1952-04-08-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, huhtikuun 8 p. — Tuesday, April 8,1952? Telephones: Business Of f Jee «•4204. Editortal Office «•4265. Mui^ger E. Sutai. EOiXor W. EUond. UaOm Bddjre&s Box 69. Sudtmry, Cnttttfo. ftMi>tn«hM4 f f m A tOI7. AtithnrtM>if Adrertising rates npon appUeatioo. 08 ffff^ii eines n a t l hy t&o post Tmi a l a t l o n free c f cbame... OfOeo J^epaitment, OUat»^^ Pub* l l s hM tiulee tv^ ToestJays. TILAVSHINNAT: Canadacga: i vk. 7X10 e kk. 8.75 Y b d y s T a l l o i mM vk. SJOO 6 kk: 420 Buomessa: 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.75 PiäiUslilog Company UO^ e t 100<102 E t e et'Wi^8udlnB7. Oafc, CanadA. Rauhan olympialaiset Toronton Vapaa Sana, joka on intoiUut Yhdyffvaltain sotaisen ulkopolitiikan hyväksi, myönsi viime viikolla/että H^^ laisten ehtona on rja^hansäilyTntnen-r- j a että rauha todennäköisesti säO^Ti että voidaan olympialaiset viettää/kun Yhdysvalloissa cm taoä. vuonna presidentin vaalit, jotka estävät sodan puhkeatnisen. Tämä sellaisenaan OH'aivan oikea arvio maailman tilanteesta ja lämpimästi tervehdittävä kannanmuutos Vapaan Sanan toimituspolitiikassa. Tot-' taon,etteivätvain Helsingin olympialaiset, vaan-kaikenlainen urheilutoiminta, joka on niin lähellä suomalaisten iluorten sydäntä, on riippuvainen rauhan säilymisestä. Totta on myös, kuten Toronton Vapaa Sana nyt kainosti myönsi, että maailmanrauhan uhka tulee Yhdysvalloista ~ ei Yhdysvaltain toimeliaasta kansasta, vaan Wall Streetin varrella sijaitsevista monopolipääoman sotaisista piireistä. Mutta ei riitä vielä sekään, että tunnustetaan mistä sodanvaara uhkaa, niin tärkeätä kuin se onkin, .sillä kysymys on sodan ehkäisemisestä. Kaikkien urheilijain ja urheilun ystävien velvollisuus — mutta erikoisesti niiden, jotka tietävät mistä todella on ky53miys —' on määrätietoisesti toimia niin, että sota ei syty ennen olympialaisia eikä liiiden jälkeenkään, vaan että urheilevalla nuorisolla on t i laisuus jatkaa kehittävää mieliharrastustaan. Ilolla onkin pantava merkille, että yhä suuremmat urheilijajou-kot osallistuvat aktiivisesti rauhantyöhön. Muistetaan, miten esimerkiksi Suomen kultamitalimiehct Ry: n jäsenet antoivat viime vuonna vetoomuksen, että 'Helsingin olympialabista tehtäisiin rauhan olympialaiset. ; Näin menetellessään nämä suomalaiset kultamitalimiehet antoivat oman panoksensa rauhan asialle. Vastikään "rapakon takaa" tulleet lehdet kertovat, että Suomen tunnettu hiihtokuningatar Tyyne Videman on osallistunut Suomen rauhanpuolustajain kolmanteen kansalliseen rauhankokoukseen Ja pitänyt siellä voimakkaan puheen rau-lian. puolesta. Puheessaan hän viittasi norjalaisen maailmanmestarin Hjallis Andersenin lausuntoon, ja kehoitti urheilevaa nuorisoa ensi kesän olympialaisissa solmiamaan ystävyyssiteitä niin, että kisoista tulee suure^rauhan olympialaiset. Hiihtokuningatar Videman sanoi puheessaan mm.: . . Kolmikertainen kultamitalimies, moninkertainen maailmanmestari ja Euroopan mestari, norjalainen Hjallis ,\ndersen on antanut oslolaiselle Friheten-lehdelle seuraavan lausunnon: | — Kaikki rauhantyö saa minun kannatukseni ja luottamukseni. Urheilijallapleii-sitä mieltä, ^että eri maidpn.ur^e||yaiji/kans^akäydii- ^ sellä»on' suuri merkitys rauhan asialle. Me kamppailemme lieskenäin- ' me urheilukentillä,:nlutta me emme lyö alas toislamMe,'. .Me'lbhtaa'm- " me k i l i » i l u i s s a , . N ä m ä i k o h t a a m i s e t k a n - ! ' . sälnvälisen, yht^Ljtujtinon.'; .>Ie opimme my«s' ymmärtäjään .kaikkien. kansojen samanarvoiaiiudeÄ. Matkoillani en ölf 'rifillpitty^aan koh-" dannut tai havainnut V i h a a urheilijain välUlä. Paiiinla mitä volsirf^' <lijatelIa<olisi'ae^eöä'Me mahdollisesti joatuliinftie^rafättfjf&fi&n fej-" siamme vastaan ase kädessä. Se el5aa.kQskaaa-tapahtua,-01en ;^ta'j mieltä, että rauha maailmassa on ainoa mahdollisuus, jotta me nuoyet[ voimme jatkaa urheiluamme j a rakentaa tulevaisuuttamme. Urheile-. ysa nuorison on yhdistyttävä r a i i ^ n ta|sieU»ssä,'Ki»nkii(n'n}e yhdyhi-me kamppailussa urheilukentillä. — Toivoisin kaikkien urheilijoiden kautta!maailman'yhtyvän varauksetta Hjallis Andersenin lausuntoon. \^ i Tosiasiahan on, että nuoriso ei voi harjoittaa mieliharrastustaan, urheilua, jos maassa vallitsevat poikkeukselliset olosuhteet. Urheilijalla pitää olla mahdollisuus rauhassa harjoitella ja kehittyä kilpailuihinsa. Urheilijat luovat kohdatessaan toisensa kilpakentillä ystävyyssuhteita niin koti- kuin ulkomaillakin kilpaillessaan. 'Nämä ys-tavyyssiteet pitää myös saada rauhan siteiksi . . . Maassamme tullaan tulevana kesänä viettämään suurta urheilujuhlaa, olympialaisia, joissa maailman valiourheilijat kohtaavat toisensa^ Tärkeintä näissä kisoissa ei liene jännittävien kilpailujen osuus, vaan paljon enemmän on merkitystä sillä seikalla, että eri kansoihin Ja eri rotuihin kuuluvat urheiiijafvoivat tavata toisensa sa-; moissa kisoissa saman arvoisina. Se hälventää epäluulojen pilviä, se luo vdjeyttä j a se opettaa ymmärtämään kaikkien ihmist^^ kansojen olemassaolon oikeutuksen. • i Kysymyksiä ja vastauksia VASUVVDESfLAKfLÄlSTES VAPAA TEBVEYSHVOLTO ^ T T ' - f ? ^ » . " M ^ " ^ ^ I^inlaatijakunnan jäsen J. B. Salsberg on «aavat yli "lO^vuotlaiden 40 doUarin!"^ ... .* ,.v . *, . t.ji^4Z.u:^^t^^:^ kuukautisen v a n h u u d c n e i ä k i e d i . ! pyytanyt valitsijain kannatusta «hdotuksellecn myöskin vapaan lääkärin- Ja «airaa- | Toronto. — Ontarion "haUituksen laboidon. Olisin halukas saamaan i objelma osoittaa täydellistä, sen nysiltä tiedon.— Albertalainen, [kyisen vaarallisen suuntauksen hy- Vaftaa*: He saavat vapaan lääkä-[ väksymlsta mikä merkitsee: meidän rjn- Ja sairaalahuollon ainoastaan' B . ; taloudellisen ja poliittisen elämämme C:n,. Aliieitan ja fiaskatchevaiun ; alistamista YhdysfltlUin herruuteen maakunnissa myönnetään näiden e- [ j a sen sotaohjelman ja varustautu-läkkeiden varattomille saajille sa-, miskilpallun hyväksymistä mikä on manlainen lääkäri. Ja sairaalahuolto kuin annetaan 65—:69 vuotiaiden työ-krottömyysclakkeiden saajille. Sitä varten on kuitenkin tarpeellista todistaa, että he eivät varattcmuuden •takia kykene saamaan tarpeellista lääJtärln Ja sairaalahuoltoa. turmiollinen tämän maakunnan Ja maan sekä koko maailman^ nykyiselle Ja tulevalle rauhalle", sanoi LPP:n lainlaatijakunnan Jäsen J . B^Salsberg puhuessaan taalla radiossa vahtsijoil-le huhtlk. 2 pnä, "3iitä syystä minä olen ollut erimie- -Kääntj-käa asiassa kuntanne tai • jmen hallituksen ja muiden puoluei-maakuntanne,' huoltoviranomaLnen; ^j^j, kanssa St. Lawrencen meritien puoleen sillä eri maakunnis.sa on kay- j rakcntamiiscn suhteen ja vaatUiut, et^ tanndssa crUaiset ehdot ja menette- sc pitäisi rakennuttaa yksinomaan 'Ijtavat vapaan lääkärin-Ja sairaala- kanadalaisena yrityksenä Canadan , huollon saannin suhteen Ellette taa hallituksen toimesta ja ihnan Yhdys-paikallisUta viranomaisilta kirjo.tta- , ^^.^^^ osallisuutta ja etta sitä pitäisi kaa osoitteella: Old AgePensions f Branch, Department of I^blic W fare, Edmonton. Alta. Muissa maakunnissa voi asiasta kirjoittaa lamalla osoitteella maakunnan pääkaupunkiin. ; LPP:n edustaja J, B. Salsberg on juuri äskettäin esittänyt Oniarion lalnlaatljakurujassa vaatimuksen, etta maakunta lisäisi vanhuudencläkkei-tä alnakhi kjmmenellä dollarilla kuu-kaudes. sa Ja että eläkeläisille myönnettäisiin vapaa ja täydellinen lääkärin,./ ja sairaalahuolto. Mitä muut sanovat Olyriipiakisojen pitämisen ensimmäinen ehto ori rauhan säilyminen. Siksi on erittäin tärkeätä urheilijoiden Ja urheilijoiden ystävien omaksua rauhantyölle myötSmielincH asenne. Jokaisen urheilunystäyän nimi rauhan vetoomukseen . . .Olympialaiset suuriksi rauhahkisöiksi:'* Näin puhuvat todelliset urheilijat. Kuten sanottu, ön hyvä kun käsitetään minkälainen vaara urheilijoita ja olympiakisoja uhkaa, mutta sen lisäksi tarvitaan päättävää toimintaa tämän vaaran torjumiseksi — kansainvälisen rauhan säil>-ttämiseksi. Siinä on todella laaja työvainio kaikilla urheilijoilla ja urheilun ystävillä. • Ajan merkki Saksalta Kuten sopii odottaakin, Länsi-Saksan amerikkalaispuolueet ajoivat kansleri Konrad Adenauerin Johdolla parlamenttinsa istunnossa huhtikuun 3 pnä päätökseksi ajatuksen, että Saksan tulevaisuuden-tot>- ona on voimaliitto länsivaltojen kanssa. Länsi-Saksan sosialisti-puolue oli ehdottanut, ettei tehtäisi länsimaiden kanssa mitään s i-toiunuksia ennen kuin on Ichy.kaikki mahdollien neuvottelujen air kaansaamiseksi Neuvostoliiton kanssa. Tämän ehdotuksen länsi- Saksan amerikkalaispuolueet äänestivät kumoon ja AP-n uutiskirjoit-taja sanoi sen kuvaavan saksalaisten kylmäkiskoisuulta Neuvostoliiton ehdotuksiin Saksan yhdistämiseksi itsenäiseksi ja demokraattiseksi valtioksi Meidän mielestämme tämä päätös kuvaa kuitenkin sitä alennustilaa missä Länsi-Saksan porvarilliset amerikkalaispuolueet ovat pelätessään joutuvansa epäamerikkalaisten kirjoihin jos puhuvat ja äänestävät omantuntonsa mukaan. Tähän viittaa se tosiasia, että Länsi-Saksan parlamentti hyväksyi kaikesta huolimatta yksimielisesti päätöksen, jossa vaaditaan kaikin mahdollisin keinoin avustamaan Neljän Suuren,—• lännen ja idän — neuvottelun Järjestämistä Saksan kysianyksen ratkaisua varten. .\P:n uutisticdossa myönnetään ikäänkuin jälkiviisautena, viimeisessä paragraafissa, että viisi tuntia kestäneen räittelyn jälkeen hyväksyttiin sarja päätöslauselmia, joissa ilmaistiin yksimielinen kanta siitä, että Saksan yhdistäminen on sittenkin hetkein tärkein kysymys. Ajan merkki siitä mitä liikkuu ihmiskunnan mielissä — ja mihin sutmtaan historia kehittyy vastustamattomalla voimalla. ««ANTAKAA KUNINKAALLE SANANVAPAUS" keholttaa Atos Wirtanen NY TIDls.sä julkaisemassaan iroonisessa artikkelissa sen Johdosta, että Ruotsin kur nUigas Gustaf Adolf on saatuit nähdä rauhanhenklsen Ja Atlantlnliittoa varovaisesti air/ostclleen puheensa •Jontuvan ; sensuroitai^aksi • aliansa .•kijdiaWJsa: :i . • • r"Palattuaan syntymämaahansa^ voi 'Ruotsin kunlnjtts «odeta, että uuttera: idfemdkrBattlnere-fcanomalthdistö : on «ensurolilut ihäneni sanojaan neuvot-tmluieti ar^-p5taikansatninälLsessä'k:ans. (iakaymlseasä-1«Ruotsin -kansa: er .saa Ltietäaitett^ sea^kuninsaB ön lausunut mmuiamla koHtuuUisia^ihtarkalnpim-' ,ni^i)Japmuttas ^ui^nKin /rauhanomai- 1^9, s^i>9iJt^ kä>'!des5ään naapurimaan koljoogan,. lupaa.: . Puolueettoman .Ruplin Jcbdlstö,; sen valistuneet sa- .ncmalehtiraiehet. suojelevat kansaan. sa«.I(fkiioitaan.-kuninkaalliselta .kllhr;^ koilulta. Oi^eiston^ Joka kannatti ny-ikylsen kuninkaan i ^ tämän vuonna 19l4'lfetkän'?)i|{äpuhjteSÄaktt lausumien sotaisten sahojen vuoksi, on tietenkin vaikeaa esittää, etta Ruotsin .valtaistuimella Kaarle XII seuraajana olisi imles, jolla on rauhaantalpuva mielenlaatu Ja tervettä JäJkeä, Mikä kunln-kalllnen rappio kunnian Ja sankarien maassa! Liberaalit, Lars Htertan. AdoU Hedinin ja K a r l Staafin perilliset, eivät h>-väksy kumngasta. Jolla on vapaamielinen ja humaani ajat-' telutapa. Ja ne sanomalehdet. Jotka vielä muistopäivinä kunnioittavat Hjalmar Brantingla hänen suuren demokraattisen elämäntyönsä Johdosta yleensä Ja hänen taistelunsa johdosta linnanpihahenkeä vastaan eri-köl5e3ti, -suojelevat Ruotsin työläisiä kuninkaalliselta pasifistiselta mjTkyl-tä. Rudtfiln kuninkaalla ei ole sananvapautta omassa maassaan, omien kansalaistensa edessä*' Me taarvitsimme tämän välikohtauksen saadaksemme oikean kuvan siitä älj'llisestä tyhmlst>-misestä Ja moraalisesta Romahduksesta, joka nykyisin leimaa yleistä mielipidettä kapitalistisessa lännessä.; toteaa kirjoittaja johtopäätölöcnä. .— SICDL :n pää-aa-ncnkannattaja, Vapaa Sana. Helsinki. KEKKO.VEN SAI OMANSA ^ JA OIKEISTO KEKKOSENSA "Pääkaupungin ns. poliittisten pU-ricn melko yksimielisen käsityksen mukaan maalaisliiton puoluevaltuuskunta tulee antamaan pääministerille luottamuslauseen, ja pääministeri Kekkonen siis jatkamaan uraansa hallituksen päämlehenä. Todennäköisesti tämä kalkki kuuluu alkuperäl. seen suunnitelmaan. Nykj-isen hallituksen talouspolitiikkaa tyydj-ttää Ilmeisesti kiihkeimpiä amerikkaktis-mlelisiäkto piirejä, joita Kekkosen ui-kopoUUlkka el miellytä. Vaikka eräät lehdet katsovatkin kriisin ratkaisun siirtyvän torstaihin asti. jolloin'^ ko-ioomukscrf' välikysymys tulee eduskunnassa esille, niin tuskin kukaan o. taksuu, että tämä välikysymys tähtäi-sl hallitusremontin aikaansaamiseen." — l^-ökansan Sanomat. Alumiinivoitot j kehittää ja kalttaa Canadan kansan hyödyksi. "Mcitian luonnonrikkaukstJmme nähden olen i astustanut nykyista ohjelmaa, mika johtaa meidän suurten luonnonrikkadkslemme, rautamalmin, puutavaran» puumassan ja paperin, metallien y.m. kontrollin Joutumiseen Wall 8t. monopoollen, turstien ja pankkien kasiin. Meidän metsämme kaadetaan Ja metallimalmimme kaivetaan ja lähetetään Yhdysvaltoihin. Minä olen vaatinut'hallitukselta sellaista politiikkaa, että meidän luon-nonrikkaukslamme kehitettäisiin ca-nadalaistcn toimesta Ja että naiden raaka-aineiden jalostaminen'^ tapahtuisi täällä kotona uusissa paperi- Ja terästehtaissa yms., mitka antaisivat työnsaantimahdollisuuksia kansallemme. ''Mina olen vaatinut hallitusta ryhtymään itsenäisiin toimenpiteisiin markkinoiden kehittämisek^ Suur-britanniaan ja muualle maailmaan farmltuotteillemme, joille .el ole nyt markkinaraahdolUfiuuksia, kuten on esim. asianlaita pitkän ajan toimineeseen juustotuotantoomme /. nähdem Minä olen vaatinut hallitusta ryhtyi maan itsexiaisiin .toimenpiteisiin yh-^ dysvaltalaisten tuotteiden dumpingiä vastaan m.:^a aiheuttaa tyottöm\-ytt& teki tuli, vaatetus- Ja sahk6'tavarain tuotannossa yima monilla muilla teoU lisuuden aloilla. '"Minä olen vaatinut Itsenäistä ca-na( lalalsta politiikkaa' kjoikUla.. ta,k>tt-. deUiseh j^pöliieti8en,^eim'lh|älb^]U)jK( sen suuntauksen lopettamista mika ^muodostaa; canadalals^ai kaikenj^- •kalien' Ja raskaan ' tyÖnt€ädjdltä^'yli-dysvaltalaisten rahamiesten hyväksi, Ja saattaa maamme Yhdysvaltain politiikan satelliitiksi, toimittamaan raaka-aineita Yhdysvaltain sotateh-talslln oman teollisuutemme kehittämisen kustannuksella. ONTARION MENOARVIO "Tory-hallituksen budjetti ei tyydytä kansaa; Yhtäällä hallitus ilmoittaa uudesta valtavasta ylijäämästä mikä varmaankin kohoaa 25 miljoonaan dollariin. Toisaalla haUitus kieltäytyy alentamasta tai poistamasta sellaisia kuin esim. huvivero Ja kieltäytyy riittävästi,'* avustamasta kuntia niin että teidän kotlenne verot voitaisiin alentaa. •rValkka Frostin tory-hallitus kirjaimellisesti ui ylijäämätulojen meressä, kieltäytyy se samaan aikaan avustamasta niitä työttömiänune, joilla ei ole kattoa päänsä päällä ja joilta puuttuu ruokaa nälkänsä tyydyttämiseksi.: se on hävettävä tilanne, r'-' , "Tämä hallitus, jolla on niin,paljon liikaa rahaa, että se kieltäytyy pyytämästä liittovaltion hallitukselta sitä sataa miljoonaa dollaria, minkä se voi periä milloin haluaa tarjottima viiden prosentin osuutena Ottawan perJJiistä •tuloveroista — tämä sama tory-hallitus on kieltäytynyt antamasta meidän Vanhuudeneläkelälsillemme sitä vähintään kymmenen dollarin l i säavustusta, jonka ovat myöntäneet maamme vähemmän -vauraat maakunnat. Minä olen syyttänyt hallitusta, että se on raaka ja kovasydämi-nen meidän vanhempia kansalaisiamme kohtaan. Minä dudistan tämän syytöksen nyt. '•Te tiedätte yhtähyvin kuin minäkin, että 40 dollarin kuiUcautlnen eläke el ole ostokj-vyltään muuta kuin 20 dollarin elinkustannusten kohoahiiscn Johdosta. Kukaan eläkeläinen, sen paremmin tiainen kuin mieskään. ei kykene elämään 40 dollarilla kuukaudessa. Se on liian vähän elänolstä ja liian paljon kuolemista vartcai. Tuhannet iäkkäistä kansalaisistamme näkevät kirjamelllsesti nälkää, mutta meidän hallitukeemme ei välitä mitään näiden hädässä olevien Ihmisten Alberta ja Saskatchewan myöntävät lisä-eläketta- Nama kolme maakuntaa antavat vanhuudenelakelaisille vapaan täydellisen lääkärin- ja sai-raalahuolloiD Mma kysyn miksi tämä rikkainmaakunta; jonka halhtus kehuu 25 ja 33 miljoonan dollarm vuosittaisia ylijaämiaan, ei tee vahmtaan min.paljon iäkkäiden kansalaistemme hyväksi kuin nama muut maakunnat? "Minä sanon etta Ontarion halhtus kykenee Ja etta sen pitää ryhtyä pikaisesti vanhuudeneläkelaisten avustamiseen. Me emme saa olla toimettomina kun tiedämme, etta'kaupunkien avustuksella olevat saavat enemmän kuin vanhuudenelakelaiset. Me emme voi olla toimettomina kun tiedämme, etta Vlsitlng Homemakers Associationin tiedon mukaan vanhuudenelakelaiset tarvitsevat vahmtaan ^ dollaria enemmän kuukaudessa kum mita he nyt saavat pysyäkseen terveinä Ja jossain maarin saadylh-slna, . . . 'IMinäkeholtan teitä heti kirjoittamaan pääministerille (<The Honorable Leslie 'M. Prost, Prime 'Mmister/Toronto, Ont.) pyytäen häntä myöntämään heti kymmenen dollarm lisäeläkkeen kaikille mille vanhuuden-eläkeläisine, jotka sitä tarvitsevat. Älkää Viivytelkö vaan kirjoittajaa, heti. Minä pyydän teitä kirjoittamaan myös minulle ja sanomaan nuta te ajattelette tästä mmun ehdotuksestani, että vanhuudenelakelaisille myönnettäisiin kymmenen dollarin lisäeläke. Teidän kirjeenne antavat h - sää voimaa taistelullemme iäkkäiden ihmisten puolesta.; Osoittakaa minulle tarkoitetut kirjeet seuraavasti J . B. Salsberg.' M-P.P, Parliament Build-ings, Toronto, Ont, Kirjoittakaa minulle myöskin muista yleisistä asioista, jotka koskevat kansan hyvinvointia ja maakunnan tulevaisuutta. Ei ole lainkaan välia silla olen ainoa vas-tustuspuolueen Jäsen lainlaatijakun-nassa Suur-Toronton alueelta^ "Teidän kansalaisvelvollisuutenne ei pääty vaaleihm osallistumiseen, sillä se alkaa siitä. Avustakaa minua taistelussa niiden asioiden puolesta, niit-kä ovat niin tärkeitä teille, perheellenne ja teidän tapaisille Ihmisille", sanoi Salsberg lopuksi. Canadan raaka-aineiden USAai lähettäminen o t t a v a . — Canadasta lähetettiin viime' vuonna uUEomallle «Tbdysval-tolMn) paperipuita entista: enemmän, kaikkiaan 2.676.100 koortia, josta määrästä oli enemmän kuin kolmasosa, kaikkiaan 930,730 koortia Ontarion metsistä. Edellisen vuoden vastaavat luvut olivat 1,611,562 ja 569,240 koortia, sanof kauppa- ja teollisuusministeri Howe vastatessaan alahuoneessa hänelle äskettäin esiteti-. tyyn kysymykseen. I Mutta Canadan metsärikkauksien Yhdysvaltoihin ja muihm maihin tuhlaaminen ei rajoittunut paperiiiui^ hin koska viime vuonna lähetettiin maasta kaikkiaan 44,966il61_sentnena: puumassaa, • verratttina f 36522i864 sentneriin vuonna 1950. Koska puu-massatonni vastaa 1.3 koortia paperipuuta merkitsee se Sitä, etta tämän puolivalmisteen tuottamiseen tarvittiin lähes kuusi miljonaa koortia paperipuita. Canadan paperitehtaiden tarpeisiin käytettiin viime vuoiuia paperipuita yli 7 nuljoonaaf koortia. jsiuu vaunuosastossa ja lake-u;^ Junaihja saapuu vammaa matkalippua, mutta profes»i? da sitä. Vancouver. — BC:n suurm unio. International Woodworkers of America, tule t.k. puohvalissä alkavissa neuvotteluissa vaatimaan 35 sentin fkorotustatuntipaBckoihin. Muut vaatimukset koskevat terveydenhuoltoa, maksullisia Juhlapäiviä, kyytimaksuja ja unioturvaa. — Antaa olla, tunnenhan njjjs fessonn. Mutta pyytäsia K I A - luovuttamaan lipun myös^^^ R:n toimistoon, kun professcw toi tänyt sen. Olen anaa vana. lippunne löytyy. • ; - —Sen on löydyttävä nyt. SEEi nä muuten tiedän, minn^ oiea kalla. me jatkuvasti työtä; ' semme bloIoi:isen Tällndtä..." (sivu 168). Erityisen merkiUepanita-vaa ^ Jcyynillisyys, nulla professori tulevan sodan aikana antaa työn ja tieteen palvelijoille murhan ammatttunaisen osan New York. — Canadassa alumiinia tuottava Aluminium Limited sai viime vuoden tolminnasUan puhtaaksi f päästää edelliseen vuoteen verrattuna Bakteerisota tuhoaa aipoastaan ihmiset'; ii Se jättää tehtaat ja kaupungit valloittajille ehjinä ja käyttökelpoisina voittosaaliiksi KIRJ. K A I M O L T K E Kesäkaun 17 pna 1925 allekirjoittivat kaikki johtavat valtiot Genevessä Juhlallisen kansajnvä- , Ilsen sopimuksen ns. biologisen sodankäynnin kieltämisestä. Mlta. on "biologinen sota"? Tähän kysy- '. mykseen vastaa, amerikkalainen ealantontija: lOcorg .Wi Jlerck c- ; nutssä-MTnoden.!l946 tammiknnssa ^ti|)äivatyBä asiakiidassai. :;Hän se-t'. ;llttä&r«ttä tamSnlaatninetf «odan-kftyntt'Jcasfttää: f * 'f «' >• - i - ' "iildnislsfa or^aiiianaelsli ' ' (Vas- '^täliotitata s^ke^itlstile kemlkall- •' ' 'jefa' bakVeerleb; nilkrobfen, Wnik- Jä'''nl^icya&ä^en ' "kirjoon kooleman tai sairaaksien aiheattar miäeksi ihniisllle, eläfmiUe jä .iia^- HITLERIN JALA.\JALJISS L&ll! käyntien ajoilta on tiedossa, etta ak-selivallat toisen maailmansodan loppuvaiheissa ryhtyivät toimenpiteisUn tällaisten epätoivoisten ja epäinhimillisten keinojen käyttämiseksi liittoutuneita Tastaan. .Vain fasismin nopea tuho esti taman eläimellisen barbarian soveltamisen. -Vähemman tunnettua sensijaan on, että myös ^SA,' isamoln sodari aikana, suoFittf! laajoja valmisteluja biologilta aodarikäynUa varten. - Epäilijät "Voivat vakuuttua tästä'tutustuinfeHaf«yl-lamaimttäun' Geotg'W. Merbkln laatimaan kertomukseen, joka julkaistiin Yhdysvälloliga:. ChequcaK ftpö EMlln-ecrin^, i;jeYHiP^?"^*lS5a^. -ajijjpaltileln-dessa tammikuussa.!^^. .:^|rlk;ka-lainen asiantuntija lausui siinä set^- rasnraa;:: -Ji • , .ir.or.nf . ! • 'Kaikki.ne tosiasiat» ^otk^^vat; jtledossa^i osoittavat.^ että i akseltrii-lat öUvät Jäljesfiä USArsta. Thdlii- 'iynelstä" kuningasknimlsta:"(^iig- Tälläisi^ hyönteisiä levitetään bakteetipommeilla. lannista) ja Canadasta työssä biologisen sodanlutynnin välineiden valmistamisessa; Vuoden 1949 lopussa julkaistiin samanaikaisesti New Yorkissa, Torontossa ja Xiontoossa amerikkalainen standardikirja biologisesta sodan-käyimlstä "Peace or Pestilence'. K i r joittaja oli Columbia-yliopfston professori tri .Theodor Rosebury, joka sodan aikana oh ollut eräs johtavia työn tekijöitä biologisen sodankäynnio^kepf kuksessa, Camp Detrichissa Mai^jrlafel dm valtiossa. XJuden teoksen m^-ilj-j tyksestä lausuivat j u l k a ^ t : %h VIIMELNEN "HUMAANINfiNM 1 ; SOTA" <!?Vi "Sitten Smythin^,ato|;tatenergiän kertomuksen ei ka(|ärilj^|i'|dda^: Ia ole oUnt niin stmrtae^rlrfiyB-; ta kaikiUe a m e r i k l i a ^ ^ i | i i & | ^ Theodor RoseboryiikJ^J^^ Pe«ice Pestilence.-^^-^. '^;1:;<•V>>.^^'> oVsii^ or PestilenceJ Selitys tähän "m na, etta se esittää;^: vastaisen biologisen'^(idä' rityisesti tulevaisuudtely' muotona. Eräät o t t ^ raän:* "Toinen maailmansota' oli viimeinen vanhanaikaisista sodista, jonka lopulla rajoitettiin_!dtä esi- - -rippuar JöEsr erottl~hy6yHefken ja tulevaisuuden sodan. Nykyaikaisia biologisia aseita ei käytetty enempää kuin kauko-ohjattavia am-muksiaan. Rakettiase ei kehittynyt lapsuudentilastaan ja heitettiin vain 4;) kaksi atomipommia . . . ' ( s i v u 161). Rosebury jättää hyvästit vanhalle "veriselle" aikakaudelle ja ennustaa, sen jälkeen uudesta amerikkalaisesta sodasta; • • "Me loimme atomiaseen ja käytimme sitä, teimme työtä' ja teem- "Jos kolmas maaUmaiBoU tyisi. joutavat biologit kalkkien tieteenalojen lääkärit mukaanluettniia män kuin koskaan yhteistyöhön fyysikkojen palvelemaan ihmisten ti , asiaa..." (sivu 183) Myrkky- ja bakteenmurha esiad vailla minkäänlaisia omantuniuni f[ voja uuden "amerikkalaisen" käynnin uutena pääkuvana, humaaniset epailyttavyydet le lapselliseksi loruiluksi. ALAS JA ULOS MORAALI '; Sitkeissä pyrkimyksissään telia sodankäynnin uusien m "Oikeutusta" kirjoittaa proli Rosebury: "Myös sodan aikana oli vana sellainen katsantotapi, biologiset aseet olivat kai likaisia ja kauhistavia... Ti tan, että tämä on pi -tunnepitoinen kuin " . käsitys kysymyksestä... 3Iiti on siinä, jos ihminen saa tai piinallisen kuoleman? Jota 11 paoksessa on kysymyksessä tad r' ma. Ei voi olla sen knolleaii ^1k uin ruumis."... (sivu 17S). Joukkomurhan kyynillinen filos! ^esite|;ään tässä vailla minkääaä: läl|naapsuuden naamiota. Jalji i »jäa'vain joukkomurhan halu. Ja:tE I ^tfjk{^:phjelmanjulistaja TbeodotE^^: ieintty jatkaa '.Vj.'Esitykseni makaan ci V ^lisen pohdinnan kohteeksi ottaa kysymystä biologisten pää'! kuin muiden asetojieB flaamista erikoisen "kanhi ; taviksi" tai "pahamaineisiksi' <<fätä oiltenta mikään..." (sin KANS4T MURHATAAN- ^OMAISUUS RYÖSTETÄÄN iMikä tekee tämän raa'an joun tuhomenetelman mm puoleensara vaksi amerikkalaisen sodankäp propagandisteille? Taustan vsx taa, kun Theodor Rosebury kujoS biologisesta sodasta: "Sitä voidaan käyttää öffli^ tai heidän työkykynsä tnhoaoaii ilman, että heidän onuisost!!! ;j vahingoitetaan. Tässä on oiJ« mäh aseen tärkeimpiä ' naisuoksia, joka erottaa sen aseesta..." Epäilemättä olemme ti sellaisen sodan muodon kanssa parhaiten soveltuu lm Moskovassa alkoi viime viikolla kansainvälinen talouskonferenssi, johon tähän astisten tietojen mukaan osallistuu lähes 500 edustajaa ainakin 42 maasta. Erikoisen mielenkiintoinen seikka edustuksen suhteen on se. että myöskin Canadan ja Yhdysvaltain talous-piirien edustajia on mukana. Annettujen tietojen -mukaan osallistujain Joukossa oh 8 yhdysvaltalaista ja 7 canadalaista. Kuten sanottu, tämän talouskonferenssin ovat kooUekutsuneet neuvostoliittolaiset; ja pidetään se bolshevi-kien pääpesässa, CMoskovassa. Istunnot pidetään entisessä ruhtinaiden palatsissa, niin sanotussa "Valkeassa pylvässalissa", Moskovan keskusessa, aivan Kremlin muuria lähellä. > Canädalainen Vapaa Sana, joka aina näkee kaikessa, mikä tapahtuu Neuvostoliitossa tai neuvostomaan ihmisten aloitteesta, jotakin "epäiltävää ' ' t a i "pahaa", sanoo ennakkoval-hirveistä kärshnykslstä. mistelujen viittaavan siihen, " e t tä •Tosiasia on että Ontarion hallitus'' ponnistuksia el ole säästetty luodak-voitoksi 28.760,876 dollaria, todetaan; I täällä julkalstus.sa yhtiön tllikerlo- | muksessa. Voitto oli noin neljä mii- • Joonaa dollaria vähemmän kuhi v,' ,1950 koska tuloverot kohosivat noin kjvnmenella/ miljoonalla dollarilla edelliseen vuoteen verrattuna, ollen kaikkiaan yli 36 miljoonaa dollaria. yli viisi miljoonaa dollaria vanhuu-dcncläkekulussa sen jälkeen kxm Ottawa otti vastuulleen yli 70 ikäisten eläkkeet. Mikä on kerrassaan säädytöntä. B. C :n hallitus thyöntää jokaiselle eläkeläiselle kymmenen dollaria lisää niin että eläkkeen määrä kohoaa 50 dollariin kuukaudessa. Myöskin seen sellaisen vaikutuksen, että kokous tosiaankin olisi kansainvälisesti e-dustava". Meidän mielestämme se on "kansainvälisesti edustava", ei siksi, etta se pidetään Moskovan komelmmassa kokoussalissa vaan sikisi, että siihen osallistuu kalkkien johtavienniaail-man maiden teollisuuksien ja kaupan edustajia, samoin kuin tmionistienkhi edustajia — kapitalististen ja sosialististen maiden edustajia. Konferenssin merkitystä ja arvoa el muuta ollenkaan se, pidetäänkö se huonossa tai hyvässä kokoussalissa, enempää kuin sekään, että konferenssi edustajia kohdellaan vieraanvarai-sesti.- ,. Katsokaas, vieraanvaraisuus kuiUuu erikoisesti ..neuvostoihmisten luonteeseen ja"elämäntapaan" Ja kun l i säksi värkeissä on vahvasti varaa, niin mikään ei estä kohtelemasta vieraita mahdollisimman suurenmoisestl. Siellä lisäksi ei tehdä yhtään ctm. työmiehen eikä teollisuuspohatan välillä, kaikki Jotka ovat saapuneet asi. oista keskustelemaan saavat samanlaisen kohtelim ja myösidn oikeuden puhua suunsa puhtaaksi. Kenenkään ei tarvitse pelätä joutuvansa- tekemisiin kapulajussien kanssa, kuten näissä "läntisen elämäntavan" maissa on vaarana jokaisella sosialistisen maan ihmisellä. Jos sattuvat joskus maahanpää^luvan saamaankin. Sitä ei kyllä hyvin usein kutenkaan anneta. 'Mistä siellä Moskovassa siten pääasiassa keskustellaan? Siellä keskustellaan maailman kau. pan elvyttämisestä., uudelleen järjes-tämiseslcä niin. että taloudellinen elä. mä voitaisiin jjelastaa joutumasta lamaannukseen, joka samaUa parantaisi eri maiden välisiä suhteita myöskin poliittisessa mielessä. Kuten odottaa sopiikin on Yhdysvaltain valtiosihteeri Acheson ja hänen viittauksiensa uskolliset seuraajat Canadassa ja muissa maissa, ottaneet vastustavan kannan tätä Moskovan talouskonferenssia kohtaan. Acheson vaikka kovasti kehuskeleekin haluavansa kansainvälisten suhteiden parantamista ja toimivansa rauhäi) turvaamiseksi, el mitenkään sallisi eri maiden Uikemiespiirien Ja yleensä taloudellisen elämän edustajain vaihtavan mielipiteitä sovussa ja rauhassa nenästä nokkaan samassa kokouksessa.. ' Mutta tällä kerralla ei parhaatkaan vastustamisyritykset onnistuneet. Varsinkm Euroopan maissa on Y h . dysvaltain rahamiesten määräämä kauppapolitiikka, joka perustuu kokonaan yhdysvaltalaisten kapitalistien etujen takaamiseen, johtanut sellaiseen hätätilanteeseen, että liikemiespiiritkin ovat pakoitettuja — isäntien varoituksista jatihkaukslsta huolimatta — hakemaan pelastuksen tietä. Sellainen tie onkin olemassa. Se on Icauppasuhteiden avaaminen ja parantaminen Neuvostoliiton, Kiinan Kansantasavallan ja Icansandemok-raattisten maiden kanssa. Yleisesti sanoen idän ja lännen välisen kaupan saattaminen normaaliselle pohjalle. , Idässä olisi lännen tuotteille rajattomat markkinamahdollisuudet. £1 vain Euroopan maiden tuotteille, mutta myöskin Canadan auto-, kone- yin. teollisuudet voisivat myydä melkein rajattomasti ^tuotteitaan "Itään", jos vain -luovuttaisiin "viban jurirattami-scsta- j a ryhdyttälsUn sovhinollislhi kaupallisiin suhteisiin. Tietenkin se myöskin nopeWa«t sosiallstisteii maiden kehitystä, ja kapitalistiset maaUman kaupan Hai Jat pelkäävät enemmän kuin roKo mutU paljon enemmän se autt« länshnaiden taloudellista elä» jonka kaupalUset rajoitukset ja na kein rajaton sotavarustelu on syöss katastrofin partaalle. Kauppasuhteiden parantamö niiden normaaliin saattaminen, 1 kitsisl tietenkin myöskin ran vähentymistä Ja rauhan lujittumista — mutta myöskiB s» kaptaUstien voittojen virran kapO mistä. Siitähän sc kenkä purlstaakia» slpä juinri Acheson, joka on py|!* nyt elämänsä sotavoittoUijalnasO' jamlseen ja soclan valmlsteloiblo.« kin käyttänyt isäntävaltaansa seen Moskovan talouskonferenssn ff nistumlsen Ja lehnatakseen sen » shevikien kieräksi manööverikö _ (Mutta maailman ihmiset ole koskonaan yhden P i ^ ^ ^ ^ " ^^ Jaryhmän jallitetta\-issa. "^f^^ käy vastahakoiseksi ja juonitt«^ si ja maissa jolta sotavalymi^ kauppasaarto raskaimmin joutuvat ähiakhi järkeväminät miehetkin nousemaan amerikk«J määrääjiä vastaan. • teA Siksi Moskovan konferenssi saanut nihi suuren huomion j»^ uskomme sen myöskin io^^^J^Ui mättäviin, kaikille maailman tts»- cdulllsiln Ja tärkeisihi tuloksiifl. Vapaat kauppasuhteet jumuttamisten tllaUe myöakhi askelto maailman » turvaamista iMhti ja siksi m»«J^ ihmiset katioi^atkin toiveikkato»»' kovan konferenssihi. - Kulkafl-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 8, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-04-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520408 |
Description
Title | 1952-04-08-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, huhtikuun 8 p. — Tuesday, April 8,1952?
Telephones: Business Of f Jee «•4204.
Editortal Office «•4265. Mui^ger
E. Sutai. EOiXor W. EUond. UaOm
Bddjre&s Box 69. Sudtmry, Cnttttfo.
ftMi>tn«hM4 f f m A tOI7. AtithnrtM>if Adrertising rates npon appUeatioo.
08 ffff^ii eines n a t l hy t&o post Tmi a l a t l o n free c f cbame...
OfOeo J^epaitment, OUat»^^ Pub*
l l s hM tiulee tv^ ToestJays.
TILAVSHINNAT:
Canadacga: i vk. 7X10 e kk. 8.75
Y b d y s T a l l o i mM vk. SJOO 6 kk: 420
Buomessa: 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.75
PiäiUslilog Company UO^ e t 100<102
E t e et'Wi^8udlnB7. Oafc, CanadA.
Rauhan olympialaiset
Toronton Vapaa Sana, joka on intoiUut Yhdyffvaltain sotaisen
ulkopolitiikan hyväksi, myönsi viime viikolla/että H^^
laisten ehtona on rja^hansäilyTntnen-r- j a että rauha todennäköisesti
säO^Ti että voidaan olympialaiset viettää/kun Yhdysvalloissa cm taoä.
vuonna presidentin vaalit, jotka estävät sodan puhkeatnisen. Tämä
sellaisenaan OH'aivan oikea arvio maailman tilanteesta ja lämpimästi
tervehdittävä kannanmuutos Vapaan Sanan toimituspolitiikassa. Tot-'
taon,etteivätvain Helsingin olympialaiset, vaan-kaikenlainen urheilutoiminta,
joka on niin lähellä suomalaisten iluorten sydäntä, on riippuvainen
rauhan säilymisestä. Totta on myös, kuten Toronton Vapaa
Sana nyt kainosti myönsi, että maailmanrauhan uhka tulee Yhdysvalloista
~ ei Yhdysvaltain toimeliaasta kansasta, vaan Wall
Streetin varrella sijaitsevista monopolipääoman sotaisista piireistä.
Mutta ei riitä vielä sekään, että tunnustetaan mistä sodanvaara
uhkaa, niin tärkeätä kuin se onkin, .sillä kysymys on sodan ehkäisemisestä.
Kaikkien urheilijain ja urheilun ystävien velvollisuus —
mutta erikoisesti niiden, jotka tietävät mistä todella on ky53miys
—' on määrätietoisesti toimia niin, että sota ei syty ennen olympialaisia
eikä liiiden jälkeenkään, vaan että urheilevalla nuorisolla on t i laisuus
jatkaa kehittävää mieliharrastustaan.
Ilolla onkin pantava merkille, että yhä suuremmat urheilijajou-kot
osallistuvat aktiivisesti rauhantyöhön. Muistetaan, miten esimerkiksi
Suomen kultamitalimiehct Ry: n jäsenet antoivat viime vuonna
vetoomuksen, että 'Helsingin olympialabista tehtäisiin rauhan
olympialaiset.
; Näin menetellessään nämä suomalaiset kultamitalimiehet antoivat
oman panoksensa rauhan asialle. Vastikään "rapakon takaa" tulleet
lehdet kertovat, että Suomen tunnettu hiihtokuningatar Tyyne
Videman on osallistunut Suomen rauhanpuolustajain kolmanteen kansalliseen
rauhankokoukseen Ja pitänyt siellä voimakkaan puheen rau-lian.
puolesta. Puheessaan hän viittasi norjalaisen maailmanmestarin
Hjallis Andersenin lausuntoon, ja kehoitti urheilevaa nuorisoa ensi
kesän olympialaisissa solmiamaan ystävyyssiteitä niin, että kisoista
tulee suure^rauhan olympialaiset. Hiihtokuningatar Videman sanoi
puheessaan mm.:
. . Kolmikertainen kultamitalimies, moninkertainen maailmanmestari
ja Euroopan mestari, norjalainen Hjallis ,\ndersen on antanut
oslolaiselle Friheten-lehdelle seuraavan lausunnon: |
— Kaikki rauhantyö saa minun kannatukseni ja luottamukseni.
Urheilijallapleii-sitä mieltä, ^että eri maidpn.ur^e||yaiji/kans^akäydii- ^
sellä»on' suuri merkitys rauhan asialle. Me kamppailemme lieskenäin- '
me urheilukentillä,:nlutta me emme lyö alas toislamMe,'. .Me'lbhtaa'm- "
me k i l i » i l u i s s a , . N ä m ä i k o h t a a m i s e t k a n - ! ' .
sälnvälisen, yht^Ljtujtinon.'; .>Ie opimme my«s' ymmärtäjään .kaikkien.
kansojen samanarvoiaiiudeÄ. Matkoillani en ölf 'rifillpitty^aan koh-"
dannut tai havainnut V i h a a urheilijain välUlä. Paiiinla mitä volsirf^'
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-04-08-02