Vapaus, April 4, 1961

              Sivu'2 Tiistaina, huhtik. 4 p. — Tuesday, April 4, 1961
P A U S
OitBERTT) — Itodepiendent täbor
Onan Of Finnish Canadjans. Xä-i
«Uli)ie4 m&r. 6. 1917. Authorteed
iu^ fecottd olan mail by the Post
Otme Department, Ottawa: Pub-
UihÄlI thrlcc weekly: Tuesday»,
liluncUiys and Saturdays^by vapaus
päiÄng Coinpäay Ltd.. at 100-102'
Sbn 8t W.. Sudbury, Ont.. Canada.
ui. mii-;' • I • ' • ••• . — —.
Telepbones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: B ( H C 69, Sudbury, Ontario.
Adyertising, rates;. upon app)Icäti^
Translation; free of chitfge. ^. /
TILADSHINI^AT:
Canadassa: 1 vk. 8.oa 6 kk. 4.25
3 Mc 2.50
ThdysvaUolssa: -1 vk; pJBO. a kk, 4.8a
Suomessa: 1 TkJ 9.80 6 klt 525
-^Rahanvaihtajat" pois temppefistä
•• l^^^ syksystä lähtien, jolloin Neuvosto-
. lÄt9sia - lähetettiin ensimmäinen Sputnik avaruuteen maa-p
l l f l ^ IdeEtämääii, on Canadassa ja Yhdysvalloissa keskus­teltu
julkisuudessa opetuskysymyksisjä. Joka päivä saamme
lukea 'Sanomalelu^istä jonkun asiantuntijan valituksia siitä,
etkä »opetustarkoitukseen ei varata täällä riittävästi varoja,
et^kdulut ovat ylikansoitettuja, että opettajista on huuta-
: v?^'^pva puute jne. Kaiken-sen avulla "selitetään" se, miksi
N^ll^YöstbliittQ on saanut niin pitkän johtoaseman esimer-kl^^
vdv^uuden tutkimisessa, ja^r sekä ilmaistaan
teivo^uksia tarvittavien uudistusten puolesta.
m .viimeksi kehittynyt Canadassa melko laajalle
lei^Hiinyt väittely maamme yliopistojen hallintojen kontrol-
' Iistä.' Kuten tiedetään Canadan yliopistojen hallinnoissa on
jcäfcq upporikkaita teollisuuspohättoja tai korkea-arvoisia
pappismiehiä tai molempia. V ;
•; ^Canadm yliopistojen opettajai yhdistys on puolestaan
esittaiiyti että yliopistojen hallinta annettaisiin professorien
-tehtäväksi — että niistä tulisi itsenäisiä oppilaitoksia, jotka
voivat valita omat hallintonsa omasta, keskuudestaan.
kolmantena mahdollisuute että maakuntahalli­tut-
ottaisi korkeimmat oppilaitokset tiukemmin siipiensä
su6jiin.i Viitatessaan siihen tosiasiaan, että korkeimmat op-plaitoksemnie
ovat suurrahamiesten ja pappien kontrollissa,
ja "Vaatiessaan siihen tilanteeseen ylläesitettyä muutosta,
Cianadan yliopistojen opettajain yhdistyksen komitea sanoo
lausuanossaan, että monet yliopistojen hallintojen nykyisistä
jäsenistä eivät "ymmärrä opiskelutyön luonnetta eivätkä sen
estämiseksi tarvittavia olosuhteita".
'.-Meillä täällä Sudburyssa on surkea esimerkki ylläesite-
' tjrstil- kun Laurentian yliopiston voimia ja laitoksia käyte-tääk
yhdysvaltalaisen ohranan eli FBI:n "kommunisminvas-tsö^
eh*' hysterian levittämiseen sen sijaan, että kiinnitettäi-siiii
huomiota opiskelutyöhön. Maallikon mielestä köUlujem-
I T M E J jä <q)pilaitostemme päävikana ei ole varojen ja välinei­den
eikä edes opettajavoimienkaan puute. Olkoon meistä
feöikiaiä ajatuskin näiden seikkojen aliarvioimisesta. Mutta
siii§'huölimatta meistä tuntuu, että syyt ovat syvemmällä.
• ; tijaajaan tutkimustyöhön perustuvassa yhdysvaltalaises-
. sa "TheGrieatDebate, Our Schools in Grisis" kirjassa huo-ihioidäah
koulujen ja oppilaitosten talousvaikeudet, mutta
korostetaan'kuitenkin, että yhdysvaltalaisia lapsia ei opeteta
g^jatteleiriaan. HeUle annetaan valmiita kaavoja ja elämän-oJij
«ital* Mutta kaiken tämän muistiopetuksen tavoitteena on
pääasiassa käytännölliset eläipänkysymykset. Opetuksen yh-feM
perustana on kaupankäynti, ikäänkuin se olisi " A " ja ,
••Q'»'aWselämässä, . . .
1^^ kouluissa ei opeteta — ja se pä-? ?
tee myös Canadassa miksi opiskelijain tulisi ennenkaik^
fcek>ajateila. Näyttää siltä, että oppilaitoksemme järjestää
tiäurentian-yliopiston malliin mieluummin kommunismin­vastaista
hysterian lietsontaa kuin rohkaisee opiskelijaa .
ajättiplemaan sen vuoksi, koska tällainen ajattelu voi johtaa
•Radikaalisuuteen" ja peräti kapitalistisen järjestelmän ar-vosteli^
un.
äiSiksi tämän mantereen koulut ja oppilaitokset joutuvat
jatkuvasti yhä ahtaampaan henkiseen tilaan. Canadan yli-
Ojtt^jen opettajain yhdistys ei kiinnitä näihin yhteiskun­nallisiin
kysymyksiin tarvittavaa huomiota. Se "näkee" vain
sSh tosiasian, että kirkot ja suurrahamiehet estävät vapaan
opiskelumahdollisuuden oppilaitoksissa. Näin onkin luonnol­lisesti
asia. Mainittuopettajainyhdistys vetoaa esim. profes-i
^ i Harry Cröwn tapaukseen ja osoittaa, että mainittu pro­fessori
menetti opettajantoimensa — ei siksi ettei hän ole
•löystyvä" opettaja, vaan siksi kun hänen yksityiskhrjeensä
joutui "vääriin käsiin" ja siitä kirjeestä paljastui, että hä-i!<
ellä ori uskon asioista eriäviä mielipiteitä yliopiston hal-
; linnon kanssa!
:« Canadan kouluissa ja oppilaitoksissa on,tietenkin perus­vikana
se, että niihin vaikuttaa kapitalistisen järjestelmän
; yleinen kriisi. Mutta tätä tilannetta pahentaa ja kärjistää
äärettömän paljon se kun oppilaitoksemme ovat Välittömästi
. ^uiTsihamiesteft ja ylempien pappien kontrollissa. Ei voida
Ijutenkään kuvite^ korkein papisto
V!Qiäivat sietää ~ rohkaisemisesta puhumattakaan — todel-»
Ijistai^keluvapautta. Pikemminkin on odotettavissa sellais--
ia josta Laurentian-yliopisto on surkeana esimerkkinä. Kä­sityksemme
mukaan olisi suuri hyöty Canadalle jos yliopis­tojen
opettajainyhdistyksen esitykseen kiinnitettäisiin va-laiva
huomio ja ajettaisiin miljonäärit pappeineen pois oppi-vitosten
hallinnoista, kuten Jeesus aikanaan ajoi "rahan­vaihtajat
pois temppelistä". •
"Tee se nyt"
L?ihes % miljoonaa canadalaista on nyt työttömänä ja
! suiu^ o^a heistä joutuu elämään avustuksen varassa siksi kuri
heiflfäiC^ tyo^ ei ole™~"ruttävästi r
^ merkkejä". S. "
Työttömyys painaa Canadassa kaikkein raskaimmin siir-.
toimisia — nimenomaan rakennus- ja puutaväräteollisuudes-
, sa työskenteleviä siirtolaisia.
. f:r; työttömyydestä kärsivät ja monella työttöinällä on jo
todellinen hätätilanne taloudellisesti — saavat osakseen huo-
• Ihattavan määrän viranomaisten teennäistä "myötätuntoa"
. "syhipatiaa". Mutta samalla kertaa yritetään kuitenkin
Valtapiirien toimesta todistaa, että työttömyysongelma ei ole
läheskään nijbipaha kuin luullaan, sillä koko työttömyyson-
^ e l i ^ perustana on muka sen aiheuttama "mieliala", eikä
ytorsinainen työttömyysP Jos ei ajatella eikä puhuta mitään
-<y(i[ftömyydestä, niin kaikki on loppujen lopuksi kuten olla­kin
liitää, selittävät korkeasti oppineet ja viisaat "asiantunti­jat"
työttömille.
.!T,--^oisaalta kuitenkin selitetään, että työttömyyttä voidaan
huojentaa "Tee se nyt"-ohjelman perusteeella ja epäilemättä
^ i Ä t a a ^ joillekin työnhaluisille muutaman tunnin tai päi-
<^t|yön siellä j
^ t p f j l e i t o mielestämme 'tee se nyt" ohjelmaan kuuluu tais-
'sJipij^i^eHQStaminen työttömien oikeuksien puolesta. Ja tais-
"iifÄ^;^^!^^ puolesta; tarvitaan työväenleh-
YLEISÖN
KIRJE
MIETELMIÄ UUDESTA
PUOLUEESTA
Sananen uudesta puolueesta. Kuten
tiedämme on meillä kaksi voimakas-,
ta porvaripuoluetta >— konservatiivir.
puolue ja liberaalipuolue. Kumpikin
edustaa Canadan rahamiespfifejä ja
nUden kautta koko maailmaa käsit­tävää
kapitalistijärjestelmää, joka
yrittää lyödä alas vapaat sosialisti­set
maat ja ennenkaikkea säilyttää
kapitalismin vallan.; täällä ..kotona.
Niiden taholta yritetään kovalla pro­pagandalla
uskottaa, että sosialismi
vie kansoilta vapauden, johon vali­tettavasti
monet canadalaisetkin us­kovat.
Onhan_m^illä to3in ollut kol­maskin
puolue, 4um. CCP, jonka pi­täisi
edustaa työväenluokkaa. Se on
jäänyt kuitenkin pieneksi ja kuten
lännen farmari" maaliskuun 25 pnä
kirjoituksessaan Vapaudessa sanoi,
se on niinkuin rakkikoira hallituk­sen
talossa, jossa sen rakitus ei kuu­lu
silloin kun suuremmat louskutta­vat
leukojaan. Se oU hyvä vertaus­kuva.
CCF oli lähtöisin keskilänneltä,
suuressa määrin farmarien toimesta.
Sen erustajana oli Woodsworth/ joka
yritti saada farmarit ja teollisuus-työläiset
yhtymään vissinlaisen sosia­lidemokraattisen
ohjelman pohjalla
tässä puolueessa: Porvaripuolueet
hyökkäsivät kovalla propagandalla
sitä vastaan selittämällä että tun­kiolle
menisi hallitus CCP:n johdol-'
la. Ja kun GCP:n johto pysytteli
tarkoituksellisesti" käsivarren ulottu­man
päässä erillään työläisistä ja
työläisten probleemeista, porvarien
propaganda teki tehtävänsä. GGF la­kastui.
Toisaalta työläiset ja farma-i
i t kärsivät edellen porvarien johdos­sa
säkä työttömyydestä että nälästä.
Mikäli uusi puolue voi kansanjouk­kojen
toivomukset ja nykyhetken
tehtävät täyttää, siitä pitäisi. tuDa
kaikkia edistysmielisiä ihmisiä edus­tava
puolue. Poliittisesti valveutunei­den
työläisten lisäksi siihen pitäisi
voida liittyä kaikkien teollisuustyö-
Iäisten, kaikkien farmarien ja yleen­sä
kansan parasta katsovien ihmis­ten.
Siinä puolueessa pitäisi olla ti­laa
kaikille niille jotka näkevät, et­tä
vaiciolaivaamme' johdetaan nyt
sotaseikkailujen pyörteisiin, ja että
nykyinen varusteluohjelma ei voi
muuta kuin aiheuttaa' kansan köyh­tymistä,
työttömyyttä ja kurjuutta. •
Harhakuviksi .ovat osoittautuneet
niiden ihmisten taivastelut, jotka
vielä jokin aika sitten' luulivat^ että
varustelukilpailusta on muka jotakm
hyötyäkin, että; se ^ntaa vähän lisää
leipää Ja työtä.
Uuden puolueen päätehtävänä —
jos se mielii onnistua — on kaikkien
työtätekevien yhdistäminen sellaisen
ohjelman perusteella," joka vapaut­taisi
maamme nykyisestä todella
vaai-allisesta varusteluohjelmasta,
mikä ei voi' muuta kuin aiheuttaa
joukkotyöttömyyttä. Täs^ mielessä
Panl<l<iiri Hdmmarskjölcl
toivon uudelle puolueelle hyvää tais-telutarmoa
ja selvää ymmärrystä
siitä mitä nykytilanne siltä vaatii.
O. L., Timmins.
Yhdysvalloissa ilmestyvässä New
Agessa julkaistiin äskettäin .öheelli-nen
kirjoitus Y K : n pääsihteeristä
Hammär^sjöldistä: ~
Pankkiiri ohjaa YK :n toimintaa
Kongo:sa.
Pankkiirit panevat aina investoin­nin
ihmisten etujen edelle.' Tämä pi­tää
paikkansa Afrikassa samoinkuin
muuallakin. Pankkiirit seuraavat ta^
pojaan kaikkialla. Hän pani voi­maan,
kovan politiikan. Lumumbaa
vastaan koska viimeksimainittu vas­tusti
monopoleja. Hänen politiikkan­sa
Tshombea, Katangan kaivosyhti­öiden
renkiä vastaan on pTehmeä. Lu-mumba,
joka «oli» patriootti, pantiin
pois viraltaan,- vangittiin; piestiinf ja
murhattiin samaan aikaan kun
Tähombea, petturia, suojeltiin. Kolo­nialismin
annettiin elää vähän kau­emmin.
Kokon tapahtumien takana - on
pankkiiri Dag Hammarskjöld. Dag
oli Ruotsin pankin johtokunnan jä­sen
ennenkuin hänet nimitettiin
Y K : n palvelukseen. Hän oli vaiku­tusvaltainen
tekijä maaiiöian raha­markkinoilla
monta vuotta.
Y K : n johtaja on lähtöisin: rikkaas­ta
perheestä. Hänen perheensä van­himmat
vejjet ovat olleet ritareita
350 vuoden aikana. Hänen isänsä
Knut Hjalmar Hammarskjöld oli
vanhoillisen puolueen pääministeri
ensimmäisen maailmansodan aikana.
Muut Hammarskjöldit ovat olleet
myöskin ministereinä. .
Ruotsi on pi^ni maa mutta sen yli­mystö
on erittäin rikasta. Sen pank­kiireilla
on paljon kiinnityksiä Bel­giassa,
Britanniassa ja Yhdysvallois­sa.
On helppo käsittää Dagin myötä­mielisyys
belgialaisia, brittiläisiä ja
rockefellereiden kiinnityksiä kohtaan
Kongossa nykyään.
On htlppo käsittää miksi Yhdys­valtain
presidentti suhtautuu myö­tämielisesti
Dagiin nykyään. Dagin
yhteys Yhdysvaltain rahamaailmaan
on hyvin läheinen.
Nämä yhteydet tulivat tiiikemmik-.
si 1945, jolloin kylmä sota alkoi. Kyl­män
sodan ajoittivat virallisesti pre­sidentti
Truman ja valtiosihteeri
Marshall. 'Marshall-suunnitelman"
rahat alkoivat valua Eurooppaan
kahta asiaa silmälläpitäen:
Kukistaa; vasemmistovoimat Itali­assa,
Ranskassa ja muualla.
Rahoittaa amerikkalaiset yhtiöt
Euroopan talouden kontrolloimisek­si.
Dag luopui pankkivirkamiehen
tehtävästä, jossa häri oli olliit 8 vuot­ta
ottaakseen johdon Marshall-avun
johtajana. Tämä kylmänsodan ker­tomus
juontuu 1947 :sta alkaen, jol-v
loin Dag otti johtaakseen Marshall-vun
toiminnan. ,
1948 Dagista tuli Marshall-suun^
nitelman .täysiaikainen virkamies:
Hänen virallinen nimensä oli "Euroo­pan
taloudellisen yhteistoiminnan
johtokunnan varapuheenjohtaja";
Tämä tuMiettiin OEEC:na, Neuvos­toliiton
ja vasemmistojarjestöjen
vastaisena kylmän sodan aseena.
Tämä tausta heijastaa varjona kun
kun Dag puhuu nykyään "puolueet­tomuudestaan"
Kongoon nähden.
Dag työskenteli käsi; kädessä Ave-rell
Harrinmnin, suuren Investoimis^
pankkiirin kanssa kylmän sodan
kamppailussa. Harrinaan oli Marshal­lin
suunnitelman johtaja Euroopassa,
jolla oli lähettilään titteli. "Estävyys
näiden kahden pankkiirin kesken
jatkuu nykyään. Harriman, palat­tuaan'
Kennedyn puolesta tehdyltä
matkaltaan Kongoon, antoi Dagille
lämpimän vastaanoton.
Dag' epäilemättä muistaa Wall
Streetin hedelmiä, joita hän sai
Marshall-suunnitelman kautta. Sa­toja
: amerikkalaisia • haaraliikkeitä
puhkesi Euroopassa., Setä ; Samulin
dollarista vtuli kuningas.
Eikä tässä kaikki. Kommunistini;
erotettiin^ hallituksista- Italiassa,
Ranskassa ja Belgiassa . . . Tämä oli
osa siitä hinnasta, jonka Marshallin
suunnittelijat vaativat sep 'avusta".
Vasemmistolaiset uniot heikennet­tiin
hetkeksi.
Tämän jälkeen on tapahtunut pal­jon,
muutoksia. Sosialististen maiden
voimat ovat suuresti k^vaneet;siir-tomaavastainen
taistelu on pyyhkäis­syt:
yli Afrikan. ,
Mutta samaan aikaan ktm: maail­massa
on tapahttmut suuria muutok­sia
Dag pysyy entisellään.
Hän op paljastanut todellisen vä­rinsä
Kongon' asiassa. Heti alusta
lähtien hän asettui imperialistien
puolelle Kongon hallitusta, joka pyy­si
hänen apuaan, vastaan. Hänen po­litiikkansa
johdosta Lumumba pois­tettiin
virastaan, vangittiin, piestiin
eikä Dag suojellut häntä. . Lopuksi
Lumumba murhattiin. .
Mutta nyt Dag^tulee huomaamaan,-
että' maailman ihmisiä ei voida
enempää pankkiirien ja monopolis
vä päivältä.
Y K : n sisällä ja ulkopuolella i a s -
vaa vaatimus Dagin eroittamiseksi Ja
uuden pääsihteerin taikka komitean
valitsemiseksi seuraamaan miljoo­nien
rauhaa ja edistystä vaativien
ihmisten tahtoa. -
POjiT ARTHURIN KUULUMISIA
Port Ar thur , tfiällä oli Kyn-täjien
sarjajoukoUa erittäin onnis-tunut;
d^cAäiatilaisuus' maaliskujin
?5 pnä." Ölijelma alkoi-.Tyyne Jär-ven
kirjoittamaUa ; "Kyntäjäin
m ^ s s i U s " . ' Tervehdyssanat lausui
jÄ pbjeHnan esittelijää toimi Kyn­täjäin
kapteeni W . L a i n e i Hanurin
soittoa c^tti nuori Kyntäjä Gary
Tuominen ja voimistelunäytteitä
nuori farmarikyntajä Salmi. Duet-,
tolaulua tunnetulla taidokkuudel­laan
esittivät Stella j a Nancy. Hy­v
in tilaisuuteen sopivan runon lau­sui
Meri Laakso. Soololaulu pikku
Hannie Niemiseltä keskeytyi esit­täjän
kiimpaantuessa jostakin
syystä, joka muuten osoitti, että
hänestaTkasvaessaan kehittyy näyt­tien-
taholta puskea minne tahansa, jteeiliijjaä.. JMMeekkssiikkool aisen tanssin esitti
Leopoldvillen hallitus heikkehee päli- 'Anja^Tornqvist niin,, että jopa lu^^
hetken olevansa Meksikossa;-<Xyntä-
Espanjan poliittisten
vankien asia Y K h on
Helsinki. — E.spanjan 3.000
poUittisen vangin kohtalo oii r i ­kos
Y K n ihmisoikeuksien julistus­ta
vastaan ja häpeäpilkku länsi-eurooppalaisesssa
yhteiskuntaelä­mässä,
totesi kansanedustaja, pas­tori
AIwar Sundell, lehdistötilai­suudessa;
joka pidettiin sunnunr
taina Pariisissa viikonvaihteessa
järjestetyn Espanjan poliittisten
vankien sekä Espanjan maanpa­kolaisten
asiaa käsittelevän kon­ferenssin
merkeissä. Kansanedus­taja
Sundellin lisäksi osallistui tä­hän
konferenssiin Suomesta tai­teilija
Tapio Tapiovaara.
Neuvostoliiton lehdet
miehitetystä raketista
Moskova. — Mojovan lehdet
kertovat Neuvostoliiton viidennen
avaruosalaksen lähettämisestä suu­rin
otsikoin viikko sitten sunnun­taina.
Lehdet toteavat, että nyt on
tehty snnri askel kohti miehitetyn.
raketin lähettämistä;
Komsomolskaja Pravda kirjoit­taa,
että astronautit voivat jo.ryh­tyä
pnkeutnmaan. avaraaspakuihin.
Krasnaja Svezdassa Neuvostolii­ton
tiedeakatemian j ä ^ , S. T. Ko-nobejevski
sanoo, että edellisten
Sputnikien matkojen tarfcoitoksena
, on ollut paitsi tutkia avaruuden
olosuhteita myös oUa «nnustnkse-na
ensimmäisen ihmisen matkasta
avaruuteen.
Eiäässä toisessa Krasnaja Svezdan
artikkelissa radioasiantuntlja profesr
sori Georgi sanoo, että avaruusaluk­sen
vauhdin Jarruttaminen sen pala­tessa
takaisin maan ilmakehään on
eräs vaikeimmista: ongelmista. Kun
sputnikit saapuvat ilmakehän ylim­piin
kerroksiin^ niiden nopeus on 8
—17 km sekxmnissa. Aluksen jarru-tusmenetelmä
vaatii suunnattomasti
polttoainetta^: ja siksi imenetelmää ei
voida soveltaa_ennen kuin alus on
tullut tiheämpiin ilmakerroksiin.
Sen Jälkeen voidaan alusta jarruttaa
tiä, kuten "Vapautta. Ja kun
Vapauden hyväksi on parhail­laan
käynnissä levitysryntäys,
niin nyt on meillä. mainio tilai­suus
panna täytäntöön "tee se"
nyt"-ohjelma yhteiseksi hy­väksi.
Auttakaamme siis kukin
kohdaltamme paikallisia asia­miehiä
ja -naisia uusien tilaus­ten
hankinnassa. Vieläkin pa­rempi,
ryhtyköön mahdollisim­man
moni Vapauden tilaaja ja
lukija "väliaikaiseksi" asiamie­heksi
ja- -naiseksi ottamalla
vastaan naapuriltaan tai työto­veriltaan
uuden tilauksen Va­paudelle.
"Tee se nyt!",
laskeutuminen
laskuvarjojen
Ilmajarruilla Ja itse
tapahtuu tavalhsten
avulla.
"AVARUUSIHOA"
Moskova. — Neuvostoliiton viiden­nessä
avaruusaluksessa oli lauantain'
onnlstimeella lennolla mukana pala­nen
Ihmisen ihoa.' "Avaruusiho" on
tarkkailua varten jo Istutettu elä­vään
maapallon ihmiseen, joka oli
ilmoittautunut vapaaehtoisesti tähän
lajissaan ensimmäiseen kokeeseen.
Tämä selviää erään neuvostoliitto­laisen
lehden simnuntaina Julkaise­masta
artikkelista, jonka on laatinut
Neuvostoliiton lääketieteen akate­mian
jäsen, professori Nikolai Shu-kov-
Beretshnikov.
Vielä oli avaruusaluksessa palanen
kaniinlnnahkaa- ja ihmisen syöpäso­lujen
viljelmä, joita samoin tullaan
tutkimaan: -
Shukov-Beretshnlkov toteaa kir­joituksessaan
tähänastisten avaruus-koirilla
suoritettujen kokeiden osoit­tavan,
että korkeasti kehittyneet
elolliset olennot selviytyvät hyvin
avaruudessa -avaruuslennon aiheut­tamatta
mitään-iiaitalllsla vaikutuk­sia
niiden — heidän — ellntpjmm-taansa.
• ' . •;, • • , v •
Pravdassa kirjoittaa professori Hi
Slsakshän; että Ihmisen lähettämi­nen
avaruuteen on ollut mahdollista
elokuusta lähtien. — Elokuussa Neu­vostoliiton
. toinen , avaruuslaivako^
onnistui. •'
Kirjoittaja kuitenkin katsoo, että
eräitä biologian alaa olevia kysy­myksiä
on yhä ratkaisematta.
Ottawa ja BC sopineet
Columbia-joen voima­varojen
kehittämisestä
Ottawa. — Finanssiministeri Do­nald
Fleming ilmoitti tällä viikolla,
että liittohallitus j a British Colum­bian
maakuntahallitus ovat sopi-,
neet jotta Columbia-joen voimava­rojen
kehittäminen Yhdysvaltain
kansSS^sovitun sopimuksen puitteis-,
sa solisi aloitettava mahdollisimman
pikaisesti.
Lehdistötilaisuudessa, jonka ava­si
eduskunnan varapuhemies Paavo
Aitio, mainittiin mm., että vetoo-^^
muksen Espanjan poliittisten van­kien
ja' maanpakolaisten puolesta 0-
vat §uomessa allekirjoittaneet kan-
-sanedustajien Paavo Aitioi^ ja AI-War
Sundellin lisäksi piispa Ellis
Gulin, maaherra Väinö Meltti, mais­teri
Ritva Ai"velo, kirjailija Erkki
Vala .y.m.
Kansanedustaja Sundell kertoi,
että konferenssiin osallistui noin
500 edustajaa 14 Länsi-Euiroopan
maasta sekä lisäksi osanottajia lati­nalaisen
Amerikan maista ja .USAs-ta.
Joukossa o l i tunnettuja profes­soreja,
iäkimiehiä, kirkonmiehiä,
poliitikkoja, taiteilijoita jne. Erit­täin
merkittävä oli Englannin pa­nos-
konferenssissa, sen valtuuskun­taan
kuului 90 edustajaa. Espanjan
vankien kohtalon saamaa vastakai­kua
heijastaa mm. se, että konfe­renssille
lähetettiin noin parituhat­ta
tervehdystä, joukossa Belgian
leskikuningatar Elisabethin, Rans­kan'
entisen presidentin Auriolin y.
m.
Konferenssi hyväksyi yksimieli­sesti
päätiislauselman, jossa muistut-tetaaii
Espanjan panoksesta Euroo­pan
l^istoriaan ja kulttuuriperintee­seen..
Siinä todetaan, että Espan­jan
vankiloissa on useita tuhansia
poliittisia vankeja, joista eräät ovat
olleet pidätettyinä aina kansalaisso­dan
päättymisestä 1939 alkaen. U-seita
kymmeniä tuhansia espanjalai
sia —joukossa tunnettuja kulttuu­r
i n edustajia — elää edelleen maan
paossa. Lisäksi huomautetaan siitä,
että yhä edelleen vankeja tuomi­taan
erikoistuomioistuimissa, joilta
puuttuu juridinen pätevyys ja jotka
toimivat-erikoislakien puitteissa.'
K a i k k i nämä seikat huomioon­ottaen
päätti konferenssi kääntyä
Y K n yleiskokouksen puoleen
kiinnittäen sen huomiota siihen,
että Espanja avoimesti loukkaa
Y K n ihmisoikeuksien .julistusta. >
Konferenssi kehottaa Y K t a käsit­telemään
kysymystä ja tekemään
kaiken mahdollisen saadakseen
nykyisen tilanteen muuttumaan.
Vastaavanlaiset kirjelmät on lä­hetetty
Euroopan neuvostolle ja
Rooman paaville, jota kehotetaan
ratkaisuun katolisen kirkon päämie­hen
ominaisuudessa.
Pariisin konferenssi perusti pysy­vän
sihteeristön, joka . ryhtyy toi­menpiteisiin
asian edelleen kehittä­miseksi.
Skandinavian edustajaksi
siihen valittiin kansanedustaja Sun­dell.^
Lähitulevia toimenpiteitä
ovat mm. erikoisen viikon järjestä­minen
asian merkeissä eri maissa.
Lisäksi yritetään saada kansainvä­liselle
lakimiesvaltuuskunnalle lupa
päästä tutcstumaan Espanjan poliit­tisten
vankien olosuhteisiin. :
Pariisin konferenssin rahoituk­seen
osallistui useita tunnettuja tai­teilijoita
— Picasso, Matisse, Henry
Moore y m . —, jotka luovuttivat-töi­tään
myytäväksi. Myös taiteilija
Tapio Tapiovaara luovutti konwe-renssin
järjestäjille Guernica-piir-roksensa
laatan. Tätä. piirrosta
myytiin vuonna 1937 useita satoja
kappaleita Espanjan lasten hyväksi.
Nyt se palvelee jälleen espanjalais­ten
asiaa.'
Sairaala paloi;
potilaat turvaan
Helsinki; — (S-S) — Mikkelin lää­ninsairaalan
166 potilasta kokivat
torstaita 023.3) vasten yöllä suuren
järkytyksen, sillä täpötäynnä olevaa
sairaalaa uhkasi suurpalo. Kalkki
saatavissa olevat; liikennevälineet
mobilisoitiin kuljettaman sairaita
varuskunnan sairaalaan, kaupungin
hotelM^in ja ykistyiskoteihin. On­neksi
T u k a a n ei loukkaantunut pa­hemmin.
Joskin yksi sammutustöihin
osallistunut siviilihenkilö joutui jää­mään
varuskunnan sairaalaan hoi­dettavaksi,
kun tiiliseinän osa kaatui
palopalfcaUa hänen päälleen j a ruhjoi
jalkaa. Vain nopea liikekannallepa­no
pelasti Mikkelin lääninsairaalan
jonka 46,000 kutiometrin laajuisessa
uudisrakennuksessa tuli pääsi irti
rakennusta lämmitettäessä öljyläm-mityslalttein.
Uhkaava tUaime pys­tyttiin
hoitamaan sen jälkeen, kun
palkalle hälytettiin useita palokun­tia
aina Heinolaa ja Varkautta myö­ten
• . ;., ....
jäin miehet joukolla lauloivaLkup-^
l e t in j a toisenkin. Ennestään tuttu
tafdetanssijattaremme Ulla Idman
antoi esityksensä siten, että osoitti
kehityksessä joustavaa ^ hienoutta,
joka lienee....johtunut siitä kun hä­nelle
annettiin hiukan enemmän
valmistautumisaikäa tällä kertaa.
Samaa voidaan sanoa nuorenparin
U l l a j a Pentti Niemisen duettolau-luun
nähden. Entinen reimakkuus
ei ollut kadonnut I. Toivion hanu-risooloista.
1'1 Taitoa ja ryhtiä lisään­tyy
aina jokaisen kerran kun A i l i
Kaarela tekee voimisteluesityksiä.
Hyyin ..vaikuttavasti tulkitsivat
Kyntäjäin miehet kuvaelmaesityk-sen
"Rakovalkealla". Samoin , i l ­maisi
voimaa joukkoruno, jonka
Kyntäjäin naiset esittivät hyvin
valmistautuneena. Entistään enem­män
hengenheimolaistensa hilpeyt­tä
tulkitsivat meksikolaisissa lau­luissaan
Salvo ja Kentala^ jonakin
päivänä erehdymme luulemaan
heitä täysin meksikolaisiksi. Nuori
Albert Gibson oli myös kokonaan
mukana naputustanssissaan. Sarja-joukkojen
kilpatouhuja j a tapahtu­mia
kuvaili kronikassaan A n t t i Pit­känen
jä vain yhdessä kohdassa lä­henteli
kilpailijain liikavarvasta,
mutta onnistui ajoissa peräänty­mään;
Vaikka Kyntäjäin nuorilla
o l i monenlaisia, esteitä kansantan-hueideh
harjoitteluun päästessään,
n i i n . n e kuitenkin esitettiin hyvin
.ja varsin taidokkaasti Ulla Viemi­sen
johdolla. Tätä i l l an yhtä vie-,
hättävintä esitystä häiritsi kuiten­k
in ohjelman esittelijän .hätäily i l ­moittaessaan
väliajan ennenaikai­sesti
ja sitten kääntäessään vielä
haalin valot päälle j a sulkiessaan
esiripun ennenkuin estys oli :lop-puun
suoritettu. Yleisön Vaatimuk­sesta
aukeni kuitenkin esirippu
ajallaan. " ,
Joistakin tällaisista kommelluk­sista
huolimatta ohjelman esityk-seMujuivat
hyvin ja saivat esittä­jät
kuulla yleisön tunnustuksen
sanoissa; hengitys-jännityksessä ja
aploodeissa.
Kahviloman jälkeen esitetyssä
yksinäytöksisessä "Viimeinen len­to"
hyvin jännittäväUä tavalla tul­k
i t t i in sodan kauhuja. Vaikka sen
alkuosa uhkui kokonaan sankari-kiihkoilua
j a ihailua, n i i n sen päät­tyminen
toi elävästi esiin nykyisen
ydinaseiden kehityksen tuho-uhkan
ihmiskunnalle. Yksityisosain esitys
nuorempiinkin nähden näytti ole­van
tekijjiin käsissä, joten kokonai­suus
tulktttiin onnistuneesti.
jltamas§ä ohjelman ja yleisö-ifanoton
:^iG^ää onnistuneisuutta
y r i t t i h ^ i t ä se kuii kello yhden­toista
i j j ^ ä tanssin alkaessa säi-kähdettil&
i^^ soittajan poissaoloa.
Alustäv^ti^isoittajaksi lupaantunut
oli joutuftM^kieltäytymään sormen­sa
loukki^JMen vuoksi j a hänen t i ­lalleen
Mhkittuun nähden ei ollut
saatu t i ^ S , hänen lopullista estet­tään
tänä aitana. Pulmasta kuiten­k
i n selviydyttiin sillä kun'paikalla
oli ohjelman säestyksessä käytetty
hanuri j a geraldtonilainen mainari
Thompsonin soittajataito, niin jopa
ne'.yhdistettynä päästivät" polkkia, [•^
valsseja jne., jotta vanhatkin sopi--
vat nuorten tahtiin. - *
Tanssin väliajalla ratkaistiin lip­pujen
maratoninostolla (jonka ai­heutti
se kun voittajan täytyi olla
saapuvilla) Yrjö Salvon maalaa-,;
man seinätaulun omistajaksi Sara
Tuomi.
Tämän tilaisuuden jälkeen Kyh-„
täjät siirtyivät tehtävänsä suoritta-neina
sivuun j a kilpailevat Kyiitä- '
jat nyt temmeltävät jokaisessa mu^
kassa sekä valmistautuvat^ ohjelma-iltamaansa
huhtik. Q pnä, jolloin
nähdään mitä heillä on tarjottavaa,:-
Kylväjäin lahjavoittotanssien ja vii­meisen
illan tikettejä on saatavana.'
y l i kaupungin jia mVös-täällä Va-^^
pauden liikkeessä.
"Kyntäjät" sarjajoukon yleinen.
kokous viime tiistaina tarkast<^li.
menneiden kuukausien -toimintaa
ja valitsi tilintarkastajat rahastoilta
hoitajan tilikirjojen asianmukaista
tarkastusta varten. Samalla pääri,
l e t t i in kehoittaa kaikkia avustajia
tekemään viimeiset tilitykset huh-v
tikuun 9 päivään mennessä.
Kun "Kylväjät" ovat vuorollaan'
ottaneet haalin virallisen toiminnan: ^.
haltuunsa yllämainittuun päivään"
saakka, heidän ohjelmailtamansa ^
on nimittäin huhtik. 8 pn iltana,.'
n i in Kyntäjät käyvät tässä väliai^V
kana Green Pointissa j a Ostolan '
tien varressa Meri Laakson talos-ä->'
sa, 590 Francis' St. on seurailla"
huhtikuun 7 p , alkaen seurapelit '
kello 7.30 illalla. Siihen mennessä
myydään rajaton määrä 10 sentin '
lippuja, joiden omistajille tarjou­tuu
tuossa tilaisuudessa miesten'
villapaidan ja urheilupaidan saan­timahdollisuus.
'• 'V
Myöskin valittiin 5 henkeä Kyn­täjäin
puolesta yhteiseen sovintö-juhlakomiteaan,
sekä tehtiin valin- ^
ta ohjelmaan nähden, joka esite-~ •
tään sovintojuhlissa huhtikuun 15 '
p. Vielä kehoitettiin Kyntäjiä, jot­ka
eivät ole GSJ:n osaston jäseniä,' '
esittämään hakeflfuiksensa osaston:
huhtikuun kokoukselle t i i s t a i n a , ''
huhtik. 4 p., alkaen kello 7.30 i l l .
Erikoisesti päätettiin lehtiemme T
kautta lausua suuri kiitos kaikille
kaupunkilaisille ' j a lähiseudub^, .
oleville avustajille.
* • •
International osuusliikkeen osak-^
keenomistajille oli jo melko laa- v
jasti tullut ilmoitetuksi, että vuo-esikokous
on huhtikuun 9 p. Johto-kunta
on kuitenkin joutunut lopul­lisesti
vuosikokouksen kutsumaan: -' -
pidettäväksi sunnuntaina, huhti<--
kuun 16 p., alkaen kello 10 ap.
Tämä lopullinen istunto pidetään
Finnish-haalilla, 316 Bay S t , Port
Arthurissa. Mutta kaikkien sivu- •
kauppojen alueella pidetään alusta-'
vat osakkeenomistajain kokoukset
Jatkuu 4:llä sivulla
Tilanne Lounais-
Afrikassa vakava
New York- YKiU huoltohal-lintovaliokunta
hyväksyi torstaina
päätöksen kiinnittää turvallisuus-neiivoston
huomio Lounais-Af rikan
ongelmaan. Tämä tapahtui äänin
7 6 ^ . Kuusi edustajaa oU ääne^
tämättä.
. Päätöksessä arvostellaan jyrkin
sanoin Etelä-Afrikan hallituksen
politiikkaa tällä mandaattialueella
j a huomautetaan, että jos plojeii
annetaan jatkua nykyisellään, niin
se vaarantaa kansainvälisen rauhan
j/l turvallisuuden. >
Etelä-Afrikan hallitus on ilmoit­tanut
hallitsevansa tätä aluetta
mandaattina. Se sai oikeudet Kan­sainliitolla
j a se on tähän men­nessä
kieltäytynyt keskustelemasta
asiasta. Y K : n kanssa.
PÄIVÄN PAKINA
Maailman meno on monikirjavaa
Pääsiäispyhien edellä maailman
toljahduksia seuratessa tuli mie-leen,""
eLtä maailman meno on todel­la
liyvi;iki:i kirjavaa.
: Ikleille' _Jcoi-rcttiin, esimerkiksi
VicLoriasta (B. C.) .tulleessa-erääs­sä
CPäqutistiedossa seuraavaa: ,,
."San Franciscon EpLskopaalisen
kirKp?) piispa, Rev. James A. Pike
sanoi. usHovanga Kristuksen -juma­luuteen,',
muttei hänen neitseestä
syntymiseen.
'*Häh'sanöi,^ettr käsitys n^öitsees-tä
syntymisestä on kuvitelma, eikä
kjirjalljista liistoriaa.
" T u l i k o Jeesus Josefista tai eikö
tulhJt, sfe'ei ole tärkeätä, sanoi hän.
Täfkeätä on hänen ruumiillistumi-sensa
j a hänen inhimillinen juma­luutensa
. . ."
Vaikka me elämmekin korkealle
kehittyneessä sivistyskaudessa, joi-
(oin kapitalismikin on tullessa ai­kansa
eläneeksi vanhukseksi j a saa
sii^ , Ijisääntyvässä määrässä luvan
siirtyä • liois nuoren. ja korkeam­man
yhteiskuntamuodon, sosialis­min
tieltä, meillä on kuitenkin
vielä sellaisiakin paikkakuntia,
missä ihminen voidaan panna pa­taan
ja syödä suihin. Näin aina-kin
kerrottiin Port Moresbysta; Uu­desta
Guineasta, maaliskuun 29 pnä
tulleessa Reuterin uutistiedossaj
jossa sanottiin: .
-T"Alkua3ukasfyhmä ' Uuden- Gui­nean
länsiosan viidako^^a söi kil­pailevan
heimon- miesjäsenen, jon­ka
Sanottiin 'aiheuttaneen nöitU-öialla
erääjoi haisen s kuotepgian,i|fiMt'
rotaan tänne tänään tulleissa\'uV
tistiedoissa.
" K u n uhri kieltäytyi antamasta
vissiä määrää sikoja k.o.. kuolleen
naisen omaisille, häntä lyötiin pää­hän
j a syötiin paikalla."
Meillä täällä kotona ei syödä ih­misiä,
vaikka suuret monopoliyh­tiöt
syövät pienempiään, kuten ta­pahtui
viimeksi Elliot Lakella.
Sivistyneen maailman menettely­muodot
ovat siis melko paljon in-himillisempiä,
vaikka lopputulos
on miltei sama.
. - Ottakaamme esimerkiksi Toron­tossa
torstaina tullut uutistieto
missä kerrottiin mm. seuraavaa:
" O n t a r i o n uusi mjryntivero mak­saa:
vähän y l i $1.00 viikossa $5,200
vuosiansiota nauttivalle perheelle,
ennuäti eräs kpnservatiivipuolue^n
jäsen lainlaatijakunnassa.
" W i l l i am Davis (Peel) sanoi, että
tähän tuloluokkaan kuuluva perhe
käyttää todennköisesti $1,900 vuo^
dessa sellaisiin ostoksiin, joista
peritään myyntivero, aiheuttaen
noin $65 00 veromenon vuodessa
. . • " E n usko perheen välittävän
siitä, vaikka se maksaakin vähän
y l i $1,00 viikossa niistä palveluk­sista
mitä se tulee saamaan', sanoi
mr. Davis . . ."
Hän jätti selittämättä sen mistä
saavat työttömät, osa-ajalla työsken­televät
ja sanokaamme $2,000-^,-
000 vuodessa ansaitsevat työläiset
tämän Q5.00 lisäveroihinsa, joka
summa cheiltäkin peritään, koska
myyntiveroa, kaikkein epäoikeute-tuinta
veroa, peritään melkein sa­massa
suhteessa niin miljoonilta
köyhiltä kuin' muutamilta sadoilta
upporikkailtakin?
SelittäÄättä jäi sekin, mitä aio­taan
tehdä n i i l l e tavaroille, jotka
jäävät cvarastoihin ja kauppoihin
myymättä sen vuoksi kun köyhien
varat menevät tavaraostosten ase­mesta'
yhä lisääntyvien verojen
maksuun?
Tämä hyvillä vuosiansioilla ''siu­natun"
torypuolueen kansanedusta-
Jan kintaalla viittaaminen niin
"pieneen';' verolisäykseep k u i n $65-;
00 vuodessa palauttaa iQieleemme
erään' lihansyöjän ja f kasvissyöjän
väitt«Äj?rt rbok^järjestelmiensä pa-remroi^
udesta. . ^
Kiin ,]l(asivLssyöjällä ei ollut enää
muit{rrp«vn>teluja kantansa tueksi,
hän sanoi: "Minusta on raakaa ja
epäinhimillistä tappaa elukoita ja
syödä sitten niiden raadot."
Mietittyään hetken aikaa asiaa, ;
lihansyöjä 'puolestaan vasasi:
"Saattaa olla, mutta raakaa on- se-kin,
jos syödään ruohot^^^ja tape- ^
taan elukat nälkään;" ' '.
Monelle työläisperheelle $65.00 ~'
verolisäys entisten verojen päälle
voi hyvinkin tarkoittaa sitä, että^heT'
Joutuvt kärsimään nälkää silloin:
k u i i H hyväpalkkaiset torypuolueen
silmäntekevät kokoavat heiltä näi­tä
"pikkuveroja".
Siunatuksi lopuksi kiintyi huo­miomme;
Londonista, Ontariosta
keskiviikkona tulleeseen rikosjut­tuun
missä kerrottiin William 'A.
Gagnon-niminen mies ja hänei^
vaimonsa Rita Mary tuomitaan yh­teensä
$75.00 sakkoon siitä kun he
olivat jättäneet 5-vuotiaan poikan­sa
yksin, kenenkään hoitamatta,
siksi aikaa kun he itse nauttivat
hotellissa olutta.
Väkijuomien kontroUilaki kieltää
Ontariossa jättämästä alle 8 vuoti­aita
lapsia ilman pätevän hoitajan
huolenpitoa vanhempien ollessa
huoneessa, missä väkjuomia tar­joillaan.
E i ole totisesti hauska nähtävyys
se kun toisinaan näh(||iän hotellien
luona pikkulapsia auippssa yksiriään
odottamassa vanKeihpia'an. ;
,, , — Känsäkoura. =