Vapaus, February 3, 1953

              Sivu 2 Tiistaina, helmik- 3 p. — Tuesday, Feb. 3,1953
Oi^an of Ftnsdais CMtadiani; £»>
tablidud Kov. 6, 1917, Autboitsed
M secood c2a«8 mall b7 tbe Post
Ofllce Departaaent, Ottava. Pub*
lUbeä vuckf veätar: TuestfBys
Tbtsffidfiys and Sstttrdays by Vi&s»aas
PuUisUIng Coou»oy ua, aft 100-102
B m St. W., Sudbitty.Ont^ Canada.
Telephone»: BusJnass Offlce 4-«2e*
Bdltorlal OfflM 4««265. Manager
mteU Eäiiorvr. Eklund. tfaiUng
addi-e«8: Box 69, Sudbury, Ontario.
AdvertiflSng ratc» upon »ffPUi^uon.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Cansda«sa; * | jj; 1^
SuomessaT 1 vk. 84» 6 kk. 4,75
DuUesin ^'neitsytptihe''
Yhdysvaltain uuden hallituksen uusi valtiosihteeri John poster
Dulies piti viikko sitten tiistaina korkean virka asemansa peiti^ytpu-heen,
Eisenhowerln hallituksen valtiosihteeri Dulies ei suinkaan ole
mikään " u i i s i " tulokas poliittisen elämän alalla. Päin vastoin hänet
tunnetaan Wall Streetin yhtenä johtavana miehenä, jolla ennen maail­mansotaa
ölilin'attbnian läheisiä suhteita Saksan natsien kanssa ulko-
^poliittisesti, ja ".America First" fasistien kanssa sisäpoliittisesti. .Mr.
•Piilfes öp inifö^^ Korean sodan al­kamiseen,
sillä se oli juuri hän joka kuusi päivää ennen tykkien j y
linän alkamista piti Syngman Rhecn parlamentissa 'kommunistivas­taisen"
puheen minkä hän lopetti provokaattorisella lausunnolla: "Te
ette ole yksin." -
Vaikka John Foster Dulles onkin vanha tekijä ja taatusti taan­tumuksellisena
miehenä tunnettu politiikko, joka on kuliisien takana
vienyt erittäin tärkeätä ja vaikutusvaltaista osaa Yhdys\'altain Poli
tilkassa, hänen "neitsytpuhettaan" odotettiin kuitenkin melkoisella
mielenkiinnolla, sillä tapana on, että hallitusten johtajat antavat täl-faisiissa
tilaisuuksissa suuntaviivat siitä mihin he pyrkivät ja mitä ai-kivvat
lehflä. Selvää myös on, että valtiosihteeri pullesin tiistaiselle
puheelle oli annettu suuri arvo ja huomio Eisenhowerin hallituksessa,
koskapa se laajallettiin radion ja näköradion välityksellä miljoonien
ihmlsföif kuultavaksi.
' Tässä mielessä on äärettömän mielenkiintoista tutustua presi-
'detlttiiKiseriibverin iraltiosihteerin neitsytpuheen ajatuskantaan.
' ' I^ufen korean sodan aattona, valtiosihteeri Dulies sanoi niillie,
jotka p y r k M t kukistamasoi kansandemokraattiset hallitukset: "Te
voitte luottaa meihin". Jos tätä lausuntoa «voidaan tulkita sanan­mukaisesti,
niin se merkitsee, että Dulies pyrkii "vapauttamaan"
Icansandemokraattiset maat, t,s. käyttämään Yhdysvaltain taloudel­lista,
poliittista j a ehkäpä sotilaallistakin voimaa kansandemokraat'
tisten hallitusten kukistamiseksi muissa'maissa. Lyhyesti sanoejil^e
on sekaantumista toisten maiden sisäisiin asioihin sittenki^i, yaJHka
hän ei olisi tuolla lausunnollaan tarlioittanut antaa avointa "sodanju­listusta^^
Merkillepantavaa myös on, että Dulies rinnasti Korean "poliisi­toiminnan"
ja Indo-Kiinan "likaisen sodan" samanlaisiksi sodiksi,
joiden "lopettamisen" suhteen presidentti Eisenbovverilla on sellai­sia
suunnitelmia, että "kommunistitkin saadaan kannattamaan rau­haa".
Tätä lausuntoa ei oikein !Voida eristää huhuista, joiden mu­kaan
\Va5hingt0n suunnittelee Korean sodan laajentamista, vaikka
-aali Eisenhover^ tuli valituksi nimenomaan sen lupauksen perus-a~
että: vifltuKSi tqltiiaan hän lopettaa -Korean sodan. Hupmat-myjl^.
on^ ejtei valtipjihteeri Dulies yrittänytkään enää kuvata
Korean sotaa^K^n "poliisitoiminnaksi" vaan selitti, että se on strate­ginen
toimenpide Japanin puolustamiseksi!
Valtiosihteeri Dullesin puheen JDhtavana lankana oli aj Uus, että
maailma on pysyväisesi! jaettu kahteen vihamieliseen ieirlin ja> että
Yhdysvaltain koJsitaloksi on tullut ----ties mistä --^maailmpn johtajaj-roolin-
vienti. Ja maailnjan suurta "johtajaa" — kuten Hitler aikoi­naan
opetti-~r on "johdettaivien" nurisematta seurattava, tai muussa
tapauksessa lyödään nyrkkiä^pöytään! 'Niinpä valtiosihteeri Dulies
eritti ^^neitsytpuheessaan" suoranaisen uhkauksen 'iiittolaismalUe"
Ranskalle,Xänsi-Saksalle ja Britannialle^ että jos ne eivät lopeta kes-kenäisidkina&
telujaan ja toteuta Wall Streetin pankkiirien ja heidän
kenraaliensa vaatimaa Euroopan yhdistämistä, niin .Atnerikan täytyy
uudelleen harkita suhtautumistaan Eurooppaan. Toisin sanoen, val­tiosihteeri
Dulies viittasi niihin satoihin miljooniin dollareihin, joita
Yhdysvallotsia on 'Euroopan taantumuksen pönkittämiseksi ja Y h ­dysvaltain
yliherruuden saavuttamiseksi lähetetty ja uhkasi, että jos
isännän ääntkeikuunnella, niin tätä Setä Samulin "avustusta" ei enää
tule. •"•"••''v' ••;'•V
Sclväa on, että valtiosihteeri Dullesin '•neitsytpuhe" herätti kan­sanjoukkojen
ja hallitustenkin keskuudeska pelkkää epäilyä ja petty-mystä.
Toiselta puolen tämä puhe antaa vihjeen siitä, missä mielessä
valtiosihteeri Dulies viikon vaihteessa lähti Euroopan matkalle vic-
«ailläkseenRoomassaj Pariisissa, Lontoossa, Bonnissa, Haagissa,
Brysselissä ja Laucemburgissa. Meille on selitetty, että Eisenhovverin
hallitus haluaa saada välittömät UedotEuroo —^ niutta
kun me tiedärmne, että itse presidentti Eisenhower palasi vastikään
piUUiaikaiselta Euroopan matkaltaan, niin hänellä täytyy siellä bileen
korkean asemansa vuoks^ olla melko selvä käsitys Euroopan tilan­teesta.
Ilmeistä onkin, että valtioslKteeri Dullesin tarkoituksena on
"lukea johtajan laicia'' liittolaisille, jotka osoittavat hermostuneisuutta
ja suorastaan vastenmielisy>1;täkin Walla Streetin yhä lisääntyviin
sotasuunnitelmiin nähden.
Suureii rahan "jumala"
Simpson L t d : n puheenjohtaja C. L . Burtonin sanotaan unhoitta­neen
sen mitä natsarealaisen kirvesmieheif poika sanoi niistä, jotka
ovat tehneet "minun isäni huoneita kauppahuoneen".
' Simpson on hyvin tunnettu ^luVliike Canadassa. i>Iutta ei kui­tenkaan
mm suuri, ettei Yhdysvalloista olisi löytynyt suurempaa l i i ­kettä,
joka asiallisesti söi Simpsonin ja teki siitä Amerikan Suuren
Rahan canadJalaisen haaraliikkeen. -Mr. Burtori ei^ tietenkään näe
mitään ^'aaraa siinä, että jänkit hääräävät lisäänt>'vässä määrässä
isintinä Canadassa, eikä hänen tietysti sovikaan sitä huomata. Sen­sijaan
hän pauhaa canadalaisia uhkaavasti "kommunistivaarasta'-' ja
mikäli voidiaan torontolaisten päivälehtien uutistictoihin luottaa hän
vetosi kommunistivastaisessa sodassaan myös jumalan apuun sano­malla:
"On tullut aika meille kaikille, hallituksessa, oPetusalalla, us­konnossa
ja yksinkertaisessa, tavallisessa, jokapäiväisessä liiketöi^
mlnnassa, panna päähämme, että vapaus tulee Jumaralta
Kuten huomataan mr. Burtonin "meihin kaikkiin" kuuluvat
Jcalkki muut mutta eivät tavalliset canadalaiset, työläiset, farmarit
ja vapaiden ntnmattien harjoittajat.
' ' Selitettyään, että kaksi vastakkaista maailmankatsomusta '-on jo
elämän jä kuoleman taistelussa" — siis sodassa — mr. Burton suorit­telee
asiallisesti puhuen jumalankin vär\'äämistä kommunistivastai-
•: seen sotaan, joka on jo alkanut, kuten hän antoi^mmärtää!
Vaikka rae epäilemmekin, että rauhan ruhtinas, joka neuvoi
opetuslapsiaan rak^tamaan "vihollisiaan kuin itseään" ja kääntä-
. .mään toisenkin korvan, jos teitä lyödään korvalle, niin me uskomme,
-että jnr.-Burtonin "jumala" kuulee hänen rukouksensa — sillä Suu­ren
Rahan j a sen puhemiesten "jumala" on — mammona!
Tavalliset canadalaiset, huolimatta Tainkaan siitä mihin kirk­koon
Iie'kuuluyat, tai kuuluvatko mihinkään, ovat kuitenkin ^itä
m;(dta,^ jumalanaan pitävät ihmiset tulevat itse lyö-
^läyksi j a ^odyM, Simpsonin kokemusten
penisteella tietämän.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
.Mauno Ifopiavoori, Kirkiand Xake,
pnt., i^yttää 50 vuotta ertJsi maanan-taJna,
hejiiiik. 9 PPä.
Yhd/inme onnitteluihin!
Mitä mupt simoyat
/ANKKI-OIPEaiAUSMIN
ULKOFCLITIIK^ OS
Luodessaan tammlk. 26 pnä kat­sauksen
Yhdysvaltain doUarikratlan
ulkopölitUSMtaan totasl "Tiroe" sen
kasvavan alaspäin kuin jehmän -hän­tä
kuten ilmenee lehden seuraavista
lausunnoista:
:^hdysyaltain ulkopoltiikka oli
lu^ilslssa ^Ei£enhowerin astuessa vir­kaansa)
. . . aShetittaen katastropfin
K Inassa ja umpikujan Koreassa Ja
indo-;K:in?ssa... yhdy8valta;in vai­kutusvalta
Keskl-Idässä o n äskeisten
iuukauslen aikasJi yhä edelleen las­kenut
. ,V ;Eutoo;)an uudelleenaseista-raissuujcm
ovat jääneet jäl-iteen,
Atlannin puolustusilitto me­nettää
henkensä, minkä E|senhower
siihen valoi."
SVQMEN KANSALAISSODAN
MUISTO JA OPETUS
"Vuoden 1918 ^toistelujen muisto
velvqittoa Suomen työtätekeviä u u ­teen
yhtenäisyyteen, j<Jtt<Bl taantu­mus
pääsisi tekemään toista saman­laista
piJiuekarJkaus^ siUoin.
Se yelvoittaa vaidlmaan^^^^^^r^^^ ja
ch;k?.ifiem,ään n^^ itsenäisyyttä
j a riippiunattomuut^ uhkaavia, vaar
roja, jotteivät keisari WUhelmin Ja
l l i t l e r l h tapateten * W t ^
^yjtset tehdä ^uomeita alusmaata
toistuisi valtameren takaa. Ne vel­voittavat
puolustamaan Ja suojaa­maan
suomalasta ktJdt^uu^ Suo­men
lapsia Ja nuorisoa raaicuudeUa
Ja ala-arvoiselta elänaäntyyM
Ja ennen kaikL»:» tup muisto opet­taa
Suomen työtätekeviä puolusta­j
a a ^ itseään, olemaein alistumatta
Ja antautumatta nälkäkuriin ja mie-livaitaan,
johon sitä '^uromistajien
voittojen j a vallan hyväsi Jatkuvas­ti
yritetään "vakauttaa".
Kansanedustaja iHerttä Kuusinen
rr lon
tr I " _ " « M "
pttawa. -7. Parlamentin alahuoneen
istunnossa paljastelttiin tÄmmik. 29
pnä^ että '*Öpl^ kä­sittää
sen tutka (radar-) verkoston,
jota ral'!}nnetäan j^telstolmimiassa
" Canadan, Ja Yhdysvaltain hailitusten
toimesta Pohjols-Amerikah maiitie;
reelle. ° konservatlivineh ' edustaja
Ifopraall Peitfkes l^ariata esit­tänyt
hallituksen yastattavaksi kol­me
kysyaiystä. "Operatlon Pine
Tree" suhteen, jonka Johdosta sota­ministeri
Claxton sanoii että Yhdys­valtain
ja Canadan ilmavoimien kes­ken
on sovittu siitä, että mitään tie­toja
näiden radarasemien paikoista
lukumäärästä, nimiistä, varusteista,
rakennustöiden Ilmoittaminen saat­taisi
antaa "mahdolliselle viholliselle"
kaipaatniaan tietoijä radarpuolustuk-sen
suhteen. "Siitä syystä ei ole y -
leisen edun mukaista vastata näihin
kysymyksiin", sanoi m r . Claxton.
Sotaministeri sanoi Joku aitoa sit­ten
iähettäneensä sanomalehdistön
edustajille .ka,!<k:klalle XTanadaan kir­jeen.
Jossa hän pyysi sanomalehtiä
yhteistoimintaan , halliti^isen Jcanssa
näiden tietojen suhteen Ja hän sanoi
"yleisesti puhuen" siltä olleen tulok­sia''.
,
Keruraali PearKes sanoi sotaminis­terin
lausunnon jälkeen, että hänellä
ei ollut JkysymyksläesUtäes^^n a j a -
tustaakan siitä,.että VOpe^tlonpine
Tree" olisi millään tavalla yhteydes­sä
/PohJois^vfUnerikan radarpuoliis-tuksen
kanssa sillä hän el tietänyt
mikä "Operatioij Pihe Tree" on.
Postikirjuri
«tullannut" yli
25,000 kirjettä
A l i u n l , Fla. — TäÄllä on paljastu­nut
mitä fantastisin postin pitkä­aikainen
varastaminen, kun hämä­rästä
oikeustalon kellarihuoneesta
löydettUn noin 25^0 avattua kirjet­tä.
Ne oli varastanut, aukonut ja
tullannut 32-vuotias Dade kauntin
verojen perlmisyiraston postikirjiul
Charles W. Lewis, joka nyt on van­gittu
pastintarkastajan määräyksestä.
Lewis myöntää yli neljän vuoden
ajan aukoneensa veroviraston ja m u i ­denkin
virastojen kirjeet, ^}oita hän
tehtävässään Joutuu käsittelemään Ja
ottaneensa niistä rahat omaan tas-kuimsa.
"On hämmästyttävää, m i -
ten^u yksi mies saattaa Jonkun v i ­raston
panna mullin mallin, kuten
LewLs teki", sanoo asiasta kauntin
verojenperijä. "Tiedämme nyt nain-ne
25JOOO kirjettä on joutunut, mut­ta
paljon enemmän on lUitä kaik­kiaan
kadoksissa." Shekit ja postl-veksellt
oUvat UrJeissä jäljellä, a i ­noastaan
käteinen raha oli Lewlsille
kelvannut.
Suuria Iuoky$odafi35-yuoti$^
juhlia y i e t ^ i n l^tiHa Suonieii
i8äninaalIi8uus'V s^mm k^^^
Uels/nki. — iVS) Suonien työ­läisten
ja Iprpparien vallankn-moostaistelu
vuonna 1918 kansam­me
vapaattamiselisi kapitalismin'
riiston Ja sorron ikeestä Ja maam­me
riippumattomuuden tucvaami-seksi
pn antanut työväenluokalle
rikkaita hbtoriaUisia opetuksia,
lausui S K P i i puheenjohtaja, k a n -
sancdostaja Aimo Aaltonen t^pa-mik.
25 pnä Helsingissa B-Messu-
'baUlssa; pidetyssä luokkasodan a l ­kamisen
35-vuptismaistoJuhlassa.
-Paitsi UelslngLs^ vietettiin luoit-kaspflra
33-^aistojohlia m. m.
Tampereella, Kuopiossa, Poris^,
Lalidessa, l^emis^. Jyväskyläsiä,
Kajaaiflssa Ja mpnel!a~ muulla
>aikkakniuia saoritet-
•tiin konqi^käyiitejä luokkasodan
- punaisten j^aokarien haudoilla.
Helsingissä vietetyssä muistojuh­lassa
piti avajaispuheen kansanedus­taja
Lauri iM:>llymäki joka käsitteli
f Uiieessäan aluksi lusikliasodan histo­riaa
sekä sen jälkeistä valkoista ter­roria.
Hän totesi, että <valko;step.ter­rorin
uhreista mm. junainvalildit o-vat
-vielä vailla tyydyttävää yhteis­kunnallista
apua ja vain pieni osä
heistä saa vähäistä invallidieläkettä.
He ovat täysin epäpikeudsnmukäi-sessä
asemassa verrattuna valkoisen
puolen ln/al.ideihin.
Kansanedustaja Myllymäki käsitte­li
avauspuheessaan myös tällä hetkel­lä
yhä kiihtyvää soda.ilietsontaa. jo­hon
osaltaan liittyy marmerheim-palvonta
ja •Mannerheim-patsaan
pystyttämistpuhut. Hän totesi, että
•kuluneiden 35 vuoden aikana on p u ­nakaartilaisten
ajama vapauden ja
oikeudenmukaisuuden asia mennyt
\'altavasti eteenpäin, mutta meillä
Suomsssa ei ole vielä päästy sille t a ­solle,
jolla sosialismin maat jo ovat.
Meidän pyrkimyksemme tähtäävät
tämän tien saavuttamiseen ja ennen
kaikkea meidän. on nyt taisteltava
rauhan säilyttämiseksi. Meidän on
taisteltava ent.stä tarmokkaammijj
työläisten elintason korottamiseen,
rauhan ja sosialismin puolesta. .
Juhlapuheessaan kansanedustaja
Aino Aaltonen sanoi m.m. seuraa­vaa
:
H storialiisia tosiasoita salaamalia
ja vääritelemällä taantumuspor/aris-to
pn yrittänyt uskotella, että aseelli­nen
hyökkäys vuonna 1918 työtäteke­vän
kansan kimppuun oli "vapausso­taa"
Suomen itsenäisyyden puoles­ta,
Neuvbsto-yeuäjää vastaan.
Tosias a on kuitenkin, että porva
risto ryhtyi sotaan työkansaa vas­taan
murskatakseen sen järjestyneen
joi^kkovo.man ja turvatakseen oma
dlktatuurivaltansa. Tässä sodassa, o
inien luokkapyy teittensä puolest?.
pprv-aristo liäpaämättä turvauti:
Saksan keisarivallan sotalaumojen a -
puun ja vastapalvelukseksi sitoutu
alistamaan maamme ja kansamme
saksalaisen Ihmperialismin käsky val­lan
alaisuuteen — saksalaisen kunin­kaan
joiidplla.
Neuvosto-Venäjää vastaan taan-toinusporvaristo
ei talvella 191£
sotinut eikä kysymys Suomen i t -
seniiisyydestä ollut silloin päivä­järjestyksessä,
sillä Neuvostohalli­tus
oli jo edellisen vuoden lopulla
myöntänyt Suomelle täydellisei:
itsemääräämisoikeuden.
Suomen taantumusporvaristo sen
sjaari vastusti eduskunnassa nk. v a l ­talain
hyväksymistä, joka tarkoitti
h-roittautumista Venäjän holtioukses-ta.
j a kärsittyään tappion kiirehti
rukoilemaan apua Venäjän porvaril­liselta
hamtukselta. joka sitten väki­valloin
hajoittikin työläisenemmistöi
sen eduskunnan.
PORVARISTON 'ISÄNMAALLI­SUUS"
VAIN V A L L O i r u S H A L UA
Voitettuaan Saksan keisarillisten
sotaTaumojen avulla punakaartilals-joukot
nousi taantumusporvariston
päähän sellainen ahneuden ja suu­ruudenhulluuden
häkä, että se mo­nista
perusteellisista löylyistä huoli­matta
ei ole vieläkään sieltä lähtenyt
Jo keväällä 1918 pulpahtaa esille
tunnus Suur-Suomesta. Samana
vuoima pidetyssä Suomen ja Neu­vosto-
Venäjän valtuuskuntien keskei­sessä
neuvottelussa Suomen valtuus­kunta
vaati Itä-Karjalan, Aunuksen
läänin, Muurmannn ja KuolLin nie­mimaan
l.lttämistä Suomeen. Ja
näitä vaatimuksia höystivät samana
ja seuraavina vuosina useat Neuvos­to-
Karjalaa ja Leningradia .valloitta­maan
lähetetyt rosvoretkueet. Jokai­selle
on tunnettua,minkä verran lisä­maata
neuvostokansa oli varannut
noille rö3-hkeille maahantunkeutujil­le.
Vallankumous Saksassa pelasti
Suomen muuttumasta saksalaiseksi
kuningaskunnaksi, mutta niiltä ajoil­ta
peräisin oleva porvariston sotilaal­linen
ja poliittinen "aseveljeys" johti
Suomen Hitler-Saksan liittolaiseksi
rosvohyökkäyksessä Neuovstoliittoa
vastaan.
Sellaista on ollut taantumusporva­riston
"isämnaallisuus".
UUSI ISÄNTÄ AMERIKASTA
Suomen taantiunusporvarit eivät
ole mitään oppiiieet kuluneiden vuo­sien
kokemuksista. Vieläpä 'Ze kers­kailevat,,
että eiliän tässä ole hullum-lu.
mmin käynyt, joka kerta on pudot­tu
jaloillemme ja pudotaan yagtakln.
Sota on kapitalisteille hyvin tuotta­va
liiketoimi. Siksi he pvat valmiita
heiltäytyinään uusiin sefl^kftluihin
niin pian'kuin siihen vain ilmenee t i ­laisuus,
ivjenetettyään natsi-^äsas-sa
holhoojansa taantumuksellinen
porvaristo ryhtyi kiireesti etsimään
itselleen uutta .Isäntäu. Sellaisen löy­täminen
ei tuottanutkaan suuria v a i ­keuksia,
siim oUban Yh­dysvallat
Julistautunut kommunismin
leppymätr.ömäksi viholliseksi Ja n a t s i -
iäisten maaiimanvalipittajien mant­telin
perijäksi.
tMaämme taantumuksellinen porva­risto
o n nähnyt suuren ivaivan yrittä­essään
sodan Jälkeisinä vuosina t u n ­kea
niiaatamme länsimaisen isota- ja
pulatalouden plhteihhi. Ja täytyy
myöntää, että he ovat siniä puuhassa
saavuttaneet melkoista menestystä.
Sooml on ulkomaankauppansa j a a -
merlkkalaisten hallitsemalta Jälleen­rakennuspankilta
ottamiensa la nojeh
kautta lujasti sidottu doliärippäoman_
vanaveteen.' Öeh mukana on aste
asteelta lisääntynyt amerikkalaisen
sotapoUtilkan ja elämäntavan vaiku^
tus maassamme. v, . .
Suo-men taantumusporvaristo on
menetellyt juuri siten kuin toveri
Stalin totesi iNKP:n X I X edustaja­kokouksessa.
Se on heittänyt kan­sallisen
Tiippumattomuuden ja suve­reenisuuden
lipun y l i laidan. Tällä
kertaa porvaristo myy kansakimnan
oikeudet Ja riippumattomuuden dol­lareista.
PORVARISTON USKOLLISET
T U K I J A T
Taantumusporvariston uskollisiiui
tukijoina ovat olleet tannerilaiset o i -
keistososialidemokraatit, joista Tan­ner
ja monet muut Jo vanhassa typ-väenpuolueessa
saarnasivat loukka*
taistelusta luopumisen politiikkaa Ja
tyrkyttivät yhteistoimintaa ponraris-ton
kanssa.
Luokkasodan päätyttyä tanner Jäi­set
ryömivät koloistaan esille, kaap­pasivat
valkoisen terrorin Buojassa
työväen yhteisvoimin ihankkiman o-malsuuden,
työväentalot, kirjapai-riöt
ja vielä vanhan sosialidemokraat­tisen
puolueen: nimen ja ohjelman­kin.
Tämän he tekivät johtaakseen
joukkoja harhaan, sillä tosiasiassa
tannerilaiset johtajat hylkäsivät a -
lupperin vanhan ^öväenpuolueen
kaikki taisteluperinteet Ja vuonna
1932 he katsoivat ajan tulleen luopua
muodollisestikin .vanhan työväenpuo­lueen
ohjelmasta Ja samalla siis so-skdismUi
periaaatteistakln.
^äsmerUaiselle deniag<^ialle on
Icuvaavaa, että he sahoissa ovat se-'
liitäneet olevansa "rauhallisen kehi­tyksen
kannattajia", mutta teoissa
ovat osoittautuneet yltiöpäisen selk-kailuspdan
innokkainuniksi ajajiksi
jopa niin, että Tanner itse joutui so-tarikoksistaian
tiilenpäitä lukemaan;
TanneriiaisiUs rauhallisen kehityk­sen
apostoleille lankeaa sellainenkin'
.kunnia että heidän johtamansa puo­lue
pii ainoa sosialidemokraattinen
puolue maailmassa, joka osallistui so­taan
• Hitler-Saksan, puolella.
Tannerilainen koplakunta esitatyy
tänä päivänä kaikkein ixmokkaimpa-na
amerikkalaisen sotapolitiikan k a n .
riattajaha maassamme. Heitä ybdis-tää
amerikkalaisiin sodanvalmisteU-joiL-
iln silmitön viha sosialismin maa­ta
Ja ikommuniisteia kohtaan.
Puhuja selosti sitten Suomen kom­munistisen
puolueen syntyä j a k e ­hittymistä
Suomen työtätekevän kan­san
taistelun Järjestäjäksi Ja Johta­jaksi.
Hän totesi, kuinka kpmmu-nistlen
j a kansandemokraattien Joh­tama
taistelu paremman elämän ja
rauhanolotilan turvaamiseksi Suo­men
kansaJle, on sen työn jatkamis-
Bumia!! sas&otaan
^^janginl^^
vPaocooo. •— JlSunnan irix;Ein0maIs-t
cn antämJea :tl!^|ep fl^
v^t Bunnan JQU^t syntymään eim-retmnaUa.
voimalla ahdistamaan
Chlangln rosvojoukkoja. Jotl$a toimi­vat
Bunnaa akieeUa. paettiiaan a i ­koinaan
Kiinasta.
Nämä xosvdjotikot ovat viime a i ­koina
laajehtanieet toimialuettaan Ja
yjöAJtaan että ne ehkä pyrkivät s i i r ­tymään
Malajiin. 'Näiden xosvoiavk-kojen
tukikohtaan tuotaan Jatku­vasti
aseita Ja varu^eita, t o d e n^
köisestl Formosan saÄreka.
Nämä rosvojoukot suoranaisen
ryöstön Ohella takavarikoivat p a i k a l ­lisiin
a s i d d t a t t t a h ^^
vikkeensa j a Jättävät tilalle aivotto-^
mia lappusia joissa sanotaan: "Ame-
•rikkalalset maiksavat".'
SITÄ
— J A
Eräälle, vanhalle naiselle ^
tiin olutta ensänmälsen kertaa MI
pen eläissään. K u n hän oli sitä ha
tellut. Ja maistellut puhkesi hän
polksi: '
— Miten kummallista? Täaäi
see J a maistuu täsmälleen J_
seita kuin se lääke, mitä minunniki
vainajani nautti y l i 30 vuodenojaii
eikä se auttanut häntä lalnkaak
ASIALLINEN SYY ' '
Tompsonni käski Johanssonia
Iälliselle, mutta Johansson ei .
kaan. K u n Toiripsoh semaavan"^|
ran näki Johanssonin kysyi hän-
M i k s i sinä et tuUut/
Aliloin k u n minä kutsuin'sinua?
r - Vartoohan kun muistelen,.,,
se pii siksi, että minun el ollut
ja
Tanunikaon 26 pnä jnlkalsl
M o ^ v a n Pravda.^N.Hohlovin klr-
JoUoksein. Jonka otsakkeena «ip
'^irja, Jpka sial^s|aa ameiikka-la^
et hyö^cä^Jät?. ^Unä^J^^
lään New Yor^^ssa^^
tuidtehm amerftkal^sen sano-inaleiitimieben
I. F . Stonen kir­joittamaa
tcmsta ''Koreaa sodan
kolibsslentakainen historia".
Alussa Stone, kuten monet muut
amerikkalaisvert tiedon antojen ek-seyttämät
ihmiset, ker-tamttksliri
''konuriuriistien hyöickäyk-sestä",
Hohipv ka;jplttää' Mutta tut­kittuaan
tarkemmin englantilais-amerikkalaisiakln
tiedötudähteitä
Stone t a r k i s t a a ' E t i s e t katsantokän-
P E L A S T A K A A ROSENBERGIEN ELÄMÖI
Rabbi Abraham Felnberg j a Globe and JMail-iebden raipörtferi J . V . McAree,
yhtyivät vUme viikolla väatlmokseen, «ttä Ethel j a Julius Rosenbergin kno-iemantuomio
mnutettaisiln. Kansallinen armahduskoniitea ön antanut ke-tioitoksen
uuden armahdusvaatimustnlvan ^rjestamiseksL Yksltyiaiä^
järjestöjä kehoitetaan lähettämään kirjeitä Ja sähkösanomia presidentti
£isenhowerille,- Ja vaatimaan hiissä Rosenbergien' ärthatltamlsta. " " '
ta, jota suorittivat Suomen puna­kaartilaiset
35 vuotta sitten j a siinä
työsfsä sankareina kaatuneiden muis­ton
kiumioittamista. .
RAUHAN RINTAMAA
VAHVISIXTTAVA
Suomen työläisillä on katkeria k o ­kemuksia
sliitä. etiä jouklcöjeh passii­visuus
el johda ainoastaan elintason
alenemiseen, ivaan myös deniokraat-tisten
oikeuksien polkemiseen j a r i ­kolliseen
sotaan kiiten tapahtui 1930-
luvulla.
On plemas^ rUttävästi^^t^
sUtä, . että' taantimu^iir^^
Jälleen pettää kansaa, kietcm. se v a l ­heen
verkkoon j a viedä uuteen so­taan.
S&si k a n ^ n p n entisti yalp-paanunin
seurattava tilanteen kehä-
:tystä ja. puututtava akt.ivisesti asioi­h
i n . Raiäian rantama on k y l l i h vahva
estänaään sodanvailmistehjpideh rli-kolhsten^^
uhiiiteln^
totesi inihiijä lopuksi.
T/ljaisuudessa es:ttivät inusi^kioh-jelniaa
H e l s i r i g l n TY soittokunta ja
Kiilienjp-k'^^^ IfJsäk^i esiintyi nup-rlsdh
puh^uoro Ja J^yryrt naiset v o i -
misteliyat.' Lukuisia : tenveihdyksiä
esitettiin lopuksi lavalle nousseille
punafcaartäais^^ edustajTil-le.
Mtiistojuhla päättyi 'Kansainvä­liseen:''
'y.^
tahsa; Muutamissa kirjansa lu'
hän esiintyy syyttäjänä, joka paljil
;baa amerikkalaisten hnperialisfe
juonititelut heidän aloitettuaan t
- dan Koleassa kootakseen riikauic
miljoonikoille j a miljaardimiehille.
: etone vilttaä*;ÄSriefikan ja Engkfg
nin hallitusten virallisten edusta;
lausuntoihin, lainaa syngmanrL-läteten
sot^kiihoituspuheita ja
tää useita, munita todistavia asii
joja jotka osoittavat, että jo
koita o l i ol&nassa suunnitelma
käyksen aloittamisesta Korean
sahdemokraattista tasavaltaa
taan. Stone lainaa MacArthi
erään läheisen virkamiehen
Jotka tämä lausui Korean sodan
simmäisenä päivänä: "Nyt on tai
timub vakava asla. Eteiäkorealai
ovat hyökänneet Pohjois-i
Stone osoittaa THiidysvaltain
laallisten suunnitelmien seikkaii
teen Korean sodassa. Hän huomai
taa, että ylistetty amerikka
atomlstrategia on vanhentunut.
-Trumanin j a Achesonm unel
sellaisen' voiman muodosi
johon nojautuen olisi voitu
Moskova Ja sen mukana puoli
ilmaa ehdottomaan antautumisi
ovat haihtuneet taivaan tuuliin
rean yläpuolella. Amerikkalaiset
kiviat voivansa saavuttaa voiton
reassa käyttäen laajassa, mitassa
loin sotalaivastoÄ milloin Ien
ta. Mutta vastoin heidän laske!
Amerikflui aseelliset: voimat <
sineet Koreassa kaikkein raska
man tappion koico olemlssaoidnsa
•kana. -Hohlov lausuu lopuksi:
reaa kansan urhoollinen taisti
Amerikan imperialismia Vastaan
merkityksellinen maailmanhisto!
llsestl. Korean kansandemokraa
nen tasavalta ei ole ainoastaan
tänyt Yhdysvaltain aseellisten
mlen rikollista hyökkäystä, vaan
on myös tuottanut niille kiinalaisi
vapaaehtoisten avulla vakavan
pion.
— Canadassa oli 57.997 mailia ;
ta tietä vuonna 1950.
Tällä kerralla aiJornme"lstua toisen
lousuilla tuleen".
Otsikossa ilmenevä asia on nimit-
;äin sellainen, että se tapahtuu ^ -
-palla tavalla n i i n rapakon takaisessa
uhatjärvien maassa kuin täällä " k a u -
illssa ja nunassa" Canadassakin, j p -
;en Voimme käyttää hyväksemme
jucmen Vapaa Sanan Suihkun "hou-
•uia".-
Sitäkin suurenimalla Syyllä koska
samaa "ankkaa" oh lennätetty ja
livan samassa tarkvituksessa tässä-icin
maassa j a yleensä amerikoissa,
i u i n Suomessa ja läntisessä Euroo­passa.
Näin "suihku" siltä ankan lentämi­sestä
kirjoittaa:
Olemme kuuUut monen Ihmisen
irvostelevassa hengessä lausuvan lä-iiimmäisestään:
kävelee kuin ankka.
Koska tätä sanontaa käytetään a r ­kena
Ja .kaikkialla, ,sisältyy siihen
ihneirien olettsunus. pietetään i h ­misten
tietävän kuinka ank'ia käve­lee.;
.
Mutta kuinka moni ihminen tietää
kuinka ankka lentää No n i i n —
el. tiedä. Eikä tiedä edes tämän Jäl­keenkään.
Sillä vohnme valaista vain
kys3miystä, miten uutisankka lentää.
Luultavasti ankka eroaa melkoi­sesti
kirjekyyhiysestä. Uutisankka
ainakin eroaa siinä suhteessa, että se
el lennä suuikaan takaisin kotitak­kaansa,
vaan aivan vieraille ilopull-le.
Esimerkiksi United Pressin lihava
ankka professori Bervenistä lensi
Suomessa moniin porvarillisila ja
sosdem-sanomalehtiln. <nun. Cana-daan.
— allek.)
tMutta uutisankka eroaa klrjekyyh-kysestä
vielä huomattavammin siinä,
että se. uutlsankfeUi voi lentää kuol-leenakln.
\
Keskiviikkpna tamniikuim 14 pnä
kertoi tukiiolmalalnen Aftonbladet,
että ruotsalainen professori Berveh oli
1948 kutsuttu tutkimaan kenraali­eversti
Zhdanovia, j a että Beryen oli
todennut hänen sairastaneen paran-
Jtumatpnta syöpää. Syyte mpakoya-laisia
lääkäreitä vastaan 1953 siitä,
että he olisivat murhanneet 2Uidano-vln.
näytti siis perin aiheettomalta.
Uutisessa mainittiin lisäksi, että B e r -
venin olivat kutsimeet MoskpVaan
neuvostoliittolaiset lääkärit. Jotka nyt
-ovat syytettyinä Jääkäriprosessissa.
Tämän jutun levitti samana päivänä
Suomen lehdille U P .
Torstaina, tammöuaun 15 pnä le­vitti
STT Madrasista (Intiasta) "Reu­terin
tiedon, jonka mukaan profes­sori
Berven piti mleliituvituksellisiB-na
"tietoa" 25hdanovln parantumat­tomasta
syövästä, hän ei ollut mair
nihnut potilaansa nimeä, jä hänen
kutsujansa eivät olleet nyt syytetty­jen
lääkäreiden Joukossa. Tämäkin
tieto ennätti Suomeen, jopa levitä-k
l n jonkin verran, mutta sitten tuU.
perjantai. "'
Perjantaina, tammikuun 16 pnä
Vapaa Sana paljasti, etusivullaan
United Pressin valheuutisen Ja osoit­t
i esimerkillä se vaikutuksen lehdis­töön
(Aamulehteen).
(Mutta samana perjantaina tukhol­malainen
Svenska Dagbldfiet Julkai­si
sähkeen Intiasta, Madrajsista^ j a
selitti, että professori Berven pii
myöntänyt lontoolaiselle The Time­sille
hoitaneensa Zhdanovia. Venä­läiset
lääkärit olivat, sanottUn säh-,
L'jessä Bervenhi kertoneen, hoitaneet
Zhdanovia oikein Ja parhaitten käy­tettävissä
olevien menetehnlen mu­kaan.
J a samana perjantaina lähetti
United Pressin Suomen-osaston Joh­taja
Mats' pLimd|qyist Vapaan Sanan
päätphiiittajalle kirjeen, jonka tämä
sai lauan^iha. Kirjeessä sanottiin,
että haluttiin tehdä j Ä l oikaisua.
Ensiksi, että /UP ei suintoan harjoita
valhekamppaUua väah ainoastaan
Jätiää tarltstamatta levit/tämiensä
.tietpjen. o^eaperäisyyden. Toiseksi,
että Berven öll Teesille myöntänyt
hpitsmeen^ Kirje päät­tyi
jetitouteMii,^. että U P e i rohkene
ptfe?a kantaa The Times t a iV
prpfe^ori J^aierveii totta vai ei.
!S|Ut^tä jsaipian perjantaina Lon­toossa
ei jfe^rdetty sen jtaremm per­jantain
i c i h e d e l i ^^
The.T^Efiesista.n^^
venin ihaastattelua. » ;
jrasänianaperjahtahia ankan läh-töbäl^,
tukhptoalaLnen Aftonbladet,
oli -pt&elinyhtoyde^^ ja
professori BexVen i ^ t t i nimenomaan
että hän e i ollut, mahdianut eikä tule
mainitsemaanka^ nimeä.
lauantaina, tammikuuri^;^^ pnä
useat iehdet,. hubiirh
iltana sfuamastaan Sirr-Beuterin säh-iceestä
j a t k b i v a t / k i y k e s ^ rauhassa
kertomusta p r o f ^ s ^ haas­tattelusta
.The Timesissä.
itiauantaiha kulteoichi viisaimmat
;fcUten. HdsingUi Sanpmat sotivat
Jo asian oikein.
jpauäntaiti l e h d c ^ (perjantai-ilta-na>
^ p l a i s l l i t t p l a l n e n sanomalehti
Ilkte-iJputui v a l i o n ongelman eteen.
Sillä oli edessään' .Vapaan Sanan
syytös. y a l h ^ k s ^ P } ^ oli
sähke professori Beryenin haastat­telusta
TOe T i m e s i ^ j a sillä o l i
STT-Reuberin pmmtus, että The
Thnesin haastattelua el koskaan o l ­lut
^pahtunutkaan, J
•nkka ratkaisi pulmiansa viiden
palstan etusivun . jutulla. Joka o li
otsikoitu:
"ZHDANOVIN HOITO O L I
PARAS
TÄÄ R U O T S A L A I N E N JERUKÖi»-
lAÄBiXJElI PgElOP. BOERVENIV
iJa alla oU ensin sähke Bervenin
haastattelusta.The Timesissä Ja sen-
Jälkeen sähke, että mtä ei ole t a ­pahtunutkaan.
EdelUnen sähke oli
lihavalla kuhden palstan er
donnalla, jälkimmäinen petiitti 1
keillä pllicutelsstlnä.
/ Sunnuntain lehdessä, taöm
18 pnä (siis toimituksessa jo lau
tai-Utana) edessään kaikki
sälikeet, Vapaan Sanap syytös. J
slngln Sanomain selostus jne.
lä-Suomen Sanomain päätoimitti
pakinoitsija -Aku filosofoi:
"Professori Bervenin lausunnt|
ta päättäen . venäläisjuutalas|
lääkäreitä vastaan esitetyt sy
set rikollisesta menettelystä
ainakin Zhdanovin tapau
penis£e(ftbomia. K u n Zhd
•tauti o l i vakavaa, johti se
maan, eivätkä lääkärit voineet J
le mitään — hekin ovat vaini
mislä".
J a juuri tätä varten Af toii
United Pressin uutisankka lensi
Sunnuntaina oli' myös Vapaa
nan vastaus United Pressille.
J a sunnuntaina — osittain joj
antaina — oU lehdessä United
shi uusi Juttu raivoisasta taist
Sa£DL:ssä Ja SEP:ssä.
Ettäkö olisi pitänyt sUtäkin puhti
Se United Pressin kertomus on i"
lä rumempi tarma, kertomus
kuin uutisankka — matelee.
Riittänee kun sanomme, että
käll Canadan supmalaiset ovat M
symyksessä, n i i n torontolainen '^1
kan sana puhalsi lisää tuulta anl^|
siipien alle. Julkaisten Bervenin "
tusta kaikki ne osat mitkä on
valheeksi Ja peruutettu, mutta
julkaisematta kaikki oikaisut ja
ruutuiaet.
Siten se taas kerran tot^i
vaxisa vain valheen j a vihan
— täysin moraaliton.
K u n Pekka valheiden perään,
kaisee: 'Mitähän nyt Moskovassa i
notaan sopisi sen johdosta j
syä myös sitä, että mitähän nyt'
kan sanassa sandtaan.
Turha kuitenkin kysyä, siellä «i|
nota mitään, k u n e i ole mitäättf
nomlsta, tyhjä k u n ei pala pif
kaan. — KulkurL