Vapaus, June 2, 1955

              Sivu 2 Torstaina, kesäk. 2 p. — Thursday, Junc 2, 1955
VAPAUS TeJepbones: Bus. Offtce OS. 4-4264;
EdUorJaI Office OS. 4-4265. Manager
K. SuJfiEi. Editor W EUU0/ t Mailing
address: Box ^,Su>lbury.'Ontario.
OrgBxmt FixmiHb Canadians. Es-tablisbed
Vov. e. 1917. Authorized
8» second «lass mau by the Post
Office Department, Ottava. Pub-
Usbed iiaiee veekly: Tuesdays,
Tbursdays and fiaturdays by Vapaus
PobUBhln? Company Ltd.. at 100-102
Elm 6t. W.. Sudbury. Ont. Canada.
AdvertJslng rates upoh^appllcatlon.
Translation free of cb^^e,.
TILAUSHINNAT:
Canadaasa: 1 vk. 7JOO 6 kk; 3.75
3 kk 2^35
Ifhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk^ 420
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Pidettäköön se canadalaisena
Ottawa5ta viime maanantaina tulleessa uutistiedos.sa kerrottiin,
_ että liittoiiallituki-cn Xo. 1 Wa.?Ii5ngtonin kävijä, kauppaministeri
Howe on tullut siihen johtopäätökseen, että Canadan pitäisi antaa
teollisuutemme kehitykselle ratkaisevan tärkeä luonnonkaa.sun väli­tys
kokonaan yhdysrvalt^ilaisten rahamiesten kontrolliin.
Sanomalehtikirjeenvaihtaja Harvey tMickey tiedoitti mainittuna
päivänä Ottawasta lähettämässään uutistiedo-ssa mm. seuraavaa:
"Hallituspiireissä sanotaan täällä harkittavan luonnonkaasuoh-jelmaa,
mikä siirtäisi halki Canadan kulkevan putkilinjan rakcntami-seniuonnemmaksi.
'•Tämän {harkittavana olevan) suunnitelman mukaan Trans-
Canada Pipelines Ltd. (yhdysvaltalaisten kontrolloima ^'canadalai.
neri'' yhtiö jolle myönnettiin jokin aika sitten mainitun kaasuput-kiKnjan
rakentamisoikeus — Vapaus) myisi Albertan luonnonkaasun
Tennesse Gas Transmission yhtiölle (amerikkalainen laitos), mikä
:V|U^täisi sen kuluttajille Yhdysvaltain lännellä. Sen vasitineeksi an­taisi
Tennesse yhtiö Trans-Ganada yhtiölle lubnnonkaasua jaettavaksi
Itä-Canadassa."
-.•••'ih/Tätä esitystä sanotaan iroonisesti mainitun uutistiedon mukaan
"mannermaiseksi'' suunnitelmaksi — sillä Canada ei muka kykene
itse arvokasta luonnonkaasuaan jakamaan kuluttajille — ja niin­muodoin
tarvitaan "nrannermaista" ratkaisua siten, että Canada saa
ongelmansa ratkaistuksi yhdessä Yhdysvaltain kanssa.
Tämä "mannennaateoria" on todella kaunis peite rumalle suun­nitelmalle.
Mutta kun tämä läpinäkyvä verho työnnetään sivulle,
liiin;silloin nähdään tästä suunnitelnVasta seuraavaa:
Yhdysvaltalaiset rahamiespiirit saisivat tämän "mannermaa-teorian'*
perusteella' täydellisen kontrollin sekä Canadan luonnon-kaasusta
että sen käytöstä Canadasta. Tosiasiassa tapahtuisi niin,
että jänkit voisivat kontrolloida sen, miten ja missä määrässä myy­täisiin
Albertan kaasua Yhdysvaltain lännelle — sekä missä määrin
ja millä ehdoilla saataisiin Itä-Canadaan Yhdysvaltain luonnonkaa-sua.
Tosin sanoen Canada joutuisi täydellisesti Yhdysvaltain raha­miesten
armoille luonnonkaasun kohdalta. Yhdysvaltalaiset raha-miehet
voisivat sulkea ja avata omien mielijohteidensä mukaan sekä
Ganadaan tulevat että Canadasta menevät kaasuputkilinjojen hanat,
. Se on sievää "mannermaista" suunnittelua!
: Asia on vielä vakavampi jos muistetaan, että Yhdysvaltalaisilla
rafaamiehillä on ennen muuta oma lehmä ojassa. Sodan aikana,
jolloin Yhdysvaltain luonnonkaasulla oli kova kysyntä, rajoitettiin
sitä kaasumäärää, minkä Itä-Canadan teollisuuslaitokset ja asukkaat
voivat rajan takaa ostaa. Sitäpaitsi tiedetään, että luonnonkaasu
on hjrvin halpaa polttoainetta, mikä auttaa" suuresti teollisuuden
kehittämistä. Mutta jos yhdysvaltalaiset rahamiehet saavat Canadan
luonnonkaasun kontrolliinsa, niin se tarkoittaa, että canadalaiset
teollisuuslaitokset kotien - omistajista puhumattakaan — .saavat
luonnonkaasua\vasta siten kun yhd^^svaltalaiset teollisuuslaitokset
rajan eteläpuolella ovat saaneet mahdollisim<man pitkän etumatkan
canadalaisiin kilpailijoihinsa verraten luonnonkaasun käytössä.
^Katsottakoon siis tätä asiaa miltä puolelta tahansa, lopputulok­seksi
saadaan se, ettei Canadan luonnonkaasun jakelua ja kontrollia
pitäisi missään tapauksessa antaa ulkomaalaisten rahamiesten käsiin.
Päinvastoin maan ja kansan edut vaativat, että Albertasta Itä-
Canadaan kulkeva luonnonkaasun putkilinja rakennetaan hallituksen
toimesta kokonaan canadalaisena yrityksenä, nimenomaan Canadan
ikansallisetuja palvelemaan.
Yllämainitun uutistiedon mukaan kauppaministeri Howe puo-
'•lustclee kurjaa •'mannermaista" ohjelmaansa sillä, ettei Canada voi
finanssivaikeuksien takia tätä suunnitelmaa toteuttaa. Tämä sellai­senaan
pitää paikkansa jos oletetaan, että ko. suunnitelman toteutta­misessa
tarvitaan Yhdysvaltain rahamiesten liivin taskussa olevan
Trans-Ganada Pipelines yhtiön palvelua; Se ei mahdollisesti iSa
tarvittavaa 350 miljoonaa dollaria tämän suunnitelman toteuttamista
varten, semminkin kun yhdysvaltalaiset rahamiehet sanovat, ettei
tähän suunnitelmaan saa missään tapauksessa hyväksyä Canadan
hallituksen takauksella hankittavia pääomia. Mutta Jos liittohalli­tus
päättää tuon suunnitelman toteuttaa, kuten maan ja kansan
dut vaativat, niin 350 miljoonaa dollaria voidaan heijasti löytää
ja maksaa yhtenä ainoana vuonna —-sillä muistaa tulee että esimer­kiksi
mielettömään varusteluun haaskataan nyt liittovaltion toimesta
kansan varoja niin paljon joka vuosi, että sillä summalla voitaisiin
rakentaa viisi rinnakkaista kaasuputkilinjaa Albertasta Itä-Canadaan,
Mc uskomme ja toivomme, että tämä ••mannermainen" suunni-i^^
ttialuonnonkaasuvarastojcmmc myymiseksi nostattaa sellaisen pro-tj^
imyrskyn, että se ei' koskaan toteudu. Varmaa myös on, että
•jw suuri yleisö olisi tietoinen siitä, mistä todella on kysymys ja
minkälaisia mahdollisuuksia ovat valtiolaivamme peräsimessä olevat
miehet päästämässä läpi käsiemme, siitä nousisi sellainen protestimyrs-
5y,^ ettei moista ole tässä maassa nähty. Onneksi on myös havaitta-
•^l^a merkkejä siitä, että vaatimus kansallisesti omistetun, kokonaan
C^adalaisen kaasuputkilinjan rakentamisen puolesta voimistuu kaut­takaan.
'r>^m Vaikka tästä kansallisesti rakennettavasta kaasuputkilinfasta
%ötyisi koko Canada, niin me Tohjais-Ontarion asukkaat hyötyisini-siitä
ehkä kaikkein enimmän, sillä asiantuntijat ovat selittäneet,
tämän halvan polttoaineen saannin avulla voitaisiin asuttaa
'Plohjois-Ontarion asumattomat korvet ja rakentaa sinne uusia, ku-k<
Jistavia teollisuuslaitoksia. . ^
»tv Mutta unelma •'halvasta luonnonkaasusta'* jaä silloin ikuisesti
-^oleu tumat ta, jos luonnonkaasumme jakelu ja kontrolli annetaan
yJii3ys\'altalaisten rahamiesten käsiin, mitä yllämainittu •*mannerniai-ijgh"
ratkaisu todellisuudessa edustaa. Siksi oli kaikin mahdollisin
lainoin autettavarja kehitettävä yleisen mielipiteen painostusta vaa­timaan
niin liitto- kuin maakuntahallitukseltakin, että tämä tärkeä
ja'kauaskantoinen suunnitelma toteutettaisiin valtion toimesta ja ko­honaan
canadalaisena laitoksena, koko Canadan kansan tarpeita tyy­dyttämään.
Mitä muut sanovat Äitien maailmankongressi
Pariisissa heinäkuun 7-10
PIJKM rOBMUISJl OS CASiAV/iS
KA3fABAIXA
Tuniuuko teista~.siita. ctla talon- i
! c n i i 3 t a j a ei o l e aivan oikeudeniniiicai- t
! nen vuokraaja määritteJy&sa? H a - 1
I luaLiitleko .saada i T J O i r a t a vähän hai- j
; vemman paikan? i
j Kaikki miiätäJ5£ä tarvitsette pn j Canadan suoniaIais31e hp'in tunnetun nais-eita
olette tuttavuu£suhtcu.sa oi- • toimitsijan, Hclvi Laineen sanoma ja vetoomus
keitien ihmisten kanaja.. Yhdysval- , ^
tain vctypommlpolitiikan arkkitehti, f •Äitien Maailmankongressi on jo, kongressiin vajmiatautumincnosolt-
John Foster Dulle.s; joka oli aikai- | useafi kuukauden a j a n ollut suuren ; taa, miten ^mahtava o n elanrn».-Ja
.semmin Incon johtokunnan Jäsen,
otine täväu ovkarasntanuukts eCna n-aydllaano lehvaalalintiu ksHela­n
ta koko saaren, mika .sijaitsee Klng-stomn
edustalla Ontano-jarves.sd,. ja
maksaa siltä vuokraa kokonaisen
dollarin 'vuodcna.. Sanomalehti­uutisessa
tätä paikkaa: kuvataan
"hänen kuuman iLnan pakopaikak-seen
Ontaio-jarvellä". Huhupuheiden
mukaan eitä saarta sanotaan "pie­neksi
For mosaksi".
Ilmeisesti John Fcster on tutta-vuussuhteissa
oikeitten inmisten
kan;i-a . V . ja kuten vanha fiiosoof.
sanoai: "Joilla on, he saavat
! julkisuuden afia. Aloitteen sen jar- .sen sailytta^iiaen* tpbtaijjiyop najs
I jestä-misestä teki Naisten Kansain- ten ja aitieri» kes»uw4^s6a;.'j^jfeulnfc
nopeasti tapahtuu tietoisuuden kasvu
ja laajentuminen j^nsan ihmisten
osuuden'merbtyks^^
välisen Demokraattisen Liiton b3T0
viime marraskuussa. Liiton NeuvoJton
kokoukseen menne.ssä, joka pidettiin
viime helmikuussa Geneven^ä, olivat: tanusessä ja elämän vaatimusten
naiset ja aidit kymmenissä maapallon : edistämisessä. Tama tietoisuus saa
maissa ehtmeet omaksua ajatuksen j mustan äidin Afrikassa kohottamaan
taman kongrcs.sin koollekutsumisesta ; rohkeasti paänai rotulakeja vastaan,
lastensa elaman turvaamisekiii sotaa ; jotka särkevät hänen perheensä, vie­västään,
aseistariisunnan ja kanso-i vat hänen lapsiltaan ihmisarvon Ja
jen ystävyyden puolesta. . 'nälkiinnyttävät iieldat.Latlnalaises-
45 maan edustajat ja lukuisat, en isa Amerikassa naisten liike korkeita
naispiireja edustavat kutsuvieraat i hintoja vastaan kasvaa valtavasti Ja
hyväksyivät yksimieli£»3sti Neuvoston .vaatii sotavarusteluihin uhrattavia
kokouksessa kongressikutsuna vetpo- i varoja siirrettäviksi kansan elämän
Joilla ei ole, he eivät saa." — M -M muk-sen, jossa sanotaan osuvasti nrni: kohentamiöB^n. Euroopan maissa,
Union Localin 598 New6-lchti.
Australian iyöväen-puoiue
kannattaa
rauhan toimintaa
Sydney. — Juuri pidetya-ja Labor
Partyn Hobartin konferenssissa hy­väksyttiin
ohjelma Australian ulkopo­litiikan
uusille linjoille kääntämisek­si.
Puolueen johtaja tri Herbert Kvatt
nimitti ohjelmaa "rauhan ohjelmak­si".
Hobartin konferenssin paatoslaur
Selmassa esitetään: -
On vastustettava atomiaseiden
käyttösuunnitelmia ja yleensä "suur-kosto-
ohjelmaa".;
Järjestettävä kansallinen kampan-ija
tehokkaan kansainvälisen atomi-kontrollm
aikaansaamisen puolesta.
Vaadittava 18 maan, myöskin K i i ­nan
Kansantasavallan, ottamista
Y K : n jäsenyyteen.
Vastuo!^ttava australialaisten jouk­kojen
lähettämistä • Malakkaan.
Kehitettävä ystävällisiä suhteita
Aasian maiden kansojen kanssa,
kuuluen siihen valtuuskuntien vaih­taminen.
Sellaisten valtuuskuntien
vierailu tulisi , ulottaa kansallisen
elämän kaikille aloille.
Ensimmäisenä toimenpiteenä; tassa
oli • australialaisten - biiomioitsijain
läsnäolo Aasian-AfrikanmaicJen.kon­ferenssissa
Indoneesiassa.
Kannattaa neuvottelujen ohjelmaa
erimiellf«yyksien selvittämiseksi ja
korkean portaan neuvottleuja.
— Meitä on satoja miljoonia
. n a i s i a ja äitejä, jotba tahdomme
rauhaa. Me olemme elämän, onr
nen ja edistyksen voima.
— Ne, jotka valmistelevat so­taa,
eivät kysy äitien mielipidet­tä.
Meidän täytyy saattaa aänemr
me knularille. Me emme halua
sotaa!
— Me halaamme ystävyyttä
kansojen kesken, haluamme'
aseistariisumista. Haluamme sota­varustelujen
nlelemien varojen
l<ayttamistä rauhanomaiseen ra­kentamiseen.
^
Toivomme ' hartaasti, että
atomivoimaa, vuosisadan suurinta
keksintöä käytettäisiin keventä­mään
ihmisen tyota ja palvele-:
maan ainoastaan ihmiskunnan
edistystä:
• •
Tuossa on lyhykatsyydessaän" a2
ohjelma, yhtc-naisyyden oerusta, jon-jcissa
Länsi-Saksan jälleenassistamir
, sen kysymys on verestänyt kaikki tus-i
kaiset - muistot sodan aiheuttamista
! kärsimyksistä, kauhula*a ja tuhoista,
! missä ilimiset kaipaavat vielä tuhou-
I tuneita : omaisiaan, raivaavat Ja ra-
; kentavat: äskeisiä raimioitaan, on
uuden sodan uhka kauheine atomi-
: aseineen kavahduttanut myös naiset
ja äidit liikkeelle kurkoittamaan toi­silleen
kätensä Ja toimimaan yhdessä
yli ennakkoluulojen rauhan säilyttä-mli:)
3ksi yhteistä vihollista, sotaa vas­taan.
Maissa, Joissa rakennetaan rau­han-
ja kansan hyvinvoinnin peri­aatteille
tahtovat,naiset turvata työn­sä
tulokset Ja niiden rauhalliset edel-:
Icen . kehittämisen mahdollisuudet;
Aasian ja Afrikan maissa naisten l i ­sääntyvät
vaatimukset omista: ja las­tensa
oikeuksista edistävät osaltaan
naiden kansojen kasvavaa itsetun­toa
oikeuksiensa vaatijoina; Pohjols-
Amenkan mantereella, huolimatta:
ka merkeissä maapallon äidit, naiset, i siellä vallitsevista raskamta plosuh-kaikilta
sen mantereilla ja maj.sta,! teista, tekevät myös tuhannet Ja tu-kaiken
väriset, kaiken uskoiset; eri- I hannet naiset ja aidit typtä yhä laa-laiset
yhteiskunnallisilta kataamuk-! Jemman en kansalaispiirejä Ja kan­siltaan
ja asemaltaan, lähettävät sallisuuksia yhdistävän lUkkeen edel-edustajansa
tähän Pariisissa- 7.—IK).
pnä heinäkuuta pidettävään Äitien
Maailmankongressiin. . :
Tämä kongressi ei ole vain tapaus
sinänsä, vaan se on jo nyt ennen pi-tämiatäan
ollut suuri, lukkeellepane-f'
va ja yhdistävä voima rauhanliikkeen*
kehittämiseksi naisten ja aitien koh­dalta.
Eakä sen' vaikutus päätykö»*
gressin pitämiseen, vaan jatkuu äitien
ja kaikkien lastsn ystävien laajene­vana
työnä elaman säilyttämisen ja
edistämisen puolesta.
'Eri puolilla maailmaa tapahtuva
SUOMEN NAISET OVAT
KERÄNNEET 150,000
ALLEKIRJOITUSTA
Helsinki. — Naiset ovat aina ja
kaikkialla valmiit puolustamaan
rauhan asiaa. Parhaana todis­tuksena
siitä on se, että Suomen
naiset ovat tähänpäivaän men­nessä
keränneet jo 150,310 alleklr-.
joitusta Maailman: Rauhanneu­voston
vetoomukseen atomisotaa
vastaan. Tämä on yli 50 pros.
siitä mitä naiset ovat luvanneet
kerätä ja ilmeistä on, etta jo ju­hannukseen
mennessä on naisten
keraamien allekirjoitusten määrä
Jcaksinkertaistnnut.
Allekirjoitusten keräys naisten kes­kuudessa
on nyt päässyt iiyvaän
vauhtiin. Keraj^s ei ole maakunnissa
enää joidenkin harvojen oikeus ja
velvollisuus, vaan vähitellen kaikki
naiset haluavat lukeutua niiden Jouk­koon,
jotka ovat keränneet edes muu­taman
nimen rauhan puolesta. Tässä
mielessä ovatkin naiset heittäneet
tunnuksen, etta jokainen keraa kol­me
allekirjoitusta keaskuun 15 pal­vaan
mennessä, jolloin ensimmäiset I
vieraat Mailman Rauhankokoukseen
I alkavat saapua. . . i
[••-• • •••• v.-^'• v/-,••i
Uudellamaalla ovat naiset 20 i
I pva toukokuuta ylittäneet koi- !
menkymmenentuhannen allekir- |
joilukscn rhjan keräämällä mai- j
nittnun päivään mennessä 31,457 |
allekirjoitusta. ^ Tämä; allekir joi- ,
tustcn maara kasvaa päivittäin j
jopa tuhansillakin allekirjoituk­silla
joka puolestaan osoittaa, |
että keraysinnostus kohoaa sitä |
mukan kuin rauhankokous lahes-ty.
v. I
tusta, joka määrä tahan mennessä
todennäköisesti on jo j-littänyt vii­dentuhannen
rajan.
Sama-on naisten suhde rauhantyö­hän
myös Satakunnassa, missa naiset
ovat ylittäneet jo yli 7,000 allekirjoi-tuk.
sen maäran. Keräämällä kolme
uutta allekirjoitusta vetoomukseen
aikovat Satakunnan naiset • varmistaa
itselleen paikan rauhaa puolustavien
naisten etujoukossa.
Edelleen voidaan mainita kaukaisen
Lapin työteliäät naiset, jotka jo vap­puun
mennessä olivat keränneet yli
10.000 allekirjoitusta.
Talla hetkellä on vaikeata päätellä
mika Suomen maakuntista ja minkä
maakunnan naiset ovat ensimmäisellä
tilalla allekirjoitusten keräyksessä.
Tulokset nahdaan vasta keräyksen
päätyttyä tai ehka jo rauhankokouk­seen
mennessä voidaan määritellä pa­ras
kerääjä, mutta naiset ovat va­kuuttuneita
silta* etta jokainen uusi
allekirjoitus on rauhanasian suuri
voitto. ;
J^I>anilainen pedagogi
virtailulla Suomessa
Itötelnkl. — Viime viikolla saapui
suomeen japanilainen koulu ja kas-
/valtusalan erikoistuntija, rehtori K u -
nljo^l Obara, sveitsiläiaan pedago­gitta'tjrl
Berner Zimmermannin kans-sarotKiran
tarkoituksena on tutus-tUfliViSuomen
kouluoloihin. Suomesta
t&n; matkustaa Brasiliaan. Rehtori
Ciiaran tehtävänä on Japanin koulu-
! Myös muiden maakunti£ji naiset
I ovat innokkaasti mukana rauhan-
! tyossa. Varsinais-Suomen naiset ovat
keränneet tähän mennessä jo lähes
20.000 nimeä.
I Myös kaukaisen Kainuun naiset
ovat rauhanliikkeen eturintamassa.
! Kainuussa ei ole enaa^yhtaan kuntaa
jmlhin allekirjoitusten keraajam mat- Norjalla on suuret
titaniumrikkaudet , , „, , , „. ,
|ka el.olisi ulottunut. Niinpä naiset
Oslo. — Norjalla on suurimmat tl-j alella ovat koonneet jo yli 4,000 alle-taniumvarastot
Euroopassa, ilmol- | kirjoitusta. Kainuun naisten rauhan-tettiin
täällä toukokuun 31. pna. T i - j työlle on myös ominaista pyrkimys,
tanlum on keveampäa kuin teräs ja 1 saada jokainen nainen kokoamaan i mintaa.
Taiteilijain täytyy
olla rauhan puolesta
Kuuluisa hollantilainen elokuva­ohjaaja
Joris Ivens. joka tulee kesä­kuun
lopulla osallistumaan Helsin­gissa
pidettävään Maailman Rauhan­kokoukseen,
on antanut kokouksen
johdosta seuraavan lausunnon:
"Tyoni vuoksi jolidun paljon Uikku­inaan
ympäri maailmaa. Senvuoksi
olen itre todennut monissa, maissa,
kuinka hartaasti ihmiset haluavat
rauhaa. Taman tunteen ihmisten sy­dämissä
nostattaa todellinen ja ahdis­tava
.vaara. Rauhan viholliset ovat
näyttäytyneet todellisissa väreissä:
yha useanmiat ja useammat tavalli­set
ihmiset alkavat nahda maailmaa
uhkaavan vaaran.
Tilanteen nain ollen haluaia'.n nah­da
monien taiteiUjolden, älymystön
edustajien, kirjailijoitten ja runoili-joittcn
ottavan osaa tulevaan Maail­man
Rauhankokoukseen. Heidän teh­tävänsä
on auttaa kansoja näkemään
selvästi kansainvälinen tilanne, joka
vaath välitöntä ja tehokasta toi-keotävämpää
kuin alumiini. Se on
erikoisen kestävää kuumuutta vas­taan
Ja niinollen soveltuvaa jet-konelsiin.
Norjassa on rekisteröity
kaikkiaan 70^-60 paikkaa, missä on
kolme allekirjoitusta kesäkuun puoli­väliin
mennessä.
Kymin piirin naiset puolustavat
rauhan asiaa omaesa maakunnassaan.
He olivat keranneet toukokuun 10 päi- — Ei se raha siltä haise mistä se
olÖ8n,.<aM4|Ätj^liqipl^^^ . . tllanlunUa,^ ,,,, . . . .. ^w.*5>«n nuMmes.s.i jo >li 4,000 allekirjoi- .sa.idaan. — Räisäla.
Taiteilijoitten täytjT vastustaa so­dan
valmisteluja, jotka tukahduttavat
kulttuurin ja taiteen joka maassa."
leen kehittämiseksi Ja voimistamisek­si
elaman rauhanomaisten : arvojen
• puolesta. Ja kaikkialla maailmassa
kilvoittelevat naiset ensimmäisistä
sijoista rauhanpuolustajien riveissä
kerättäessä allekirjoituksia vetoomuk-
.seen atomiaseita vaajaan, silla he CT-vät
halua itselleen eivätkä lapsilleen
niitä- kärsimyksiä,.: Jolta Japanin nai-,
set ovat .saaneet kokea atomiaseiden
käytöstä ja niiden kokeiluista.
Kunkm naisen Ja äidin kohdalta
tapahtuu valveutuminen yhteistoi­mintaan
rauhan puolesta useimmiten
omakohtalsieni monasti pieniltäkta
näyttävien kysymysten merkeissä;
Niitä; Ja niiden yhteyttä suuriin yh­teisiin
kysymyksiin selostaa naapuri,
tuttava, .työtoveil: Järjestöt tekevät
niistä toisilleen esityksiä. Niitä poh­ditaan
kokouksissa, suurissa ja pie-nlrnä,
maaseudun asumuksissa ja työ­paikoilla,
tehtaisrn. konferensseissa ja
niiden merkeissä tapaavat naiset. Jot­ka
eivät ole koskaan aikaisemmin toi­siaan
tavanneet tai ovat toisiinsa syr­jäsilmin,
epäillen katselleet. Naiden
arkisten elaman vaatimimten puolesta
esitetään vaatimuksia, kirjoitetaan
nimu niiden puolesta uskaltaudutaan
mielenosoitukselle. J a niin on Äitien
Maailmankongressiin valmistaudut­taessa
kehittynyt naisten ja äitien
;valtava liike. Joka vaatii elämän etu­oikeuksia
tunnustettaviksi kuolemaa
Ja tuhoa vastaan. Tämä liike yhdistää
kylät ja kaupungit, maat-ja mante­reet
toiaiinsa ja tulee kehittymään
voimassaan ja laajuudessaan kongres­sin
jälkeen yhtenäisyyden pohjalta.
Joka valmisteluissa on kussakin <
maassa saavutettu ja jonka kongres- |
si tulee kansainväliä n sitein lujitta- 1
maan. ..|
jAJatte^lsln, että kongressin asia, |
rauhan *Ja kansojen ystavyj'den asia |
on omakohtainen asia myös Canadan
naisille j a äideille, joihin osana myös
Canadäfar: suomalaiset naiset kuulu­vat.
Teillä on' yhteinen 'Järjestönne,
"Congreru of Canadian Women", jo­ka
on ollut: herättävä ja yhdistävä
voima teidän siellä valmistautuessa
Äitien Maailmankongressiin. Aluistan
mainiosti suomalaisten Järjestonais-ten
suuren panoksen Suomalaisen
Järjestön : toiminnasra aikaisempina;
vuosina ja oletan, että ette nytkään
ole syrjastakatsojia> Tiedän, etta
kansallisena ryh.mäna toiminnallanne
el enää ole yhta laajoja mahdolli­suuksia
kuin:aikaisemmin, mutta
tehän olette osa Canadan kansaa ja
sen riveissä on teidän paikkann3. kun
se ponnistelee Takentaak.'»jen niaas-taan
kotia koko kansalleen. Sille ase­tetut
odotukset kohdistuvat luonnol­lisesti
myös teille, ja nimpa tässäkin
3'hteydessa, kun rakennetaan naisten
laajaa ja yhtenäistä, entista voimak­kaampaa
liikettä sodanvaaran. tor-jumisekflv.
rauhanomaisen elämän ke­hittämiseksi
vauraaksi kaikkien kan­sojen
ja kaikkien ihmisten .nauttia.
Olen vakuuttunut siita, että Canadan
suomalaisten naisten osuus tukee voi­makkaasti
työtä rauhanliikkeen l u ­jittamiseksi
ja laajentamiseksi Cana­dan
naisten keskuudessa. Edistyköön
työnne rauhan ja edistyksen puolena.
Sydämellisin terveisin
Helvi Laine.
Kuuma kesäpäivä viekoittelee tukanria
ottamaan Ontarion tnhaniien järvien vii;
kuva on o .ettu Rondeau puistosta Erie
cn' kuuluisa iGmailupaOcoistaan ja lokcn
PUOLAN JA N-YSTÄVYYSJUHl
Varsova, r - Puolan, kansa vietti
hiljattam julilallisesti Neuvostoliiton
ja Puolan kansantasavallan ystävyy­den,
keskinäisen avun ja sodanjäl­keisen
, yhteistoimintasopimuksen
kymmenettä vuofipaivaä. Kaivoksis­sa,
tehtaissa, mrastoissa, korkeakou­luissa,
kylissä, maatalousosuuskun-nissa
ja valtion maatiloilla pidettnn
taman sopimuksen 10-(vuotispaivalle
omi:<:ettuja juhlakokouksia. Kaikkial­la
Puolan työtätekevät lausuivat Neu­vostoliiton
kansoille sydämellisen kii­toksen
sen avusta sosiahsmin raken^
tamisessa ja vakuuttivat, etta he tule­vat
edelleenkin lujittamaan Neuvos-i
toliiton ja Puolan ystävyyttä Ja yh-
TSHEKKOSLOVAKIAN
RAUHANPUOLUSTAJAIN
EDUSTAJAKOKOUS
Praha.ssa päättyi hiljattain Tshek­koslovakian
rauhanpuolustajain edus­tajakokous.
-
Tshekkoslovakian rauhanpuolus-tuskomitean
puhemiehistön Jaasn,
professori Jozef Gromadky teki edus­tajakokouksessa
selostuksen komi­tean
tyosea v;ja rauhanpuolustusliik-keen
tehtävistä.
"Olemme kokoontuneet tänne tun­tien
suuren vastuummme rauhan koh­talosta
ja valttamättomyyderttä an­taa
tälle 'jalolle asialle kaiken voi­mamme
ja tarmomme", sanoi selos­taja.
': Kansojen rauhanomainen rinnak­kaiselo,
jatkoi selostaija, on sodan
ivaaran torjumisen voimakas keino.
Siksi me kaimatamme Maailman
Rauhanneuvoston aloitetta ja vaa­dimme
jyrkästi atomi- ja vetyaseen
kieltämistä. Taistelumme rauhan
puolesta ja yhteiskunnalliselta ra-des.
sa koko maailman kansojen kans­sa,
TsheKkoslovakian kansa vastus­taa
jyrkästi ihmiskuntaa uhkaavaa
vaaraa. Katkeran kokemuksen opet­tamina
emme suostu koskaan Lansi-
Saksan jalleenaseistamiseen. Me tais­telemme
ja tulemme edelleenkin tais­telemaan
Pariisin-sopimusten toteut­tamista
vastaan, a.'n puolesta, etta
Saksan kysymys ratkaistaisiin rau­hanomaisin
keinoin ja muodostettai-sun
yhtenäinen, demokraattinen rau­hantahtoinen
Saksa.
Me emme tahdo sita. etta atomir
voimaa käytettäisiin ihmisten tuhoa­miseen.
Yhdessä koko maailman rau­hantahtoisten
kansojen .kan.ssa mc
taistelemme sen puolesta, että atomi­voima
— tama ihmisjärjen suun kek­sintö
—- edistäisi elaman kukoistusta.
Edustaiakokous valitsi Tshekko-I
Slovakian uuden rauhanpuolustusko-mitean
S3kä edustajat rauhantahtois-teistyc
hyvim
s i
Varj
mukse
juhlai;
Neu^
ristett
tm pu
jestoj€
tolaito
rln jä
vostcii
Tilaisi
A. Za
Puolar
Johtaji
Neuvo;
lueen
sihteei
Neuvo;
Puol
keskus
B. Bi(
Puolan
kcskmi
teistoir
nesta
Sitte
Hrus'it
nen pi
osoituk
"NuP
films
Heisi
filmaa
lm ka;
tettava
Filmin
lä Beri
hsissa
kenteeltaan erilaisten maiden. rau-| ten yoimien edustajain yleismuailmal-hanomaisen
rinnakkaiselon puolesta,
•joukkotuhoaseen käyttämistä vas­taan
palvelee koko ihmiskunnan etu­ja.
Edustajakokouksen osanottajia
tervehtivät Neuvostoliiton, Puolan,
Saksan, Englannin, Ranskan. Tans­kan
ja muiden maiden rauhanpuolus­tajain
valtuuskunnat sekä Maailman
Rauhanneuvoston sihteeri Banken
Johns. •:.
Edustajakokous hyväksyi yksimie­lisesti
päätöslauselman, jossa mm. sa­notaan:
Naina -vastuunalaisina paivina yh-liseen
edustajakokoukseen.
Haile Sdassie tilasi
veneen Vuoriselta
Helsinki. — Etiopian keisari Haile
Sela.'i3ie on tilannut veneen venemes-tari
Jussi Vuoriselta, Padasjoelta. T i ­laus
on tehty etioplalais-suomalaisen
välityksellä. KesklrSuomen m.ällinen
vene valmistuu sopimuksen .mukaan
kesäkuun loppuun mennessä, jolloin
se lähtee Kotkan kautta Etiopiaan.
Perillä se sijoitetaan keisarin palat­sin
lähellä olevaan tekojarveen.
— H
maniin:
paljon
— Vi
— H:
jalan vJ
"Mu
ja", s
a£iaa.
"Mm
jannuli
"Ynt
puhuja,
"Hän
Niin muuttuu maailma, Esl(oseni
Joillakin ihmisillä — Jos porvareita
Ja heidän : hannanheiluttajiaan voi­daan
ihmisiksi haukkua — on sosia­lismista
yleensä Ja Neuvostoliitosta
erikoisesti sellainen ajatus -kuin sillä
entisellä miehellä vaimostaan, että
"Jos se ei tee mitään pahaa, niin se
ajattelee sitä amakin." ' '
Otetaaripa tasta pari viimeisintä
esimerkkiä: '
•Torjuessaan Neuvostoliiton' ehdo­tuksen
p a r 1 a menttivaltuuskuntlen
vaihtamiseksi Canadan Ja .l^euvosto-liiton
ikesk^, WashingtonIn ja.Otta-
]van väliä ravaava ulkoministerimme,
mr. Pearson el •^rittänytkäH^ä leimata
tätä ehdotusta sen 'i>^einxnt>i%nnlkr.
si kuin muuksikaan paheeksi, vaan
koetti oikeuttaa kielteisen kantansa
selittamanä, että Neuvostoliitto ci lopr
pujen lop'uksi haluakaan tällaista vie-railuvaihdosta.
sillä ensimmäistä kut­sua
ei ole seuraimut toinen tiedustelu.
Mutta meille tavallisille kuolevai­sille
suotaneen oikeus kysyä — voim­meko:
me uskoa mr. Pearsonin'meri­selitystä?
Ja sitäpaitsi, Jos Neuvostoliitto on
niin v"klerä" että parlamenttiemme
valtuuskuntien vaihtoa ehdottaessaan
toivoo, ettei sitä esitystä hyväksyttäi­si',
niin eikö oUsi ollut ainalcin "kylmän
sodan"., .kannalta parempi, että ulko-mmisteriömme
olisi tervehtinyt hyvin
kaikkia parlamenttipuolueita edusta­van
valtuuskunnan ja lähettänyt
Moskovaan sähkeen, missä tiedustel­laan,
milloin saa meidän valtuuskun­tamme
lahtea matkalle?
Jos olisi näm menetelty meidän
oman ulkoministeriömme toimesta —
ja Neuvostoliitto olisi vastannut, etta
"eihän loki. leikkiä me -puhuimme",
min silloin olisi Neuvostoliiton ehdo­tus
parlamenttivaltuuskuntien vaihta­miseksi
paljastunut propagandatem­puksi,
miksi mr. Pearson yritti sen lei­mata
— tosin kovin huonolla tulok­sella.
' Miksi cl siis ehdotusta hyväksytty?
Toisen: ajankohtaisen esimerkin
haemme tarkoituksellisesti aivan
Ranskasta asti
Meille on tähän mennessä Suuren
Rahan lehdissä selitetty "ettei Neu­vostoliittoon
pääse tutustumaan muut
kuin kommimistit, sosialistit ja unio­nistit",
vaikka siellä on käynyt kai­kenlaisia
porvareita Ja heidän puoles-tapuhujiaan
aina sanomalehtlkunin-gas
Hearstiin asti.
Mutta New York Timesin kirjeen­vaihtaja
Harry Schwartz julisti pari­sen
viikkoa sittih Pariisin kirjeessään,
että "Venäjä yrittää viekoitella rik­kaita
ranskalaisia turisteja", kuten
Globe-lehti hänen tarinansa silloin
otsikoi. ^/ • ' '
,, La tilatkaamme vähän hänen kirjoi-tuksestaan
missa saijptaan:
"Haluatteko vierailla tänä kesänä
Venäjällä? . .:. näyttää siita, etta se
on helppo homma. Jos olette ranska­lainen.
Teillä täytyy luonnollisesti
olla myös rahaa.
"Kirjoitettuna turistikirjallisuuden
parhaitten perinteiden mukaisesti, 4-
sivumen mainos kutsuu Ranskan kan­salaisia
puolalaisen linjalaiva Batöryn
matkustajiksi — elokuun 25 pnä alka­valle
kahden viikon loistomatkalle
Neuvostohittoon . . . Nayttaa silta,
etta NeuvostoUittoliittj'y niihin mai­hin.
Jotka yrittävät voittaa • turlsti-matkailijoita
puolelleen . . .
"Mamitut hinaat viittaavat siihen,
etta turisteiksi halutaan Ranskan ka­pitalisteja
ja keskiluokkalaisia, eikä
proletaareja.
"Ensiluokan de luxe hytin koko tu­ristimatka
maksaa 250,000 frangia, eli
vajaa $800. Koska keskitason ranska­lainen
ammattityöläinen—ansaitsee
noin $100 kuukaudessa, proletaarien
osuus tässä turistijoukossa jäänee hy­vin
pieneksi. . ."
Jo on siis aikoihin eletty — sosialis­tinen
maa" julistaa raxiskalaisille "ka­pitalisteille",
etta Jos haluatte mak­saa
$800 edestakaisesta matkasta —
mika sivumennen sanoen tarvitaan
yksinomaan lentolipun maksuksi kun
Canadan suomalaiset käjnrät vierai­lemassa
isiensä maassa, puhumatta­kaan
nyt perillä tarvittavista varoista
niin tervetuloa vaan! Käykää kat-
5omas.'a mita tahansa haluatte nähdä
ja Jutelkaa kenen kanssa haluatte. Ja
puhukaa sitten sydämenne kyllyydestä
sosialistisesta maastamme kotiin pa­lattuanne.
-
riutta kun asiaa .ajatellaan vähän
syvemn
vaikka
sosialisi
vostolii
misia i
vasti J
Joukoss
mm su
ollut ei
km lier
misto
ihmisis
ta ja vc
tohitos:
entista
— ja s:
kapitali
niin se
Me e
muuta
valtain
että ka
vien po
hin voi
nistit J
etta aj
saisivat
iille ma
taa yhc
taen. e
maailm
Niin
kuten i
Yhdysv,
syyden
"oikeao;
kin"; m
sLsta kE
tämä k
jänkkie
tahdiss!