Vapaus, March 7, 1928

              1 ^ 2 E^kiviikkoiia, maalia 7 p;nä—WeA, March 7 No. 47 — 1928
mmms
B. C, mia» T. K. CABLSOii B. A - TE!fH0HE».
M.am ram OCOe* Dtpanaeat, O u m . aa
VAPAUS Oibenry
t k * - « s l y «sn •( rUndik Vocfan im
matamiMf, nmuif ax! Friday.
teada. raUuhad ia Sadbaxy* Oat, aaaty Voadar.
aMOTOSHmiCAT VAPAUDjLSSAt
IM—nmefdaai C J D faata. «ZJOO kakd kattaa. — AvioUituioaaMi nniDOtntart SOe. »a»«wtaiima. •>
SOe. karta, UM « kanaa. ~ Symiratfil«*rftaa« <IJ» karta. « " 0 3 » t ^ » -
SZilO karta. |3J» kafcaf kertaa. — KfiloailaMfalrMrt f l Ä karta. Kaolemanttmofalt.
! fUk kai«. «te. I h ä a ^ MHnahtatftta tai mätuntnfbi. — Hitntaantiaifa* }a oao»>ilw>4irtrirt
»£. kam. «LO» kattM k a A u — TOaHiadautttJiaa Ja ilaotMai«atf »rica «ay TatJittira», U h a t m i g
—MTaihlrta lakitac». ~ TOaakda. Jaita ^ aaaiaa taka, ai talla mmimXtm. paita aaiiwi«arw.>ai»
:..«• :«aknkaal;. ^ ^
AmmahlBnen Kke
Eokoasselostus
TILAOSBmNATs
1 «k. M J O . C kk. « Z ^ S kk. n-TS Ja 1 kk. t U M , — Tk<irm!t«>Us Ja
~ s 1 *k. «6X0. < kk. « J O . 3 kk. t34» Ja 1 kk. n.00.
a eU
L a t aM alatst OaMakaet piOa oUa koat^tiaa k ^ U OiaettrxaSttilri» •daOiaesa «kIpiWE«I.
•^a|ia»<aa tatorftaat IJlMny 8«iVCa«b 3» L a n a 8tra«. Pabalia UCW.
• « v a a t e i kaottadt lOartr BaUdiac 3S { « n a St. Pakalls lOM. Pattloaalas Saa 69. ga<n»iy. 0»t.
Caiaaol mdrmOOati atm 7tc. per eoU iaek. Miaimpm «hngB tm alagla iaaartlcA 75e. th» Vapaaa
<i IM' hmm atfranbiBf aaiQam aamag «ka rrnaUi Pa(*Ja «a Caaa4a. , .
Xaa atta jBilMa tabaaaa aaa taataafla ain»aiat««im kitjceaaaoaa. kbjottakaa aadallaa. lakkaaafcoöaja»
aiMianiiina alaajHt J . V. KAMHASTO. Bikkaaahaltaia - ' '
. ' T l , • ' , ' r ' - 1 . . I SSSSSSSSSS^XSZ
työttÖBijfys ja taisfeh afä vastoan
Neuvostoliiton alueellakin ön huo­mattavasti
tyottpmyytta. Nopeasta
Jbohoa^ maata
lous ole voinut itseensä kiinnittää
m a ^ lisääntyviä työvoimia.
Niitä;tm yhtenään virraniiut teolli-
:-suus- jä liikepaikkoihin,' joissa sa
, 'm lavenemi-v;^^^
vilkastumisesta huolimatta
^; iei ole voitu eikä voida kaikkia tar-yl
jolla-; iplevia työvoimia käyttää, kir
jottoa' Leningradin Vapaus' ja' jat-
;'^;:Olwa:'c::;„ .
i^r^ iNeuvöstojch maassa katsotaan tä'
felSkin:i!mioi
i Sen sijaan että kapitalistisissa mais-
: viralliset ja epäviralliset laitok-
; set koettavat työttömyyden olemassa
oloa ja laveutta peittää ja pienentää:
: itäällä on pyritty siitä saamaan tark-
J töja jo todenmukaisia tietoja. Tyot-tömät,
myöskin ammattiliiUpihin
kuuluvat, ovat velvoitetut luetteloi­hin
merkitsemistä ja työhön pääsyä
Siirt työnvälitys-
Ifoimistbissa, joiden kautta myös
^työnantajat ovat velvolliset työvoi­man
hankkimaan.
TyöUominä olevien lukumäärä
kuluvan talousvuoden alussa lasket-tiin
l,ail,000 henkilöksi. Tähän
. määrään sisältyvät sekä ammattitai­toiset
'.että amhmttitaidottömat, run-miillisen
. sekä henkisen tQiminnan
aloilla toimineet Koko työttömien
j lukumäärästä on noin neljäsosa sii-
. vistyneistöön eli intelligenttiväes-toön.
kuuluvia. Teollisuusaloilla
toimineita oli väin i|5T--lt prosenttia
työttömien koko määrästä. - / Siiuri
enemmistö sen sijaan kuuIuiiVam-mattitaidotlomiin:
työläiaiin.;:^
suhteet ovat pääasiallisesti samanlai­set
eri tasavalloissa kuin koko Neu-
' vostoliiton alueellakin.
Työttömien lukumäärä oli suurin
vuosi jälkeenpäin,, jolloin juuri am­mattiliittojen
työttömät jäsenet oli­vat
tycnvälitystoimistoissa registe-röittäneet
itsensä |a jonka edellisinä
t i s i ^ töihin sijoitta^
minen käynyt hitaammin. Huhti­kuun
1 pstä 1927 työttömien luku­määrä
kuitenkin pieneni lähes puo­lestatoista
miljoonasta niin että tä­män
talousvuoden alussa, kuten jo
mainittiin, lukumäärii oli 1,041,000
henkilöaTPienentymis^ kuten^^^^^
cä työttömien tilanteen helpottamis­ta
suuresti edistivät hallituksen ja
, Työttömyyden edelleen supistami­sesta
puhuttaessa on vielä Jmuiste^
tava, että suuren osaa typttömiksi
merkittyjen- lukumäärsfetä- TO
taa n.s. intelligenttien^ ryhmä. Siinä
ovat lukuisasti,edustettuina insinöö­rit,
agronoomit, lääkärit^ opcsttajat
y.m. Nc ovat pääasiallisesti suuris­sa
keskuksissa,»vaikka samaan .ai-
Icaari näistä spesialistdsta maaseu­dulla
monin paikoin on suuri puute.
Lukijamme:,tietävät, että tällaisiin
"työttömiin" on jo alettu suhtautua
päättävästi, heidän on lähdettävä
osoitettuun työpaädcaan tai poiste­taan
heidät työttömien luetteloista.
Täten, paitsi että Heidän ryhmänsä
työttömien lukumäärä supistuu,
myös maaseutu saa* sille välttämät
tömiä toimivoimia.
; Työttömyyden vastaiset toimenpi
teet ovat lavenneet ja tehostuneet
* vuosi yaodelta. Niinpä Inm työttö­mien
avustamiseen käytettiin vna
.1925—26 80 miljoonaa ruplaäTvna
*1926—27 käytetUin 100 miljoonaa
jä kuluvana vuonna lasketaan käy-tdtavah
150 miljoonaa tuplaa.^ Maa­tetaan
'työn
luekokouksen ohjeiden perusteella
joukkotoimenpiteitä, joiden taikoi
tus on poistaa ja helpottaa työttö­myyttä
aiheuttavia perussyitä. Nä
mät toimenpiteet kohdistuvat pää
asiallisesti maatalouteen, joka on oi
lut ja edelleen ön suurimpana työt*
tömyyden ilmenemisen syynä. Ryh
dytään laveisiin toimenpiteisiin työ­voimien
sijoittamiseen maatalouden
aloilla, maatalouden jalostavan teol­lisuuden
kehittämiseen jne.
Vain tällaisilla perusteellisilla toi
menpiteillä onnistutaan vapautu­maan
työttömyydestä, entisten ai
kojen raskaasta perinnöstä.
VnkoB tapiAhiimsta
Neuvostokulta on arvossaan,- '
se Yhdysvalloissa huomataan.
Sitä valtio paja My Thynttäämään,
sekä riistäjät taskuirisa
pynttäämään. ^ '
He nyt kaupantekohan rynnistää,
näin kulta teki suuria ihmeitä.
Kaksikymmentätuhatta araabia,
nyt Irakissa haastaa tappelua.
Sieltä Englannin aikovat viskata, L
vain vapaina maatansa hallita. L L
Sielläjnousee nyt veririen rynnistys
jospa koittaisi sorretun vapaus.
Suomen ammattiliikkeen kimpussa
sosdemit on hävitystouhussa.
Jos yksin ei noskilta hajoisi,
ehkä ohranat saadaan avuksi.
Näin voitaisiin miljoonat korvata
mitkä saivat . "Tannerin vallalta^*.
"ffengenmiekat** jo vankoiksi
huomattiin, '
kun Mynchenin kirkkoja tutkittiin.
Kirkon alttari siirrettiin
paikoiltaan,
papit viattomat aivan on
. kauhuissaan.'
Konekiväärit, kaasunaamarit,
sinne piiloon oli vieneet junkkerit.
ratty- osa varoista
järjestämiseen • samoin,' ravintoon,
työpaikkojen järjestämiseen yin.
Viime vna sai avustusta 4430,000 hen­kilöä,
, tänä vna voidaan avustaa n.
700,000 työtöntä^
.Työttömien avustamisen laventa­misen
ohella seuraa NKP:n X V puo-.
Nyt "Kansainliitto" on ihmeissään,
käy sen käskyille Italia ilvehtimään.
Se harjoittaa suorempaa toimintaa,
kuin kansaihkompus voi kannattaa.
Joilla diplomaattiset vehkeilyt,
peittää uusien ostien valmistelut.
Pohjavoimat jo nousevat Japanin,!.
Marxin opit on juurtuneet
joukkoihin.
Ja riistäjät poliisivoimallaan,
käyvät kokousyleisoä hakkaamaan.L
Mutta tiilet ja. kivet pii aseina,
joilla tervehdittiin poliisilaumojtUL
Nyt Campbell ja Reilly tapettiin,
salahurtilla heidät murhattiin.
Tämä Pittstonin kaivantqtaktiikkaa,
jolla murretaan lakkolaisten
rintamaa. .
Murhakeinot ei auttane ' riistäjäin,
kun turvana joukot on kuivajoin.
Magnus Raeus.
SUOMEN RUOTSALAISILLE
Koska tässä maassa «n siirtolaisi­na
lukuisasti myöskin Suomen ruot-fialaisia,
eikä heUlä ilmesty täällä
minkäänlaista työläisäänenkannatta-jaa,
niin ilmoitamme, että Suomes­sa
ilmestyy sellainen: lehti, jöUe toi­votaan
tilaajia myösldtt tästä maas­ta.
Ne Vapauden lukijat, jotka jou­tuvat
näiden Suomen ruotsalaisten
kanssa kosketuksiin työmailla y.m.^
L. W. L U. of Canadan Pohjois-
Ontarion alueen aluekokous paet­tiin
South Porcupnien S. J . osaston
h^fllfUa sunnuntaina helmikuun 26
pnä -1298. Kokouksen avasi alueko­mitean
sihteerL Sitten suoritettiin
kokoukselle talolliset alkuvalmis-
Htelut, kuten kokousvirkaHijain va­linta
ja valittiin muita erinäisiä
toimikuntia.
Sitten siirrjrttiin varsinaiseen asi­ain
käsittelyyn. Pääasiana kokouk­sella
oli asioiden valmistela ja alus­tusten
laatiminen tulevaa union p i i -
rikokousta varten. Keskusteltiin koh­ta
kohdalta piirikomitean laatimat
alustukset ja samalla vertailtiin
osastoOta ja kämpiltä tulleita alus­tuksia
toisiinsa ja samalla piiri-komitean
alustuksiin, jotka^ suurim­malta
osalta yleispiirteissään hyväk­syttiin,
väui muutamiin alustuksiin
tehtiin lisäebdotuksia. Mainitsen
tässä niistä, jotka kokouksen mie­lestä
olivat täriceimpiä: ensinnäkin
lakkolaisten lakonaikana toimeentu­losta
huolehtimista koskevaan alus­tukseen
tehtiin sellainen lisäehdotus,
että pitäisi perustaa yleinen lakko-kassa,
johon vedettäisiin jokaiselta
union jäseneltä vähintään kaksi dol­laria
vuodessa. ^ Ehdotettiin, että
saa maksaa kerralla tai kahdessa
erässä; maksuajoiksi ehdotettiin
joulukuuta ja kesäkuuta. Kassa eh­dotettiin
sijoitettavaksi piiritoimi­kunnan
yhteyteen. Lopullinen val­mistelu
jätettiin piirikokouksen
tehtäväksL
Sihteeri-kysymyksessä ei tehty
kiinteätä päätöstä. Koska oli ehdo­tettu
useita eri henkilöitä, niin ol­tiin
sitä mieltä, että otetaan kaikki
ehdokkaat huomioon. Ehdotettu oli
seuraavia henkilöitä: Evalt Tuo­maala,
Alf, Hautamäki, Johan Virta
ja E'. Kuusela. Tämä kokous yhtyi
kannattamaan Johan Virran ehdok­kuutta.
-
Union sääntöihin ehdotettiin l i ­sättäväksi
kohta, jossa määriteltäi­siin
sellaisten henkilöiden jäsenoi-keus;
jotka ovat kämpillä tai muilla
työmailla työnjohtajitta.
Lisäksi vielä keskusteltiin useista
eri kysymyksistä, vaan jätettiin^ ne
alustuskomitealle valmisteltavaksi ja
samalla laatia niistä alustukset.
Kokous myös' lauäui' toivomuksen,
että JOS joillain kämpillä tai osas­toilla
on vielä alustuksia tai muita
sellaisia asioita, jotka koskee piiri-kokousta,
niin pyydetään laittamaan
ne aluekomitealle ennen maaliskuun
25 päivää, osotteella: Lauri Niemi,
Porcupine, Ont. —- Raportteri.
ja että työn «uoranainen varastanu-nen
mitoissa j a kaikella tavalla on
niin räikeä, että sitä eivät voi ket­kään
muut kuin itse kokeneet me^
sämiehet käsittää. Kaikenlaiset "job­barien
jobbarit" kaikilla mahdolli­silla
j a mahdottomilla keinoilla ovat
meidän työmme riistäjinä.
Tämä on mahdollista, sillä metsä­miehet
eivät ole nähneet tarpeelli­seksi
järjestyä siinä määrin^ että
heillä olisi määräämisvaltaa palkka
ja yleensä kaikissa työpaikkakysy-myksissä,
vaan niissä määräävät
työnantajat.
En todellakaan voi käsittää, että
tov. Hautamäki näillä edesottamisil-laan
olisi mitenkään. palvellut met-sätyöläisten
järjestön etuja. Onko
todellakin ollut tarkotus saada Suo­mesta
työläisiä lähtemään ^'riistoa
pakoon" tänne Canadaan vai mitkä
tekijät vaikuttivat siihen, että hän
antoi kerrassaan harhaanjohtavan
kuvan siitä tilanteesta, m i l ^ täällä
on tänne juuri saapuneelle siirtolai­selle.
Kärsimyksiä on monen' Suo­mesta
tulleen pojan tiellä täällä Ca-nadassa
niin paljon, että niistä voisi
kuljeskeleva metsätyöläinen-' kertoa
mieltäjärkyttäviä kurjuuskuvia.
Onko oikein, että meidän järjes­tömme
sihteeri saa näin mielivaltai­sesti
Jutella kaskuja vakavasta asias­ta?
' Se vaatii toimenpiteitä. Jär­jestömme
elämisen ehto on, että
toimitsijat ovat rehellisiä kaikessa.
Paljon epäluottoa on tämä Hauta­mäen
juttu tuonut metsätyöläisiin.
Tämä meidän on korjattava sillä,
että vaadimme toimitsijaimme esiin­tymään
toisin kuin tov. Hautamäki
on tehnyt.
Toveruudella T. H.
^ Loon Lake, Ont.
TapatarmiAldn sattua metsätöissä
Tältä kämpältä ei' ole näkjrnyt
minkäänlaisia kirjoituksia Vapauden
palstoilla. Vaikka eihän se tosiasias­sa
olekaan mikään ihnie, sillä meitä
suomalaisia ei ole täällä kuin kol­me.
Vaan siitäkin pienestä joukosta
teki mieleni ilmoittaa toisille korven
raatajille, että mekin olemme mu­kana
yhtöispyrihnöissä. Töitä föällä
Eikö ole todistettu?
voivat tehdä hyvän palveluksen työ­väenliikkeelle,
kehoittaessaan heitä
tilaamaan tätä lehteä. Lehti ilmes­tyy
Vaasassa j a maksaa se kaksi
dollaria vuosikerta. . Lehden> osoite
on r Nya Folkbladet^ Freds^tan 24?
Vasa, Finland.
Koska tov. A. Hautamäki vieläkin
koettaa Vapauden lukijoille uskot-taa,
että kyllä hän puhui totta sil­loin,
kun oli Suomessa. "Tiedonanta­jan"
toimituksessa tekemässä sei
vää Canadan työoloista, niin katsoo
allekirjoittanut kymmenen yuoden
kokemuksen omaavana metsätyöläi
senä ja met^ätyöläiaten järjestön
jäsenenä tarpeelliseksi täyttää vel­vollisuutensa
ja todistaa, että Ä
Hautamäki on tahallisesti tai sitten
kaikesta tietämättömänä jutellut lii­ka
hyvässä "äänilajissa" silloin, kun
oli kysymys päperipuuntekijäin pal-koista.
Me emme haluaisi olla huonost
palkattuja mutta olen varma, että
toy. ; Hautamäelle tulee liika paljon
menoja alkaessaan maksamaan meil­le
"suomalaisille" paperipuunsahaa-jille
sitä väittämäänsä viiden .dolla­rin
keskimääräistä päiväpalkkaa.:
Tänä talvena ovat palkat olleet
erittäin alhaiset ja voin tässä mai­nita
muutamia alueita, että lukijat
näkevät miten on sen viitosen tie­naamisen
kanssa. Algomalla oli$2.50
yleinen maksu silloin, kun tiet teh­tiin
sellaiset, että niitä pääsi aja­maan
pjirihevosilla. N.s. "säkkäxif
eivät taas ' saaneet ansaituksi juuri
mitään, vaikka ajoivat puut rantaan,
sillä maksut oHvat alhaiset ja ruoka-tarara
kallista.; Sitten vielä tuli tal­vi
ja paljo lunta, että oli suuri työ,
ennenkun sai puunsa ajettua»
Michipicol^een vietiin marraskuul­la
miehiä. $2.00 maksalla 4- jalan
puista. Gogamassa C. N. R m var­rella
oli maksu <$2.25koordilta. Voi­si
luetella paljon alueita, joilla mak­sut
ovat olleet samalla tasoHa, mut­ta
tästä jo saanee käsityksen, että
niistä ei voi tienata viiden. dollarin
päiväpalkkoja "suomalainenkaan"
metsämies (mahdollisesti Hautamä­ki),
vplipa .sitten nähnyt sahan vaik­ea
missä, eikä ainoastaan "puodin
akkunalla", kuten Hautamäki^jrt-
'ää niitä, jotkajeivät kykene ansait­semaan
; sitä- hänen määräämäänsä
viitosta. ,., . f':-;' '.V ,„'v.
Ei olisi ollut täjTpeellista^ lähteä
}uolustamaan kirjeensä: avulla valr
leitaan sdnomalla, että siellä "Tie^
donantajan" toimituksessa on. "hen­kilöitä,
jotka tietävät pahemmin"
meidän palkkamme kuin me itse.
Mikä järjettömyys! Miksi he sitten
niistä kyselivät?
Kyllä me sentään tiedämme oman
palkkamme yhtä hyvin kuin se ticv
de tään Suomessa. Sitä tosin ihmet­telen,
että miksi ei meidän Jäi^es-tömme
sihteeri tiedä sitäv että met-sätyöläiset
ovat huonosti palkatuita
paiskitaan kiireimmän kaupalla ja
kyllä täällä pääseekin työhaluistaan,
sillä työt ovat. ankaran kovia ja
palkat pienet. Mutta siitä huolimat­ta,
että palkat ovat pienet, niin töi­tä
vaaditaan lujasti ja päivä on pit­kä
kuin ajastaika. Sellaisessa ylen­määräisessä
kiireessä sattuu aina.
pieniä tapaturmiakin. Niinpä sattui
viinie kuun 23 pnä ejtä kun Matti
Linna oli lootaamassa halkoja, että
halkopino vierähti hänen päällensä
sillä seurauksella, että häneltä kat­kesi
kakai kylkiluuta. Linna inakia
n3^ niitä parantelemassa eräässä To­ronton
sairaalassa. — Rautakoura.
TYÖYÄl URMEEU
PainikUpaUut Tim-minsissa
Otteluista muodostui lujat — Osan­ottajia
runsaasti feri ftaikkakun-nilta
. •>— Yleisömenestys
myöskin hyvä
Viime lauantaina ja sunnuntaina
suoritettiin Timminsissä Canadan
suomalaisen TUL:n seurojen väliset
painikilpailut, joihin osallistui huo­mattava
joukko liittomme parhaita
jiiskanvääntäjiä, ollen osanottajia
Torontosta, Sudburysta, Sault Ste.
Mariesta, South Porcupinesta, Con-naught
Sta., Levack Minelta ja toi­meenpanevasta
seurasta. .Kaikkiaan
oli osanottajia 15. Palkinnot ja­kaantuivat
seuraavasti:
Alle 140 paunan sarja 1) J . Leh­telä
Sudburyn Kisa, 2) V. Hbhteri
Timminsin Ilo ja 3) A. Laamanen
Porcupinen Viesti.
Alle 155 paunan sarja: 1) A .
Bask Timminsiki Ho, 2) Tammi­laakso
samoin Ilosta. Sarjan kol­mas
osanottaja Valenius keskeytti.
Alle 170 paunan sarja: 1) A.
Alakoski Toronton Yritys, 2) Rei­nikka
Timminsin Ho ja 3) R. Valli
Levackin Kisatoverit.
Yli 170 JEiaunan sarja: 1) R. Es­kola
Timminsin Ho, 2) U. Kataja
Sault Ste. Marien Vesa j a , 3) V.
Koski Timminsin Dol
Kunniapalkinnon kilpailujen par­haana
painijana sai palkintolauta­kunnan;
harkinnan perusteella Ala­koski.
— Läheinpi ; selostus kilpai-luista
tu onnempana.
Tämä on suurimpia näytelmiä miö
on koskaan tällä näyttämöltä eätet-ty,
sillä kappaleessa on y l i neljä-k:
nnmentä henkilöä- Ja JäXä_ näy­telmää
on esittäneet näyttämökurs-,
silaiset Yhdysvaltain puolella tänä.
talvena. Seuratkaa siis selostuksia
j kappaleesta. Tikettiä myydään tä^
hän näytelmään kartan mukaan ja
niitä saa ostaa ensi sunnuntaista a l ­kaen.
Kappale esitetään maaliskuun
17 pnä' ja ori se varmasti parhaim­pia
yhteidcunnallisista näytelmistä-
Pitäkääpä mielessä. — H—rL
VÄHÄSEN MYÖSKIN NÄYT­TELIJÖILLE
V
Edellä jo on varteen ottamista.
Mutta vielä lisäksi yhdestä kysy­myksestä,
, joka on poikkeuksetta
kaikilla näyttämöillä yleisenä i l
maan heidät Puheenjohtaja kehoftti
kaikkia nuorisoliittolaisia ottamaan
osaa puolueen hiaalilla .pidettäviin
puhujain oppikursseihin. Sanoi, että
ön välttämätöntä meille kaikille ke­hittää
itseämme, että kykenemme
jokainen pitämään edes. pienempiä
puheita. Vanheiapain olisi hyvä ot­taa
huonuoon tämä nuorten poikain-sa
ja tyttöjensä kohtalo jä seurata
kuinka he aikansa viettävät. Että
kuinka tärkeää-ölisi jo'nuoresta r u ­veta
kehittämään iSseaän ettei kaik­kea
nuoruuden aikaansa viettäisi
NÄYTÄÄTÖTILAISUUS
Lauantaina /10 päivänä esitetään
Pirtillä unkarilainen kansannäytel­mä.
Näytelmä on yksi kauniimpia
unkarilaisia näytelmiä, joten pitem­pi
selostus on tarpeeton, näytelmä
puhuu itse puolestaan. Henkilöluet­telo
maksetussa ilmoituksessa, Lip­puja
ennakolta myytävänä saunal­la,
vastapäätä haalia, L. KyyniDä,
osuusleipomossa ja haaliUa.
NÄYTELMÄSEURAN
TOIMINNASTA
Viime tiistaiaa näytelmäseuran
kokouksessa keskusteltiin jonkinlai
sista opiskelu-illoista^ sillä meillä
kuten muuallakin harjoitusillat ra­joittuu
vain roolin lukemiseen. Ka:
kiila on kiire saada osansa sanottua,
joten pääsisi pikemmin pois. Asia
jätettiin seuraavaan kokoukseen, jo­ka
pidetään 13 päivänä. Samassa
kokouksessa jaetaan näyttelijöille,
jotka ovat näytelmäseuran jäseniä
vapaaliput. Pairiakaapa, mieleenne
saapua kokoukseen, eikä aina vain
katsella syrjästä toimintaa. Uudet
jäsenet tervetulleita.
Yleisölle päätettiin tiedottaa.-huo
mautus, ettei ennakkolippuja Oteta'
enää poikatalolle myytäväksi. • S; J .
osaston -liput tuottavat 'liikaa työt!,
isännälle.
Harjoituksen alle otettiin "Kaksi
vaakunaa"-nim.inen . huvinäytelmä
Lähemmin tuonnempana. - -
"KUMMIPOIKA"
yiime- lauantaina^ .'maaliskaun 3
pnä, esitti näyttämö tuon h a ^ h -
kurisen huvinäytelmän /'Kuinmipoi-ka"
3»sa näytöksessä. Vaan huo^
non ilman takia ei ollut väkeä niin
paljon kuin ^muuUoiri ^ enoresityksis-sä.-
Kappale esitetään^toiseQ j a vii­meisen
; kerran ensi sunnuntaina,
maalisk. 10 pnä, all^eh klo 8.00.
Täyttäkää siis haali viimeistä tilaa
myöten, niin saatte taas naaraa tar­peeksenne
pitkästä aikaa. Tikettiä
saatavana etukäteen entisistä pai­koista
-ja on niiden hinta 35c. Kap­pale
loppuu klo 11, joten pääsette
ajoissa kotiin.
• Näyttämö harjoittelee tulisella kii-tnlla
tuo itseral^uderi .timne, joka
on kaikissa pyrkimyksissäinme pahin
vihollinen; Mutta siitäkin me pää­semme
asiallisen j a opettavan arvosi
rediä **Houkkio"-mmista näytelmää, [telun avulla.
YLEISÖLLE
Täällä, niinkuin muuallakin, kuui.
lee arvosteltavan näjrttelijoitä, vaik­ka
ei tosin olla mitään, ammatti-tekijöitä.
• Mutta hyvin • harvoin ar­vostellaan
arvoisaa yleisöä ja vielä
vähemmin näytelmän, kirjailijoita
Mutta otampa kuitenkin vapauden
sanoa muutaman sanan, sillä olen
ollut siinä käsityksessä, ettei tässä
maassa yleisö jaksa seurata mitään
vaikeasti sulavia näytelmiä, vaan ai­noastaan
sanokaamme sellaista himp-hamppu^,
joka meidän päivinämme
pitäisi rajoittaa hyvin pieneen. No
niin, lauantaina 25 päivänä esitet­tiin
näyttämöltä näjrtelmä "Isä
Esitystä seuraamaan oli saapunu
haalin täydeltä yleisöä, joka seu­rasi
esitystä, sanoisinko, kiitettäväs­ti,'
joten tässä suhteessa huomaan
erehtyneeni. Siis tunnustus lauari-tai-
lllasta yleisölle. Mitä tulee itse
näytelmän esitykseen, en kajoa sii­hen,
jätän sen yleisön arvostelta­vaksi.
Mutta tässä yhteydessä voin
maioita muutamia seikkoja yleisölle
ennenkuin lähtevät arvostelemaan
esityksiä ja näyttelijöitä, jotka ovat
vain tavallisia kuolevaisia. Ennep
kaikkea ei mitkään henkilötuttavuu-det
saa tulla kysymykseen, vaan se
onko näsrttelijä tulkinnut kirjailijan
luoman kuvan. Tämän suorittaessa
tehtäväänsä, tarkattava onko esit­täjä
löytänyt avaimen osaansa, joka
ei kyllä ole varsin helppoa yleisöl­lekään,
ja sattuu monasti jäämään
näyttelijältäkin huomioon ottamat­ta,
vaikka hän sitä muutaman vii­kon
tarkastelee. Tämä vain siksi,
ettei yleisö heti ensinäkemältä vo i
mennä sanomaan, oliko oikein vai
väärin tulkittu. Sekin tahtoo olla
paha vika ihmisissä, että' ensinnä
näkee huonot puolet ja harvoin hy­viä
puolia. Sempä vuoksi olisi hyvä
katsoa näytelmiä useampaan ker­taan..
Tärkein luullakseni' puhenäyttä"-
möllä ori sanonta (en katso tar­peelliseksi
käyttää sanaa lausunta).
Juuri sillä tuodaan tai pitäisi tuoda
esille kirjailijan ajatukset. Siis
asiain erittelystä riippuu, : mitenkä
osa tulkitaan. Jos esitys on vain
suoraa lukemista tai jonkinlaista ta­komista
ja veisaamista, jää tulkinta
yleisölle arvaamisen varaan. Sa­maan
yhteyteen sisältyy ajatus ja
liikuritb. Ajatusta seuraa sanorita
ja sanontaa liikunto. . Nykypäivinä
näyttämöllä ei ole luvallista lukkeet,
joilla ei>ole ajatuksen kanssa mää­rättyä
tarkoitusta^ Siis ajatus ( i l ­meet),
sanonta ja liikkeet. Men-näämpä
''vain jokapäiväiseen elä­mään,
niin aina me sentään ensinnä
ajattelemme, harvoin me teemme'lii­kettä
ennenkuin olemme sen aja­telleet.
Ja jos niinkin käy, niin sil­loin
me joka tapauksessa teemme
jonkun tyhmyyden. Näitä seikkoja
silmällä pitäen on otettava arvos­telu
esittäjistä, sillä kokemus on
ösofttanut^ että alkavan nä3rttelijän
kehittjmmmahdoUisaudet liiallisella
ylistelyllä on tufcahutettu alkuunsa;
Meissä kaikissa on sellaista kun-niantimtoa.
Jos vhalutaan riveistäm-tae
kunnollisia näyttelijöitä, on tä­mäkin
seikka otettava huomioon, sil­lä
ibnan ylistelyjäkin tahtoo meihin
iniönä, nimittäin roolin pituus. Ta­vallisesti
näytelmässä on vain joku
osa pitempi, muut lyhyitä, mutta silti
ovat osallisia kokonaisuuteen. Nä­mä
lyhyet osat ovat sellaisia, jotka
eivät tahdo kelvata kenellekään,
vaikka niissä on kaikissa oma viehä­tyksensä,
josta voi tehdä hyväI^^ vie-"turhuuteen, josta ei ole itselleen ei-läpä
monasti paremman tyypin kuin kä myöskään työ^pnliikkeellö hyö-mitä
ön saanut irti pääosan esittä- tyä. Koettakaa vanhemmat neuvoa
jä. Alusta meidän on lähdettävä,' nuorianne nuoruuden iässä pääse-olemmepa
vaikka millä ammattiala!-. mään oikealle tielle. Ettei sitten
la tflh»»"^ ja ennen kaikkea näyt- ^ ,j •
tämöllä, jossa joutuu yleisön sil­mien
eteen, kirkkaaseen ramppiva-loon.
Tämä-sellaisaie, jotka halua­vat
kehittyä monipuoliseksi, eivät­kä
tyydy näyttelemään vain yhtä
rakastelijaa, joka muutoin on kai­kista
helpoin osa esittää. -Nimittäin
jos luoja on suonut kokolailla sie­vän
ulkokuoren ja- miellyttävän ää­nen,
tavallisesti hän on aina - sama,
johonka yleisö pian' väsyy...- Jat­kan
tästä toisella kertaa.
L. Hjorth.
CANADAN TYÖVÄENPUOLUEEN
B. C. PIIRIN EDUSTAJA­KOKOUS
Kokous pidettiin Vancouverissa
25 ja 26 p. helmik. Holden Build-ingissä.
,
Edustettuna kokouksessa oli 44
järjestöä, joita edust^ j53 edustajaa.
Tyydyn ainoastaan ' "hiainitsemaan
muutamia esillä olleita asioita: Ko­kous
päätti ehdottaa lainlaatijakun-vasta
tarvitsisi ^heille selvittää kun
on saanut monasti liiankin raskas­ta
omakohtaista kokemusta. Tämän
kapitalistinen järjestelmä kun niin
a u l i i t jakelee onnettomuuksia työ- ,
Iäisille.
JO NÄHTIIN SEKIN OPERETTI
, Kyllähän sitä vartuttiinkin kaksi
kolme kuukautta. Niinhän ne asian-ttmtijat
sanoivat - esitystä, että se
osoittaa että se on harjoiteltu. Ja
tykkäsivät näyttelijämmie siinä on­nistuneen
ai'\^n erinomaisesti. Kyl­lä
kai siinä näyttelijämme olivat
saaneet hikoilla ja toisenkin kerran
kokoontua harjoitteluun. Kun ot­taa
huomioon, että vaikka sitä mo^
nasti me työläisetkin osaamme lau­laa
noin omiin uimiimme,' mutta
kun tulee aivan prikulleen lauletta­vaksi
nuotilleen säestyk^n mukaan,
niin vaikeuksia siinä on. Muistan
kun Airolan Ville säesti minulle
kun minäkin srritin laulaa,, niin aina
tuontuosta se kääntyi katsomaan ja
sanoi "Joo, onhan sinulla, että kun
minä aina unohdan että sinulla on .
korvat". Tunnustus täytyy antaa
tov. Blomille näyttämölle asettami­sesta.
Yleisöä' mainittu näytös sai
"kokonaisen joukon", ettieipä kos­nallei
että äitien eläkelakiin vuo­kaan
tähän aikaan vuodesta ole sii-delta
1920 tehdään seuraavat muu- nä määrin ollut, kun ottaa huomioon
tokset: Luku 2 osa D, missä sano­taan,
että äidin on täytynyt olla
leskenä tai hyljättynä puolisostaan
vähintään kaksi vuotta, ennenkun
hän saa avustusta. Niin ehdotetaan
lyhennettäväksi täriiä äika yhdeksi
vuodeksi. Luku 4, jossa sanotaan
että äidin täytyy olla Canadan ala^
mainen, ehdotetaan muutettavaksi
että heti kun hän panee hakemuk­sen
Canadan kansalaiseksi, on hän
oikeutettu saamaan avustuksen. Sa-masäa
luvussa sanotaan, että äidin
on täytynyt asua B. C:ssa vähintään
kahdeksantoista kuukautta ennen­kun
saa avustusta, ehdotetaan muu-tettavalcsi
kuudeksi kuukaudeksi.
Avustusmääräraha vaaditaan koroi-tettavaksi
40—50 doll. kuussa äitiä
ja lasta kohden ja 5—10 doll. jo­kaista
seuraavaa lasta kohden. Ny­kyisellään
B. C. ,'tapaturmalaki ta­paturmaisen
kuoleman sattuessa, jos
ei työläisellä ole ollut vaimoa eikä
lapsia, eikä ole ollut vanhempiensa
elättäjä, ei myönnä mitään korvaus­ta.
Edellä mainittu pykälä vaadi­taan
muutettavaksi, • että kuolleen
varihemmat ovat oikeutettu saamaan
avustusta 20 doll. kuukaudessa elin-iäkseen,
huolimatta siitä ovatko he
olleet vanhempainsa elättäjiä tai ei
Koska on ilmennyt - nyt työttömyy­den
vallitessa,--».että Vancouverin
kaupungin hätäaputöissä on makset­tu
ainoastaan 1 doll. yksinäisille
miehille ja perheellisille 2 doll. palk­kaa
ja näiden työläisten on ollut
pakko tehdä sama määrä työtä kuin
kaupungin varsinaisten -työläisten,
jotka saaVat $4.50 päivälle, niin
tuomitsee • kokous tällaisen menette­lyn
ja vaatii B. C:n hallituksen s i ­sällyttämään
kaikenlaisten hätäapu­töiden
alimman palkan lainmukai­sesti.
.:
Jäsenmäärä on lisääntynyt huo­mattavasti
vuoden aikana. 1926
vuoden lopussa kuului puolueeseen
33 järjestöä 3,858 jäsenmäärällä.
1927 lopussa 44 järjestöä jäsenmää­rä
ollen 5.099. Lisäys vuoden a i ­kana
1,241 jäsentä. Virkailijoiksi
valittiin puheenjohtajaksi W. B.
Bartlett, kirjurirahastonh; J . Steven-sön,
varalle Wood, Bades, Lafeauxs.
Varapuheenjohtajaksi Vanc-saarelta
E. Palo ja M. Clenday.
Canadan kommunistipuolueen jä­seniä
oli kokouksessa parisenksm-mentä,
vaikka virallisia edustajia
oli 9, toiset edustajat ollen amma­tillisten
järjestöjeid ja puolueen
osastojen edustajia. Mieliala kom­munisteja
kohtaan oli Suotuisa ja
antoi kokous tunnustuksen että kom­munistit
ovat tehneet enimmän työ­tä
työväenliikkeen eteenpäin riemi-seksi
kuin mikään muu järjestö joka
kuuluu Työväenpuolueeseen.
NUORISON TOIMINTA
Nuorisoliittolaiset panivat toimeen
Itamat täällä suomalaisella haalilla
25 p. helmik. Heillä oli näytös-^
kappale "Laundry". Yleisöäkin oli
runsaasti. Innostunut näytti olevan
nuoriso onnistuneen iltamansa joh­dosta.
Niinpä seuraavana päivänä
cokoontuivatkin kokäen aikaan ko­koukseen,
samassa paikassa. Uusia
.äseniä yhtyi oikein -useampia, toi­set
ollen entisiä nuorisoliiton jä­seniä,*
mutta jääneet pois kun toi­minta
kai oli laimeaa. Mutta nyt
»eitä on niin - paljon ja sellaista
öukkoa, ettei sitä mikään enään
amaannuta, sellaisen käsityksen
sain seuratessani heidän kokous­taan
kun siellä heidän organisee-raajansa
Toivo Väkevä ohjaili ja
yhdessä suannittelivat toimintamuo­toja
j a tehtäviä kmkille. Sanoivat
sen olevan parhaan keinon pitämään
nuorisoliittolaiset mukana, - samoui
kuin tehtävänsä tasollekin saattu­etta
ihmiset ovat kaikessa maail­massa.
Dian ohjelmassa 'oli vielä
tov. Väreeltä omatekoiset rukoukset
ja kupletit ja hyvin niissä fittasi-vat
säkeet toisiinsa. Ja niin sopivan
mukavasti sitten vielä asiat tuli tul­kattua.
Ja kyllä sen yleisö myös
näytti käsittävän, ettei se ole minua
ainoastaan. \.
NEUVOSTO-VENÄJÄN KUUME
Se on alkanut ilmetä täällä, ja
se aiheuttaa meiltä paikan
avonaiseksi julistairiisen, ^. sillä
se on meidän näyttäinöillämriie tär­kein
orgaani, siköi oleriimekin huo-lehtuneita.
Tärkeyttä todistaa se­kin
kun näytelmäseuran joht. Pää­talo
tuli Port Arthuriin toisen mie­hen
kanssa,-niin kysymykseeni, että,
kuka tuo töineri öri, sarioivat, että" se "
on kuiskaaja. Toi kuiskaajan tulles­saan.
— Joo, niin se on! J a sitten
kun meillä on sellainen kuiskaaja,
että sitä ei ole toisessa paikassa ,
tällä mantereella. , Uskallan lyötä
veikkaakin siihen. Muussa emme ha­lua
ollakaan edellä teistä, mutta an­takaa
siinä kunnia kelien se kuuluu.
Ja nyt sen kuulette, että meidän
kuiskaaja Emir Ihaksi se on kui&r.
kannut seitsemän-,, kahdeksantoista
vuotta ja voipa sanoa, aivan kaikki
kappaleet mitä täällä on näytelty
mainittuna aikana. Jos hän olisi
ottanut maksun, niinkuin- usealla
näyttämöllämme makäetaan kuiskaa­jalle
päri doll. illasta, niin ne koppi-illat
tekisivät hänelle maiaion stpe-kin.
Mutfei hän siUpin siellä olisi
ollutkaan, jos hänen olisi siitä pitä­nyt
maksu ottaa. Niin, sanoin alus­sa,
että se on kuumetta ja eiköhän
se nyt sitä ainakin qle, sillä kun
on toisenkin kerran iinne menossa.
Etteivät usko enSimmäiseeri kertaan.
Se on ali righti •
PUHUJAA KUULEMAAN
Kommunistipuolueen puhujat pu­huvat
aina lauantai-iltasin kadulla
ala-kaupungilla kello kuusi.
ILMOITUKSESTA
Ön sitä nyt vissiin jo nähty kai­kenlaista
ilmoittamista, mutta tämä
on kaikille teille, lukijat, uutuus.
Sillä täällä ori jotkut aikoneet pitää
jotakin ja myös ovat vieheet, sellai­sia
suuria Saksan värisiä ilmoituk­sia,
jollaiseksi lahtarit silloin Suo­men
alkoivat maalata kun ne Vilfen
poikaa vartuillivat. Näitä tällaisia
laittelivat työläisten paikkojen sei-nille^
Sillä ovathan täällä kaikki
pisnesmiehet tai paikat sellaisten
henkilöideri omistamia, jotka ovat
elämänsä tehne^ metsissä työtä
taikka sitten muualla. Ilmoitukset
olivat putoilleet pois seiniltä, Nä-mäkös
olivat ihmetelleet; että kun
kommuriistieri Umoitukset pysyvät.
Paakarit olikin huomauttaneet noin
vaatimattomaan kys3nnykseen, "että *
ne naulaavat ne takseilla Idiäni,
jotavastoin te ehkä käytätte neulo­ja".
Tuollaisessa tapauksessa' olisi
paras ehkä ottaa sen vanhan miehen
neuvo, joka neuvoo poikaansa, kun
poika olisi halunnut, että viinakaup­paa
pitää vähän iiriioittaman,.että
kyllä viina: itsensä ilmoittaa. ' -
NAISOSASTON ILTAMISSA • *
oli Jiyrkkilehti j a sfinä oli muuan
mieleen jääpä kirjoitus paikkakun­nan
uutisissa. Otan sen tähän ot­sikolla
"Saavuttiksistamme": "Van­couverin
järjestyneet työläiset- ovat
keränneet Coloradon lakkolaisten
avustamiseksi y l i kolmesataa doll.
Puolueettomien saavutuksia: ; p u o -
ueettomat oVat tehneet valkoisista
puolueettomia e i ^ s i i i B ' n o k k a kati-an.
ole turissutkaan." 1