Vapaus, May 7, 1953

              Sivu 2 Torstaina, toukok. 7 p. —Thursday, May 7, J933 |
(UBEBIT) rndejSendei» Latxir
Oxfi^n of Finnish Canadians. £ s -
tabiUhed Nor. 6. .1917.. Autbo^ized
as eecodd class maU by tlie Post
Office O^anmeni.JOUaiffa. Pub^
: Jished tbrice weekly: Tuesdays
Tborsdays and Saturiiays by Vapaus
Publishing Company Ud., at 100-102
Elm 8t. Sudbutir, ö n t . , Canada.
Telephones: Busineiai C^flce 4'4264
EdJtorial Office Manager
E. suksi. iSditor W. Ekitnä. Mailing
UBEBI T ) address: Box 69. Sudbfiry. Ontario.
Advertising rates upon applicatlon.
Translation/ree of cliarge. ;
TILAtySHINNAl';
Canadassa: 1 vIc 7>0O 6 Kk. 3.75
• "3 kk. 2a25
VhdysvalJoIssa: 1 irk^SM kk! 45p
Suomessa 1 vk. '8ik) 6 kk. 4.75
4..
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
! Taavetti liaioäen Copper Clifflstä,
Ont.,ficfavutt» ellen tk. 6 pnä ^5 vuo­den
iän. Yhdymme onnlttsluJhin tä­män
oierkkipSivän johdosta.
Rauha ja työllisyys .
V Trades'anä Läbor Con^ress of Canadan i9ihtC'eri-ra1ia.4tonho(taja
;(jk)rdon €. Cushmg .sanoi, Canadian Pre.asfn kertoman niukäan viime
Jöhnsis.sa- S'e\v Brun.sviickis.sa, että maailman rauha
".fmerkitsee 'työttömyyttä Canadassa. Mr. ("ushinR sanoi canadalai.s-
' ten työväenjbhtajaih «dpttavan 'varsin vakavaa" työttömyyttä, jos
• todellinen räoha tqlee *var.sin pikai.sesti" ja väitti K/emlih rauhan-
- r ^J;yyhky.sen kuherruksen aiheuttavan huolestumista Canad;?n tyÖläis-
!* -ten kelskmfdessa mahdollisten työstä vähentämisten takia. Hän esit-
> -^'-ti^^^ hallituksen olisi tehtävä suunnitelmia yleis
rt- tcn töiden aloittamisesta ja irtaan lUonnoni-iltkauk.sien ;^e1iiii'täntts:stil
' siitä varalta, että tä.<isä maassa joudutaan .siirtymään .sutnjaloudesta
f ; rauhan talouteen. .
i ' " Mr. Cushing totesi samalla, että sofatyöllisyyde-stä. huolimatta
; 'Canadan työläiset ovat Iällä kertaa ja kokonaisuutena katsoen rahalli-
" * - sessa suh'tee.ssa huohomma.<;sa asemassa "kuin milloinkaan enrien."
» -Hän sanoi, että siitä ovat todistuksena ne lukemattomat rahanlai-f
« ';3iausliikkeet, joita on viime aikoina ilmaantunut kaikkialle Canadaan
i> ja joiden pääasialiisinaliiketuttaviiia ovat palkkatyöläi.set^^^^
I Tämän'Htiumättkvassa asema.ssa olevan työväenjohtajan lausun-on
heijastus siitä petollisei» käsityksestä, jota on pyritty leviitä-
' mään työläisien keskutitcen, että hyvä työllisyystilanne saattäh valli-
II"ta ainoastaan sodan.aikana tai .sotaan valmi.st(ie.ssa. Kaikc^sta huoli-
« Itiattäbn^yr. Cashihg^j^^ itse kumoamaan väitteen siitä, että
« '>sotatalous johtaisi vaurauteen työväestön keskuudessa koska tämän
iniäh'CyÖvä&stö oh kokottai.<Uititena katsoen huonommassa rahallisessa
.asemassa1cuin 'mjlloinkkäii ennen.
On varsin luonnollista, että .sotätaloiidesta rauhantfiloiftedn siir­tyminen
iiiHetitf aa jfialjon vaikeuksia ja siitä syystä oh-esiteltävä yär-
.sih'väiiha1ckaa.<>tiVaatimuksia tämän tilanteen varalta. Vaikka .AFL: n
y aihioihin liuiiluu valtava enemmistö järjestyneistä rakennustyuläisis-
* -<tä'ja vaikka tässä maassa vallitsee huutava asuntopula/eimr. Cu<ihfd^
j maininnut kei'fassaan mitään siitä, että halpavuokraiseen asuntojen
5!^{^n«iiitäililheii /on -hyvin tärkeä tekijä työllisyyden takaamiseksi
1 tämän m^hh työläisille, LuohnoJlisestikin on olemassaiiikuisia mui-
' täkin töitä, sellaisia kuin yleisten rakennusten, koulujen, sairaalain,
urheilukenttien, maanteiden yms, rakennuttäihinen,/joiden aVtilla
vöidaan-taata täystyöllisyys tämän maan kan.salle,. Eräänä .sellaise­na
>baluämtifä!eriköi.se.sti mainita sen St. Lawrencen sWlih" vfesitien
fakentiliftatnistfh ^mikä on ollut keskustelujen ja neUyottelujeh koh-
Trieena-vuosikymmenien ajat ja jonka toteuttami.seen olisi vihdoinkin
.,«ja:iidyttävä. ^
* Josttämäh maan luonnonrikkauk.sia ryhdytään kehittämään ja
käyttähiiiäh Carnädan Icans^n hyvinvointia ja .sen tulevaisuutta sil-mSlläpita^
h/Johtuii siitä työtä kaikille tanadaläisille. ^^rutfalen edel-lytykiieha
oh sen väärän ujkopolitiikan hylkääminen mitä tämän
maa.n hallitusmiehet :ovati;noudattaneetjy^^ Pii
kaisten 7voittojen-'^toiv0ssa 'okit (^^
raaka-aineiden tuottamiseen ja myymiseen yhdysvaltalaisiile kapita^
lisfeille^ joilta ;on sitten ostettu takaisin valmiita tuotteita, joista on
maksettu kymmenkertiiiset hinnat ja voitot; Tähän väärään talous­politiikkaan
on ollut sidottuna myöskin Wall Streetin sotapolitiikan
, houdattamhien, mikä on johtanut Canadan itsenäisyyden vaaranta­mien
ja niihui yli kähdentuhariheji
;j6tka:ö|i ryöstetty .tämän maan työläisten palkoista. . . , .
; Meillä ei p|e mitään syytä pelätä työllisyyden vähfenfj^mistä rau-
Iian^olosuhteissa, jos ne kaksituhatta miljoonaa dollariajimitkä nyt
käytetään sotaan varustamiseen, käytetään rauhanomaisen tiiotannon
jä rakennustyön edistämiseen edellä vihjatulla tavalla niin Canadassa
riittää varmaan työtä kaikille. Siitä syystä on vaadittava hallitus
tekemään tarpeellisia suunnitelmia ja valmisteluita täystyöllisyyttä
A-art^n rauhan olostihtei.ssa.
•/•ti
• •»
•••*
t
¥ .
i
i
>r
tl
i
'*
'«
r
•1
• \
f
Ei tarvitse hävetä
; Kräs pari vuotta sitten Suomesta tähän maahan .saapunut suoma-
' lainen välitti, äskettäin .sen johdosta, että häntä on kaikkiaan kolme
- eri kertaa kehoiteltu puhumaan enKlannikieltä yleisillä paikoilla ol-r
lessaän. Hän halusi tietääonko olemassa mitään sellaisia lakeja tai
V tötiihiij^isia 'fapdjä rhlfkä i?ddllyttälsivät ainoastaan. englanninkielen
läiyttämistii yleisillä paikoilla, junissa, kaduilla, oluttuvi.ssa jne.
, Heti aluksi on todettava, että mitään sellaisia lakej;i tai tapoja
el'ole olemassa tässä maassa. Se olisikin peräti sopimatonta sillä
; Canada on; kaksikielinen maa ja paljon .suuremma.s.sa määrin kuin
- esimerkiksi SiiOmi. Sen Iisaksi, että noin neljäso.sa tämän maan
• asukkaista puhuu ranskaa, puhuvat tämän maan vanhimmat asuk­kaat
monia eri intiaanien kieliä ja tähän maahan muuttaneet siirtolai-
-> set'pitävät yleensä'kunnia-asiananaan puhua myöskin kotimaansa
> kieltä. Miten muuten asia voisi ollakaan sillä sitä sivistyneenpänä
l ihmistä yle^n^i'pidetään mitä useampia kieliä hän puhuu. Jokaisen
; suomalaisen tämän maan asukkaan pitäisi olla ylpeä siitä, että hän
' bsoa eh^^'tUhkiel^h]{$akäi'puhua niyös^
sään tapauksesi ole s^^ snomea seuralaisensa kanssa
' missä tahansa. ^..
Vieraiden kielten käyttämisen kieltäminen on eräänlainen her-
« riiuskompleksin ilmenemismuoto ja on sellaisenaan halveksittavaa
V jaxsopimatönta, jopa kerrassaan naurettavaakin. Siitä oii havaittu tä-l
män tästä eäim^rkkejä ns. kiihkobrittiläisten keskuudessa^'joiden aja-
* tusten mukaan Canadassa pitäisi viljellä ainoastaan yhtä kieltä —•
J 'englanninkieltli. "fäinä kielivaino ort ollut alkujaan kohdiste^ttu yksin-
I omaan tämän maan ranskankielistä väestöä vastaan mutta viime aikoi-
•> ns on näkynyt esimerkkejä sen ulottumisesta myöskin mu^a kieliä
vastaan, mm. suomenkielikin mukaan luettuna.
4 V' Kaikkein'parhain 'tämänlaisen vainon vastustamisiiiuoto' on vie-
J raideii kitlteh viljieleminen. Se kuuluu tämän maian kansan demok-j
raattisiin oikeuksiin jaineiilä on ne oikeudet sikäli mikäli qie käy-
^ tämme niitä. Meillä ei ole mitään syytä hävetä kielitaitoamme ja
» kieltäytyä sitä käyttämästä missä se suinkin söveltUu;-
^ : Mutta Vallan toisin on asia kielitaidon puutteeseen nähden.
» 'Englanninkiele'n taidon puutetta ei voida missään tapauksessa pitää
•: kuhnia-asiäna tässä maassa. Sillä jo yksistään jokaise/f t^ijiän maan
; asukkaan omat edut vaativat englanninkielen taitoa. Sen lisäksi on
• «nglaiuitnkieli tällä erää maailman johtava kieli, jonka taitaminen
onhiivik^i jä hyödyksi kenelle tahansa. , . .
• Samalla kiih me suomalaiset olemme \-lpeitä omjjslä'kauniista
I Icielestamme, meidän pitäisi olla taipuvaiset ylpeilemään*§lliä. että me
osaamme myöskin englanninkieltä, ainakin auttavasti. 'Siitä syystä
;^Itäisi jokaisen tähän maahan saapuvan suomalaisen omaksua en­simmäiseksi
a3iäkse6h riittävän englannikielen taidon saavuttaminen
sillä sen kautta meille avautuu yhtäällä paremman toimeentulon mah-
YL£lSdN
L
l ^ s s ä osastossa Jtilkafsta^n yleisön
kirjeitä Ja ne siis ednstavat klrjoitta-
Jain mieUpitertä. Kirjeet pitäisi ra­joittaa,.
Jos .mahdollista, 200 'sanaan;
Tähiin ö^i^6h lähetettyjä kirjeitä
lei ^äläMai».
1 -d '4
\ FYYSkvi/TTVVRiritiiSTA
Istuin iiuaneeasani - toimettomana.
Aja'ukseni :£iertelivät maailman
j zr.2tix Ja söomalalsten riennoissa.
Olin Juiiri äsken 'katsellut 'Canadan
iuofnalä-'3ten. nuoi-ten volmisteluesl-tystu.
Kävin lävllse entisen eletyn
elämän.. Muistelin miten eimen suo­malainen
urheiluväki kustansi suo­mesta
vcimlEtelun Ja urheilun opas-
.tajän, J3.u k u l i i ympäri oppia Ja-kz.
Tffassa, Nyt sain äskettäin lukea,
eiVi. hän öh saanut ansiomitalin
t y ö s t ä i n voimistelun Ja urheilun hy-vaisl.
Olen epätietoinen Jos ansio­merkin
antajat ovat huomioineet m i ­tä
h ä n teki myös Canadan suoma­laisten
urheliutoiminnan hyväksi.
Käsissäni on -Suomen Kuvalehti,
luen siiti, Jalkasen tyttöjen olmpia-ohjelmaa.
Olen nähnyt yhden noista
Jalkasen tytöistä' opettavan voimis­telua
' M c l n t y r ^ tirh-ailusallssa. Aja­tuksissani
tulen lopputuloiseen: K y l ­lä
-nyt on Canadan suomalaisilla ur­heilun
opetustoimintaan pystyvää
voima», kunhanse.vain otetaan käy­täntöön.
Myöskin Suomesta on t u l ­lut
Jä tulee edelleen aineäta, joka voi
edistää Canadan suomalaisten fyys-
•kulttuuritoimiritaa. — Malnari.
Yhdysvaltalainen professori Hdröld C. Urey puolustaa^'
Itösertfrergejä tiedemfehenä ja ihmisenä
Ainerlkkälältreh ptöUmH Harold ; Joutuni^et pidätetyiksi kokonaan tol-
C, TJMy; f;S.4i:n tonn^^^^ atomi- jsessa jutuissa, multa topivatviran-
^€MS^t iii eikä ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
konunönisniih ystävä. Jae biiiten-bin
fl^A oh, bbten « l i t f i ^^ aikai-s^
ihnäh Iceiitmeet/ yitä^^
kaimmaila tavalla puuttunut Ko-ieii)
telrei^ablijtf^^ esit-taen
harjkltun ja'; perosteilDn ve­toomuksen
Roseni>ei^len puolesta,
^'i^demiehenä Jajhinisenä: hän —.
säiinbin kuin Älijeri Einstein, ja^iu-fciiisät
mnui maatlmankäaJut tie­teet,
taiteen Ja lutusen elainän
e'iäiWJtajät .— ei ote vdibtit vaieten
s'uh'tautua suunhlteltiiiin öikeus-itnuthäiah.
•, •
muut sanovat
isAtitAiÄsii/iis oncEA K A R VA
Committee for Constitutional Go-vei^
rtriient fpörustiislaillisen hallituk­sen
komitea) on yksi U S A : n taantii-mUsvoimiän
porstuapolitiikän elimistä
Washingtonlssa. « e on aina ollut ja
aina esiintynyt suurpääoman työ-väsnvästälsena
työvälineenä.
Hiljattain sen edustajana kongres­s
in .edustajahuoneen työasianvaiio-
. kunnan edessä esiintyi 'VViilford King
himlnenMalAustleteiliJä".:
. K u n mimiesatalainen kongressie­dustaja
Roy Wler (demokL-aatti)
kysyi -josio h ä n uskoo, e t t ä työväel­lä
tulee olle oikeus järjestjnnlseen,
vastasi K i n g kurssaiiematta:
" F . i ole sitä mieltä. Jos he ha-
. luavat pitää sosiaaiisen union, se
on hyväi mutta .ci unioita puuttu­maan
palkkoihin ja työpäivään.
','Miftä alattelen, että työläisiä
- tulisi ostaa j a myydä markkina-paiKallk
aivan kiiin mitä muuta
t a v a r a a ' t ä h a h s a ' . ' .
o • »
MlTAJfN >SO^AKEINOTfEl,UA
SE EI KAIKETI OLE?
Wushingt(in. — Kongressin tutki­jat
esittivät tänään todistuksen, että
Yhdysvaltain armeija kulutti $45.-
000,000 psailystakkeihin. jotka olivat
l i i an raskaita jjidettävlksl j a l l i n l l i -
sllla lisäkappaleina 'kuorrriaftuja..
Udustaja Walter ftiehlman (Rep.
N, Y.). hallituksen edesöttamisla
seuraava kongressin alakohiifcean pu-iieehjöhtaja
sanoi, että täUalsia
päällystaäckeja valmistettiin 1,262,000
iMppaletta, ja että "kukaan ei tiedä
ml-sä suurin osa niistä on".
At»:n uiitlstieto huhtlk.-21 pnä.'
Irfflidellämme on nyt taaisiiys j u l ­kaista
prof, Ureyn tuomari Käufma­nille
lähettämän; vetoomuskirjelmän.
sanamuoto, kirjelmän. Jossa prot.
Urey osoittaa, että^tbdisteideh J a nii­den
perusteella langetettujen .tuomioi­den
täytyy olla,vääriä. Alukipi muuta­mia
huomautuksia prof. Ureyn oikeu-d^
nkäyntipöjrtäkirjoihin esittämien
Viittausten seiventämlseksi, ' -
Professori Urey itse $ai "fysiikan
Nobel-palkinnon vuonna 1034. Hän on
ertkoifetuntit atomien Ja - molekyylien
rakenteen j a kaasujen termodynamii­kan
tutidmiseen. Ja liän on min. ras­kaan
vedjm keksijä.
Näinollen hänellä on todella pätevät
syyt sanoa, että hän ymmärtää
Greengla^in atomiky.symyksistä an­taman
"todistajalausunnon" parem­min
kuin kublemärituomiöh langetta­net
Jury, joka ei käsittänyt liäistä
asioista yhtään mitään, tai tuomari,
JoÄka asiantuntemus oli yhtä puut­teellinen
mutta joka kieltäytyi hyväk­symästä
prof. Ureytä todistajaksi.
M a x EUtcher on .palkattu pioliisin
asiamies. Joka esiintyi todistajana
Rosenbergicn jutussa. Hän ei kuiten­kaan
voinut esittää mitään todisteita
Rosenbergleii väitetystä "vakoilusta".
David j a Ruth Grdenglass ilmian­toivat
Rosenbergit j a Sobelin pelas-| kaan viiden vuoden aikana luovutta-taakseen
oman nahkansa. Heiolivatjneet mitään tietoja.
keksisivät sellaisen juituri'. josta i i a l l i -
tulsSDä oÖ^: meinmä
mässä BÖd^sia". I S m ä juttu ofi JRo-senbergien
"vakoilujuttu".
David GreengföSsiii Itiömiöta lie­vennettiin
tämän Johäosta, j a liänen
vaimoaan ei asetettu edes s.yyttee£eeh,
vaikka hänen suh^ensa niieheeiisä oli
täsmälleen sämä kuin Ethel Rbsen-bergih
suhde JulfuS Roisehbergin v i -
fähoiiiäiiteri väitfeiden mulcaän ts
h ä n oli tietoinen lAiehehsä rikoksesta.
JakoVIey bn e r ä s vciiiäläinen, jonka
Greenglass täysin mielivaltaisesti
mainitsi Rosenbergien "raporttien"
vastaanottajana: •
•Elisabeth Bentley, on poliisin vaki-fiäisessa
palv^elUfcsÄsa oleva asiamies,
Joka on esiintynyt aikaisemmin Vää-rärivalantekijänä
poliittisissa olkeu-idenläynneissä.
M y ö s k ä ^ hän ei k u i ­tenkaan
voinut esittää mitään todis­teita
Rosenbergien: 'vakoilusta".
J ä - n y t siirtyäksemme prof. Ureyn
kirjeeseen tuomari Kaufmanille, Se
kuulau seuraavasti: '
"Minä kirjoitan kehoittaakseni pai­nokkaasti
Teitä muuttamaan Ethel Ja
Julius Rosenbergin kUblemantuomlon
lievemmäksi rangaistukseksi. Olen
lukenut ne todistajalansumJot, jotka
esitettiin öikeudenkäynhissä, j ä vaik­ka
minulla ei ole lainopillista koke­musta
tällaisssa asioissa, on minun
pätevyyteni rinnastettavissa juryn jä­senten
j ä sen sUUren yleisön pätevyy­teen,
joka tuntee oiieVansa ihukaha
tässä asiassa.
Minun arvosteluni, todistajalausunr
nosta on seuraava:
1) Mäx Elitcherin todistajalausunto
ei tuntimut minusta lainkaan uskot­tavalta.
Hän ei todistanut Rosen-bcrglja
vastaan sen perusteella, mitä
h ä n itse tiesi. Hän sanoo, e t t ä he
puhuivat vakoilusta mutta eivät kos-
Huomatut kansalaiset
pyytävät Eiserih0weriä
tapaamaan Malenkovin
Wäsbington. — Huomattujen kan­salaisten
r j h m ä oin B h s t t ä n y t 'i?resi-denttl
E senhovveriile sanoman, jossa
i kehojtetaan häntä pikaisesti järjestä­mään
kohtauksen pääministeri Ma­lenkovin
kansa. Sanoman allekirjb:^
tajina pn mm. prof. Phifip Morrison."
Robert Morse Loveat, entinen Vidgi-nian
Islandln kuvemööri, kirjail ja
Howard Past ym,
2) Mitään myötäväikiftuä^a ilbisen-bergien.
ja Sobeiiin taholta vakblltm
suhteen ei ole todettu. Elitcher ei
tiedä, onko Sobeli todella jättänyt
joitakin salaisia asiakirjoja Rosehber-geille.
Mitään muuta *aW6SaM
ei myöskään ole todettu.
3j Mitään yhteyksiä mUiden ja D a ­vid
j a Ruth Greenglassin välillä ei
ole todettu. Eikö se, joka iaverteli
Miss Bentleyrie, yhtä hyvin blfsi voi­nut
sanoa- "Tämä on Harold" sen si­jaan,
että liän sanoi "Tämä on J u ­lius",
ja eikö minua, itseäni silloin olisi
vöitii syyttää? Hän .Miss BentlQr) ei
viirint välttää, että hänen "Juliuk­sensa"
oli identtinen Julius Rosenber­gin
kanssa. M i n u s t a timtuU uskomat­tomalta,
että ammattivakoilijan n i ­meä
käytettäisiin merkkisananä iden­tifioimista
varten.
4) Mitään kosketusta ei ole todettu
Ros8nl>ergien Ja Anatoli Jakovlevin
välillä.
5) Syyttäjä perustaa s3?ytteeHSä Da­vid
ja Ruth Greenglassin todistaja­lausuntoihin,
jotka -Ethel Ja Julius
Rosenberg ovat täydellisesti kiistä­neet.
Miriä olen todennut Rosenljer-gien
lausunnot uskottavammaksi kuin
Greenglass puolisoiden lausunnot."
Urey Jatkaa: sen jälkeen luettele­malla
joukon todistajalausunnoissa
esiintjrviä mahdottomuuksia ja lopet­taa
kirjeensä seuraavasti:
"Minä esitän mitä voimakkaimmin,
e t t ä tämä tuomio tutkittaisiin ^huo-leilisesti
uuäeUeen.-
"Mintm et tarvitse vastata fcailtkiin
iefcojani koskeVihikysymyKsain'?^^ol
siirtolaismfnisteri Walter Harris Ca-
'nadan Bauhankongressin virlcailijaile,
jnm jtämä fiednsteU miksi Belgian
parlamen^. ^sen |a i n i o l i i i » raa-banliiblceen
ito&nlti$Ö^ mrs.^ Isabelle
Jllome.;(yllä)^ estettiin toisoi «kerran
pääsemästä C7anadaan.
— J A -
PIKfLI VÄSTAtg
,'Joukio ystäviä ateriDi ravä
sa. Jossa isoittokanta esitti jjiyj
£ r ä s orkesterin jäseniltä esitti i ,
(iappaleen, jota kukaan ei ^i*»
Täiftän jo-ndostä yksi jouicstaV
•tärjoiiljan tiedustelemaan mitä
taja soitti.
Tarjoilija palasi takaisin ja
"Viulua.*
VAltJIA »lERKKI
Hermostunut mies saapui lää
luoki^ hätääntyneenä ja sanpi-rastavansa
kuolettavaa .mafaatat
"Mitä joutavia", sanoi lääkäri,
laista tautia sairastava ei tunne'
pua ensiniään."
3.baali
Terouto.
[annostosi
^jlDttiB
8 lU
jjalDO ly
Sisä •
isestarituc
Vjoin ^
?öin «eUai
jjisondessj
I tiaaUll^ e
toddla ks
Buan. "T-
"Sitten minä varmasti sairästaii
t ä koska minulla on juari se"-*
qireet, e-1 ole ollenkaan kipeä"
mies; '
(HELSINGISSA, HUÖTlkUUN 24 PNÄ — SUOMI-SEUBA)
Taistelu Oikisuksi^^^^l
liiton päätelitävahätulevas
Toronto. — ' Demokraattisten "*Oi-keuitsien
Liiton Ontarion j a Que^edin
konferenssi pidettiin tääilä toukokuun
2 ja 3 pnä. Konferenssi alkoi lauan-tai-
iitana Ja olivat siinä edustettuuia
Työttömyys lisääntynyt
Qtiebeciissä jä itä-tanriikön
^teäaktinnisäa
Työttömien lukumäärä Quebecissa
j a itärannikon maakunnissa on l i ­sääntynyt,
johon on osittaisena teki­j
ä n ä metsäteollisuuden lasku. Quebe­cin
maakunnassa työnetsijäin luku­määrä,
oli maaliskuussa 147,728. kun
se viime yubnna oli saman kuukau­den
aikana 133,8C4 liittovaltion viral­lisen
tietotoimiston ntiika"än. I t ä r a n ­nikon
maakunnissa työnetsijöitä oli
60.283 verrattuna viime vuoden maa-
1'^uuhun. jolloin lukumäärä oh 51,-
463.
Kaikkialla Canadas^ hallituksen
virallisen tiedon mukaan oli maalis­kuun
19 pnä khrjoihin merkitty työt-tömyystolmistolssa
407.742 työtöntä.
Tämän vuoden helmikuun 19 p n ä nu-ihero
oli 401.724 ja edellisen vuoden
maaliskuun 20 pnä työttömien luku­määrä
oU 382.292.
— canadassa syiityi viime vuonna
27,4 lasta kutakin maan tuhatta asu­kasta
kohden. " .
kaikki Ontarion jä QuCoecin huoniat-tavammat
keskukset. *
Lauanatai iltaistimnossa "suoritet­t
i in edustajien rekisteeräus ja muut
alkuvalmistelut, jonka jälkeen, t i l t ön
puheenjohtaja Roscoe S. Rodd, Q.C.
piti melko laajan ja-yksityiskohtaisen
puheen aiheesta "Meidän demokraat­tiset
perinteemme". Tässä pUliees-saUn
hän selosti demokratian syntyä
Englannissa, niitä lukemattomia tais­teluita
Joita oli jouduttu käymään
edistyksellisten voimien taholta en­nenkuin
demola^atia sellaisena kuin
me sen tänäpälväuä tutmemme, pääsi
oikeuksiinsa, ensin Englannissa ja
kuinka Canadassa vielä myöhemmin
jouduttiin käymään sitkeitä taistelui­ta
ennenkuin demokraatia täällä saa­tiin
vakiinnutettua. Tämän selostuk­sen
pohjalla puhuja osoitti, että inei-dän
velvollisuutemme ei ole vain puo­lustaa
demokraatiaa ja huolehtia s i i ­t
ä e t t ä s'e tulee säilymään, vaan mei­dän
tulee myöskin lisätä sitä, laajen­taa
ja kehittää sitä edelleen muuttu­neiden
tilanteiden vaatimusten mu­kaan.
Vasta silloin me voimme sanoa
suorittaneemme velvollisuutemme.
Loppu ilta käytettiin vapaaseen seu­rusteluun.
"KoHfer^rissIn älkäissa sunnuntai­aamuna
esitti Liiton toimeenpaneva
sihteeri, Thomas C. Roberts raportin
Liiton viimeaikaisesta toiminnasta,
jbta seurasi paikallisten edustajien
raportit ja yieiiren keskustelu. Esitetyt
raportit Ja keskustelu osoittivat Liiton
'toiminnan laäjehtbneen j a edis(3meen
huomattavasti noin vuosi sitten.pide-tyh
konferenssin jälkeen. Tämä Oli
hyvin voimakkaasti havaittavissa (Äte-'
telussa rikoslakiin suunniteltuja ku^
ristuspykäliä — ''Laki 93" — vastaairi."
Liiton toimesta levitetjm kirjallisuu-;
den jä muun valistustyön tuloksena
on tähän taisteluun jo osallistunut
useita unioita ja muita joukkojärjes-:
töjä ja huomattavia yksilöitä. Mutta
taistelua näitä suunniteltuja kuristus-,
lakeja vastaan ei ole vielä voitettu,
vaan ön sitä jatkettava j a tehostetta­va
edelleen.
Sunnuntain ' iltäp^iväistunto käy­tettiin
pääasiassa -Liiton tulevan toi­minnan
suunnitteluun. Tehtyjen esi­tysten
j a keskustelim tuloksena Icon-fefenssi
hyväksyi Eiitblle työohjelman
kuluvaa vuotta varten. Tähän öHjel-maan
sisältyy:
Taistelu ' ' L a k i 93^'vastaan; MÄet-teiytavat
tässä taisleliissa riippuen
siitä miten parlamentin nykyinen i s ­tunto
lopullisesti sUlitaantuu tähän
lakiin. ;
Taistelu Oikeulcsien Lain puolesta
tulee muddostuihaan Liiton päätehtä­väksi
lähituTeväha aikana. Alustavaa
työtä tässä sixhteessa on tehty jo a i -
kaisemmta j ä tiileVien lilttopäflamen-tin
vaalien yhteydessä on t ä m ä kysy­mys
Saatava karisah yleisen 'huomion
kohteeksi ja kaikki ehdokkaat ori
säätävä selvästi möäritteleiiiääri kan­tansa
kysymyksen suh'teen. Taiste­luun
Oikeuksien Lain puolesta tulee
läheisesti .liittymään vaatimus Que­becin
munalukkblairi kumoamiseksi.
Taistelu . - McCarthyismia vastaan
yleeiisä j a muut t^anteen esiiritubnxat
tehtävät. : ' .
Kaikista häistä eri tehtävistä tul­laan
äsiarioinäisille tieddttahiläan l ä ­hemmin,
aikanaan. Konferenssissa
käyty keskustelu oli innostava j a sitä
voidaan yleensä pitää hyvin onnistu­neena,
se oli yksi parhaita konfe­rensseja
mitä Deinbkfftättisten O i ­keuksien
Liitolla on ollut. Se osoitti
Canadan kansan ]a varsinkin työ­väestön
olevan heräämässä tietoisuu-.
teen' siitä vaarasta joka sitä uh^a
taantumuksellisen lainlaadinnan ja
McCarthyismin taholta, ja että se
valmistautuu taisteluun oikeUIcsien
puolesta, —.g. ,
— Canadan asukkaat söivät v. 1951
lihaa keskimäärin 133.9 paimaa kuta­k
i n maan'asukasta kohden eli 21^
paunaa ysUiemmän kUin 1943.
Fäämiiiisteri Kekkosen lausunto
MI,:n piiohievaltausknnnan
fca^qnksessa
•Maalaisliiton pnbluevaltutiskunnan
kokousta 23. 4. jatkettaessa päämi­nisteri
Urho Kekkonen esitti laajan
poliittisen tilannekatsauksen. Jossa
h ä h aluksi selosti tämänhetkisiä ta­loudellisia
valkeukslamme. Pääml-nsteri
totesi,, e t t ä tilanteen pelastar
miseksi kustannustasoa olisi aiennet­tava,
sillä toinen vaihtoehto, deval­vaatio,
olisi järjbttömyyttä. K u n 'an­taa
mennä nykyiseliään"-linjaa myös
on vastustettava, oli pääministeri si­t
ä mieltä, että viennin kilpailukj-vyn
palauttamisesta olisi vo.taya sopia
riykyisen hallitUsyhtelstoiminnan
pUittiäissa • terveellä taloudellisella
pohjalla.
Pääministeri' Kekkonen lausui m.
m.: .
Talouselämämme on Korean kbn-junktuurlen
haihduttua joutunut vja-kayaan
ktlisiln. Tehtaita^ suljetaan,
metsätyöt Ovat supistuneet työttömyys
laajenee, rahanniufckuutta esiintj^.
kauppa heikkeiiee. Kun maasisa on
muuten.rauhallista, ei ole lakkoja j a,
kansalaiset -haluavat t e h d ä työtä, ky­sytään
ymmällä j a levottomina, mistä
t ^ m ä ä k h l s e l t ä vaikuttava muutos on
aiheutunut. " ; > ; i : :
Vuoden aikana on Tnaäilhianraark-^
iitinoideh. htiiiskehi^ksessä-: tapa'htUT;
:nut meille erittäin epäsuotuisa muui'
fcos j a sehieijästUu-väkevästi-koko tä-louseläinäämme.
'
Tämän- jälkeen piUliuja selosti. yk­si
tyl^ohtaisestt puunjalostusteolli-suudeii
eri tuotteiden menekkiyai-keuksia
j a hintojen alenemisia maail-märi
Triarkkinoilla sekä näistä syistä
aiheutunutta tuotannon supistumista.
•Edelieen hän. käsitteli puunjalostus-tedilfs^
uäen kannattavuutta v. 1951
-r52 ja n.yt siitä suoritettujen laskel-mieii
Jä' arvioiden perusteella sekä
niitä alustavia ehdotuksia, joita vien­titeollisuuden
icilpailukykyisyjden pa­lauttamiseksi
on tehty.
Puhuja jatkoi:
• E r ä ä n alustavan ehdotuksen julki­suuteen
tulo on Ollut monelta kannal­ta
hyvin ival.tettavaa. Käsitykseni
on, e t t ä ministeri Leskinen, jolle olin
antanut ehdotuksen siinä tarkoituk­sessa,
e t t ä hän tutustuisi siihen ja
neuvottelisi s.itä omassa piirissään,
on saanut kokea sen epämiellyttävyy­den,
että luottäniuksellinen suunni­telma
on h ä n e n tietämättään toimi­tettu
eräälle sanomalehdelle ja h ä n en
osoittamaansa luottamusta siten käy­tetty,
väärin.
Vafldcä miten tarkastelisi
me, näyttää, että olemme auttaaai
niflstl ump.kujassa.
Jos järki vähänkin saa ollä vj
tamassa. ratkaisuihin, devalvaatii
ei ole mentävä.
Toinen tie kilpailukyvyn palai
. miseksi on kustannustason aleni
nen.
Monet piirit ovat jo tähän mei
sä Ilmoittautuneet tämän tien v
tajiksi ja nekin, jotka periaatti
:pitivät sitä oikeana, vieläpä ainoa
oikeana, pudistavat päätään ja sai
vat: Ei ohnistu;
Mutta mikä sitten on se toinen
jelma, joka on läpivietävissä ja jo
kykenee palauttamaan viennillemi
kilpaiiukykisrisyyden? Tähän menni
sä sitä ei ole vielä esitetty.
Pääministeri Sanoi vastustavaii
•;anna mennä nykyisellään"-llnja2
yksistään siitä syystä, että valtio
ei ole varaa suoriutua ensi tal«
hykyisensuuriUsesta työttömyydesti
Puhuja jjftkoi:
MinuUe on sittenkin aimo a
optimismia jäljellä.
_ .Voltaire Candidessa sanoo, että o
timismi on niieltön halu väittää, et
kaikki bn hyvin, kun kaikki on hu
nosti. Sellainen optimisti en o
Mutta en h e i t ä kirvestä j ä r v e ä H
luan yrittää, e t t ä aikaansaadaan t
'öllisUuden fcllpailUkyvyh pälauftan)
nen, sillä se bh. ehdoton edelly^ t;
loudeliiselle olemassaolollemme. J
saamme kansalaiset uskomaan, ti'
sovinto -tämän kysymyksen .ympäril
terveen, taloudellisesti kestäyäii
käisim toteuttamiseksi voidaaii saa
aikaan, niin tämä usko on~ jo piio
onnistiuhista. ; '
Kun äsken sanoin, että ei ole es
tetty rUUttta tietä kuin devalvaat
t a i kustannustason aleritairiinen,
tin tahallani roahiltsematta erää
sos.dwn. pUolueeri sihteerismifiie
•laiisumaha esitetyn keinon. Putliiji
lostiisteollisUUs bn sosialisoitava,
t ä b n— luvalla sanoen
suoranaisena lapsellisuutena,
tuo ensiksi olisi läpivietävissä?
tautihan ei-oie sosialisoinnilla parai
nettavissa. Tuskin kukaan kuvitti
lee, että kustannukset, esim. paUö
alenevat, kun puunjalostusteoHiffli
sosialisoidaan. Eikä moni varmaai
kaän usko, e t t ä lännen kapitalistisi
maat maksaisivat sellulbosastanjn
paremman hinnan, kun se on ili
nbmman jälkeen valmistettu sosial
soidussa tehtaassa — pikemmin ehi
'Päinvastoin. Tuo uutinen oli yri^i
pelotella porvaria. Ja se näyttää
leenkir
kirjo
tösi kysy
siaen n
^ttien
lUiseen.
g i ä on ]
tältä o:
Maala
löydi
pykälän:
ikraatti
IjjiyJunien PJ
jj^elinliiken
isnaan hait
jntta voima
sffldessa". f
pjiälä, ei se
bnitaryhmie:
periaa
"fii oikea. ;
Viennin
lianttamisesta
häUit
dolHsuudet ja toisaalla paremmat mahdollisuudet tutustua tämän
maan Jxahsaan jä sen elämään. Siitä syystä lehtemme bn jo toista
vuotta säännöllise.sti julkaissut kerran viikossa erikoista englannin­kielen
nurkkaa, jonka tarkoituksena on esittää alkeet englanhinkie-len
oppimiseen. Me emme tahdo väittää, että tämän nurkan mu­kaan
opiskeleminen tekisi kenestäkään englanninkielen taidon mes­taria.
Jlutia jos sen kautta saavutettua taitoa kehitetään edelleen,
vdi kenestä Hyvänsä tiilla melkoinen taituri englanninkielessä. /
koska meillä suomalaisilta on aivan erikoinen taipumus olla kos­ketuksissa
pääasiassa maanmiestemme kanssa, olisi meillä juuri
senkin johdosta s\'ytä kehitellä englanninkielen taitoamme siinä
tjiäärin, että meidän ei tarvitse hävetä sen puutteen takia.
Vihne viilcolla jafkoiyat Neuvosto­liitto,
Kansan K i i n a j a muut sosia­listiset
maat vilpittömiä yrityksiään
kansainvälisten suhteiden paranta-miseksi.
tNäissä sosialististen maiden yrityk­sissä
on havaittavana sellainen 'mie­lenkiintoinen
pih-e, e t t ä tarkoitettuun
päämäärään, rauhan palauttamiseen
ja turvaamiseen, jiyrltään -spvittele-ma'lla-.
ja neuvottelemalla.
Yhdysvallat, joka on tottunut mää­r
ä ä m ä ä n länsimaiden kannan, on
Joutunut varsin vaikeaan j a kiusalU-seen,
asemaan^ koSka sen Lupltalis-tisilla
vallanpitäjillä ei ole ollenkaan
halua johtaa maailmaa rauhanomai­seen
olotilaan.
Toiset kapitalistiset maat, varsin­k
i n vaikeassa -talousasemassa kim-puroivat
Euroopan maat. olisivat
huomattavassa määrässä haliikkaam-pja
suhteiden parahtamiseen j a rau­han
palauttamiseen. Tästä johtuu,
e t t ä "Isäntäkään" ei voi aivan jyr­kästi
torjua selviä ja suoria rauhaan
tähtääviä tarjouksia.
Miitta kun rauhaa ei haluta niin
ei haluta — s e h ä n vähentäisi suiu--
kapitalistien sötatarvetuotannosta
saamia Jättiläisvoittoja — on j o l l a ­k
i n täväiia kieihuroltava sen estämi­seksi.
•raiLiisessa tafkoitu^öeiSa on nyt
amci-ikkalaistcn neuvbttelijain tai­mesta
Pan-Tiunjomissa ryhdytty käyt-tämään
"hyväksykää. taikka.:."
kieltä, jolla ilmeisesti pyritään vai-kuftarhaan
hermostuttävasti kiina­laisiin
j ä koi^callaisiin.
Miitta hermostuneisuus oh kuiten­k
i n Jäänyt yksipuoliseksi. Yhdy.sval-he
ovat valmiit neuvottelemaan ajan
lyhentämisestä.
ö i t t e n astui esille kysymys siitä,
mihin maahan vangit IMietetään.
Yhdysvaltalaiset ehdottivat Sveitsiä,
mutta vastapuoli ilmoitti ei voivansa
sitä hyväksyä ja esitti Kiinaa,.Pakis­tania.
Burmaa tai indoneesiaa.
Kun kaikki Yhdysvaltain Ulttolaii-maat,
Britanniasta ja Canadasta
lähtien rietSivät Iliriolttamaan, että
kiinalaisten Ja korealaisten ehdotus
on hyväksymisen arvoinen, johtuivat
isäntäinaan neuvottelijat hyväksy­mään
i»akistanin, vaikka ensin sa-
LAHJ
SOKC
JA YI
SU
J
JUI
. AI
"FB" I
2 paunaa
paikettiä ii
unssin pai
tä; 1 pak
miä; 100 C
1 pari. Ny
10). Kok
Huoliniai
keiden hi
paketi
• i
' •• '• «
Ei tullia,
ja perille
Tämä ihan
ketti tekee
onnellisiksi.
Lahjapaket
Suomessa i
taa, kuinka
soidaan Vi
OLLA Vm
Tilatkaa ]
y a
Box 69
talaisten neuvbttelijahi tahdittomuu- j naiva; kieltäytyvänsä hyväksymast"*
desta huolimatta ovat kimalaiset ja | m i t ä ä n aasialaista maata, "koska ne
korealaiset pj-syneet rauhallishia,'teh­den
asiallisia ja seivästi rauhaan
tähtääviä ehdotutisia.
Niinpä he ehdottivat, että "kaikki
sitä haluavat sotävängittulee palaut­taa
2 kk. aikana sen j ä l k e e n k im rau-hansopinius
astuu voimaan... V i i -,
mefistään kuukausi sen jälkeen tulee
loput. sotavangit lähettää puolueet­tomaan
maahan, jonka molemmat
puolet hyväksyvät.''
ovat l i i a n lähellä konunnnistisia mai­ta".
Tekisi vain mieli kysyä, eikö Sveit­si
ole "lähellä" kapitalistisia maita?
Asia on siis siltä kohdalta järjes­tyksessä
ja nyt ei pitäisi olla enää
mitään välirauhan solmimisen es­teenä,
jos vam pn halua!
Mutta yhdysvaltalaisia neuvotteli­joita
— jotka seuraavat Pentagonin
ohjeita — saa vetää kuin kivirekeä,
Edeäeen, että "kuuden kuukauden sillä ne herrat eivät perusta katin
kuluttua. Jolla ajalla vänkien L'jti-maah
edustajilla tuleie olla oikeus
käydä heitä puhuttelemaissa. tulee
paiaiittainista haluavat lähettää ko­timaahansa..;
Kysymys sellaisista
vangeista, jotka eivät sillohi ole val­miita
palaamaan kotimaahansa, tu­lee
Jättää pc^Iiittisen konferenssin
ratkaistavaksi..."
Silloin yhdysvaltalaiset neuvotte­lijat
yrittivät "tehdä tikusta asian"
ja sanoivait mahtavasti, että 6 kk. cn
liian pitkä aika. hyväksykää, tail-lcä..
Toiselta puolelta vastattiin hymyU-len.
e t t ä kuukausi pari Sinne tai tän­ne
ei saa olla rauhan esteenä. Joten
hännän vertaa ihmisten tärsimyk-sistä
j a verenvuodatuksesta..'
Rauhan rakkaudesta puhutaan
kaimiisti vain kansan harhaanjohta­miseksi,
tarkoituksessa uskotella, et­tä
Neuvostoliitto Ja sosialistiset maat
uhkaavat hyökkäyksellä ja siksi on
varustauduttava sotaan sekä pidet-tä\'
ä yllä Jo alulle saatuja sotia.
Kansat — ei enempää kapitalisti­maiden
kuin sosiaUstistenkaan — ei­vät
näet hallia sotaa^
Vain ^ vääjäämättömien toslaslahi
edessä täytyy yhdysvaltalaisten an­taa
perii'ji rauhan voimille.
Yhdysvaltalaisten juonittelusta
(rauhankysymyksessä on mainio es
merkkmä myöskin se, miten olet
tun vastaan Neuvostoliiton hallitui]
sen ylramnen lausunto presidenti
|NEisenhowerin äskeiseen raubanptj
heeseen.
Vastauksessaan neuvostohallitus
moitti olevansa vahnis neuvottel
maan kaikkien merkitysellisten kj;
symysten selvittämiseksi ilman min
käänlaisia ehtoja. Samalla Neuvos»
mton lehdet julkaisivat Eisenho«
rin puheen kokonaisuudessaan
Vähän myöhemmin 'NL:n ' ' ^
ministeri Molotov ilmoitti Maailnu:
Rauhanneuvostolle Pariisiin, e t^
Neuvostohallltiis hyväksyy ja
taa neuvoston esitystä 5 vallan ran
hansoplmuksen laatimisesta.
- Mutta entä USA? Valkoisen Tals
puhemies sanoi Ksenhoverin rao-hanesityksiln
tulleen myönteisen «HM
tauksen johdosta kyllä heti,^
"Neuvostoliiton vastaus on ehkä
simmäinen konkrllttlnen askel ko­t
i , jotakin", mutta sitten jäätiin oiö^
lamaan John PosterDuUcsin ohje-ta.
' ^
P i a n sitten DuUesin apulaino
sanoi, että NeuvostoUiton vasttS
RauhanneuVostoUe oli "vanhan ko^
munistien linjan seuraamisU
merkitsi rauhanpyrkhnysten vastaa-tamista.
«A
Pian sitten senaattori Harry BJ^
joka esitti demoli-aattipuolue^
Eisenhowerin ottamista presldw»
ehdokkaaksi, julkaisi kenraaU J ^ ;
ArOiurta "rauhänohjelman", jokaoo-
"Pommittakaa Kiinaa".
SeUaista on U S A : n rauhan k ^
pianja. Vain kaikkien rauhan y s t ä^
tarmokkaalla toiminnalla voloa»
rauha saavuttaa Koreassa Ja moB»^
l a . — K u l k u r i .
etti
SH
on
Mr. .
Mr. .
Sirkl
Harr
.Mr. .
Mara
Kay
. Mr. ,
Hilja
ElU
Hani
Mim
Huld
Aino
Halua
ystävät,
päivänä
.Erikoi
nille su
Kaun
SIRKl
25 Dury