Vapaus, May 17, 1951

              Sm.
;Slvu2 Torstaina, toukokuun 17 p. — Thursday, May 17,1951
1
H
ayg«a of JPlnnifih Canadlana. £s-tabttsbed-
Kov, 6, 1917. Autborized
as< eecoiul .class naii by the Post
Office: Dcsnrtment^^ Ottawa. Put>>
Ibbed ' tbrlee iveekly: Toesdays.
nnmdays and Satuidays tqr Vapaus
PnUldUag Compasty Ltd.. at 100-102
Ebn 8t.: W.; fiudbuiy, Ont^ Canada.
Telepbones: BosIneaB Office 4-4281.
EOUorial, Office 4-«a65, MMager
E. SuksL Edltor W^ EUtmd, UaiUog
addrm Box 69; Budbory. Ontario.
Adrertising rates apon appUeatlon.
Itamlatlon free of chaage.
TELAUöUlNNAT:
Canadassa: 2 vk. 7J00 6 kk, 3.95
3 kk. 2^
YbdysvaUolsäa: 1 vk. 8i)0 6 kk. C80
Suomessa: 1 vk. 8.S0 6 kk. 4.75
l^otam iasten ja imeväMen suusta
Kieltää ei voida, etteikö Toronton Vapaa Sana ole kiivaillut itol-
««^mandeo. maailmansodan aloittamisen puolesta. 'Kieltää ei voida liioin
4 sita&ään. e M ^ ö kirjoitukset olisi kitkatta läpäisseet epä-amerik-
. kaliusen^komiteaii «oitaj^titarkistusta, sillä onhan Vapaa Sana an-
{ ;:j tanut pa^tjlua kaikille kaöÄiimmille aatteille, joiden säilyminen ja edis-
^ h'^ siiheD^'että sota aloitetaan, eikä mikään voi sitä estää. Tässä mie-
/ > j-; lessä tämä "entisten" työväenmiesten toimittama lehti on ylistänyt
'... Wall Streetin hyökkäävää imperialismia ja pauhannut isoisten kuole
&1
;V Idänkauppiaiden nuotin mukaan "kommunistien'' muka aiheuttamaa
m
Ui
t
>•
byökkäysvaaraa" vastaan.
'Mutta totuus on itsepäinen, kuten sanotaan. Ja totuus on tässä
("ijuiassa se^ että ihmiskunta voi sodan välttää, jos se «vain ottaa rauhan
I^l^ian.omiin käsiinsä ja seisoo horjumatta sodanvalmistajia ja kuole-
-llhankauppiatta,vastaan. Tosiasiassa rauhanliike on kasvanut jo se1-<
'•^isBksi voimaksi, että Wall Streetin rahamiehetkin joutuvat, nyt
f"iilyÖntamään, että he joutuvat ehkä käymään sotansa yksinään ja
ovat tämän vuoksi osoittaneet vissinlaista horjuntaa sotansa laajene-jni^
yrkimysten suhteen.
' Tämän on havainnut Toronton V^paa Sanakin, joka johtavassa
-artikkelissaan, pakinapahaisessaan, nostaa jo kätensä ylös tunnustaen,
;ä että ei kannata enää puhua pötyä Venäjän "hyökkäyssuunnitelmista'',
sillä ei siitä sodasta taidakaan tuUa mitään kun rauhanpuolusto^^^
'^''Astustavat niin päättävästi. Toistaen useita kertoja saman valitte-jr4Bmsa,
iVapaa Sana kertoi viime tiistai
mlleen totuuden siitä; kuka todella sotaa haluaa ja "hämäilee" toisia,
lausuen mm. seuraavaa:
" . . . Ryssiä on kylläkin koetettu kaikella tavalla härnätä osallistu­maan
Korean sotaan avonaisesti, mutta näyttää siltä kuin siinä el on-
»«-»istuttaisi. ' . < < , ,
~^^^*Ja kyllähän sille itselleen terveellisempää onkin koettaa Jcisailla
iirheilijoittensa voimalla . . . Helsingin Stadiumilla kuin lähteä-Ko-l^
gan kukkuloille . , i Sanoimme tuolla edellä, että Venäjää yritetään
hämäillä aloittamaan maailmassa suurempi rytäkkä . ; . ~^ Nuo tuol-
'laiset puheet ovat meistä selvää ryssän härnäämistä, että se lähtisi
koettelemaan kepillä jäätä. Mutta kuten alussa sanoimme, ryssät
näyttävät käsitfäivän; että heitä houkutellaan pistämään tassunsa sem­moiseen
kiukkuun, mistä se ei irti enää lähtisi ja siksipä he ovatkin
Ij^fatyneet valmistelemaan Helsingin olympialaisiin osallistumista." :
'Kuten tJryU^täkin näkyy, tämä on Vapaa Sanan johtava artikkeli,
ja siiiiä-sanotaan asiallisesti, että oikeassa on Vapaus, äekä kaikki kom-
'«lUm^HtJa kaikki muut'rauhanpuolustajat, jotka ovat selittäneet, että
pääl-
:^^äli^^^ keinoja kaihtamatta sytyttää kolman-
- itett niaailmahsodan." - '
Intian nälänhätä ja politiiklcä
, ^iQtiassavvaUit^^ Brittiläinen suuren rahan
lehti^TAe Economist kirjoitti siitä äskettäin :/'.rämän vuoden nälkä'
; tilanne näyttää muodostuvan V. 1943 ollutta Bengalin tuhotilannetta
E?4)ahanmaksi, ellei se lähentele kauan muistettavaa vv. 18Q7rr-99 Jkau-
1iut||pin0tta''jolloin tihmisiä kuoli miljoonittain.
Tästä huolimatta Intia on hyljännyt Canadan viljalahjatarjouk-
11K i M i ^ ilmoittanut Yhdysvalloille, että se ottaisi sieltä viljaa mieluim-maksettavan
lainan perusteella kuin lahjana, johon
r sisältyy joitakin poliittisia ehtoja.
1 Toisella puolen -r—ja se tuntui täällä tekevän äärettömän kipeätä
• suuren rahan kontrolloimille lehdille — Intia .on kiitollisuudella vas-t
taanottanut Kiinan ja Neuvostoliiton viljalähetykset, sillä, kuten In-
: I Uan pääministeri Nehru on selittänyt. Kiina ja (Neuvostoliitto ovat lä-
I %ktaneet vehnää ja riisiä Intian nälkätilanteenhuojentamiseksi ilman
**-poliittisia.ehtoja.^
, ^i^^^^^ i^^^ yksityiskohtaisemmin. Pre-iiSdentU
Truman esitti kongressille viime HELMIKUUSSA» että
i Kongressi antaisi Intialle lahjaksi miljoonan.tonnia vehnää. Nyt on
'tottkokuu puolivälissä, eikä tästä asiasta ole tullut sen kummempaa.
^ J & ' tällä aikaa Intian miljoonat ovat nälkäkuoleman partaalla. Tosi-
}- asiassa Intian hallitus on ilmoittanut ettei se haluakaan "lahjaksi"
^iwhttää, koska Yhdysvaltain imperialistisena "ehtona'! oli m.m- se,
l'*ttä yhdysvaltalaiset tarkastavat jatkuvasti miten.tätä "lahjayehnää.'-
Intiassa jaetaan —r ja Intian täytyisi vielä maksaa yhdysvaltalaisten
"tarkkailijain" kulut; kuten eräät senaattorit ovat selittäneet.
Canadan osuus ei tässä ole paljoa parempi. Kuten muistetaan,
Canadan hallitus tarjosi ns. Colompo-suunnitelman puitteissa Intialle
ijn5?S,000,000.arvosta huonompilaatuista vehnää lahjaksi — mutta i l -
i^ineisesti tähänkin " l u j a a n " sisältyi sellaisia "ehtoja", että Intian hal-
*j litus oli?pakoitettu kohteliaasti ilmoittamaan, että Intian kansa odot-
*| taa kunnes Canadasta saadaan hyvälaatuista vehnää. CMeillä ei ole
•« tietoa äitä, minkälaisesta vehnästä oli tässä yhteydessä kysymys,
i! (Mutta kaikesta huolimatta uskallamme otaksua, »että Canadan halli-
«I tus ei olisi nälkätilanteessa voinut tarjota lahjaksikaan niin huonoa
vehnää, ettei se hätätilanteessa kelpaa syötäväksi. Jokatapauksessa
%^'|e olisi kelvannut eläinrehuksi, mikä olisi tuottanut maitoa ja lihaa ja
T'j^ten osaltaan helpoittanut nälkätilannetta. Mutta kun Intian,halli-
- tus kieltäytyi vastaanottamasta tätä "lahjatarjousta" niin näyttää
siltä, että meidänkin maamme "lahjaan" sisältyi sellaisia poliittisia eh­toja,
joita Intia ei voinut hyväksyä.
Toisella puolen Intian pääministeri Nehru ilmoitti valtavien suo-
«fl^irasoitusten raikuessa, eUä Neuvostoliitosta on jo tulossa vehnää, ja
Jl^tä f ^ i ^ antaa Intialle huokealla kä^elshinnalla
rusiä. ; , ^
I<Äten'muistietaan, Kiinan Kansantasavalta tarjos
;3;;ten miljoona tonnia viij^ Intian nälkätilanteen huojentamiseksi. Ja
Intian viranomaiset korostavat erikoisesti sitä, että niiden "pahojen"
>^lEomniunbtien johdolla hallittava Kiina ei ole. pannut. mitään poliit-
" ,'t£s^ Niinpä intialainen ei-kommunistinen
. nlehti A^eu; Pawn (Uusi Pätyähkoittb) sanoi Kiinan 'Kansantasavallan
, tarjouksen osoittayan "kuka on todella kiintynyt Intian kansan hyvin-
^*''&bintim''v Sisar-I>ominionina tämä on melko katkera kalkkiryyppy
Canadalle.
K myös erääseen toiseenkin seik-
/ 4; kaan. .Kiina on myös maa, missä on miltei joka vuosi vallinnut nälkä­tilanne..
Tosiasiassa Yhdysvaltain ja Canadan saiHMnalehdet olivat
ryiime syksynä täynnä katihunjuttua siitä miten miljoonia kiinalaisia
•fuiuhkaa nyt nälkäkuolema. «Mutta nyt osoittautuukin, että kommunis-.
m ihurden raatiisten puolueiden johdolla toimeenpantu
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
B£rs. Ida MJJUnir. Sault Ste. BAarie.
tayttM toukokuun 17 pnä 68 vuotta.
Jostlfn» Bitarf, Iccketbysta, täyt­tää
huomenna toukoGcuun 18 päivänä
70 vuotta.
Yhdjmme oxmittelulhin!
IMitä muut sanovat
HELV^miNKt» HITLERIN ^
HAVTABISTI PALAUTETAAN?
. . . Mamierxielm-museon nähtä-
.vyyislln kuuluvat mm.marsalkan
kunniamerkit. Joita marsalkalla oli
kuutisenkymmentä. Tähän mennessä
niistä on palautettu Tanakan Ele­fantin-
ritarikunnan Jä; 'Ruotsin Sera-fimer-
ritarikunnan kunniamerkit, jot­ka
ovat numeroidut Ja kuuluvat asian­omaisen
maan kuninkaalle ... ^r- Suo­mi-
Seuran uutLstieto.
• • •
"BATKAISU"
.Näyttää siltä, että kun UAW:n
edustajat olivat keskustelemassa irnl-
Utuksen ministerien kanssa,' niin yksi
seikka n^nisi muiden yläpuolella; Tä­mä
oli C . D , H o w e n vastaus, kun
häneltä tiedusteltiin Fordilta tuotan­non
vähentämisen vuoksi vähenne­tyn
5,000 ^ölälsen kohtaloa:
''Jos Ellanne on todella niin paha.
niin ehkä meidän tulee lähettää sin­ne
enemmän värväysupseereita!"
Autotyöläiset aprikoivat; että onko
tämä ainoa ratkaisu, minkä hallitus
voi esittää vakavan työttömyyden
uhatessa Canadan työläisiä , . t J E
News,
• * •
NEUVO BOTUKnilKGILIJOILLE
Keskikoulun; oppilaiden clubihuo-neustolla
kuulin sanottavan: " I t a ­lialaisista,
espanUalaisista, 'juutalai­sista;
' portugalilaisista ja heidän kal­taisistaan
ei tule hyviä Amerikan
kansalaisia siksi kun he ovat niin
klaanilaisia (tarkoittaa omassa kan-sallisuuspilrissään
pysyviä ihmisiä.)
MacArtftur-seremoniaff ovat
suurta kansan hämäätMistä
Toukokuun 7 pnä kirjoitti New Yor­kin
Daily WorkeT toimitu^palstaUaan:
"Sitten jälkeen Aaron Burrlnpälvien,
mahdollisesti, ei tämä maa ole näh­nyt
sellaista poliittista hullutusta, C"
jJäloogillista Ja »uuriäänistä ? kau-niaan
ilman puhaltamista kuin ; nyt
hyljätyn Japanin keisarin, kenraali
MaoArthurin asiassa. vToinpn'lau­sunto
siinä lyö aina toista korvalle."
• Daily Worker:n,artikkelissa samalla
huomautetaan, kuinka kaikki joutu­vat
myöntämään, ettei kukium ole
nähnyt neuvostoliittolaisia Koreassa,
mutta silti Trumanin hallitus - väit­tää
Icuinka "Neuvostoliitto on hyök-
MacArthur painoi peidcalollaan "vas-tustajainsa"
akilleen kantapäähän
kysyessään: "Mikä on teidän suun­nitelmanne
verenvuodatuksen Jopet-tamiselcsl?
Hf eivät tietenkään kykene vasr
taaipaarv tähän yhtään' paremmin
kuin MäcArthur itsekään, ei senaat­torit
eikä koko kongressin hallitseva
ryhmäkunta, koska he eivät halua­kaan
lopettaa Korean verilöylyä.
arvostelu miiikäMacArthur^ on
koh^tamit hallitusta vastaan ku­vastaa
-liänen oman Korean valtaa-mlsiiiunnitelmansa
kriisiä. Samalla
se kuitenkin paljastaa MxAo liallituk-.
kääjä'. Se asolttaa. että Trumanm sen strategian epäonnistumista nous-hallitus
jättää korealaiset kokonaan j ta maailman herruuteen fJcommunis-huomioonottamatta.
' min! vastustamlsv-tunmiksen avulla.
Samalla kun tässä joiurellamelul- MacArthurin hysteeriset lausunnot
He eivät koskaan sulaudu." Minun teki
mieleni sekaantua asiaan Ja esittää
Joitain kysymyksiä, kuten: Sulaudu?
Kenen kanssa? Alkuperäisen anglo-saiksilalsen
siirtolaisväestön, ensim­mäisten
amerikkalaisten kanssa? M i ­tä,
hehän ovat tavallista vuoristo-rahvasta,
puimkaatajla Ja takaliston
vuokraviljelijöitä. He ovat melko
paljon yhdessä; sitäpaitsi kukaan ei
näy. haluavan sulautua heidän kans­saan.
Sulautuminen .vaatii sukupol­vien
ajan Ja se tulee itsestään. Sen
pakolttamlnenaihöiittaa valnpulmla.
Siihen mennessä minä 'neuvoisin
katlcScla rotuklihkoUijolta, Jotka su­revat
toisten kansallisuuksien klaani-maisuutta,
että he sulautuishrat i h ­miskuntaan.
Se voisi vahingoittaa
hetkellisesti ihmiskuntaa/mutta heille
itselleen Ite - tekisi hyvää, — E. Hal-deman-
Julius, The American Free-man.
Canadan vanhimman
yhtiön nettovoitto
IVInnipeff. — Vuonna 1670 perustet­tu
Hud5on's Bay Company ilmoittaa
tammikuun loppuun päättyneeltä tili­vuodelta
jääneen puhtaaksi voitoksi
kaupankäynnistä 952,228 puntaa eli
noin 2,850,000 dollaria: 2k£aakaupois.
ta sanotaan Jääneen puhtaaksi voitok­si
189,485 puntaa eli 568,000 dollaria.
Yhtiö Jakoi osakkailleen voitto-osin­koa
12 prosenttia kaupankäynnistä ja
viisi prosenttia maiden myynnistä,
joista ei tarvitse maksaa tuloveroa
koska kysymyksessä on pääoman
myynti.
Ja; pidettävässä kuulustelaseremoni-assa
sjmotaan, että Neuvostoliitto on
puolustusa'.erna.'^/ia Koreas.sa huude­taan
jpto!.y;?sa!aJ.sunnosa, että el­lemme
lyö vihoHIta Koreassa ;niin
olemme "tuomittuja" kohtaamaan
Oregonia, Californiaa tai Washing-tonia
vastaan tehdyn hyökkäyk-sen!
, Tällaisen hyökkäyksen ehkäisemi­seksi
vakuutetaan sitten olevan vält­tämätöntä
säilyttää hyökkäysasemat
Tyynellämerellä ja uudelleen aseistaa
Japani, joka Pearl Harborlssa yritti
leikata Yhdysvaltain kurkut poikki.
Hullu sekamelska ja lausuntojen
ristiriitaisuus Jatkuu samaan tapaan
loppumattomiin. - ^ ^
Tämä ,virasta potkitun epäonnis­tuneen
kenraalin nimen' Ja persoo­nan
ympärille muodostettu ihmisiä
hämään tarkoitettujen laasuntojen
sekamelska ei ole suinkaan; rajoittu­nut
Yhdysvaltoihin, vaan on sitä kai­kin
keinoin laajennettu yhdysv<a-laLsten
käskijäin määräyksestä kaik­kiin
heidän peukalonsa alalsuudes.sa
oleviin kapitalistimaihin — Canada
mukaan luettuna.
. Mielenkiintoista ainakin suomalais­ten
kohdalta on se, että tämä hystee-teerinen
lausuntojen sekameL^ on
saanut Trumanin ja MacArthurin so­tapolitiikan
uskollisen kannattbjan
torontolaisen Vapaa Sanan siinä mää­rin
hämääntymään, että se touko­kuun
15 pnä myöntää,.ettei Neuvos­toliittoa
ole saatu yhtymään sotaan
härnäämälläkään. Se tietenkin' on
amerikkalaisille sodanlietsojille' ja
heidän ystäville paha asia, sillä Eu­roopan
kansojen mukaanvetämiseksi
olisi saatava Jotenkin; edes likytrtä-mään
siltä.-; kuin NeuvostöUittorflMlsIi
hyökkääjä. Yksinään ei edes-^kaik-kein
kuumapäisimmätkään amerikka­laiset
äotakiihkoiiijat u-sko selviävän-,
sä sodasta Neuvastoliittoa ja Kiinaa
vastaan. • •• j <
-rx'-'y '•'
Kuka alkoi sodan? ,''
Daily Worker sanoo, että "Korean;
sota on vertaansa vailla oleva.'epä-;
onnistuma sotahistoria-ssamme. Mut-'
ta kuka aloitti sen?"
MacArthurin ja Trumanin välinen
-"väittely" on paljastanut Trumanin
hallitusohjelman luonteen, joka on
perustunut yhfelstoiminnan estämi­seen
Neuvostoliiton kanssa ja siirto­maiden
kansojen vapautuspyrkimys-ten
lyömiseen Aasiassa.
Daily "VVorker sanoo, että MacAr-bhur
ampui seulaksi Trumanin sota-näköalan,
esittämällä yhä vastaamat­toman
kysymyksen sodanhetsojakave-rilleen:
"Kuinka luulette pääsevänne
pois Koreasta?" '
Tietäen, että maailman ja myöskin
Yhaysvaltain ihmiset kiirehtivät- K o ­rean
onnettomuuden lopettamiseen,
• — - T — r - T ——
— joista on ^paljastuiuit - monta tor
tuuttaJiäneji' tahtomattaan oli
tarkoitettu pyyhkimään pola ei vain
hänen omat virheeiisä mutta "myös­kin
V hallituksen typerät"^ erdidykset
Koreaan tehdyn hyffickäyksen yhtey­dessä.
MacArthur on todennut, että Fen-tagon-
TTuman sotaa Koreassa ei volr
teta. Mutta MacArthur haluaa maan
nielaisevan ivieiä suuremman onnet­tomuuden,.
mika olisi sota Kiinaa
vastaan. Mutta sota Kiinaa vastaan
on vielä i&hemmin voitettavissa kuin
Korean sota!
Korean' epäonnistuminen 'kokonai­suudessaan
^yhdessä"suurien ihmls-menetysten
kanssa — on-kertakaik­kiaan
csoittanut, että n,k. "kommu­nismin
vastainen"'strategia ori" tuo­mittu
häviöön, koska se perustuu e-nemmiston
vapauteen ja hyvinvoin­tiin
tähtäävien pyrkimysten sotilaal­liseen
tukahduttamiseen.. Se ei ole
onnistunut Koreassa ja vielä vähem­min
tulee se'onnistumaan Euroopas-sa.
Kysymyf. ^ siis ole ollenkaan sitä,
että tuleeko sodan olla rajoitettu tai
rajoittamaton..
Kysymys jtidee asettaa: RatAalli-neti
yhtelstoinjinta sosi^tisten mai­den
Ja.Aa5Japt'ilmiisten
rikolimrai^murhasota niitä vas­taan,
tarkoituksella pakoittaa ne
omaksumaan WaU Streetin haluama
•^valkolneh' ' j ^ r r u u s ' ' ja Jättiläis-trustlen^^
t^vai&us''.'
Sen hämenhyksen ^a säcamelskan.
Jonka Mao4^t^ur-Jutun tkuulustelufr
ovat |)alJastane^^^
nyt Yhdy5vajf^la^tien/södanlletsojaln
suunnitelmien.' fepäionnlstimiisesta or­juuttaa
^lÄ^la^ kansoja'Ja vetää 1^
nen - kia^at'^^ Ja
tukijöik^; -piimisi Olia omiaan inf
no$tam»in'^loikkia rauhati ystäviä
entistä teho^aampaan toimintaan.;
Rauhan/yoimien päättävä toiminta
kaikkialla, yj|^d'^ssä Korean ja muiden
Aasian; kansöijen:. peräänantamatto­man
itsenäisyjfiien Ja vapauden puo­lesta
tapahtuman taistelun kanssa on
cUut syynä, siihen, että amerikkalais­ten
maailmanvalloittajain yritykset
ovat epäonnistuneet. Ja että sotaa ei
ole voitu 'laajentaa koko maailman
paloksi.Se o^ omiaan vakuuttavasti
Uitterin menefelmätkö
käytännössä sota-vankeihin
nähden
BfoAova. — Yhdysvaltoja, p i e ­tään
sUtä. että kiinalaisia sotavan­keja
käytetään koekaniineina bakteer
tiaseita kokeiltaessa. Kiinan Funai-hert
RisU on esittänyt kansainvälir
selle Punaiselle RlstUle virallisen va-r
lituksen.
Kiinan Punaisella Ristillä on käy­tettävänään
todisteita. Joiden mukaan
kiinalaisia sotavankeja on iiäytetty
tällaisin kokeisiin, joissa he ovat me­nettäneet
henkensä, kertoo Moskovan
radio asiasta. >KiinanPuiiaiiien Risti
Vaatii tällaisten rikosten lopettamista
Ja syyllisten asettamia syytteeseen,
Eisenhoiver oteltiin
vastaan lakoilla
Booiqa. — Ktm kenraali i!isenhower.
saapijd Udineen^ "IMestin läfaeUe.^
kastamaan Itelian Jouickojä. terveh­dittiin
häntä koko maakunnan laa--
juisilla' lakoilla.' äletalUtyöläls^ pyr
jsäyttiyät työt 1 14 tunniksi ja tekstii-lityöläiset
2 timnln ajaksi.
osoittamaan,, että kolmas maailman­sota
voidaan estää — ja se on estet­tävä
— Itaiiiojen hellittämättömällä
toiminnalla rauhan hyväksi,:
Allekirjoittamalla suurvaltojen rau­hansopimus
vaatimus, kelaamalla n i ­miä
tähän , vaatimukseen Ja puhu­malla
sen puolesta, voi Jokainen i h ­minen
käytännöllisesti osallistua rau­han
puolustukseen.
JÄTTÄKÄÄ KOREA
KOREAN KANSAUE!
Julistavat yhdysvaltalaiset kirjeessään^
jonka on allekirjoittanut 400 sotavankia
Pekingissä-Ilmestyvä '';EIPopoIa
Cinio" Julkaisi, hiljattain yU nel­jänsadan
yhdysvaltalaisen sota­vangin
allekirjoittaman kirjeen,
joka oli osoitettu Yhdysvaltain
kansalle ja sotilaille. Kirje bn
scijraavanlainen:
Me öleaune A^nerikan sotilailta Kov
reassa: Tässä sodasäiaimme* inUUi-tamia
ankaria opetuksia ja tahdom­me,
ilmoittaa kansalaisillemme' koti­massamme-
Ja teallä ..vielä sodassa
oleviUe tovereillemme,>mltä .aie noi­den
kokemustemme johdosta ajatte-lemme.
Mitä , varten meidät lähe­tettiin
tänne 5030 -meripeninkulman
etäisyyteen ^valtameren taakse taiste­lemaan
sodassa. Joka ei koske meitä
eikä omaisiamme?
Korea ei koskaan vahingoittanut
tai edes uhannut enempää meidän
kuin minkään muunkaan maan kan­saa.
Sanotaan, että se on vain po'-
liisltoimenpide. Mutta minkälainen?
Ja miten se tulee päättymään?'Olem­me
nähneet.sen hävityksen mitä um-pimähkäinen.^
kauhea pommitus on
aiheuttanut icfiupungeille ja kylille.
Olemme nähneet kansalaisia murhat;
tuina, kodittomia nälkäisiä naisia jä
lapsia tietä' laahustamassa, pakotet­tuina
jättämään vanhempiensa ko­din
ja niääiisa. Naimme taisteluto-vereidemme
Ikuolemanjään ja lumen
p^eittämlllä "taistelukentillä, -vailla
kunnolisia talvivarusteita ' j a ' tiilevaip
haudatuksi säädyttömästi miten sat­tuu,
' ' •
Meitä hävettää Yhdysvaltojen
osa tässä''folknttomassa sodassa.
Selväähän on, että se herättää v i ­haa
jä halveksumista, meitä vas­taan
Aasian kansoissa. TällalstOD
häpeätahrojen pois. pyyhkiminen
•. vie .vcos^a.•••••
Vuosia=vie myöskin niiden vaurioi­den
koitjaaminen mitä olemme vain
muutamien kuukausien • aikana ai-heuttaneet',''
'Me tunnemme kipeästi
yhteisen - vastuunalaisuutemme ai-heuttamilmme-'
kärsimyksiin. Suurille
trusteille sota merMtseek^^
toa . . . Miitta meille sotilaillese mer­kitsee
kurjuutta','yksinäisyyttä, ja vie­läpä
elämänkin menetystä. Koti­väelle
se merkitsee perheen säiiymis-tä,
raskaita veroja ja toimeentulon
vaikeutumista.
Erityistä vasteiunielisyyttä- tuimem-me
38. leveysasteen ylittämisessä ja
turhissa lupauksissa "kotiin pyhäin-mlestenpäiväksi''
ja sitten "jouluksi".
Hyvin ymanärrämme miksi Kiinan
kansa tuli naapureidensa korealaisten,
apuun. Kiinalaiset ovat suuri kansa;
He ovat aina olleet ystäviämme; Nyt
he taistelevat oikeuden -puolesta.
Melllälun on ollut oma kansalaisso­tamme
ja meitä suututtaisi jok'ainoa
väliin tunkeutuva maa. Meitä suu­tuttaa
se, että meitä käytetään tä­mänlaisiin
asioihin kuin tämä täällä.
Niiden väärien huäiujen Johdosta, joi­ta
on levitetty tovereldemme Kansan
Armeijan taholta muka saamasta
huonosta kohtelusta, meidän on sa­nottava
seuraavaa:
Vangiksi Jontumisestanune asti
niin korealaiset kuin kiinalaisetkin
ovat kohdelleet meitä parhaiten.
Saamme mitä - parhaan lääkintä-:
hoidon. Kohtein on samanlainen
meille kuha heillekin, le^aikklteh':
dään hyvinvoinniksemme.
ME VAADIMME:
A i . Viekää pois amerikkalaiset sekä
muiden .maiden joukot. ..Jättäkää,
Korea-Korean kansalle, ..Lopettakaa
tämä mieletön sota. Älkää vaatiko
enää-eneinpiä amerikkalaisten, .ko­realaisten
Ja, ..kiii^alaisten. .;heiikiä.
Pystyttäkäämme ' rauha maailmaan
jäUeen.
2. Sallikaa uudefii Kiinan saada sil­le
kuuluvan paikkansa Y K :asa. Mei­dän
maamme on tunnustettava uusi
Kiina. ^Se on siiuri kansa. Meidän
on ehdottomasti poistettava laivas­tomme
(7. eskaaderlmme) Kiinan ve­siltä.:
enempien. selkkausten välttä­miseksi,
3. Me vaadimme, että tuo on teh­tävä
viivytyksettä, ettei amerikkalaisr
ten 'henkiä enää uhrata. Lopetta­kaa
tämä tarlkoitukseton, verinen: so­ta.
Nyt me vaadimme rauhallista
ratkaisua.; Päästäkää meidät mi^ä
pikimmin palaamaan kotiimme.
r-STTÄ - *
EI AINA
Kesävieras: ^Vuotaako tiv,'
aina tällä tavalla?"
Parmari: " E i , ainoastaan
• • •
TOTTA SE Otl ,
Uskonnollisessa kokouksaa
nainen seisoi Ja vaikka häaa
tiin istumaan, niin hän vai
seisoi,
' Viimein nousi ylös eräs
rasmies Ja sanoi: j
^^Minusta tuntuu, että jos i
nen tietäisi, että häjoen _
kaksi isoa reikää; liiin hän ä
täisi niitä tällä t a v ^ . - °
Tällä oU haluttu vaikutta
istui a l ^ ^ . . ^
'"Nuori pappi "sanoi p u n ^ "
rasmiehelle:;, >
"Veljeni, kuinka te uskan^'
la tavalla valehdella?"
"Vai valetta", vastasi mies,:
nUssä'olisi kapta. suurta «ite
kuinka herran nimessä hän^
nut ne jalkaansa."
Tuberkuloosi
on vähentynyt
Canadassa
Toronto. — Canadan taistelu
kuloosia vastaan on tuottanut*'
teisiä tuloksia- V. 1950 aikana;"
taa Canadan Tuberk""-
slhteerl tri Q. J . Wherrat,
TuherkelUn ikuolleiden 1
laski 30.4:sta 100.000 asukasta
V. 1949 noin 27:n lOO.OOO
kohti V. 1950 aikana;
.Kun kamppailu tulierkulooä»'
taan alettiin niin oli käy
$30,000,000 Joka sumina satiih"
tion myöntämästä summasta ja
kerättiin vapaaehtoisella ieA
lä. Yli 2;500,000' henkilössä
tiin X-sädetaricastus eri puolilla
nadaa.
Tri .Wherret sanoi, että uusi
toriumi on avattu Corner
Newfoundlandissa,
Albertan «Aberhart Memorial
torluml Ftlmontonlssa avataan
van vuoden lopulla. Samoin
netaan uutta.^sanatoriumia Vr
verissä, • • ' ,
PÄIVÄN PAKINA
30,000 työväen
vappujuMassa
Belsinki. (p,W,) - Noin
^osallistui Helsingin yhtenä
; vappykulkueeseen, : Jossa
satoja punaisia lippuja ja
Kulkueen ohimarssi kesti
tunnin ja päättyi se Kaisa;
kentälle, minne kokoontui noin
ihmistä. Kansandemokraattien
menttlryhmän jäsen Sylvi-K ^
Kilpi ym. tunnetut; vases
"puhuivat JulUlvalle joukolle. C
KylUkkl Kilpi sanoi mm:
" M e tiedämme, että ne kädet
allekirjoittavat Berliinin ivet
sen ja jotka ovat allekirj'
Tukholman vetoomuksen,
myöskin pysähdyttää koneet Ja
aseiden käyttämisen työ
tamme vastaan,"
,1 $ vV^m^ aikaan Kiinassa vajaan vuoden kuluessa.
Ennustetun nälkätilanteen asemesta Kiina voi jo lähettää miljoona
tonnia "ruokaviljaa Intiaan aikana, jolloin sen rikas sisar-Dominioni,
no sanomatta parempi. Niinpä brittiläistä liikemaailmaa auktoritest-tisesti
edustava r//c £conoi7»5/ kiinnitti tähän seikkaan huomiota ja-lausui:
"Yksistään se tosiseikka että se maa (Kiina — Vapaus), joka
aikaisemmin tuotti ulkomailta niin paljon ruokatavaraa, voi nyt lä­hettää
sitä ulkomaille", aiheuttaa huomattavasti keskustelua Intiassa.
T/te Economist sanoo, että osa Intian lehdistä viittaa siihen, että
^'maareformin avulla 'Kiina on ratkaissut ruokaprobleeminsa yhden .
vuoden kuluessa.'" - Sivumennen sanoen voidaan mainita, että tässä on
seikka, josta Intian -miljoonat maattomat maaseutulaiset ja muutkin,^
vetävät omana aikanaan vissit johtopäätökset.
Mikäli on Neuvostoliitosta, jonka turvin niin monen maarfW
mukaanlukien Suomen — kansat pelastuivat' toisen maailmansodan
Jälkeen sellaiselta nälkäkuurilta minkä läpi ne joutuivat ensimmäisen
maailmansodan jälkeen menemään, {)iin siitä «voidaan todeta seuraä-^^;
vaa Neuvostoliitto tarjosi Intialle 500,000 tonnia vehnää vaihdetta­vaksi
sellaiseen tavaraan, mitä Intiassa on ulkomaillekin vietäväksi.
Tämä vaihtokauppaehdotus on vielä keskustelun alaisena, mutta''k*u<
ten pääministeri Nehru tiedoitti, Neuvostoliitosta on lähetetty Intiaan .
50,000 tonnia vehnää odottamatta sitä, että ensin päästäisiin yksityis­kohtaisiin
sopimuksiin kauppaehdoista: Näin tarjutaan nälkää ja au­tetaan
naapuria.
Tässä tilanteessa^Intian hallitus ja ennenkaikkea Intian kansa
vetävät omat johtopäätöksensä. Samoin on asianlaita täälläkin. Esi­merkin
vuoksi mainittakoon, että AVall Streetin hyökkäävää ulkopoli-
!tiikkaa kiivaasti ja erehtymättömästi puolustanut Toronto Clobe and
J/ai7 joutui toukokuun 12 pnä toimituspalstalla toteamaan, etta tois­ten
maiden sisäisiin asioihin sekaantuminen ei taida sittenkään olla
niin viisasta politiikkaia, kuin se oli ensimmäisen maailmansodan jäl­keen
jolloin mr. Hoover sai teettää miltei mitä tahansa leipakannikkarf
näyttämällä. Mainitussa Globe and Mailin toimituskirjoituksessa'sa­u
n o t a a n : ' ' ' j . ^ . ^ ^ v ^ ; : . ' . . ; ; " "
" . . . Intialaiset näkeviit kommunistisissa naapureissaan, eikä län­nessä,
hätäajan ystäviä. Huolimatta siitä mitä ajatellaan mr. Xehrun
kannasta lahjatarjousten suhteen, selvää on, ettei sen paremmin Cana­da
kuin Yhdysvallatkaan ole hoitanut tätä asiaa suurenkaan taidon
tai mielikuvan perusteella."
Tuhat tulimmaista ellei morsianta
saa enää myydä!
Kun "haaveilija".^puhuu ja näkee
untakin vain kuolemasta, niin silloin
ovat asiat melko pahasti retuperällä.:
Nähi tuntuvat kuitenkin asiat ole­van
Toronton suomenkielisen •news-paperln
toimituksessa.
Mikäli meille on kerrottu, mainltim
newspaperln. toiinltukseen tuotettiin
joitakin vuosia sitten mies, joka el
ole julkisesti tuominnut aivan kalkkia
sosialistisia periaatteita, kuten oli ky­seinen
lehti menetellyt työläislukl-jalnsa
harmiksi, :
Työlälslukijain tyydyttämiseksi siel­lä
tarvittiin siis miestä, jokaiiskal-taa:
ainakhi haaveilla sosiaUsmista,
vaikkei sen pitemmälle menisikään.
• "Työnjako^ on sen newspaperin toi­mituksessa
olliit sittemmin sellainen,
että samalla kun 'lehti "viraUlscsti"
tukee kapitali&mln -Ja ponnistelee sen
sotavillltyksen.: puolesta, '^haaveilija"
kirjoittaa toisinaan joltakin viatto­mia
lurituksia sosialismin ihanteesta
— kunhan ne vain pidetään niin
'kaukana tulevaisuudessa, ettei mitään
tarvitse tehdä sen hyväksi.
Nyt on kuitenkin tämäkin haaveUu
muuttamassa rumaksi painajaisunek­si
sillä kauniin "ihanteen" tilalle on­kin
tullut ruma "hirviö". ,
'Mutta lainatkaamme Toronton Va­paan
'Sanan "Siltaniemen Santerilta"
vaikka seuraavaa:
"Viestit sieltä rautaverhon takaa
kertovat dikatatuurimaidcn 'uuteen
vapauteen' kuuluvan perheen^ merki­tyksen
hävittämUien. Perhettä ei kuu­lemma
siellä enää pidetä yhteiskun­nan
perustana, vaan aviopuolisoiden
.velvollisuuden sanotaan rajoittuvan
etupäässä suvun Jatkamiseen. Jälke­läisten
kuuluessa kokonaan valtiolle.
"Tähän suuntaan koetetaan viedä
kehitystä'Jiudessa Kiinassakin, missä
tähän asti elämä on keskittynyt per­heeseen'.-
ij^?suvun kunnioitukseen.
Perhe seoxmdlsena kuin se ammoisista
ajoista asti on^ eslinfcynjrt, el sovi im-den
kornmuijjsoidun yhteiskunnan
puitteisiin '
Onpa • totisesti suuri vahinko, ettei
sosialististen-teoriain oppi-lslllä. Mar­xilla
JaiEngelsillä oUiit näinä juUrek-kaita
Ja perustavaa laatua> olevia vii­sauksia-
käytettävissään silloin kuin
he kh-joittlvat' sosialistisen liikkeen
historiallisen: ohjekirjan "Kommunis­tisen
Pdblueen Manifesti"!
: Mutta palatkaamme ylläolevaan lai­naukseen*
ja käsitelkäämme: sitä taka-peroisuutensa'vuoksi
takaperin, kuien
liikkuu tavallinen rapu.
Kiinan' kysymyksessä "Siltaniemen
Santerr auttyi aslalUsestl lehtensä
aikaisempaan • tolmltusklrjoltukseen
missä vilauteltiin 'keltaisen vaaran"
pöpöä — kaunista "sosialismin haa­veilua"
sekin — ja hän itkee nyt
perheuudlsttäcsista. Jolta "koetetaan
viedä Kiinaankin . . : missä tähän asti
elämjT on keskittynyt perheeseen Ja
suvun kimnioitukseen." •
Jo nyt kommunistit ja sosialistit
sekä muut edistykselliset kiinalaiset
m y r k y n ' l y k k ä s i v ä t ! '
Tähän asti von vanhassa Kiinassa
ollut yleisenä . tapana se. että - van­hemmat
ovat i naittaneet lapsiaan ja
nalttamlsessa. on 4]sein käytety lah­juksia
jar suoranaista^ maksujärjes­telmää.
iSulhasia'Ja morsiamia mut­ta
pääasiassa' vUnrmkatnrmlnttt^ijn on
ostettu ja.myyty kuin karjaa Ja useim­miten
. sen ./isoutksi. että köyl^t van-henamat'voiffBt
Jotenkin pltäi sielun­sa
Ja kupjan ruumiinsa yl^dessä, ku­ten
sanotaan. Usein on vanhan Jär­jestelmän
vallitessa sattunut niin, että
sulhanen ja morsian tapaavat toisensa
ensimmäisen-kerran omissa häissään
— ja silloin on vielä alaikäinen mor­sian
saanut havaita, että hänen "sul­hasensa"
onkin PiCäloppu ukkeli, joka
on: voinut maksaa hänestä paremman
hinnan kuin joku tolneri"kilpaUlja",
Nyt kuulemma on kommunistien Ja
muiden rehellisten sosialistien johdol­la
ryhdytty uusimaan tätä "Ihanuut­ta"
ja sekös vasta koskee kipeästi
torontolalsen"haaveilijan" Ikuisiin
totuuksiin!
Mitä taas lainauksemme alkuosaan
txilee missä "Santeri'' käyttää per­heestä
"kuuluessa*' sanaa, niin siltä
Ilmenee, että hänen sosialistisen haa­veensa
tilalle onkin hiipinyt kuin va­ras
yöllä - poroporvarillinen käsitys
perheestä — ts. käsitys, että perhe on
vain. ijoUlekln f*kuuluva" eU "perivä"
tai omistava yksikkö. Ja niin pian
kuin tähän omlstuskäslty-ksen "pyhyj*-
teen" kajotaan, silloin muka tehdään
sosialistisessa yhteiskunnassa kuole­man
siynti. ^
-Tosiasia tietysti on, kuten Kommu­nistisessa
Manifestissa" kirjoitettiin
jo sata vuotta sitten:
(Porvaristo) '\.. on hukuttanut
h u r j a n haaveilun, ritarillisen In­nostuksen,
porvarillisen kaÄomleU-syyden
pyJiät väreilyt itsekkään har­kinnan
. pelkäksi vaihtotavaraksl .:.
Porvaristo on repinyt perhesuhteelta
sen Uikuttavan 'tunnelmallisen ver­hon
Ja tyyplstäriyt sen pelkäksi raha-suhteeksi
. . . " ^
Ja vastaidcsena niille, jotka jo tois­tasataa
vuotta sitten vatkasivat V a ­paan
Sanan nyt märehtlmää^uttua
perheen hävittämisestä. Kommunis­tinen
Manifesti kysyy:
"Mihin perustuu nykyhien porvaril­linen
perhe? Pääoman yksltylsansl-oon.
Täydellisesti kehitettynä se on
olemassa vain ponvaristoa -varten;
mutta täydennyksenä sillä on prole­taarien
pakollinen perheettömyys Ja
Julkinen prostltuUo.
"Porvarillinen perhe häviää luon­nollisesti
tämän ^ n täydeimyksen
poistamisen nmkana. Ja molemmat
häviävät pääoman häviämisen muka­na.
"Q>Ttättekö-melta- sUtä; • « t a - m e
tahdomme poistaa lasten
jota vanhemmat harjoittavat?!
nämme itsemme syylliseksi täMfl
kokseen ,,.
"Porvarilliset lauseparret
j a kasvatuksesta, vanhempien ji^
ten hellästä suhteesta käytit"
tympäisevämmäksl, mitä
suurteollisuuden kehittymisen
Uksena kaikki proletaarien per .
revitään rikki ja lapsista '
pelkkiä kauppatavaroita Ja
ja . . ."
'Mitä tuohon lisätään, se on:
taan jo "pahasta". On
nähdä, että entiset. työväe
kasvavat samaan suuntaan
hännän kanssa ja märehtivät
rien vahoja valheita perheen
den loukkaamisesta, minkä
Itse on tehnyfkaupalliseksl
teoksi".
Rohkaisevaa Ja todella
kuitenkin tietoisuus siita, että
dan suomalaisia työläisiä,
ta ja pikkuyrittäjiä ei i
moskalla enää hämätä. Part»^.
distus tästä oli jokin; aika sitt^.
rohtön Vapaassa Sanassa
töheniys. missä katsottiin
seksi" Julkisestikin sekaantffi»
ten ihmisten luonnolliseea
luun — vaatien fcäytännösä
että' perheen täytyj- olla
"perintöykslkkö".
Mitä taas käytäntöön tokf
sosialismi vapautua perbeeniin
suhteista — missä vauno oB^
miten kahdenkertaisena of?»
muodostaen olosuhteet koi»^
perhemuodolle. niissä avioUttoJ»
mltaan molenamlnpuollsen
sen ja rakkauden perustcell»
kysymättä sitä. "miten
toimeen, varsinkin
puhumattakaan nyt silta, ^
liittoja tehtäisiin msTr-ntikaoff.
rusteella, kuten tehtiin vanM?
nassa, tai että avioliiton
pldettälsUn köyhän y»
onni saada liikkeen _
hekseen, kuteii Hollywoodia
hiin sattuvasti "rahasuht
rustuvaa avioliittoa kuvataan-.