vat
yli 400,000 ihmistä Itä-Pakista­nissa,
jossa viime toukokuussa rai­vonneet
pyörremyrskyt aiheuttivat
suurta tuhoa.
Itäpakistanilaiset viranomaiset il­moittivat
lauantaiiltana, että 53,000
ihmistä on jo evakuoitu tulva-alueil­ta,
mutta että ncin 420,000 ihmistä
on vielä vaarassa; Ilmoituksen mu­kaan
presidentti Ahub Khan on lu­vannut
kaikkea mahdollista apua
tulvien uhreille;
Viime toukokuun tuhoisissa myrs
kyissä menetti 15,000 ihmistä hen
kensä.
South Porcuplne. —, Terveisiä
thältä-yl^maisia. Täällä on vletotty
viime aikoiiia, hyvin kylmää kesMä,
Eipä juuri pane miestä liikkeelle
iJaidan hihat-ylös käärittynä. Enem-iii
vain astelevat raskaissa tami-rteissa
ja hylkivät kovasti olkihat­tua.
l*erunolden hintoja emätinät ko­vasti
Valittavat. Nähkääs kun ne oh
tbUä kertaa semmoisessa kursi^sa,
että ei tämä -miespolvi ole sellaista
liähhyt. Viime viikolla merkattiin
Porcupinen alueella $7.50 seitse-mähkymmenenviiden
paunan säkis­tä!
Tällaisia hintoja ei 016 kansa;
kuullut sitten kun tänne rakennet­tiin
rautatiO, josta lienee aikaa jo
yli viislkymmbntä vuotta. Mutta se
elämänmeno näyttää olövan aina
päinvastaista. Täällä on^vaadittu
kullanhinnan ja palkkojenkh) korot­tamista,
mutta perunan hinnat nou­sivat
ilman vaatimisia.
• ». •, • « • •
Seutukunnan parturit ovat päät­täneet
korottaa taksojaan. Tavalli­nen
tukanleikkaus on täällä ^maksa'
nut $1.25 mutta nyt se nousee puo­leentoista
dollariin, mikä tietää sitä
että alempipalkkainen kaivosmies
jbutuu tekemään tunnin työtä jos
meinaa tukkansa lyiientää. Monet
perheen isät joutuvat ehkä teroit­tamaan
sakset kunton ja sitä tietä
kotipartureiksi?
• • • » • «
Tässä on ollut kaikenlaista kiiret-tö,
että ei heti "tuoreeltaan" jouta­nut
kertomaan siitä osuuskauppam­me
Vuosikokouksesta joka pidettiin
tk; 6 päivän iltana. Tällä kertaa oli
jäseniä poikkeuksellisen paljon
kertynyt kokoukseen. Niitä taisi
olla kuutisenkymmentä. Näin olisi
pitänyt tapahtua heti ensi kutsulla.
Niin olisi paljon säästetty liikkeen
varoja ja työtä sekä huolia.
Kokouksen alussa esitettiin liik­keen
tili- ja toimintaraportit/ jotka
hyväksyttiin verrattain lyhyellä kes­kustelulla.
Sen jälkeen valittiin li­säjäsenet
johtokuntaan. Kaksi eni­ten
ääniä saanutta kolmeksi vuo­deksi
ja loput kahdeksi vuodeksi;:
Liikkeenjohdon taholta herätet­tiin,
kysymys joka bn jo ollut pi­temmän
aikaa harkinnan alaisena,
liikehuoneistosta, koska i kauppam­me
on liian vanhanaikainen ja ah­das
-käsittelemään nykyaikaista lii-ke-
elSmäär; UUsien tavaralajien li­säännyttyä
joka vUkko ei tahdo.löy-tyä.
paikkaa .mihin niitä asettaisi.
Näissä ahtaissa oloissa kun tehdään
rieljänhesmiljoonan liikevaihto vuo­sittain
niin ei, ainakaan liikkeen
laajenemiselle ole mahdollisuutta
riykyoloissa» \
Mutta jäsenistön mielipiteet^ ei­vät
olleet yksimielisiä tästä liike-huonekysymyksestä.
Toiset vastusti­vat
sitä melko kovasti vaikka enem-ihistö
oli uudistuksien kannalla.
Kysymys jäi edelleen johtokunnan
harkittavaksi, sillä mielellä, että on
hankittava täydet kustannusarviot
kaikesta^ mitä uusi liikehuoneisto,
ja sen paikka tulisivat maksamaan
ja sen jälkeen on kutsuttava yleinen
kokous käsittelemään tämä asia lo­pullisesti.
• •«. •'• •» • •
VIERAILIVAT TÄÄLLÄ
Viime sunnuntaina oli näillä Ete­läpään
ja titnminsin järjestöihhii-sillä
tilaisuus kuulla kahta puhu­jaa.
Järjestön nykyinen sihteeri
Wilbert Böhm ja Vapauden liik­keenhoitaja
Edwin Suksi kertoivat
mielenkiintoisesti järjeiitöämme ja
lehtiliikettämme koäkevista asioista
Kokouksen loppukeskustelu liik­kui
taloudellisten kysymysten ympä­tyille
jossa koetettiin löytää keinoja
niih säästön kUin käyttötilienkin
suHteeh. Virkistävä hetki pojat ja
tervetuloa toistenkin.
Ne suuret juhlatkin ovat aivan
ovella ja niille juhlille täältäkin
tuntuu olevan useita menijöitä.
Matkustaessa sinne Sudburyyn
tuntuvat käyttävän junia, autoja
sekä lentokoneita. Sinne se palaa
tämän kirjoittajankin mieli että
ei tahdo saada öitään nukuttua.
— H.
CEGrnutkoJäseniä -
TOlöuäaiiteen ylitelstyön
liitto t U A M C E ) .
^jgi-^rlkonlulinittto
I II l l l f II l i t f i l U II
ariiii
Karjalaisen kanteleyhtyeen
• Ä Ä N I L E V Y •
Decca DN 3079 — Hinta $4.50
ynnä 3% myyntivero Ontariossa sekä postitilauksiin
lisättävä 10c posUkuluJa varten.
TOmä kanteleyhtyeen ja laulusolistien levy
;. sisältää seuraavat laulut:
1. KANTELEELLE°7.............. ...........w.. Kanteleyhtye
2. TULE YSTÄVÄNI RANTAHAN .. . . K a n t e l e y h t y e Ja
Kansanlaulu laulusolisti Teuvo Kuparineji
3. KULTANI ON KAUKANA .. . . . . . . . . . . . . . . . . Kanteleyhtye ja
Kansanlaulu laulusolisti LeaKauppinen
4. MANSIKKA . . . . . . . . . . . ; , . . . : . . . . . . . Kanteleyhtye Ja
laulusolisti Lea Kauppinen
5. HEILINI SYLI . . . . , . „ . K a n t e l e y h t y e
6. LAMMILLA ' Kanteleyhtye Ja
laulusolisti Teuvo Kuparinen
7. PtNAISELLA PAATILLA . . . . ... . . . . Kanteleyhtye Ja
laulusolisti Teuvo Kupartaen
S.SOIMAAlrLMA SÄVELEITÄ .. . . V. Kanteleyhtye Ja laulusolistit
Lea Kauppinen Ja Teuvo Kuparinen
Osa Karjalaisen Kanteleyhtyeen soittajista ovat Juuri parhaillaan
konserttimatkalla täällä Canadassa SNL:n tanhu- Ja musiikkiryh­mään
kuuluvana. '
Tätä levyä on vain rajoitettu määrä, Joten kiirehtikää tilaustanne
heti.
Vapajus Publishing Co. Limited
P. o. BOX 69, SUDBURY, ONTARIO
rästehdas. Saksalaisten rakentama
tehdas valmistui lähes vuotta myö
hemmin. Bhilain terästehdas saa­vutti
jo ensimmäisenä vuotena täy­den
kapasiteetin käytön eli 1 mil­joonaa
tonnia. Englantilaisten ra­kentama
tehdas ei ole saavuttanut
tähän mennessä täyttä kapasiteetin
käyttöä. Rourkelan tehdas on vie­läkin
enemmän jäljessä.
Bhilain terästehtaan toisen raken­nusvaiheen,
joka nostaa tuotannon
2,5 miljooFaan tonniin,, rakennus­työt
ovat päättymässä. Kolmannes­sa
vaiheessa Bhilaift tuotanto nos­tetaan
4 miljoonaan tonniin. Tämän
vaiheen rakennustyöt on jo aloitet­tu.
Durgapurin tehtaan kapasiteet­ti
nostetaan myös 2,0 miljoohaan
tonniin, mutta työt ovat aikataulus­ta
huomattavasti jäljessä. Durparu-rin
lopullisen kapasiteetin tavoittee­na
on 3,25 miljoonaa tonnia.
Sen huonon kokemuksen johdosta
jonka intialaiset ovat saaneet länsi
saksalaisten rakentamasta terästeh­taasta,
Rourkelan tehtaan kapasitee­tin
nostaminen on rajoitettu 1;8 mil­joonaan
tonniin. Viimeisen vaiheen
tavoitteena piti olla myös yli 3 mil­joonaa
tonnia, mutta siitä on tois­taiseksi
luovuttu.
Neuvostoliitto rakentaa Intian ti­liin
myös neljännen valtion omista­man,
Bokai:'on 4 miljoonan tonnin
kapasiteettia edustavan terästehtaan
Tehtaan suunnittelutyöt ovat käyn
nissä.
tavat selvää selvemmin, että maail­manrauhaa
uhkaa Amerikan impe­rialismi.
j;okainen maailmarinäyttä-mön
rehellinen ja tosiasiat tunteva
tarkkailija joutuu tähän johtopää­tökseen.
Ydinasesodan partaalle on maail­man
saattanut US An hallituksen
höikäilemätön käyttäytyminen. To­dennäköiset
tulokset ovat niin kau­histuttavia,
että ihmiset eivät roh­kene
ajatella niitä. USAn politiikka
merkitsee sitä, että vaikka suursota
vältettäisiinkin tällä hetkellä, tulee
kohta uusi kriisi. Amerikan mahti
on haaste ihmiskunnan pyrkimyk­sille.
Kunnes USAn hallitus —sen
sotalaitos ja C I A— hylkäävät vasta­vallankumouksen
opin ja lakkaavat
vastustamasta poliittisen ja talou­dellisen
itsenäisyyden puolesta käy­tävää
taistelua, maailma tulee hoi-pei^
telemaan kriisistä toiseen. Siksi
kunnes ihmiset ovat valmistuneet
vastustamaan ja kukistamaan ke­miallista
ja napalmsotaa tukevia
hallituksia USA tulee jatkamaan
koeteurastuksen politiikkaansa.
Kutsun ihmisiä kaikkialla maail­massa
toimintaan USAn Vietnamis­sa
käymän hyökkäyssodan lopetta­miseksi.
Bertrand Russellin lausunto
rauhankongressill
Ongelma»; joka tänään nousee
kaikkien rauhasta kiinnostuneiden
eteen, on Yhdysvaltojen nykyinen
politiikka. Amerikan Yhdysvaltojen
hallitsijat ovat sitoneet tämän maan
riiston ja vieraan herruuden järjes­telmälliseen
ohjelmaan. Ongelman
ydin on lyhyesti seuraava: Yhdys­valloilla,
on maailmassa yli 3,600 so-tatukikohtaa.
Tämän laajan sotilaal­lisen
kontrollin järjestelmän ole­massaolo
perustuu siihen; että kuu­sikymmentä
prosenttia maailman
varoista on Amerikan kapitalismin
valvonnassa, vaikka Yhdysvalloissa
on vain kuusi prosenttia maailman
väestöstä. Maailman kansat kapinoi­vat
näitä oloja vastaan, jotka mer­kitsevät
niille köyhyyttä, sairautta
ja lieventämätöntä kurjuutta. On
ilmeistä, että mikään kansakunta ei
pysty säilyttämään asevoimin maa­ilman
varojen kahden kolmannes-osan
valvontaa ja käyttöä kohtaa­matta
vastarintaa tämän johdosta
kärsivien ihmisten taholta. Tästä
seuraa, että maailman kansojen
enemmistön on joko alistuttava oloi-!
hinsa tai noustava avoimeen kapi­naan
Amerikan herruutta ja riistoa
vastaan. Nämä ovat perustosiasiat
sen kauhistuttavan julman hyök­käyssodan
takana, jota Yhdysvallat
käy nyt Vietnamissa. Älköön ku­kaan
epäilkö: olosuhteet, jotka ovat
aiheuttaneet Vietnamin selkkauk'
sen, ovat olemassa Latinalaisessa
Amerikassa ja suurimmassa osassa
Afrikkaa ja Aasiaa.
Mitä tulisi ajatella sodasta, jossa
maailman mahtavin teollisuuskansa-kunta
käyttää kaiken kekseliäsyy-tensä
ja varansa tuhansien mailien
päässä sijaitsevan maatalousmaan
kansan tuhoamiseksi? Kahdeksan
miljoonaa vietnamilaista on sijoi-
'tettu-: todellisiin, keskitysleireihin.
Yhdessä ainoassa vuodessa Yhdys­vallat
ja sen nukkehallitus suoritti­vat
viisikymmentätuhatta napalm-hyökkäystä
ilmasta. -Joukkotuho­aseita
käytetään koemi4lesä Etelä-
Vietnamin siviiliväestöön. Hallitse-mispolitiikkaansa
vastaan kohdistu­van
päättäväisen vasWinnan voit­tamiseksi
Yhdysvallat lisäksi nou­dattaa
aseellisen selkkauksen suun­tausta
Kiinaan nähden. On täydellä
syyllä pelättävä, että miehet, joilla
on valtaa Pentagonissa, lännen ka­pitalismin
keskuksissa ja Central
Intelligence Agencyn sisärenkaissa
tällä hetkellä valmistautuvat tuhoa­maan
pommittamalla kaikki Kiinan
teollisuuskaupungit. Sellaisesta ri­kollisesta
teosta, joka veisi maail­man
yleisen ydinsodan partaalle, on
varoitettava ja sitä on vastustettava
kaikella voimalla ja päättäväisyy­dellä,
mihin me pystymme^ Ennen
on sanottu, että kylmän sodan kaik­ki
osapuolet ovat syypäitä kilpava­rusteluun
ja ydinasesodan uhkaan.
Tätä ei voi enää sanoa oikeutetusti.
Viime vuosien tapahtumat ja Yhdys­valtojen
nykyinen politiikka osoit'
Naismetsästä jän
tuplaerehdys
Malmö. — Tytöksi pukeutuhut
poika nolasi lemmensairaan malmö-lälsen
perjantain vastaisena yönä.
Malmöläinen kohtasi kadulla sie­vän
tytön, joka lupasi "sulostuttaa"
hänen olemassaoloaan muutaman
tunnin ajan. Hän ehdotti, että tyttö
tulisi hänen kotiinsa ja tämä suos­tui.
He lähtivätkin matkaan malmö-läisen
autolla, mutta tyttö ehdotti
matkalla, että he pysähtyisivät osta­maan
nakkeja.
Malmöläinen pysähdytti autonsa
nakkikioskin luona-ja meni itse .te­kemään
ostoksen. Kunjiän odotteli
vuoroaan kioskin luona tyttö käyn­nisti
auton ja ajoi tiehensä. Malmö-iäisellä
ei ollut muuta vaihtoehtoa
kuin mennä rikospoliisin luo ilmoit­tamaan.
Poliisi havaitsi myöhemmin va­rastetuksi
ilmoitetun auton, jota sa­ma
tyttö ohjasi. Auto pysähdytettiin
ja poliisi totesi, että tyttö oli huma­lassa.
Hänet vietiin heti poliisilai­tokselle,
jossa eräs poliisi huuclahti
hänet nähtyään: "Kas sinäkö täällä
Svens Nilsson."
Petkuttajaa poliisilaitokselle tuo­neet
poliisit nolostuivat silminnäh­tävästi
oivallettuaan, että heitä bli
vedetty nenästä. Pidötetty oli tosi­asiassa
tytöksi pukeutunut poika.
Myös malmöläinen, joka oli yhä
poliisilaitoksella tekemässä ilmoi­tusta
varastetusta autostaan, nolos­tui,
kun hä.nelle selvisi, että hän
oli antanut petkuttaa itseään.
PasadenarKalif. ^Ensimmäiset
flilarirter IVn, Pasadenaah - välittä­mät
lähikuvat Marsi&ta osoittavat,
että planeetan pinta On heikosti
epätasainen.
Kuva esitti Elysiuniiksi kutsut­tua,
Marsin päiväntasaajan pohjois­puolella
sijaitsevaa aaviickoa. Pla­neetan
pinta näkyi siinä vaaleana
alueena tummaa taivasta vasten.
Koko kuvan esittämä ala oli noih
320 neliökilometriä. Se televisioi^
tiin kaikkialle Yhdysvaltoihin, kiih
se oli ensin vaeltanut noin 224 mil­joonan
kilometrin matkan avaruu­dessa
ja otettu Vastaan Mariner-tutklmusten
hermokeskuksessa, Ka­lifornian
teknisessä rakettitutki-muskeskuksessa
Pasadenassa.
R. B. Laughton, yksi kuvaa tutki­neista
tiedemiehistä». sanoi, että
Mars näyttää siinä tasaiselta ja sen
korkeuserot vähäisiltä. Tällaista
pintaa on vaikea valokuvata, ja li­säksi
kameran linssi oli ilmeisesti
jonkin verran huurtunut, 'niin että
kuvan tarkkuus kärsi.
Kuvan poikki kulki myös useita
Tehokkaampaan
uutispalveluun
Neuvostoliitossa
Moskova. — Neuvostoliiton leh
distön olisi annettava enemmän
palstanlaa uutisille ja niitä käsitte­leville
kommenteille voidakseen pa^
remmin taistella Neuvostoliitolle
vihamielistä propagandaa vastaan
kirjoittaa Moskovassa ilmestyvä
ideologinen aikakauslehti Kommu-
.nist. ••••• .
Lehden mielestä olisi jo korkea
aika luopua tavasta kuitata tietyt
tärkeät kansainväliset uutistapahtu­mat
vain lyhyellä ylimalkaisella
maininnalla. Ellei jotakin määrät­tyä
lapahtumaa käsitellä laajemmin
sosialistiselta kannalta, saattaa neu-vostoylcisö
muodostaa käsityksensä
porvarimaiden radiolähetysten vää
risteilyn propagandan pohjalta. Jo
Lenin kirjoitti aikanaan: "Kun kan­sa
on selvillä kaikesta se saattaa
arvostella tapahtumia tietojensa pe­rusteella
ja tehdä terveitä johtopää­töksiä."
Lehti tunnustaa länsimaisten uu-'
tistoimistojen tehokkuuden ja no
peuden. Ne tiedottavat välittömästi
jostakin tärkeästä uutistapahtumas­ta
ympäri maailman ja neuvostoliit­tolaiset
toimistot jäävät toisinaan;
nii.stä selvästi jälkeen. Tämä mer­kitsee,
että vääristelty uutinen saa­puu
perille nopeammin kuin oikea
ja ensimmäisellä tiedolla on usein
suurin teho. Neuvostoliittolaisten
uutismiesten olisi tutkittava länsi­maisten
virkaveljensä työtapoja ja
otettava niistä oppia voldaktoen
taistella niitä vastaan, kirjoittaa
Kommunist.
viivoja, joissa kohdin kameran ku-vajuovat
eivät olleet onnistuneet.
Ensimmäinen kuva on laukaistu
ndin 14,400 kilohietrin päässä sala­peräisestä
planeetasta. Kaikkiaan
2Ö tai i l Ituvaa toivotaan iaäumu
maahan kymmenen päivän aikana.
Port Ärtharin
kuulumisia
Port Arthur. — Viime torstaina
pidetyssä CSJ:n Port Arthurin o-saston
kokouksessa (joka oli slirret»
ty Canada päivän juhlan takia) hy­väksyttiin
Aikamme Naiset-kerhon
^toimenpiteet ravintolan huoltamises­ta
"pikku" suurjuhlissa heinäkuun
25 p, Juhlissa esitetään Kaikii-kuo-ron,
Echo-orkesterin ja v.- ja u.-seu-ra
Iskun täältä yhteisiin suurjuhliin
vietävä ohjelma, alkaen urhellttkil-;
pailuilla kello 1 lp. ja sitten laulu­ja
soitto-ohjelma alkaa kello 2 iha^
päivällä.
Päätettiin kutsua suurjuhiyt, v.
Id66 liidettäväksi tääUä JärVleiit^s-sä
ja^bsastomihe eäittää ktiörolte, ja
Iskulle ettik^t^h t^äkssfmbtä^^ä
siten vietäväksi SudbUiyssa ihiiir-jUhlan
yhteydessä pidettävälle ko­koukselle.
Kesätoiminnan lopetta jäisiksi'jä­tettiin
järjestää Iskuh pttistöh b -
vuotfspäivän kunniaksi juhlatäiäsLt
perjatitaina, elökiiun 20 pnä 'ilfalla.
Sitä varträ valmistetaan tikpttoä.
joissa ovipalkintona annetaan $1^100
arvoinen ensimmäinen pklkln^^ga
useita muita 'palkintoja. Jfo-Jeäte-lyfstä
huolehtimaan vaUttiIn 3 'Hfen-kinen
komitea.
Syystöiminnän alkamiseksi x^lces-
Icusteltiin osaston 60-vuotlsjUh1an
järjestämisestä. Yksityiskohtaisem­pi
järjestely jätettiin elokuun ko­koukselle,
joka siirretään suurjtih-lain
takia pidettäväksi kuukäilden
toisena torstaina, elokuun 12 pvä.
— ATH.
Kdsyginiii onnittelut
^mhediennelle
A l g e r— Sen johdosta, että H6u-ari
Boumedienne on nimitetty 'Alge­rian
kansandemokraattisen tasaval­lan
hallituksen pääministerikiii on
Neuvostoliiton ministerlneuvtoton
puheenjohtaja Aleksei Kosygin lä­hettänyt:
hänelle sähkeen, joka si­sältää
onnittelut sekä toivomuksen,
että Boumedienne saavuttaisi me­nestystä,
tässä korkeassa virateaan
ja toimisi Algerian kansan hyväksi
joka on Valinnut sosialistisen raken­nustyön
tien.
Onnitteluissa on ilmaistu varmuus
Siitän että veljelliset ystävyyssuh­teet
N^euvostoliiton ja Algerian kan­sandemokraattisen
tasavallan välillä
kehittyvät jatkuvasti kaikin pUOlin.
Kaipauksella Omöitiui. ett&
M A R T T J J A A K O LA
kuoli Hearstin sairaalassa heinäkuun 6 pnä 1965, pitkäaikaisen BAU
rauden Jjälkeen. HaadattUn Hearstin baatansmaahan helnäknnik
lOpnä ystävä- ja toviirljoidcdii saattamana, n&n oll syntynyt NIva«i
lan pitäessä, Suoiue«i!B, kesäkdUh 5 pnä im
Kanssani kaipaahiaan £Uvftt sisko S a o m ^ sdcä ystävät M
toverit t&sA maaffia Ja Suomessa.
Saafiui hetki elon Illan,
vaivat .hiljaa loppuivat.
Tuska tyyntyi, rauha «saapui,
um kaunia ikubien.
OLGA.
Kirros
lausun kaunUt kiitokset kalkUlejotto ottivat osaftiAuntUnl
Martin kuoleman Jobdoeta ja olitte saattamassa häntä Vihne inat«
kallaan Kiitos kämHlsta kukista ja ^ppeleistö, jotka fimt pOlt* r
tämään Mdrtln iiäiutaktuntpun.lB^tos teille kantaijatr^^^e^ Ke­tonen,
Cttml Salo, Brhest Mäki. Martti Myllyniemi. Martti Raato- ^
perä Ja Lauri loihtinen. Kiitos Sinulle Esther Lahtinen kaikesta
avustasi. •
Teitä kalkkia- vleia sydämellisesti kiittäen,
OLGA
HEAiRST