Vapaus, June 4, 1955

              Sivu 2 lauantaina, licsäls, 4 p. — Saturday, June 4, 1955 "
• « « i i i
^ Ä l l i i s i
I
j . tr*
- mmm9W
rt
VAPAUS
Qrgon «f ftoniflb Canadians. Es.
tabUB^ed Nov, 6, li)17. Aut}iotl2«d
as cecond claxs' snaii by the Post
Office OepartmeDt, Ottatira. Pt(b-
Usbetf thrJce weekly: Tuesdays,
Hiuredays and Saturdays by Vapaus
PublishJjiK Company Ltd.. at 100-102
Ebn 8t. W., Sudbury. Ont, Canada.
Telephones: Bus. OMlcc OS. 4-4264;
Editorial Of/ice OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. BdJtor W. Eklund. Mailing
addrcss: Box 69, Sudbury. Ontam.
Advenising rates upon application.
Tranalation iree ot charge.
mAVBHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 2425
Ybdysvalloissä: 1 vk. SM € kk. 420
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
EmcH Aa!to, Port Arthurista, täyt­tää
tiistaina. kc:«ikuan 7. päivinä.
70 vuotta.
yiidymmc »ukulaistcn ja tultavjcn
onnentojvoiuksnn.
Etelä-Vietnam aiheutti
kenraali Collinsille fiaskon
Vajaa viikko vaaleihin
N'yt on enää vajaa viikko Ontarion maakuntavaaleibin, jotka
pidetään kesäkuun yhdeksäntenä päivänä.
Mutta vielä voidaan tehdä paljon -nukkuvien" eli 'kotipuolue-
Iäisten'^ herättän»iseksi, jos näiden jälelläolevien päivien aikana pa­nemme
kaikki voimamme liikkeelle sen hyiräksi, että kaikki työläiset,
farmarit ja muut hyvää tarkoittavat ihmiset saadaan lähtemään
vaaliuurnalle.
Kaikki maakuntamme asioita vähänkin seuranneet henkilöt tie­tävät,
että torypuolueenliallitus edustaa suurpääoman herruutta
tässä maakumiassa. Vain tämä selittää sen miksi Frostin toryhalii-tus
on ajanut kuntamme vararikon partaalle sysäämällä pyhistä
•lupauksistaan huolimatta; koulukulut miltei yksinomaan kuntien ja
-enhftikatkkea-kotienomistajäin maksettavaksi. Palautettakoon tässä
Jahfelecmme, että Esimerkiksi McKimin kunnassa nousi kunnallisverot
nyt noin 40 prosentilla m'menomaan sen vuoksi kun toryhaliitus on
kieltäytynyt vaalrlupaustensa lunastamisesta sHtä kohdalta, että
maakunta maksaa 50 prosenttia koulumenoista. Luvatun viidea-
Itymmenen prosentin asemesta Frostin hallitus maksaa vam 17 pro­senttia
koulumenoista ja 19 prosenttia ranskankielisten koulujen
menoista. Yksistään tämän seikan vuoksi —-puhumattakaan nyt
maänteidemme kurjasta kunnosta ja luonnonresurssiemme tukuttain
kanpustelemisesta Yhdysvaltalaisille rahamiehille, pitäisi jokaisen
pikkueläjän käyttää äänioikeuttaan ja äänestää konservatiiveja vas­taan,
huolimatta lainkaan siitä kuinka paljon on ilmaista olutta ja
siläaareja sekä mitään merkitsemättömiä lupauksia saatavana.
^^^^^^ • E^^ Sudburyn ja Nickel Beltin alueella ön
työläisillä ja farmareilla voiton mahdollisuudet — jos nukkuvien
Jartipuolueen'' jäsenet saadaan liikkeelle. Kaivosmiesten tunnettu
iuottamusmles Nds Thibault voidaan valita lainlaatijakunnan jäse-iirfcsi
Sudburyn piiristä, Jos tehdään riittävän paljon työtä hänen
valitsemisensa hyväksi. Sanomattakin on selvää, että Sudburyn kau­pungin
ja McKim kunnan suuret rahapulmat voidaan silloin rat­kaista
sata 'kertaa helpommin, jos täältä lähetetään Qucens puistoon
$ella!nen kyvykäs, peräänantamaton ja ymmärtäväinen mies kuin on
Thibault.' ,
; Samoin voidaan Nickel Bellin alueelta valita Bob Carlin,^^^j^^
yksinomaan taistelullaan savukopvauksen saamiseksi farmareille on
ansainnut kaikkien pikkuihmisten kannatuksen näissä vaaleissa.
Selvää myös on, että suuren rahan voimalla rynnistävän tory-puolueen
ehdokkaita ei voi näissä vaaleissa täällä voittaa kukaan
muu kuin Thibault ja Gariin. Siksi ei pitäisi kenenkään haaskata
ääntään, vaan huolehtia siitä, että kaikki äänet saadaan juuri kansan
miehille.
IMikäli: on puhe Ontarion muiden suomalaisasutusten ehdok­kaista
niin siinä yhteydessä me suosittelemme: Antakaa äänenne vain
sellaisille ehdokkaille, jotka vaativat täystyöllisyyttä, ja luohnon-resurssiemme
haaskauksen lopettaimista ja ovat käytännUllisellä toi­minnallaan
osoittaneet, että he panevat etualalle oman maakuntamme
ja koko Ganadati kansalliset edut ja tarpeet.
Mitä muut sanovat
VALTATAlSTiaU SLOME.N
SOS.DEM.PU OLUECSS A
Maalai-viutcn paalii.iden Maakan-
.'ian poM-.ttinen pakinoit-^Jja "Kessu-
Pekka kirjoittaa. Sosdem-puoluecssa
riehuvasta valtataistelusta ja presi­dentinvaalin
kytkeytymisestä siihen
"En.-2akkoarvailul3sa . •• on esitetty
oikeastaan vain pan ehdokasta, jotka
saattaisivat tulla kysymykseen. Ni­mittäin
Kalle-Aukusti Fagerholm ja
Väinö Tanner. Heidän lisäkseen on
Jossakin yhteydessä tainnut vilahtaa
myö> Uuno Takin, takavuosien pit­käaikaisen
hallitusmiehen nimi. Sosr
sit itse ovat olleet hyvin pidättyviä
puhuessaan mahdollisista ehdokkais­ta.
Tämä varovaisuus johtuu tieten­kin
^siitä, ett?, heidän keskuudessaan
on sopivalta ehdokkaasta cnavia mie­lipiteita.
Avosuisimpia kaiketi ovat
olleet VainÖ Leskinen ja Vaino Hak­kila,
jotka molemmat ovat antaneet
selvästi y.mmartaa ,etta heidän kai­mastaan,
isosta Väiskistä, olisi ehdo­kas
tehtävä.
Asia on ilmeisesti niin, etta presi­denttiehdokkaan
nimeäminen ei sos-1
sen puoluekokoukse.5sa ratkea erilh-sena
asiana, vaan . kytkeytyy lähei­sesti
siihen; mika sima kokouksessa
vetaa pitemmän korren. Ei ole mi­kään
salaisuus, etta sossien leirissä
on kaksi ryhmaa, jotka kiskovat köy-denpälsta
eri suuntiin. Toisen ryn-män
ankkurimiehmä ovat puolueen
puheenjohtaja Eemil Skog ja Penna
Tervo, toinen puolestaan tottelee
Väiski Leskisen, komennusta. Kerro­taan/
että Leskinen havittelee puo­lueen
puheenjohtajan paikkaa tai jos
ei onnistu, nun paluuta puoluesihtee­rin
pallille, jolla nykyism istuu Veik­ko
Puskala,"
Kuten pääkirjoituksestamme nä­kyy
on valtataistelu presidenttieh­dokkaasta
paäsrt/t puolueen järjes­töistä
jo Julkisuuteenkin.
i kentäminen Indokiinassa. Yhdysvalr
j to/en alkeet Btelä-VIctnamin Ja sa-
I man tien Laosin ja Kambodshan kä-j
siinsa ottamisesta tulivat, erikoisen
I .'i?lvästi näkyviin silloin, kun se oma-
I valtaisesti liitti nama kolme. maatat
I SEATO:n sotaliittosopimuksen toi­mintapiiriin,
mistä ilmoitettiin jo
syyskuussa 1954, siis pian Geneven
kokouksen Jälkeen. Ranskankin halli-j
tus antoi kannatuksea<3a talle USA:n
toimenpiteelle siitä huolimatta, että
Geneven sopimukset, jotka Hanska
on allekirjoittanut, kieltävät Eteiä-
Vietnamia, Laosia -Ja Kambodshaa
osallistumasta mihinkään sotilaalli­siin
liittoihin.
Kon "demoTtratian roallijaaak-al"
sudnnitelto eteläinen Vietnam
on Joutumassa yleiseksi taistelu- ;
tanterecJisi, kuten uutjstiedot ker­tovat,
ja kun sikäläisiä asioita
käsittelevät uutistiedot antavat
niahdolliafmman sekavan fcasttyk-sen
vallitsevasta tilanteesta, on
syytä tutustua noin kuukausi.sit­ten
Novoje Vremjassa juUtais-
I tuun G, Starkon oheelliseen kir­joitukseen:
COLLINS TILILLE
Huhtikuun puolivälissä .saapui
Amerikan presidentin erikoisedus-taja
Etelä-Vietnamissa' kenraali Col­lins
hallitukron kiireellisen kutsun
perusteella W3shingtoniini Kutsu oli
suoranaisessa yhteydessä Etela-Viet-namissa
syntyneeseen jännitykseen.
Kaikki Collinsin yritykset Etelä-Viet­namin
paämmistenn Ngo Dmh Die-mm
ja hanta va.staan nousseiden us­konnollisten
lahkojen sovittamiseksi-olivat
epäonnistuneet. Ngo : Dinli
Diem, jonka useimmat hänen minis­tereistään
olivat: hyljänneet, oh me­nettänyt
maan valvonnan* ja hänen
valtansa rajoittui käytännössä vain
hallituspalatsiin. Lahkot olivat piirit­tänet
Saigonin ja kaduilla käytiin:
verisiä kahakoita.
(Kenraali Collins, jonka välityksellä
USA karkeasti sekaantui Etela-Viet-namin
aaloihm, saapui Saigonim vii­me
marraskuussa. Heti hänen ensim­mäiset
otteensa, varsinkin hänen olikin Washingtonin mielestä hyvm
suunnitelmansa Etelä-Vietnamin "pe- arvokkaita ominaisuuksia: täydellinen
KUINKA DIEMISTÄ TEHlTIIN
PÄÄMINISTERI
Taman politiikan tärkeimmäksi vä­lineeksi
valittiin Washingtonissa Ngo
Dinh Diem. Valinta ei' ollut mikään
satunnainen. (Hän oli aikoinaan elänyt
vuosikausia Yhdyavallolssa Ja Toimi­nut
siellä läheiset yhteydet katolisiin
piireihin, Jotka tukevat kiihkeästi
USA:n hyökkäyspolitiikkaa. Mutta
Vietnamiin hän oli .palannut henlu-lönä,
jota ei kukaan tuntenut. Poliit­tisen
elämän. näyttämöllä hänet ta­luttivat
ranskalaisten lehtien kerto­man
mtikaan USA:n tiedustelulaitok­sen
keskushallinnon asiamiehet.
Ranaka vastusti Jyrkästi Diemln ni­mitystä
pääministeriksi, mutta USA
piti päänsä. Uudella pääministeTillä
ptinginChoIonin rauhankomitean jä­senet.
Diem Järjesti myös "murlia-komltcoiden"
nimellä tunnettuja
Joukkiolta, jotka salassa ottivat hen­giltä
hänelle ja;War<:iingtonille epä­mieluisia
henkilöitä.
..LAIIKOTOIE.MIA VASTAAN
Kenraali Collins uskoi, etta oppo- !
sitioainesten armoton kunssapito olt- I
SI lujittanut Diemin valtaa ja samal- j
la USA:n asemia Etela-^ietnamlssa.
Mutta laskelmat pettivät. Diemia
vastaan, jossa nahthn aiirtomaaor-juutuksen
edustaja, nousivat yhdes-lastamiseksi',.
toivat näkyviin USA:n
tavoitteet. Tama suunnitelma edel-.
lytti USA:lle kuuliaisten poliitikko-diktatuurin
pysyttämistä kaikkien de­mokraattisten
voimien ja samalla
ranskalaismielisten kukistamiseka:.,
USA:n politiikan tavoitteena on Ge­neven
sopimusten tyhjäksi tekeminen.
Lahinna siinä pyritään ehkäisemään
yleisten vaalien toimeenpano Vietna­missa,
säilyttämään maan nykyinen
kahtiajako ja muuttamaan sen ete­läosa
amerikkalauoksi Siirtomaaksi ja
hyokkaystukikohdaksii
Tämän suunnitelman tärkeimpänä
aineksena on Ranskan asemien hei-halveksunta
Vietnamin kansaa-koh­taan,
vastenmleli^rys Ranskaa koh­taan
ja alttius kaikkien Amerikan oh­jeiden
täyttämiseen.
Geneven sopimuk.«ija Ngo Dinh
Diem vastusti avoimesti selittäen, et­tei
hänen "hallituksensa' katso nii­den
sitovan Itseään, koska se el ole
niitä allekirjoittanut. Sen asiamiehet
Järjestivät kokonaisen sarjan pro­vokaatioita
aselevon rikkomisekai.
Ngo Dinh Diem pysytti Etela-Viet-namissa
terrorikomennon. Ja kansal­lisen
vapausliikkeen liannattajia vai­nottiin
julmasti. Viime vuoden lopulla
teljettiin vankilaan Saigonin esikau-litännian
vaaBt ja ^opetukset
^ Vaikka pitääkin paikkansa, kuten lehtemme uutisosastolla viime
tiistaina kerrottiin, Britannian konservatiivit lujittivat asemaansa
alahuoneessa— saivathan töryt nyt 345 paikkaa entisen 322 paikan
asemesta laboristien joutuessa tyytymään 277 paikkaan entisen 294
paikan asemesta — niin siitäkin huolimatta on korostettava sitä
seikkaa, että Britannian toryjen vaalimenestys ei suinkaan.merkitse
sitä, että he voivat mielin määrin komennella Britannian kansaa.
'Englannin rautatietyöläisten päättävä lakkotaistelu on yksi käytän-nöllinen
esimerkki siitä, että näin on asia.
Töryt lupasivat — ja heidän äahensä kuului rahan voimalla mui­ta
ylempänä — että Britannia tulee työskentelemään kansainvälisen
jännitystilanteen huojentamiseksi ja rauhan vakiinnuttamiseksi. Me
saamme olla myös vakuuttuneita siitä, että Britannian kansa tulee
vaatimaan torypuolueelta näiden vaalilupausten lunastamista.
Yllämainituista seikoista huolimatta on tunnustettava, että us­kollisena
työväenliikkeen periaatteille meidän lehtemme Vapaus pitää
Britannian toryjen voittoa työväenliikkeen tappiona. Vaikka meillä
olikin vissien realiteettien vuoksi epäilyä siitä, että laboristit eivät
voita näitä vaaleja torypuolueella kun oli annettu liian monta
valttia käsiin — niin sittenkin toivomme menestystä laboristeille.
Näin ei kuitenkaan käynyt. Päinvastoin on tunnustettava se kirvelevä
tositsia, että vaikka torypuoluc voitti edcllisissii vaaleissa enemmistön
parlamenttipaikoista vahommistöäänien avulla, niin tällä kertaa
toryjen saama parlamcnttaarinen enemmistö perustuu myös aäni-enemistöön
laboristcihin verraten, vaikka heidän kokonaisäänimää­ränsä
onkin vain 49 pros.
Laboristien vaalihäviön syntipukiksi on melko yksimielisesti ju­listettu
puoluepaavi Glement .Vttlce. Porvarilliset piirit yrittävät
selittää, että mr. .^ttleen muuten moitteettomassa luonteenominai­suudessa
on pääsyy, mutta työväestön keskuudessa korostetaan, etta
häviön aiheuttajana oli Attleen oikeistolainen ohjelma -^valitsijat
eivät kerta kaikkiaan näe mitään vaihtoehtoa laboristien ja toryjen
välillä silloin, jos ne molemmat kannattavat jänkkien sotaista ulko­politiikkaa,
kuten on valitettavasti ollut asianlaita Britanniassa.
Juuri tästä kenkä puristaa.
Selvää myös on, että laboristien kärsimä vaalitappio tulee entista
enemmän voimistuttamaan rauhanoppositionin voimia puolueessa.
Clement Attleella ja muilla oikeistojohtajilla on tästä vaalitappiosta
paljon selittämisen aiheita Labor-puolueen tulemassa edustajakokouk-
••sessa. ^ •
Vaikka Ontarion töryt ovat yrittäneet saada poliittista pääomaa
Englannin toryjen vaalfvoitosla, niin sen ci kuitenkaan tar\'itse merr
kitäsitä/että täkäläisten toryjen voitto on etukäteen "kirkossa kuu­lutettu"
tosiasia- Päirivasloih: pn korostettava, että maantieskan-daaleisisa
rypevä ja kuntia vararikkotilaan ajava sekä työttömieiii
"hädänaläisuiidesta-mitään piittaamaton 'Frostin toryhaliitus voidaan
kesäkuun 9 pnä pidettävissä maakuntavaaleissa ''sulattaa"' f)ois hal-
Htuspukilta, jos valitsijat huolehtivat kansalaisvelvollisuuksistaan,
menevät vaaliuurnalle jä äänestävät sellaisia miehiä jä naisia, jotka
ryhmä ja luokkaetujensa asemesta panevat etutilalle tämän maakun­nan
ja koko maan edut, V
Muistakaamme, että torj'puolueen^ s
on täällä kuten Britanniassakin "kotipuolue". Britannian torypuolue
sai voiton pääasiassa siksi kun tavalliset kansalaiset olivat yälinpitä-mättömiä
siitä, kumpi puolue hallituspukille nousee. Britanniass;i
;juuri suoritettuun äänestykseen osallistui vain kolme neljännestä
valitsijoista. Kun muistetaan, että juuri laboristien kannattajat jät-
Tuleeko kokoomukselta Sos-demien ehdokas?
Ilelsinhi. •— Vastoin Suomessa -
yleisesti voimassa olevaa tapaa
julkaisi Suomen Sosialidemok­raattisen
puolueen "Leskisen siipi'-
muutama päivä ennen puolueneu­voston
kokousta tiedon siitä, että
"Iso Väiski»', tuomari Väinö Tan­ner
on kokoomuksen presidentin
ehdokkaana Ssosialidemokr^atti-seile
puolueelle.
Kuten tiedetaan, Sosialidemo- .
kraattisen puolueen presidentti­ehdokkaan-
nimittää tämän viikon
lopun aikana kokoontuva puolue­kokous,
mutta toisin kuin puo­lueen
muiden ehdokkaiden koh­dalta^
sotarlkollisuudesta tlUen-päitä
lukeneen Ison Väiskin eh­dokkuus
tehtiin Kansan Lehden
toimesta tunnetuksi ilmeisesti sen
vuoksi, että voitaisiin puolue­kokouksessa
harjoittaa painostus-^
ta tämän kokoomuksen ehdok­kaan
hyväksi. Ilmeistä on, että
tähän kysymykseen liittyy myös
se raivoisa valtataistelu, mikä on
nyt käynnissä Sosialidemokraatti­sen
puolueen johtajaportaalla.
Asian valoittamiseksi lainaam­me
kokonaan SKDL:n äänenkan­nattajan
Vapaa Sanan toimitus-kirjoituksen
missä sanotaan:
Sosialidemokraattisessa ' puolueessa
riehuva valtataistelu on nyt hypännyt
TUL:n epapohittiselta forumilta suo­raan
keskelle asiaa, presidentinvaa­leihin.
Muuna kuin sisäministeri Vai­no
Leskisen puoluepoliittisena uhka­pelinä
tuskin voidaan pitää Tampe­reen
sosialidemokraattisen kunnallis­järjestön
paatosta nimetä julkisuu­dessa,
ja jo ennen viikon perästä pi­dettävää
sosdem-puoluekokousta, pre­sidenttiehdokkaaksi
Vaino Tanner.
Muodollisena aasinsiltana talle Julki­suudelle
palvelee kaino tarkoitus luon­nollisesti
esittaa asia asianomaiselle
puoluekokoukselle. Ei siis ainakaan
vielä tassa vaiheessa, kun puolueko­kouksen
enemmistokysymys on rat­kaisematta,
sentään vastoin puolue­kokouksen
paatosta! Mutta joka ta­pauksessa
ehättäen toisten sosdem-:
järjestöjen edelle; jotka epäilemättä
nekin, ja toisenlaisin suuntaviivoin,
ovat kaistelleet kysymystä, mutta pi-ole
syytä siihen enempää puuttua.
Sensijaan on jo nyt paikallaan muu­tama
huomautus nasta näköaloista,
jolta talla varaslähdöllä on tuotu par­rasvaloon.
Ja erittäinkin niista, Jotka
nimenomaan p r es id en tmvaaleissa
väistämättä nousevat esiin..
Tannerin ehdottaminen Paasikiven
seuraajaksi merkitsee tietenkin mie-lenosoituksellista
ja taysm tietoista
yritystä mitätöidä ja tehdä tyhjäksi
kansamme valtavan enemmistön so­danjälkeinen
vilpitön pyrkimys Ja J.
K. Paasikiven koko vanhuuden suun
elämäntyö. Suomen ja Neuvostoliiton
suhteiden normalisoiminen. Koti­maassa
se merkitsisi ulkopolitiikan
johdon antamista miehelle, joka Suo­messa
on tunnettu ja jatkuvasti tun­netaan
Neuvostoliiton viholliseksi nu­mero
yksi. "Suoraselkäisellä suoma­laisella
miehellä" — Kansan Lehden
vaalitunnus ei tässä yhteydessä
tarkoiteta muuta kuin herjausta mitä
miehiä vastaan, jotka johtivat Suo­men
pois sota- ja seikkailupolitiikasta.
Kaikkialla ulkomailla, nim idässä
kuin lännessä, Tannerin presidenttiys
tulkittaisiin nimenomaiseksi ulkopo­liittiseksi
käänteeksi ja paluuksi 1930-
luvun ja sotavuosien onnettomaan
politiikkaan. Epäilemme, onko se sos-dem-
puolueen enemmistön tahto.
Sosdem-puolueessa riehuva valta­taistelu
on voinut johtaa nam huo­nosti
harkittuun tekoon vam sen-vuoksi,
että puolueessa politikoiva, ko­koomuspuolueen
kanssa yhteistyötä
vaativa ryhmä el nae muuta mahdol­lisuutta
"selkänojan" saamiseksi poli­tiikalleen
kuin seikkailun Vaino Tan­nerin
presidenttiehdokkuudella. Jou­koistahan
talle politiikalle ei tukea
saada. Vhmeksi vappupuheiden yh-tej'dessa
kavi selville kuinka kaukana
Vaino Tanner on talla hetkellä seka
sosdem. työläisten etta puolueen
useimpien toimi- ja johtohenkilöiden
käsityksistä. Han edustaa yha edel­leen
sitä talouspolitiikkaa. Jota vas­taan
sosdem-puolueenkm on käytän­nöllisessä
politiikassa ollut pakko
asettua. •
Leskisen "etulyönti" merkitsee vam
yritystä hamata puolueen enemmistö
suuren rahalehdiston ja oikeiston
dattyneet julkisuudesta, koska ratkai- asiaa kohtaan osoittamalla mielen-suvaita
kuuluu puoluekokoukselle, ja
koska-tulevan ehdokkaan asemaa täl­lainen
eri henkilöiden ennakolta ni-meily
Järjestöjen ulkopuolella tuskin
vahvistaisi..
Mutta järjestökurin ja sosdem-puo-lueen
yhtenäisyyden vaaliminen on;
kunnolla. Niin epäkiitollinen tunnus
kuin Tannerin ehdokkuus kaupungin
ja maaseudun työväen^ ja talonpoikien
keskuudessa onkin, on epäilemätöntä,
että kokoomuksen todellinen ehdokas
nyt ori ammuttu esiin, se jota peittä­mään
valittiin ainbassadööri Sakari
tietenkin puolueen asia, eii:ä meillä j Tuomiojan nuorekas hahmo. Tanne-tivät
suure!ta osalta, äänioikeutensa käyttämättä — por\'arit ja heidän
kannattajatisii ovat siksi iuokkatietoisiä. etteivät he jätä äänestäniä
~ niin silloin voidaan sanoa, että/'kötipuolue"' antoi A-piton Britan-;
nian torypuolueellc.
\'oida'ksemme välttää samanlaisen onnettomuuden tapahtumasta
Ontarion vaale'issa tulisi nämii käytettävissä olevat päivät keskittää
.siihen, että kaikki valitsijat saataisiin käyttämään ääniokeutensa —
toryh;ilIituksen .sivuuttamiseksi hallituspukilta ja todelii.sten tyiiväen-miesten
valitsemiseksi.
rin kannattajat pyrkivät puolueko-,
koukselle osoittamaan, mitä mahdolli-
.suuksia yhteistyö kokoomuksen kanssa
8osdem-puolueelle tuottaa..
Pelkäämme, että tässä pyrkimyk­sessä
asianomaiset osittain onnistu­vatkin.
Ja luulemme, ette laajem­maltikin
sosdem-puolueessa osataan
laskea ja on jo laskettu näitä mahdol­lisuuksia.
Tiettävästi on puolueessa
nimetty kokonaan multa ehdokkaita
kuin nyt asetettu. Nallia ehdokkail­la,,
ainakaan kaikilla, ei tosin ole ko­koomuksen
kannatusta, mutta sitä
varmemmin on eräillä laajojen työ-väenpiirien
ja myös kansanvaltaisesi
ti ajattelevien porvarillisten ainesten
kannatusta. Sellaisia ehdokkaita ky­syvät
puolueelta niin sosdem- kuin
kaikki muutkin työlaset. Naissa mec-.
keissä kohdistuu mielenkiinto viikon
perästä pidettävään sosdem-puolue-kokoukseen.
sä laajojen kansanjoukkojen kanssa
myös liikemiespiirit. Amerikkalaisten
suunnitelma maan kahtiajaon ikuis-tamiassta
kuohutti naita piirejä, kos­ka
sen vaikutus tuntui raskaana maan
taloudellisessa tilassa. Ja lisäksi
nousivat Diemia .vastaan myös uskon­nolliset
lahkot.
'Nällla lahkoilla on merkittävä si-
<janaa Etela-Vietnamin poluttisessa
elämässä. Huomattavat väestöryhmät
ovat niiden vaikutuksen alaisina,
Vuonna 1919 syntyneellä Cao Dai
lahkolla kerrotaan olevan noin 2.5
miljoonaa kannattajaa ja toisen maa­ilmansodan
aikana syntyneellä Choä
Chao lahkolla noin miljoona kannat­tajaa.
Nämä ovat uskonnollisia lah­koja,
kun sensijaan kolmannella,
BinhtSuyen lahkolla, el ole mitään
yhteistä uskonnon kansaa. Sen perus­tajat
ovat aikoinaan olleet jokirosvo-ja,
ja myöhemmin lahko on harjoit­tanut
rosvousta suurilla maanteillä.
Lahkojen vaikutus maan pohittlses-sa
elämässä ei johdu nllnlcaän paljon
niiden kannattajamäarästa kuin sil­tä,
että ziliUa on omat assistetut
Joukko-osastonsa. Choa Chao lalikol-la
esimerl:iiiul on aseissa .20,000 mies­tä.
Näiden aseellisten ^joukkojen syn­tymistä
ovat ranskalaiset siirtomaa-viranomaiset
monin tavoin edistä­neet
ja käyttäneet niitä taiateluun
kansallista vapausliikettä vastaan.;
Korvaukseksi he ovat antaneet lah­kojen
valvontaan laajoja maa-aluei-ta,
joilla ne kantavat verot ja pitävät
yllä "lakia -ja järjestystä". Mario-nettlkeisarl
Baö Dain toimeksiannos­ta
Binh Xuyen lahkon päämies Le
Van Vien otti hoitaakseen polusl-päallikkyyden
Saigonissa Ja sen ym-.
paristossa. Korvaukseksi tästä ras­kaasta
työstä han sai oikeuden pitaa
yllä peliluolia ja bordelleja. Osa mis­tä
kertyneistä tuloista on virrannut
Ranskan Välimeren rannikolla vaki­naisesti
asuvan Bao Dam taskmhin.
RANSKA LAHKOJEN TAKANA
:Monien ulkomaisten tirkkailijain
käsityksen mukaan lahkot ovat viela
tänäkin ~ paivana ranskalaisten vai-kutukqsn
tuiUkohtina Etelä-Vietna­missa.
Niiden merkitys Ranskan vi­ranomaisten
silmissä lisääntyi yha
sen jälkeen, kun Collins pani toimeen
Etelä-Vietnamin armeijassa puhdis­tuksen,
jonka kohteeksi joutuivat
ranskalalsmieliast sotamiehet Ja up-i
»2erlt. Diem toteutti Collinsin käs­kystä
Etelä-Vietnamin ; armeijassa
ns. supsituksen. Joka itse asiassa mer­kitsi
joukko-osaatojen hajoittamista,
joissa ranskalaisten vaikutus oli voi­makas.
Pyrkiessään jatkuvasti hei­kentämään
rantalaisten asemia Colr
Kunhan narut pitäisivät! Ranska­lainen
' trapetsivoimistelija mlle Jan
nähdään. kurassa antamassa lontoo­laisille
näytettä riippuen nilkoistaan
sidottuna belikopteriin; mikä lentää
Thames-virran yllä. Lontoolaisilla on
nyt tilaisuus nähdä ensimmäisen
kerran tämän 33-vuotiaan tyttölapsen
temppuja, mutta hän on aikaisemmin
antanut yli 200 samanlaista näytöstä
Euroopan ipannermaalla.
hns päiätti tehdä lopun myös lahkor
jen aseistetuiata Joukoista. Lahkojen
johtajat vastasivat kuitenkin aseelli­sella
vastarinnalla ja sopivat keske­nään
yhteisestä taistelusta tNgo Dinh
Diemin hallitusta vastaan. He esitti­vät
DiemiUe uhkavaatunuksen halli­tuksen
kokoonpanon uudiatamisesta
nita, että-heidän täydellinen osallis­tumisensa
maan hallintaan olisi
taattu. '
Collins teki kaikkensa pakottaakseen
lahkojen johtajat luopumaan taiste­lusta
Diemiä vastaan. Mutta hänen ei
onnistunut saada amerikkalaisten
käskyläisen puolueelle kuin osa Cao
Dai lahkon aaiistetuista .Joukoista.
Muut fahkot hylkäsivät Colhnsin eh­dotukset
siitä sotilaallisesta mielen­osoituksestakin
huolimatta, jonka
amerikkalaiset järjestivät lähettämäl­lä
Saigoniin lentokoneiden emälaivan.
Lahkot aloittivat sotatoimet hallituk­sen
joukkoja vastaan, tulittavat Sai­gonia
ja rakentavat ijaiTikaadeja sen
esikaupunkeihin. Asukkaat pakenevat
kaupungiata turvallisemmille seu­duille.
Kaksi seikkaa on selityksenä sii­hen,
miksi lahkot niin sitkeästi vas­tustavat
Diemia, Jolle Washington
antaa avoimesti tukensa ja jolla on
huomattavasti suuremmat asevoimat
kuin lahkoilla. Ensinnäkin lahkojen
johtaja, jotka epäilemättä ajavat
omia etujaan,; pyrkivät käyttämään
hyväkseen Etelä-Vietnamin kansan­joukkojen
voimakasta tyytymättö­myyttä
biemin amerikkalaispohtiik-,
kaan. Toiseksi lahkot saavat taiste­lussaan
Diemia ^vastaan salaa tukea
ranskalaisilta Siirtomaaherroilta, jot­ka
antavat mille aseapua ja rahoitta­vat
niita. .
KILPAILU ON.KIIHKEÄTÄ
El ole mikaan sattuma^ etta Rans­ka
viime aikoma on vastustanut en­tista
voimaperaisemmin amerikkalais­ten
laajentuimspyrkimystä Etelä-
.Vietnamissa. Amerikkalaisten aktii­visuus
on JO merkittävästi heikentä­nyt
Ranskan poliittisia ja taloudelli­sia
asemia tässä maaasa. New York
Herald Tribune kertoi Dullesin äsket­täin
Saigonissa käydessään suoraan
"ennustaneen", että Ranskan talou­delliset
aajmat Indokunassa tulisivat
heikentymään: Ranskalaiset liike-miespnrit
seka Pariisi.ssa että Saigo­nissa
ovat JO kauan sitten hälyttä­väin:
Matti?
Mies
näet r«
Miljc
on rj
Miat
baptia:
tnn ii
osallist
kalkkis
kirkkoi
Huoi
symisti
sa arv
£Ota"-F
listama
Edellee
miehia
maailir
neet ai
tavarai
Vietnai
LUOPl
- Rana
dat ov
Etelä^V
nm vir
ilmetä
suhteen
tuntemi
lä-Viet!
ynttiva
ja ^lehc
hänelle
Aivan i
nissa V
mem, (
voimakl
nimitta
"lahjati
suosiota
Collir
tonun j
kaynnu
ranskal;
lujen <y
alkanut
kistaisi
Iiittisen
tukemis
km an;
luan SI
hanesra
kitsisi ]
tunnust
meisten
Etelä^V
York :•]
berger 1
PÄIVÄN PAKINA
Ma on "itte kukko" tunkiolla?
Suomen Sosialidemokraattisen puo­lueen
johtajien keskeisen valtataiste-un
mainingit ovat tavallaan ulottu-leet
suuren . rapakon tällekin puo-elle.
Myös tiedetään, että naiden herro-ien
johtajan välinen kukkotappelu
'outuu tämän viikonvaihteen aikana
kokoontuvassa sosdemien puolueko-couksessa
erääseen solmukohtaan,
nistä nähdään ainakin vihjeitä siitä,
cenen housuissa on lujimmat kantl-net.
Tähän mennessä on kiivain yhteen­otto
tapahtunut TUL:n riveissä ja
•kustannuksella. Kuten tiedetään,
josdem. puolueen oikeisto johto yrit­tää
TUL :n Jäsen joukkojen vastalaur
seista perustamatta hävittää kunnia­kasta
työtä Suomen kansan fyyskult-tuurin
hyväksi suorittavan TUL:n It­senäisyyden
ja pakoittaa tämän työ­väenliikkeen
osan alistumaan porva­rien
hallintaan ns. "valtakunnan l i i ­ton"
jäsenyydessä. Näyttää siltä, että
TUL:n Itsenäisyyden tuhoamisessa
ovat Sosialidemokraattisen puolueen
johtajat yksimielisiä — mutta kun on
erimielisyyttä siitä, kuka oh kukkona
tunkiolla puolueen johdossa, niin sil­loin
el ole valtataistelun keinoja
kaihdettu, vaikka se repii TULiri sy­däntä
Ja ruiunista. . "
Vaikka Suomen Ssosialidemokraal-tlsen
.puolueen johtoi>ortaassa nyt
riehuva valtataistelu onkin erottama­ton
osa sosialidemokraattisen liikkeen
kriisin aiheuttamista erimielisyyksis­tä
miltei kautta maailman —- muista­kaamme
AtJtleen Ja Bevanin JTrbihlen
kilvolttelu.>Englannlssa, "Evattismin"
nimellä tunnettu laboristien vohnakas
vasemmisto Australiassa, oikeiston ja
vasemmiston väliset suuntataistelut
Ranskassa, Italiassa Ja vieläpä Cana-dässakln
— niin Suomen Ssosialide-mokraattlsen
puolueen suuntataiste­luun
liittyy vielä henkilökohtainen
kilvoittelu vallasta — Ja se tekee krii­sin
entistä karkevammäksi.
Minkälaista "kaikkien sotaa kaikkia
vastaan" Suomen Sosiahdemokraatti-sen
puolueen Johtajain välisessä val­tataistelussa
käydään, se ilmeni kaik­kein
parhaiten kuukausi sitten pide­tyistä
vappupuheista. Oulussa ilmes­tyvä
Kansan Tahto selitti lyhyesti,
mutta paljon puhuvasti herrojen so­sialidemokraattisten
Johtajam vappu­puheita
seuraavasti:
"Lindblom samoin kuin SAK :n pu­heenjohtaja
Antikainenkin korosti,
että nykyinen hallituspolitiikka on
ollut SAKtn sosdem. johtajien poli­tiikkaa.
Ministeri Hannes Tiainen
väitti Porissa, -että kokoomuksen Joh­tamalta
porvarilliselta oppositiolta
•puuttuu asiallinen pohja' arvostelus­saan.
Ministeri Penna Tervo sanoi
Kouvolassa, että 'opposition väitteet
ovat kaikkea perää vailla'. Puolus­tusministeri
jjSkogsehtti olevan aivan
luonnollista, että 'oikeistoporvaristo
on noussut takajalolleen', koska hal­litussopimus
on niuka merkinnyt tu-.
lonsiUtoJa varakkammilta köyhem­mille
kansanluokille. ; ^ :
"Sosdemien pä3jnhlassa'ifelsin-gissä
Väiiaö Tanner kuitenkin-^'löi
matalaksi' kaikki nämä puheet ;
puolustamaUa oikeistoirarraniden
väitteitä. Lindblomin Ja AntUcai-sen
julistaman yleislakkouhan tu­loksena
soboodtusta haiUtussopi-
' muksesta Tanner sanoi, että se 'ei
ollut onnellinen, päinvastoin se on
oUut suorastaan harhaisku.' Tan­ner
toisU kaikld oikeisito-opposl
tion väitteet inflaatiovaarasU ja
todisteli kokoomuslaisten tyyliin,
että kaikki on mennyt päin hon­kia.
" 'Koko rakennelma saattaa
sortua', julisti Taniler. Pilkkaa­malla
nuorempien puoluetoverien-
. sa väitteitä Tanner paljasti, että
sosdem. puolueen johtajaportaissa
ei käydä vain henkilökohtaista
taistelua siitä, kuka on "itte kuk­ko'.
Todellisuudessa esiintyy eri- '
mielisyyttäsiitä, kumpaan porva­rilliseen
ryhmittymään puolue­johdon
on nojattava politiikas­saan,
maalaisliiton vai kokoomuk­sen
johtamaan. Sensijaan yksi-
Iiään sosdemien vappupuhuja ei
esittänyt sellaista ajatusta, että
sosialidemokratia ei ^aisi kulkea
porvariston talutusnuorassa, vaan
että sen.pitäisi pyrkiä yhteistyö­hön
työväenliikkeen kansandemo­kraattisen
suunnan kanssa . . .*'
iMelko selvä Ja asiallinen läpileik­kaus
Silta, mita todella, on menossa
maailman s o s i a 11 demokraattisessa
liikkeessä Ja ennenkalkea Suomen
sosdemien Johtajaportaassa.
Silta varalta Jos meille sanotaan,:
etta yllaolevassa on kansandemo­kraattisen
lehden "puolueellisuutta"
"Isoa Vaiskia", vaniiaa sotarikollista
kohtaan, lienee paikallaan lainata
myös se, mita vanhan kokoomuspuo-
Jueen tamperelainen äänenkannatta­ja
"Aamulehti" yUämäiriltusta Tan­nerin
puheesta sanoi. Siis kokoomus-mamman
Aamulebiden nimeen: :
" H ä n e n (Tannerin) nykyisestä
taiouspolitiikasta antamansa kiel­teinen
arvostelu käy yksiin niiden
varoitusten kanssa, joita porvaril­linen
oppositio (siis kokoomus —-
K.) on esittänyt.
"Kysymys on siitä, mikä ryhmäkun­ta
hallitsee sosialidemolcraattlen seu­raavaa
puoluekokoiista." Selitettyään
että valtataistelussa ovat vastakkain
SAK sekä Tannerin ja Leskisen rj-h-mä,
Ja että SAK sanelee nyt "hallitus-pohtiika
Leskiser
kaan "r
tettava
velletut
sa." Pi
lisena
muutok;
"Kun
paajuhl
noillaar
etta. hy
nen var
sosialist
hujan <
aan —
toksen 3
Ky:
niapaik
suuni
mami
SKDl
sen, i
lussa
kuten
kauai
Merk
koomus
johtopo
taa,' ett
kokoom
ehdokäi
tiselle 1
Miele
suuri V
hilla on
tuvassa
sen pu
Suoiu
lueen j(
tataiste
mokraa
hittyvä
tavoin ]
slaliden
kauiaai
esimeri
voi ani
keistola
sä Önt£
päremn
kaan. -