Vapaus, June 13, 1967

              Urheilua
lupaavia nuoria
urheltijotta
Kansakoulujen kolmattatoista vuo­tuista
rata- ja kenttäurheilukilpai-lua
suosi viime lauantaina kaunis
aurinkoinen, sää.
Kilpailuun osallistui yli 600 tyt­töä
ja poikaa, edustaen 23 kansa­koulua.
Kilpailun toinen osa pide­tään
perjantaina, kesäkuun 23 pnä.
Parhaiten kunnostautuivat lauan­taisissa
kilpailuissa Karen—Lapp,
joka sai 4 lajin voitosta 40 pis­tettä
ja Alertsin nuori D.. Alatalo,
joka sai 3 lajin voitosta ja yhdes-
. tä toisesta sijasta 36 pistettä, sekä
Gold-Conni-j Wilson, joka sai 26
pistettä.
Kilpailussa jaettiin kulta-, hopea-ja
pronssimitalit kolmelle ensim­mäiselle
sekä rintamerkit kuudel­le
ensimmäiselle.
Karen Lapp voitti 60 ja 100 jaar­din
juoksun sekä pituus^ ja kor-
.keushypyn.
Alertsin D. Alatalo voitti 75 ja
100 jaardin juoksut sekä pituus­hypyn
ja tuli toiseksi 200 jaardin
juoksussa.
Norpoth
EE-kunnossa
Miinster. — Toldon hopeamitali­mies
länsisaksalainen Harald Nor­poth
saavutti 3,000 metrillä uuden
Euroopan ennätyksen 7.45,0 tiistai-iltana
Munsterissä järjestetyissä
yleisurheilukilpailuissa;
Entinen ennätys oli tasan sekun­nin
heikompi ja itäsaksalaisen
Siegfried Hermannin nimissä. Hän
oli saavuttanut ennätyksensä 5.
elokuuta 1965. Matkan maailman­ennätys
7.39,6 on kenialaisen Kip-choge
Keinon hallussa.
Toiseksi Miinsterin kilpailuissa
sijoittui unkarilainen Lajos Mecser
ajalla 7.55.9 ja viidenneksi kenia­lainen
Benjamin Kogo, 8.04,8.
Tuloksia: 3,000 m: 1) Harald
Norpoth L-Saksa 7.45.0 (EE), 2)
Lajos Mecser Unkari 7.55.9, 3) Ger-lach
L-Saksa 7.57,4 — 5) Benja­min
Kogo Kenia 8.04,8. 100 m: 1)
Gert Metz L-Saksa 10,4, 2) Eigen-herr
L-Saksa 10,5, 3) Kruger L-Saksa
10,6, 1,500 m: 1) Josef Odlo-zil
T-slovakia 3.44,8, 2) Gosewinkel
L-Saksa 3.44,9, 3) Lange L-Saksa
3.44,9, 800 m: 1) Franz-Josef Kem-per
L-Saksa 1.48,4, 2) Kenth An­dersson
Ruotsi 1.49.5, 3) "Wilson
Kiprugut Kenia 1.49,5. ,
lehikää Suomi-matkanne
BATORYLLA!
Gd3niia Amerikan
Linjan
suosittu matkustajalaiva
M. V. BATORY
liikennöi Montrealin, Köö­penhaminan
ja Gdynian
välillä.
KulkuvuOTot Montrealista:
KESÄKUUN.29 .
HEINÄKUUN 26
ELOKUUN 22* •
. • SYYSKUUN 20* . .
*Turistiluokan .säästökauden hal­vin
lipun hinta Montrealista
Kööpenhaminaan U.S. $224.00.
Ke.säkauden halvin tixristiluokan
lipun hinta Montrealista Köö­penhaminaan
U.S. $266.00.
Kööpenhaminasta säännölliset
yhteydet laivalla HeLsJaikiin tai
junalla Tukholmaan ja ."ylitä lai­valla
Turkuun tai Helsinkiin.
Tehkää, paikka tilauksenne heti,
. osoitteella:
VAPAUS
T R A V E L A G E N CY
P.O. Box 69 Sudbury, Ont.
USA vielä pisteen
parempi N-liiltoa
Montevideo. — USA nousi kori^
palloilun MM-kisojen. suurimmaksi
mestariehdokkaaksi voittamalla
Neuvostoliiton pistein 59—58 (29
—23) keskiviikkoaamuna Montevi-deossa
pelatussa kahden "suuren''
yhteenotossa. Molemmat joukkueet
esittivät korkeatasoista ja nautit­tavaa
peliä, joskin ottelu oli vali­tettavasti
useiden välikohtausten
rikkoma.
Neuvostoliitto johtaa kuitenkin
vielä loppusarjaa, koska sillä on
yksi ottelu enemmän pelattuna
kuin USArlla, ja häviöstäkin saa
näissä kisoissa yhden pisteen. Mo­lemmilla
kärkijoukkueilla on ; koh­taamatta
mestaruutta puolustava
Jugoslavia, joka voi sekottaa ko­vastikin
muiden laskelmia. Jugos­laavit
ovat pelanneet vasta kaksi
ottelua. He saivat USA:n vastaan­sa
torstaiaamuna, ja Neuvostoliitto
on kantona kaskessa kisojen pää­töspäivänä
maanantain varhaistun-neilla.
Yhden pisteen täpärä tappio oli
melkomen isku Neuvostoliitolle,
joka on todella huolella valmistau­tunut
MM-kisoihin viedäkseen en­simmäisen
kerran tavoitellun Ja­mes
Naismith-pokaalin.
Päivän toisessa ottelussa Brasilia
voitti Puolan pistein 90—85 (47--
35) ja omaa hyvät mahdollisuudet
pronssiin tai ainakin neljänteen ti­laan.
Puola on vielä voitoitta, mut­ta
parantanee asemaansa hieman
ainakin isäntämaan Uruguayn kus­tannuksella.
Lohdutussarjassa pelattiin Cor-dobassa
kaksi ottelua. Japani voit­ti
Paragyayn luvuin 80—55, ja Ita­lia
löi Perun korinumeroin 68—46.
Tilanne loppusarjassa, on .seu­raava:
IJimiskiiniiaii tarpeet ja
avaruustutkimus
N-liitto
USA
Brasilia
Jugoslavia
Argentiina
Puola
Uruguay
4 3 1 318—255 7
3 3 O 223—177 6
4 2 2 301—286 6
2 '2 O 160—154 4
3 1 2 206—245 4
3 0 3 224—258 3
3 0 3 178—230 3
Rudhof menetti
Wien. — Itävaltalainen Hans
Orsolie voitti ammattinyrkkeilyn
kevyen välisarjan Euroopan, mes­taruuden
kukistamalla pistein sak­salaisen
Conny Rudhofin Wieni.ssä
tiistai-itana käydyssä ottelussa. Ot­telu
kesti 15 erää.
9,000 katselijan kannustamana
20-vuotias Orsolie, joka siirtyi am­mattilaiseksi
kaksi vuolta sitten,
hyökkäsi .koko ottelun ajan. Otte­lu
oli Orsolicin 13. ammattilais-kehässä.
Suomi ja Itävalta
tukevat YK:n
rauhanpyrkimystä
Helsinki. — Suomi ja Itävalta
tulevat mahdollisuuksiensa mukaan
tukemaan kaikkia etenkin YK:n
piirissä tapahtuvia pyrkimyksiä,
jotka tähtäävät rauhanomaisen rat­kaisun
aikaansaamiseen lähi-idässä,
todetaan ulkoministeri Ahti Karja­laisen
keskiviikkona päättyneestä
Itä-vallan-vierailusta annetussa tie­donannossa.
Siinä sanotaan että lähi-idän ti­lanteelle
omistettiin suui-ta huo­miota
maiden ulkoministerien vä­lillä
käydyissä keskusteluissa. Mo­lemmat
osapuolet lausuivat toivo­muksen,
että selkkaus voitaisiin so-vitteluteitse
saada rajoitetuksi ja
päättymään tavalla, joka ottaisi
huomioon kaikkien osapuolten elin­tärkeät
edut ja YK:n peruskirjan
sekä täten palauttaisi ja pysyväi-sesti
varmistaisi rauhan lähi-idäs­sä.
Ulkoministerit päättivät keskus­teluissaan
suositella myös Suomen
ja Itävallan välisen lentoliikenne­sopimuksen
solmimista.
äiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinniiiiniiiiiiiiiiimiiiiiiiiii^
1 KEITTOKIRJA JOKA INNOSTAA NOPEAAN 1
I JA HERKULLISEEN RUOANLAITTOON =
I HYVÄÄ RUOKAA |
I Koko: 7%" X IC/a". käsittäen 534 sivua J
E 351 valokuvaa — 16 herkullista värikuvataulua =
I HINTA SID. $13.50 |
5 HYVÄÄ RUOKAA on: perustava opas nykykodin keittiöön. Sen re- =
S septeihln sisältyy arkiruokia ja juhlaruokia, kansallisia ruokalajeja ja =
S vieraiden maiden erikoLsuuk.sia,ravit.';evin kodin ruokia, nopeita pikku^ £
S herkkuja illanistujaisiln, dieebtiruokia — sekä taloudellisia ruokia =
E laihan kukkaron päiviksi. =
E HYVÄÄ RUOKAA on oikotie taitavaan ruoanlaittoon. Sen Joka re- E
= .septis.sä opetetaan kädwstä pitäen eräitä ruoanlaiton 'peru.skikkoja'. E
E Lihan, kalan sekä muiden ruoka-aineiden valinna.ssa ja kil.slttely.s.sä =
E annetaan tehoka.s pikakurssi. =
= Se on oikea opas keittiöönne koko elämänne ajaksi! , E
E TILATKAA OSOITTEELLA: E
I VAPAUS PUBLISHING CO. LTD J
I P. o. BOX 69 SUDBURY. ONT. |
^ i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i r i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i m i i i i i i n i M i n i i i i i i i i i i i i i im
Kahden tai kolmen viimeksi ku­luneen
vuosisadan aikana on rat­kaistu
lauhkeassa, kosteassa ilman
alassa asuvien ihmisten pääasialli­simmat
ravitsemusprobleen^at maan
viljelyksen tieteellisen kehittämisen
avulla. Voimme oikeutetusti odot­taa,
että nämä alueet sen lisäksi,
että ruokkivat omat asukkaansa,
pystyvät auttamaan myös huonoim-mis.
sa olosuhteissa eläviä kansoja
omilla''ravip.lovarastoillaan aina­kin,
jos niiden asukasmäärä ei l i ­säänny
ylenmääräisesti. ,
Mutta on olemassa kaksi muuta
aluetta, joissa tilanne on paljon
vaikeampi, tropopiset kosteat seu­dut
ja kierlotähtien välinen ava­ruus.'
Voi tuntua oudolta, että nä­mä
kaksi yhdistetään tällä tavalla
onhan niistä toinen luultavasti
ihmiskunnan kehto^ kun taas toi­seen
ihmiskunta alkaa vasta tutus­tua;
toisessa asuu suunnilleen puo­let
ihmisrodusta, toiseen tuskin ny­kyisen
sukupolven aikana tulee tun­keutumaan
enempää kuin muuta­ma
tusina ihmisiä. Siitä huolimat­ta
tuntuu todennäköiseltä, että tut­kimukset,
ji.'ita tehdään astronaut^
tien r-.ivitsemiseksi. tulevat autta­maan
tehokkaasti myös maailrnan
nälkäisiä. :
On luonnollista, että ravitsemus-kysymykset
avaruusaluksen ilma­piirissä
tai kuussa edellyttävät tie-;
teellistä tutkimusta. : Trooppisilla
seuduilla voidaan olettaa ensin asu­neen
metsästäjiä pienissä, eristyneis
sä ryhmissä, joista eräät myöhem­min
muuttivat lauhkealle seudulle
ja 'keksivdl" siellä maanviljelyk­sen.
Sitten maanviljelys levisi
myös, kosteille trooppisille seuduil­le.
Tämä muutti niiden asukkaiden
elämäntavan sellaisiksi, ettei teho^
kas, mctsäsiys enää käynyt päinsä,
vaikka toi.Siialta määrätietoinen ja
pysyvä mu-mviljelyskään ei ollut
ehtinyt juui tua.Tämä juurtuminen
on nyt mahdollista, siihen pitää,
vain tutkimuksen avulla paneutua.
VALKUAISAINEITA
KASVEISTA
Maan päällä riippuu elintarvike­tuotanto
perimmiltään kasvin leh^
tien sitomasta ilmakehän hiileksi-dista
ja sen muuntamisesta aurin­gonsäteiden
ja typpiyhdisteiden
avulla hiilihydraateiksi, rasvoiksi
ja valkuaisaineiksi. Vaikka kaikki
kasvit suorittavat nämä toiminnat
suunnilleen samaan tapaan, on tu­loksissa
hyvin suuria eroja. Pää­asialliset
ravintokasvit -— riisi,
vehnä, maissi, peruna, maniokki —
sisältävät paljon hiilihydraatteja,
multa liian vähän valkuaisainetta
riittääkseeivyk.sinään ravinnoksi, ai­kuisille
ja vielä vähemmän lapsil­le.
Jos on saatavissa lihaa ja ka­laa,
no lisäävät ravinnon valkuais­ainepitoisuutta,
mutta ovat samalla
kalliita. Kr.svituotteiden muuntajia
na ihmisravinnoksi eläimet ovat
niin tehottomia, että niihin saate­taan
turvautui vain alueilla, joilla
laitumia on ylenmäärin. Sitä vas­toin
tärkkelyspitoiset ravintoaineet,
kuten esimerkiksi herneet ja pa­vut,
ovat erittäin arvokkaita val-kuaisainelähteitä.
Joidenkin kasvien
lehtien ruoaksikäyttöä rajoittaa se,
että ne sisältävät kuituja ja jos­kus
sellaisia aineita, joita, suurissa
määrin nautittuina olisivat myrkyl­lisiä.
Trooppisella, kostealla .seudulla
ka.svavat riisi, maniokki ja jam.ssi-juuri
helpo.sti, joten hiilihydraatte­ja
on ravinnossa riittävästi. Mutta
tavallisten kotieläinten kasvattami­nen
on siellä vaikeata ja sateet­tomien
kausien ollessa liian. lyhyi­tä
eivät pavut ja herneet ehdi ke­hittyä
täyteen mittaansa. Niinpä
valkuaisaineen puute on erittäin
yleistä näillä seuduilla. Tilannetta
pahentavat vielä erilaiset taudit,
joille valkuaisaineen puute valmis­taa
maaperää ja joita se pahentaa.
On irahdollista, että tutkijat on­nistuvat
aikaansaamaan valkuais-ainerikkaita
vilja- ja mukulakasvi-laatuja,
jotka kasvavat trooppisessa­kin
ilmanalassa tai risteyttämään
uusia kotieläinlajeja, joita niillä
seuduilla voitaisiin kasvattaa. Mut­ta
tieteelli.^c-n tutkimuksen onnis­tuminen
ei i'ina ole varmaa, ja vii­sainta
onkm tutkia kaikkia mah­dollisuuksia,
joilla valkuaisaineen
tuotantoa voitaisiin lisätä;
Lehtevät kasvitj mukaan luettui­na
sellaiset, joita ihminen ei voi
käyttää ravinnokseen edes pieniä
määriä, kasvavat trooppisessa i l ­manalassa
ylenpalttisen rehevästi,
ja jos niille annetaan vähän lan-noitusainetta,
niin ne tuottavat
enemmän valkuaisainetta kuin mi­kään
muu kasvilaatu. Ongelmana
on se, miten erottaa valkuaisaine
kuitumassan yhteydessä. Sama on­gelma
esiintyy, jos yritetään käyt­tää
kookospähkinää runsaammissa
määri.ssäi sillä kuituja ja valkuais­aineita
on nii-ssä suunnilleen yhtä
paljon. Useissa tieteellisissä tutki­muslaitoksissa
tutkitaan mainittua
ongelmaa ja on olemassa suunni­telmia,
joita pitäisi nopeasti ryh­tyä
kokeilemaan teollise.ssa mitta­kaavassa.
KASVU JA"LISÄÄ.NTYMINEN
AVARUUDESSA
Jos haliitfian käyttää auringon­säteitä
ka.'.vun aikaansaamiseksi
avaruusaluk.-^essa tai kuu.ssa, ovat
ongelmat melko samanlaisia kuin
edellä esitetyt. Miehistön ja kuun
siirtolaisten aineenvaihdunnan tu­loksena
syn':yy pääasiassa hiilidiok­sidia
ja virtsaa. Valossa kasvit
muuttavat nämä aineet hiilihydraa­teiksi,
rasvoiksi ja valkuaisaineiksi
muodostaen samalla ihmisille vält­tämätöntä
happea. Mutta m e i d än
tuntemiemme vilja- ja mukulakas-vien
ka.svu on hidasta ja lisäksi se
vaihtelee pienimmistäkrn muutok­sista
valaistuksen laadussa ja ryt-mi.
ssä. On ohkä mahdollista korja­ta
tätä herkkyyttä risteytysten, va­linnan
ja sellaisten kemiallisten ai-:
neitten käytöllä, jotka muuttavat
kasvien reaktioita; mutta luultavas­ti
olisi helpompaa käyttää nopea­kasvuisia
lehtikasveja kuin odottaa
vilja- ja mukulakasvien kehitystä.;
Tästä seuraa yllättäen, että ava­ruusmatkaa
j ien ravinto-ongelmat
tuovat mieleen kosteiden trooppis­ten
alueiden asukkaiden ravinnok­si
suunnitellut valkuaisaineiden
eristysmenerelmät. Astronautit ei­vät
voi nauttia lehtien sisältämien
kuitujen takia käsittelemättömiä
lehtikasveja virtsan- ja hiilidioksi-dieristystään
vastaavaa määrää. On
siisi välttämätöntä eristää mahdol­lisimman
paljon, lehden ravinnoksi
kelpaavasta osasta ja heittää pois
muu osa tai keksiä sille jokin muu
käyttömahdollisuus.
Tuntuu ristiriitaiselta, että tämän
päivän maitilmassa, jossa niin mo­net
miljoonat ihmiset ovat aliravit­tuja,
on helpompi saada rahaa ava^
ruustulkimukseen kuin ravitsemus-kysymyksen
.selvittämiseen. Tästä
huolimatta kannattaa alleviivata
molempien "kuluttajaryhmien" tar­peiden
.«Jamankaltaisuutta, mikä en­si
näkemällä saattaa tuntua u.sko-mattomalta.
Avaruustutkimukseen
keskittyneet tiedemiehet voisivat
oppia paljon niiltä kollegoiltaan,
jotka omistautuvat maapalon asuk-.
kaiden ravitsemusongelmien käsitr
telyyn; Jos näitä varoja käytettäi­siin
viisaasti, saattaisivat roolit
vaihtua. (Tri N. W. Pirie, Royal
Societyn jäsen, Rothamstedin koe­aseman
biokemiallisen osaston joh-laja/
UNESCO),
Tiistai, kesäk.ia p, Tuesday, June 13,. 136.7 .Siv:u<3
PAHVILAATIKOT
Käsiteltäessä leipää gammasäteillä
säilyy se viikkokausia tuoreenve-roisena
— ja homehtumatta, kun
vain T,cn pakkaus on tarkoituksen^
mukainen ja tiivis. Tiillaisiin tut-kinuisiuloksiin
on päästy Seibers-dörfin
reaktiokeskuksessa Itävallas-
:a. Siellä on suoritettu huomiota
heiättäviä samanlaatuisia tutkimuk­sia
myös hedelmillä, hedelmäme­huilla
ja vihanneksilla.
YiETNAMIN SAATAVA ITSE
RATKAISTA KOHTALONSA
iVIe, Itämeren maiden rauhan­tahtoisten
voimien edustajat, ko­koonnuttuamme
Tallinnaan pe-
• rintecUisecn tilaisuuteen, rauhan
ja ystävyyden päiville, ilmai.scni-mc
mitä lämpiniimniän niyötä-mielisyviemme
- Vietnamin tais­televalle
kansalle sanotaan Tal­linnan
ranhankokouksen julki­lausumassa.
lISAn sota Vietnami.s.sa on ri­kos
vuoden 1954 Geneven sopimuk­sia
sekä YK;n peru.skirjan periaat­teita
v.-istafm .sekaantumattomuus
desta muiden kan.sojen sisäisiin
asioihin.
On välittömästi lopetettava mo­dernien
napalmin ja myikylli.sten
kemikalioiden julma käyttö :Ktelä-
Vietnamin rauhallisten kylien vä­estö
n , t uh oa m i seon, 1 'omm i t u :s li y r»k -
'käyk.sel Vietnamin Dcmokraatli.>'.a
Ta.savaltaa vastaan on lopetollava.
Liitymme maailman ylei.seen
mielipitee.seen. joka tuomitsee ame
rikkalaisten hyökkäyksen Vietna­miin
ja ilmaisee suuttumuksen ja
levottomuuden likaisen .sodan jat­kuvasta
kiihdyttämisestä:
Yhdymme niihin, jotka vaati­vat
mitä päättävämniin USA:ta
lopettamaan ehdoilta Vietnamin
demokraattisen ta.savallan alu­een
pommitukset, lopettamaan '
kaikki hyökkäystoimct VictnÄ-'
min kansaa vastaan, kotiutta-:'
maan kaikki amerikkalaiset jou-V
kot Etelä<'Victnaniista, . myöntä­mään
Vietnamin kansalle mah­dollisuuden
ratkaista itse kohta­lonsa
ja toteuttaa ilman ulkopuo­lista
puuttumista sen asioihin
kielläniälön oikeutensa rauhaan
riippumattomuuteen, suvereeni­suuteen,
yhtenäisyyteen ja ain­eelliseen
eheyteen.
Tervehdimme tulevaa rauhan­tahtoisten
voimien Tukholmaan
järjestettävää maailmankonferens­sia
Vietnamin lukemiseksi Ja toi­vomme
sen edesauttavan maail­man
. kaikkien yhteiskuntapiirien
ponnistusten yhdistämistä taiste­luun
USA:n Vietnamiin kohdiste­tun
hyökkäyksen lopettamiseksi.
Tuhannet kilometrit erottavat
Itämeren taistelevasta Vietnamista.
Multa myötämiolisj^ys ei tunne ra­joja
eikä välimatkoja. Ojentaes-sainme
vietnamilaisille ystävyyden
ja avun käden uskomme sen oi­kean
asian voittoon, jonka puoles­ta
Vietnamin kansa taistelee.
Olemme Etelä-Vietnamin Va­pautusrintaman
ja Vietnamin De­mokraattisen
Tasavallan puolella.
— Kuulkaas, Virtanen, sanoi Vir-:
tasen pomo, olettekos te siivonnut;
tätä varastoa? \
— Kyllä. Käskettiin. :
—- Oikeinhan se. Minä vain ajat-!
telin noita laatikoita, jotka te olet­te
siirtänyt tuonne peränurkkaan.j
Missäs ne muuten -ovat ennen ol-l
leet? :
— Pöydän alla.. |
— Tjaah, no, eipä se kovin hyvä
tavaroiden säilytyspaikka ole se-i
kään. Mitä, jos pistettäisiin ne hyl-j
lylle? Päälletysten. \
— Pistetään vain, minun puoles-|
tani, sanoi. Virtanen ja pisti laati-i
kot hyllylle ja päälletysten. i
Tuli toinen pomo, Virtasen hän-;
kin, sillä Virtanen oli tässä suh-;
'teessä rikas mies.
— Mitäs Virtanen nyt on mei-;
nannut.kun on tuolla laillajj>inon-'
nnt laatikot hyllylle. Olisivathan ne
sopineet rinnakkainkin...
— piisivathan ne. /
— Pistää nyt sitten... Kas, ei­kös
vam olekin mukavamman nä­köistä?
— Juu, kvUä se on mukavam­man
näköisiä...
Sitten pistäysi varastossa kolmas
pomo, joka ei tosin enää ollut vä-littömä.
sti Virtasen pomo, mutta sa­nat
hänellä olivat niin painavia,
että yhtä hänen sanaansa vastasi
pari, kolme pienemmän pomon sa­naa.
— No, mutta Villanen, niin
kauan talossa ollut ja saa päähän­sä
täyttää hyllyt laatikkotavaralla!
Hyllytilaa täytyy toki säästää. Pah­vilaatikot
Virtanen voi kauniisti,
järjestää tuonne peränurkkaan. Vai
mitä?
— K.vllä minä olen ajatellut ai­van
sitä samaa.
— Mutta ette ole ollut varma
asiasta? No, nyt ainakin voitte olla
varmakin. .
Virtanen noudatti johtajansa ke­hotusta
laatikoiden suhteen ja koet­ti
kaikin keinoin olla varmakin, ku­ten
johtaja määräsi; Mutta kun hä­nen
varsinainen pomonsa tuli uu­destaan
paikalle, tilanne tuli heti
epävarmaksi.
— Eikö Virtanen vielä olekaan
siirtänyt laatikoita tuolta nurkasta
pois! Laittakaapa se asia kuntoon
niin pian kuin suinkin ennätätte!
Niin pian kuin Virtanen ennätti,
hän siirsi pahvilaatikot roskienpolt-tduuniin.
,
— Peijakas, millaista päänvaivaa"
tuottavat tyhjät pahvilaatikot. Mi­nä
ne kerran tulin pistäneeksi pöy­dän
alle talteen, kaiken varalta ja
siellä ne olivat saaneet olla rau­hassa
monta kuukautta. Olisivat
saaneet olla tuomiopäivään saakka,
eilen olisi liikauttanut niitä sen
verran, että joutuivat herrojen sil­mätikuksi".
Eihän siinä sitten muu
auttanut kuin polttaa ne silmätikut.
Kas, kuii se on sillä tavalläjeifcä
mikä 'On: poissa silmistä, ön poissa
mielestäkin, kommentoi Virtanen
tapausta kello kuudentoista jäl­keen.
:•• ' • • • .
TAIMI
KUKKASBnft;;
NSyttämötoverisntnie
HANS VUOREN
MUISTOLLE
Hilma ja Olavi Latvala
Toronto, Ont.
TIETOKONE PROFESSORIN?
Helsinki. -^Tietokoneet ohjaa­vat
opintoja jo monissa USA:n
yllopistois.sa, ja täytyy sanoa,
että tietokone on todella innosta­va,
kohtelias, tehokas ja kärsi­vällinen
opettaja. Se ci vä.sy vas­taamaan
ja se jaksaa yhä uudel­leen
osoittaa opiskelijalle, missä
kohdin on tapahtunut virhe, to­tesi
Oulun yliopiston rehtori,
professori Erkki Koiso-Kanttila
naurussa suin kertoessaan vai-kutelmiaaan
kuukauden mittaisel­ta
Amerikan matkallaaan. Reh-tori
Koiso-Kanttila osallistui en-
.simmäisccn yliopistojen rehto­rien
muodostamaan delegaatioon
joka vieraili Yhdysvalloissa Suo­mesta,
Matkalla olivat mukana
lisäksi Tampereen yliopiston reh­tori
professori Paavo Koli Ja Jy­väskylän
yliopiston rehtori, pro­fessori
Martti Takala. Rehtorit
tutustuivat matkallaan USA:n
korkeakouluihin ja niiden hallin­toon.
— Matkamme tarkoituksena on
tutustuu USA:n ylemmän opetuk­sen
hallintoon, sen organisaatioon
liittovaltion, yksityisten valtioiden
ja yliopistojen ta.soUa, Tutustuim­me
myös uusiin opelusmenelelmlin
tv-opetukseen ja muihin audior
visuaalisiin menetelmiin sekä tie­tokoneella
ohjattuun opiskeluun.
.Minua henkilökohtai.sesli kiinnosti
luonnollisestikin yliopistojen suun­nitteluun
organisointi Ja tutustumi­nen
uusimpiin tämän alan suunta­viivoihin
ja ideoihin sekä raken­teilla
oleviin uusiin yliopistoihin.
Rsllä oli myös ylioppilaiden osal­listuminen
yliopistojen hallintoon,
asuntokysymys, kansainvälinen
tutkimusyhtei.styö ja stipendiaatti-vaihto.
Yhtenä tärkeänä tehtävänä
oli kiinnostuksen herättäminen
Suomea kohtaan.
— Matkamme tapahtui Asian
Leader-stipendin turvin, idea kol­men
miehen lähtemiseen on kans­leri
Saaren ja maikan järjestelyis­tä
vastasi USA:n suurlähetystö.
Matka oli hedelmällinen ja erittäin
onnistunut. Kolme miestä nä­kee
enemmän kuin yksij ja kuu
vielä edustamme kaikkia eri aloja
— Koli sosialogiaa, Takala opetus­oppia
ja p.sykologiaa ja minä ark­kitehtuuria,
oli tulos hyvä. Mat­kustimme
Yhdysvaltojen alueella
11,500 kilometriä ja kävimme tu-^
tu.si'uma.s.sa If) yliopistoon ja colle­geen.
Lisäksi osallistuimme muu­tamiin
.neuvotteluihin ja kiivimme
muutnmi.ssa. tutkimuslaitoksissai
kertoi rehtori Koiso-Kanttila,
: Yliopistosuunnittelun puolelta
kertoi rehtori Koiso-Kanttila, että
USArs.sa on yhtenä uutena ajatuk­sena
— kokeiluna — ns. cluster-suunnitelma.
Sen lähtökohtana oli
Clermont College Los Angelesin
lähellä, joka ryhtyi yhteistoimin­taan
kolmen muun vastaavan col­legen
kanssa.—Ne kaikki toimivat
täysin itsenäisesti, mutta niillä on
hallinnollinen yhteistyöelin. Ne
tarjoavat myös opiskelijoille mah­dollisuuden
tenttiä toisissa yhteis­toiminnassa
olevissa opistoissa. Tä­tä
kokeilua on ryhdytty toteutta­maan
myös Semi-an yliopistossii
Santa Cruzissa.
— Erikoisen mielenkiintoinen
on lilinoisin Valtion yliopisto
Chicagossa. Siellä saneerattiin
yliopistoa varten 50 hehtaaria
keskeltä kaupunkia ja rakennet­tiin
aivan uusi rakennuskomp­leksi.
Johtuen tilan ahtaudesta
on jouduttu suurien lilkenncpn-gclmien
eteen. Laajentumismah­dollisuudet
ovat myös heikot. R.*)-,
kennuksel ovat korkeita, 11—-23-
kerroksisia, mutta arkkitchtooni-sesti
ne muodostavat erittäin hie­non
kokonaisuuden.
— Jenkit todella havahtuivat
(Jatkuu sivulla 4) |
ROMAANEJA
jotka kertovat:
sodan järkyttävästä tuhosta,
inhimillisyydestä, :
rakkaudesta j a vihasta
THEODOR PLIEVIER:
Staling^rad
425 sivua — Hinta slA. $1.35
Plievieiin kirja. on Järkyttävien
tapahtumien kiihkotonta tilitystä
karua sodan filcsofiaa. Se on kuin
.jaltiläismosiakki. jon:<a ke.ske^tä
irvistävät totaalLven sodan iljettä­vät
ka.'-vot.. Kirjailija osoittautuu
tailavnksi tai.=telutapahtumien ku­vaajaksi,
mutta parastaan hän
kuitenkin nntaa kertoes-saan kes­kellä
.^oadn mfernoa elävistä ih­misistä.
DAVID HOVVARa^:
Me kuolemme yksin
2.57 sivua ' •— Hinta sidSl.25
. Se ci ole vnin jännittävä;, se
on myös järkyttävä.
Ttimä. merkillinen teos — joka
tuo mieleen Williamsin kuuluisan
"Hyppyarkun" —-kertoo norjaJai-seii
vastarintamiehen. Jan Baals-:
rudin mielikuvitukseUlsesta paosta
.sak.salaist-en miehlttämä.ssä Nor-jA.
s.sa. Sen kaikki tapahtumat ovat
laruakiu Jännittävämpää todelli-
.suutta.
DAPHNE DU MAURIER:
Rebeklka
« 1 sivua — Hinta nId.Sl.80
Tämä romaani kertoo Max de
.\viutcrin, Manderleyn upean kar­tanon
omistajan ja hänen nuoren
valmonsix tiirinan, ,
Kirjailija Daphne du Maurier
kohosi tä'iä romaanillaan maail­manmaineeseen.
Miljoonat' lukivat
sen aliinimalla ja Hollywood teki
.siitä menesty.sflokuvan.
FRANCOISE SAGAN:
Pidättekö Brahmsista
130 sivua - Hinta aid. $1.25
Francoise Saganin parllslialsro-maanl
on maailmankuulun kirjai­lijattaren
ennakkoluulotonta ky-nänjälkeä.
Pariisi on tämän rans­kalaisien
kolmiodraaman taustana:
Pariisin kadut, pehmeävarjolset
bulevardit, suuj"kaupungln yöelämä
syksy, talvi ja kevät;
Tilatkaa asoltteella:
Vapaus Publishing
Company Limited
BOX 69 SUDBURY, ONTI
Suomen
ulkopolitiikan
kehityslinjat
1809 - 1966
147 Sivua — Hinta nld, $1.40;
E>>itelmäsaria
toimittanut Ilkka Hakalehto
Teos sisältää tärkeät esitelmät, •
Jotka vuoden 1965 syksyllä pidet-:
tiln Nuoren Polven IPkopoUittU;
sen YhdLstykiTsn järjestämän esi^
telmä.si.irjan puitteissa; Yhdentois­ta
poliitikon Ja historioitsijan esi­telmät
valottavat autonomisen Ja
itsenäisen Suomen kansainvälisiä'
suhteita ja ovat omiaan laajenta­maan
ja syventämään tämän het­ken
suomalaisen ulkopoliittista
ajattelua.
Paasikiven
linji
Puheita vuosilt.i 1944—19.')e
24.') .sivua — Hinta nld. $1.7.'-.
J. K. Paa.sikiven puheet vuo­silta
1944—1956 valottavat monelt.T
taholta suuren valtiomiehen toi­mintaa.
Tässä poliittisessa Ja aat-t?
e'.lises?a testamentissaan hän
esittää teoreettisen ja käytännöl­lisen
käsitykf-ensä .sotiemme , jäl­keisen
ajan historiasta.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing
COMPAiXY LIMITED
F. O. Box 69 Sudbury. Ontario
ONNITTELUMME
Canadan
100-vuotis juhlanumeroon !
VAPAUS ilmest>-y erikoisena Cana­dan
lOO-vuotisJuhlanumerona k ^ -
kuun 22 pnä. Se antaa tUaisuuden
kaikllTe kansalaisillemme lausua on­nittelunsa
ja tervehdyksensä maan-miehillemme
ja muille canadalaisille,
Jotka ovat osallLstuneet Canadan ra-kentamlse-
c>n.
Valitkaa onnittelunne allaolevista
malleista liittämällä nimenne ja
osoitteenne Ja postittakaa lehtemme
konttoriin!
TERVEHDIMME
.\ Ja .
ONNITTELEMME
uuden kotimaamme — Ca­nadan
rakentajia 100-vuotis­juhlavuoden
johdosta!
. (Nimi), ~~
(Osoite)
(Hinta $3.00}
__TERVEHDIMME
ja
ONNITTELEMME
kaikkia kansalaisiaimme, jot­ka:
työllään -ja toiminnallaan
ovat auttaneet nyt satavuo­tisjuhlaansa
vie-ttävän Cana­dan
rakentamista ja kehittä­mistä!
(Nimi)
(Osoite)
(Hinia $4.00)
Vapaus Publishing
Company^
P. o. Box 69 Sudbury, Onl.
V-t
t
J
P
i i l l i i