Vapaus, August 23, 1972

              r
Ele Alenius:
Itusi ARVQICAS SUOMELLE
v. t i ^ e l^H^v^ <KU) —r Sellaisea u u ^ n kauppa- Ja taloudellisen yhteistyöyaikeen aikaansaa-n^
9^tiSUc;p^en ja Neuvostoliiton välillä, joka voisi merkitä tukea Suomen / talousppljtiikan
s i ^ | e n kehittämistehtävien toteiuttamisell^, on erityisen tärkeä asia maamme työväestölle ja
t^yäenliikkeelle. Sen vuoksi ÖU; myös tärkeätä, että juuri työväenliike, kokonaisuudessaan
k|i^piLi^t|ä tähänastista enemmän huomiota Su >men ja Neuvostoliiton taloudellisten suhteiden
kfj^tl^äx^iiseen, sanoi kansanedustaja, valtiot, tri Ele Alenius Suojien ja Neuvostoliiton kaupan
la^^ontamista käsittelevän seminaarin avajaisissa pitämässään p u h ^ ^
temme laajan kehittämisohjel- olemaan niin suuret, että Suomen
man rakentamista ja toteutta- talouspolitiikassa on syytä pyrkiä
mistä yhteiskunnan voimin. Tä- kääntämään vakavasti katseet s i i -
Näyttää siltä, että tähän asti on
yllensä liian paijon ajateltu Neu­vostoliiton
kanssa käytävää-ka_up-pak-'
steltaisenav asiana, joka kan-saiSfiiiö
kannalta on periaatteessa
h y ^ ' asia; mutta jonka hoitami-neä'käytännössä
kuuluu lähinnä
vain liikö-elämälle yhdessä valtio
vaMh':kaiissa. Pelkästään näin ei
kuite'nkaari ajanmittaan voi olla,
Jof<ä'' keskinäiset taloudelliset
suhteemme kehittyisivät mahdol­lisimman'
monipuolisesti, on sil­loin''
iahdettävä siitä, että tämä
k y s j ^ y s on kaikilta osin myös
työtätekevän kansan ,asia. Tässä
suhteessa Metalliliiton nyt jär­jestämää
Suomen ja Neuvostolii­ton
^Kaupan laajentamista käsit­televää
seminaaria on tervehdit­tävä
erittäin merkittävänä aske-r
työväestömme aktivöimi-ja
Neuvostoliiton
leena-sessä
Suomen
taloudellisten suhteiden kehittä­misessä."
^
Si^pmen ja Neuvostoliiton kau-pan^^
myönteinen merkitys Suo­men
taloudelle perustuu siihen,
että se on ollut tärkeä Suomen
talgjoselämän kasvua edistävä te­kijän
j a .samalla merkinnyt myös
hu9|:pattavaa tasapainottavaa te-kijE^
äjjtalpuselämämme vaihteluis­sa,
;vICahden eri yhteiskuntajär­jestelmää
edustavan maan välillä
vallijj^ut määrätietoinen pyrki-röys^
ibyyien suhteiden luomiseen
on siis johtanut merlkittävim ta­loudellisiin
seuraamuksiin mei­dän
kaijinaltamme.
Toisaalta taloudellisen kanssa­käymisen
laajuudella, johon on
mukaan otettava myös erilaiset
työllisyystilannettamme helpotta
neet y^jtpiset rakennushankkeet;
on ' ollut''ulkopolitiikkamme ta­voitteita
, tukeva vaikutuksensa.
.Tos^^ tässä yhteydessä on todet­tava,
se, valitettava ilmiö, että vii­me
,;vuosina Neuvostoliiton suh­teellinen
osuus koko ulkomaan­kaupastamme
on pyrkinyt pienen­tymään
.vaikka se määrällisesti
onkift,,koko ajan kasvanut.
Jos. tähänastinen maittemme
välinen r. taloudellistensuhteiden
kehityson näin liitettävissä mei­dän
f;;,osaltamme yleensä hyvien
suhteiden kehittämispyrkimyk­siin,
.muodostaa tämä yhteys tie­tyn
kokonaisuuden; Tästä eteen­päin^
on kuitenkin ajateltavissa
toinen tavallaan kokonaisvaltai­nen
Suomen j a Neuvostoliiton ta­loudellisten
suhteiden lähentymis
kulma. Kysymys on siitä, mitä
mahdollisuuksia mahtavan sosia­listisen
talouden olemassaolo lä-hinmiässä
naapurissamme ja sen
kanssa laajennettava tasavertai­nen
yhteistoiminta voi avata
Suomen talouspolitiikalle sen edes
sä olevien suurten työllisyys-,
teollistamis- ja talouden raken­nemuutosongelmien
ratkaisemi­sessa.
; Joka tapau,T<sefim on selvää,
e ttä*^ Suomessa tarvitaan edessä
olevina vuosina kokonaan uutta
talouspoliittista ajattelua ja talou
hänastineir talouselämän yksityi­sen
sektorin kehitystä myötäile­vä
ja sen vaihteluita tasoittamaan
pyrkivä puolipassiivinen ja pi­temmällä
tähtäimellä suunnitele-matön
talouspolitiikka ei enää r i i
tä. Korkean työllisyystason py­syvä
toteuttaminen, kansantulon
tähänastisia sosiaalisempi jaka­minen,
teollistaminen myös ym­päristövaatimukset
huomioon ot­taen
sekä yritysdemokratian to­teuttamisen
aloittaminen eivät
voi enää kauaa odottaa.
Samalla kun tämänkaltaiset
vaatimukset asettavat talouspoli­tiikallemme
uusia tehtäviä, ta­louspolitiikkamme
on haettava
myös uusia mahdollisuuksia tehtä
viensä toteuttamiseen. Monet porr
värillisen talousideologian edusta­jat
uskovat, että Suomen j a E E Cn
välisillä kauppajärjestelyillä voi­taisiin
eräät näistä ongelmista
ratkaista tai sivuuttaa. Kuiten­kaan
mikään ei todista sen puo­lesta,
päinvastoin ;on nähtävissä
monia uusia ongelmia EEC- k y s yr
myksen yhteydessä.
Todennäköisintä onkin se, että
järjestellään Suomen ja E E C :n
kaupallisia suhteita sitten miten
tahansa, joka . tapauksessa Suo­men
taloudelliset ongelmat tule­vat
tällä ja ensi vuosikymmenellä
hen, mitä mahdollisuuksia sen
tehtävien toteuttamiseen avaa.
kaupan ja taloudellisen yhteis­työn
määrätietoisesti tapahtuva
uusi- kehittäminen sosialistisen
maailman ja nimenomaan Neu­vostoliiton
kanssa. Tässä suhtees­sa
näkisin uuden vaiheen olevan
odottamassa Suomen j a Neuvos­toliiton
välisessä taloudellisessa
kanssakäymisessä.
Alenius huomautti puheessaan
myös Suomen ja Neuvostoliiton
taloudellisiin suhteisiin liittyvistä
teoreettisista ongelmista todeten,
että meillä on paneuduttu niihin
yllättävän vähän. Teoreettiset
erityisongelmat perustuvat ensi­sijassa
siihen, että Suomi on ta­lousjärjestelmältään
kapitalisti­nen
j a Neuvostoliitto sosialistinen
maa. Kapitalististen ja sosialistis
ten maiden kaupankäyntiä ei ole
yleismaailmallisenakaan ilmiönä
vielä kovin paljon tutkittu. Kun
Suomi on sikäli erityisasemassa
Euroopan kapitalististen maiden
joukossa, että Neuvostoliiton
osuus sen ulkomaankaupasta on
merkittävästi suurempi kuin vas­taavasti
muissa kapitalistisissa
maissa, olisi meillä tällaisten tut­kimusten
suorittamiseen siten
erityistä aihetta, sanoi Alenius.
|JSA menettgiiyt ^
i75 lentäjää
4 kk. aUcana
'. ^ai^onijjta saatujen tietojien
mukaaja. Yhi|y§valtaijft i ^ ^ ^
mat ppi^nJkittiv^t viime keski;
vi)kkoi)a Haii.Qii) ypimalaitosta
Se oli y l i viikpn ajalt^ Pohjois-
Vietijtamin alueittQn kpviif ppm
i mitus, kerrottiin yh^syaltalaj-si
§|ta SQ^ilas^iJrejstä.
Samalla kertoi YhdysYa|tajn
sptilasjo|itp i^ypn^i i^eneMä-neeijsä
njejjän ja PW^I^n
kaijden aittana 175 amerikka­laista
lentäjää — joista yli tpi-nen
puoli "katosi" Pphjpis^Viet
namin ilmatilasta, kuten asfaa
selitettiin.
Uusi sydän toiminut
neljä vuotta
Indianapolis, Ind. — Maailman
kauemmin elänyt sydänsiirtope-iilas,
48-vuotias Louis Russell
juhli elok. 20 pnä sydänleikkauk­sensa
neljättä vuosipäivää.
IDÄNKAUPPA 10 MILJARDIA DM
BPnn (DaD) — Taloudellinen
yhteistyö lisää rauhaa ja idän ja
lännen välinen kauppa tasapainoi­suutta
Euroopan tilanteissa — to­tesi
ulkoministeri W^lter Scheel
idänkaupasta puhuessaan. Esitel­mässään
metalliteollisuuden edus
tajille hän kosketteli liikemiesten
keskeistä roolia yhtäältä länsi-ja
keski-Euroopassa toisaalta itä-
Euroopassa j a Balkanilla.
Saksan liittotasavalta on idän­kaupan
suurin osallistuja edel­leenkin
länsipuolella. Tavaran-vaihto
oli 10 miljardin Dm luok­kaa,
vaikkei DDR :ää j a Jugosla­viaa
lasketakaan mukaan. Neu­vostoliiton
kanssa kauppa valitet-
'.avasti ei ole saanut vielä toivot­tua-
vauhtia. 1 Toisaalta Italian,
Hollannin j a Belgian idänkauppa
on viime aikoina kasvanut huo­mattavasti
enemmän kuin Länsi-
Saksan idänkauppa. Scheel sanoi
realistisesti: "Kun ajatellaan, et­tä
itäisessä naapurissa on 350
KUOLI.UT
Ulkolai Lampi
kuoli Thunder Bayn Dawson
Court vanhainkodissa heinä­kuun
9 pnä, 1972.
Hän oli'syntynyt Suomes­sa,^
ollen kuollessaan 83 vuo­t
i a ^ Saapui Canadaan 1910,
asi^O Murillo, Ont., kimnes
siiri^i yänhainkbtiin. Lähin­nä
.ifj^inaan jäivät, veljensä
A l ^ . Lampi perheineen Mu^
rUl<^a,,C)nt., sekä^sisko Suo­messa.
I
yalaaja saatettiin heinä­kuun
pnä 1972, Everest
hat^aiii^oimiston kautta RL
ymmSä hautausmaahan, per­hehautaan.
Lakon rikkureita
manpowerista?
Kitchener. —: United Brewery
WorkeTS paikallisosaston 173 jä­senet,
jotka ovat lakossa Dare
Foods L t d : iä vastaan, ovat koh­danneet
uuden esteen. Ensimmäi­nen
este voitettiin kun pitkän ja
kireän ponnistelun jälkeen työ­läiset
pakoittivat yhtiön syrjäyt­tämään
Richard Grangen j a hä­nen
lakonrikkuri-palveluksensa.
Nyt lakkolaiset ovat vastakkain"
liittohallituksen- kanssa joka lä­hettää
union kertoman mukaan
rikkureita paikallisesta hallituk­sen
työnvälitystoimistosta. JLJnion
jäsenet ovat pyytäneet työminis­teri
Martin 0'ConnelHa lakkautta­maan
työnhakijoiden virran la­kossa
olevalle työpaikalle, mutta
viime tietojen mukaan ei hallitus
ole ryhtynyt minkäänlaisiin toi­menpiteisiin.
Työläiset, joista 90% on naisia,
alkpivat lakon toukok. 29 p. Työ­läiset
vaativat korkeampaa palk­kaa
j a samanlaisia palkkoja sekä
miehille että naisille.
miljoonan ihmisen markkinat, ei
10 miljardin DM kauppavolyymi
ole suuri — vain 3.5% koko u l ­komaankaupasta.
Ennen sotaa
kaupan osuus itään oli 12%."
Kuitenkin Länsi-Saksan idän­kauppa
on kehittynyt tyydyttä­västi
vuosina 1960—1970. Nykyi­sen
E E C : n aikana tosin samaan
aikaan kuutosmaiden kauppa ko­hosi
270 prosentilla j a idänkaup­pa
150 prosentilla. Mutta mftiden
maiden kanssa kauppa lisääntyi
vain 110%. "Dynaaminen pitkän
tähtäimen idänkauppa riippuu
hyvin paljon siitä, miten paljon
idässä voidaan lisätä vientiä, joka
olisi teknologisesti merkittävää",
arveli Scheel.
Enemmän idänkauppaa j a lisää
taloudellisia suhteita EEG-mai-hin
toivotaan Bonnissakin, — sil­lä
ne täydentävät toisiaan. Ulko­ministeri
sanoi: "Integraatio-oh­jelman
syventäminen j a laajen­taminen,
teollisen tehon lisäämi­nen
j a suuremman kysynnän a i ­kaan
saaminen ovat seikkoja, jot­ka
automaattisesti tulevat hyö­dyttämään
kauppaa kolmansien
maiden kanssa."
HILLPORT TAXI
SUOMEA FUHUVAT AJUEIT
Puh. 345-5461
148 S. Algoma St.
Thunder Bay " P " Ont.
Kekkonen patikoi
Ritsa-järvellä
Moskova. — Presidentti Urho
Kefklkonen patikoi tiistaina, elok.
15 pnä luonnonkauniin Ritsa-jär-ven
(maastossa Kaukasus vuoris­tossa.
Tukikohtana on Ritsa-jär-vi
jonne on saavuttu_je,dellisenä
päivänä.
Presidentti Kekkonen lensi
Mustanmeren rannikoille elok. 12
pnä suoraan iHelsingistä ja häntä
oli JentPkentällä vastassa päämi­nisteri
Aleiksei Kosygin. Hän toi­mi
isäntänä myös presidentti Kelk-fltosen
edellisellä Kaukasuksen lo­malla,
jolloin patiikoitiin y l i vuo­riston
ja matika päättyi Mustan­meren
kylpyläranniikoUe. Mosko­vassa
pidetäänkin todennäköise­nä,
että pääministeri Kosygin on
mukana myös Ritsa-järven ret­kellä,
yaikka asiaan ei olekaan
saatu mitään virallista vahvistus­ta.
Ritsajjärvi sijaitsee Gruusiassa
Kaukasus-vuoristossa. Luonnon­kaunis
vuoristojärvi on suosittu
turistikohde, jossa rannikolla lo­maansa
viettävät käyvät ainakin
kerran l i a n s a aikana.
TILATKAA VAPAUS!
Van Horne erotettiin
NB:n hallituksesta
Fredericton. — Pääministeri
Richard Hatfield tiedoitti keski­viikkona,
että hän on erottanut
hallituksestaan turistiasioita kä­sittelevän
ministerin, J . C. Van
Hornen.
New Brunswickin pääministeri
sanoi erottamispäätöksen perus­tuvan
siihen kun Van Home on
30 ylittänyt 58-prosenttisesti mi­nisteriönsä
budjetin kuluvalta
talousvuodelta. Hän sanoi minis­teriön
käytettäväksi myönnetyn
$1.5 miljoonaa, mutta nyt on jo
ollut menoja y l i $2 miljoonaa.
Mr. Van Home sanoi tulleensa
erotetuksi siksi "kun minä teen
parempaa'työtä kuin pääminis­teri".
Hän syytti pääministeriä
siitä, että hän oli mielivaltaisesti
vähentänjrt turistiasioita käsitte­levän
ministeriön määrärahoja ja
"saattanut minut asemaan, missä
oli varojen käytössä, ylitettävä
myönnetty rahasumma tai jätet­tävä
tarpeelliset tehtävät suorit­tamatta".
M
"Odottavan" äidin
tuomio lykättiin
Diane Litchf ield, 28-vuotias
nainen Lake Ramseyn seudulta,
tulee syysk. 5 pnä saamaan tuo­mion
huunlausaineiden hallussa­pidosta
kaupitsemista varten. Syy
asian lykkäykseen on se, että hän
odottaa lasta tulevan kuukauden
aikana ja lapsi tulee saamaan
lääkärin tarkastuksen ennen tuo­mion
langettamista.
Mrs. Litchf ield vangittiin viime
jouluk. 14 pnä. RCMP:n miehet
löysivät hashishiä hänen hallus-taan,
sekä suuren määrän samaa
huumausainetta hänen kotoaan.
Mr. Litchfieldiä vastaan nostettu
lyytös peruutettiin.
Heinäkuussa pidetyssä oikeu­denkäynnissä
Litchfieldit sanoi­vat
"etsivänsä tietä jumalan luo"
ia uskovansa huumausaineen aut-
'Avan heitä siinä. "Mutta olemme
'lavainneet, että se on este enem­män
kuin apu,siihen asiaan", sa-loi
mr. Litchfield.
Ontarion työväen tapaturma-
'autakunta lähetti viime vuoden
aikana keskimäärin 3,240 kor­vaus-
j a eläkemaksuosoitusta päi­vittäin.
Kiina oä^q y i
Canadan vehnää
Ottavaa. — Kauppaministeri'
Jeap-Luic Pepin ilmaisi perjantai^
n,a, elok. 18 pnä että K i i n a haluaa
ppt^a lisää canadaiaista vehnää.
Tämä tapahtui kahden tunnin
neuvpttelun jälkeen Kiinan kan-
Bantasayallan ulkpipaakauppanii-ni^
terin Pai Hsiangkuon kanssa.
Samalla aikaa mr Pai olf' uudis­tanut
viime vuonna tehdyn lupauk
sen pitää Cana<äa etusijalla veh-näntiiontilähteenä.
"He ovat kun­nioittaneet
lupaustaan, täydelli-sesj;
i", sanoi mr Pepin, "ja mr
Pai, uudisti sen tänään."
Tänä vuonna Kiiija pstaa mel­kein
150 miljoonaa bushelia veh­nää^
npiq, $2^0 miljoonan arvosta
ja sopji^ius 30 ifiiljoonan bushelin
viennistä ei]i§i vuonna ön allekir­joitettu.
Mr. Pai, joka on Ganadassa 10
päivän vierailulla, on luvannut
'harteita kahta'mr Pepinin teke­mää
ehdotusta; jotka koskevat
tulevia keskinäisiä kauppoja.
Mr. Pai vieraili Bell-yhtiön poh­joisessa
tutkimus, laboratoriossa
jossa hänelle lahjoitettiin Con-tempraphone
— puhelin jossa on
valintalevy kuulokkeen yhtey­dessä;
KeskiviiMcp, doTc, 23 p. — Wed., August 23, 1972 Sivu 5
Eurocult:
Kulttuuria on kehitett^yi
]i Yb|ei$työn
— Trinidad ja Tobago ovat päät­täneet
seurata Jamaikan esimerkkiä
ja jäädä pois Mynchenin olympia-kispista
siinä tapauksessa, että
Rhodesia saa osallistua niihin, i l ­moitti
heinäkuun 29 pnä eräs Tri­nidadin
urheilujohtppn". kuuluva hen­kilö.
Helsinki. — Unesco :n järjestä­mä
Euroopan halli tustenvälinen
kulttuuripolitiikan konferenssi pi-djCftti
in täällä kesäkuun lopulla.
Kymmenen päivän ajan noin 300-
päinen osanottajajjoukko keskus­teli
ja hyväksyi päätöslauselmia
kjivttuuripolitiikasta. Tässä seu­raa
lp PlEl^TÄ AJATUKSElf^
ROIKASTA EmqCULTISTA
1. Euroopan kulttuurik^pnf erens-sin
hyvä puoli on se, että siihen
opallistui eri talousjärjestelmien
maiden edustajat, varoinkin kun
tiedetään kuinka eril^nen käsitys
kulttuurista ja sen suhteista yh­teiskuntaan
sosialistisissa ja ka/pi-talistisissa
maissa vallitsee.
2, Konferenssin huonona puolena
o;n, että sitä käytiin varsin pit­källe
länsimaiden eihdoilia, kuten
tämäntyyppisissä konferensseissa
on ollut tapana. Unescossa yallit-
Sjee yleensä voimakas porvarilli­sen
länsimaisen ajjattelun hegemo­nia
j a erityisesti vLelä rzmskalai-suuden
yliote.
3. Sosialistiset maat ja varsin­kin
Neuvostoliitto olivat huolella
valmistautuneet konferenssiin tuo
den mukanaan hyvän joukon erit­täin
ralkentavia j a mericittäviä eh­dotuksia.
4. Läntiset maat tutkivat sosia­lististen
maiden ehdotuksia kuin
(Jatkoa siv. 1)
E. J A A. SIVEN, Vancouver, B. C. vastaavat $10.00 Edwin
Suksen haasteeseen j a haastavat seuraavat ystävät: Nick Ylikylä,
Toronto, Ont., Toivo Sunij USA.
KIVIRANTA KAISA JA T.,Scarl)prPUgh, Ont. lahjoittavat
$5.00 lehdillemme.
AINO KUUSISTO, Montreal, Que. lahjoittaa $5.00 lehdillemme.
IVAR P A R T A N E N , Montreal, Que. avustaa Vapautta $5.00 lah­joituksella...
.•••.•.••..•...•,..•„.•..• „•
SEURAKERHO, Sudbury, Oht. lahjoittaa $50.00 Vapauden ja
Liekin talousaseman tukemiseksi, tunnustukseksi siitä arvokkaasta
työstä, mitä Vapaus ja Liekki ovat tehneet kerhotoimintamme hy­väksi.
PAAVO LÄHDE J A VÄINÖ HOHTER lahjoittavat yhteisesti
$10.00 lehtiemme talousaseman helpottamiseksi j a haastavat seu­raavat
toverit: Einari Hänninen, Worthingtonlsta ja Heinämäki
Timminsistä tekemään vointinsa mukaan.
IKÄMIES, Whitby, Ont. lahjoittaa $5*00 haasterahastoon.
EINO MANNILA, Sudbury, Ont. lahjoittaa $5.00 lehtiemme
avustamiseksi.
JACK S A A R A K K A L A , Sudbury, Ont. vastaa $3.00 Jalmari
Miettisen haasteeseen.
SENJA J A IVAR SALMINEN, Thunder Bay, Ont. vastaavat
$3.00 saamiinsa haasteisiin j a kehpittavat ystäviä tekemään samoin.
EINARI NIEMI, Nolalu, Ont. lahjoittaa $5.00 ja haastaa Jacob
Huhtaa, Wm. Niemeä, Silver Mountain, Ont., Arvo Niemi, Thunder
Bay.
VIHTORI ANTTILA, Thunder Bay, Ont. vastaa $5.00 Heikki
Mäen haasteeseen ja kehoittaa kaikkia lehden lukijoita, jotka eivät
ole tilaajia, tekemään lahjoituksen.
WALTER M Y L L Y M A A , Cobalt, Ont. lahjoittaa $5.00, haastaen
kaikki Ikaaliset tekemään vointinsa mukaan.
CSJ:n THUNDER B A Y N OSASTO NO. 2 lahjoittaa $500.00
haasterahastoori lehtiliikkeemme talousaseman tur\'aamiseksi.
OLAVr K E N T A L A , Thunder Bay, Ont. vastaa $5.00 saamaansa
haasteeseen j a toivoo, että kaikki haastetut suorittavat kunniavcl-ksnsA
' ' '
MATTI MANNILA, Sudbury, Ont. lahjoittaa $5.00 Vapaudelle
j a Liekille vastauksena Elsa j a J . Miettisen haasteeseen.
FANNI J A L E N SEPPÄLÄ, River Drive Park, Ont. vastaavat
$5.00 Vilma ja Eino Lehtolan haasteeseen.
SAIMA J A K A R L HUTKO, S^uth River, Ont. lahjoittavat $5.00
Vapaudelle ja Liekille tueksi.
EMMI AHO, Timmins, Ont. lahjoittaa $2.00 haasterahastoon.
KAISA J A W A L T O N I N I V I R T A . Elma, Man. lahjoittavat $5.00
lehtililkkeemme taloudelliseksi tueksi.
CSJ:n SOINTULAN OSASTO lahjoittaa $100.00 Vapauden
haasteryntäykseen.
KORJAUS: Laila j a Unto Penttinen vastasivat äiti, i.sä ja W. Sal­misen
haasteeseen, eikä A . Hunnakon (elok. 9 p. Vapaudessa).
Tässä katsauksessa . - $- 780.00
Aikaisemmin Liekissä j a Vapaudessa julkaistu 3,576.66
$4,356.66
VäKtämme tilauks^
seuraaville lehdille ja julkjpiisuille:
VAPAUS • , l M V*
• Canadassa . . . ; . . . . . . 10.00 5 25 3.0C
Yhdysvaltoihin . . . . . 11.00 &.75
Suomeen . . . . . . . . . . . 11.50 6.25
Naisten Viiri
(Camdan doUairellssa) 7.50 4i25
T^ömlea-Eteenpäln
. (Oanadan doniareissa) 12.00 6.50
Suomen Ku\nalehtl . . . . . . 2q.0O 11.00
Seuna 20,00 11.00,
Kotiliesi 14.00 8.00
Uijai Ainnia . . . . . . . . . . . . . . 20,00 11.00
Nakke Nakuttaja . . . . . . . 11.00
Eeva 8.45
Kotl-P«itt . . . . . . . . . . . . . . 380
Terveys ja kauneus . . . . 8.50
LIEKKI 1 %
^ Oamiadlassa . . . . . . . . . . 7.00 3.76
Yhriysvial'.<toihln 8.00 4.25
Sucöneen 8.50 4.50
• Valitut Patet . . . . . . . . V . 4.9T
•NeuvostoOditto 2.75
• (Suomen- tai englanninkielellä)
Enmalippu "ZOO,
MaalliKnia ja Me . . . . . . . . . 6.50 v .
Etokuva-Altta . ...... 8.80
Uu8i Nainen . . . . . . . . . . . . T25
Avobaitofca 9.00
Urheilun Kuva-Aitta . . . . 9.90
PamasBO . . — . . . 8 . Q 0 )-
Omiin Itäsin . . . . . . . . ... 4.00
Metsästys ja Kailaatus ... 8.0O :
Me Naiset 16,85
Torveydenlhoditefteh/ti 8.00
2.50
Ulkomailta tilatut julkaisut ottaa alkaa noin kaksi kuukautta ennen kuin
enslmiiiainen numero saapuu tilaajalle'.
LEHTIEMME T A I JULKAISUN TILAUS ON SOPIVA LAHJA SYNTYMÄ-
TAiMijuN MERKKIPÄIVÄN Y H T E Y D E S S Ä K Ö -
BOX 60
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
Sudbury, Ontario, Canada
piru raaapattua pyrlkien vesi ttä-m^
ään ijiin paijpn kuin mahdollista
jolk^sta sosialististen maiden eh­dotusta.
-
5. Neuvostoliiton j a muiden so­sialististen
maiden , äärimmäinen
joustavuus j a todellimen pyrikämys
yhteistyjpitä ja rauhaa rakenta­vaan
lopputulolkseen oli kpnferens
sin onnistumisen tarkkein tekijä.
6. Käsitys Pohjoismaiden länsi­maisesta
edistyksellisestä kulttuu-ri-
Jiberalismista osoittautui Nor-,
jan, Tanskan j a Ruotsin osalta;:
illuusioksi.
7. Norjan delegaation natolais-siipi
vastusti voimakkaasti sitä»
että jouikikotiedotusvälineitä satel­liittien
kautta tapahtuva tietojen
siirtäminen mukaan luettuna ei
saisi käyttää sodan, militarismin,
rasismin tai fasismin lisäämiseen.
He katsoivat muiden .Pohjoismair
den, Suomea lukuun ottamatta, ja
länsimaiden tulkemana, että tällai­nen
ajattelu sisältää sensuuria;
Onneksi he epäonnsituivat yrityik-sessään.
8. Konferenssi osoitti, että poh-^
joismainen yhteistyö kulttuurin
alaMa ei ole mikään yleispätevä ja
itsestään selvä asia, joika kattaisi
yksimielisyyden vallitessa kaikki
kulttuuripolitiikkaan liittyvät asi­at.
Jokaisita ikysymystä on syytä
tarkastella omana asianaan, sillä
mielipide-erot suomalaisten ja
muiden pohjoismaalaisten välillä
ovat edistykseliisessä ajattelussa
melkoiset.
9. Saiksan demokraattisen tasa­vallan
poissaolo I konferenssista
heikensi sen tuloksia. Puhuttaes­sa
Euroopan turvallisuudesta .ja
eri aloilla tapahtuvasta yhteistyös.
tä täytyy edellytyksena olla i^e,
että kaikki Euroopan valtiot voi­vat
tasavertaisina osalistua iähän
toimintaa-n. Saiksan demokraatti­nen
itasavalta on johdonmukaises­ti
toteuttanut Y K :n ja Unescon
toimintaperiaatteita tuloksekkaal­la
ja esimerkillisellä tavalla.
10. Tällaisen ku-ittuurikonferens
sin tulisi kulkea kehityksen edel­lä
eikä sen jäljessä, niin kuin se
lukuisissa kysymyksissä nyt teki.
On suuri vaara, obtä konferens­seista
muodostuu itsetarkoituksel­lisia
instituutioita kalliine rituaa­leineen,
joita kukaan ei enää tohdi
asettaa kyseenalaiseiksi;
Lopuksi: Tärkeätä oli havaita
Eurooppa-keskeisyyden murentu­minen
ja katseen suuntaaminen
koko maailmaan rauhan, turvalli­suuden
j a kansojen..välisen yhteis­työn
lujittamiseksi.
Ismo Porna.
Maailman rikkain mies lienee
tätä nykyä amerikkalainen öljy-miljoonikko
Paul Getty, jonka
omaisuus on arvioitu 1.2 miljar­diksi-
dollariksi.
\ L I M I T ED
"Kukkasovttelmamme
erikoisalamme"
PUH. 485-2918
1695 Ba7vlew Ave.
(LäiheOaä E«rUnitionla)
T O H D N T O , O N T .
ÄLÄ VÄLITÄ-aima
Heynon välittää!
Soita, 481-0001
REALTOR
890 Mt. Pleasant Rd., Apt. 1404
Toronto 12, Ont.
Täysivaltainen suomalainen
kiinteistövälittäjä
Torpnto Real Estate Boardin JUen
VIKING FOODS
& IMPORTS
Suomalaisien lihajalosteidto*'-'''
valmistaja Torontossa
133 Laird Dr., Toronto 17, Ontario
Puhelin 425-0450 '
Myymme kaikkia laatuja tuoretta.
lihaa. Uhajailosceita, säJilykkeiitä,
Juustoja, leilpää yjn. niokaibaVarea
suoraain tehbaalt».
KESÄ-AUKIOLO AJAT:
Maanant.—keskiv. . . . . . . 8-^
Torstai Ja perjantai . . . . 8—8
Lauantaisin ... .. .,.: 8—2,
. I i n . ;