Vapaus, November 6, 1952

              sti saapui
uomeen
Jia satamaan JiSmfa^
' O i v i n a ja «aS;
«n kauppaan lähipäirf-T
^ahvilastl pitäisi
puolivälissä. ^
SN LitHETrS!iyy
ON OF FmLABD
iVenington Street.
ltawa, Ontario,
"bbelin 6-2389
OS AIOTTE '
istaa Suomeen
si tai;ensi kesänä; m
atkaLppuime kautSl e^ttaav anm ajatk naoap keaons kl^
»i^äikaisen kokemuk.
Edustan Ocaifcfcia bm.
a laivayhtiöitä?^
1 omaisianne lahianii
amessa, Väbtäa k£i
Äin Amerikan Linja»
OJALAMMI
?lin WE. 0661
oine st.. Mmitreal. Qug
Näkymiä uudesta ja
vapaasta Ro^naniasta
Kiij.JLe]Ia Adler
(30-6-13-20)
hland Van
orage Ltd.
j a pitkänmatkan
ahtiajoa.
C A T A A N
[ELIN 3730
iway Theatre ;
Ontui»
jouiuiahja
1 on edelleenkin
i N P A K E T T I !
sahvia minkä saa il*
lettaa Suomeen» Ja
KAHVIA. Pakei
;asti Ja hyvässä kun^
a ovat lialpoja sisäl;
i.. Y l i 7 vuoden"kil-lu
talkeen. KaikU
inkin vakuutuksessa.
CAA"—$6.50
latonta extra prima
[PIA'^7.70
amaitonta Medellia
lisiä, 2.1b. rusinoita.
riA"-4S9.40
lalhvia papuina 1 llx
. nisia, 1 Ib. luumu*
ita.
issa! Älkää jättäkö
i tinkaan!
N (Regisfd)
ilnion Sqoaif Bldf.
tEAL, QUE.
/VSKI
sa sairaaloissa s >
taudit. Nielurisat;
i veren vuotoa. •
ONTREAL, QIJE.'
mm
JUOMAT
lODA Y.M.
JUUH ONTABIO.
re Co.
; AA
ONETTA.
lOTTORETEA
huT, OnUrlo
»meidän
seita*
4PANY
Vain neljä vuotta on kulunut siitä
iietkestä kun Romania lopullisesti
jiiOitti itsensä tomtngasvallan ikees-tä.
•nmän ikeen raskaudesta antaa
liavainnolllsen kuvan Romanian työ-
. fgenluokan vallankiunouksellisen hls-
: tarian museo Bukarestissa esittäes-
£ään kuninkaan kruunupäisenä mu&>
tekalana, ionka: myrkylliset lonkerot
clottmvatfcaikkialle, missä ne saat-
• tpivat imeä\^its«ensä Itansan eliiivni-
0iaa ja maan Tikkauksia: Graafmen
'piirros loivan, vieressä näyttää, \kuin-ka
Romanian fomlngaä^^^oli 'varsm
huomattava osakkeenomistaja eng-i;
lantilaistenx' ja' amerikkalaisten, sak-
; salaisten, ranskalaisten ja hollanti-
V laisten hallitsemissa kansainvälisissä
^•öljytrusteissa, jotka samalla pitivät
•i bailussaan koko maan öllytsollisuut-ta,
kuinka kuningasperhe oli maan
: suurin metsien omistaja ja edelleen,
:]cuinka valtavat viljamäärät ja muut
maan rikkäudetT olivat kuninkaiden
'^pystyttämissä palatseissa muuttuneet
ulkolalseksl marmoriksi, norsunluuk­si,
porsliiniksi, pähkmapuuksi, itä­maisiksi
matoiksi ja eri puolilta
'maailmaa 'haahtuiksi taideaarteiksi.
siellä sunnansa). itetkikunnaJlamme
oli tilaisuus tutustua tähän «ynK»
kään kaukana asutuskeskuksista 5i»
60% MJKUTAroOTTOMIA PORVA-BILUSESSA
ROaiANIASSA
-: Samaan aikaanvontRomanian kan-
; san elämä,ollut yhtäjaksoisesti eläi­mellistä
raatamista aamusta iltaan
i niukalla ravinnolla, ryysyissä ja vail­la
henkistä virkistystä; Miten alhai­sena
porvarilliset: vallanpitäjät piti­vät
kansan sivis^stason.sita osoit­taa
se, että ennen vakautusta oli
lukutaidottomia 60 pros. Kansan
parhaat pojat, kommunistisen puo­lueen
illegaalisuuden ajan sankani^
llset taistelijat; kuten Gheorghiu-Dej.
Chivu Stoica, Alexander Moghioros,
jotka nyt ovat maan ensinunäisiä, ja
IliePmtilie'saivat vuosikausia lojua
surullisen kuuluisassa Dof tanan van­kilassa
(viimeksi mainitun saadessa
jaitsevaan rakennukseen. Joka kam­mottavine
Tankiluolineen Ja' kidutus*
menetelmineen oli kuin porvarillisen
pakkovallan ^robooli.
iNyt ovat nub n j « enää vain kuin
paha painaJalsilnL - R o m a ^ ^ työtä­tekevät
ovatr-^hdolnlän^^fiaavuttaneeit
ihnoisarvolsen'ä^z^ saa
työs^tään kunnöllisen^|pälkan ja saa
myös. nauttia #öns^' teddndstä.^ työ-'
saavutuksia -Viäetään'r':atvö$sä;' luku­taidottomia:
nn enää ^vajaat Iflrpro^.
Kansallinen ;vr kulttuuri on nostettu
kunniaan. ^ Eräänä-pienenä, mutta
samalla paljon puhuvana^esimerkkl-nä
siitä suuresta' muutoksesta, mikä
d)j& tctmisuutesuQs'£Uo^tQmineD ^n
mezkitt^TSsU^ j s n ^ d ^ ^ ^ . ttälsUle
aloeflle *^ ytUpmlm^vSis, UxaliUe,
SipeMaas.' KtudOKlti&it S&zablan
SSTz^aji. Ja S e ^ ^ A a ^ Uittptasa-valtoihin
op luotu inaan mabtava
teplUjsuuspezvsta.- ;:Qneoll^
non kokjcpaismaärs niäijliä f alueilla oli
vuoteen 1852 anenneaä/ lisääntynyt
«motesen; 1 ^ veiiBten' 3-ke]^^
Vuonna" 1951 tuotelJUtt It^yslllä-alu-
^ma .noin^ 1/3 M^asvoj^tolUton koko
jt^lliauust^otebnns^^ jU^ p te-iiäksen
JarvaisäTEUx^aj^ kok^ määräs-ik.
ISbes ] ^ d l ^ UvDii^en jai Sljyn
kpjco määjcbtä Ja s l i i g ^ prosenttia
sätaköenen^ta. >;isv.. "*
^Tällaiset ovat •<^ig^^bteenv(9dot
NeuvostoUlton teollUfl^iAen k ^ t y k -
£e^tä i jselostuj^ud^l' V
on tapahtunut - työläisten - lelinehdois--
sa, voi mainita, että kun heti vapau­tuksen
jälkeen: vuonna 1344 pidettiin
suuria; joukkomielenosoituksia (Buka-irestissa,
työläiset ja fcöyihätitalonpor.
jat saapuivat niihin paljain jaloin^
Tanaan sen sijaan voi työläisen kes­kimääräisellä
kuukausipalkalla ostaa
kymmenen- pas-la kenkiä! N K u n tie­dustelimme
eräältä tavalliselta (et
stahavonllalselta) - tupakkateolUsuu-:
dessa työskentelevältä naistyölälseltä
hänen kuukausipalkkaansa ja - mitä^
hän sillä saa, hän esitti meille seu-,
raavan laskelman: palkka 500: leitä,
välttämättömät menot: asunto, läm-mitykslnesn
60 leitä,; ruoka 200 • leitä
(talla summalla han mainitsi syö­vänsä
hyvin), vaatteet aOO leitä ((esim.
2 paria kenkiä), matkat. (kuukausi­kortti
raitioteillä) '20 leitä, siis yh­teensä
380 leitä. Ve^t tästä palkas­ta
ovat. niin pienet, muutama leitä,
ettei niitä kaimata' edes mainita.
Jäljelle jäävällä. 120 leiljä hän voi
esimerkiksi ostaa -huonekaluja tms.
Raihapalkan Iisaksi ' saa jokainen
työtätekevä ns. sosiaalisen palkan,'
johon sisältyvät saiiausavustukset,
ilmainen lääkärin- ja ennakkoholto,
työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeet,
äitiysavustukset, lepokodit, vlastensei-liäfaivuo^
m^tehtäi^V t e o l la
iaeliitykseiEi ~ alana' «^jf^JSostettu
män: ed^jtajatok^u^
vaksi esitetyssä pbjelm^luonnok^essa
Neuvostoliiton käMamiken viiden­nestä
vUstimoUssuUÖnit^^^
hin; tehtävllh äisält^ry'itispillsuustuo-tannon
tasm kdhotijiihkien vuonna
1S35 vuoteen UQO «yemtten 'suunnil­leen;
65 prosentilltv.j^i>'X^ainen teh-i^
täyä ;teoIUsuustuot{umon l i ^ ^
merkitsee, että fteoUis^^
määrä tulee vuonna 195S i i s i^
mään: vuoteen IMÖ^^Tsrfäten 3i-ker-talseksL
-""''^ '
tdtstin . Japanin . l^gnqrny^MStii,
lonka Aasian Tyynefii vallame-ttonsressl
^^mcäte^ymft yksio;|e- \ Aasian, lyynen valtameren Ja koko
U ^ t l . p ä ^ 1Jäldstqnnossaan. maailman rauh,an <ja turvallisuuden
gäätö,'JaBselint>ssav sanojaan:
Rauhan V <Ja turvallisuUd^ puolus­tamiseksi
AQslassa. ,T^^liä valta-meicellä.
sekäv ^Vni^aflmassa.: A a ­sian
Ja: ^Tyyn$n raltamexen . n ^ ^
rauhanpuplustarjien: kozis^i;^ pitää
.välttämättömänä tehdä lopun kasva-v
£ ^ vuud?n sodan;.vaarasta Japanin
Gotat\d£iasemaksl muuttamisen Ja sen
remilitarisoinnin yhteydessä.
Sen. jälkeen; kun vuoden 4:952 huh­tikuun
28 päivästä Ilmoitettiin astu
Esitämme uutuuden suomalaisensa
ÄÄNILEVYSSÄ - " T R I O I Ä"
(LONG-LAYING. MICROSILLON)
PITKÄSOITTO
© Tässä yhdessä-äänilevyssä on 10 kappaletta
© Viisi kummallakin puolella
Velvoittaa-vaihteella 33
Tässä levyssä on seuraavat ifcappaleet:
1. Metsäkui.''iia, valssi, härmonäkkaduetto •.
2. Tukkipoika porskuttaapi, laul. Kipparikvartetti ,
3. Satu nuflceista silmistä, tango, laari. Veikko Tuomi
4. Pilanlaiksija, laul, Tapiö Rautavaara
5. Saimaan valssi, laul. Kipparikvartetti
6. Valssi menneiltä ajoilta, harmmonikka duetto : ^ "
7. On lautalla pienoinen kahvila; laul. Kipparikvartetti .
8. Wiihemina, fox-trot, laul. Olavi Virta"
9. Viu-liu-lei, valssi, laul, Tapio Rautavaara
10, Emilian polkka, laul. Jorma IL'ävalko
Hinta $4.50 Jcpl.
Vam rajoitettu maära varastossa. — Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
BOX 69, SUDBURY, ONTARIO '
Uusi viislvuotissi|ijnnitelma mer­kitsee
uutta pitkää^'askeilta eteen­päin
vm^iamme-keldtyks&tä sosialis­mista
konununismiin-'''
^Msiono^o^tUksia), 11,
met ja -puistot ym. >isosiaalinen tur­vallisuus.
^ ' ^
V> J a tämä 'on vasta >:älkua.^i 'Kaik­kialla
korostetaan'sltä» e t ^ nyt vas­ta;
kun puolueen ja* hallituksen valp­pauden
- aviilla on f Viimeinen : kapitar
lismin- jälleenpalauttainisenv: vaara
torjuttu. 1 sosiaUsUsta ^rakennus^Slä
Jarruttavat Ja siihen"'vih^iellsesti
suhtautuvat aineksH hallinnollisen ja
tuotannollisen elämän'avainasemissa
paljastettu, ettäuyt-vasta, kun tär
Lisämunavoiticjen avain
on^BIG 3^^ munilusmäslcj
Enempi
munik
kultakin
känältä!
Enempi
munia
rehuissa!
OHJE­K
I R J A N NE
V A P A A S T L
T I L A T K A A J O TÄNÄÄN
SUOMALAINEN PALVELUS
, Edullinen ja-ystävällineh rehujen välltyskeskus
6eELMST.W. SUDBUHY^ONT.,
män^vuotjtottanTig^tuiro
min ravulla oi^ keinptteji^ain ja k u ­lakkien
:turmiollinen 'toiminta tehty
tyhjäksi; raha vakiinnutettu ja työ­läisten
ostokyky Ja* vältt(lmättömyys-tarvikkeiden
. saanti iurvattu;' nyt
vasta voi puolue ja'hallitus keskittää
voimansa lujan pohjan luomiseen so­sialistiselle
taloudelle, mikä sisältää
ennenkaikkea ra^teaje^n,'^' teollisuuden
rakentamisen ja maateloäden kollek-tivisoixniin.
j a «itä tietä edelleen ko­hottaa
kansan elintasoa.':f
TYOTÄlXKjEVXN KANAAN
OMA MAA
Kykypäivlen- vapaassa^ Romaniassa
tuntee vierailija kaikkialla, että tämä
niik rikas Ja pohjoismaalaiselle niin
oudon kaunis maa .onrnyt työtäteke­vän
kansan oma Ja että sillä nyt
vasta on mahdollisuus' täysin naut­tia
sekä maan antimista että. sen
kaameudesta. . .\ - >
• K im auto kiidätti>;'retklkimtamme
Bukarestista !Kqn;»ateille, kiintyi
huomiomme Plojestiniseuduilta alka­vien
ylänköjen Jalyuoriharjänteiden
h^iviivas^, vieri . vieressä: kohoaviin
siroihin toimeihin,'c]otka''jkauempana
olivat kuin silmänkantamatträilin
ulottuva keppirivi;: Ne;: olivat öljy-torneja.
(Siellä täällä, kohosi n^ös
öljypuhdistamojen,: sietaUi- ja pum-pulitehtaidenmasiiKisia
Iskelmiä val­tavine
tehtaanpiippuineen ja kor­viimme
kantautui-jlnmmaava k ^
den jyske. £!e ei ollut enää kapita­listin
omistaman -tehtaan tappavan
raadannan Jyskettä, c vaan se soi kor­vissamme
kuin voitrötlaulu: Tämä
kaikki on kansan.
van voimaan; separatistinen VraAihah;
sopimus". Japanin kanssa j a amerikj^
kalais-Japanilainen '''turvalUsuuspak?*:
ti". Jotka allekirjoitettin San Fran-:
ciscossa. Yhdysvaltain hallitus Ja < sen^
miehitysjoukot Japanissa japanllalsir
ten militarististen ainesten aktiivia;
isellav kannatuksella,: ainesten;' Joita;
: edustaa Josldan hallitus.:^ielä enem**^
män voimistivat Japuiin kansan
sortamista; rikkoen Japanin kansal*>
lista riippumattomuutta ja yrittäen
vetää Japania agresslivisen j poUtUK
kan pyörteisiin, joka on suunnattu
rauhan' Tflofcomlseeni" Avoin oikeuk­sien
palauttatiilnen Japanilaisille'/ so­tarikollisille,
Jottoa aivan hiljattain
tavoittelivat maailman valtiutta, no.-
pea. Japanin armeijan, sotalaivaston
j a ilmavoimien kunnostaminen roUI-taristisjen
ainesten valvonnan alla,;
voimaperäinen sotateollisuuden ke­hittäminen
ja sotatukiasemien laa-'
jentaminen, karkea Japanin kansaU'
riippumattomuusolkeuksien kieltämi­nen,
sellaisten kuin oikeus uiko- Ja
kauppapolitiikkansa vapaasta :mää-;
riitelystä, demokraattisten oikeuk­sien
tiihoaminen ja niiden halvek­suminen
— kaUcki nämä toimenpi-,
teet ovat selvästi suimnatut Japanin;
kansan lopulliseen orjuuttamiseen ja
uuden agressilvlsen sodan valloilleen.
päästämiseen. ';
Japanin militarismin kukistamisen;;
Jälkeen olisi Japanista pitänyt tulla?
riippumaton, demokraattinen, vapaa
ja rauhaa rakastava maa, Ja Japa­nin
Icänsan olisi: pitänyt saada; oikeus
ratkaista itse asiansa Ja niääritellä
politiikkansa, taloutensa' Ja fculttuu*
Tinsa. &uunta;i siinä;f,luvussasWöEkIn
oikeus pitää :aseellisiavolmia;(j0tka
takaisivat puolustuksen suojellakseen
uuden riippumattoman, demokraat­tisen,
vapaan ja rauhaa rakastavan
Japanin. Mutta Yhdysvaltain halli­tus
ei'halua nähdä Japania riippu­mattomana,
demokraattisena, vapaa--
n^ jb rauhaa rakastavana maana..
(E^invastoin; se käyttää' avoimesti^
Japanin militaristisia aineksia ^nuut-taakseen.
tämän maan sotilaalliseksi
tukikohdaksi agressiota varten Kau-ko-^
Idässä.: Täten muodostui Aasian
Ja Tyynien .valtameri ^mald0n rau­halle
J a turvallisuudelle suuri vaara.
Kaikki tämä on saaimt Jo aikaan
Japanina kansan J» maailman kaik­kien
kansojen päättävän vastarinnan.
suojelemiseksi Japanin kansan 'iail-
Usen pyrkiip:^kscn 'tukemiseksi; ;-Aar;
sian^ ja Tyynen'valtameren maiden
Rauhanpuolustajia kongressi 0^
tuUut yksiniielisyyteen seuraavasta: .V
1) Koska i3an ftauclscossa aUe|
kirjoitetun laittonaan 'separatistisen
^"rauhan.'Sopimuksen" :solmlamlnen;
Japanin kanssa' jo|itl kärkevän
.lanteen nauodostumlseen- Aasian Ja
Tyynen valtameren maissa, kaikkien
kunnostettujen maiden «n sohnlttava
Japanin kanssa todellhten rauhan
"^sopimus, Potsdoniin JuUstukscn da
lifitilden Japanin: kysymystä koske­vien
kansainvälisten sopimusten per
riaatteita Ja*henke& vastaavasti.
2) Meidän on noustava Japanin
rcmilitarisotntia vastaan Ja tehtävä
sUtä' loppu, sekä annettava kaikki­naista
apua Japanin kansalle. Joka
pyrkii luomaan riippumattoman; delf
mokraattlsen;^-vapaan" ja rauhaa r a|
kastavan uuden Japanin.
3) Kaikki ulkomaalaiset sotajoukot
on viipymättä; .vietävä pois ^jfapanin
alueelta. OSä yhdellekään ulkovallaUe
saa sallia säUyttää Japanissa sota-tuklasenila.
lEU; yhdenMän u ^
lan* saa sallia sekaantuvan Japanin
sisäisiin asioihin.
4) Kaikki raloltukset. Joita ovat
-tyrkyttäneet mitkä hyvänsä' ulko­maat.
Japanin ulkomaan kaupan Ja
rauhainomaisen talouden kehltjitsen
alalla, Oli poistettava: 'Japanille on
turvattava normaaliset kauppasuh*^
teet kaikkien kiinnostettujen maiden
kanssa tasa-arvolsuuden jä keskIn|U''
'sen edun .perustalla, parantaakseen
Japanin kansan elinehtoja, Jotka
"huononevat päivästä ^toiseen.
Ylläesitettyjen, vaatimusten toteuti-tamlseksi
on vältttoi^ttfntä ryhtyä
konkreettisiin . toimenpiteisiin Japap
kansan ja Aasian sekä llyynen
j^altameren maiden kansojen keski-;
naisten suhteiden parantamiseksi,
yiasian ja Tyynen valtameren mal-^
den Rauhanpuolustajien kongressi
pitää väKtämättömänä lähettää.
Kongressin valtuuskunta Japanin
r^nsan luo, joka taistelee rauhan
.;iPuolesta.'Kongressi:ehdottaa myös-
^tia^ :että' rauhan puolesta» talstele-
•Irfetr, Aasian ja Tyynen valtameren
jnaMen jänjestöt ja Japanin järjes­töt
vaihtaisivat säännöllisesti keske­nään
valtuuskuntia,
j, (Aasian ja Tyynen valtameren mai­den:
Rauhanpuolustajien kongressi
tervehtii Japanin kansaa ja lausuu
kiitoksensa sen valtavista s ponniste­luista
taistelussa vierasmaalaista
miehitystä vastaan > ja militarismin
uudestisyntymistä vastaan maassa.
Kongressi keholttaa ^ Aasian, Tyynen
valtameren Ja koko maaliman «nai-
Slämyksemme; 'vahvistui yhä, kun
saavuimme: OOM:nf'im8an: ammatti-linen
keskusjärjestö) x.omistamaan ja
työläisiä varten rakentamaan ajan-mtdcaiseen.
avaraan; Ja^ :ai6tikkaastl
sisustettuun lons&ottin,' Joka oli XSJC-paattlen
rinteillä Sinaian kauptmgin
yläpuoltila 1400 metrin korkeudessa.
Satakunta ansioitunutta-Ja stahano­vilaista
työläistä oU rtäällä lomaansa
vlettämäs^ Heissä iei-ollut jälkeä­kään-
työn uuvuttamasta: loppuun
riistetystä raataijastft; ^vaan he olivat
voimakkaita, päivän .paahtamia nuo­rukaisia,
naisia Ja .onlefaiä. Joiden
kasvoilta kuvastui>;iroltonvaxmuus Ja
luottamus' sosialistiseen ^ Järjestel­mään,
mutta jotkff'^ osasivat myös
lauladr nauraa Ja tanssia J a tartut­taa
Ilonsa meihin Jäykkiin suomalai­siinkin
Sadmrne nyt iN^<f=^icesku8telui8sa
näiden stabanovilaistyöläisten kans­sa
että .omakohtaisesti todeta,, miten
sumt% bfimOotA.
ja kcMttmunistineii' piiplue osoittaa
työtätekevidle Ican&l^&t;,
J O K A I N E N SAAVVXVS
. Saijnme,; ktniUa^i
^olosuhteista teollisui^id^sp Jatodeta
sett smumattonan^eTjOii,' mikä val­litsee
monessa stibikeäik näidep Ja;
kapitalististenma^l^^tyJHäisten vä4
Iillä sekä 'työläisten itsensä suhtau-iumisessa
työhön ^että' sen arvostaa
miseen, ; i^imX kapitalistisen maan
iyöUUseDä ei ole ^,^|»otiä malidolli-suutta
lisätä 8nsi«Itaä|i:]aiinnään-.
njrtfAv^i yUtyOa muodossa antaa
riistää itseään yhSj^oremniän hänen
taitavuutensa Ja työ&yk^nsä kään­tyessä,
häntä; itfieään;^vastaan: mitä
suurempiin^ saavutiäalunyhän i^yst^
sitä aitaalsemmaksi poljetaan hänen
tyiiivolinansa aiinta, :n|ta- täällä^ sosia­lismin
niiassa jokainen' saavutus pal-
Hän saa osakseen hallituksen Ja koko
kansan kuimioituksen. Hän saa kor­keita
kunniamerkkejä, hänestä kir­joitetaan
lehdissä Ja mihin tahansa
hän tuleädn; hän on tilaisuuden juhr
lituimpia sankareita. Esim. staha-novilaistyölälsellä
ei ole ainoastaan
vapaa pääsy -teattereihin,.elokuviin;
tirhellukilpailulhln ym. vaan : hänet
myös ohjataan parhaimmille pai­koille.
K A I K K I L A S T E N H Y V Ä K SI
!Myö6 täällä olemme voineet pan­na
- merkille sen kaikenpuolisen huo­lenpidon
; Ihmisen h3rvInvohmista Ja
viihtyisyj-destä, mikä on ominaista
sosialUtiseUe järjestelmälle. Eräänä
näkyvänä osoituksena siitä on Buka­restin
valtava kulttuurlpuistOi joka
valmistui^ n. vuosi sitten, ^ Monet sa­dat
suurporvariston entiset loistohu­vilat,
jolta esim. Karpaattien rinteil­lä
ja Mustan meren ratmalla kohoaa
vieri vieressä, ovat nyt kansan: työ­läisten,
kirJaUIjoiden, taitemjoiden,
tiedemiesten, nuorison Ja lasten käy­tössä.
Monet niistä omistaa nyt
CGM tai sen alaiset yksityiset am­mattiliitot,
taide- ja tiedeakatemia
Kuparinkaivajat
la^kputuneet
' /Noin 30,000 Afrikan kuparlkalvok-l
alen työläistä on lakkoutunut, hal­vaannuttaen
lähes; puolella Britan­nian
kuparin' saannin. Nämä Poh-
Jois-Rhodeslan kaivokset ovat tär­keydessään
lähinnä Yhdysvaltain Ja;
(Thilcn kuparikaivoksi; I^kon kut-1
sul'4 vuotta Sitten perustettu;kupa-[
rin kalvajain unlo.
Japanin kaivoslakko
laajenimt edelleen
Tokio. — Lakkolilkc Japanin kai- {
vokslssa on yhä levinnyt j a käsitti lo- j
käkuun 27 pnä 27P;000 työläistä. Vain
joissakin pienissä ll^Illikalvoksissa jat­kuivat
työt. ' 'Lakko aiheuttaa noin
110,000 tonnin menetykset päivittäin.
Monia näistä huviloista on myös valf
tlo tai kommunistinen puolue jär­jestänyt
lasten j a nuorten vlrUstys-tä,
opiskelua tai kesänviettoa varten.
Uuden sukupolven kasvatukseen,
ammattikoulutukseen ja viihtyisyy­teen
kUnnitetään mitä suurin huo­mio,
r Tuntuu todella kuin ei kan­sandemokraattisen
j. Romanian valtio
säästäisi mitään, kun on kysymyV
eessä lasten Ja nuorison paras. Toi­nen
Bukarestissa .olevista entisistä
kuninkaallisista linnoista : laajoine
puistoalueineen on Järjestetty pio­neeripalatsiksi.
Jonka 48 eri harras­tusten
tai alojen kerhoa monine pal­kattuine
j?ätcvine opettajineen, erin-omaisinfethavaintovälineineen,
instru-mentteineeu:;;:
ja''rmateriaaleineen .on.
eräänä . todistuksena siitä huolenpi­dosta,
jota taltio osoittaa uuden
tniorison fc^atukselle. Tähän täh­tää
myös se perinpohjainen muutos.
Jonka varslnaij^ koulujärjestelmä
on koketmt. lEMikolsta.'Ja olennaista
uudessa järjestelmässä on anrunatUli-fieUr
linjajako jo viidennestä koulu­vuodesta
lähtien niin, että^^kaikiUa
kitaan, ei ainoag^^g^iAfneelUsestl.
vaan myös faenkisellä
keskikoulun käyneillä on mahdolli­suus
siirtyä:'suoraan.: taipumuksiaan
ja opIntoJflAni vastaavlUo i a
Yhtiöiden voitot
lis^ntyneet
Toronto. — Financial Post toteaa,
että canadalaisten yhtiöiden tähän
mennessä Jaettavaksi Julistamien
vQJtto-osinkojen määrä on lä}ies
460^ onUjoonaa dollaria eli yli 15
miljoonaa enemmän kuin edellisen
vuoden vastaavana aikana.
omata niillä Jo määrätty ammlattl-pätevyys.
Sen lisäksi on maan eri
ptiblllle perustettu lukuisia nuorten
työläisten ammattikouluja, joista
mm; Stalinin kaupungissa sijaitse­vassa
2-vuotisessa metallialan' am-mattlkoulussa,-
Johon myös olemme
saaneet tutustua, on 1,500 oppilasta.
Edelleen on voimakas opiskelu niin
teoreettisten kuin käytännöllisten a i -
neid^j parissa käynnissä telitaissa ja
eribösissa Järjestöissä.
Kaikkialla tuntee.. että •: valtavat
voimat ovat liikkeellä; ei ainoastaan,
kaman ^ aineellisen; vaan myös sen
henkisen tason kohottamiseksi; kan­san;
jonka' luontainen lahjakkuus on
niin Ilmeinen, mutta'joka; ei alkair^
semmin ankaran riiston alaisuudessa
eläen ole p^issyt kylliksi / kehittä-mäl^
n^lahjojaan. ' ' f
JVyfe tiedämme. Jokainen meistä,
joOcd omin silmin olenune saaneet
siitä /yoImakkaltA todisteita, että tä­mä
kansa., pystyy raitentamaan uuden
ja'4imkol$tävan ;sosIalistL^ Ronm*'
Alaii^ Jossa el Ple sijaa r i i s^
den kansoja antamaan al(tUvista tu«.
kea Japanin kansaVesien sankaril­lisessa,
taistelussa;
iden, demokratian, vapauden Ja rau­han
puolestal ^
p i i
m»
m '
mmm liiSlSMiiiiilÄ
„.„ „ ,., ........ji^^^S^m
Kirjakauppaäipme ph'saapunut juuri^uusl lähetys kjr^a/*^49iaf ,a<»stä^
sell4 perheen jäsenelle söpfya 3 0 U J M W » , Mlna^iÄ^iyÄr;!^^^
kirjavarastoaan häUläuii^Ua kirjoilla. Asiamiehet; lähentäkää beti^auksJ
paljon kutakin kirjaa halaatte paikktoinällenne. , \ 7: r^T-; S
ANATOLE FRANCE
PUNAINEN LILJA -
303 sivua >' ainfa ^14. $t85
''Tämän kiihkeän.raa^ausnunaanln tap?J»^unat
UifcCcuvät viime vuosisadan lopUn ParllBln ylhäisön
loist^lnissa salongeissa; Joissa kauniit naisetko
T&Bsä kiehtova^sa^Ja jänhlQävassä^blstdilallis^Eji^l^^il
romaanissa astuu valstäamittölSÖO-luvunvelBanttJUif.^
.w««v*."«»«. ——^ , * r Javam"vä!rtkk^4cssääa;feBB;ottjke^
tavafaikaansa korkea-arvoisten puöllsolttensa riii- Uloarohkeasta oxfordilalsesta.yllopidlaastai-^y^alt^-A
nalla haaveUlen rakastajistaan. Upeiden te^^erch ,ri«ta Ja Tristramlsta, Jptka^fifllkkaiTiiq^KT-'^-'*^
den hälkäisevänkimalteleva Ilmapiiri, .toimeton, ko- mina raiVaavat anongolUalsanneUoJeii'm
tieiämä Ja' - huolettomat' vlrkbtyssmatlkat < niuo^ seUeenv,tien sadunhohtoiseen ^CaUui:'' '
do$tftvat Tomaahln ulkonaiset nOl^tcet.' js^nttHa . minaML'^äls^kojötalsfaäan^
kun seri intoKlmoiset kohtaukset ja eokean/nusta- potdtojen aViflto WWtei</kä^a^'p«tä«^ i'.
- suktoaisuuden katkerolttasaat unettomat yöt>yarit.' *tehten< Joka lU|liyy Mna»ayntymaöndU-tävät
tuon romanttisen ajan omalaatuista elämää;^ lUkUttayakBl Ja öxaxttaiUlsm^mm
' r \ « ' < muodostuu kertomus siitit niitenV^ältey^jmtkagMia .
Lumoava ranskalainen rakkausromaani ^ . monisäikeinen 'juoni onikto'^iäyiu)S'tbenkf^Qaii9««r
VIIMEINEN SUUDELMA ll^^t^^&^^S&fom^^^^'''
KirJ.^ALPHONSE DAUDBT . . . . Jattttt.nlln iilävästi aUcakaiidfm ver^Ik ettft><]aici]an
230 slVua Hb|t» «1.75^ valtaa todella tunne kulh faän^tm^m^f^'
AlphonscDäudet kuuluu ranskalaisen
den suuriin mestareihin; jonka talcf
ja yhä valloittaa lukijansa kautta
melnen suudelma", Daudefn pääteos, on Uikutta­van
horkäfttl, sielukkaasti Ja samaUa Joafdom^uöc^l-sestl
kerrottu tarina nuoresta paiUalttaresta.
"SaplYosta". ja rakkauden kaikklnlelevästä into­himosta.
Fanny Legrand, joka on ollut-alkalaem
skalalsen klrialllsuu- . viehättäviä tomteja^kcsklajan klinnostayaSöa i^tti'^'^»-
taideoh ^valloittanut Ä#maMa;^Ä;:S;»^5g^
ittft maailman. "Vii- ' " T'' "-^S-Jr^l^-M: j ä ä t e o s . ^ i ) p « u t t a i i ; ^ ^ ^ ^ ^
min erään taltelllja-n maUlna tämäa maalatessa « 2 f f l i j*uÄLÄu,ÄÄÄ^
Saphon kuvaa, on oppinut vaarallisen huhnaustai- , SÄÄHlrtÄmSfflhSS^?JSÄ nyt kiehtomaan miehiä puojeeasa;' M Ä L Ä Ä L Ä
Aitoa kertomataidetta
VUORELLE NOUSU
Klrj. ELVI SINERVO'
tajan'Reino i U j a ^ kuolänälla MneH"i>lbiik:»ari?rJ
monsa' rlenttteäsii Ilmoittamaan'tapaukitfintö*..,^
hensä veljen ta)oon.t Siellä va|liteee,veU9ii:pQftteeltec,f,j
"•nlnainen kireä tunnelma, JokaivJilMt*"***^^^^*^
'syntyy'äiih()e;^^'I^
241 sivua ' Hlnlä sid. $1,50 - kauppaa kylään, mutta se ei taaskaan ehdfyolaUiksi; ^
r e Ä Ä i l ^ ^ Ä o Ä Ä Ä ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
tistä enemmän Ihminen. c , „
Sinervon kertomataide valloittaa lukijanaa tftasä.-
kin teoksessa tlnkimättömyydellään. ja ki«^kkau4el-laan.
i i i
nioiden haUdja Joliod nytJäU^n^,
naii^yalAiiia'^
LEO TOL&TOI. . -i
HADZI-MURAT - ^
104 sivua , Hlnt» sid. -1.25
Tolstoin laajasta tuotannosta ehti' suurin osa
Ilmestyä hänen e l ä h ä n , mutta erinomaUien arvo­kas
ja runsas on myös se kirjallinen jääimifltö. Joka
julkaistiin vasta hänen ^kuolemansa jälkeen Ja jo­hon
kuulu^ myös .''<l{adzI-Murat'Vfc»ukaa6laIal8alr.
heinen kertomus, jossa lukijalla ön mielulnett tila!» ~s
suus ihailla tuon Venäjän klrjaUlsuudeh suuren
hengenjättilälsen täysipainoista; vaikuttavaa : ja
vakuuttavaa kertomataidetta.
KAKSI KAPTEENIA
ELVI S I N ^ VO
TOVERI, ÄLÄ PETÄ
OS sivua, Hinta nld. 75o
Elvi Sinervon pletuilsromaani on hänto luki­joilleen
tervetullut uutuus. «Hän on tässä mlnä-muotoisessa
aviovaimon kertomuksessa kajonnut
aiheeseen, jol^: on ylelslnhlmiUinen. Tiettyjen ku<>i
ristavien olojen ja valheiden <verkon keOkellä Ihmi­sen
on vaikeata pysyä kuolemaan asti uftkoUlsena
tovereilleen ja ihanteilleen ^ siinä se todellisuuden
ja ihanteen välinen ristiriita, Jota Sinervo kirjaa-,
saan käsittelee psykologisen runoilijan otteella^ K u ­vaus
aviovaimon sielullisesta kokemisista; sotar:
ajan poliittisissa oloissa kasvaa Mlnteästi^todelll-slstaoloista
Ja: tapahtumista sekä herkistyy Ja.avar-::
tuu loppua kohti.-'Maria on niitä kan8annal8ia,-:Jol-:^
den kärsimykset sisäisen tilltystacpecn Jalostamina;
jäävät elämään lukijan mielessä. Ne on Välittänyt ^ , „,
meille psykologinen runoilija. Jolla on korvaa kuulla "S,"
jaslhnää nähdä elämän pohjavirtoja tohjomattö-^' . 7 n Ä f « " « « , a ; . * i;
• •Koksi osa» '.-1 ^mti^^n^:mi0^
Löytöretket viehättävät oina - Ja kaikkialla'ntitf^^
nuorisoa kuin vanbenumfltUein polven'Uädjoita, J a l-
"Kaksi topteenla" vie^eldät JuutttSUatedlelöjrte-.^ h
' retkelle: 6e kertoo köyhissä olaissa ka^yani^a-^ i :
nuorukaisesta, josta monlen;«angen vaibeniMyXm'
kehityskauiilen Ja stiurten pcnmistelujen jälSeeft <f 1
lee mainehikas "lentäjä.; Bän .aa4',]comennvi^»sa' SI
atiktlsUn seutumin otteinaan,aeHtoa.pMtunkynfs^
mentä.vuottb aibalsenfmln' tiilioutimeett'ttektiOimt-rki
Jättmerenretklkunnan «EoMtalösta-Ja^l^^ytaälttiiietk m
Jäännöktet. Saimalla, hän saa ^ I t u i u u a X^tki^' tf |
nab tätkeät «nulstiinpanot, mutta nUtä iixmmäa» it I
hän havaitsee tapahtuneen rlkok^; Joka oU^aaat- |S i
tanut retkikunnan perikatoon.' .Hän xffxtvy nyt tut* tC I
kimaan tät4 aikoja sltteii tapabtunuttarfbosta i a . f *|
onnistuu lopulta-r^euvofckuudell^
san sekä saattamaan eyylllsen tfängoistuktten. TSasA l
selvitystyössäon^kanntutajanaliänen nkattettuil-.i\l
ea. Jonka omainen on myös Joultuufr^tohon mäSut. >«
VARHAIN Kypsy
204 sivua ' ' . ,^ia<«>i%
' AifajECalpla on salanimi,'jonksk'taal^ka
eräs tunnettu klijallija.. ,< J Mp H
• i
mastl Ja'kauniisti.:
ARVI KYRÖ
KAHDEN VAIHEILLA
2I>0 sivua ' Hinta sld, 12.60
Kaunis ja eksoottinen Laura on kuin luotu seura­piirielämään,
kutsuihin ja kaupungin rouvien yh­teiskunnallisiin
rientoihin, mutta mies, Jyrki; elää
vain metsälle.'Hänelle ovat juhlat, vierailut, teat­terissa
käynnit v ja kokoukset alituisia painajaisia^
hän haluaisi viettää jonkin illan kodln^rauhalUse^sa
ilmapiirissä tai vielä mieluummin nauttia luonnos­ta,
metsästä Ja sen koskemattomasta raiäiaata. Tä­mä
luonteiden erilaisuus vie onuuten onnellisen
-avioliiton monen yllättävän vaiheen^-'sodan; Jyr-:
kln: haavoittumisen. Ruotsissa jirlettämän toipilas-ajan
ja siellä kohtaaman sukulaissielun, herkän
Karinin rakkauden — kautta mitä fcrIitiUbImpään
Omistan tämän kirjah kalkille, ^'JoK^ Iap3Ua* .^^
teen Ulttyy Jsipeä, unohtumaton miäsU>Af .
Lukijoiksi toivoisin avioliittoon oikovat;: nafpil-slssa
olevat Ja ennen kaikkea eroa auumUttelevat/^r
Toivoisin saavani heidät ajattelemaan, että leUäd- 't
minen tunteilla — niillä ailahtelevilla. ölkuUIoiUa.f
tunteilla, joiden tillin nlln^elpostl mmsL tyb-C^
myyt«3lä Ja erehdyksiä'— muuttuu lapsen;ntaoQ- A
maan tullessa vakavaksi todeksi," ' ' ^' ' ' '4'
L 8- TUROBNJPV
MM
m
SIAVUA
191 sivua j . Hlnia sfd, $125;: I
.Romaanissa^ ovat^^pääbenklöiden tolmimiaii Ja ' f H
kehityksen ta^^ana Venäjän taloudellisesti. edi8t7-<>.
vät olot 186Q-luvulla maaorjuuden lakkauttamisen '
Kirjan varsinaisen Juonen muodostavat kuitocdtln >
päähenkilöiden, agronomiaa ' opiskelleen ntioits
maatilanomistajan Litvlnovin ja hänen! uaiasUfateJ-fciuuu
» « j - - ; fc^ity»-: ^ Ja rakkausromaani;: *MiSal ^
. - -"•'^•^muodostuu'(mestarillisesti iaate«j«ä«P'.Jd
liittyvistä ^erlUisaiheista.
HELLA WUOLlJOKI' • \ T
ENKÄ OLLUT, VANKI
,^^Hfii^l^7Sc Un' ybteiäitit^ maJvu» >
Hejla: WuolIJoki on Jo aäcalsemmln ybtel
lisillä näytelmillään saavuttanut sekä kotimaassa
että ulkomaina «uuren mioslon/ Kun hän' nyt, o l ­tuaan
iTolIIttislsta syistä tuomittuna; on vi^iautunut
vankilasta i a saattaa Julkisuuteen siellä klrjoitta-niansa.
teoksen; hänellä epäilemättä on mielenkiin­toista
sanottavaa/ Hän on niitä harvoja v o i m^
kaita persoonallisuuksia, jotka kaikissa tilanteissa
, Tim& plenobkokooh smdteitu Ja kuvimnaina^ttf
f'PIkatu]kki^.;dn/^ttäiii';#ytamM
W«5lta;äaIotfcel«r«il4Ä|ilili^
:Ertkol8#MK^lkoielÄ»%^ Iff^^S^^^^S osaavat todella e m mnelnytkäännJjoituonäaan '-A^^PÖIE^.;
minäänsä,'vaan sosiaalisena Julistajana'analysoi,,L9atenjiens]nit);iätnen^kI^^ i »
ypmurpisätreiltltäuäan n u«oyrtkak eälällmeävää säe,kväa eiirkittlelalene pluaoln^t^e ita Jä aakkosista ISaitlen. * kohtaloita. —\' — ' ' t^tt^t ''^ ^ä-^^
Box 69
l i p i i i ' • - yi 'M Pi