Vapaus, October 8, 1970

              Torstai, lolcak. 8 p . .— Thursday, Oct. 8, 1970 '
VAPAUS INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LiBERTY > Bstaibllshed Nov. 6,1917
Edltor:W. EKLUND Manager: E. SUB31
Telephone: Office and Editoorlail 674-42G4 .
EniiiUshed twloe vreeldy: Tuesda^ and T b i u s d ^ by Vai>aius Publishing
Co. Umiited, 100-102 Eton St. West, Sildbury, Onrtorio, Canada. /
Maditing address: BOK 69.
Adveirtlaäiig iiait»3 upon appllcatlon,
Sec^
o , , H . . CANADIAN LANGUAGE-PRESS C l U B
TILAUSHINNAT:
Oamadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA;n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. $UiiO, 6 kk. <6.35
Luna-16 avasi smtiriä ^
Miljoona työpailikaa
eikä erillisinä planeettoina tai
tähtinä, tämä suunta on erityisen
tärkeä. -
' Automaattiset • avaruustutki­mukset
eiyät suiiikaan tQdiöta, etr
tä miehitettyjen alusten tekemät
tutkimukset ovat "aikansaelä-^
ntet^^ Näitä molempia maail^^^
kaikkeuden tutkimusmenetelmiä
tarvitaan. Mutta tästä hupliniat-taautpmaattinien
avaruuden "tun-,
hustelu" avaa suurimmat näkö­alat.
Erityisesti-nyt,; kun tiede­miehet
ovat yhä enemmän.^itä;
mieltä, että taivaankappaleita ort
Erään torontolaisen päivälehden kertoman mukaan sikäläinen tutkittava, keskinäisessä; yhtey-.
Maupowor Service U i . - — UMo. ennustaa, että t y a t « „ y y s ^ e ^ ä ä a Ja v —
tulee olemaan Canadassa suurena huolen aiheena vuonna 1971.
Tässä ennustuksessaan mainittu yksityinen laitos osuu yhteen
Canadan kommunistisen puolueen kansallisen johtajan William
Kashtanin arvion kanssa, että ensi vuonna voi Canadassa olla mil­joona
työtöntä ellei valtiovcillaii toimesta ryhdytä toimenpiteisiin
miljoonan uuden työpaikan hankkimiseksi.
Edellämainitun Manpower Servicen tutkimusten perusteella
eräät ketju liikkeet lisäävät väliaikaisesti jqulun edellä työvoimaan­sa
mutta sellaiset teollisuusalat kuin maatalouskoneiden tuottajat,
rautatehtaat jne. tulevat vähentämään työvoimaansa.
. Jos tavallisilta canadalaisilta kysytään, että haluavatko he
miljoona uutta työpaikkaa, tai miljoona työtöntä, niin vastaus on
ilman muuta selvä; työttömyyttä ei haluta mutta työpaikkoja,
tarvitaan kipeästi.
V i k a on vain siinä, että mojiet ihmiset uskovat vieläkin van­hojen
porvaripuolueiden ''patenttilääkkeisiin" jotka on punnittu ja
köykäisiksi havaittu. Toisaalta on kuitenkin ilolla todettava, että'
entistä suuremmat kansanjoukot näkevät jo, että ainoastaan työ­väenliikkeen
johdolla ja avulla voidaan työttömyyttä aiheuttava
hallitusohjelma muuttaa niin, että' saadaan lisää työpaikkoja.
Parlamentin kokoonnuttua pitäisi nyt kiinnittää entistä enem­män
huomiota myös tähän seikkaan j a antaa jakamaton tuki lisää
työpaikkoja vaativille työväenpuolueille, ammattiyhdistysliikkeille
ja muille pikkuihmisten järjestöille.
Luna-16 ja parhaillaan Venus^ ^kql^^l ipaaitkaava yenU^-e^iJA»
ovat eriiänlaisia tulevaisuuden kojeldej^: (»öt^tyyppeja^^^iden l^yi#P^
ihmiskunta vihdoin on löytävii tatkjaisuni^
siili, joihin täiuUin ei vlelii catkaipi^ löydy, kirjpi^tjii^ i^eHYpst^liUtq*
laiiien i tähtitieteMijä Sergei Vsesj^vjatski Pravdassa. Kosmisen tek­niikan
jatkuva kehitys ja yhii tii};delUsempien kauan avaruudessa
toimivien labiQratorioiden rakentaminen oii tieteen pplihja tUllU
hetkell|^.
Sotilaallinen vierailu
Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin vierailu Euroopan
liittolaismaissa sekä Jugoslaviassa ja Välimerellä olevan USA:n
kuudennen laivaston laivoillai on nyt päättynyt, ja yleisesti puhuen .
voidaan todeta, että hänen matkallaan oli selvä "sotilaallinen"
luonne ja merkitys. Tämä siitäkin huolimatta vaikl<a hän puhui
esimerkiksi Jugoslaviassa käydcs.säänYhdysvaltiiin lauhanomai-sista
tavoitteista niin lähi-idässä kuin muuallakin. Kuvaavaa muu--
ten on, että jo paavi Paavalin luona vieraillessaan presidentti Nix­on
alleviiyasi Yhdysvaltain kuudennen laivaston mahtia ja voimaa
.Välimerellä, j a että vierailunsa viimeisellä "pysäkillä". Irlannissa
hän tähdensi samaa asiaa selittäen, että tarpeen tullen Välimerellä
olevaa kuudetta laivastoa voidaan edelleen voimistuttaa ja.vahvis:
taa. Tämä^seiiaisenaan oli tietenkin kaunista musiikkia yhdysval­talaisten
sotavarustclutehtaiden omistajien korvissa;. ;••
Toisaalta presidentti Nixon piti tärkeänä matkansa yhtey­dessä
selittää, että vaikka USA ehkä vetääkin osan asevoimistaan
pois Euroopasta, niin siitä huolimatta VVa.shingtonilla ei ole pienin­täkään
halua heikentää asevoimiaan Länsi-Euroopassa.
Jugoslaviassa :vieraillessaan presidentti Nixon yritti selvästi
lyödä kiiloja Itä-Euroopan maiden välisiin suhteisiin. Uutistier
doi.ssa korostettiin mahdollisimman voimakkaasti sitä; että Jugo­slavia
on siksi paljon suosiossa Ylidysvalloissa, että presidentti
katsoi sopivaksi vierailla siellä. Toi.saalta yritettiin antaa jopa
presidentti Titon eräille lausunnoille .sellainen sävy; että ne koh­distuivat
"yhtä paljon", molempia supei-valtoja vastaan, vaikka hän
antoi nimeä tosin mainitsematta selvästi ymmärtää, että Jugosla­via
tuomitsee USA inhyökkäyspolitiikan niin lähi-idäsä kuin Kaak-kois-
Aasiassakin. ,
. . Korostettuaan useita kertoja Välimerellä olevan USA:n kuu­dennen
laivaston voimakkuuttapa USA:n sotilaallisen mahdin suu­ruutta,
presidentti Nixon joutui jatkuvasti vastatusten rauhanpuo­lustajain
kans.sa, jolka osoittivat mieltään ei niinkään paljon
tälle vierailijalle henkilökohtai.seHli, vaan USA:n hyökkäävälle
ulkopolitiikalle, jonka keulakuvana presidentti Nixonia pidetään
kautta maailman.
Puoluekurista
.Blackpoolissa, Etig!anni.s.sa. viime viikolla pidety.ssä Hrilannian
työväenpuolueen konferenssissa kaadettiin uutta viiniä vanhoihin
leileihin, tai olisilcbhan asia ollut päinvastoin, kun puoluejohtajalle
Harold W:lsonille sanottiin, että hänen tulee kiinnittää suurempaa
huomioUv puolueen hyväksymiin päätöslauselmiin ja päätöksiin.
Kysymys on yksinkertaisesti puhuen puoluekurista. Puolueen
vuosikokous arvosteli mr Wilsonia j a hänen kumppaneitaajU siitä,
että hallituksessa ollessaan he eivät noudattaneet puolueen hyväk­symiä
päätöksiä ja päätöslauselmia.
Kokous hyväksyi virallisen päätöksen, että puolueella on oikeus
sanoa, mitä-sen edustajat parlamentissa tekevät tai tekemättä jät­tävät.
Mr. Wilson""vastusti tämän i)ä}itöksen tekoa viiittämällä,-
cttä sellainen päätös on "tarpeeton" ja kaiken lisäksi "sääntövas-
: täinen". • . . , .. •: ,
Tämä päätös sellaisenaan oi tilannetta paranna, mutta se on
kuitenTiin: puoluejohdolle moraalinemnuistutus siitä, että jiisenistöä
ei voida noin "Vain jättää huomioonottamatta.
•Britannian työväenpuolueella r — kuten monilla muillakin so­sialidemokraattisilla
puolueilla — on sellainen käsitys, että puo­lueen
ohjelma ja puolueen päätökset eivät koske parlamentaarik­koja
eikä misään tapaukses.sa hallituksen jäseniä. Tämä onuvanha
juttu jonka johdosta esimerkiksi Lenin väitteli kovasti venäläisten
sosialidemokraattijohtajien kanssa. Kun viimeksimainitut hylkäsi­vät
puoluepäätösten sitovuuden väittämällä, että siten joutuvat
puoluejäacnet pakkopaitaan, niin Lenin osoitti, että kysymys on
ennenkaikkea johtajista ja siitä, tulevatko he parlamentin ja halli- teellä johtajiston tietää, että työ-tuksen
jäseninä noudattamaan puolueen olijelmaa ja päätöksiä, vai väcnmiehiä j a -naisia ci valita
eivätkö tule. parlamenttiin yksilöllistä ohjel-
KutcR sanottu, Blackpoolissa, Englannissa pidetyn Britannian maa esittämään vaan työtätckc-työväcnpuoluoen
päätös oi voimassäolevich puolue.sääntöjen mu- vän väestön etuja puolustamaan
kaan ole sitova parlamentin jäseninä olevien puolueen edustajiin, • — ja että siinä ön otettava huo-mutta
siitä huolimatta tämä päätös heijastaa rivijäaenistön poliit- mioönpuoluepäätökset, jotka par-tisen
tietoisuuden kasvua. Työviienpuolueen vuosikonferenssiin haiten heijastavat, puolueen jäse-osallifltuneet
edustajat ja jäsenet antoivat tämän päätöksen perus- nistön mielipiteitä ja toivomuksia.
Automaattiset menetelmät ovat
lupaavia Jupiterin kaltaisten pla­neettojen
luo suoritettavien len­tojen
yhteydessä. Tällaisia len­toja
on epäilemättä odotettavissa
lähitulevaisuudessa.
Vähän tutkitusta Hedelmälli­syyden
merestä otetut kuunäyt-teet
ovat erityisen mielenkiintoi­sia
tähtitieteilijöille senkin vuok­si,
että ne ilmeisesti pystyvät
tuomaan valoa taivaankappalei­den;
synnyn prosesseihin.
Vulkaanisten lajien esiintymi­nen
Kuussa on vakuuttavasti vah­vistanut
neuvostoliittolaisten tie­demiesten
käsitykset "lähtöainei­den"
samankaltaisuudesta aurin­kokunnan
planeetoissa.
LABORATOKIO KUUSSA
Kuun läheisen avaruuden tut­kimuksella
on valtava merkitys
avai'uuden tuntemisen ja käyt­töönoton
kannalta, sanoo puoles­taan
akateemikko Sergei Vernov
TASS:lle antamassaan haastatte­lussa.
Kuussa on ainutlaatuiset
mahdollisuudet monien avaruus­tutkimusten
suorittamiseen; Siel-.
lä ei ole ilmakehää eikä magneet­tikenttää,
jotka vaikeuttavat tai
tekevät mahdottomaksi monien
tutkimusten suorittamisen maa­pallon
olosuhteissa. Kuuhun on
helppo sijoittaa suuria kojeita,
joita oi. voida sijoittaa lentäviin
avaruuslaitteisiin. Jopa eräät puh-laasti
"maanpäälli.set" tutkimuk­set,
kuten esimerkiksi Maan ilma­kehän
pilvipeitteen ja ilmavirtaus
ten kehittymisen tarkkailu, joka
on välttämätöntä sääpalvelua
varten, on sopivampaa suorittaa
Kuusta käsin.
Tekniikan nykyisellä tJisolla on
jo mahdollista perustaa Kuuhun
automaattinen pysyvä radiometri­nen
a.sema, jossa on monipuoliset
mittauslaitteet ja josta voitaisiin
lähettää Maahan suuri määrä
tieteellisiä tietoja. Samoin voitai­siin
perustaa automaattiset ase­nnat
tähtitieteellisten tutkimusten
9noritt:'>mi>sta varten; Tällaisiin
tu.tkimnksiinon/KuuBsa ainutlaa­tuiset
mahdoUisuuidet, sanoi aka­teemikko
Vernov.
ALKEISHIUKKÄS-TUTKIMUKSET
Tulevaisuudessa voidaan tutkia
välittömästi JCuusta alkeishiuk­kasten
vuorovaikutuksia ylikor-i
keissa energioissa, joita ei voida
saavuttaa maapallon olosuhteissa;
Nykyaikaiset hiukkaskiihdyttimet
voivat kiihdyttää hiukkaset kym­menien
miija^die^ el^ktronlvqlt:
tien energiaan. Linnunradan avai-ruussäteet
V kantavat mukanaan
hiukkasia, joiden energia on tur
hansia j a miljoonia kertoja suu­rempi
kuin mitä hiukkaakiihdyt-timissä
saadaan aikaan.,
Akateemikko Vernov toteaa, et­tä
toistaiseksi otietaan vasta ensi
askeleita mutta kuitenkin varmo­ja
j a lupaavia. Uusien teknisten
välineiden kehittäminen, jotka t a :
kaavat Maassa j a Kuussa olevien
tutkimusjaksojen ^ yhteistoimin­nan,
avaa houkuttelevia näkymiä
kaikille tieteenaloille.
KUU JA ELÄMÄ MAAILMAN­KAIKKEUDESSA
Kuun kivilajien ominaisuuk­sien
tutkimus, mm. mahdollisten
orgaanisten yhdisteiden esiinty­mistä
koskeva tutkimus antaa tie­teellisiä
tietoja, joiden merkitystä
on vaikea yliarvioida, kirjoittaa
neuvostoliittolainen tiedemies L.
Muhin Pravdassa. Tähtitieteelli­set
havainnot j a meteoriittien ke­miallisen
koostumuksen tutkimus
osoittavat, että Linnunradan eri
alueilla tapahtuu eräiden orgaa­nisten
yhdisteiden abiogeehistä
eli organismien elintoimintoihin
liittymätöntä syuteealä. Tähtien
välisessä avaruudessa on havaittu
veden, metaanin ja ammoniakin
molekyyleja. Viime aikoina on
valtavien etäisyyksien päässä
Maasta todettu radiotähtitieteel-listen
menetelmien avulla syaani-vedyn
j a formaldehydin molekyy­leja,
joista voidaan rakentaa nuk-leaanihappojen
j a aminohappojen
perusteet
ONKO KUUSSA HIILTÄ?
Aurinkokunnan elämän synnyn
ongelman ynmiärtämisen kannal­ta
oii erittäin suurta mielenkiin­toa
kysymykseen orgaanujten ai­neiden
mahdollisesta abiogccnise.s-ta
synteesistä planeetoilla ja
Kuussa.
Kuussa, jossa ci ole ilmakehää,
voi synteesi Muhinin mukaan ta­pahtua
aurinkotuulen ja pintaker-iilinraiilijll
roksen epäorgaanisten yhdistei­den
vu,OJrov,«ikutulb:sen ansiost^.
OJ|?({§|E)^ten aineiden - m^uodostn-tnlneh
voi liittyä myös meteoriit­tien
osumiseen Kuuhun. . ,
Kuun pintakerroksesta el kui-^
tenkaan 'voida odottaa löytyvän
joidenkin orgaanisten yhdisteiden
huomattavia'pysyviä keskittymiä,
sillä useimpiin niistä vaikuttavat
tuhoavastl suuret lämpötilanvaih­telut
j a ultravioletti- ja kosmiset
säteet.
Amerikkalaisten astronauttien
tuomien kuunäytteiden analyysi
osoitti^ että niissä on äärimmäi­sen
vähän hiiltä. Muhin arvelee,
että Luna 16: n 35 cm: n syvyy­hdestä
ottamat näytteet voivat an-
. taia laadullisesti toisenlaisia tu--
loksla. ' !
On olemassa olettanius, että or-_
gaanlsten molekyylien abiogeenis-tä
synteesiä on voinut tapahtua
jossain Kuun muodostumisen var­haisessa
vaihee^a^ Tässä tapauk­sessa
nämä yhdisteet voivat säilyä
syvemmissä kerroksissa.
Erittäin mielenkiintoista on
kuunäytteislin sisältyvien mahdol­listen
kaasunäytteiden tutkimus.
Perustettu,: vy^Qim 19^^.-
Valtionpäämles: Syyskuisten
presidentin vaalien tulos vielä
avoin. Vaalit voitti yhdistyneen
vasemmiston ehdokas Salvador
Allende saamatta ehdotonta enem
mlstöä. Presidentin valitsee Chi­len
kongressi 24. iO. kahden eni­ten
ääniä saaneen ehdokkaan vä­lillä.
Äsukasluiku.: 8,970,000,
Pinta-ala: 756,00aneliökm.
Rajanaapurit: Argentiina, Boli­via,
Peru.
Bruttokansfintuote henkeä koh-
.tl: 480 dollaria. '
Päätuotteet: kupari tuotanto
maailman kolmanneksi suurin,
salpietari.
Historiaa ChUen itsenäisyys­taistelun
ratkaiseva vaihe oli Mal-pun
taistelu 5. 4. 1818. ValUoUi-sen
itsenäisyyden puolesta taistel­len
armeijan oli perustanut San
Martin-nimine^n vapaustaistelija,
joka myös joliti armeijan ratkai­sevassa
taistelussa . espanjalaisia
vastaan. Chilen hiSitoria eroaa
useiden muiden latinalaisen Ame-
Mies hirteen j6ka kolmas päivä
HUIPPUKOKOUS VANNOI
YHTENÄISYYTTÄ
Kairo.—• Presidentti Nasserin
hautajaisiin osallistuneiden ara-bivaltuuskuntien
johtajat pitivät
Kairossa viime viikolla neuvotte­lun,
jo.ssa he hyväksyivät vetoo­muksen
Yhdistyneen arabitasa­vallan
tueksi.
; Vctoomuk.scs.sa tälidennetään,
että arabivaltioiden johtajat tu­levat
yhä päättävämmin taiste­lemaan
imperialismia ja sionis­tista
valloituspolitiikkaa vastaan
siihen asti kunnes kaikki miehi­tetyt
arabialueet ovat vapaat.
. Vannomme, että tulemme py­symään
yhtenäisenä yhteisen vi­hollisemme
edessä huolimatta vä­lillämme
useiden kysymysten
kohdalla esiintyvistä erimieli-
.syyksistä.
Arabivaltioiden päämiehet tu­levat
jatkuvasti kaikinpuolin aut
tamaan Palestiinan vallanku­mousta
Palestiinan kansan lail­listen
oikeuksien täydelliseen to­teuttamiseen
saakka, kuten pre-sidentti-
J^fasser oli vaatinut.
Arabivaltioiden valtuuskuntien
johtajat-kehoittivat YAT:n joh­tajia
noudattamaan Gamal Abdel
Nasserin periaatetta, pysymään
yhtenäisinä ja. .säilyttämään Y A -
T : n kansan yhtenäisyyden. _
Sudanin vallankumousneuvos­ton
puheenjohtaja Jaafar EI N i -
meiri, jonka aloitteesta neuvotte­lu
kutsuttiin koolle, sanoi anta­massaan
lausunnossa, että presi­dentti
Nasserin . poismeno ei saa
vaikuttaa arabimaiden yhteiseen
taisteluun imperialismia j a sio­nismia
vastaan, ,:
Neuvottelussa olivat mukana
Libyan, Libanonin, Syyrian, A l ­gerian,
Jemenin, Kuwaltin, Ira­kin,
Tunisian, Etelä-Jemenin kan
santasavallan, Saudi-Arabian,
Palestiinan vastarintaliikkeen,
sekä Katarin, Omanin, Sharjahin
j a Dubain ruhtinaskuntien val­tuuskuntien
johtajat.
Pretoria- — Nolh puolet maail­massa
suoritettavista teloituksis­ta
toimeenpannaan Etelä-Afrikas­sa.
Pretorian keskusvankilassa
hirtetään mies keskimäärin joka
kolmas päivä, sanoo Etelä-Afri­kan
kirkkojen neuvosto.
Vuosina 1944-^1 kuoli 1419 ih­mistä
hirsipuussa Etelä-Afrikas­sa
Monien maiden joko poistaessa
kokonaan kuolemantuomion tai
Prein ehdot
AiUende^lle
Santiago. — Chilen presidentin­vaaleissa
eniten ääniä saanut yh­tyneen
vasemmiston ehdokas Sal­vador
Allende astui viikonlopulla
askeleen lähemmäksi presidentin­virkaa
hyväksyessään kristillis­demokraattien
vaatimukset moni-puoluejärjestelmän,
ja nykyisen
vaalijärjestelmän säilymisestä se­kä
mielipiteen ilmaisun vapauden
kunnioittamisesta.
Eroava presidentti, kristillisde­mokraatti
Eduardo Frei on vaa­tinut
takeita kristillisdemokraat­tien
vaatimusten noudattamisesta
ennen kuin kristillisdemokraatit
suostuvat tukemaan Allenden 24.
10. pidettävissä lopullisissa presi­dentinvaaleissa.
Allenden
ehdokakana on oikeistolainen
Jorge Alessandri.
vähentäessä kuolemantuomioon
johtavien rikosten luetteloa, Ete­lä-
Afrikka on lisännyt tätä luette­loa,
sanotaan neuvoston katsauk­sessa
jonka nimenä on "Kuole­manrangaistus
ja kirkko Etelä-
Afrikassa".
Kuolemantuomio voidaan Etelä
-Afrikassa langettaa murhasta,
raiskauksesta, ryöstöstä, ryöstö'
yrityksestä, murrosta, kidnap­pauksesta
ja yksityisen tai j u l k i ­sen
omaisuuden vahingoittami­sesta.
Kuolemantuomio on auto-,
maattinen maanpetoksen ollessa
kysymyksessä, ja syyttömyyden
osoittaminen on kokonaan syyte­tyn
itsensä varassa.
Useimmat teloitetut Etelä-Afri­kassa
ovat olleet el-valkoisia, eli
afrikkalaisia. Intialaisia j a seka­rotuisia.
30 pros. USAin
sotilaista
naitenaanieja
Washington. — Noin 30 pros.
kaikista Yhdysvaltain puolustus­voimissa
palvelevista miehistä on
käyttänyt huumausaineita ja
määrä lisääntyy, sanoi Yhdysval­tain
huumausalnevlraston johtaja
vasta-i viime viikolla.
Yhdysvailkt tutkii
Brasilian kidii(tuksia
Wa.shington. — Brasilian sotir
lashallituksen terrori ja kidutus-toimet
ovat herättäneet kasvavaa
arvostelua myös Yhdysvalloissa.
Yhdysvaltain senaatin ulkoasiain
valiokunnan puheenjohtaja Wil­liam
Fulbright on vaatinut Y h ­dysvaltoja
lopettamaan taloudelli-*
sen ja sotilaallisen avunannon
Brasilian sotilashallitukselle "jos
kidutussyytökset osoittautuvat
tosiksi". Toinen senaattori, demo­kraatteihin
kuuluva Frank
Church on ilmoittanut, että hänen
johtamansa senaatin alivallokun-ta
ryhtyy tutkimaan kidutustieto-ja.
Churchin avustajat pyrkivät
tutkimaan myös Yhdysvaltain
suoranaista osallisuutta kidutuk­siin.
Sotaoikeus avasi
My Lain jutun
Fort Hood, Texas. — Täältä
tiedoitcttiin, että tiistaina alkoi
My Lain joukkomurhan ensim­mäisen
jutun käsittely sotaoikeu­dessa.
Syy tettsmä on vääpelL Da­vid
Mitchell, jonka sanotaan am­puneen
kohti 30 siviillhenkllöä
My Lain kylässä EtelärVietnamis­sa
maaliskuun 16 päivänä 1968.
Oikeusjutun odotetaan kestävän
noin kuukauden.
Tuomarille lykkäys
petosjutussa
Toronto.,— Aikaisemmin polll-sltuomarlna
toimineen 35-vuotl-aan
Fred Bannonln olkeuskuulus-telu
lykättiin tiistaina marrask.
5 päivään. Bannonia syytetään
siltä, että hän hankki asiakkail­taan
petoksella $20,000 vuosina
rikan, maiden historiasta siinä, etr,;
tä sen tunnusomaisena. piirteenä
01^: ollut rauhallinen poliittinen
kehitys j a parlamentarinen toi­minta.
Edistykselliset voimat Chi­len
päirlamentaarlsessa polltlikasr
sa ovat olleet perinteellisesti mel­ko
vahvat. Ne asettivat porvaril­lisen
demokratian kovalle koetuk-;
selle 1940-luvulla^ jolloin Gonzales >
Videla voitti presidentin vaalit va-'
senunistolaisten äänten turvin.
Tämän jälkeen Chilen kommunis­tinen
puolue menestyi myös kun- •
nalllslssa vaaleissa. Vuonna 1948
kommiinistlnen puolue julistettiin
laittomaksi; mutta se jatkoi me­nestyksekästä
toimintaansa täysin
avoimesti. Viime aikojen valta­puolue
on.kuitenkin ollut krls-llsdemokraattlnen
puolue^ jota en­tinen
presidenttir Eduardo Frei
edustaa. Yleinen mielipide Chiles­sä
on ollut perinteellisesti altis
reformivaatlmukslln sekä vastus­tanut
ulkopuolisten voimien se­kaantumista
maan talouselämään.
Taloudelliset olot: Chile on huo­mattavan
pitkälle teollistunut
vsdtio. Kuparin jalostamisen rin­nalla
on kehitetty myös muita
metalliteollisuuden aloja. Merkit­tävää
kasvua on tapahtunut myös
elintarvike- j a tekstiiliteollisuu­dessa.
Chilessä toimii tärkeitä val-tionjohdoisia
tuotantolaitoksia esi
merkiksi sähkön, öljyn ja sokerin
tuotannossa. Noin 60 pros. Chilen
väestöstä asuu kaupunkimaisissa
yhdyskunnissa j a toimii teolli­suuden
tai palveluelinkeinojen
piirissä. Loput harjoittavat maa­taloutta,
jonka tuotos koko kan­santuotteesta
on hyvin pieni. U l ­komaisen
pääoman osuus on Chi­len
tärkeimmillä tuotantoaloilla;
ollut huomattava ja aiheuttanut
tuotannossa Chilelle monia epä­edullisia
vinosuuntauksia. Chile
oli aikaisemmin myös huomatta­va
lihatuotteiden j a vehnän viejä.
Nykyään Chile ei kuitenkaan ole
läheskään omavarainen välttä-mättömimpien
ruokatavaroiden
suhteen.
Sosiaaliset olot: Chilen työläi-
.set ovat ajoittain saaneet taiste­luksi,
itselleen merkittäviä sosiaa­lipoliittisia
uudistuksia. Viimeai­kainen
kehitys on työläisten kan­nalta
ollut kuitenkin synkkä:
palkkataso ei ole kohonnut elin­kustannusten
kohoamisen myötä.
Tuloerot ovat edelleen jyrkät.
Huonommassa asemassa ovat
maatalouden piirissä työskentele­vät
(40 pros.), sillä heidän osuu­tensa
kansantulosta on vain 5%.
Ulkopolitiikka: Chilen ulkopoli­tiikassa
on odotettavissa selvä
muutos, mikäli vasemmiston eh­dokas
valitaan presidentiksi. A i ­emmin
Chile on pitänyt muodolli­sesti
hyviä suhteita Yhdysvaltoi­hin,
vaikka poliitikkojen rivistä
on kuulunut runsaasti soraääniä.
Chile solmi ensimmäistä kertaa
diplomaattisuhteet Neuvostoliiton
kanssa vuonna 1944. Jo 1947
suhteet katkaistiin, mutta solmit­tiin
uudestaan 1964. Edellinen
presidentti Frei saikin kaksi ker­taa
kutsun vierailla Neuvostolii­tossa.
Chilen j a Neuvostoliiton
kauppasuhteita on pyritty jonkin
verran kehittämään jo Frein pre­sidenttikaudella.
1966—69. Mr. Bannon syrjäytet­tiin
tuomarin toimesta vuonna
1968 sen jälkeen kun yleisessä
kuulustelussa tultiin siihen tulok­seen,
että hän on kelvoton tuo­marin
virkaan.
PÄIVÄN PAKINA
TAISI MENNÄ TAAS PIELEEN
Viime viikolla saimme kuulla ja
lukea, että Hockey Canada, mikä
on asiallisesti puhuen ammatti-jääkiekkoilun
lehtolapsi, oli jul­kaissut
ki^ailuhaasteen ensi tal­vena
jääkiekkoilun maaiUnanmes-taruuden
voittavalle joukkueelle.
Tämän "haasteen" perusteella
maailmanmestari joukkue kutsut­taisiin
tänne Oanadaan ensi tou­kokuussa,
pian sen jälkeen kun
NHLrn "Stanley Cup"" ottelut on
saatu päiväjärjestyksestä.
Tarkoitus on, kuten Hockey Ca=^
nadan napamies, eli presidentti
Charles Hay selitti, että Canadan
joukkueeseen tulisi yhdeksän am­mattipeluria,
ja että tästä "world
series" -ottelusta tulisi jonkinlai-
-nen astbilauta jääkiddtoilun "avo-kilpailujen"
järjestämiseksi tuon­nempana.
Toisin sanoen mr Hay tähtää
edelleen siihen, että jääkiekkopeli
saataisiin amanattilaisten peliksi,
missä amatööreillä ei oILsl osaa
eikä arpaa. Ja kuten hän sanoo,
"kaikilla mailia" olisi samanlai­nen
oikeus yhdeksän ammattilai­sen
lähettämiseksi maallraanmes-'
taruuskUpailuihln.
Vika on vain siinä, että "kalkls-sa
maissa" esim. Suomessa, Ruot-manmestaruudon
voittava jouk­kue
— olkoon se sitten Neuvosto­liiton,
Tshekkoslovakian, Ruotsin
tai vaikkapa Suomen joukkue —
ottaisi tämän kilpailubaasteen
vastaan, nim se ei ehkä "tahraisi"
itseään eikä menettäisi amatööri-otkeukslaan
sen vuoksi, kun kysy­mys
ei olisi virallisesta mestaruu­desta,
vaan "näytöksestä", jonka
yhtenä päätavoitteena on rahan
hankinta.
Siitä huolhnatta on hyvin ky­seenalaista,
ottaako maailman­mestaruuden
voittava joukkue
vastaan Hockey Canadan 'Jiaas-teen".
Tuskmpa vain, sillä kysy­mys
on ammatti jääkiekkoilun edis
tämlsestä amatöörikiekkoilun kus­tannuksella
ja siihen .eivät mit­kään
eurooppalaisjoukkueet halua
mennä.
Totta on, että Canadaa kaiva­taan
kansainvälisissä jääkiekko-kilpailuissa.
Totta on, että Cana­dan
pitäisi osallistua jääkiekkoilun
maailmanmestaruus -kisoihin ja
olympialaisiin; Mitä pikenunin tä­hän
päästään, sen parempi se on
ennenkaikkea canadalaisten kan­nalta
katsoen.
Mutta kun Hockey Canada ei
saanut kansainväliselUi areenalla
sissa jne, sosialistisista maista amnaattilaisjääkiekkoilua etuoves-puhumattakaan,
el ole ammatti- ta sisään, niin tuskinpa sitä säa-laispelaajia
eikä taloudeUisia m^^-
doUisuuksimkaan ammattilalspelu-rlen
"keJUttämisefcsi".:
Mr Hay saattaa olla olkeaissa
siinä; että jos ensi talvena maall-daan
salakuUetetidcsi takaoven­kaan
kautta;
Totta on, että canadalaisurhei-
Ujat eivät ole joukkomittaisia voit­toja
saavuttaneet. Mutta vlimeksi-kuluncittcn
kuukausien aikana on
tapahtunut suurta edistystä esi-mcriciksl
yleisurheilun alalla. Se
osoittaa, että canadalaisurheilijain
ei tarvitse olla yhtään huonompia
muid«i maiden urheilijain rinnal­la.
Päinvastoin, meillä on kansa­kuntana
kaikki mahdollisuudet
amatööriiiriieilun kehittämiseen
sekä kullan ja kunnian hankicimi-seen
kansainvälisiltäkin kilpaken-tUtä.
Jääkiekkoilu on yksi niistä ur­heilualoista,
missä kansainvälinen
"kutta" on aivan sormien tuntu­massa,
jos niin halutaan. Mutta
jos Hockey Canada saa tahtonsa
pitää, niin tämä mahdollisuus me­netetään
ehkä useiden vuosien
ajaksi.
Emme luonnollisestikaan kiellä
sitä etteikö Canadasta saada Hoc­key
Canadan ohjelman perusteel­la
jonldnlaista edustusjoukkuetta
ammattilaisista. Mahdollisesti sel­laisella
joukkueella saataisiin volt-tojakhi
kansainvälisissä kilpailuis­sa
— vaikka mitään varmaa se­kään
ei ote.
Pahin puoli asiassa on kuitenkin
se, että "huippukiekkoilijat" tulisi­vat
täten entistä enemmän eriste­tyksi
ns. fcansanurheilusta. Meillä
olisi pieni ryhmä ammattilaisia
cdustaja-tähUä — ja sitten pitkäri
välimatkan takana pääasiassa viain
"fcatsojaurheiiijoltä" jotka maksa­vat
. ammattilaispelurien "näytök-:
sistä", yrittämättäkään kehittää
joukkomitassa jääkiekkoilua, mikä
on kieltämättä erittäm pidetty . j a ,
antoisa urheilumuoto.
Tilanne on jo sellainen, että mo­nissa
isommissa kaupungeissa
ovat jäähallit tai arenat niui am­mattilaispelurien
käytössä ja kont^
rollissa, että amatööri joukkueiden
pitää järjestää harjoittelujaan
aamutuunaan (ennen työhön me­noa)
tai iltamyöhään (sen jälkeen
kun ammattilaiset ovat menneet
nukkumaan).
Tähän tilanteeseen ei saada pa­rannusta
ennen kuin amatöörijää-kieidcoilu
nostetaan sille kuulu­vaan
arvoon tässä, maassa — - j a
siihen ei päästä varmastikaan sil­lä,
että kansainvälisiin kilpailui­hin
värvätään pääasiassa ammat-tilaispelureita.
On tietenkin hyvä kun Hockey
Canada on havainnut että sen-edes
ottamiset ovat vienjjet canadalai­silta
jääkiekkoilijoilta pois mah­dollisuuden
kansainvälisiin kilpai­luihin
osallistumiselta.
Parempihan vielä olisi, että ko­ko
Hockey Canada päästettäisiin
kesälaitumelle ja ryhdyttäisim Ca­nadan
amatöörijääkieildcoliiton vär
lityksellä yhteistoimintaan kan­sainvälisen
jääkiekkoliiton kanssa.
Tämä pitää paikkansa sillomkln,
jos jotkut jääkiekkoahan silmän-tekeivät
todella uskovat, että am­mattilaisuuden
kautta aukeaa tai­vasten
portit kansainviiliseille jää­kiekkoilulle.
Oikean asian puoles-'
ta kannattaa olla jonkin aikaa vä­hemmistönäkin.
Mutta Hockey!
Canada ei varmaankaan luota
oman asenteensa oikei>been, kos­ka
se haluaa olla yksinäisessä " y l ­häisyydessä".
— Känsäkoura.
. ' i .