Vapaus, September 24, 1928

              No, 207 ~ 1928
| / J i r ) J l f i r ^ r — r t '>'T— tTlMMtSs *ätM OaMkaavttsJa. OaMttyr SaA^
T O I M I T T A J A T 2
VAARA- B, A. TEXHCXEN. H. SCIX. K. PEHKOSEJe,
I L M O T U S H L V i A T V A P A t - ' D E S S A:
IbtejtHBiotcbct »IJOO kerta. $2JOO U U k e r t a a . — ATi&Uittooea»a<»a»ot»k»c« 50e. fltM^umt. —
l e B e s s s v a a O a t o l c i a c t SOe. k a r a . U J O S kertaa. — S r n t T a ä i l a o t a i » " »I-O? ^erta. «TOO S V w t a * . —
AtiocroUmotttkaet C U » k e n a . »3010 k«ka> kertaa- - KiitoaJaotakaet l i i » ^tr^ — -t-rixA^ts^tM.
M t Z i k kerta. SOe. l i a a a k a o kUtoalaaa#«h» t a i m u j t o r l i n n i - — Halauaeti«<lot j a «oteOaotttkart
H e - , k e r t a . « J » k o l a a kertaa. - r i I i » a I c W t a j J e a j a Ua»tBaa««oWiaTiea on. T a a i t t a e - a . Uh« t « t t ia
i t e o t u k i s u etttkät^m. - T U a a k t a . joita c i « K z u r a t a , c i talla tacnir. a a » . paita» a a i r - H x m . io-JIa
as WWgk»rt. ^
T I L A t ä K I j r N A T :
1 »k. »4JC, 6 k k . I 2 J 0 , 3 k k - »1.75 Ja 1 k k . » I J » . — "iTxiyrraltoai» j a S o o » » e » a a U aMa« l>
Oe: 1 »k. V,Sf> » k k . S k k . » 3 ^ Ja l k k . » I J » .
V A P A C S ( U b c r t r ) „ „ . -
The oaly otcaa, of Finaia!» TTorken Ia 'Canada. PutlUhed dailf at Stt<g»sxT. Oateno.
U k t e e a aic#at n i o t a k a e t pitää cUa k o o t t o r i » . k e l l o 4 i p . Uae^TnuapJ^äa e<äelli«a>l a r k i p a i . a o a.
* a K a ^ «•'«5tna:-L2>«rt7 Buildi»». SS L o r e , Street. PokeKa 536W.
• a p t t x J e . ko«ttori! U l « t T B a U C * . SS L o f B a S t . P»keEB 1 0 » . Po«tloaot>i Box 69. S c J b a r r . 0 ° t .
C « » r U .d«erti«is^ r a t e . 7Se. p e r e c l . l a d . . Mmirao» d u r j . for . i s <U i«aertJon « e . Tbo Vapaaa
M ^ t>«rt ad»erti»iaf mediam amoo» tka F i n n j a h Peoplc l a Canada. ^
f o . . t t a a m o f a takaaaa caa nataaata « a i a l i a e e a Krjeeaecrina. kirjottakaa «odeUee» lukkeenkoltajaa
• • • i i i a i i m i i n i t i a a l l ä : 1. V . rAJfNASTO, Uikkeenkoitaja. •
**Maa on juuri hyvä, mutta
sen jälkeen oikeuden etteen, oli faan
jo niin syöpäläisten vallottama, et­tei
hän saanut silmiään ankL Van­git
ovat vaatineet, että vankilassa
toimitettaisiin siivous, mutta tur­haan.
Marlboro-vankilassa on eräs elin­kautinen
poliittinen vanki saanut
istua yksinäisessä sellissä jo yli
kj-mmenen kuukautta sen vuoksi, et­tä
hän kieltäytyi tekemästä pakko­työtä
ja ottamasta päälleen valigin
pukua. \''iime heinäkuusta asti hän
ei ole saanut käydä ollenkaan rait­tiissa
ilmassa ulkona.
Tällai.sta komentoa vastaan on
tasavaltalaisien poliittisten vankien
huoltokomitea järjestänyt viime ai­koina
tarmokkaan taistelun, jota
on käyty kokouksien ja sanoma­lehtien
avulla. Toimintaa johtaa
rouva Gonne MacBride, jonka mies
kansallisvallankumouksellisena telo­tettiin
vuonna 1916. Viime aikoina
Canadasia on parhaillaan käsillä
viijankorjuuaika. Kahden suurfar-marin
liankkimain ja julkaisemain
raportiien mukaan korjataan Cana­dan
aroilla tänä vuonna suurempi
delleen. Ruokajärjestelmään kuului
siellä näet vain musta kahvi, pi­laantuneita
munia, suolaista silavaa,
happamia omenoita, eikä juuri mi­tään
muuta. Aroilla saamani ruuan-on
k a o ^ maan pidetty gutiria ko-kniiVB^
a^ joissa on vaädättu poliit­tisille
vangeille - amnestiaa. Poliisi
on us^n sekaantunut näihin koko­uksiin
j a estänyt niiden pidon-
Näin kohdellaan poliittisia van­keja
"demokraattisessa' maassa.
Toinen intemationale asetti noin
vuosi sitten komitean huolehtimaan
poliittbista vangeista, mutta sillä ei
ole ollut mitään sanomista poliit­tisten
vankien hy-väksi Irlannissa,
vaikka komiteaan kuuluukin usei­ta
jäseniä Englannin vallan alla ole­vista
"demokraattisista" maista.
Mutta komitean tehtävänähän olikin
poliittisten vankien huolehtiminen
sellaisissa maissa, joissa ei ole "de­mokratiaa".
Ja jälelle jää silloin
sosialidemokraattien mielestä ^yain
Neuvostoliitto, jossa he vaativat
murhamiesten, murhapolttajien ja
muiden yhtä kauheitten vastavallan­kumouksellisten
vapauttamista.
ka näitä etuja voitaisiinJdn kulutukses­sa
yhdistää, törmäävät ne kuitenkin
tuotannossa vastakkain. Omistava
luokka, joka oriustaa tuotantovälineet,
riisJää työläisiä tuotannossa ja osuus­toiminnallinenkaan
liike, ollakseen
luofekaJii^ttä, ei voi jättää tätä seik­kaa
huranioon ottamatta. Joudutaan
sato kuin inilloinkaan ennen. Jokai- sulatushäiriön takia on minun eh­dottomasti
mentävä lääkäriä tapaa­maan."
— -Niinpä niin. Maa on
juuri hyvä, mutta vain C. P. j a C .
N. rautatieyhtiöille, jotka "farmaa-vat
farmarit niin puhtaiksi, ettei
näille jää edes itseään, paremmin
kuin työväkeäänkään varten kainoja
kunnollisen ravinnon hankkimiseen.
Ja näiden suurfarmarien farmat-tavaksi
hankitaan vereksiä uhreja
parast'aikaä. Brittiläinen loordi Lo-vat
on viimeisten kuukausien aikana
tehnvt tutkimuksia siirtolaisten län­nen
canadalainen on varmaan kuul­lut
mainittavan näistä suurfarma-reisJa.
.Niistä toinen tunnetaan ni­mellä
Canadian Pacific Jiailuay ja
toinen nimellä Canadian Sational
Railuavs. Ensiksimainitun palveluk­sessa
oleva, Winnipegissä sijait.se\'a
tilastotieteiljjä kertoo, että viime
tiistaina virtasi kultaista vehnää aro-maakuntien
viljaelevaattoreihin ai­van
satumaisella nopeudella; — viisi
tonnia ilsekulakin sekuntia kohti
kahdeksan tunnin ajan. Tuo on to­della
suurenmoinen .saavutus. Maa
on juuri hyvä, mutta sitä kontrolloi
C. P. ja C. N. rautatieyhtiöt.
KuunncUessainme lilastotieleili-jäin
kertonxuksia aromaakuntien
runsaasta, ennen kuulemattoman
suuresta viljasadosta, muistuu mie­leen
elonkorjaajat, joita on haalittu
idästä" ja lännestä sekä aina Eng­lannin
hiilikaivosseuduilta saakka
tuota satumaisen runsasta satoa kor­jaamaan.
Näistä Englannista tuo­duista
elonkorjaajista on jo noin
tuhatkunta joudultu kuljettamaan
takaisin Englantiin ja noiden suur-farmarien
kustannuksella, koska nä­mä
englantilaiset työläiset nousivat
ilmikapinaan ankaran työn, pitkän
työpäivän ja alhaisen palkan takia.
Muuan näistä takaisin lähetetyistä,
Cornwallista kotoihin oleva Oliver
Hazlitt, on paluumatkallaan lausu­nut
Toronto Star-lehden eräälle ra-porlterille,
että "lännen farmarien
ruokajäi|estelmä turmeli minut täy-
General Motors-yhtiön työläisiOe
Joku aika sitten General Motors-korporatsioni
alensi palkkoja auto-runkojen
kokoamislinjalla kahdeksas­ta
sentistä autoa kohden viiteen ja
puoleen senttiin, ja not)eistutti työ­tä
siinä määrin, että työläiset kor.
keammalla työnopeudella voisivat
täyttää täten syntyneen palkkaeroa-vaisuuden.
Työläisten taholta i l ­meni
vastustusta, j a olipa jonkun-verran
puhetta lakkoutumisesta. Ge­neral
Motors erotti työstä urkkija,
järjestelmänsä avulla kaikki työläi-ne
syytämiscksi. Hänen ynnä mui- set, jotka kannattivat lakon alka-den
tutkimuksien tuloksiin nojau­tuen
tullaan Iällä viikolla pideltä­vässä
Britannian konsen'atiivien
konventsionissa käsittelemään ja vii­meistelemään
suunnitelmaa 20,000
hritti Iäisen perheen Canadaan lä­hettämiseksi.
Ja ehkä juuri näitä
qusia tulokkaita varten Albertan
maakuntahallitus viime viikolla luo­vutti
kohtuullisesta hinnasta noille
suurfarmareille kolme rautatietä,
joiden avulla Peace Riverin laajat
alueet joutuvat näiden suuryhtiöiden
suoran kontrollin alaiseksi. Sinne,
Peace Riverin alueelle, tullaan to­dennäköisesti
kuljettamaan Britan­niasta
karkotettavat 20,000 perheitä.
Niin, maa on juuri hyvä, mutta
vg^a^sitten, kun työläiset ja far­marit
ottavat sen kontrolli,^ omiin
käsiinsä. Ryhtyköön jokainen riis­tetty
työläinen ja vähäväkinen far­mari
tarmolla työskentelemään työ-
Iäisten ja farmarien hallituksen to­teuttamiseksi.
Saksan sotakorvausten suorittamisessa
alkoi kriitillinen vailie tämän kuun Ia; tämän vuoden huhtikuussa ylitti
ensimäisestä päivästä. Silloin näet
täytyi Saksan ensimäisen kerran
suorittaa täyden, Dawes-suunnitel-man
määräämän vuotuisen korvauk­sen.
Tämä täysi vuotuinen korvaus
tekee ^,500,000,000 markkaa (noin
600,000,000 dollaria), jotavasloin
viimeisen neljän vuoden aikana suo­ritettujen
raha- ja luontaiskorvaus-ten
ar\'o nousee yhteensä vain 1,301,-
860,000 dollariin. Totta että Saksa
' on suorittanut määräajalla kaikki
maksunsa — mitkä ovat suhteelli­sesti
suurentuneet vuodesta 1924
%Tioteen 1928 — mutta on kuitenkin
olemassa useita seikkoja, mitkä mel­koisesti
heikentävät tuon määräai­kaisen
maksun voimaa ja tarkotusta.
Näistä on kaikkein tärkeimpänä pi­dettävä
*sitä, että tämän nelivuotisen
kokeilukauden aikana Saksa on lai­nannut
ulkomailta noin 10,000,000,-
000 markkaa (2,380,000,000 dolla­ria),
tai enemmän kuin mitä se on
yhteensä suorittanut sotakorvaus-maksuina.
Sitäpaitsi on Saksan vien­ti
paljoa pienempi kuin sen tuonti,
huolimatta siitä, että sen teollisuus
on uudelleen järjestetty. Viime vuo­den
huhtikuussa ylitti näet Saksan
luonti viennin 299,000,000 markal-mista.
Nyt olemme saanut tietää, että
General Motors-korporatsioni 'aikoo
panna käytäntöön uuden palkan­alennuksen.
Tällä- kertaa yhtiö l i .
sää päällysmiehiä 'työryhmiin, j a si­ten
entisestään tehostaen hiestystä,
jos työläiset mielivät saada tarpeek­si
palkkaa tullakseen toimeen.
Työläistoverit! General Motors-ja
muut autokorporatsionit ovat t i ­laisuudessa
polkemaan palkkojanne
ja huonontamaan työsuhteitanne niin
kauan kun te olette täydellisesti jär­jestymättömiä,
kuten tänä päivänä.
Älkää luulko, että automobiilitehtai-lijat
olisivat taipuvaisia sallimaan on pettänyt työläisiä ehtimiseen.
teidät ansaitsemaan kohtuullista
palkkaa, koska he tekevät miljoo­nia
voitoissa. Tosiasiat osottavat,
että huolimatta siitä, miten paljon
voittoa he saavat, he ovat aina et­simässä
tilaisuutta polkeakseen työ-
Iäisten elintasoa alas. Jos te työ.
Iäiset ettef järjestäydy, niin te ikään­kuin
kehotatte autoparooneita polke­maan
edelleenkin teidän palkkojan­ne
j a huonontamaan työsuhteita.
• Ottakaa esimerkkiä muista auto­teollisuuden
työläisistä. Ainoa mikä
viime kevännä pakotti General Mo.
tors-yhtiön perääntymään 40 pro­sentin
'palkanalennuksesta, jonka he
aikoi panna käytäntöön Oshavvassa,
oli Oshawan työläisten lakkoutumi-nen
j a liittoutuminen sataprosentti­sesti
järjestöön. Teillä Rajakaupun­kien
työläisillä on tilaisuus järjes­täytyä
autotyöläisten taistelevaan
teollisuusliittoon. Rajakaupunkien
autotyöläisten teollisuusliitto on jär­jestetty
taistelemaan autotyöläisten
etujen puolesta, eikä työnantajain,
kuten Jimmy Simpsonin toimesta
Oshawaan perustettu Amerikan työ-väenliittoon
kuuluva yhdistys, mikä
keskustelemaan ja ratkaisemaan kan­tansa
työväenluokan kokonaistaiste-laun
kapitalistiluokkaa vastaan, joka
johtaa tekemään sen huomion, että
myöhemmin; aikaa ei vielä määrät-ty.
Laitisella toimi puolustajana kak-
«i kaupungin huomattua laldmiestä.
Syyttäjänä oli hallituksen määraa-mä
yleinen syjttäjä ja haUituksen
yleisenä tulkkina oli E . Helsberg.
P A L V E L I J A T T A R I E N JÄRJESTÖ
Viime torstaina oli naisliiton osas­ton
toimesta kutsuttu kokoon pal­velijattarien
järjestön perustava ko-kapitalistiluokkft
ei harrasta työläisten U""^"!. " hutsua oli noudattanutkin
etuja missään muodossa. Luokkien j^^j^^ ^^..^ määrä palvelustyttöjä-välinen
sopusointu johtaa aina har- u;oij.ous' avattiin naisosaston puoles-haan.
Siksi ei olekaan uutta, että mis- samalla selostettiin minkä täh-sä
järjestössä hyvänsä löytyy por­varillista
ainesta, p j T k i i se voimak­kaasti
taistelemaan tj-öläisainesta
vastaan ja etupäässä syrjäyttämään
työläisaineksen Johdon, sekä mah­dollisissa
tilanteissa ajamaan ulos jär­jestöstä
koko työläisaineksen.
.Osuustoimiimailinen liike ei voi olla
puolueetonta. Sen täytyy olla taiste-luliikettä.
Työläisten taisteluliikettä i veron
kapitalismia vastaan. Se ei saa odot- tusmaksun.
taa siksi kun kapitalistit hyökkäävät.
Sen täytyy itse valmistua hyökkää­mään.
ta ja , _ T .J
den kokous oli kutsuttu, seka ehdo­tettiin
virkailijain valinta. Pienen
keskustelun jälkeen päätettiin toimit­taa
sisäänkirjoitus ja niin ilmes-tvikin
kolmattakymmentä nimeä,
jotka liittyivät järjestöön, sen jäl­keen
alkaen keskustelemaan tulevas­ta
toiminnasta. Määrittelivät jäsen-suuruuden
sekä sisäänkirjoi-
Osuus- ja ketjdraiippedn A taistelu
issa
luonti viennin 376,000,000 markal­l
a ; ja viimeisien kuukausien vienti-ja
tuontitilastot osottavat, että tuo
epäedullinen balanssi kay ehkä suu­remmaksi.
Samanaikaisesti kohoa­vat
hallituksen kulungit — tämä
pitää erikoisesti paikkansa erinäi­siin
perusvaltioihin nähden — sään­nöllisesti.
Vuodesta 1924 vuoteen „av, ^ ö * i ,
looö . i . l i v I • - » 1 1 i^l^da miksi tiheä asutus olisi ketju-
1928 ovat hallituksen sisäiset kulun- kaupoille epäedullinen. TodeUinen
Englannissa ovat osuuskaupat olleet
pitkän aikaa huomattavana tekijänä
vähittäiskaupan alalla. OUetikin ne
ovat olleet suurimerkitykselliset nio-katavarain
Jakamisessa kuluttajille.
Osuuskaupat ovat saavuttaneet huo­mattavan
otteen kilpailussa ketjukaup-pojen
yli. Joten ketjukauppayhtiölden
tilanne on muodostunut siksi vaka­vaksi.
Jotta ketjukauppamiesten on
täytynyt ottaa tilanne vakavan har­kinnan
alaiseksi. Ketjukauppamiehet
näkevät syyn osuustoiminnan edisty­miseen
hallituksen liiallisessa lempey­dessä
osuustoimintaa kohtaan. Tämä
on aivan luonnollinen syytös, sillä k a ­pitalistit
yleensä pitävät luonnollisena,
että hallituksen velvollisuuksiin kuuluu
ensikädes^ heidän etujensa turvaami­nen.
Myöskin mainitaan toinenkin syy
osuustoiminnan edistymiseen: Englan­nille
ominainen tiheä asutus. Mutta
jos tätä voidaan pitää edullisena o-suustoimlnnan
edistykselle, emme voi
git kohonneet yli 500,000,000 dol
larilla. Näin ollen tulee jokainen
dollari, mikä Saksan budjetista on
luovuteltava sotakorvauksien suorit­tamiseen,
aiheuttamaan yhteentör­mäyksiä
ja ristiriitoja Saksan sisäi­sessä
kehityksessä kuin myös Sak­san
liittovaltioiden yhä kasvissa vaa­timuksissa,
joita Berliini ei ole ky­ennyt
eikä tahtonut kontrolloida.
Tilanne Saksassa näyttää synkältä
ja toivottomalta. Dawesin ja mui­den
imperialististen puoskareiden
lääkkeistä huolimatta ei Saksaa ole
voitu, eikä voida, vapauttaa maa­ilmansodan
ja Versaillesin ryöväri-rauhan
seurauksista. Sen saattaa;
tehdä vain proletariaatin vallanku­mous,
niihin Saksan työläiset ja ta­lonpojat
vaimentuvat kommunisti­sen
puolueensa johdolla.
Hirvittävät vankilaolot Irlannissa
Irlannin "vapaavaltion" vankilat
ovat täynnä kansallisvallankumouk-sellisia
vankeja. Kaikki kansallis-vallankumoukiellisten
toiminta koe­tetaan
tukahuttaa maassa vältioval-
(3 lan terrorilla. "Vapaavaltion" vi­ranomaiset
toimivat imperialistien
auliina palvelijoina.
Kauheimmassa Irlannin vankilas­sa,
Mountjoyssa, teki äskettäin nel-naisvankia
nälkälakon asemansa kor­jaamiseksi.
He vaativat, eitä po­liittisia
vankeja ei saa kohdella,
kuten tavallisia rikollisia kohdel­laan.
Mutta yli x-jikon kestäneestä
lakosta ei ollut \-ielä mitään apua.
Samanlaiset kurjat olot ovat kai­kissa
muissakin Irlannin vankilois­sa.
Kun eräs poliittinen naisvanki
syy silti lienee siinä, että osuusliikkeet
ovat tehneet kasvatustyötä yjoukkojen
keskuudessa ja siten hankkineet laa­jan
jäsenistön.
Sauri jäsenlnkn
Kymmenen vuoden aikana osuus­kaupat
ovat edistsmeet verrattomasti
keskustukkuliikkeen Johtamina. Tässä
edlstsrmlsessä oh ollut huomattavana
apuna Järjestelmä, jonka mukaan per-heenemännät
tulevat ostoksiensa pe­rusteella
osuusliikkeiden jäseniksi. Ny­kyään
Onkin ostajajäsenistön luku­määrä
5,000,000. Aikuisemmin saivat
osuusliikkeet kannatuksensa ainoas­taan
köyhälistön keskuudesta, mutta
nykyään on kannattajajoukkoon yhty­nyt
huomattava määrä keskiluokkalai-sia.
Tässä kuitenkin piilee vaara o-t
suustoiminnan porvarillistumlselle.
£äiglannin osuustoimintaliikkeellä on
jo ennestään tässä suhteessa katkeria
kokemuksia, sillä 1863 muutti osuus­liikkeen
porvarillinen jäsenistö Roch-dalen
tuotanto-osuuskunnan tavalli­seksi
osakeyhtiöksL
Osuustoiminnallinen liike on Eng­lannissa
Toimakas. Osuustoimlnta-
Ketjokaappain snonnitelma
Osuusliike näyttää olevan ke(jukau-poIUe
kovia pähkinä purtavaksi. Vaik­ka
kapitalisteilta el puutukkaan pää­omia,
niin täytjry ottaa huomioon, et­tä
Englannin osuustoimintaliikkeellä
on vakiintunut jäsenistö. Joten tulee
kyseenalaiseksi, Isannattaaka katjukaup
pain uhrata varojaan yritykseen, vie­roittaa
osuustoimintaväkl pois omista
liikkeistään. Hintakilpailu tappiolla
olisi liian epämääräinen yritys. Siksi
onkin jouduttu harkitsemaan multa
keinoja. Eri ketjukauppayhtiöiden täy­tyy
yhtyä ostoa varten, kyetäkseen os-tamai^
kyllin suurissa erissä, saadak­seen
tavarat suoraan tehtaista. Tällä
menettelytavalla luulevat ketjukaup-piaat
saavuttavansa edellstykset myy-däkseen
tavaraa halvemmalla kum
osuuskaupat. He laskevat, että osuus,
kauppain täytyy välttämättä saada
se voitto myynneistään. Jonka ne j a ­kavat
ostajilleen ja joka on olliit jä­senmäärän
kasvamisen perustana. Jo­ten
osuuskaupat eivät voi alistua siltä
luopumaan hintakilpailun vuoksi. Mut­ta
koska kapitalistitkaan eivät ole
halukkaita tekemään liikettä vain i h -
misystävyydestä. niin muodostuu t l -
Rajakanpniikien untisia
AUTOTYÖLÄISTEN JÄRJESTÄ-
MINEN
Viime lauantaina pidetyssä auto-työläisten
juhlassa oli puhumassa
yleiscanadalaisen ammattijärjestön
sihteeri Mr. 'Burford. Hän onnitte­li
rajakaupunkien autotyöläisiä kun
he ovat niin hyvin selviytyneet uni­ensa
alkuvaikeuksista. Mutta ei­hän
mitään epäonnistumisen vaaraa
silloin olekaan kun järjestäytymis-aalto
tulee alhaaltapäin joukkojen
itsensä keskuudesta. Silloin kun
työläiset itse huolehtivat järjestäy­tymisestään
on se paljon varmem.
paa kun ulkoapäin tuleva kiihoitus.
Täällä yritettiin ensin ylempää t u ­levan
kiihotuksen avulla järjestää
autotyöläisiä A.F.L:n taantumuk­sellisen
johdon alaisuuteen, mutta
siitä työläiset jjTkästi kieltäyt jn-vät
ja vastaukseksi perustivat itse
taantumuksellisesta johdosta riippu­mattoman
union, jossa" työläiset o-vat
itse sekä jäseniä että isäntiä.
Mr. Burford lupasi huolehtia siitä,
että yleis-canadalaisen 'ammattijär-säk-
in kaupungissa. T.k. 15 pn ilta.
na huomasi Second Avenuella ZSTIX
Mrs. de Ladurentay, että hänen os.
taksilla käydessään oli kotoa häviö,
nyt 289 dollarin arvosta vaatetava­raa
j a arvoesineitä. Mutta eivät ta­varat
olleet yksinään hävinneet, vaaa
tavaroiden mukana oli mennyt hi-nen
vuokralaisensa "ystävattäri-.
neen". Kadonnut "vuokralainen" bli
vasta muutaman päivän asunut maj.
nitan rouvan luona j a kun arveli
sopivan—• tilaisuuden tulleen niin
"muutti asuntoa".
SISÄÄNMURTO
17 päivää vasten "yöllä murtautui
varas, tai varkaat 4245 Wellingtoa
Streetillä olevaan huonekalu- ja ra­dioliikkeeseen,
vieden mukanaaa
S211.80 arvosta tavaraa, joukossa
radio arvoltaan $196.50, matkalauk­ku,
makuuhuoneen lamppu y.m.
Kaupan omistaa F. A . Lafleur,
kaup. valtuuston jäsen, joten ehkä
Valittiin johtokunta Ja j siitäkin sjrystä poliisit ovat tarmok-huvitoimikunta
perustetulle yhdis- - laasti varkaan etsimispuuhissa, kun
tykselle, sekä määrättiin seuraava • ^.aras sattui kahmasemaan hallitus-kokous
pidettäväksi torstaina, 27 j miehen kukkarosta.
""^'S^/^ärl-ertf on alulla palveJ SUURENLAINEN TYÖMAA
lijattarien järjestäminen, niin lisää jlontreal Island Power Companyl-
Ia on rakennettavana voima-asema
pohjoispuolella jokea, aivan ilont-reajjy
saaren takana. Työssä on
nom 800 miestä j a rakennusurakka
on annettu Lyall & Sons Construc-tion
Companylle. Lisäksi on maini-vain
innostusta joukkoon, sillä tuli­han
sitä heti kerralla hy\ä alku,
joten ei • ole mikään mahdottomuus
saada palvelijattarien järjestön jä­senmäärä
nostetuksi muutamaan sa­taan,
kun ottaa huomioon sen pai-velustyttömäärän
kuin ^lontreahssa, ^jj^ seuraavilla komppa-on.
Myöskin oli ilahduttavaa, etta|^_jj^^„.^^^ suoritettavana: Domi-suuri
joukko yhtyneistä oh entisiä ^.^^ Engineering-Works,-Canadian
ammatti- ja työväenyhdistyksien jä­seniä
Suomesta, joten toimintaan t u ­li
heti joukkoa joka voi alkaa vie-
.A-llis Chalmers j a Dominion Bridge
Company. Sähkökoneet, jotka ke­hittävät
voimaa aina 90,000 hevos­maan
osastonsa toimintaa eteenpäin ^^^^ka, asettaa paikalleen
tävdellä voimalla. — J -
Verdun, Que.
TAPATURMIA
Simmons Limited'illä on sattunut
viime aikoina useita tapaturmia,
joista yksi jo päättyi kuolemalla.
Ensimäinen tapaturma sattui teh-neuvosto
tulee antamaan kaikkea
mahdollista apuaan Toronton ym­päristön
autotehtaissa työskentele­vien
työläisten järjestämisessä. Vaik­ka
suomalaiset autotyöläiset eräit­ten
tärkeitten tanssiaisten tähden
eivät ennättäneetkään tähän auto­työläisten
ensimaiseen juhlaan, on­nistui
se kuitenkin kaikinpuolin hy­vin.
TEATTERI SAARTOON
Näyttämötyöläisten änimattiosasr
to on pyytänyt kaikkia järjestyneitä
työläisiä kari;tamaan Palace-teatteria
niin kauan kun teatterin johto kiel­täytyy
hyväksymästä samanlaista
työehtosopimusta, joka on Voimassa
toisten teatterien kanssa. — Joku.
lanne kaikesta huolimatta tasapuoli­seksi,
joten osuusliikkeiden pakotta­minen
luopumaan voitoistaan näyttää
kyseenalaiselta.
Ostovolton jakaminen on ollut huo­mattavana
tekijä Eäiglannin osuus-toiininnalllsMi
liikkeen Jäsenmäärän
kasvuun. Tämän perusteella laske­vat
ketjukauppamiehet. että jos osuus­kaupat
voidaan pakottaa luopumaan
voitoistaan, niin jäsenistö irtaantuisi
niistä. Osuusliikkeiden Johto on suim-liittoon
kuuluu 1,300 yhdistjrstä jäse­nenä,
jokaisella yhdistyksellä ollen
useampia m3irymälöitä. Taloustavarain
m3Trnti <näiden tuhansien msrymäläin
kalitta nousee vuosittain 1,200,000.000
dollariin. Työläisten luku osuuskun­tain
palvelluksessa on 1S3,C00. joiden
palkat tekevät 130,000,000 dollaria
vuodessa. Vuotuinen voitto on 100,000,-
COO dollaria. Tämä jättiläismäinen
osuusliike kärsi maailmansodan suora­naisen
vaikutelman johdosta liike-elämäin
lamaantumisen vuoksi 1921
j ä kan5alIisvallankumouksellisla|Sa yhden vuorokauden ja joutui
äskettäin oli Bridewellin vanknlas- ^OpOtiJOO. dollarin ^tappion^ mutta on
^ [ tanapaivana voimakkaampi kuin kos-
'kaan ennen.
nitellut voiton jakamisen lopettamista
yksityisille ostajille ja että sensijaan
tultaisiin voitto käyttämään yleishyö-dyllisesti,
mutta ketjukauppiaiden ny­kyisen
hyökkäyksen vuoksi tämä smm-nitelma
tulenee siirtymään tulevaisuu­teen.
Me emme usko rauhalliseen ke­hitykseen.
Niin laajaUe kuin Eng­lannin
osuustoiminnallinen liike onkin
levinnyt, on se Vielä perin porvarillinen
sekä lisäksi omaa taipumuksen yhä
edelleen porvaristumiseen. Nyt ovat
kapitalistit heittäneet sille taisteluhan-sikkaan.
joka sen nähtävästi täytyy
^ . , , taan laajennustöissä, jolloin kaksi
jeston Toronton osastojen keskus- ^.^^^.^ putosivat kolmannen kerrok­sen
katolta maahan loukaten itsensä
niin vaikeasti, että oli vietävä sai­raalaan.
Tämä tapahtui noin viik­ko
takaperin. Samalla viikolla as­tui
eräs maalariverstaassa työsken.
televä skotlantilainen selatiininkap-paleelle,
kaatuen selälleen lattialle,
jossa makasi noin parikymmentä m i ­nuuttia
tiedottomana. Lääkärin lau­sunnon
mukaan siitä koitui miehelle
pitempi, aikainen työttömy>"s sisäl­lisen
täräyksen tähden. •
Viimeisin tapaturma, joka vei
uhrilta hengen, tapahtui maanantai­aamuna
klo 9 aikaan, jolloin eräs
lattian korjaustöissä oleva kirves­mies
ruhjoutui hiin pahasti, _ että
sairaalassa toimitetun leiklcauksen
jälkeen menetti henkensä. Tapahtu­man
kulku oli seuraava:
Hissi-aukon kohdalla, ensimäises-sä
kerroksessa, oli lattia niin kiilu­nut,
että se vaati korjausta j a mai­nittu
kirvesmies oli pantu sitä kor­jaamaan.
Hänen siinä työskennelles­sään,
oli joku pannut tavarahissin
käyntiin ja juuri silloin oli korjaus­töissä
olevan työläisen jalka luis­kahtanut
hissiaukon sisäpuolelle kun
hissi tuli alas. Suunnaton paino ruh­joi
jalan murskaksi ennen kun ennä­tettiin
hissi pysäyttää. Ja kiireesti
kutsutun ambulanssilääkäri ahtoi
ensiavun uhrille, joka tiedottomassa
tilassa vietiin sairaalaan ja oikea
jalka katkaistiin pois. Mutta mies
ei kestänytkään leikkausta, vaan jo
samana iltana heitti I henkensä.
Näitä tällaisia tapaturmia sattuu
kaikkialla. Työläiset saavat asettaa
aina henkensä alttiiksi vaaralle ja
sitten kun tapaturma sattuu, niin
sitten sanotaan,' kuten tälläkin työ­maalla
sanoi pomo: Eihän sillä kir­vesmiehenä
ollut mitään asiaa pis-
L. W. h U. OF CANADAN
paikallisen osaston kuukausikokous
tullaan pitämään osaston lukutuval­la
t.k. 30 päivän iltapäivällä kello
1. Kaikkia union jäseniä kehoite-taan
saapumaan kokoukseen, samoin
jäseniksi aikovia. Kaikki tarmolla
kiinni union toimintaan. Saman
päivän illalla pidetään union jäsen­ten
toimesta ohjelmailtama osaston
lukutuvalla. Ohjelmaa • tulee ole­maan
union jäseniltä sekä uniota
sympatiseeraavilta jäseniltä.. Jokai­nen
tähän tilaisuuteen. '
LAITIS-ENBERGIN JUTTU
Viime kesänä tappoi Laitinen puu­kolla
juomatoverinsa Enbergin sala-kapakassa
6 Overdale-kaduUa Mont- „ . v • i • •• i i
realissa. Heti murhan jälkeen tuli faa j a l k o j a a n hissiaukon sisapuolel-
Laitinen vangittua ja nyt on asia ^'
Canadian General Electric.
Voima-asema joka tulee olemaan
700 jalkaa pitkä, 100 jalkaa leveä
j a 70 jalkaa korkea, valmistuu en­nen
ensi\Tioden loppua, jolloin Mont­real'
Light, Heat and Power Com­pany
alkavat jakamaan sähköä mai­nitulta
voima-asemalta. — Pamaus.
ottaa vaastaiL Tämä voi-ajaa osuus­liikkeen
harkitsemaan sisäistä tilan­nettaan,
jonka tulisi johtaa porvarilli­sesta
aineksesta puhdistumiseen ja to­dellisen
luokkataistelukannan ottami­seen.
Englantilainen osuustoimintaliike eri­koisesti
ylpeilee puolueettomuudella ja
sillä, että. sen jäsenistöön kuuluu aines­ta
kaikista yhteiskunnallisista
ollut ison oikeuden ratkaistavana
(King Bench). Asian käsittely otti
nelisen päivää, sillä kutakin todista,
jaa kuulusteltiin kauan, etenkin
Hirvikoskea, joka oli ollut näkemäs­sä
kuin Laitinen löi puukolla E n -
bergiä, sai olla todistajan paikalla
toista päivää. Muun muassa Laiti­sen
lakimies koetti väittää tapahtu­man
tapahtuneen aamulla neljän a i ­kaan,
jolloin on niin pimeä, että ei
voi nähdä; mikä ase on miehellä
kädessä. Tämän kuitenkin erikoi,
nen valoasioiden tuntija kumost, se­lostaen,
että kesän aikaan jolloin
murha tapahtui, voi nähdä j o pal­jon
aikaisemmin, sillä kahden a i ­kana
yöllä voi jo autoakin ajaa
ilman valoja, ja murha tapah­tui
vasta neljän aikana. Myös­kin
todistaja todisti, että mitään
riitaa ei hän tiennyt olevan, sillä
miehet juopottelivat eri huoneessa,
ennenkuin ulkona vasta oli Laitinen
alkanut heilumaan puukon kanssa.
Toiset todistajat kertoivat melkein
samaa. Kaksi todistajaa todistivat.
Niin eihän sitä ollut "asiaa". Mut­ta
eihän komppaniallakaan ollut
asiaa pitää hissejä ilman sellaisia
ovia, jotka olisivat suljettavat en­nen
hissin käyntiin panoa. Ja toi­seksi:
Miksikä pidetään hissejä i l ­man
, vakituista hissinkäyttäjää?
Miksikä pidetään hissejä ilman mer-kinantolaitteita,
jotka ilmoittaisivat
hissin olevan käynnissä? Miksikä?
Niitä kysymyksiä .voidaan esittää
työläistenkin puolelta paljon — jos
esitetään. Sillä näsrttää siltä, että
tälläkin työmaalla kestää kauan en-nenkun
työläiset rohkenevat vaatia
tarpeellisia suojeluslaitteita työpai­kalleen.
Sillä niistä koituu liikkeelle
ylimääräisiä menoja. Työläiset ovat
halvempia korvattavaksi uusilla, joi­ta
pitkissä jonoissa odottaa pääse­vänsä
käsivarsiaan kaupalle tehtai­den
hikipajoihin.
KAUPUNGIN PUHDISTUSTA
Poliisipäällikkö A. Dubeau jouk­koineen
teki hieman "siivousta" kau­pungissamme,
puhdistamalla eräänä
ta. Tämänlainen tilanne ei kuitenkaan
ole edullinen millekään työläisten jär­jestölle,
sillä yhteiskunnalliset luo­kat
muodostuvat taloudellisten etu­jensa
perusteella. Näiden luokkain e-dut
ovat toisilleen vastakkaiset. Väik­että,
mainittu Laitinen oli aina hu- iltana monista liikkeistä kaikenlai-malapäissään
samänlaineuj heiluen keinottelutarkotuksessa pidettyjä
puukon ja pyssyjen kanssa. Laiti- koneita, joilla oli keinoteltu yleisöl-selta
kysyttäessä josko hän on syyl- tä rahoja. Kahdeksan konetta taka-linen
murhaan, oli hän vastannut,
että ei muista mitään ollen niin
paljon^ humalapäissään. Kuitenkin
myönsi, että voi hän olla syyllinen
miestappoon. Tämän jälkeen siirtyi
asia lautakunnalle - lakimfesten ja
tuomarin evästyksellä, syyttää miestä
ainoastaan miestaposta. Lautakun­t
a tulee antamaan tuomion sitten
varikoitiin ja kahdeksalta "liikkeen-harj
ottajalta" otettiin osotteet ylös,
mutta vain kolme huomattiin seuraa­van
päivän poliisioikeudessa syylli­siksi.
Mitenkä ne viisi kämpläriä
nahkansa pelasti?
VARKAITA
Onhan niitä "tavarantasaajia" täs-
Alppila, Ont.
Tässä äskettäin mei'än ukot an­toivat
mölykonsertin, jossa lauloivat
omia laulujaan, muun muassa ".\Ip-pilan
marssin". Kun se samalla oli
kontrimme esitys ja rientojemme
kuvaus, niin olisipa synti jos se
jäisi noin vaan muutaman kj-mme-nen
tutun korvan kuulemaksi. Pää.
tinpä siis sert johtaa maailman näh­täville,
ilahduttamaan ja valaise­maan.
Siis, näin sanat kuuluivat:
Alppilan köntri on komea ja
laaja,
laaksojen, kumpujen kätköistä
taaja;
metsät on menneet ja menköhöt
vaan,
vesakotpa kilvalla peittävät
maan
ja kantojen juuret ne kuohuvat
kultaa
kun ottaa vaan.
Idästä se Alppilan aurinko nousee,
kauaksi lännelle punasena laskee,
tähtöset tuikkii j a nauravi kuu, —
biskohan valosampi maailma
muu, •—
täältä ei syntinen ihminen
hennoisi
kuollakaan. ^ .
Kaikki ne Alppilan kontrilla
kasvaa
kun siementä heittää ja hiukkasen
siunaa:
perunat ja ihmiset, kaalinkin päät,
olkohon poudat tai sateiset säät;
Alppilan kontrilla vanhatkin
nuortuu
ja viisastuu.
Kauan on torkuttu saamatta unta,
syytetty teitä j a vettä ja lunta,
vaan eukot ne ensin kun parvehen
sai,
siitä se hoppu on -alkanut kai —
jottei nyt varistakaan muuks'
ehdi sanoa
kuin linnuksi.
Täytyisi treenata päätä j a kaulaa,
puhua ja näytellä, tanssia ja
laulaa,
maailman muodissa näin että ois
eikä jäis akkojen matkasta pois —
jotta heipparallaa, ritirati rallaa
ja rallallaa.
Alkua vasta on Alppilan touhut,
vuotahan jahka ne vauhtihin
pääsee;
ties, mitä ilmoille viel' kohoaa,
myöhäst3meetkin kun matkahan
saa, —
niinhän se parantaa kuin sika
juoksua
vauhtimme.
• Annahan että me näyttämön
saamme,
silloin me ^pillit ne soimahan
paamme, —
tietenkin akkojen armaiden kanss'
ja lapset j a nuoret ne tuo
mukanans •—
sitä heipparallaa, ilon rallalallaä
ja voiman -— h e i !
Totuudessa pysyäkseen täytyy lo­puksi
mainita, että tämä hurja vauh­ti
on nykyään, niin akkojen kuin tik­kojenkin
iJuolelta, ^hiukan väsähtä-nyt.
Ehkäpä ohimennen vain. Niin­pä
levätköön se postinajohommakin,
kun se Matti sen hyljäsi • eipähSii.
tuo tie tuosta mihin mene, vaikka
se sitä varten valmistettiinkin.
Lukkarin muori.
ULAUKSENNEI