Vapaus, October 28, 1965

              Sivu 2 Torstaina, lokak. 28 p. — Thursday, Oct. 28,-1965 g ^ o l l f ^ f l s ^d
K i t n II b u g kzhpkka^
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) EstabUahed Nov. 6, 1917
EDITOR: W. E K L U N D . MANAOERJ E. S U K SI
TELEPHONE: O F F I C E ANb EOITORIAL 6 7 4 - 4 2 0 4 .
Publlshed thrlce: weeWy: Tueisdays. Thursdays and Saturd8y«;,l»y.J^apau<f
Publishing Co. Limited, 100-102 EJm St. Wc«t, Sjldbury, Ontario*.Cf»i«»d».
Mailing Address: Box 69 '
Advertlsing rates upon.appllcatlon, translatlon free of, ct)9ig0.
Authorlzed as secohd class mail by the Post Office Department, pttaw»,
and Dor payment of postage Itt OBDIL
oi,,. CANADIAN LANGUAGElPRESS
TILAtSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ijsa 1 vk. $10.00, 6 tt. « 55
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 tt. 5.fS
Hirvtttävä «oikeuspäätö»"
Uutistiedoissa kerrotaan, e«ä Nobelin rauhanpalkinnon
omaaja, Rev. Martin Luther King lopetti suunniteltua aikai-seminln
Pariisin vierailunsa palatakseen takaisin Yhdysval­tain
etelävaltioihin kun 21-vuotias Ku Klux Klanin jäsen,
Collie Leroy Wilkins vapautettiin perjantaina murhasyytök­sestä,
Kbkonaan valkoihoisista miehistä muodostettu valamie­histö
ilmoitti vajaan kaksi tuntia kestäneen "harkintansa"
jälkeen, että mr. Wilkins, jonka asiaa käsiteltim ensimmäi-
.kerran jo toukokuussa, on muka syytön Haneyvillen lä-hellä
olevalla maantiellä viime maaliskuussa tapahtuneeseen
rouva Viola Liuzzon murhaan^
Oikeudessa kuultiiii yhtenä tärkeimpänä todistajana
FBI:n asiamiestä, 35-vuotiasta Gary Rowea, joka oli Wil-kinsiii
ja kahden muun henkilön kanss.? samassa autossa,
mistä kuolemanlaukaukset ammuttiin rouva Liuzzon autoon.
Hän sanoi Wilkinsin ampuneen rouva Liuzzon heidän ohit­taessaan
hänen (Liuzzon) auton. Toisaalta Wilkinsin puolus­tusasianajaja
oli kuitenkin tuonut paikalle "todistajan'^ joka
väitti, että Wilkins oli silloin noin sadan mailin päässä am­pumapaikalta.
Valamiehistön "syytön" lausuntoa tervehdittiin vilkkain
suosionosoituksin ja näiden "kättentaputtajain" joukossa oli
kaksi muuta klaanin jäsentä — 42-vuptias Eugene Thomas
ja 41-vuotias William Orville Eaton —, jotka edellämainitun
mr. Rowen kertoman mukaan olivat siinä autossa, mistä
Wilkins ampui rouva Liuzzon kuoliaaksi. •'
Tämän hirtehisempää näytöstä ei oikeusistunnossa voida
luultavasti järjestää silloin kun on kysymys kansalaisoikeuk­sien
puolustajan, nuoren äidin kylmäverisestä murhasta i l ­man
minkäänlaista tekosyytä!
MITEN SE ON MAHDOLLISTA?
Tässä yhteydessä tulee pakosta mieleen, miten, on mah­dollista,
että "vapaan maailman" johtajana esiintyvän Yhdys­valtain
oikeusistunnossa voi tapahtua näin pöyristyttävä "oi­keusmurha".
Helppo ja yksinkertainen vastaus olisi luultavasti "seli­tys",
että mitä voi valtiovalta yleensä ja oikeuslaitos erityi­sesti
kun valamiehistö antaa asiasta "syytön" lausunnon. .
Mutta tämä väitös ei tietenkään pidä vettä alkuunkaan.
Vika ei ole jury-oikeusistuimissa yleensä, vaan siinä, miten
juryt Yhdysvaltain etelävaltioissa muodostetaan. Emme luon,
noUisestikaan ole niin sinisilmäisiä, että luulisimme tai toi­voisimme
kaikki juryt ehdottomasti erehtymättömiksi. Mut­ta
kun. asia on siten, kuten USAn kansalaisvapauksien yksi
tunnetuin puolustaja, Rev. Martin Luther King sanoi, että
etelävaltioissa ei ole saatu todistetuksi "syylliseksi" yhtään
ainoata kansalaisvapauksien puolustajain muchaajaa, niin
silloin on kysymys jostakin vallan muusta kuin jonkun juryn
mahdollisesta "virheestä". Kysymys on kerta kaikkiaan jär­jestelmästä,
jonka puitteissa valkoisen rodun herrasvaltaa
tukevat terroristit ovat lain ja oikeuden yläpuolella.
USAn JURY-TUOMIOISTUIMET
Kuten tiedetään jury- eli valamiesoikeuslaitos on kotoi­sin
Englannista. Sen tarkoituksena on taata — pankaamme
tämä merkille — että henkilö tulee tuomituksi vertaistensa
toimesta. Tämä periaate on kirjoitettu myös Yhdysvaltain
perustuslakiin tarkoituksella, että asianomaisen henkilön
kumppanit eli "associates" ovat taipuvaisempia oikeudenmu­kaisuuteen
kuin tuomarit ja muut virkailijat. Yhdysvalloissa
on ainakin kolme eri lajia jurya: Kuolemansyitä tutkiva (co-roners)
jury; suur- eli grand-jury, jonka tehtävänä on päät­tää,
onko aiheellista nostaa oikeuskuulustelu k.o. henJcilöä
vastaan tehdyistä syytöksistä tai eikö ole ja n.s. tosiasioita
käsittelevä petit-jury, jonka päätös on asiallisesti puhuen lo­pullinen.
Esim. murhatapauksen yhteydessä petit-jury— ta*
vallisesti 12 henkilöä—saa ratkaistavakseen, onko syytetty
syyllinen tai eikö ole ja tuoma» langettaa sitten rangaistuk­sensa
tai vapautuspäätöksensä juryn lausunnon pohjalla. Toi­saalta
on kuitenkin säädetty, että tuomarin pitäisi estää petit-juryjm
nimittämästä ketään, jolla on ennakkoluuloja syyte-^
tystä ja joka on puolueellinen vallassaolevien lakien toimeen­panosta.
Tällainen petit-jury vapautti nyt Wilkinsin rouva Liuz­zon
murhasyytöksestä.
Mutta asiallisesti puhuen tältä jurylta ei voitu odottaa­kaan
muuta kuin vapauttamislausuntoa, sillä kaikki kortit oli
seattu alusta pitäen murhamiehen hyväksi.
Jury-eli valamiesoikeuslaitoksen pitäisi taata, että hen­kilö
tulee tuomituksi "vertaistensa" toimesta. Mutta vaikka
murhattu oli nainen ja murhasta syytetty mies, ja vaikka
Alabamassa on uskottavasti noin 5(^50 naisia ja miehiä, Wil-
Itinsin asiaa käsittelemään muodostettu jury koostui yksin­omaan
miehistä — nimenomaan valkoihoisista miehistä, jot=_
ka etukäteen myönsivät olevansa ennakkoluuloisia —^ siis
juryn jäseniksi kelpaamattomia — sikäli, että heidän mieles­tään
mustaihoiset ihmiset eivät ole tasavertaisia valkoihoisr
ten rinnalla.
Mahdollisesti ko. jurya muodostettaessa seurattiin joten
kuten lain kirjainta. Mutta jos otetaan huomioon Alabamas­sa
valkoihoisten keskuudessa vallitseva terävä rotuviha nee-kereitä
vastaan, silloin nähdään, että käytännölliseltä kan­nalta
oli melko vaikeata muodostaa sen puolueellisempaa
jurya mr. Wilkinsin hyväksi, mikä hänen vapauttaiftisekseen
nyt tarkoituksellisesti tai tarkoittamatta muodostettiin.
Jos tarkoitus ja päämäärä ei ollut valkoihoisen murha­miehen
hyväksi puolueellisen juryn muodostaminen, niin
miten sitten selitetään se, ettei juryssä ollut yhtään ainoata
neekeriä? Jury- eli valamiesoikeudentarkoituljusena on taata,
kuten ylempänä jo huomioidaan, että henkilö tulee tuomi-
Tyon$fmg. — Pobjois-KD^eä^
p^fimijdisteri j ( im U l^jupg. «jsno) a '
ra|>i^älselle jouroftliQUeq i^limfiA^',
että«mrim]^na\ isteehS^ K&eem
jrhdi&täihisen tiellä op Etelä-Koreas­sa
olevft' amerikkalaiset sotajoukot
."Yhdistymisen perusiihtAi^a ftp
se, ettk atnerikkAl^iset sotajoukot
vedetään pois' Etelä Koreasta", hän
spnol.
"Me katsomme, että Korean yh
hiiltyminen pitäisi tapahtua rauhal
J M l a tavalla, itsenäisyyden j a de*
mokralttisten perlaatteideh puitteis-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Manfly Kangas, Kirkland Lake,
Ont, täyttää sunnuntaina, lokakuun
31 pnä 70 vuotta.
Anua Tuomi, Edmonton, Alta.,
täyttää maanantaina, marraskuun 1
pnä 87 vuotta.
Elma Lahti, Hanmer, Ont., täyt
tää tänään, lokakuun 28 pnä 83
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Kysymybiä ja
vasfauksia
Kysymys: Pyydän kysyä, voisiko
Vapaus ennen vaaleja ilmestyvissä
numeroissaan valistaa lukijoita se
lastamalla lähemmin Uuden demok­raattisen
puolueen NDPn ehdokkai­den
ohjelmaa Nickel Bellin ja Sud-buryn
äänestysalueilla sekä samalla
tutustuttaa äänestäjiä lähemmin
heihin, mainitsemalla useammassa
numerossa heidän nimensä.
Äänestäjää ei ensinkään auta
vaikka hän kuinka hyvin tietäisi
puolueen ohjelman, jos hän ei ää­nestyspaikalla
tiedä ehdokkaan ni
meä. .
Pyydän tätä toimenpidettä Vapau­delta
siksi koska ainakaan tähän as
ti ei ole sanotun puolueen vaalimai-nostuksia
näkynyt täällä sivukylis­sä
joissa kuitenkin asuu huomattava
määrä puolueen äänestäjiä. Mah­dollisesti
puolueen virkailijat eivät
tämän tärkeyttä huomaa, mutta
katson Vapauden velvollisuudeksi,
ainakin tässä kotipaikka-alueella,
tehdä . tällaisen palvelun lukijoil­leen
j a kannattajilleen — nyt en­nen
v a a l e j a .— H. E .
Vastaus: — Kuten tiedetään. Va­paus
on puolestaan ilmaissut vas
tustavansa vanhoja puolueita ja
kannattavansa edistysmielisten eh­dokkaiden,
siis ennenkaikkea Uu
den demokraattisen' puolueen eh­dokkaiden
valintaa marraskuun 8
pn vaaleissa. Lehtemme on myös
antanut uutispalstoillaan tilaa sekä
Nickel Beltin että Sudhuryn alueen
ehdokkaille. Siitä huolimatta kat­somme
velvollisuudeksemme nimi:
merkki 'iH. E : n " suosittelemalla
tavalla antaa lukijakunnalle mah­dollisimman
paljon asiatietoja Uu
den demokraattisen puolueen ch^
dokkai-sta. Sudburyn vaalipiirissä
on NDPrn (Uuden demokraattisen
puolueen) ehdokkaana valtuusmies
Bud Germa ja Nickel B e l t vaalipii­rissä
Norm Fawcelt.
,sa irmai^ nUlJt^Kn ulkomaalaista se-ikaai^
tumista asiaan.
'•MikäU' Yhdysvaltain' ipipörialls-mi
ja Etelä Korean hallitäijät vas-tuf^
avat, yl^tenSisen Korean muo­dostamista'vapaitten
ja demokraat­tisten
vaalien puitteissa, me ehdo­tamme
väliaikaisia liittoja yhteisten
polttavien Ja' kiireellisten kysymys­ten
ratkaisemiseksi sek^ yhdistymi
sen toteuttamista askel askeleelta.
"Huojentakaamme, vaikka vain
hiukan, maan jakjamisesta: kansa­kunnalle
koitunutta taakkaa, me
ehdotamme kulttuurjsta ja taloudel­lista
kanssakäymistä Pohjoisv ja E
tela-Korean välillä.
"Me tarjoamme myös materiaale
ja ja välineitä, joita tarvitaan tu­houtuneen
ekonomian jälleenraken­tamiseksi
Etelä-Koreassa ja lupaam­me
ottaa Etelä-Korean työttömät
Pohjois Koreaan sekä varata heille
työtä ja huolehtia Etelä-Korean
kaupunkien . kaduilla harhailevista
orvoista.
"Mutta Yhdysvaltain imperialistit
ovat miehittäneet Etelä-Korean ja
he,' yhdessä etelä-korealaisten renV
kiensä kanssa vastustavat näiden
oikeutettujen ehdotusten toteutta­mista."
Kysymykseen mitä hän ajattelee
sosialististen maiden välisestä, aat
teellisestä kiistasta, pääministeri
I pm II vastasi:
"Vaikka sosialistisessa leirissä on
nykyään erimielisyyksiä, sosialisti­set
maat tulevat taistelemaan yh­dessä
imperialismia vastaan sekä
sosialismin j a kommunismin voiton
puolesta.
"Mikäli on puhe meistä, me tu­lemme:
olemaan lujassa yhteydessä
kaikkien sosialististen maiden kans­sa
tehostamalla yhteistä taistelua
imperialismia vastaan kaasojen val-lankumousasian
puolesta."
Yieifcong pyytää
potiiltista ja
myös
Maniliijian tumilta
ISÄ-NOBt SORTUI
K A U N l i U S K f J N I N Q A T T A l ^ E EN
CeylbnlUjBi astuva roonialaiskat^lli
nen i»flppl, isä Nocl Crusr, on kääili
tynyt paavin puoleen saadakseen
mennä naimisiin 28-vuotiaan kau-neuskuningattaren
kanssa. Manel de
Silva kruunattiin miss Ceyloniksi
vuonna 1958 ja hän otti osaa Miss
Universun-kilpailuihin samana
vuonna.
Isä Crusz sanoi haluavansa jäädä
kirkon palvelukseen. maalUkkovelje-nä,
jos li\än saa vapautuksen selibaa'
tista. Hän sanoi myös tahtovansa
päästä siitä' ristiriitaisesta tilan­teesta,
jonka hänen velvollisuutensa
pappina ja hänen "miehiset tunteen­sa"
ovat saarieet; aikaan. Hän katkoi-katolisen
klrkoii selibaattilain ole­van
luonnottoman.'
Isä CrUsi on tunnettu ohjelmis­taan
Ceylonin radiossa. Hän on l i ­säksi
tuottanut muutamia elokuvia.
NUDISTIT NÄYTTELEVÄT
ITSEÄÄN T U H I S E I L LE
Pont-Saint - Esprit, Ranska (UPI)
R^onen varrella sijaitsevan Pont-
Salnt-Esprit-nimisen kaupungin vai
tuusto on ryhtynyt toimenpiteisiin
nudisteja vastaan, jotka ovat otta­neet
tavakseen näytellä itseään tu-risteills
Ardechen piirikunnassa.
Nudistien kerrotaan kiipeävän A r
desce-joen rannalla sijaitseville kal­lioille,
josta heidät voidaan havaita
pitkän matkan päästä. Kaupungin
valtuuston mukaan y l i 200 turistia
saapuu päivittäin katselemaan nu­disteja,
jotka joskus järjestävät
'moraalinvastaisia kohtauksia".
' Kaupunginvaltuusto teki päätök­sen,
jonka nojalla santarmit lähetet­tiin
hajoittamaan pahennusta he­rättävät
nudistisiirtolat.
tuksi vertaistensa toimesta. Viralli­sesti
Yhdysvaltain neekerien pitäisi
nyt presidentti Johnsonin äskettäin
allekirjoittaman lain mukaan olla
tasa-arvoisia kansalaisia muiden
amerikkalaisten - rinnalla. Tältä
pohjalta ei siis ole mitään laillista
estettä, miksi neckereitä ei voitu
nimittää viime toukokuussa tai nyt
Wilkinsin asiaa käsittelemään nimi­tettyyn
valamiehistöön. Toisaalta
on muistettava, että Meksikonlah-den
rannalla sijaitsevan Alabaman
osavaltion noin 3-miIjoonaisesta
väestöstä on 36% neekereitä. Yk­sistään
suhteellisuusteorian pohjal­la
olisi luullut, että näin tärkeässä
oikeuskuulustelussa, minkä pohjana..
on neekeriväestön oikeuksien tun­nustaminen
muiden amerikkalais­ten
rinnalla^ olisi juryyn nimitetty
edes yksi tai kaksi neekeriä, vaikka
ei väestömäärän mukaan vallan
kolmannesta olisikaan vielä kelpuu­tettu
neekereistä.
Jos ei rouva Liuzzon murhaajia
saateta edesvastuuseen kauheasta
rikoksestaan, silloin annettanee
n)uulle maailmalle anteeksi ihmet­tely,
miksi ei Yhdysvalloissa myön­netä
virallisesti erikoista tappora­haa
neekerien ja neekerien puolus.
l a j i e n murhaamisesta?
Helsinki. — Viime viikon keski­viikkona
radikaalisten ylioppilasyh-distysten
vaaliliiton Capitolissa jär­jestämässä
tiedotustilaisuudessa oli
altavastaajana Etelä-Vietnamin kan­sallisen
vapausrintaman vt. Mosko-vanlähettiläs
Nguen Wang Dong.
Neljän ylioppilasyhdistyksen jär­jestämä
tilaisuus oli lähes satapro­senttisesti
opiskelijoista koohtunut.
Alustuspuheessaan Nguen Wang
Dong totesi, ettei Etelä-Vietnamissa
ole ollut rauhaa viimeiseen 20 vuo­teen
ja että Geneven sopimuksen
yritys olosuhteiden normalisoimi­seksi
viimeistään v. 1956 sortui US­An
joukkojen maahan tuloon. Etelä-
Vietnamista on 4/5 vapautusrinta­man
käsissä ja 10 miljoonaa sen 14
miljoonasta asukkaasta asuu vapau­tetuilla
alueilla.
USA turvautuu hyökkäyssodas­saan
tavanomaisten keinojen lisäksi
mm. myrkkyihin ja napalmiin,
Nguen Wang Dong totesi viitaten
USAn viime syyskuun 22 pnä anta­maan
ilmoitukseen myrkkyjen käy­töstä
Etelä-Vi6tnamissa. USAn hyök
käysten voimistumisesta huolimatta
vapautettu alue ei ole pienentynyt,
hän sanoo todeten USAn miehistö-tappioiden
kasvaneen vuosi vuodel­ta.
V. 1961 ne olivat vain 32 miestä,
tänä vuonna USA on menettänyt 6
ensimmäisen kuukauden aikana jo
2,270 miestä. Lähettiläs Dong va­kuutti,
että amerikkalaiset eivät on­nistu
saamaan aloitetta käsiinsä.
Hän esitti myös Vietkongin vaati'
mukset USAn hyökkäysten lopetta­misesta,
Geneven sopimuksen kun­nioittamisesta
ja Vietkongin osallis-
ROUVA L U U L T I I N SORSAKSI
; Sorsastavan rouvan takamuksiin
ammuttiin haulipanos Hailuodossa
äskettäin. Alaskassa asuva 25-
vuotias rouva Terttu Yrjänä oli saa­punut
viettämään kesälomaansa ko­tiseudulleen
Hailuotoon. Sorsastuk
sesta kiinnostuneena hänkin o l i läh­tenyt
jahtiin. Eräs toinen soreasta-ja
erelityi luulemaan rouva Yrjä
nää sorsaksi ja laukaisi haulipanok­sensa
lämän istumalihaksiin ja. jal­koihin.
Rouva kuljetettiin lentoko
neella Oulun lääninsairaalaan, jos­ta
hän kuitenkin sidonnan jälkeen
pääsi kotisaarelleen takaisin.
EätlUtset kod^e^danteet m^-:
SiMi?i)n'U))i:oi|aä^|iiES4passa'nSytt^^^
olevad nopea<f^\ tamXmm9^'^
^ v i s e e n B^^^m^; 1^nja»N^(^^-
on, että Länsi-SaluaUä on-pillit'
desta toiseen huikea ^ientiyiljgäniä
ulkomaankaupassa:' Se. on ollut ak*
tlivinen käytfino^lUsesti katsoen J o ­kaisen
maan' imfim Vain U S A on
muodostanut poikkeuksen. Pääasias­sa
Länsi-Safcsari suufet aseostot l / Sv
A:sta ovat aiheuttaneet-: huo^iätta-yaa
t^qntlvoit|oisnutt^.' Ktjluyana
vuonnaVs^uri i^iinteemiien; Vienti?
yUJäämä! ön ollut- häipyro^ä ole-maUomiitt
ja k o ^ viji^enK^uppa'
tase saattaa muodostua jopa,vajauk­selliseksi.
Viime kesmcuussa Länsi^S^ksan
kauppatase QspitQenslmmäjisea ker­ran
vaj^ilstav 307- miljoonan D^mat-kan
arvo^tev: U s e i i n i ^ t LämfitSak-san
lehdet j a taloudelliset asiantiin
tijat kiirehUvät tällöin aelittele-mään;
että kysymyksessä, oli* " t i l a s ­toharha",
joka korjaadtnl nopeasti.
Heinäkuu osoitti jälleen lievää' y l i ­jäämää,
niMtta elokuussa kauppa­tase
muuttui passiiviseksi ja pari
päivää sitten - valmistuneista tilas­toista
ilmenee, että syyskudkin
osoitti 251 miljoonan D-markan ar­vosta
vajausta.
Kuluvan vuoden kolme vajauksel­lista
kuukautta eivät kuitenkaan i l ­maise
vielä sitä jyrkkää muutosta
joka Länsi-Saksan kauppataseessa
on tapahtunut koko tammi^r-syys-kuun
osalta. Mainittuna aikana Län­si-
Saksan vienti tosin kasvoi viime
vuodesta 10,2%, mutta tuonti l i ­sääntyi
samanaikaisesti 22% . V i i m e
vuoden syyskuun lopussa Länsi-
Saksan kauppatase osoitti 5 miljar­din
D-markan vlentiylijäämää. K u ­luvan
vuoden syyskuun lopussa se
oli supistunut 0,6 miljardiksi D-markaksL
Tällaista kehitystä on osannut en­nakoida
vain harva länsisaksaiainen
talousmies tai lehti. Die WelMebti
omisti asialle erään alan harvoja
. m
lMiljol||;.iuonuä'^^I;ä#^
|d(^n#lijä^p)ää ^jditi|it!^i&;;
tämä m ai!bieutt8|i9t;%)^..nilM'
jotka öjimt p i t U n ^ U i f l i ^ i i ^ ^
M i s e ^ a L ä n s i ^ a ] ^ : j ^ ] ^ | l ) | l A i'
tiyUjääm^ä. .^.^hyeHä/JttHr-'
katsottuna, tuonf|yUjääin&'>l|
yUkuti[n}enneit4'.aul{^iti(i«$fi^ ,^
ajan mittaan iiittöta8aV&ll^lUf'«i;.ji
kiiit^nkadi^ varaa . m i h J l i ^ ^ ' ; jUi
Pataseen vajaukseen; i f t M ^ : ! ! "
Vähän pikaisemmin L^nStSll
teolUsujuslUtojtiv 4 ' o ^ ^ ^F
antöl ii(U8unnön,<jöBsb%il
mm. että Vall} a , ^ i i v i n e i | ; l n ^ ^ f
voi tutvata> L»ri8i^a^j^''r"'""'
taloudellisen .^:nonBwi'-3ä'v^^
ssryden. Molemmat >lä'iwMäwtt^
vät yarmasll p a i l ^ i j s ^ f c l
kittäväUä jja ' Jopa; f«ät
osalta^ Länisl^Saksaril,^*'
ihtne" on t^pahttfniit^^
kumppanien kustännukseUas!;-
ovat pstaiieet LänsirSaksajStlJ^iäji^
män kuin mitä LänsirS^Dteitor^^^'!
nut niiltä.^ fpl;
Tällaisen kehityksen -välj
mitä todennäköisintä, : ^
Saksa tulee vastaisuuc
mään; tuontinsa supil
vientinsä edelleipn, nostäniiäeälj^"
mä on syytä panna e r i ^ ^ E ^ /^
kille Suom^sa. Syom«fi^^jV^t^
Saksan kauppahan on;o|i^it^iit}>:
vuotiskauden 1955--^'%|keihä joi.
vuosi, Länsi-Saksalle i^tiui^< yi^i^^-
ylijäämää; että siitä;onpHjin^-^^
teensä 2,046 m i l j o q n a n n y k y ^ ^
vajaus kauppataseisiimmeW|tf1^*~
van vuoden tammi-r4il(&!AtiQW
tätä vajausta on kertynyt iitkft^
miljoonaa markkaa, c: .
Suomelle Länsi-Saksan yleh^fQ-jäämän
häipyminen merikitsief UtUip
vaikeuksia. Kuluvan vuoden* Jiöt^
tyksen Valossa el ole |pii!«itakäa9;
että LänsirSaksa lisäili ;ib8t6ja|n
Suomesta. Päinvastoin on i K l j H ^ -
vissa ehkä rajoituksia S^^ueä V i i ­nille
samanaikaisesti yicni&^Xiänsi-
Saksa yrittää yhä paisiitta^- öniaa
vientiään Suomeen. — Kr^s. -
Kansainvätinen jännitys heijastuu
NKPn I M u u n tunnuksissa
ENKELEITÄHÄN MIEHET OVAT
Lontoo, (STT—Reuter.
Vaimon selaa hierominen lumel­la
tämän ollessa kuumassa kylvyssä
ei riitä -avioeron .syyksi, totesi muu­an
lontoolainen tuomari.
Pätevä eron syy ei myöskään ole
kylmän veden pärskimininen vai­mon
päälle, tämän pelotteleminen
kiivaalla ajolla tai hänen valokuvaa
misensa alastomana, sanoi tuomari,
joka hylkäsi 31-vuotiaan Janet Car-ringtonin
miehensä harjoittaman
pahoinpitelyn vuoksi pyytämän
eron..
lumisesta Etelä-Vietnamin kysy­myksen
poliittiseen ratkaisuun.
Pekingsuhteisiin (erikoissuhtei-siin
ja "tuulen väriin") vastatessaan
lähettiläs Dong sanoi, että Vietkon-gilla
ei ole mitenkään erikoisen lä­heisiä
suhteita Kiinaan. Sen ohjel­massa
on maan riippumattomuus ja
puolueettomuus.
Kysymykseen maan tarvitsemasta
avusta lähettiläs Dong korosti po­liittisen
ja moraalisen avun tarvet­ta.
Materiaalisesta avusta hän sa­noi,
että Vietkong tarvitsee lääke­aineita,
erilaisia sairaala- ja leik-kausvälineitä.
Tilatkaa
Vapaus!
Moskova. — Kiristynyt kansainvä­linen
tilanne on painanut oman lei­mansa
Neuvostoliiton kommunisti­sen
puolueen keskuskomitean hy­väksymiin
Lokakuun vallankumouk­sen
48 vuosipäivän tunnuksiin; jot­ka
maanantaina saatettiin julkisuu­teen
Moskovassa. v
Amerikkalaisten imperialistien
hyökkäyksen lopettaminen Vietna­missa
ja Länsi-Saksan ydinj/aseis-tautumisen
ehkäiseminen ovat tä
män vuoden keskeisinä ulkopoliitti­sina
tunnuksina.
Kiinan kansantasavallan työtäte
keville kohdistettu tervehdys on
aakkos-järjestyksestä poiketen ko­hotettu
etutilalle ulkomaiden ter­vehdysten
joukossa. Sen jälkeen
seuraavat muut sosialistiset maat
aakkosjärjestyksessä.
K i i n a l l e osoitettu tervehdys kuu^
Ipu: Veljellinen tervehdys sosialis
mia rakentavan Kiinan kansanta­savallan
työtätekeville. Eläköön
Neuvostoliiton ja Kiinan suurten
kansojen yhteenlilttyneisyys tais­telussa
imperialismia j a kolonialis:
mia vastaan sosialismin, rauhan ja
kansallisen riippumattomuuden puo
Iestä. • :
Sosialististen maiden jälkeen tu­levat
Yhdistyneelle vAlrabitasavalr
lalle, Algerialle, Birmalle, Guineal­le
ym. osoitetut tervehdykset ja
seuraavina tervehdykset eräille
suuremmille maille, mm. Intialle
ja Indonesialle. ' -
51. tervehdys on osoitettu Suo­melle,
se kuuluu: Lämmin ter­vehdys
Suomen kansalle. Lujittu­koot
ja kehittykööt hyvät, ystäyäl-
.liset naapurisuhteet Neuvostoliiton jyllä.
ja Suomen tasavallan kansioSjeeni'f ^-
Iillä. - ;
Sisäpoliittiset tunnukset kj^sktt-tyvät
tänä vuonnan teollisuuden ja
maatalouden uudistusöhj'elmien
toteuttamista koskeviin kelibtukftttn
ja lähestyvän pupluekökjbiiks^i^
merkitystä korostaviin tunnuksiin.
Tavanomaiseen tapaan tunnuksiin
sisältyy erilaisille Väestö^S^limillJe
ja ammattikunnille osoitettiTjif ter­vehdyksiä.
: . ' i
Nyt julkisuuteen saatetut tunnuk­set
muodostavat Lokakuun suuran
sosialistisen vallankumotäcs^ käli-den
viikon kuluttua vletibttäviett: 4$.
vuosipäivän juhlalhsutikiiien E l i i t ­tisen
sisällön.
N L I I T T O L A I V O J E N MYYJÄNÄ
Kreikkalainen laivanvarustamo
Franco Shipping Company; ( A t e l -
na) on sijoittanut Neuvostoliitoa fe-lakoille
huomattavan sdureniaivatt-lauksen,
kertoo englantilatpen ' BH-nancial
Times. Kysjrinafks^^ä:: ^kn
viisi troolaria ja kuusi . ( 1 3 ^
nin rahtialusta käsittävä IJil^R^.' U i ­vat
rakennetaan neuvp^t^ltolaijS^-
la telakoilla j a U>imituJ^{^^pa%-
vat 1965—68. ; //
Tämän jälkeen odot^i4|j|n.;UUtj;a
huomattavan suurta Ialy)|tiIaU9te,
jonka arvo on noin IjQQ^mlljiMiiba
dollaria. Se käsittää ysieitp^^tröoij.
reita, rahtialuksia j a 35;Qbo,.,tonnin
irtolastialuksia ( k i v i h p , . .idilja »y.
m. (Jos laivakaupasta pääsian so­pimukseen,
suoritetaan, majfepu osit­tain
kreikkalaisilla tuotteiUa, kuten
tupakalla, appelsiineilla,ja. oliVilä-
PÄIVÄN P A K I NA
TAPPAKAA SE!"
Kun päätoimittaja karjuu silmät
tapillaan, että "tappakaa se", niin
piiloin tiedetään ilman •muuta^
että lehteen on mennyt, tai on me-nemäisillään,
olkoon se sitten
"itse" karjujan tai jonkun muun
työtä, se on samantekevää, jotakin
sellaista, mikä ei toimittajan mie­lestäsiedä
päivänvaloa, tai- jota
^ ei syystä tai toisesta haluta julkais­ta.
'Tappamisella" tarkoitetaan siis
tässä tapauksessa sitä, että uuti­nen
tai joku muu "tapetaan", eli
jätetään julkaisematta.
Tällaisia "tapettaviksi" määrät­täviä
uutis- ja muita kirjoituksia
menee äärettömän paljon suuren
rahan omistamien ja kontrolloi­mien
painokoneiden ohi.
Muistettakoon vain esim. Yhdys- :
valtain hallituksen korkeimman
tahon määritelmät siitä, että Viet­namin
sodasta puhuttaessa on uu-.
tistiedoissa näytettävä vaiiji "Valoi­sammat
puolet" ja kitkettävä niin
paljon kuin mahdollista niitä var­jopuolia,
mitä ei voida kokonaan
salata.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että
Vietnamin asioiden "huonot" uuti­set
ovat joutuneet' "tapettavien"
listalle myös täällä Canadassa. .
Eräs hyvä ystävämme on kiin­nittänyt
allekirjoittaneen huomio­ta
siihen seikkaan, että vissistä
Canadaa koskevasta Vietnamin
asiasta oli käyty eräässä torontolai'
scssa kokouksessa melko tiukka
väittely, mutta vaikka sikäläiset
päivälehdet olivat kokouksesta an­taneet
melko laajoja selostuksia,
yksikään niistä ei ollut mainin­nut
Siitä, että tilaisuudessa oli
väitelty myös Vietnamiin suhtau­tumisesta.
Ky.symys on lokakuun 14 päivä­nä
Torontossa pidetystä sähkötyö-
Iäisten union (United Electrical
Workersin) yhteisen neuvoston
järjestämästä vaalikokouksesta
missä puhui valtiovarainministeri
Walter Gordon ja kommunistisen
puolueen johtaja William Kash-tan.
•• ,: •
Saamiemme tietojen mukaan tä­män
kokouksen kulku oli kehit­tynyt
mm. seuraavaa latua:
Gordon: MMinä uskon aikani lop­puvan
ja- minulla op vain yksi
mahdollisuus sanoa, ja minä ha­luan
tehdä sen täysin selväksi
vastatessani ladylle, joka esitti
kysymyksen canadalaisten sotavoi­mien
lähettämisestä Vietnamiin.
Se ei tule tapahtumaan nolloin­kaan
niin kauan kuin Canadassa
on liberaalipuolueen hallitusta, ei
ikinä . . .
Kashtan: "Minulla on leikkele
Ottavk^a Citizen-lehdestä missä kiin­nitetään
huomiotani seuraavaan:
että Canadan hallitus on ilmeises­ti
suostunut aseistamaan, tai har­joittamaan
ja varustamaan, etelä­vietnamilaisen
poliisivoiman.
"Tämä ei luonnollisestikaan
merkitse vallan cana^laispoikien
lähettämistä Vietnamiin. M u t t a se
ci jätä mitään epävarmaksi siitä,
että maan hallitus on ilmeisesti
päättänyt ottaa kannan Etelä^Viet-namin
nukkehallituksen puolesta,
mitä ylläpidetään Yhdysvaltain
pistinsten varassa.
Gordon: (Keskeyttäen): "Minä
olen hallituksen jäsen. Jos-se olisi
totta, niin minun pitäisi sen tie­tää."
, Kashtan: " W e i l , minä näytän sen
mr, Gordonille, se on Reutersin
uutistieto. Jos se ei ole totta minä
pyydän mr. Gordonia ja hänen
kauttaan Canadan pääministeriä
tledoittamaan julkisesti, tittä asia
ei ole niin (kuin Reuterin uutis-tiedossa
kerrottiin — K ).
Kuten sanottu', Toronton mikään
päivälehti ci kertonut mielipitei­den
vaihdosta. Vain Tribune lehti
julkaisi tämän kohdan kokouk$^n
menosta.
Kysymys on nyt siitä, «öiksi ^'ta:
pettiin!* tämä tieto?"* , . , ^
Siksikö, että mr. Öor^li jgaiil.oi
"Illan suorosukaisestr:Wle'i(aimiti,t-ta'silmälläpitäen,
että^bim^^ kaijajtl
kun Canadassa. o n liliei^aalilitll^.*
tus, canadalaispoiUa 'äi'U^^
Vietnamiin, "ei ikinä'T T'
Me emme tiedä, miksi Torontiim
päivälehdet "tappoivat'* tämän tHr-
_keän uutistiedon,. muttA M d - ^4-
dämme varmasti, ettS toMnltoIai'
nen aamulehti, Globe and H a l l kiiv
joitti lokakuun 21 p h ; ' j b l t t a v ^a
toimituskirjoituksessftaiii "Vede­täänkö
Canada Y i e t i t ^ ^ sotkaa
tai eikö vedetä, se johtuu, ei s i i ^
mitä poliitikot sanovat^ifa^lien^^
kana, vaan historian ^t^dnpäin kuv
lusta . . On kuvit^l^yissa, että
tilanne voi muuttua ^Hnif^määrin
jotta canadalaiset pitS'vät velvolti-suutenaan
yhtyä YhdysValtolä&)
taistelurintamalla . *t- ' " •!!(
Tarkoittikohan Globe and Bl^il
tuolla lausunnollaan onuupi ohe}J^
sitä, että mr. Gordpn^l^^noi; " l i j a^
paljon" jullstaessaanr*e^J[ can;i-dalaisia
lähetetä Vietnamin sotaan
"ikinä", mikäli libertolalit f tulevat
valituksi? . -'^ .^-^ii' '
Mene ja tiedä. Mutta, ajattel*.
misen aihetta Globeii|«ftiiltusUi^
joitus antaa moneltakin kantiUiil
-KänsiikQur^.