Vapaus, May 7, 1953

              , I IA T « A A V AVAVBi
•ja. Kaasu- ja Bhk
ääfeaappeja ja pyykK
i mattoja ja muite
•lacoirs Furnituiel
Puhelin eai. 8.681»
ien S t W. - "
Vastaanotto tonnit
2-4 ip. Ja 6-7 ip, •
PtJHiEi^lMET:
1 B A ; 6614 - kotiin K t l
OÖB ST. W., TOBONIÖ
!t. — A v e n u e Rd../y;
otto maanantaina, -öistij
itainä Jä perjantaina
8.30 i l l a l l a . Pnljelfan^
i in (ainoastaan ?ast
nellla) B A . isgi;
ÖSp CLEÄNERS
RS AND TAILOBs!
ailainen puhe
feoasu on edustava ja
ämusta." Teemme •
puhdistusalaan ku,
K o t o a haetaaa K&nt
i palvelus. .
Atie. Pnlielin GB.
onor.Or. Pnbeiin GE.:
1 s o i t t a a myös illalla)
Vakautettu säilytys.
. Out
? N S ' B U I L D I N Q
Toronto. Ontario
1
*ub konttori MÖ 5464
38 Lawrence Atre.
Toronto 12, Ont^o
TAI MYYNTIÄ
iilssä asioissa.
A S I A K K A A T .
myyntipaikkaa, Ja noin
j a rehellinen palvelus,
i j a pieniä. Soittalcaa
Hori
& Storage IM^^
paikallista ja pitkänmatkan
rahtiajoa.
P A K A T A ' A N
PUHELIN 3730'
Broadway Theatre
Ibnmins Ontario
MTÖ. ÖNTÄRiO
ate Boardin jäsen.
iiuinin palvelus
r: '
LISTO T. SALO
ML 6554
FA KARSITTE?
vlrtsarakkokivut voirat
tlkakiptia. reumaattist?!
Iitanne aUe, oikealla tai
tpanta ja katkeraa ma-j
vistystä ja iiuimausö,!
ejpiäiiprmaalista vatsaa 1
R U S C I TEEATMBNTI
äkseime enimmiltä va-I
i l t a . - H e t i ensimmäinffl
. H i n t a ainoastaan »»1
[MAAILMASSA
S A L V E ^1
i a u t a mikään, sanow
i t t i s i i n . nivelreumaatö-licslih,
pakottaviin bar-m
i h i n . rintaan, ajettn-sääriin.
nilkkoihin,»»'
luuvaloon, t a i tuntanö.
t n a h a n allä, sellBB-inä
o h a i n o a M I Z A B B -
j tuntöriä ja käyttän*
H i n t a ainoastaan P
ä t i l a u k s o m e mviast- f
O D r l l a .
BONTO «, ONTABIÖ
aHETTÄKÄÄ
L A H J A P A K E T T I
SUKULAISILLENNE
JA YSTÄVILLENNE
M U I S T . 4 K AA
J U H A N N U K S E K S I
'TB' PAKETTI $8^5
Huolimaita kahvin ja savuk­keiden
hinnan xxxmisixka. ''fB"
paketin hinta on väin
Ei tullia. SA;L takaa laadun
a perille toimittamisen.
ämä ihanteellinen v " F B "
ahjapaketti tekee omaisenne
SUOMESSA onnellisiksi.
^hjapakettitilanteen epä-vafniuus
Suomessa tekee väi-reaksi
ennustaa, kuinka kau­an
lahjapaketteja voidaan
ähettää. TÄMÄ'VOI OLLA
VIIMEINEN TILAISUUS!
Tilatkaa pakettinne T Ä N Ä ÄN
lähimmältä asiamiehfeltä. t a i
wedish American Line
1253 Phillips Sq., M o n t r e a l 2, Qne.
470 M a i n St.. W i n n i p e g , M a n .
Union Bank Bidg., Calgary, A l t a.
71 Upper Water St., H a l l f a x , N . S.
erKKipaiva
san elämässä
Maallskmm 31 p:nä 1840 Nen-
Tortoiatcn Kurtelomian NeoTOS-
- toa VI fstimto b r v ^ y i Kftrj^ian
. b a n n n toivomusta vastaavasti
lain Karjalan Aottnmoisen Sosia­listisen
NeovostotasaallsB nunt-tamfsesta
Karjalais-Saomälals^-
si Sosialistiseksi Ncovostotasaval.
A. A . zhdanov sanoi puheessaan
Neuvostcliitoh Kcriseimirian Neuvos­t
o a istunnossa: " K a n s a l l i s e n valtion­sa
uuden muodon vallitessa karja-lais-
suomalaiiien kansa tiio vielä
enemmän i l m i luovan, lahjaiicuuden-s
a rikkauden j a saavuttaa vielä n o ­peammin
yhä suurejppia voittoja
s t a l i n i l a i s en perustuslain l i p u n a l l a ."
Vielä autcnomisena tasavaltana
ollessaan tämä tasavalta -BaavutU
kommunistisen puolueen j a neuvos-t
o h a l l i t i k s e n huolehpIddHä sangen
hyviä tuloksia tÄ)Öisuuden, maata­louden
j a k u l t t u u r i n kehityksessä.
Esimerkiksi tasavallan teollisuuden
tuotanto oli vuonria 1939 y l i kymme­nen
kertaa suurempi talin Vuonna
1913, j c s t a 'huomattava osa (85 pros.)
l a n l v s i inisien tuotantolaitosten osal-
••le..
Vuonna 1933 a v a t t i in liikenteelle
S t a l i n i l l e hJiftiet4y V^eähmeren-
Itämeren kaniyä. j o i a salli ottaa
teolliseen käyttöön K e s k i - K a r j a l an
suunnattomat metsärikkaudet. P e ­rinpohjaisesti
on muuttunut myöskin
tasavallan maatalous: j o vtionha 1940
o l i kylvöala kaksi kertaa suurempi
k u i n ennen valiankumousta; huomat-:
tavasti kasvoi inyöskih kdlHoosien
peltojen satoisuus s e l u kohosi kar­jatalouden
tuottavuus j a lisääntyi
karjakanta. Takapajuisesta j a p i -
mtöstä tsaristisen Venäjän puolisiir-tomaasta
K a r j a l a muuttui kulttuu-risefksi
sosialistiseksi neuvostotasa-vallaksL
LiitDotasavallaksi muutettuna K a r -
'ja<la'is-Suomalainen, S N T alkoi saada
uutta voimaa. Tasavallan erään
osan mlehittämlsen aikana h i t l e f i -
lälset väUpIttkjät tuhosivat paljon
siitä, mitä tasavallan fyötärakasta-
'va kansa o l i ennen suurta isänmaal­l
i s t a sotaa saanut aikaan. Miehittä­j
i e n maasta kaikolttamisen jälkeen
karjälais-suomalainen kansa ei jää­nyt
y2»5in. Sen avuksi riensivät N e t i -
vositolUton veljeskansat ja ennen
kaikkea suuri Venäjän kansa, joiden
a v u l l a tasavallan työtätekevät r a -
iensivat^ljiftjfei^^äja
punkinsa j a kylänsä, panivat kun­toon
tuotantoOaitoltscnsa, koulunsa,
sairaalansa sekä oppi- j a tieteelliset
läitcksensa.
Ehsimmäihen sodanjälkeinen ( l u ­v
u l t a a n neljäs) viisivuotissiiimnitel-ma
edellytti Karjalais-Suomalaiseri
S N T kansantalouden peirusalän —
metsä.teallisuu°den ' perinpohjaisen
teknillisen, uudestijärjestämisen. Pää­huomio
oli siinä trlinnitetty m e t ^ -
töiden koneistamiseen, joka oli s i i ­h
e n asti eniten ihmisvoimaa vaativa
tuotantoala. , Neuvostoliiton teolli­suus
antoi runsaasti tasavallalle u u ­denaikaisia
teknillisiä ^äUneltä: säh.
kösahoja, sähkökeloja, autoja, moot­tori
vetureita, juohtotraktoreita ja
siirrettäviä sähköasemia. Kymme­net
tuhannet met^työläiset tekevät
nykyään työtä näiiUä uxisiila k o t i ­m
a i s i l l a koneilla.
J o ensimmäisinä . sodanjälkeisinä
vuosina tasavallassa p a n t i i n kuntoon
sahat, puunjalostuslaitokset j a p.<ipe-r
: i ^ t a a t . Nqpeastl o n kehittynyt
siellä JöyöäJcin huonel-ulu- j a l a n e e -
riteoilisuus: Petroskoihin o n r a k e n ­nettu
suuri puiitalotehdas. Tasaval­l
a n teollisuuden tärkeimpien tuotan-tdalbj,
eh kasvusta voidaan j&ätellä
v a l k k a i i a sen m u k a a n , .että viime
vuonna t u o t e t t i in tasavallassa pape­r
i a y l i . k o l m e kertaa enemmän kuin
vuonna 1940.
Vo;.Tiakfca3s;l o n k e h i t t y n y t kalä-tecUistius.
kalastuslaivasto, fiääasial'
l l s e s : ! trcolllaivasto, on kasvanut
köjaiinii.-rialsesti. mikä on^ örttanut
t a s a v a l l an k a l a s t a j i l l e mahäolllsuu-dea
päästä aavoille vesille j a j a t k aa
kalastusta t a l v e l l a k i n . .
Nopsasti Jcehittyy myösätin tasa-vaDan
maatalotts. Kolhooseilla ja
neuvostctiloilla on n y t p a l j o n v ö l -
niaic^raita^ t r a k t c r e l t a , l e i k k u u p u l m u -
r e i t a j a puimakoneita, kymmenet
valffo.n omistamat.tone- j a t r a k t o r i - inallisJai<o*Äfilft. Ykjslstään asuintalo- > Torstaina toukok. 7 p.
Kai-jalan-Suomen Sosialistisen Neuvostotasavallan One-gan
tehtaalla vaniistettuja hinaaja-aluksia koealtaissa.
asc-nnt suorittavat kaOcki täri-sin»-
mät ja Ihmisvoimaa eniten vaativat
.Tiaataloustyöt' Käyttäen hyväkseen
m i t d i u r i r t i i a i s en aBröbiöJoBJan saavu-tuS:
sia Karjalais-Suoinalalsejb tasa­v
a l l a n maatalouden ty^öhtektjät ovat
«aanefft pol^jolan a r i k a r l m llmaso-oloissa
ennen hälllä «eodiulla tunte­mattomia
v i l j a - ja vaiaxmessatoja.
Sodanjälkeisittä vuosina o n lisään­tynyt
huomattavasti koihoioslen säh­köasemien
I c k u . j o t i a eivät palvele
ainaastaiaa väestön kotltajtjSelta.-vaan
ovat myöskin tärkeä maatalouden
•suurta valvaS vaÄtlvien töiden ko*
•neistamlsen keino.
Vlidenneilli s t a l i n i l a i s e l l a viisivuo­tiskaudella
tulee .tasavallan maata­lous
!• Jiittymääp. vielä nopeammin.
TuUaan mm. tsketaään s u u r i a suoh-kaivaustöitä.
mikä saillii laajentaa
huomattavasti.kölhoosieh j ä neuvds-totilojen
viljelmiä. ;
Tasavallan teollisuuden j a m a a t a -
rloudeu k3s\'ua pohjalla kohoaa
myöskin karjalais-suomalaisen kan­san
aineellinen hyvinvointi. Neu­vostohallituksen
ja konlmunistisen
puolueen päätöksen perusteella toi­meenpantu
kuusinkertainen k u l u t u s ­ta
v a i o i d en vähittäishintojen alenta­minen
sodanjälkeisinä vuosina on ko­hottanut
sangen huomattavasti tasa­vallan
työtätekevien elintasoa: on
lwhonnut työläisten j a v i r k a i l i j a in
reaalipalkka Jsekä lisääntyneet k o l -
hoasilaisten rahatulot. Tällä pohjal­l
a on kasvanut vähittäiskauppa ja
•lisdäritynyt Valtion sekä osuuskaup­pojen
kaiipavaihto. -
Hucmättävasti ovat kohonneet
metsätyöläisten ansiotulot j a kasva­nut
ruokatavaroiden, kankaiden,
vaatteiden, jalkineiden ja muiden
käyttöesineiden kysyntä. Tämän
vuoden tammi- j a helmikuussa K a r -
,jalais-Suo.malalsen tasavallan metsä-työläiset
ostivat erilaisia tavaroita 9
"miljoonaan ruplaan enemmän kuin
samana aikana viime vuopna, Ruo­k
a - ja teollisuustaväreiden valtion
vähifäishiritojen alentaminen h u h t i ­kuun
1 päivästä 1953 on vielä enem­män
parantanut karjalais-suomalai­sen
kansan aiheellista hyvinvointia.
Tasavallassa rakennetaan paljoin
asuintaloja sekä k u l t t u u r i - j a k u n -
j en sfXsb. k u l t t u u r i - j a k u o n a l l i s l a i -
tos:än rakentamiseen metsätydUlslii
varten käytettiin viime vuonna 125
miljoonaa T u i ^ a . jonka • tuloksena
metsätyöläiset salvat vuoden L<Jlucs-sa
uutta asuntaalaa 190.000 nellö-m£**
riä, 28 k o u l u a , l « iöstentarhaa j a
17 lasJenselmiä. TasavaUan päSkau*
ipungln — Petrodcoln konnastaml-
!seen 8sk& asuintalojen j a ^ u l t t u u r l -
ix kunpallislaltosten rakentamiseen
käytetään t&nä vuonna 114 miljoonaa
ruplaa.
Tasavallassa on p a l j o n sairaaloita,^
paU-'ilInikolta. synnytyslaitoksia ja
Uiiäkintäasemia. K a i k i s s a suurissa k y ­lissä
Ja metsätyömailla o n n m r a a t t i -
taltolnen IJfäklntähcnkilökunto jä
u u d e n a L u i s l m m i l l a lääkärintyöväll-nelllä
varustettuja sairaaloita.
l i s i i & a s m a t t a kasvaa myöskin m u o -
dcUaan kansallinen jä sisäHöltääh
sosialistinen karjalais-suomalaisen
kansa n k u l t t u u r i , lisääntyy koulujen,
klubleh, lukutupien;* k i r j a s t o j en ja
elokuvien luku.
3. V. S t a i t r i in aloitteesta tasaval­taan
on avattu valtion yfioplsto ja
NeiivQstoliltön tiedeakatemian jaosto.
O n avattu myöskin M a r x l n - E n g e l -
k i n - L e n l n l n instituutin jaosto jo'
bpettajainstituttl. Oppilaiden luku
K a r j a l a i s - s u o m a l a i s e n S N T : n k o r -
l.<3äkoiiluIssa on kasvanut y l i k a k s i n ­kertaisesti
sodanedelliseen aikaan
Verraten. Teknlkumien j a muiden
erikoisten keiOciiioulujen luku o n l i ­sääntynyt
kaksinkertaisesti Ja n i i d en
cfppilBtden 'luku miltei nelinkertai-.
sestl.
T a s a v a l l a n teatteritaiteen saavu­tukset
o n m e i k l t t y S t a l i n - p a l k i n t o ­j
en antamisella useille valtion draa­mateatterien
näyttelijöille.
Hedelmällisesi l tebavät työtä myös­k
i n tasavallan k i r j a i l i j a t , säveltäjät
j a taiteilijat. Jotka luovat aattecDl-'
sesti korkeatasoisia taideteoksia, k u ­vaavat
karjalais-suomalaisen ;kansan
historiaa, sen urautuvaa työtä ja
taistelua synnyinmaansa vapauden
puolesta.
Lcnlniläls-stalinllainen kansojen
ystävyyden p o l i t i i k k a o n yhdistänyt
yhteen veijesperheeseen kalkki n e u -
vostpkatisat. Ikuisen ystävyyden s l -
deillä on t^rjalais-suomalalnenkln
^miiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiniiiiiinniiiiiiiniiinniiniiiniiiiiini^^
AIOTTEKO
VIERAILLA
KiSÄLLÄ 1954?
T I L A T K A A H Y T T I P A I K K A N NE
N Y T TÄTÄI M A T K A A V A R T EN
Suunnittelun alaisena on erikoinen CANADAN SUOMA­LAISTEN
SEURAMATKA SUOMEEN toukokuun lo­pulla
vuonna 1954.
Ei ole enää liian aikaista tilata laivapaikkanne ensi
vuotta varten. Nyt kun sen teette, voitte saada paikan
juiiri silloin kun Tialuatte. '
Käyttäkää allaolevaa lomaketta laivapaikkaa tilates-sanne:
. .
I VAPAUS T R A V E L AGENCY, j
: P. O. Box 69, :
• SudbuTY. Ontario :
• - • • •
: Olkaa hyvä ja varatkaa aliekirjöittaiieelle :
• laivapaikat Suomimatkaa varten. :
• • • , • •
j Menomatka ............... 1954. j
i Takaisin tulomatka kuussa 1954. [
• Nimi ...„ - ;
: Osoite - ••• :
I Minkä maan kansalainen? - • - :
• •••••• '
Vielä on turistiluokan hyttipaikkoja saatavana ensi
heinä-ja elokuun kulkuvuoroihin.
PALVELUKSEMME U L O I T U U RANNASTA
RANTAAN!
V A P A U S T R A V E L
P. o. Box 69 Sudbiiry. Ontario
(Jatkoa)
S O T A V O I SYTTYÄ
I M P E E I A L I S T I V i ^ . V r A I N VÄLH LÄ
O l i s i väärin l u u l l a , että sota voi
suuntautua vain neuvostovaltiota
vastaan. Tunnettua on, että impe­r
i a l i s t i t aloittivat ensLmfmäisen maa­ilmansodan
jo k a u a n ennen N L : n
syntymistä. Toinen maailmansota
alkoi kapitalististen valtioiden väli­senä
sotana, jä siitä, j o u t u i v a t kapi­talistiset
maat itse pahasti kärsi­mään.
Imperialistista leiriä n y k y i s in
raatelevat r i s t i r i i d a t voivat johtaa
toisen Lupitallstisen valtion sotaan
toista vastaan. KaJkki nämä aisian-haara!;
"huomioonottaen N L p y r k i i
kaikenlaisten sotien ehkäisemiseen
valtiolen välillä j a t o i m i i kansalnvä-isteh
selkkausten j a erimielisyyksien
rauhallisen selvityksen hyväksi.
Noudattaessaan politiikkaansa, j o ­ka
tähtää pitkäaikaisen rauhan tur­vaamiseen,
N L c n kuitenL-In nähnyt
edessään ' U S A : n hallitsevien piirien
agressiivisen politlilican tosiasian.
K a i l k k i tietävät, että Yhdysvallat
aseistautuu kiihkeästi, e i suostu, k i e l ­tämään
atomi- j a ; bakteeriasetta e i ­kä
supistamaan tavallista aseistusta,
k u n taas N L ehdottaa atomi- j a bak-teerlaseen
(kieltämistä sekä muun
aseistuksen j a asevoimien supistamis­ta.
'
K a i k k i tietävät, että Yhdysvallat
kieltäytyy solmimasta ' rauhansopi­musta,
k u n taas N L ehdottaa täl­laisen
sopimuijien solmimista.
K a i k k i tietävät, että Yhdysvallat
muodostaa agressiivisia l i i t t o j a rau­haa
rakastavia kansoja vastaan, k u n
taas niiden sopimusten tarkoituk­sena,
j o i t a N L o n solminut vierai­den
valtojen kanssa, o n yksinorr.aan
taistelu J a p a n i n j a S a k s a n agression
uusiutimiista vastaan.
K a i k k i tietävät, että Yhdyffvillat
hyökkäsi K o r e a a vastaan j a pyrki
orjuuttamaan sen, k u n taas N L e i ole
suorittanut missään . eikä minkään­l
a i s i a sotatoimia siltä heti.'2stä läh­tien,
k u n t o i n en maailmansota päät­t
y i . : ' ,
Vlhdysvaliat suorittaa agressiota
myöskin K i i n a a vastaan. Se on
anastanut ammoisista a j o i s t a K i i ­naan
ikuiiluneen Fcrmosan saaren.
Sen sotilasilinavolmat »pommittavat
K i i n a n aluetta vastoin k a i k k i a k a n ­sainvälisen
oikeuden yleisesti hyväk­syttyjä
«äänlöjä. K a i k k i tietävät,
ettei N L : n llmavofanat pommita Jte-tään
j a ettei i l L ole a n a s t a n u t m i ­tään
vieraita alueita. '
N L : n S U H T E E T Y K S I T Y I S I IN
K A P I T A L I S T I M A I H I N
Silrtyeäsäni s u h t e i s i i n E n g l a n n i n j a
R a n s k a n kanssa on sanottava, että
näiden suhteiden t i i l i s i rakentua n i i ­den
sopimusten hengessä, j o i t a me
solmimme näiden valtioiden kanssa
toisen maailmansodan a i k a n a j a j o t -
i u ; edellyttävät yhteistoimintaa näi­den
maiden kanssa •sodanjälkei.scllä"'
kaudella. E n g l a n n i n jä R a n s k a n h a l ­litukset
rikkovat k u i t e n k i n j a t k u v a s ti
näitä 8(H>iniuks!a Ja ovat kokonaan
yhtyneet toteuttamaan rauhaarakas­t
a v i a valtiolta vastaan kohdistuvia
A m e r i k a n imperialistien agreösiivisia
G. M. Mälenkovin selostus NKP:n 19.
kongressissa viime lokakuun 5 päivänä
: ——• —— \—: •• .. —. . „ ' ' .— '
/ c i ' v '^V'
T o i n e n maailmansota Johti Neuvostoliiton vahvistumiseen Ja s en
Johtaman demokraattisen r a n h a n l e l r l n valtavaan laajentumiseen,
sekä toisaalta imperialistisen l e i r i n ' Kelkentymiseen Ja V S A : n k o ­hoamiseen
tämän l e i r i n ehdottomaksi Johtajaksi, totesi. GeorgI M .
Malenkov. Neuvostoliiton varapääministeri (nykyinen pääministeri)
j a N K P : n keskuskomitean sihteerinä S t a l i n i n lähin mies, puolueen
19. kongressille esittämässään 120 l i u s k a a käsittävässä tilanneselos­tuksessa.
. •
Useiden lukijoittemme pyynnöstä Jatkamme nyt tämän suuren
huomion saaneen G . M . Malenhövin selostuksen Julkaisemista m a h ­dollisuuksien
m u k a a n lyhentäen, mititta selostajan omaa pääjaot­t
e l u a seuraten.
suunnitelmia. On ymroärrettävää,
että E n g l a n n i n j a R a n s k a n h a l l i t u s -
edcllytettiinkin . Neuvostohallitus
kieltäytyi allekirjoittamasta ykslpiio-t
en tällaisen asenteen vuoti»! meidän »lista sopimusta Jonka amerikkalaiset
j a näiden maiden välisissä suhteissa
on paijon parantamisen varaa.
N L : n kanta suhtautumisessa U S -
A : n , E n g l a n t i i n , R a n s k a a n j a m u i ­h
i n p o r v a r i l l i s i i n v a l t i o i h i n o n selvä
j a tä.mä k a n t a o h meidän taholtamme
monta kertaa j u l i s t e t t u . N L o n n y t ­k
i n valmis yhteistoimintaan näiden
v a l t i o i d en kanssa rauhanomaisten
kansainvälisten sääntöjen noudatta­m
i s t a Ja pitkäaikaisen j a kestävän
r a u h a n turvaamista silmällä pitäen.
V o i t e t t u j en maiden. Saksan Ita­l
i a n j a J a p a n i n suhteen neuvosto­h
a l l i t u s noudattaa p o l i t i i k k a a . Joka
poiki'jtaa periaatteellisesti imperia­l
i s t i v a l t o j en politiikasta. Sosialisti­sen
neuvostovaltion kuultnninen
v o i t t a j i en joukkoon loi Voitettujen
maiden kansoille a i v a n uuden, h i s ­toriassa
ennen näkemättömän t i l a n ­teen
j a mahdöllisuudfet. Neuvosto­v
a l t i o n . p o l i t i i k k a avaa jokaiselle
maalle, joka a l l e k i r j o i t t i antautumi­sen
ilman ehtoja, mahdollisuuden
rauhalliseen, demokraattiseen kehi-tyjtseen,
sen siviiUteoUisuuden ja
maatalouden nousuun, tuotteiden
menekkiin ulkomaisilla m a t l i t l n o H la
j a maan puolustukselle välttämättö-i.-
iien. lian|£LlIisten asevoimien luoml-
S2&n. Potsdamin^sopimuksen m u k a i ­sesti
N L h a r j p i t a a -järkkymättä p o l i ­t
i i k k a a j o k a tähtää mahdollisimman
p l i a i s e e n rauhansopimuksen solmia-mlseen
Saksan kanssa, kaikt/len riile-hitysjoukkojen
poistamiseen Saksasta
j a yhtenäisen, riippumattoman, räu-diktaattorit
sanelivat San F r a n c i s ­con
konferenssissa, koska tämä sopi­mus
polkee maahan K a i r o n j a Pots­damin
julistusten j a J a l t a n sopimuk­sen
periaatteet ja tähtää Japanin
muuttamiseen Amerikan sotilastuki­kohdaksi
Kaukoidässä, , N L : n kansat
tuntevat syvää kunnioitusta J a p a n in
kansaa kohtaa, ,<onka on pakko sie­tää
vieraan vallan orjuuden Iestä, ja
uskovat, että se tulee saavuttamaan
synnyinmaalleen kansallisen r l i p p u -
,mattomuuden j a dähtee kulkemaan
rauhan tietä.
Y H T E I S T p i M I N N A N L I N JA
N L : n harjoittaman rauhan j a k a n ­sojen
turvallisuuden p o l i t i i k a n lähtö­kohtana
o n toteamus, että kapitalis­m
i n j a kommunismin rauhallinen
r i n n a k k a i n e n olemassaolo j a yhteis­toiminta
ovat täysin mahdollisia,
kurihan k u m m a l l a k i n puolella on h a ­l
u a yhteistoimintaan, k u n h a n ollaan
valmiit täyttämään otetut sitoumuk­set
j a ikurihan' noudatetaan periaa­tetta
tasa-arvoisuudesta j a puuttu­mattomuudesta
muiden valtioiden s l -
Häisiin asioihin,
Uh ön a i n a kannattanut j a puol­taa
nykyislnklrt kaupan Ja yhteistoi­minnan
Lvhittämistä muiden maiden
kanissa, katsomatta siihen, että y h ­teiskuntajärjestelmät
ovat erilaisia.
Puolue tulee vastaisuudessakin nou­dattamaan
tätä molemmin puolisen
edun p o l i t i i k k a a,
Samaan aikaan k u n k r e l k k a l a i s -
haärakastavan ja demokraattisen ! e.nglantllaiset sotakilhkoisct piirit
Saksan lucTtiiseen sitä silmällä , p i ­täen,
että ^älUisen S a k s a n olemas­saolo
rauhaarakastavan Neuvostolii­ton
olemassaolon r i n n a l l a sulkee pois
uusien sotien mahdollisuuden Euroo­passa
j a tekee m a a i l m a n imperialis­teille
mahdottomaksi Euroopan mai­den
orjuuttamisen- Voidaan toivoa,
eitä Saksan kansa, j o n k a edessäon
vaihtoehtona j o l o -kurkea tätä tietä
t a h i muuttua A m e r i k a n j a E n g l a n ­n
i n imperialistien, rengiksi, valitsee
oikean tien, rauhan, tien.
Samaa o n sanottava myös I t a l i a s ­ta,
jolle N L toivoo s e n k a n s a l l i s en
rilppu.Tjattomuuden täydellistä p a -
lau*umista.
Neuvostohallitus on sitä mieltä,
että myöjkln J a p a n i s t a pitäisi t u l la
riippumaton. demokraattinen . ja
rauha;iraka5tava valtio, taiten liit­toutuneiden
yhteisissä päätöksissä
toi O t a v a t , väitettä, et*ä vain kiihkeä
varustautuminen antaa työtä k a p i t a ­lististen
maiden teollisuudelle, on
fodellisuudessa olemaste toinen nä­köala;
kauppasuhteiden l/3hlttämi-
.len J a laäjerita-mlnen k a i k k i e n m a i ­den
välillä, mikä voi a n t a a moniksi
v uosiksi työtä teollisesti kehittyne:den
.maiden teollisuudelle, turvata 'toisis­sa
maissa menekin niille tuotteille,
j o i t a toisilla v a l l o i l l a on runsaasti,
auttaa h e i k o t t i kehittyneiden maiden
talouden jfousua j a saada siten a i ­kaan
pitkäaikaisen taloudellisen y h ­teistoiminnan.
N L on r a u h a n p o l i t i i k k a n s a nou­dattamisessa
täysin yksimielinen
muiden demcl^/aatllsten j a r a u h a a ­rakastavien
valtioiden. K i h l a n K a n ­santasavallan,
Tshekkoslovakian, t J n -
icarin. B u l g a r i a n , A l b a n i a n , Saksan
DemokraattUcn Tasavallan, Korean
' Traktori toiminnassa Neuvosto-Karjalan metsätyömxialta.
Epälbjaalisum-leima
aimettu
62 järj^fcSlIe
W a s h i n g l o i i . —; Y l l p r o k u r a a t t o ri
B r o w n c I l , t l e d o l t t l viime v i i k o n loppu­puolella,
että hän on aikecssa leimata
"epälojaalislksi' €2 järjestöä lisää,
j o t k a olkcusdcpartmentti o n " s u b v c r -
s i i v i s i k s : " merkinnyt.
.'.(Myöskin sanoi y l i p r o k u r a a t t o r l l e i*
maavansa ennen merkityistä 102 u u ­delleen.
• Hän tiedottaa* että ennak-kotiedotus
o n -lähetetty kysyroyksccs-sä
olcmnc;>«2:Ue järjestöilo j a että
n l . l l e myönnetään kuulustelu^ ennen
leimaamista, Jos ne sitä haluavat.
KäyetUmälli' Ti^umanlh h a l l i t u k s en
a i k a i s t a '"öpälojaarslen" luetteloa l i ­sää,
tulee tällaisien järjestöjen l u k u ­määrä
olemaan 254 j a j o s h a l l i t u k s en
j o k u työläinen n i i h i n kuuluu, merkit­see
se F B I t n I c a n ^ a tekemisiin jou­tumista,
kuulusteluja j a todcnmukai-seiiti
työstä erottamista.
K a k s i vuotta sitten sääti Y l i o i k e us
että täten- l e i m a t u i l l a järjestöllä on
oikeus asettaa päätös kyseenalaiseksi
j a että niiimx)n oikeus saada'itselleen
asiasta, plkeuskuulustelu. S i l l o i n tuo
Itiettelo •'hävisi enemmän' t a i k k a vä­hemmän
näköpili-lstä, iNyt sc t u l l a an
Kansandemdkraattisen Tasavallan j a
M d n g c l l a n K a n s a n t a s a v a l l a n kanssa.
N L : n suhteet näiden maiden konssa
ovat esimerkkinä a i v a n uusista v a l ­tioiden
j a kansojen välisistä-suhteista
joiden k a l t a i s i a historiassa ei ennen
ole tavattu.' "Ne -rakentuvat tasa-ar-volsuuden,
taloudellisen yhteistoimin­n
a n j a kansallsen riippumattomuu­den
kunnioittamisen pohjalle. U s k o l ­l
i s e n a ke£l.uäisavusta solmimilleen
sopimuksille antaa j a tulee a n ­tamaan
apua>ja tukea näiden maiden
jatkuvassa lujittumisessa j a kehittä­misessä.
^
Olemme varmoja siltä, efciä r a t \
hälllsessa kilpailussa kapitalliSmhi
kahs^a sosialistinen talousjärjestel­mä
tulee vuosi vuodelta yhä h a v a i n ­nollisemmin
todistamaan etcväm-myyteriaä
"kapitalistisen talousjärjes-teilmän
r i n n a l l a . Mutta me emme
l a i n k a a n aio pakolla tyrkyttää k e ­nellekään
omaa ideologiaamme t a i
omaa taloudellista järjestelinäämme.
"Vallankumous vientitavarana on
pötypuhetta. Jokainen maa tekee,
jos se tahtoo, itse vallankiunoukjcn-s
a , j a ellei se tahdo, n i i n v a l l a n k u ­mousta
el tule", on toveri S t a l i n s a ­nonut.
SODAN JA RAUflAN .NAKUALA
N L ei pelkää sodanlietsojien u h ­kauksia.
Meidän kansallamme on
kokemtista taistelusta hyökkääjiä
vastkan, j a se o n tottunut lyömään
ne,
£1 pidä jättää huomioonottamatta
hieiihcisyyden tosiasioita. J a nämä
tosiasiat osoittavat, että ensimmäisen
maailmansodan tulokseiu k a p i t a l i s ­m
i n järjestelmästä lohkesi Venäjä j a
että toisen maailmansodan tuloksena
k a p i t a l i s m i n järejstelmästä lohisesi jo
kokonainen joukko Euroopan j a A a ­s
i a n maita. On täysi syy otaksua,
että'' kohnas maailmansota tulee a i ­heuttamaan
maailman kapitalistisen
järjestelmän luhistumisen.
Tämä o n n i i n sanoakseni sodan ja
sen seurausten näköala, jos sö!^an-lietsojat,
agressorlt,. pakottavat s i i ­hen
kansat. Mutta on olemassa toi­n
e n k i n näköala, r a u h a n säilyttämi­sen
j a kansojen välisen rauhan nä­köala.
Tämä näköala edellyttää s o ­tapropagandan
kieltämistä Y K : n
päätöljticn mukaisesti, a t o m i - j a bak-teriaseen
kieltämistä, suurvaltojen
asevoimien johdonmukaista supista­mista
rauhansopimuksen solmimista
suurvaltojen kesken, kaupan laajen­tamista,
e r i maiden välillä, -jlitenäls-t
en kansainvälisten markkinoiden e n ­nalleen
palauttamista j a m u i t a saman
tapaisia toimenpiteitä rauhan l u j i t ­tamisen
hengessä. Näiden toimenpi­teiden
toteuttaminen tulee l u j i t t a ­m
a a n rauhaa, vapauttamaan flcansat
sodanvaaran pelosta, lopettamaan a i ­neellisten
voimavarojen ennenkuulu-mattcmän
tuhlaamisen aseistautumi­seen
j a hävittävän sodan valmlste-j
u tm j a antamaan mahdollisuuden
h i i d e n käyttämiseen kansojen hyväk­si,
N^L on näiden toimenpiteitten t o ­teuttamisen
kannalla, kansojen irä-l
i s en rauhan näköabn k a n n a l l a ; ;
(Jatkuu)
kansa sidottu Neuvostoliiton k a l k k i in
veljeskansoihin. Tasavallan alueella
asuvat karjalaiset, suomalaiset, ve­näläiset
Jfl.^yep.säläl6eti. alittavat
k a i k k i puolestaan kommunismin r a ­kentamista
Neuvostoliitossa.
Syöttikaloja ei saa '
;päästää muualle
kuin omiin kotivesiin
Toronto. — M a i d e n j a metslänrmi»
nistcriön r i i s t a viranomaiset iavat-»pa^:
lauttancet kalastajien m i e l i i n . " että
•<kukaan henkilö c l saal)äästäfir'elä-v:
ä syöttlikaloja (mlnnovvs) .>hiihin'
kään m u i h i n vesiin k u i n nlthiä,'>JQS*,
t a ne o n a l k u j a a n otettu." fie^mer"
kitkee käytännöllisesti puhuen-"&itä,
että eläviä karppia, kultakaldjat^ah'
venia, smclttiä ym. s a a käyttää Byfit"
tlnä ainoastaan niissä vesissä»;-'- Jölsta
syötit ovat lähtöisin. Tätä-sttädÖötä
-rikkovat henkilöt asetetaan ""sjfyltce-sccn
j a tuomitaan sakkoihin. vvaro:t>:
tlvat rllstavlranomalsct. • "
uudelleen lisäysten kanssa, k i s k o m a an
esille. J a sikäli kuin Brownel itWlOtr
taa, el hän suunnittele uudellaen<lel-:
m a t u i l l c järjestöille antaa ^ t f t än
kuulustelua.
North End Bake^
I. TOLMUNEN
305 Melvin Avc, ' Sodbury; Onl.
Puhelin 6'6811
Foot & Goring U i
Vakuutuksia - Kllntelmlsiö^'
.PUHELIN ,#*4002 ir
52 Elm St; E . 8udbur^« 'Oni,
IKKUNAN- ja OVEN
KEHYKSIÄ ,
SISÄ- ja ULKO-OVIA:
Olemmee xperttiä alallamme. Välltätmne Panel- 'vk
U t e Ja Arborlte-Ievyjä sekä maalla. :
SUDBURY PLANING MILLS i
l ' ' D. O . HROMLAK, omistaja ' ''r,
812-820 MABTINDALE BO. PUHELIN 6-G771 , 8UDBUBT *
JUOKAA.
SILVER
FÖÄM
VIRVOKE-JUOMIA
TILATKAA
YKSI
LAAinKKO
SUDBURY BREVfING and MALTING^
COMI^ANV LIMITED
LöhieSt: iPlJlteJN 7-7561
m
f:
f
I
ii
mi
m
t t
m:
il
f •
'm
ti
1