1960-08-11-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
»ivu 2 ~.Torstaina/elok: ILp. >— Thursday, Aug. 11,, 1960
fOrgan: of^''FinnishfiCanadi£uis./Es>'
,t8bll8hed' Nov.i6,.:i917.-TAuthbri?eä-as;
second class maU^ by„'^the < Post
^Office.iDepartment,"*Ottawa~:'' Pub-lished^<'
thrice'weekly:^;i'Tuesday!8,
Ibui^aystand^Satniidays by :^äpaus
*PubUshlng'Company'Ltd.7at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
TelephonesiiBus. Office OS.'4-4264;
Editoria! Office OS.-4-4265. Manager
Suksi. Editor^Vf- Eklund. Mailing
qddress^;Box.v69. jSudbury. Ontarjp.^
Advertising TOtes upon^appUcatlofn.'
Träirislation 'free df *chVrge.- \ S '
TILAUSHINNAT:, i
Cana'dassar ; 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 1±.'4.80 ^
Suomessa: . "1 vk^ 9.50 6 kk.'5JS5
T -
te
lii
mm:
Varteenotettava huomautus -
Vaikka ulkoministerimme Howard Green sanoikin " a i heettomaksi"
' ja "perusteettomaksi" ^Neuvostpliitoif i noottia s
YK:lle.siitä, ettei canadalaisik asevoimia saisi lähettää Kon-goqn
sen yuoksi kun Canada, kuten'> hyökkääjäi!naa Belgia-,
'^^i ,kin, on NATO-liiton perusteella liittolaismaita;^-niin tähän!
^ ^ huömautulcseen kannattaa sittenkin kiinnittää vakavaa huo-.
miqta.
Ulkoministeri Green teki "vetonumeron^ siitä, että ca-nadalaisiasei-
ole aiot^
nimenomaan YK:n pyynnöstä. Mutta tämä väitös ontuu pahasti
sikäli, että Neuvostoliitto, ei arvostellutkaan Canadan
hallitusta, vaan YK:n yleissihteeriä canadalaisjoukkojen lähettämisestä
Kongoon. Neuvostoliiton virallisessa nootissa
sanotaan: i ^
"Kuten tiedetään, Canada on\NATO-liiton jäsen, johon,
kuuluu myös Belgia, mikä on tehnyt hyökkäyksen Kongon
tasavallan itsenäisyyttä vastaan. Tässä tilanteessa canada-jslaisjoukkojen
lähettäminen? Kongon tasavaltaani^ tais^minkä
tahansa Belgian kanssa samaan liittoon kuuluvan-maan sotilaiden
lähettäniineny ei lOlisi mitään^ m^
jän, sotilaallisen liittolaisensa avustamista." ^
Mr. Green voi väittää että Canadalla ei ole mitään it-ssekkäitätpyyteitä
joukkojensa lähettämisessä^^K
ta ku^yitellaanpa, että olisimme. kansakuntana hieman toi-i
senlaisessa;asemassai Sanokaamme/ että jokin Varsovan lii?
ton maa olisi -hyökännyt Belgian tavoin pienen Kongon
kimppuun. Olettakaamme vielä, että meillä olisi kansakuntana,
oikein tai väärin epäilyä, kuten on sosialistisen maail-manosah
mailla ollut nyt siitä, että YK:n virkailijat eivät
olekaan - toimineet siellä, e Ja
olettakaamme edelleen, että tässä tilanteessa lähetettäisiin
Kongoon sotilaita jostakin toisesta sosialistisesta maasta, jo-,
ka on sotilaallisessa liitossa hyökkääjämaan kanssa? Miltä
se tuntuisi meistä? kansakuntana? Voisimmeko yälttää; a
tusta, että kuliisientakaiset imperialistiset voimat käyttävät
sittenkin hyökkääjän sotilaallista liittolaista varsinaisen
hyökkääjän avustamiseksi? Kysymyksen vastaus on ilmei-
• nen;; Asia on sitäkin vakavampi kun huomioidaan, ett^
nadan arvostelun asemesta Neuvostoliiton nootissa vedotaan
;:nimenom^an ylläesitettyyn tosiasiaan*ja lausutaan toivomus,
että Ottawa käsittäisi, mistä on todella kysymys.
ISi
p !
m
\
KTTo a B a ä a aa aa a a o a a a a n da;>
Jo
SYNl?r'MÄr
- PÄIVIÄ •, •M
TBilda Tuori, ISudbury, Ont., täytti
.elokuun 9 pnä 78 vuotta." ,,'
\ kttsU ' Yaijoneii, l- Wanup,' Oi)t.;
täyttSa perjaritaiiia,'^eiokuun 12 pnä
71 vuotta. [• ,
Rosa Wldgren, Port A>'thurin lähettyviltä
täyttää lauantaina, elokuun
1 pnä 79 vuotta!, ' ^
^ Oskari Kainulainen^ Port .Arthurin
Green Pointista täyttää sunnuntaina!,'
elokuun 14 pnä 73 vuotta.
Mary Erickson, Nolalusta, :Ont.,
täyttää sunnuntaina, elok. -14 pnä
50! vuotta.
^ Yhdymme sukulaisten ja tutta-vaiu'
onnentoivotuksiin.
Kiq; G. Gerasimev
1^
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: m Saako vanhuudenelä-kettä
nauttiva eläkemaksunsa ulkomaille
ja millä ehdoilla, jos se on
mahdollista? — Tietoa haluava.
Vastaus: Eläkeläinen, joka on
asunut Canadassa vähintäin 25
vuotta 21:sen syntymäpäivänsä jälkeen,
saa eläkkeensä minne tahansa
ulkomaille määräämättömäksi
ajaksi.
Eläkeläinen JOKA EI OLE ASUNUT
Canadassa vähintäin 25:ttä
vuotta 21:sen syntymäpäivänsä jäi
keenv' voi saada eläkemaksunsa ulkomaille
siltä kuukaudelta, jolloin
hän Canadasta poistuu ja kuusi
kuukautta sen jälkeen. Eläkkeen
saanti tällaisessa tapauksessa, jos
eläkeläinen on ulkomailla niin
kauan että se 'keskeytyy,: alkaa uudelleen
asianomaisen palattua takaisin
Canadaan,•
Kun eläkeläinen poistuu maasta,
hänen sietää tedä tarpeelliset järjestelyt.
vanhuudeneläkehallinnon
aluejohtajan kanssa.
1 *•
i i
I-'
I';
te
tete
p
1
te
MM
Pelkät kiellot eivät tässä auta rahtuakaan. Ne mahdollisesti
rauhoittavat joidenkin poliittisesti sinisilmäisten cana-dalaisten
.omaatuntoa. Mutta mr. Greenin kiellot kaikuvat
aivan varmasti kuuroille korville satojen miljoonien afrik-kalaisten
j a ennenkaikkea Kongon asukkaiden^^^
gon kansalaiset, kuten afrikkalaiset yleensä tietävät, että
kysymys ei ole mistään Katangan maakunnan "itsenäisyydestä",
vaan Belgian imperialismin vehkeilystä Kongoa vastaan.
Kaikki poliittisesti jotenkin valveutuneet canadalaiset
tietävät,^ että Katangan "pääministeri" mr. Tshombe ei ole
muuta'kuin Belgian rikkaitten kaivosyhtiöiden sätykyäijä.-
Hänent"rinnallaan istuu aina belgialaisia "neuvonantajia",
hänen .'"asevoiminaan" on vain belgialaisjoukkoja ja hänen
jokainen julkilausumansa on vain kaikuna sille, mitä belgialaiset
miljonäärit sanovat ensin.
Kaiken lisäksi on muistettava myös se, mitä on Kon-sTgossa
tapahtunut tähän: mennessä^^^^
YK:n yleissihteeri Dag Hammarskjöidin ja hänen apulaisensa
Ralph Bunchen virallisena ohjelmana sanottiin olevan
YK:n joukkojen lähettäminen Katangaan lauantaina, elo-i
kuun 6 pnä, julkaisi Neuvostoliiton tietotoimis^ TASS lau- ^
sunnon, jossa arvosteltiin mr. Hammarskjöldiä viivyttelystä
ja laahustamisesta, sekä mr. Bunchea suoranaisesta vehkeilystä
Kongoa vastaan ja imperialististen hyökkääjäin puolesta.
Silloin selitettiin meille, että Neuvostoliiton arvostelu
on aiheetonta. Mutta kaikesta huolimatta tapahtui niin, että
Yk:n, joukkoja ei lähetettykään suunnitelmien mukaan Katangaan,
mikä perääntyminen antoi Belgialle lisää mahdollisuuksia
vehkeillä Kongoa vastaan. YK:n joukoille annettu
määräys peruuttaa menonsa Katangaan osoitti siis havain-
' nqllisesti kuinka oikeassa oli Neuvostoliiton ja Kongon keskushallituksen
sekä muiden afrikkalaismiaden arvostelu
YK:n .yleisjohdon- edesottamisista. Puheet belgialaisjoukko-jen
kotiuttamisesta ovat osoittautuneet tähän asti pelkäksi
harhauttamisyritykseksi — ja tämä kuliisientakainen vehkeily
imperialismin hyväksi tulee ilmeisesti jatkumaan ellei
maailman yleinen' mielipide pane sille kertakaikkista sulkua.
Y K : n erikoisvaltuutettu Ralph Bunche on tehnyt kaikkea-
muuta, muttei auttanut Kongon kansan vapautumista
imperialismin riistosta ja orjuudesta.
Kaiken tämän tapahtuneen johdosta on meillä jcansa-kuntana
syytä ottaa vakavalta kannalta myös Neuvostolii-
-ton toivomus, että liittohallituksemme vetäisi oikeat johtopäätökset
kaikkien NATO-liiton maiden asevoimien, myös
omiemme, Kongoon lähettämissuunnitelmista.
___ Omat kansallisetumme vaativat tiukasti sitä, että ase-tumnr.
e ehdottomasti - ja päättävästi Kongon nuoren tasavallan
jpuolelle Belgian hyökkääjävoimia ja kaikkia imperialistisia
vehkeilyj^ä vastaan. Vain se takaa hyvät ja läheiset
suhteet tulevaisuudessa Canadan ^a Kongon tasavallan
kanssa. Varmaa nimittäin on, että Kongon vapautuminen on
- vain ajan kysymys ja Kongo, kuten muutkin kansat, tulee
rriuistamään ystävinään ennenkaikkea niitä maita, jotka krii*
säätilanteessa puolustavat ja tukevat sitä Joppuun saakka.
Nuorisotoiminnan merkityksestä
i .PuHeet nykyajan "turmeltuneesta nuorisosta"^ saavat ai-
'"^'.^ nalajättelevän ihmisen mieleen pilkallisen kysymyksen sii-että''"
miksi' tämän hetken' nuoret eivätVole yhtä viatto4
ihia^'kaikkia yksityiskohtia myöten kuin mekin nuorinal
K,' '•'.^-'y^ikka emme siis missään tapauksessa voi. hyväksyä nii-|
5kuudessa.v'XI^
käsittelyä tutkineen elimen
tällä viikolla julkaisema, ra-oortti
-on tästä huolestuttavana
esimerkkmä. ' * ' '
Mainitun elimen toiseen v\\o-:
sikokoukseen . osallistuu : kaikT
kiaan;50i>maan (edustajat. Jää-dessämme
odottamaan tämän
kongressin esityksiä ja ehdotuksia
tämän • ongelman ratkaisemiseksi,
meitä kiinnostaa erikoisesti
ilehtemmer englanninkielisessä;
osastossa nyt ;olevat
kirjoitukset' nuorison järjestö-'
toiminnasta.'Tosiasia -nimittäin
on, että vaikka mitään'''pateht-tilääkkeitä
ei-voidakaan esittää
nuorisorikollisuifden: - estämiseksi,
ja vaikka rikollisuus o-man
kansallisuutemme nuorison
keskuudessa täällä: Canadassa
on kiitettävän vähäistä,
niin nuorten työläisten oma-aloitteinen
. järjestötoiminta, i-hanteittensa
ja toiveittensa toteuttamiseksi
on parhainta: lääkettä;
myös: nuorisorikollisuut-ta
vastaan. Toinen tosiasia on
tämä: Kaikki nuoret eivät ole
samanlaisia; yhtä kiinnostaa
urheilutoimmnan.:joku^m
toista; näyttämö-tai musikaalinen
toiminta, kolmatta retkeily,
matkusteleminen jne. Tämän
vuoksi on tervehdittävä
suurella lämmöllä kaikkea sitä
mikä avaa uusia teitä ja
mahdollisuuksia terveeseen a-jänviettoon
nuoi*isomme keskuudessa.
SCAUL^n seurat ja
Canadan Suomalaisen Järjesr
tön osastot ovat tässä yhteydessä
tehneet, ja tekevät vieläkin
korvaamattoman arvokasta
työtä. Arvokkaaksi lisäksi tähän
järjestöelämään näyttää
kehittyvän Toronton nuorten
perustama Fin-Gun klubi, mikä:
suunnittelee yhteisiä kalastus-
ja metsästysmatkoja==3a
muuta tähän alaan kuuluvaa
toimintaa! Varsinkin suurem-milja
paikkakunnilla ^ sietää
vanhemman väestön kiinnittää
huomiota—asiaan ja rohkaista
sopivalla tavalla paikallisia
nuoria järjestämään^ samansuuntaista
toimintaa muun järjestötoiminnan
rinnalla.
Jos missään niin tässä n.s.
nuoriso-ongelmassa- on "oma
apu parasta apua" ja mitä laajemmaksi
tulee' mpnitahoinen
työväen kulttuuritoiminta nuo f
risomme keskuudessa, sitä yl^
peirnpiä .voimnie olla mu'uten|
kiri hyyässä maineessa olevasta
-nuorisostamme. "—^
Sveitsiläisetv asukkaat. ovat- maltillisia
ja-^äännöUiäa^ käytöksel^
tään., HeUlä e i o l e koskaan kiiref
mahdollisesti koska , minnekään ei
ole kiire. Metallirahat, jotka on
lyöty 1904, 1907 taikka 1914 ovat
edelleenkin liikkeessä. MahdoUi-isesti
Venäjän vallankumoukselliset
'ovat käyttäneet n i i ^ . Elämä on
järjestetty tarkalleen, minuutille eiv
kä ole tarpeellista käyttää kelloja.
Säännölliset tavat korvaavat ne.
Kellot, kiireet, myöhästymiset on
säilytetty ulkomaalaisille. ' _
r Vieläpä Jehdetkln painetaan i l man
kiirettä. Toimituskdnttoreis-sa
ei ole yövuoroja; uutiset voivat
odottaa.^ Seuraavan päivän ~~ lehti
valmistetaan ennen päivällistä, jolloin
henkilökuntasmenee. kotiin Ja
palaa ..toimitukseen vasta rseuraavan
päivän aamuna.
Kaikkein merkillisin uutinen on
autorikko. Onnelliset vanhemmat
maksavat sanomalehden 'tilasta tie-doittamalla
maailmalle' heidän perillisensä
syntymästä.:: Surevat lesket
ilmoittavat aviomiestensä kuolemasta.
Toiset ilmoittavat haistaan.
Syystä taikka toisesta avior
eroista:ei mainita.;: Avioero otetaan
mieluummin Uman-julkisuuttai;:
Maan uneliaisuutta; 'häiritsevät
vain, vuoristossa olevat turistit.
Lehmät syövät 'laiskoina : a
loistavilla 'laitumilla. Ilma värisee
lehmien kellojen kilahtelusta. Jokaisella
lehmällä on kello:-T- ei mikään
tavallinen pieni, lehmänkello
hyvässät nahkaisessa/kaulapannassa.
Lehmät näyttävät samanlaisilta vie
läpä täpliä myöten. Selitys tähän
on se, että ne kaikki ovat rotuleh-miä
ja kuuluvat kahteen päärotuun.
• : Eristetyt kylät, sellaisenaan omia
maailmojaan,; ovat pesiytyneet vuo-rille
ja* laitumille. Kukin^kylä, pi- inisen''taustalla alkaa hiljalleen he-
Vaarallisia ovat
jänkkien ohjukset
Washington: — "Mikään ase el
:oler ehdottomasti :;/v turvallinen",
myöntävät Pentagonin virkailijat
puhues.saan.' suurista pitkänmatkan
ydinaseista, joita nyt on tulossa
Yhdysvaltain asevarikoille
maalla ja merellä.
Siitä. huolimatta he vakuuttavat,
ettei ole suurtakaan vaaraa siltä
jotta ."Sodankäyntiä vartenrvalmis-r:
tettu ydinase lähtee; vääräänrsuun-taan
tai että se räjähtää väärässä
paikassa
Elokuun 1 pna George \Vashing-ton-
nimisestä Polaris-vedenalaises-;
ta lähetetty Polans-ohjus meni
pois-suunnastaan* ja tuhottiin seU;
lakia tahallisesti: i noin 47 sekunnin:
kukittua lähdöstä.
• Kysymys väärään suuntaan lähtevästä
ja väärässä; paikassa mah:
dollisesti .räjähtävästä ydinaseesta
nousi keskusteltavaksi siitä kun
GapeCanaveralista julkaistun: tie-:
to, että sodan aikana ei Polarjs-ohjukseen
panna turvallisuuslarkoi-tuksessa"
itsetuhoamislaitteita.
Laivaston virkailijat ovat sivuuttaneet
peruskysymyksen selittämällä
"sotasalaisuudeksi" sen onko sotatarkoituksia
varten valmistetuissa
Polaris-ohjuksissa nämä ; turvalaite
teet tai eikö ole.
Hevostautiepidomia
Keski-ldän maissa
United Nations. — Hevosissa i l menevää
;tautia,: jota sanotaan 'afrikkalaiseksi
hevostaudiksi, on levinnyt
Aasian ja Keski-ldän maissa
ja se on aiheuttanut vakavan tilanteen.
Taudin levittäjänä on
eräänlainen hietahyönteincn, joka
on erittäin pieni ja vaikeasti pai
jaalla silmällä eroitettava.
Tämä tauti ei ole koskaan aikaisemmin
levinnytvUlkopuoleMe Afrikan,
mutta nyt sitä on esiintynyt
yhdeksässä Aasian ja Keski-ldän
maassa. Se on: erittäin - vakava .näissä
maissa joissa hevonen on erit
täin tärkeä kotieläin.
Sitten heinäkuun 11 päivän Yhdysvaltain
;;;maatalousdepartmentti
on„ saattanut' voimaan 30 päivän
karanteeniajan hevosille, jotka tuodaan
niistä maista, joissa tämä epidemia
on päässyt liikkeelle. Ensiksi
sen leviäminen havaittiin Pakistanissa
viime vuoden lokakuussa^
Se on senjälkeen levinnyt -Saudi-arabiaan,
Irakiin, Libanoniin, Jordaniaan,,
Turkkiin, Intiaan ja Af-fganistaniin:,
Iranissa se; on'aiheuttanut
$10,000,000 vahingon ja Turkissa
on tähän tautiin kuollutpa-:
hän mennessä 12,000 hevosta.,
- Yhdistyneitten Kansakuntien, ra-;;
vjnto- ja^ maatalousjärjestön eläin-lääkintäjaosto
onjähettänyt useita
teknikoita niihin maihin, joissa
tauti bn' levinnyt, auttamaan'taudin
leviäminen estämisessä:
Yksi' tuuma sadetta on^.sama
kuin lioin sata, tonnia .vcttä.cekkerlä
SAULT STE.- MARIE,
Pyhän-Marian-lEVv-Lut^kirkossa
on sunnuntaina,' elok." 14 pnä suomenkielinen
, jumalanpalvelus' klo
b,4.') a^^p.^a 'engl.kielineri on k l o . l i
täjä taikka ' kantooni, on linnake:
Kyläläiset ^eivät halua.'sekaantua
naapuriensav^asioihin,^ pikemminkin
vihaavat heitä. Pienen kauppalan
Ermenin asukkaat:eivät halunneet
lainatai teloituslavaa; uv naapurikylän
asukkaille. "Meidän' hirttolaYJÖnjJ;
me kuuluu meille ja lapsillemme
eikätvieraille'.', sanottiin kauppalan
valtuuston päätöksessä. ,
Vaikka asukkaat ovat asuneM'
kauan maassa: puhuvat h e e r i kieltä
ja murretta. Kun sveitsiläinen a-vaa
suunsa ei kukaan oäota mitä
hän sanöoT^ mutta millä kielellä hän
sanoo. Sikäli kuin tulee kysymyk-
-seen numerot;-niin-sveitsiläinen,0-
saa kaikkien maitten 'kielet. Kauppa
ja turistit ovat opettaneet heidät.
; Kaikkialla: on turisteja:— kävelevät
kauppaloissa, .autoilevat: kauan
sitten rvalloitetuilla.; kukkuloilla;:a-;
jelevatilmaradoilla,'taikka kävelevät
paljain jaloin vuoristolumella,
joka ei ole ehkä erittäinmiellyttävää,
mutta varmasti luonnollista.
Kaikki huristit haluavat. kuluttaa
ainakin päivän ; Genevessä,: jota o-paskirjassa
: isanotaan: ; "maailman
pääkaupungiksi'?.; Tehdäkseen sen
erilaiseksi kuin .yksitoikkoiseksi
vuoristokauppalaksi geneveläiset 0-
vat rakentaneet suihkukaivon —
koristelematta: mutta hyvin:' voimakkaalla
pumpulla: Vesivirta kohoaa
taivaalle ja jos joku voisi koota
tämän veden: yhtäkkiä painaisi
se seitsemän tonnia.
Geneven järvi on hiljainen ja
tyyni kuin ammeessa. Vesirajaa
säännöstellään: se voidaan korottaa
taikka' laskea. Lyhyesti sanoen
kaikki tehdään vieraita varten. Vie-i-
raanvaraisuus on yhtä tärkeä kuin:
laskun tekeminen. Vieläpä tästä
syystäsveitsiläisen täytyy olla kohr
telias ulkomaalaiselle.
Sveitsiläiset myyvät kelloja, juus,-
toa, suklaata,, näköaloja: ja:.tankki-:
vastaisia raketteja Sveitsiläisten
kapitalistien suurimmans;voiton saa;
Buii, Oerlicon ammuketehtaan o-mistajai
Hän maksaakaikkein suurimman
veron hallitukselle. Lehdet
tiedoittvat, että Länsi-Saksasta ei
ole' tilattu "Movada"-kelloja, vaan; nen sattuma.
"Mosquito"-raketteja.
Aikaisemmin Sveitsin puolueet
tomuutta virallisesti nimitettiin
."ikuiseksi puolueettomuudeksi'';
silloin .tämä kirjaimellisesti oli oikein:
yli vuosisadan Sveitsi: säilyi
ilman sotaa. Nyt kuitenkin liittoneuvosto
on vaihtanut "ikuisen
puolueettomuuden" ; sisällöltään
.''puolueettomaan' soIidatisuuleen'r,
jolloin• ;"solidaarisuus''j; merkitsee
"solidarisuutta länsivalloille''. '
;i. Seuraava osoittaa miten tätä soli-darisuutta
voidaan toisinaan käsitr
taa. Sveitsin armeijassa on sellai
siahärkäpäitä, jotka vaativat aseistautumista
atomiaseilla. Puolustus-departmentti:
ei ole kuitenkaan seurannut
näitä härkäpäitä.
;::Sveitsiläiset-ovat tottuneet siihen
että maailman ongelmat eivät; kuulu
heille. Mutta surullisen kuuluisa
Vlänsimaidensolidarisuus" on'
muuttanut: kauan kestäneen perinteen.
Armeijaa pidetään valmiustilassa
ja laki on hyväksytty kesä-harjoituksia
Varten^ Ruokatavarain
säännöstelykortit ovat valmiita, ja
pidetään jossain lisäilyssä; Kestää
vain.jonkuntunninkunnes säännöstely:
on voimassa.; Vakuutusliike l i sääntyy
vakuutuksia on otettu
enemmän kuin on .väkiluvun ;määrä.
Kuitenkin suurin osa asukkaista
käsittää,; että vakuutuksien ottamisella
ei voida sotaa välttää ja ettei
parhain puolustus ole "Mosquir
tot", vaan taistelu rauhan puolesta.
Hyvinvoinnin ja turistien diplomaattien
vjättämien: frangien laske-räämään
" ' velvollisuuden 7'z-tiinto |
Sveisin Työväenpuolue. on tähä^^
>.pääasiässa;iUeki j änä.';:W Huomattav
muutosta on havaittavana vieläpä
porvariston-;:keskuudessakin;Maas:
sa on monta järjestöä, 'joiden mielestä))
raul^a on, pää^ia. iJS^oin M
näistä; järjestöistä;vlcuuluu;^Sveitsin
^Rauhanneuvostoon, niiden mukana
Sveitsin ;Esperantojärjestö.:ja;Sveit-sin
Kveekkarien Yhdistys.
Sveitsin Rauhanneuvoston puheenjohtaja
"Jules Gumber-Drot
kertoi meille~järjestöst8än.
Viime* vuonna neuvosto kehditti
hallitusta: tekemääni.aloitteen :kan-sainvälisen
konferenssin;^ kutsumisesta
Geneveen tarkoituksella tekemään
sopimuksen suojelemaan
siviliväestöä;ydinpommeja^'vastaan.
Genevessä alle^cirjoitettiui' 1925 so^:
pimus, joka kieltää kemialliset ja
bakteriologiset aseet, ja tätä hyvää
päätöstä on noudatettu. Tämän l i säksi
sveitsiläiset käsittävät, että
jos tulee sota, :niin heidän maansa
ympärillä tulee palamaan:,atomilier
\kit ja nämä liekit tulevat polttamaan
heidän talonsa.*^
Kun kymmenen kansakunnan
aseistariisu-miskomitea kokoontui
istuntoon Genevessä;: niin neuvosto
kehoitti kaikkia neuvottelijoita
ponnistamaan kaikenlaisten sotien
estämiseksi kaikkien kansojen keskuudessa.
Vetoomuksessa, korostet
tiin, että ei pitäisi tyytyä osittai-.
seen aseistariisumiseen, vaan lopet
tamaan. kaikki sodat: hävittämällä
kaikki^ sota-aseet.
.: Länsivallat eivät;kuunnelleet tä^
tä vetoomusta eikä monen muunkaan
järjestön: vetoomusta..; Tämä
vetoomus ei kuitenkaan tehnyt olemattomaksi
Sveitsin Rauhanneuvostoa.
Tämä vetoomus osoittaa,
että "hotellimaan": asukkaat aher-roidessaan
pitävät Geneven neuvottelun
ohjelmassa^ olevaa sodan ja
rauhan asiaa heille'kuuluvana;' Ai-:
van: äskettäin sveitsiläisten mottona
oh: "Rauha ennen;>kaikkea"; Rauha
on heille aivan sahiakuinalppinen
taivaanranta. ' Nyt he ölkavat käsittää,
että rauha on taistelun: .he^:
delmä eikä :-onnellinen
ThI; Finnish ©raän^i^^^
! häve been^ runnuig)a;8
s on the historylöf|ti»?
We
nisii^r Cajnadian;, Amltteiulp^.9pörtB.'
-l^ederation,' and-wei^are-^happy '
'now tq; present. ,to ^Imt readers „
part of the speach delivered ^by;
Mr. E. Laakso, National Sec-;
retary ^ of/.the Finnish. Oi^anbuiv
tion «f ^ranada at 5»ilh Pi»'c.r ;
pf ne oh J'<ly 31. tvhich ne ihiiik '
gives a good outlineof the aims
of that organization.^
.,. . The very first.Finhish-Can-adianv
summer festival celebratiöns
such as we^"enjöyed tWs|i|ira|^r|
started so^i";after| the||]F|jrepi^
mrgrantsj frdyiFiniandiaiji'!^^
Cananda. They were the.people
who: founded ihe^^F^
zation and now, fojr_hearly a hälf
century the:FO;has been the fo^n-tainhead
for cultural, educational
and recreational activities; amongst
Progressive Finnish Canadians.
These annual^festivals; sparked by
the FOi are the result ;of co-opera-tivfe
effort whichiis the great uni-fying
force amongst our people,
and proves that, with common
goals;; we v?can: .develop an even
stronger :• and more; effective r orga-nization;
of active membersi ,wörkr
ing happily ; together; towards the
day wlien cultural, ;educational and
recreational activities ,of-.thehigh-:
est moral and^ethical standard are
the birthright of *every Canadian
Citizen.
The history; of the Finnish people
is a history of struggle for peace;
democracy and^freedom.Oppressed
for centuries culturally, socially
and nationally, firstby the Swedish
monarchy and: then by the ;Tsarist
aristocracy, many of Finland's best
sons-• and; daughte/s; were forced
to flee the land of their burth to
seek freedom from tyranny. Many
came to Canada to start; a. new life;
It is understandable that they carr
riedwith:them their :traditions of
democratic struggle. For more than
fifty years they have been helping
to develop:; Canadian • democracy
They found little difficulty in ; ad?
justuig themselves to the demands
of early pioneering; life. in Canada.
The - Finns were among the work-ers
on railway construction; in the
historiani- mines, on farms and woods;opera-tions.
FinnsVwere among the firsl
K r l
The Fin-Gun FishiijigClub
FRENCH RIVER
FOR TORONTO CLPB
It Our last letter to ..tthhi^ee •-C Clulub»b »N Newews s afford';thfe» s4me hiint
Page repoAed on the •election'of
an Executive: for the newly-formed
Fin-Gun Hunting and Fishing
Club in Toronto.
vGhairman Henry .Huhtanen and
the. rest of the Executive, having
Ihoroughly enjoyed; and survived
a; very successfuliSuurjuhla, were
abte to hold their first meeting.
Dunng the Juhla, they unofficially
polled the members, and at the
meeting 'discussed a: few;. sugges-tions
These will be voted on at
the next General Meeting, to be
held at the Don Hall on Tuesday,
August 23rd.
;. One of the;more; important. items
is a proposed hunting and fishing
tiip.
It was suggested that the club
combine Camping, Canoeing, Fishing
and Hunting by undertaking
a weekend trip to the French River
area, at a time when we can take
adgantage of open seasons on part
ridge, bass, pike, pickerel, etc. An
alternative suggestion for our first
effort into organized trips on this
larger scale was a weekend visit
tö a member's cottage, which would
i .j* A' tl H ' ' i
afford|thfe» samehupting and fishing
opportiinitje?, w{ithout the dif-ficulties
of camping out. Both
ideas have. much in theirvfavour,
and it will be up to the members
to decide' which; should be: attemp-ted.
The trip is to be planned for
September, which wil leave time
to arrange a deer-hunting trip
later on in the fall.
A full program of Information
ajfid entertainment is planned for
the next general meeting, includ-ing
a taik on map and compass
readingby Joe Latvala; and films
on bass and pickerel fishing, ali of
which will be helpful on our first
trip.
This is an important meeting
f rom the member's viewpoint; and
a large turnout is hoped for, so
that these and, other topics may
be discussed and successfully con-cluded.
Don't forget the date, Tuesday,^
August 23rd. 8:00 p.m. at the Don
Hall. A brief executive meeting
wiU first be held, starting at 7:30
p.m. Let's have a good large turnout.
— tyl.
iij bur.northem^oÄ can allr
be pröud of 'th^e'f early pioneers;.'
we'.can be-proud|bf the'roIe they
played m ppiening this Canada fit
ours to progress' and^ Industry,
living the .same, sort (rf Ilves as
their felloW' Canadians bf other
origins, undergoing a .process of
integration and^ making their^^^^
Special contributJon .to Canada'si4rt
hieritage. We cän be eyiualljf, proud ^
of the rich cultural addiUons they 1, »1
have::made to Canädi^n.life.. ^ ;
' Today the FO and its '^member-ship
are as Canadian' as^the land
itself. On behalf of the FO I invite
newcomers from Finland to join
with us. We knpw that is is hot
always easy for immigrants to over-come
the many' obstades of living
in a strange land. We can help .
them tb find friends among our_
friends; we"can help them to un-'
d^estand the' Canadian way of life.
The aims of the FO are, first: to
help Finnish-speaking people of
Canada:.to:;become assimilated. pro^;;
fitably in their communities by
instilling in their minds the bene-fits
of Canadian citizenship, by
disseminating true Information .
ahout'the:laws, customs,;'traditions;':
::and current events of Canada and'
by encouraging the lawful and in-telMgent
use of the rlghts 'and
duties of : Canadian i citizenship;; se-' ^'
cond: .to develop alert and per-ceptive
Canadian citizens by pro-moting.
educational lectures and
discussions, by stimulating: artistic
endeavours such as sinking, drama-ties,
music and gymnastics and by
encouraging reading by maöntain-ing
libraries and reading rooms.
These are the aims of the FO in
brief.
H1l
r
r('.<T>:C|
II
'1. <./iti
;';;p:g^|
f , ...rij
Its doors are open to everyone
desiring toliecome a member re-gardless
of religions heliefs or
political vlews who agrees tb .
abide by the äims and by-Iaws ,
of the organization and has
xeached the age of 16 years.
We are holding our festival at a
time of great hope for, World peace.r
rhis festival itself expresses the
positive cultural and recreational
values that can be attained by ali
peoples in a peaceful world. Today,
in every part of the world.
people detest war — hot or cold —
and wish to see itse abolishment
This feeling' is so strong that it
is'one with which every govern-'
ment must reckon. We of the FO
are resolved to support unreserved- ?
lythe efforts of ali those who pro-
^mote peace, for we are convinced
that the salvation of mankind re-^
quires the effort of ali toward this
common aim. Let us a 11 work for
a World without weapons, a world
without war, a world at peace.
- ; ' u |
"f
.„.|
J A
lllll
PITXISKO OLLA HULLU
Oli asevelvolisuuskutsuiutat ja vKal-::
le Aaltoselle esitettiin tavanmukaU
nen kysymys, mihin aselajiin hän
haluaisi päästä.
" Tahdon päästä yleisesikuntaan".
sanoi Aaltonen.
"Oletteko hullulV suuttui kutsunta-upseeri.
" E l i " , vastasi Aaltonen. "Pitäisikö
olla?",
DIPLOMAATTISESTI
Hovimestari: — Mitä piditte pihvistä?
\
Vieras: — Hieman pienenlahten
sen ikäiseksi!
1
PÄIVÄN PAKINA
liikuttavaa huomaavaisuutta
Yhdysvallat, jonka Miallitus pitää
"vapauden" .suurimpina esitaistelijoina
esim. Formosaan karkoi-tcttua
Kiinan Kansan virkahcittoa,
Chiang Kai-shekia, Etelä-Korean ve
ristä diktaattoria Syngman Rheeta,
Länsi-Saksäh kansleria Adenaueria
ja yleensä kaikkia niitä jotka ovat
valmiina toimimaan Wall Streetin
hyväksi omia kansojaan .vastaan,vou
nyt kuulema ottanut pin-up-suu-ruuksiensa?
joukkoon myösikenraali
Mannerheimin.
Ilmeisesti siitä, syystä kun ken-raali^.
Mannerheim;5palveli .miehuu-tertsa
parhaat päiyät Suomen kan-
~san sortajaa ja orjuuttajaa, Venäjän
tsaaria; tsaarinnaa ja hänen Raspu-tuniaan
ja kun Mannerheim yritti
vielä Suomen itsenäistymisenkin
jälkeen i^uttaa tsaarivallan palaut-tamisla-
Venäjälle-että-Suomirneito
jäisi edelleen suurruhtinaskunnan
onnelliseen asemaan, ja kun kaiken
lisäksi- Mannerheim' liittoutui tbii
tun kanssa, minkä liiton voitto olisi
tietänyt Suomen itsenäisyyden varmaa
tuhoutumista, niin Washingtö^
nin suuret viskaalit^ päättivät hä:
nestä-tehdä edellämainittuihin elä-viin
"silmäntekeviin'j_ verrattavan
kuolleen "pyhimyksen".
Tapahtuman johdosta kirjoittaa
Suomen laajimmin leviävän työ-väenlehden.
Kansan Uutiset-lehden
pakinoitsija Taavetti, mm. seuraavaa:
Olemme perin juurin liikuttunut;
Kyllähän' me aina> olemme tiennyt,'
miten korkealle USAssa arvoste-taan;
Suomen?koviatkokenut; rehelli-
,nen, urhoollinen,'sisukals; velkansa
maksa'^a kansa, mutta näin paljon
emme sentään olisi odottanut.
Ei,len kerrottiin päivälehdissä sii^
"täisiiiurenmoisesta, joskaan ei aivan
_odottamatJtoma&ta_kuiiniasta,^jold
on, USAn virallisten,piirien taholta
tullut I kahden tunnetun", suomalal
sen valtiomiehen,osaksi ja samalla
kansan ihastukseksi.
Ajatelkaahan, USAssa lasketaan
liikkeelle "Vapauden puolustaja''-
sarjassa neljän ja kahdeksan centin
arvoiset postimerkit, joihin On :kau-niisti
kuvattu' Suomen marsalkan,
Carl Gustaf Emil Mannerheimin
supisuomalamen muoto ja nimi ja
lisänä vielä paljon sanova teksti:
"Suomen vapauttaja" sekä vuosllu^
vut 1867—1951 . . . .
Niin, niin, rakkaat lukijat. Pyyhkikää
raiAassa kyyneleet; silmistäni;
ne, jotta voitte lukea edelleen, sillä
kaikkea emme ole' vielä sanonut!
USAn postimlnisteri Arthur E.
Summerfield^ jä USAn Heisinkin
suurlähettiläs Edson O. Sessions i l -
moittivati Mannerhelm-postimerkiST
tä samanaikaisesti, toinen Washing-tonissa
Amerikassa ja toinen JHel-singissä
Suomessa.
^ Postimestarin' kerrotaan sanoneen
' puheessaan Mannerheimista
mm.: "Näillä 'Vapauden puolustajaa-
sarjan - Mannerheim-merkeillä
Yhdysvallat osoittaa kunnioitustaan
Mannerheimille sekä kansalle, jonka
symboli-hän on". ,< . ,<
Ja suurlähettiläs Session' puoles-taan
on ^ Helsingissä , lehtitietojen
®j';^Sii
n
^< I
^'.> I
w
•'*I'?'|
I
;-.;r,.?»;:'«r
muikaan todennut seuraavaa: "Marsalkka
Mannerheimin muistoa kun*
niolttnvat kaikki' ^ne suomalaiset.
torjuvat ikivanhan perinteensä vastaiset
poliittiset katsantokannat".
Jos siis, oi suomalainen lukija satut
joskus saamaan käsiisi amerikkalaisen
Mannerheim;postimerkm
ja katsot siinä olevaa karvahattu-päistä
herrasmiestä, niin eipS sinun^
enää kannata peiliin vilkaistakaan','^'1
sillä tuossa postimerkissä ^ nSkyy^ v. < *
"kaikkien suomalaisten symboli". _ f A
Mutta sitä, mitä tarkoitetaan suo;>. .4 ^i^y
malaisten ikivanhojen perinteiden
mukaisilla tai vastaisilla katsanto- .
kannoilla, me emme luvalla sanoen -
oikein ymmärrä, vaikka USAJD I|el- r
sIngIn-suurlähettilSSr siiia onkin' pu- '
hunut , Kansallamme on tiettS-"
västi monia ikivanhoja perinteitä:^ ^
sauna, huono viinapää, terva, sisu.
ja jopa Kalevalakin. Mutta ^miksi
sekoittaa niitä joihinkm poliittisiin *
mielipiteisiin?
' Joka tapauksessa, tästä arvoituksellisuudesta
«huolimatta 'tunsimme '
liikutuksen palan kurkussamme lu^^ '
kiessammex. lehdistä niistä kun- ,. ^,VM
nianosoituksista,' joiden , kohteeksi > , ^fffl
valtiomiehemme ovaf USAn taholta ^-^^ i^vfi
jälleen joutuneet. Onhan taimi'^sen* " '
tään toista kuih' hiiden juoppous-' C> ik
ja itsemurhatilastojen ^'esittely,-"joi-.
den kohteeksi, lähin „lSntinen;'na^-'u.:J;t
purimme^^ott" USAn. kbrkeiinmay-1'[v-mleheri
taholta'^ ^katsbhut 7^'joutu-t^Ä*^^ 5,4^r--v rr? * '"f ' w« -vciia^ceKKena a.t.i u.p, ja uiigi.Kieuncn on K l o . l i iisakäl Mannerneim lliuouiui loii sen vauiuiiiieiiuii ,ubUKbi ju buiiiuiiu iiiuiiuivui NUIKM jifs buuiiu<iui!>t;i, iiuviieii laiiuuH ä,^&alsuIlUl ^ juuiu*.
' % X ? ^ . « " W S o nM kohti.;.., ^ " ^ ' '/^y a.'p7--Martti ~AhonciL^> > " scssa Wailmänsodassä'lIitWin Aa- tieteiikin/koko'^ Suomen'katajaisen jollle^oma'maa on kaUeui"ja'jotka neensa.-^Taavetti/^ - ^ [ " f . ^^
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, August 11, 1960 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1960-08-11 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus600811 |
Description
| Title | 1960-08-11-02 |
| OCR text |
»ivu 2 ~.Torstaina/elok: ILp. >— Thursday, Aug. 11,, 1960
fOrgan: of^''FinnishfiCanadi£uis./Es>'
,t8bll8hed' Nov.i6,.:i917.-TAuthbri?eä-as;
second class maU^ by„'^the < Post
^Office.iDepartment,"*Ottawa~:'' Pub-lished^<'
thrice'weekly:^;i'Tuesday!8,
Ibui^aystand^Satniidays by :^äpaus
*PubUshlng'Company'Ltd.7at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
TelephonesiiBus. Office OS.'4-4264;
Editoria! Office OS.-4-4265. Manager
Suksi. Editor^Vf- Eklund. Mailing
qddress^;Box.v69. jSudbury. Ontarjp.^
Advertising TOtes upon^appUcatlofn.'
Träirislation 'free df *chVrge.- \ S '
TILAUSHINNAT:, i
Cana'dassar ; 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 1±.'4.80 ^
Suomessa: . "1 vk^ 9.50 6 kk.'5JS5
T -
te
lii
mm:
Varteenotettava huomautus -
Vaikka ulkoministerimme Howard Green sanoikin " a i heettomaksi"
' ja "perusteettomaksi" ^Neuvostpliitoif i noottia s
YK:lle.siitä, ettei canadalaisik asevoimia saisi lähettää Kon-goqn
sen yuoksi kun Canada, kuten'> hyökkääjäi!naa Belgia-,
'^^i ,kin, on NATO-liiton perusteella liittolaismaita;^-niin tähän!
^ ^ huömautulcseen kannattaa sittenkin kiinnittää vakavaa huo-.
miqta.
Ulkoministeri Green teki "vetonumeron^ siitä, että ca-nadalaisiasei-
ole aiot^
nimenomaan YK:n pyynnöstä. Mutta tämä väitös ontuu pahasti
sikäli, että Neuvostoliitto, ei arvostellutkaan Canadan
hallitusta, vaan YK:n yleissihteeriä canadalaisjoukkojen lähettämisestä
Kongoon. Neuvostoliiton virallisessa nootissa
sanotaan: i ^
"Kuten tiedetään, Canada on\NATO-liiton jäsen, johon,
kuuluu myös Belgia, mikä on tehnyt hyökkäyksen Kongon
tasavallan itsenäisyyttä vastaan. Tässä tilanteessa canada-jslaisjoukkojen
lähettäminen? Kongon tasavaltaani^ tais^minkä
tahansa Belgian kanssa samaan liittoon kuuluvan-maan sotilaiden
lähettäniineny ei lOlisi mitään^ m^
jän, sotilaallisen liittolaisensa avustamista." ^
Mr. Green voi väittää että Canadalla ei ole mitään it-ssekkäitätpyyteitä
joukkojensa lähettämisessä^^K
ta ku^yitellaanpa, että olisimme. kansakuntana hieman toi-i
senlaisessa;asemassai Sanokaamme/ että jokin Varsovan lii?
ton maa olisi -hyökännyt Belgian tavoin pienen Kongon
kimppuun. Olettakaamme vielä, että meillä olisi kansakuntana,
oikein tai väärin epäilyä, kuten on sosialistisen maail-manosah
mailla ollut nyt siitä, että YK:n virkailijat eivät
olekaan - toimineet siellä, e Ja
olettakaamme edelleen, että tässä tilanteessa lähetettäisiin
Kongoon sotilaita jostakin toisesta sosialistisesta maasta, jo-,
ka on sotilaallisessa liitossa hyökkääjämaan kanssa? Miltä
se tuntuisi meistä? kansakuntana? Voisimmeko yälttää; a
tusta, että kuliisientakaiset imperialistiset voimat käyttävät
sittenkin hyökkääjän sotilaallista liittolaista varsinaisen
hyökkääjän avustamiseksi? Kysymyksen vastaus on ilmei-
• nen;; Asia on sitäkin vakavampi kun huomioidaan, ett^
nadan arvostelun asemesta Neuvostoliiton nootissa vedotaan
;:nimenom^an ylläesitettyyn tosiasiaan*ja lausutaan toivomus,
että Ottawa käsittäisi, mistä on todella kysymys.
ISi
p !
m
\
KTTo a B a ä a aa aa a a o a a a a n da;>
Jo
SYNl?r'MÄr
- PÄIVIÄ •, •M
TBilda Tuori, ISudbury, Ont., täytti
.elokuun 9 pnä 78 vuotta." ,,'
\ kttsU ' Yaijoneii, l- Wanup,' Oi)t.;
täyttSa perjaritaiiia,'^eiokuun 12 pnä
71 vuotta. [• ,
Rosa Wldgren, Port A>'thurin lähettyviltä
täyttää lauantaina, elokuun
1 pnä 79 vuotta!, ' ^
^ Oskari Kainulainen^ Port .Arthurin
Green Pointista täyttää sunnuntaina!,'
elokuun 14 pnä 73 vuotta.
Mary Erickson, Nolalusta, :Ont.,
täyttää sunnuntaina, elok. -14 pnä
50! vuotta.
^ Yhdymme sukulaisten ja tutta-vaiu'
onnentoivotuksiin.
Kiq; G. Gerasimev
1^
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: m Saako vanhuudenelä-kettä
nauttiva eläkemaksunsa ulkomaille
ja millä ehdoilla, jos se on
mahdollista? — Tietoa haluava.
Vastaus: Eläkeläinen, joka on
asunut Canadassa vähintäin 25
vuotta 21:sen syntymäpäivänsä jälkeen,
saa eläkkeensä minne tahansa
ulkomaille määräämättömäksi
ajaksi.
Eläkeläinen JOKA EI OLE ASUNUT
Canadassa vähintäin 25:ttä
vuotta 21:sen syntymäpäivänsä jäi
keenv' voi saada eläkemaksunsa ulkomaille
siltä kuukaudelta, jolloin
hän Canadasta poistuu ja kuusi
kuukautta sen jälkeen. Eläkkeen
saanti tällaisessa tapauksessa, jos
eläkeläinen on ulkomailla niin
kauan että se 'keskeytyy,: alkaa uudelleen
asianomaisen palattua takaisin
Canadaan,•
Kun eläkeläinen poistuu maasta,
hänen sietää tedä tarpeelliset järjestelyt.
vanhuudeneläkehallinnon
aluejohtajan kanssa.
1 *•
i i
I-'
I';
te
tete
p
1
te
MM
Pelkät kiellot eivät tässä auta rahtuakaan. Ne mahdollisesti
rauhoittavat joidenkin poliittisesti sinisilmäisten cana-dalaisten
.omaatuntoa. Mutta mr. Greenin kiellot kaikuvat
aivan varmasti kuuroille korville satojen miljoonien afrik-kalaisten
j a ennenkaikkea Kongon asukkaiden^^^
gon kansalaiset, kuten afrikkalaiset yleensä tietävät, että
kysymys ei ole mistään Katangan maakunnan "itsenäisyydestä",
vaan Belgian imperialismin vehkeilystä Kongoa vastaan.
Kaikki poliittisesti jotenkin valveutuneet canadalaiset
tietävät,^ että Katangan "pääministeri" mr. Tshombe ei ole
muuta'kuin Belgian rikkaitten kaivosyhtiöiden sätykyäijä.-
Hänent"rinnallaan istuu aina belgialaisia "neuvonantajia",
hänen .'"asevoiminaan" on vain belgialaisjoukkoja ja hänen
jokainen julkilausumansa on vain kaikuna sille, mitä belgialaiset
miljonäärit sanovat ensin.
Kaiken lisäksi on muistettava myös se, mitä on Kon-sTgossa
tapahtunut tähän: mennessä^^^^
YK:n yleissihteeri Dag Hammarskjöidin ja hänen apulaisensa
Ralph Bunchen virallisena ohjelmana sanottiin olevan
YK:n joukkojen lähettäminen Katangaan lauantaina, elo-i
kuun 6 pnä, julkaisi Neuvostoliiton tietotoimis^ TASS lau- ^
sunnon, jossa arvosteltiin mr. Hammarskjöldiä viivyttelystä
ja laahustamisesta, sekä mr. Bunchea suoranaisesta vehkeilystä
Kongoa vastaan ja imperialististen hyökkääjäin puolesta.
Silloin selitettiin meille, että Neuvostoliiton arvostelu
on aiheetonta. Mutta kaikesta huolimatta tapahtui niin, että
Yk:n, joukkoja ei lähetettykään suunnitelmien mukaan Katangaan,
mikä perääntyminen antoi Belgialle lisää mahdollisuuksia
vehkeillä Kongoa vastaan. YK:n joukoille annettu
määräys peruuttaa menonsa Katangaan osoitti siis havain-
' nqllisesti kuinka oikeassa oli Neuvostoliiton ja Kongon keskushallituksen
sekä muiden afrikkalaismiaden arvostelu
YK:n .yleisjohdon- edesottamisista. Puheet belgialaisjoukko-jen
kotiuttamisesta ovat osoittautuneet tähän asti pelkäksi
harhauttamisyritykseksi — ja tämä kuliisientakainen vehkeily
imperialismin hyväksi tulee ilmeisesti jatkumaan ellei
maailman yleinen' mielipide pane sille kertakaikkista sulkua.
Y K : n erikoisvaltuutettu Ralph Bunche on tehnyt kaikkea-
muuta, muttei auttanut Kongon kansan vapautumista
imperialismin riistosta ja orjuudesta.
Kaiken tämän tapahtuneen johdosta on meillä jcansa-kuntana
syytä ottaa vakavalta kannalta myös Neuvostolii-
-ton toivomus, että liittohallituksemme vetäisi oikeat johtopäätökset
kaikkien NATO-liiton maiden asevoimien, myös
omiemme, Kongoon lähettämissuunnitelmista.
___ Omat kansallisetumme vaativat tiukasti sitä, että ase-tumnr.
e ehdottomasti - ja päättävästi Kongon nuoren tasavallan
jpuolelle Belgian hyökkääjävoimia ja kaikkia imperialistisia
vehkeilyj^ä vastaan. Vain se takaa hyvät ja läheiset
suhteet tulevaisuudessa Canadan ^a Kongon tasavallan
kanssa. Varmaa nimittäin on, että Kongon vapautuminen on
- vain ajan kysymys ja Kongo, kuten muutkin kansat, tulee
rriuistamään ystävinään ennenkaikkea niitä maita, jotka krii*
säätilanteessa puolustavat ja tukevat sitä Joppuun saakka.
Nuorisotoiminnan merkityksestä
i .PuHeet nykyajan "turmeltuneesta nuorisosta"^ saavat ai-
'"^'.^ nalajättelevän ihmisen mieleen pilkallisen kysymyksen sii-että''"
miksi' tämän hetken' nuoret eivätVole yhtä viatto4
ihia^'kaikkia yksityiskohtia myöten kuin mekin nuorinal
K,' '•'.^-'y^ikka emme siis missään tapauksessa voi. hyväksyä nii-|
5kuudessa.v'XI^
käsittelyä tutkineen elimen
tällä viikolla julkaisema, ra-oortti
-on tästä huolestuttavana
esimerkkmä. ' * ' '
Mainitun elimen toiseen v\\o-:
sikokoukseen . osallistuu : kaikT
kiaan;50i>maan (edustajat. Jää-dessämme
odottamaan tämän
kongressin esityksiä ja ehdotuksia
tämän • ongelman ratkaisemiseksi,
meitä kiinnostaa erikoisesti
ilehtemmer englanninkielisessä;
osastossa nyt ;olevat
kirjoitukset' nuorison järjestö-'
toiminnasta.'Tosiasia -nimittäin
on, että vaikka mitään'''pateht-tilääkkeitä
ei-voidakaan esittää
nuorisorikollisuifden: - estämiseksi,
ja vaikka rikollisuus o-man
kansallisuutemme nuorison
keskuudessa täällä: Canadassa
on kiitettävän vähäistä,
niin nuorten työläisten oma-aloitteinen
. järjestötoiminta, i-hanteittensa
ja toiveittensa toteuttamiseksi
on parhainta: lääkettä;
myös: nuorisorikollisuut-ta
vastaan. Toinen tosiasia on
tämä: Kaikki nuoret eivät ole
samanlaisia; yhtä kiinnostaa
urheilutoimmnan.:joku^m
toista; näyttämö-tai musikaalinen
toiminta, kolmatta retkeily,
matkusteleminen jne. Tämän
vuoksi on tervehdittävä
suurella lämmöllä kaikkea sitä
mikä avaa uusia teitä ja
mahdollisuuksia terveeseen a-jänviettoon
nuoi*isomme keskuudessa.
SCAUL^n seurat ja
Canadan Suomalaisen Järjesr
tön osastot ovat tässä yhteydessä
tehneet, ja tekevät vieläkin
korvaamattoman arvokasta
työtä. Arvokkaaksi lisäksi tähän
järjestöelämään näyttää
kehittyvän Toronton nuorten
perustama Fin-Gun klubi, mikä:
suunnittelee yhteisiä kalastus-
ja metsästysmatkoja==3a
muuta tähän alaan kuuluvaa
toimintaa! Varsinkin suurem-milja
paikkakunnilla ^ sietää
vanhemman väestön kiinnittää
huomiota—asiaan ja rohkaista
sopivalla tavalla paikallisia
nuoria järjestämään^ samansuuntaista
toimintaa muun järjestötoiminnan
rinnalla.
Jos missään niin tässä n.s.
nuoriso-ongelmassa- on "oma
apu parasta apua" ja mitä laajemmaksi
tulee' mpnitahoinen
työväen kulttuuritoiminta nuo f
risomme keskuudessa, sitä yl^
peirnpiä .voimnie olla mu'uten|
kiri hyyässä maineessa olevasta
-nuorisostamme. "—^
Sveitsiläisetv asukkaat. ovat- maltillisia
ja-^äännöUiäa^ käytöksel^
tään., HeUlä e i o l e koskaan kiiref
mahdollisesti koska , minnekään ei
ole kiire. Metallirahat, jotka on
lyöty 1904, 1907 taikka 1914 ovat
edelleenkin liikkeessä. MahdoUi-isesti
Venäjän vallankumoukselliset
'ovat käyttäneet n i i ^ . Elämä on
järjestetty tarkalleen, minuutille eiv
kä ole tarpeellista käyttää kelloja.
Säännölliset tavat korvaavat ne.
Kellot, kiireet, myöhästymiset on
säilytetty ulkomaalaisille. ' _
r Vieläpä Jehdetkln painetaan i l man
kiirettä. Toimituskdnttoreis-sa
ei ole yövuoroja; uutiset voivat
odottaa.^ Seuraavan päivän ~~ lehti
valmistetaan ennen päivällistä, jolloin
henkilökuntasmenee. kotiin Ja
palaa ..toimitukseen vasta rseuraavan
päivän aamuna.
Kaikkein merkillisin uutinen on
autorikko. Onnelliset vanhemmat
maksavat sanomalehden 'tilasta tie-doittamalla
maailmalle' heidän perillisensä
syntymästä.:: Surevat lesket
ilmoittavat aviomiestensä kuolemasta.
Toiset ilmoittavat haistaan.
Syystä taikka toisesta avior
eroista:ei mainita.;: Avioero otetaan
mieluummin Uman-julkisuuttai;:
Maan uneliaisuutta; 'häiritsevät
vain, vuoristossa olevat turistit.
Lehmät syövät 'laiskoina : a
loistavilla 'laitumilla. Ilma värisee
lehmien kellojen kilahtelusta. Jokaisella
lehmällä on kello:-T- ei mikään
tavallinen pieni, lehmänkello
hyvässät nahkaisessa/kaulapannassa.
Lehmät näyttävät samanlaisilta vie
läpä täpliä myöten. Selitys tähän
on se, että ne kaikki ovat rotuleh-miä
ja kuuluvat kahteen päärotuun.
• : Eristetyt kylät, sellaisenaan omia
maailmojaan,; ovat pesiytyneet vuo-rille
ja* laitumille. Kukin^kylä, pi- inisen''taustalla alkaa hiljalleen he-
Vaarallisia ovat
jänkkien ohjukset
Washington: — "Mikään ase el
:oler ehdottomasti :;/v turvallinen",
myöntävät Pentagonin virkailijat
puhues.saan.' suurista pitkänmatkan
ydinaseista, joita nyt on tulossa
Yhdysvaltain asevarikoille
maalla ja merellä.
Siitä. huolimatta he vakuuttavat,
ettei ole suurtakaan vaaraa siltä
jotta ."Sodankäyntiä vartenrvalmis-r:
tettu ydinase lähtee; vääräänrsuun-taan
tai että se räjähtää väärässä
paikassa
Elokuun 1 pna George \Vashing-ton-
nimisestä Polaris-vedenalaises-;
ta lähetetty Polans-ohjus meni
pois-suunnastaan* ja tuhottiin seU;
lakia tahallisesti: i noin 47 sekunnin:
kukittua lähdöstä.
• Kysymys väärään suuntaan lähtevästä
ja väärässä; paikassa mah:
dollisesti .räjähtävästä ydinaseesta
nousi keskusteltavaksi siitä kun
GapeCanaveralista julkaistun: tie-:
to, että sodan aikana ei Polarjs-ohjukseen
panna turvallisuuslarkoi-tuksessa"
itsetuhoamislaitteita.
Laivaston virkailijat ovat sivuuttaneet
peruskysymyksen selittämällä
"sotasalaisuudeksi" sen onko sotatarkoituksia
varten valmistetuissa
Polaris-ohjuksissa nämä ; turvalaite
teet tai eikö ole.
Hevostautiepidomia
Keski-ldän maissa
United Nations. — Hevosissa i l menevää
;tautia,: jota sanotaan 'afrikkalaiseksi
hevostaudiksi, on levinnyt
Aasian ja Keski-ldän maissa
ja se on aiheuttanut vakavan tilanteen.
Taudin levittäjänä on
eräänlainen hietahyönteincn, joka
on erittäin pieni ja vaikeasti pai
jaalla silmällä eroitettava.
Tämä tauti ei ole koskaan aikaisemmin
levinnytvUlkopuoleMe Afrikan,
mutta nyt sitä on esiintynyt
yhdeksässä Aasian ja Keski-ldän
maassa. Se on: erittäin - vakava .näissä
maissa joissa hevonen on erit
täin tärkeä kotieläin.
Sitten heinäkuun 11 päivän Yhdysvaltain
;;;maatalousdepartmentti
on„ saattanut' voimaan 30 päivän
karanteeniajan hevosille, jotka tuodaan
niistä maista, joissa tämä epidemia
on päässyt liikkeelle. Ensiksi
sen leviäminen havaittiin Pakistanissa
viime vuoden lokakuussa^
Se on senjälkeen levinnyt -Saudi-arabiaan,
Irakiin, Libanoniin, Jordaniaan,,
Turkkiin, Intiaan ja Af-fganistaniin:,
Iranissa se; on'aiheuttanut
$10,000,000 vahingon ja Turkissa
on tähän tautiin kuollutpa-:
hän mennessä 12,000 hevosta.,
- Yhdistyneitten Kansakuntien, ra-;;
vjnto- ja^ maatalousjärjestön eläin-lääkintäjaosto
onjähettänyt useita
teknikoita niihin maihin, joissa
tauti bn' levinnyt, auttamaan'taudin
leviäminen estämisessä:
Yksi' tuuma sadetta on^.sama
kuin lioin sata, tonnia .vcttä.cekkerlä
SAULT STE.- MARIE,
Pyhän-Marian-lEVv-Lut^kirkossa
on sunnuntaina,' elok." 14 pnä suomenkielinen
, jumalanpalvelus' klo
b,4.') a^^p.^a 'engl.kielineri on k l o . l i
täjä taikka ' kantooni, on linnake:
Kyläläiset ^eivät halua.'sekaantua
naapuriensav^asioihin,^ pikemminkin
vihaavat heitä. Pienen kauppalan
Ermenin asukkaat:eivät halunneet
lainatai teloituslavaa; uv naapurikylän
asukkaille. "Meidän' hirttolaYJÖnjJ;
me kuuluu meille ja lapsillemme
eikätvieraille'.', sanottiin kauppalan
valtuuston päätöksessä. ,
Vaikka asukkaat ovat asuneM'
kauan maassa: puhuvat h e e r i kieltä
ja murretta. Kun sveitsiläinen a-vaa
suunsa ei kukaan oäota mitä
hän sanöoT^ mutta millä kielellä hän
sanoo. Sikäli kuin tulee kysymyk-
-seen numerot;-niin-sveitsiläinen,0-
saa kaikkien maitten 'kielet. Kauppa
ja turistit ovat opettaneet heidät.
; Kaikkialla: on turisteja:— kävelevät
kauppaloissa, .autoilevat: kauan
sitten rvalloitetuilla.; kukkuloilla;:a-;
jelevatilmaradoilla,'taikka kävelevät
paljain jaloin vuoristolumella,
joka ei ole ehkä erittäinmiellyttävää,
mutta varmasti luonnollista.
Kaikki huristit haluavat. kuluttaa
ainakin päivän ; Genevessä,: jota o-paskirjassa
: isanotaan: ; "maailman
pääkaupungiksi'?.; Tehdäkseen sen
erilaiseksi kuin .yksitoikkoiseksi
vuoristokauppalaksi geneveläiset 0-
vat rakentaneet suihkukaivon —
koristelematta: mutta hyvin:' voimakkaalla
pumpulla: Vesivirta kohoaa
taivaalle ja jos joku voisi koota
tämän veden: yhtäkkiä painaisi
se seitsemän tonnia.
Geneven järvi on hiljainen ja
tyyni kuin ammeessa. Vesirajaa
säännöstellään: se voidaan korottaa
taikka' laskea. Lyhyesti sanoen
kaikki tehdään vieraita varten. Vie-i-
raanvaraisuus on yhtä tärkeä kuin:
laskun tekeminen. Vieläpä tästä
syystäsveitsiläisen täytyy olla kohr
telias ulkomaalaiselle.
Sveitsiläiset myyvät kelloja, juus,-
toa, suklaata,, näköaloja: ja:.tankki-:
vastaisia raketteja Sveitsiläisten
kapitalistien suurimmans;voiton saa;
Buii, Oerlicon ammuketehtaan o-mistajai
Hän maksaakaikkein suurimman
veron hallitukselle. Lehdet
tiedoittvat, että Länsi-Saksasta ei
ole' tilattu "Movada"-kelloja, vaan; nen sattuma.
"Mosquito"-raketteja.
Aikaisemmin Sveitsin puolueet
tomuutta virallisesti nimitettiin
."ikuiseksi puolueettomuudeksi'';
silloin .tämä kirjaimellisesti oli oikein:
yli vuosisadan Sveitsi: säilyi
ilman sotaa. Nyt kuitenkin liittoneuvosto
on vaihtanut "ikuisen
puolueettomuuden" ; sisällöltään
.''puolueettomaan' soIidatisuuleen'r,
jolloin• ;"solidaarisuus''j; merkitsee
"solidarisuutta länsivalloille''. '
;i. Seuraava osoittaa miten tätä soli-darisuutta
voidaan toisinaan käsitr
taa. Sveitsin armeijassa on sellai
siahärkäpäitä, jotka vaativat aseistautumista
atomiaseilla. Puolustus-departmentti:
ei ole kuitenkaan seurannut
näitä härkäpäitä.
;::Sveitsiläiset-ovat tottuneet siihen
että maailman ongelmat eivät; kuulu
heille. Mutta surullisen kuuluisa
Vlänsimaidensolidarisuus" on'
muuttanut: kauan kestäneen perinteen.
Armeijaa pidetään valmiustilassa
ja laki on hyväksytty kesä-harjoituksia
Varten^ Ruokatavarain
säännöstelykortit ovat valmiita, ja
pidetään jossain lisäilyssä; Kestää
vain.jonkuntunninkunnes säännöstely:
on voimassa.; Vakuutusliike l i sääntyy
vakuutuksia on otettu
enemmän kuin on .väkiluvun ;määrä.
Kuitenkin suurin osa asukkaista
käsittää,; että vakuutuksien ottamisella
ei voida sotaa välttää ja ettei
parhain puolustus ole "Mosquir
tot", vaan taistelu rauhan puolesta.
Hyvinvoinnin ja turistien diplomaattien
vjättämien: frangien laske-räämään
" ' velvollisuuden 7'z-tiinto |
Sveisin Työväenpuolue. on tähä^^
>.pääasiässa;iUeki j änä.';:W Huomattav
muutosta on havaittavana vieläpä
porvariston-;:keskuudessakin;Maas:
sa on monta järjestöä, 'joiden mielestä))
raul^a on, pää^ia. iJS^oin M
näistä; järjestöistä;vlcuuluu;^Sveitsin
^Rauhanneuvostoon, niiden mukana
Sveitsin ;Esperantojärjestö.:ja;Sveit-sin
Kveekkarien Yhdistys.
Sveitsin Rauhanneuvoston puheenjohtaja
"Jules Gumber-Drot
kertoi meille~järjestöst8än.
Viime* vuonna neuvosto kehditti
hallitusta: tekemääni.aloitteen :kan-sainvälisen
konferenssin;^ kutsumisesta
Geneveen tarkoituksella tekemään
sopimuksen suojelemaan
siviliväestöä;ydinpommeja^'vastaan.
Genevessä alle^cirjoitettiui' 1925 so^:
pimus, joka kieltää kemialliset ja
bakteriologiset aseet, ja tätä hyvää
päätöstä on noudatettu. Tämän l i säksi
sveitsiläiset käsittävät, että
jos tulee sota, :niin heidän maansa
ympärillä tulee palamaan:,atomilier
\kit ja nämä liekit tulevat polttamaan
heidän talonsa.*^
Kun kymmenen kansakunnan
aseistariisu-miskomitea kokoontui
istuntoon Genevessä;: niin neuvosto
kehoitti kaikkia neuvottelijoita
ponnistamaan kaikenlaisten sotien
estämiseksi kaikkien kansojen keskuudessa.
Vetoomuksessa, korostet
tiin, että ei pitäisi tyytyä osittai-.
seen aseistariisumiseen, vaan lopet
tamaan. kaikki sodat: hävittämällä
kaikki^ sota-aseet.
.: Länsivallat eivät;kuunnelleet tä^
tä vetoomusta eikä monen muunkaan
järjestön: vetoomusta..; Tämä
vetoomus ei kuitenkaan tehnyt olemattomaksi
Sveitsin Rauhanneuvostoa.
Tämä vetoomus osoittaa,
että "hotellimaan": asukkaat aher-roidessaan
pitävät Geneven neuvottelun
ohjelmassa^ olevaa sodan ja
rauhan asiaa heille'kuuluvana;' Ai-:
van: äskettäin sveitsiläisten mottona
oh: "Rauha ennen;>kaikkea"; Rauha
on heille aivan sahiakuinalppinen
taivaanranta. ' Nyt he ölkavat käsittää,
että rauha on taistelun: .he^:
delmä eikä :-onnellinen
ThI; Finnish ©raän^i^^^
! häve been^ runnuig)a;8
s on the historylöf|ti»?
We
nisii^r Cajnadian;, Amltteiulp^.9pörtB.'
-l^ederation,' and-wei^are-^happy '
'now tq; present. ,to ^Imt readers „
part of the speach delivered ^by;
Mr. E. Laakso, National Sec-;
retary ^ of/.the Finnish. Oi^anbuiv
tion «f ^ranada at 5»ilh Pi»'c.r ;
pf ne oh J' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-08-11-02
