Vapaus, August 17, 1961

              Sivu 2 ; Torstaina, elok. 17 p. — Thursday, August 17, 1961
VAPAUS
( L I B E f i ^ ) — Independent Labor
Organ of F i n n i s h Canadlans. E s -
tabllBhed Nov. 6, 1917. Authorlzed
as second class mail by the Post
Office Department, Ottawa. P u b -
lished thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Cpmpany^Ltd., a t 100-102
EUm St. W . . Sudbury, Ont„ Canada
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorlal Office OS. 4-4265. Manager,
E. Suksi. E d i t o r W . E k l u n d . M a i l i ng
address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising rates upon application.
Translation free of charge.
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: i vk. 8:00 6 kk. 4.25
3 kk 2 50
y h d y s v a l M s s a : l vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Haasteryntäyksellä hyvä alku
Lehtemme haasteryntäys näyttää alkaneen hyvin. Luke­mattomat
lehtiemme kannattajat "ovat tehneet lahjoituksia.
Se on erittäin hyvä osoitus siitä, että lehtemme työvaen-lehtenä
on saanut osakseen ymmärtämystä. Tämä ei -suin­kaan
merkitse sitä, etteikö pahaa tarkoittamatonta nurinaa­kin
kuuluisi kamppailun johdosta.
Tässä on kuitenkin todettava, että kapitalistimaissa työ­väenlehdet^
eivät ole koskaan liikelaitoksina kannattaneet.
Tämä on käsitettävä kun ajatellaan sitä, että kapitalistinen
järjestelmä sellaisenaan pyrkii tuhoamaan kaiken sen, joka
esiintyy kapitalistista riistoa vastaan ja puolustaa työtäteke­vää
kansanosaa. •
Tässä yhteydessä on mainittava, että lehtemme on kär­sinyt
suuren menetyksen sen jälkeen kun "Mine Mill 598
''News"-lehteä lakattiin painamasta painossamme. Näin me­netettiin
noin $4,000 vuositulot. Se, että lehteä lakattiin pai­namasta
painossamme ei suinkaan johtunut liikkeestämme.
Valitettavasti on todettava; että vaikka lehtemme ei miten­kään
sekaantunut tämän lehden poliittiseen kantaan, niin
siitä huolimatta menetinune tämän lehden painattamisoikeu-den.
Työväenlehdet ovat jatkuvasti kärsineet vainon johdost^
Suomalaisille työväenlehdille tämä on tuttua. Suomessa tuo­mittiin
taloudellisen painostuksen lisäksi lehtien vastaavia
toimittajia vankilaan. Kuvaavaa oli se vaino, mikä vuosisa­tamme
• alussa kohdistettiin Helsingissä ilmestyvää "Työ-mies"-
lehteä vastaan'. Siihen aikaan sen toimittajana oli Mat­ti
Kurikka. Mikä Kurikka myöhemmin oli poliittisesti, ei
suinkati' muuta asiaa,- sillä "Työmies" olityöväenlehti ja sitä
kohtaari osoitettu vaino on kuvaavaa. "Suomen poliittisen
työväenluokan historiassa" sen kirjoittaja Y. K . Laine kuvaa
silloista tilannetta' mm. seuraavalla tavalla:
"Ristiriitaa kärjisti Kurikan vastustajain väkivaltainen
menettely häntä kohtaan. Hänet julistettiin 'isänmaan ka­valtajaksi',
hänen ja monen muunkin työväenpuolueen joh­tomiehen
silmille syljeksivät herrasmiehet Helsingin kaduil­la,
häntä lyötiin takaapäin kepillä päähän, ja Malmillakin
hyökättiin hänen kimppuunsa. Hänet leimattiin ostetuksi
maankavaltajaksi, ja hintakin arvioitiin 8,000—10,000 mar­kaksi;!
Ruotsinkielisissä lehdissä annettiin vihjauksia, joita
Valpas sanoo jossakin, voidun käsittää osoitukseksi, että 'io-tain
voisi nitistää pois päiviltä'. Reeni Roineen johdolla heit­tivät
ylioppilaat Kurikan ulos Suomalaisesta Teatterista sen
iltanäytännöstäi jossa hän oli 'Työmiehen' lähettämänä ar­vostelijana,
ja käytävillä tehtiin ruumiillista väkivaltaa isän^
maallisen poliisimestarin johdolla toimivan; poliisin puuttu-matta^
asiaah.'Lopuksi täytyi Kurikan leikkauttaa komea tuk­kansa)
ja partansakin saadakseen tuntemattomana olla rau­hassa.!
Työväki puolesaan pani 19. 2. Kurikan kunniaksi toi­meen
'suuren mielenosoituksen kukkakulkueineen, johon otti
osaa yli 3,000 henkilöä, ammattiyhdistyksen kuoro kävi hä­nen
luonaan laulutervehdyksellä ja Kurikan työhuone toimi­tuksessa
täytettiin kukilla. Kun vielä 'Työmies' puolusteli
häntä, ei sille annettu painokoneen käyttöön tarvittavaa säh­köä.
Johdot katkaistiin ja koneet pysähtyivät. Ne korvattiin
kuitenkin miesvoimalla. Päivällislomansa aikana kävivät kä­sityöläiset
painossa vääntämässä konetta vauhtipyörään
kiinitetystä kammista, ja illalla 'hoitivat työstään vapau­tuneet
rakennustyöläiset saman tehtävän
Tähän ei jäänytlehteä kohtaan aloitettu vaino: Nyt kiel­lettiin
sanomalehtipaperi lehdeltä, jonka johdosta meille ca-nadalaisillekin
tunnettu A. B. Mäkelä kirjoitti: "Jos paperi
loppuu, painetaan 'Työmies' vaikka vanhoihin paitoihin."
Tällaisissa tapauksissa luokkatietoisten työläisten" keinot
eivät loppuneet. Tästä kerrotaan samassa.kirjassa mm. seu­raavasti:
:
"Hämeenlinnasta sai vihdoin eräs suutari L. N. hanki­tuksi
paperia ilmoittamalla petollisesti tarvitsevan sitä 'Jal-kineseppä'-
nimistäammattilehteä-varten, jota hän sanoi ryh­tyvänsä
julkaisemaan . . . "
Tähänkään ei päättynyt vaino. Niinpä kerrotaankin, että
lehden toimitus, häädettiin. Vainon johdosta lehden velkakin
lisääntyi 2,000 markalla, joka siihen aikaan oli huomattava
rahasumma.
Kaikesta tästä vastustuksesta huolimatta Työmies jatkoi
ilmestymistään ja Suomen luokkatietoisen työväenliikkeen
aatteellisena esii;aivaajana sillä oli historiallinen merkityk­sensä.
•
Tämä on"vain pieni esimerkki siitä millaisten vaikeuk­sien
edessä olivat Suomen työväenlehdet. Eivätkä niiden
vaikeudet ole vieläkään loppuneet.
Siirtolaiset perustivat lehtemme työväenlehdeksi. Sen
tärkeimpänä tehtävänä oli työväenaatteen levittäminen työ­läisten
keskuuteen ja työläisten elinehtojen puolustaminoh.
Sitä on lehtemme jatkuvasti tehnyt. Työväenluokasta Vapaus
onkin' ammentanut elinvoimansa. Sen juuret ovat syvällä
Ganaclan suomalaisen-työväenluokan keskuudessa ja ellei
asiaTiiin olisi, ei se myöskään olisi voinut ilmestyä.
L;ehtemme on aina kannattanut Canadan työläisten tais­teluja
elinehtojensa puolesta. Se on ainoa~Canadas.sa ilmos-tyvä
b l i t i , joka- on aina'horjumattomasti kannattanut unio­nistista
liikettä. Metsätyöläiset, kaivostyöläiset, rakennus-y.
m. työläiset tietävät tämän varsin hyvin. Ei yksikään ainoa
muisCa Canadassa ilmestyvistä suomenkielisistä lehdistä olo
puoli^stanut työläisten oikeuksisa huolimatta siitä mitä he
ovat sanoneet.
Ei varmaankaan ole kerskumista jos sanomme, cUa ur-heiluasioiden
selostajana Vapaus on näyttänyt johtavaa o.saa.
Lehtemme tulee edelleenkin tekemään samoin.
Ei yksikään toinen. Canadassa ilmestyvä suomenkielinen
lehti ;ole varauksettomasti kannattanut järjestettyä rauhan­liikettä.
Vapaus tulee; edelleenkin horjumatta taistelemaan
rauhan puolesta.
Qn selvääkin, että Vapautta eivät tue pankit eivätkä mil-joonakorporatiot.
Sen turva on yksinomaan työväenluokassa.
Kuten alussa mainittiin, kamppailu alkoi hyvissä mer­keissä.
Vallan hyvin tiedetään, että monet lehtemme kannat­tajat'ovat
työttömiä ja heidän on vaikea antaa aineellista
tukea; lehdollemme. Lahjoittajien joukossa näkyy myöskin
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
F r e d H a k a l a , M a t t a w a , Ont., täyt­tää
e l o k u u n 18-pnä 70 vuptta.
O s k a r i S a l m i , Webster's Corners,
B; C. täytlää tk. 17 pnä 78 vuotta.
S e n j a Järvis, Toronto, täyttää tk.
20 pnä^75 vuotta. Samana päivänä
o n Senjan j a V i e Jäi-viksen 50-viio-tishääpäivä.
M a t i l d a N i e m i , Sprucedale, Ont.,
täyttää tk. 18 pnä 78 vuotta.
Y h d y m m e s u k u l a i s t e n j a ystäväin
o n n e n t o i v o t u k s i i n ! '
Maailman suurin lehtitrusti
VHrtakäy. myös
itaan pain
.. B f s r l i i n i . — IläTSaksan uutistoi­misto
A D N i l m o i t t a a , että v i i m e v i i ­k
o l l a on o l l u t pakko käyttää kahta
bussia tavallisesti käytetyn yhdbn
b u s s i n sijaan yhä kasvavan pako­l
a i s t e n j a k o t i m a a h a n palaavien v i r ­r
a n v i e m i s e k s i itävyöhykkeelle M a -
r i e n b o r n i n valvonta-asemalta.
Tämä osoittaa miten tehoton se
propagandabarriääri on, j o n k a Län­si-
Saksan sotilaalliset j a kostonhi­moiset
p i i r i t ovat asettaneet pako-l
o i s v i r r a n estämiseksi länsivyöhyk-keellä
sanoo A D N .
S t a n d a r d i t y y p p i s i i n itäsaksalai­s
i i n busseihin mahtuu 58 matkusta-
•jaa. ;
Kookkaasta, sinisilmäisestä '59-vuo.
tlaasta miehestä tuli viime maalis­kuun
1; pnä mahtavin lehtimoguli-jonka
maalima on: m i l l o i n k a a n t u n _
teunt. Tuona päivänä brittiläinen
Cecil Harmsworth K i n g . Daily M i r -
ror' Nevvspapers-yhtymän johtaja, i l ­moitti
37 m i l j . punnalla ostaneensa
jättimäisen Odhams Press-yhtymän
osake-enemmistön, joka puolestaan
itse oli syntynyt kaksi vuotta a i k a i ­semmin
suurisuuntaisen nielaisu.
operation tuloksena.
Kaappaus toi hänen hallintaansa
kaksi päivälehteä, joiden yhteinen
painos on y l i k u u s i miljoonaa kap­paletta:,
k a k ^ sunnuntailehteä, joita
myydään lähes 11 n i i l j . kappaletta
viikossa; yhden päivittäin ilmesty­vän
urheilulehden j a n o i n 250 a i k a .
kauslehteä j a muuta julkaisua, joita
kuukaudessa jä viikossa myydään
kymmenen miljoonan painoksina.
u u d e l l a yhtymällä on y l i 97;000.-
000 punnan osakepääoma, sen palve^
luksessa on 30 000 työntekijää, n i i ­den
joukossa y l t 1,200 lehtimiestä.
Tämä valtava lehdistön monopo­l
i s t i n en keskittyminen tapahtui het^
kellä, j o l l o in Pleet Street (Lontoon
ns. lehtikatu) ei ollut vielä ehtinyt
kunnolla toipua siitä "News Chro-nicle"_
lehden "murhasta", joka mak­soi
300 lehtimiehelle j a 3,000 k i r j a l ­t
a j a l l e heidän toimensa.
7.-
aruusle
ei saa
K i r j . A . B A R A S I I O V .
Moskova. ^— N o i n kolme v i i k k oa
J u r i G a g a r i n i n avaruuslViatkan jäl­keen
tapasin eräässä Sotshin me-renrantapuistossa
Herman T i t o v i n.
A v a r u u s m i e s t e n joukko o l i . s i l l o in
l o m a l l a j a he nauttivat vapaudes­taan;
vapaina harjoituksis*a, anka­r
a s t a päiväjärjestyksestä j a lääkä­r
e i d e n valvonnasta kuin lomalle
päässeet koulupojat.
S i l l o i n ihmiset t a r t t u i v a t vielä a h ­n
e e s t i jokaiseen ensimmäistä ava^
ruusmiestä koskevaan sanaan. K u n
me lehtimiehet keskustelimme toi­sen
avaruusmatkan t u l e v i e n ehdok­k
a i d e n kanssa, meidän o l i vaikea
saada itsemme käsittämään, etla
j u u r i j o k u näistä aivan t a v a l l i s en
näköisistä nuorista miehistä piiin
k i r j o i t t a i s i uuden sivun avaruuden
valloitu-ksen historiaan.
Herman T i t o v i n löysin lentopallo­kentän
luo* a. K u n k y s y i n T i t o v i l -
ta, m i k s i hänen nimekseen on a n ­nettu
Herman, hän h y m y i l i j a sa­n
o i : Minkä s i l l e v o i t . Isäni on opet­t
a j a ; Hän o n suorastaan kiihkeä
P u s h k i n i n i h a i l i j a . P u s h k i n i n ' P a ­t
a r o u v a n " Herman On hänen l e m -
p i s a n k a r i n s a ja Zemfira Pushki­n
i n runoelmasta hänen lempisanka-r
i t t a r e n s a . Hän o n mitä puhdasve­r
i s i n venäläinen, mutta sisarestani
j a minusta on t u l l u t Z e m f i r a ja
H e r m a n .
H e r m a n ei o l l u t halukas puhu­maan
itsestään, koska hän t u n s i,
e t t e i o l l u t vielä mitään tehnyt. —
M i n u s t a ei t u l l u t h i s t o r i a n o p i s k e l i ­j
a a siitä syystä, että heti koulun
jälkeen menin lentäjäksi, kertoo
Herman.
Y r i t i n udella H e r m a n i l t a , miltä
t u n t u i hänen ensimmäihen lenton­sa,
mutta hän v a i n h y m y i l i : — P i
d i n lentämisestä s en vuoksi^ että sii­nä
on nopeutta.
H e r m a n Titov yleni neljän vuo­den
aikana a l i l u u t n a n t i s t a y l i l u u t ­n
a n t i k s i . Nuorisojärjestön toimi­kunnan
jäsen hän o l i myös j a l e n ­tueensa
komsomolin nuorisotoimi­kunnan
s i h t e e r i . Hän o l i . hyvä ja
u s k o l l i n e n toveri. Hän h a r r a s t i pal­j
o n u r h e i l u a , e r i t y i s e s t i y l e i s u r h e i ­l
u a . Aina hän o l i terve, vahva ja
virkeä.
K e r r a n hänet käskettiin rykmen­t
i n lääkärin luo. Tämä t u t k i häntä
toista t u n t i a j a k y s y i l o p u k s i:
— Haluaisitko lentää raketeilla?
— Kukapa e i h a l u a i s i!
— No n i i n . Mene j a odota. E h ­kä
s i n u t pyydetään.
E l o k u u s t a j o u l u k u u h u n 1960 Her­man
oli tämän lyhyen, mihinkään
velvoittamaUoman lääkärin l a u s u n ­non
varassa. Maailman ympäri len­teli
Neuvostoliiton: s g u t n i k k e j a ja
avaruusaluksia, lehdistä saatiin l u ­kea
mitä : m i e l i k u v i t u k s e l l i s i m p i a
s u u n n i t e l m i a ihmisen avaruuslen­nosta,
posti toi Moskovaan tuhansia
kirjeitä, joissa pyydettiin päästä
lentämään avaruuteen, mutta H e r
man v a i n odotti j a odotti.
V i h d o i n hänet k u t s u t t i i n Mosko
vaan. Jättäessään hyvästit nuorel-sellaisia,
jotka ovat vanhuuden
niukalla eläkkeellä, mutta ovat
kuitenkin antaneet roponsa
lehtemme hyväksi. Työssäole-vat
ovat lahjoittaneet runsam-min
ja osoittaneet siten horju­mattomasti
tukevansa leh­teämme.
Kaikki merkit osoit­tavat,
että kamppailun tavoite
$7,000. tullaan saavuttamaan ja
ylittämään. ;
Ie v a i n i o l l e e n hän a j a t t e l i joutu.van-sa
muutaman päivän k u l u t t u a ava­ruusmiesten
joukkoon. Mutta Mos­kovassa
häntä odottivat lukematto­mat
lautakunnat, v a l k o i s i i n takkei­h
i n pukeutuneet ihmiset, tavallis'3t
s i v i i l i p u k u d s e t ihmiset, tarkkaavai­set
j a vähäpukuisct ihmiset.
Me tiedämme jo, m i t e n J u r i Ga^
g a r i n i a t u t k i t t i i n . Maailman en­simmäinen
avaruusmies kertoo siitä
k i r j a s s a a n " T i e avaruuteen". Sa­manlaisen
valmennuksen on j o u t u ­nut
käymään läpi myös H e r m a n T i ­tov.
Saattoi käydä n i i n , että lääkärin
keskustellessa hänen kanssaan vas­taanottohuoneessa
syöksyi, . i k k u n a s ­ta
huoneeseen jalkapallo. Toisi­naan
hänet pantiin ratkaisemaan
j o k i n vaikea tehlävä j a sillä aikaa
j o k u melusi käytävässä, kävi huo­neessa,
pöydällä soi p u h e l i n ym. Jos
avaruusmiesehdokas sattui vavahta.
maan tai hermostumaan, niin l ie
avaruuteen sulkeutui hänen edes­sään
ainiaaksi. Toisinaan hänen
eteensä asetettiin suuri paperiliu.s-ka,
jossa o l i 25 mustaa j a p u n a i s ia
neliötä. Jokaisessa neliössä o l i k a k ­s
i lukua. Hermanin p i t i heti löy­tää
neliö, j o k a sisälsi numeron 1, ja
24, t a i 3 j a 22 j n e . — a i n a siten, e i ­tä
yhteenlaskussa t u l i s i 25.
Avaruusmatkaehdokkaat väheni
vät. Minkäs voit!
— Minkäs voit, s a n o i h e i l l e lääkä­r
i . Olette k a i k k i terveitä, mutta
terveistäkin on löydetty k a i k k e in
terveimmät. •
V i h d o i n heidät kerättiin kaikki
yhteen avaruusmiesten osastoksi.
K a k s i heistä tuntee j o koko maail­ma.
Ensin he k u v i t t e l i v a t että h e i l ­lä
ori j ä l j e l lä vain avaruusaluksen
j a a v a r u u s i l m a i l u n t u t k i m i n e n , ja
he ovat v a l m i i t istuutumaan raket
t i i n . ' Mutta täälläkin heitä odotti­vat
koettelemukset.
Sälä, miten ylirasitukset ava
r u u s r a k e t i n lähdön hetkellä vaikut­tavat
i h m i s e n elimistöön j a miten
epätavalliseen tilaan i h m i n e n jou­tuu
painottomuuden vallitessa, on
. k i r j o i t e t t u paljon. Mutia dn e r i
asia o l l a siitä tietoinen j a ' e r i asi;i
kestää se. Jälleen H e r m a n j a hli^
nen toverinsa joutuivat antautu­maan
pitkäaikaiseen koulutukseen
j a valmennukseen. Heidät asetct
t i i n e r i t y i s e e n lärylailteeseen, k i c r -
rätel i i n Jättiläissenlrifuugeissa, a
s e t e t l i i n useaksi vuorokaudeksi täy-
.'in e r i s t e t t y y n hyttiin^ jossa he ci
vät voineet k u u l l a hiiskahdustakaan
elämästä, j o k a k u l k i eteenpäin ulko­maailmassa.
He astuivat hytistä
ulos" pitkä parransänki leuassa, vä­syneinä.
Ja heti h e i l l e e s i t e l t i in
r a t k a i s t a v i k s i mitä odotlarnatlomini-p
i a kysymyksiä j a he j o u t u i v a t lo-kelnään
tämän, jolta pyslyisivjit
olemaan hätääntymättä avaruudes­sa.
H u h t i k u u n 12 päivän aamuna J u ­r
i Gagarin, j a H e r m a n Titov puet­t
i i n molemmat avaruuspukuihin.
Näin p i t i tehdä, sillä m a i k a l l a len­tokentälle
o l i s i voinut tapahtua k a i ­k
e n l a i s t a . Mies o l i s i saattanut vaiK:-
kapa kompastua j a nyrjäyttää j a l ­kansa.
He olivat valmiit lentoon
molemmat. Tästä pelottomasta val­miudestaan
kapteeni Titov palkit­t
i i n L e n i n i n kuinniamerkillä.
Keskustellessamme siellä Sotshis-sa
k y s y i n , mi;ä toivoo avaruusmios
kakkonen?
H e r m a n T i t o v vastasi:
.— Tahdon / lentää Maan ympäri
muutaman tunnin, ehkäpä vuoro­k
a u d e n k i n .
K U K A O N C E C I L
I I / \ R M S W O R T H K I N G?
Hän on lordi Northcliffen veljen,
poika j a l o r d i Northcliffe oli puoles­taan
eräs Englannin suuria l e h t i -
imperiumin rakentajia vuosisatam­me
ensimmäisellä .iteljänneksellä.
Cecil Kingistä itsestään ei p a l j o n ­kaan,
tiedetä. Mies, jonka päivittäin
myydyt, v i i s i miljoonaa sanomaleh­teä
vilahtelevat kuuluiäuuksien p u ­heenparsissa,
elää Itse'', huolellisesti
Syrjässä julkisuudesta. Hän on a n ­tanut
vain yhden lausunnon asen­noitumisestaan
ja sen j u l k a i s i ame­rikkalainen
"Times"_lehtl vuonna
1955: "Minä olen riippumaton libe­raali.
Se tarkoittaa,, että voin olla
mitä haluan". ' .
Hänen omistamansa "Daily M l r -
r o r " - l e h t i heijastaa jossakin määrin
tätä filosofiaa. Sodan jälkeen siitä
tuli r a d i k a a l i l l a tavalla työväeripuo-hietta
kannattava, mutta viime vuo­sina
se on a l k a n u t luopua tästä s u u n ­tauksestaan
ja alkanut kosiskella
vaihtoehtoisesti työväenpuolueen o i i
keJstosiipeä ja konservatiivien va_
scmmistoa.
Kingistä tuli "Daily M i r r o r " —
"Sunday Pictorial"-yhtyminen omis­taja
kymmenen vuotta sitten^ L e h -
distöharrastuksiinsa: ^ yhtymä • lisäsi
kaupallisen television: ja kaksi vuot­ta
sitten se h a n k k i käsiinsä toista­sataa
aikakauslehteä j a muuta JUIT
kaisua nielaisemalla Amalgamated
Press-yhtymän.
Hänen viimeisin siirtonsa on nyt
kaksinkertaistanut tämän v a l t a p i i r in
j;t tehnyt hänestä mahtitekijän y l e i ­sen
mielipiteen keskuudessa.
Ja mitä Gecil K i n g itse sanoo v a l ­lastaan?
K u n parlamentin jäsenet
tiedustelivat häneltä yksityistilai-
.suudcssa asiaa samana päivänä, j o U
loin hän o l i kaapannut Odhamsin,
han vastasi pilke silmäkulmassaan,
että hän c i nähnyt siitä mitään p a -
iiaa niin kauan kuin valta kuului
hänelle! /
Mikä on v a l l a n lisäksi hänen mie­lenkiintonsa
kohde yhtymässä? K U t -
.suttuaan siirton.sa jälkeen yhtymän
sjhtecrit luokseen hän sanoi heille:
" M i n u n omaa asemaani osakkeen­omistajana
ei tarvitse ottaa huo­mioon".
K u k a a n ei tiedä; ketkä ovat Daily
M i r r o r and Sunday Pictorial News-papcr.
s-yhtymäu todellisifi omistajia.
Monet mahtavat osake-erät Ovat
pankkien ja vakuutu.syhtiöiden n i ­missä.
Muut ovat sellaisten peitenil
mien varjossa kuin Strand Nomi-nee.
s, jonka kä.sissä on' y l i kahdeksan
miljoonaa M i r r o r i n osaketta.
. - J o k a tapauksessa Cecil Harms-
\vorth K i n g on nyt: maailman suu­rimman
lehtiyhtymän toimiva joh­taja.
Hänen keikauksensa ..vähensi
B r i t a n n i a n - kuudesta hallitsevasta
Ichtirenkaasta yhden ja jäljelle jäi
viisi.:
Nämä ovat:. Daily Mirror-yhtymä
(osakepääoma 97 milj. puntaa),
Thomson Newspapers ( 2 6 , 5 ' m i l j ; ),
lordi Rothermeren Associated News-papers
.(20 m i l j . ) , Beaverbrook News-p
a p e r s ( l l , 4 ) milj.) j a News of the
World (9,'3 m i l j ; ) .
K i n g i n takana ovat n y t seuraavat
lehdet: "Daily M i r r o r " (painos 4,-
500,000); " D a i l y Herald" (työv..puo-lueen
nimellinen äänenkannattajai
1,407,000), . "Sunday P i c t o r i a l " ( 5 , -
275,000), "The People" (5,500,000),
"Sporting L i f e " , sekä päivälehdet N i ­geriassa,
^Ghanassa ja brittiläisessä
Guianassa.- , • ,
2 1 erilaista naistenlehteä niiden
joukossa "Womän" (3,103,000), " W o -
man's M i r r o r " (noin 2 milj.), " W o -
man's Own" (2,222,000), "Woman's
R e a r (1,300,000); 16 lasten lehteä ja
yli 200 muuta julkaisua. Viime m a i ­nittuun
p i i r i i n kuuluu esim. "Elec­tronic
Technology" ja "Farmer's
Weck]y" tai "Nursing M i r r o r " ja
"Occan Times", joista viime mainit­tua
julkaistaan A t l a n n i n valtameri­laivoilla.
T E L E V I S I O : MirroHlIa on paljon^
pelissä Associated Televislonissa, Jo.:,
ka toimii sekä Lontoossa että B i r ­minghamissa.
• P A P E R I T E H T A I T A : M i r r o r omis­taa
Reedin sanomalehtipaperiteh-taan
(osakepääoma 58 m i l j . puntaa),
j o k a on B r i t a n n i a n toiseksi suurin
j a se on hallitsevassa asemassa A n g -
lo-Canadian Pulp and Paper M i l l s -
yhtymässä.
N O P E A K E I K A US
Odhamsin kaappaus suoritettiin t a ­vattomalla
afäärlmälsellä ripeydellä
j a kovakouraisuudella. Ensimmäinen
uutinen asiasta saatiin tammikuun
26. pnä, jolloin OdhamsyÄnoitti
hankkeistaan yhtyä T h o m ^ n News-paperin
kanssa ja muodostaa lehti-kombinaatin,
joka toimii 67 miljoo­nan
punnan pääomalla.
Roy Thomson, 28 canadalaisen s a -
noinalehden miljonääriomlstaja, as­t
u i B r i t a n n i a n lehtimarkkinoille vas­t
a 1953, j o l l o in hän osti heikoissa
kantimissa olleen edinburghilaisen
"The Scotsman"-lehden. Sen jälkeen
hän hankki nopeasti itselleen oikeu­den
hoidella Skotlannin kaupallista
televisiota (Thomson on jälkeenpäin
lausunut, että se merkitsi lähes s a ­maa
kuin oikeus painaa seteleitä).
Heinäkuussa 1959 hän osti lordi
Kemsleyn lehtivaltakunnan. Johon
kuului neljä sunnuntai- j a monia
maäseutulehtiä. J a suunnilleen s a ­moihin
aikoihin, k u n "News Chro-n
i c l e " lakkautettiin, Thomson "pääs.^
t i päiviltä" kaksi ostamaansa sun­nuntailehteä
"Empire Newsin" ja
" G r a p h i k i n " .
Suunnitteilla olleen kombinaatin
toinen osapuoli Odhams Press, jonka
osakepääoma o l i 40 m i l j . puntaa, o l i
vasta 1959 muokkautunut maailman
siihen mennessä suurimmaksi l e h t i -
renkaaksi, jonka omistuksessa oli 129
lehteä, " D a i l y H e r a l d " , " T h e People"
j a "Sporting L i f e " niiden Joukossa.
M u t t a mikä oli lopultakin syynä
näihin kauppoihin? Yksinkertaisesti
•se — kuten Cecil K i n g myöhemmin
paljasti — että juuri Odhamsin ja
K i n g i n yhtymän välillä käyty tais­telu
oli alkanut arveluttaa Odhamsin
johtoa. Ilmoituskampanjan. ja mm.
l u k i j o i l l e ' a n n e t t u i h i n lahjoihin
mm. naisten lehtien lukijat saivat
i l m a i s i a huulipuikkoja — käytettiin
n o i n 400 000 puntaa kuussa ja, se a l ­k
o i käydä Odhamsin voimille. Se etsi
tukea Thomsonista, mutta silloin a s ­t
u i k i n King näyttämölle ja muutti
koko kuvan toiseksi. 250 lehteä liltet^
t i i n täten yhteen, eräät k a i k k e i n s u u ­rimmista
niiden joukossa. Samalla 37
entistä. Odhamsin lehteä "yhdistet­t
i i n " 45 M i r r o r i n puolen lehden kans­sa,
mikä merkitsi siis monien lehtien
katoamista j a jäljelle jääneiden vas..
taavaa kasvua. Täten luonnollisesti
myös voitot nousevat.
Suuri taistelu o l i siis taas tältä
osin päättynyt. M u t t a se j a t k u u t o i ­saalla.
Britannian lehtimiesliitto on
jo ilmoittanut huolestuneisuutensa
tapahtuneen johdosta .samoin 350,000
jäsentä . käsittävä kirjaltajaliitto.
Odotettavissa näet on, että lehtiä
lakkautetaan edelleen muutamien
yhä harvempien paisuneen painoksen
kustannuksella ja tämä merkitsee
työttömyytitä sekä lehtimiehille että
k i r j a l t a j i l l e .
Lopuksi todettakoon vielä, että?
Englannin työväenpuolueen äänen­kannattaja
"Daily Herald" on siis
nyt maailman suurimman lehtikon­sernin
käsissä. Cecil K i n g on itse
väittänyt, että lehti tuottaa vuosit­tain
tappiota, mutta hän o n s i l t i l u -,
vannut kustantaa sitä vielä " a i n a k in
seitsemän vuotta". Joka tapauksessa
Englannin työväenluokan vapaa ja
riippumaton äänenkannattaja on nyt
kerrassaan surkeasti tuuliajolla.
SUOMEN UUTISIA
(Helsingissä elokuun 8. p&lyänä
1961, Suomi-Seura) >— FreddentU
vktUckosen' puhe Suomen matoUdonden
Rehityksciätä. — Presldclutti Urho
Kekkonen j a rouva Sylvi Kekkonen
suorittivat ' elokuut! ensimmäisellä
v i i k o l l a Itä- Ja Kaakikois.jSuomeen
tutustumismatkan, Jonka yhteydessä
he vierailivat useilla paikkakunnilla.
Itä- j a Suur-Savon maatalousnäyt­telyn
avajaisissa Säämingissä presi­dentti
p i t i puheen kosketellen Suo­men
maatalouden kehitystä 1950Ju-vulla.
Puheessaan hän lausui m m . :
Vielä 1950-luvuUa oli leipäviljan
tuontitai*ve- (Suomessa) 250 miljoo­naa
kiloa • vuodessa. Viime vuoniia
s a a t i i n poikkeuksellisen hyvä sato
leipäviljasta . j a Jos säät eivät muo­dostui
poikkeukiellisen vaikeiksi,
näyttää^ "siltä, että tänä vuonna
säafaime melkein yhtä hyvän leipä­viljasadon
kuin viime vuonna. Me
tulemme silloin toimeen käytännöl­lisesti
katsoen yksinomaan omEtsta
maasta saadulla leipäviljalla . . . O n
täysi "syy edellyttää että hehtaarisa­don
alkanut nousu Jatkuu 1960-lu-vulla,
totesi puhuja. , ;
Karjataloustuotannossa tapahtu­nut
tuotannon lisäys on ollut vielä­k
i n suurempi kuin leipäviljan mää­r
i en kasvu. Niinpä meijerien vas^
taanottamat maitomäärät ; ovat 10
viime vuoden aikana nousseet koko
maassa noin 100 %. Tuotto on l i ­sääntynyt,
lehmien lukumäärä on
vähentynyt.
•Hevosten luku on viime vuosien
aikana vähentynyt 350,000 : s ta 230,-
000:een. M u t t a traktorien lukumää­rä
vastaavana aikana on noussut n.
14.000 :sta 90,000 :een. Meillä on nyt
traktori jokaista 8 peltohehtaaria
kohden. K u n vertaamme olosuhteita
Tanskaan, n i i n meidän on todettava,
että meillä on enemmän traktoreita
k u i n vastaavasti Tanskassa. P e l t o v i l ­jelymme
nopeata koneellistumista
kuvaa myös se, että k u n 10 vuotta
sitten leikkuupuimureita "ei vielä o l ­l
u t tilastoissa lainkaan, n i i n tällä
hebkellä niitä on maassamme noin
7,000.
Maatalouden koneellistumiseen on
näin ollen Jouduttu tekemään erit­täin
suuret investoinnit. Esittämäni
luvut koneellistumisesta. osoittavat,
että maataloudessamme on 10 viime
vuoden aikana tapahtunut n i i n suu­r
i muutos, että sitä voidaan hyvällä
syyllä verrata viime vuosisadan alus­sa
tapahtuneeseen maatalouden val­lankumoukseksi
kutsuttuun muutok­seen.
K u n maatalousväestön osuus
koko väestöstä oli 1950 väestönlas­kennan
mukan 41,5 %, vastaava pro­senttiluku
lasketaan nyt 30|—33 pro­sentiksi.
Tähän sisältyy myös metsä­työtä
tekevä väestö, joten varsinai­sen
maataloustyötä tekevän väestön
osuus on ensi kerran laskenut alle
kolmanneksen väestöstä. . (Maa­kansa)
sata tiedustelua siitä, m i h i n aikaan
ensi kesänä e.m. seura Jälleen Jär--
Jestää rylunämatkoja A t l a n t i n toisel­le
puolelle. Kesän 1962 matkoUle
.Suomi-Seura alkaa otta avastaan i l ­moittautumisia
marraskuussa. K a i k ­k
i e n matkalle aikovien täytyy olla.
seuran • jäseniä Ja Ilmoittautumisten
vastaanottamisten aloittamisesta i l ­moitetaan
klertokkjeellä jäsenille
hyvissä ajoin.
Naispappi Suomessa. — Eräänä
elokuun alkupuolen aamuna radio,
aamuhartauden kuuntelijat saattoi,
vat ehkä hieman hämmästyä' k u u l ­lessaan,
että puhujana o l i pastori E i ­l
a Pimiä.. K u u l i j a t eivät suinkaan
erehtyneet eikä kuuluttajakaan. Suo­men
Metodistikirkon vuosikonferens->
sissa heinäkuun alussa' Joensuussa
v i h k i pohjoismaiden metodistipiispa
Odd Hagen E i l a Pimiän metodisti­k
i r k o n .pastoriksi eli vanhinimaksi;
Näin on Suomikin siis saanut e n ­simmäisen
naispappinsa. Metodisti­kirkossa
on ollut naispappeus voi­massa
Jo melko kauan, j a Joitakhi
vuosia sitten tehtiin päätös. Jonka
mukaan naisilla on k a i k k i a l l a m a a .
ilmanlaajassa metodistikirkossa s a.
mänlaiset mahdollisuudet papinvh--
kaan k um miehilläkin.
Suomen valtion- eli luterilaisessa
kirkossa naisilla ei vielä ole mahdol­lisuutta
. t u l l a vihityksi pastoriksi.
Asiasta on kylläkin keskusteltu r u n ­saasti
Suomessa viime vuosien a i ­kana.
— (US)
Tilatkaa Vapaus!
USArsta j a Canadasta palasi 87
vierailijaa. — Suomi-Seuran järjes­tämään
toiseen ryhmävastavierailuun
osallis'tuneet matkalaiset palasivat
sunnuntaina 6. 8. Yhdysvalloissa Ja
Canadassa olevien omaistensa luota.
87 suomalaisvierailijaa kuljettanut
Pan American Airwaysin D C - 7 C l e n ­tokone
laskeutui Helsingin lähellä
olevalle Seutulan kentälle ^klo 16.40.
Matkustajien kertoman mukaan 16
t u n t i a kestänyt paluulento oU s u j u ­nut
erittäin hyvin. Koneessa oli m u ­kana
P A A : n palveluksessa oleva suo­malainen
lentoemäntä.
Suomi-Seuran tarkoituksena on^
näiden ryhmämatkojen avulla vas­tata
amerikansuomalaisten Suomeen
suuntautuviin käynteihin, mahdol­listaa
sukulaisten vierailu toistensa
keskuudessa j a siten vilkastuttaa Ja
l u j i t t a a siirtosuomalaisten henkistä
yhteenkuuluvuutta entiseen koti.
maahan. - - -
Suomi-Seuran järjestämän 3. r y h -
mämatkan osallistuja palaavat t a ­kaisin
Suomeen 15. 8. kuusi viikkoa
kestäneeltä Amerikan j a Canadan
Vaalit luvataan
Etelä4(oreassa
vuosien kuluttua
Söul. — Etelä-Korea saa demo.
kraattlsen hallintokoneiston kahden
vuoden kuluessa, i l m o i t e t t i i n v i r a l lL
sesti viime lauantaina. Hallitsevan
korkeimman sotilasneuvoston pu­heenjohtaja,
kenraali Pak Tshung
Hee ilmoitti poistavansa sotilashal­l
i n n o n kesällä 1963. Hän lupasi, että
saman vuoden toukokuussa järjeste­tään
Etelä-Koreassa yleiset vaalit.
Valtionpäämiehenä tulee jälleen ole-r
maan presidentti ja maan asioita
hoitaa parlamentti, jonka ainoasta
kamarista tulee 100—120-Jäseninen.
Pak selitti tarvitsevansa kaksi
vuotta aikaa lunastaakseen vallan­kumouksen
yhteydessä annetut l u ­paukset,
ts. poistaakseen lahjusjär-jestehnän
j a palauttaakseen terveen
poliittisen ja sosiaalisen järjestyk­sen.
K a i k k i poliittinen toiminta on
kiellettyä vuoden' 1963 alkupuolelle.
S i l l o i n tulevat voimaan uudet lait,
j o t k a estävät pohittisten juonitteli­j
o i d e n menestymisen, Pak uskoi.
SITÄ^
J A
TÄTÄ
E I M U U TA
K a k s i venäläistä o l i pyrkimässä
sisään taivaan portista j a P i e t a ri
k y n s i k o r v a l l i s t a a n j a t o k a i s i:
— E i meillä ole p a i k k o j a t e i l l e .'
— - Emme sinne haluakaan, t u ­limme
vaan noutamaan tennispal­loamme
sanoivat herrat.
J A M Y R S K Y YLLÄTTI
E n t i s a i k a a n , kun pöydässä syö­t
i i n yhteisestä astiasta, a l k o i isäntä
j o k a ruokaili kahden renkinsä
kanssa ahnehtia v i i l i n päällä ollut­ta
kermaa.
— Jeesuskin se käveli ennen vet­ten
päällä, sanoi isäntä j a y c t i p u u -
l u s i k a l l a a n kermaa omalle laidal­leen.
— P i e t a r i seurasi häntä, sanai
r e n k i j a vetäisi kerman eleensä.
T o i n e n r e n k i s e k o i t t i l u s i k a l l a koko
v i i l i n j a l a u s u i : — J a siellä myrs-matkaltaah.
Jo nyt on tehty lähes ky yllätti heidät molemmat.
PÄIVÄN PAKINA
Auton jumaloimisesta
J u m a ' o i n l i : i on kaikenlaista.
Täällä amorikoi.ssa se qn usein­k
i n d o l l a r i n jiinialoimi.sen- lisäksi
auton j u m a l o i m i s t a V— tuon hyvin-voinnin
merkin palvomista.
Intiassa on yleisiä lehmän juma-l
o i m i n c n . V a r m a a n k i n Intiassa vie­railevat
länsimaalaiset ovat suu­resti
hämmästyneitä kun saavat:
nähdä k u i n k a siellä e i s a l l i t a ke­nenkään
tehdä mitään pahaa leh­mälle,
ei edes k i r o i l l a sitä k u n se
j o u t u u l i i k e n t e e n t i e l l e . Eräässäkin
uutisessa k e r r o t t i i n kuinka K a l ­kutassa
o l i lehmä pysäyttänyt v i l ­kasliikkeisellä
k a d u l l a l i i k e n t e e n ja
aiheuttanut ruuhkan, joka kasvoi
kasvamistaan aina siihen saakka
kunnes j o k u asian ymmärtäväinen
t a l u t t i elukan varsin k u n n i o i t t a ­vasti
s i v u u n j a pois autojensa tor­v
i a l o i l o t t a v i e n a u t o i l i j a i n tieltä.
Lukemamme mukaan lehmä l i i t ­t
y y Intiassa erääseen uskontoon,
j o n k a mukaisesti pidetään ehdot-lomana
.totuutena sitä, että ihmi­sen
sielu palaa kuoleman jälkeen
j o n k i n l a i s e n eläimeji muodossa e l ­l
e i tapahdu siten, että ko. i h m i n en
oMsi öllut^ j u m a l a n kanssa niin
hyvissä väleissä, että hänen sielus­taan
lulee—Qsa ikuisesta pyhästä
hengestä. ^
Tämä lehmän jumalöinli on I n ­tiassa
erittäin syvälle ulottuvaa ja
mikäli me tiedämme, missään
niaassa ei vastaavanlainen juma^
i b i n t i ole n i i n suuresti vallalla
k u i n Yhdysvalloissa; E r o on vain
siinä että Y h d y s v a l l o i s s a jumaloi­daan
kuollutta kappaletta — au-
•toa. ••• • . . •
V a i k k a menisimme mihin Y h ­dysvalloissa,
n i i n varmaan saamme
k u u l l a ylistettävänä sitä tai tätä
autoa ja pidettävän sitä saavulus-l
a v o i l t e e n a mitä suurimpana -—
vieläpä suurempana kuin heilan
tavoittamista.
E i voi mitenkään kieltää ettei­kö
amerikkalainen ihaile eniten
i h a i l u n s a kohteista j u u r i tuota k i i l ­tävää
kapinetta, josta hän tulee
olemaan -velkaa vielä pari viiotta,
j o n k a . a j a n k u l u t t u a hänen on v a i h ­dettava
se uuteen' ja aloitettava j u m a l o i t s i j o i l t a erittäin kylmän
sama velan maksamisprosessi kuin
a i k a i s e m m i n k i n .
J a vaikka tuo ainainen velan
maksaminen o l i s i k i n jossain mää'
r i n vähän vastenmielistä touhua, ei
se auta, autoa j u m a l o i d a a n j a vaik­ka
sen omistajaksi pääseminen
m e r k i t s i s i suuria uhrauksia, se on
k u i t e n k i n ostettava^. — niin suu­ressa
arvossa sitä pidetään.
T o i s t a se on naisiin nähden.
Kyllä a m e r i k k a l a i n e n k i n v o i innos­tua
naiseen ja h u r m a a i i t u a k i n vä­häksi
aikaa, mutta pian vihkiäs-l
e n jälkeen elämä muuttuu r u t i i n i ­seksi
ja m i e l e n k i i n t o vaimoa koh­t
a a n muuttuu hyvin arkipäiväisek­s
i - — ellei vaimoa vaihdeta uudem­paan
m a l l i i n , joka vuorostaan käy
myös arkipäiväiseksi myöhemmin.
M u t i a toista se on. autoon näh­den.
Sitä jumaloidaan 365 päivää
vuodessa, sitä k i i l l o i l e l l a a n j a pes­tään,
kuunnellaan sen vaivoja, sen
vähän vanhemmaksi tultua, jkuin
ne olisivat aivan omistajan omia.
Intiassa ei s a l l i t a minkään häi­ritsevän
lehmää. Yhdysvalloissa e i
s a l l i t a minkään asettua auton ömis-taniisen
tielle. Auton edestä r a i ­vataan
m i l j o o n i a d o l l a r e i t a maksa­vat
tiet metsien halki eikä kukaan
ole noussut huutamaan metsien
säästämisen puolesta. Sellaiset
luonnon puolustajat saavat auto-vastaanoton.
F a r m a r i t joutuvat mielipahalla
katsomaan k u i n k a kovasti kasvuky­kyisiä
m a i l a myllätään s u u r i l l a ko^
n e i l l a jotta v o i t a i s i i n rakentaa ny-k
y a i k a i s i a maanteitä autoja var-'
ten. Suuria rakennuksia revitään
maan tasalle, kokonaisia järviä
kuivataan, sillä mikään e i saa a s e t - ' :
tua A U T O N t i e l l e.
Maan toiselta ääreltä , toiselle
Y h d y s v a l t a i n kaupungit ovat k u in
o v i a v a i l l a o l e v i a h u U u j e n huonei- .
t a liikenneruuhkien kehittyessä.
V a r m a a n k i n politiikot nostaisivat
a i k a metakan jos j o k u ulkovalta
tappaisi 40,000 ihmistä vuosittain
j a r u h j o i s i r a a j a r i k k o i s i k s i miljoo­n
i a muita. M u t t a . A U T O S T A k u n
on kysymys, s i l l o i n ei voida nos­tattaa
sellaista metakkaa, sillä se
on pyhä.
Emme ole vielä kuulleet, että
j o n k u n kuolleen i h m i s e n s i e l u o l i si
s i i r t y n y t autoon, mutta s e k i n mah­d
o l l i s u u s on vielä olemassa, sillä
Y h d y s v a l l a t maana on vielä ver­r
a t t a i n nuofri j a jos se j o i d e n k in
yltiöpäisten sotilasherrain y r i t y k ­sistä
huolimatta kykenee vielä t u ­lemaan
toimeen j o i t a k i n tuhansia
vuosia, Scuten on tehnyt Intia,
n i i n jotkut meidän jälkeläisistäm­me
voisivat ehkä vielä nähdä s en
k i n . — Nemo.