Vapaus, January 15, 1953

              ii
Sivu 2 Torstaina, tammikuun 15 p, — Thursday, Jan-15,1953
iimmT) >- taOeptDäent haifor
CXh^ öf PUmlsb Canadians. Es»
tabUSbed Nov, 6, 1917. Authorlzed
88 eecond class mail by the Post
Office Department. Ottaweu P u b -
lidbed tbrice veddy: Tuesdays
'Tbursdays and Saturdays by Vapaus
Pnbllsliing Company Ltd., at 100-102
fHm 8t. W., Sudbury. Ont., Canada.
Telephones; Business Office 4-4264
Editoria! Olfice 4-4265. Manager
E. Sofcst Bditor W. EauiJiL .Mailing
address; Box 6?, Sudbin»; pntorio.
Advertising rates upon apfilicitign,
Translatjo» free of charge.
TILAUSHINNAT;
Canadassa: i 7;Ö0 6 kk. 3.75
• • • 3 klc. 255
YhdysvaUolssä: 1 vk. si» 6 kk' 4LJ?0
Suomessa 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
m.
Totuus on tauim kiimm^
~* " Yhdysvaltain sauren rahan päivälehdet joita jotkut täkäläisetkin
sanomalehdet matkivat päpukaijain lailla, ovat viiitieaikoin^ pitäneet
"'"Suurta raelu^ "Itä-Euroopan juutalaisvainoista" ja siinä, yhteydessä
^viitanneet siihen, että Tshekkoslovakiassa tuomittiin äskettäin kor­keissa
yhteiskunnallisissa asemissa olleita henkilöitä, joista enemmistö
>pl^ tosin juutalaisia.
CIS' Tosiasia kuitenkin on, että ''ftä-Euroopah'' missään maassa ei ole
itiDiattu ketään oikeuslaitoksen eteen syytettynä siitä, että he ovat
; f juutalaisia" tai jotakin muuta ulkomaalaista alkuperää. To
kuitenkin asia Yhdysvalloissa, missä kaikki ulkomaalaiset on pantu
iloisen, kolmannen ja neljännen luokan ihmisten asemaan; joita pitää
' ^'tiitkia*', "seuloa" ja taats 'Uutkia'^ja ''seuloa'Vsekä karkpittäa j^^^^
raaiiata vankilaan. McCarran-Walter siirtolaislaki, joka astui,Yhdys­valloissa
voimaan joulunaattona 1952, on pahinta lajia oleVa rotu-ac^
liolaki minkä vertaista ci ole toisen maailmansodan jälkeen nähty
missään muualla, paitsi Etelä-.^frikassa. Toiselta puolen Neuvosto-j*
r^iitossa ja kansandemokratian maissa pidetään kaikkea rotudiskrimi-
* tiointla, propagandaa ja tekoja toisia kansallisjiusryhmiä vastaan, sel-l
^ l i s e iu rikoksena josta annetaan ankarat tuomiot. -
I ' Rotuvainon ja muun -diskriminoinnin kieltäminen ei tietenkään
s' tarkoita sitä, eUä johonkin vierasmaalaiseen ryhmään kuuluvat hen-
! kilot ovat lain yläpuolella ja saavat tehdä minkälaisia rikoksia tahan­sa.
Päinvastoin rotudiskriminoinnin lopettaminen tarkoitiaa hatkkien
isoiitjen ja kaikkien kansallisuukskn tasa-arvoisuutta siten, että heillä
0iian^samanlaiset oikeudet ja samanlaiset vastuuvelvollisuttdet kaikelta
^Um, mita he tekevät tai tekemättä jättävät. Tällaisen katsantokan­nan
vastakohtana ovat esimerkiksi Canadan uudet s'irtolais- ja kan­sallisuuslait,
joiden perusteella tässä maassa on KA'HbE^«I.AlSI.\
^: KAiNS-^I/AISI.^ liiitä (Canadassa syntyneitä) joilla on toistai­seksi
kaikki kansalaisoikeudet ja niitä fulkomaalaisperuisia) joilta
Silloinkin vallaissa olevan poliittisen puolueen johtajat (siirtolais-ministerj)
voivat mielivaltaisesti riistää kansalaisoikeudet pois. Ja
v^fctÄeh sanottu, 'McCarran-Walter siirtolaislaki Yhdysvalloissa on vie­läkin
räikeämpi kansallisuus- ja rotusortoon perustuva lakitekele.
^ "Kuten sanottu, esim. Tshekkoslovakiassa ei syytetty kuolemaan
viSomittuja johtavia politiikkoja "juutalaisuudestä'\ vaan siita^^^
he olivat harjoittaneet maanpetosta jonkun ulkovallan (Israelin poli­tiikkojen)
välityksellä> eräiden toisten ulkomaiden (pääasiassa Yh-
" tdj&valtain) hyväksi. Merkillepantavaa myös öffj että kjwkki nämä
*^^§lemaantuomitut poHtiikot, joilla oli äikanaah johtavaasema
Tshekkoslovakiassa, tunnustiväV heitä vastaan esitetyn-tödistuspal-
£Jqaden edessä oikeuden julkisissa istunnoissa, että he ovat syyllisty-jieat
maanpetokseen.
».f>r Käyttäkäämme tabsayhtcydessii molempien työväenpuolueiden
«Itopuolelta saatuja todistusamehistoja. Ottakaamme esimerkiksi
**"vaikka Suomen viralh'sen tietotoiiniston (STT) Reuteri^ kautta saa-an
ja julkaiseman Prahaii uutinen mäfraskuun 24 pltä 1952. •Mair
uutistiedossa keri-ottiih:
. . Oikeudenkäynnin aikana (jossa syytettyjen joukossa oli
juutalaista) on sionistejai ja Israelin diplomaatteja usein^i^^^
*^seni johdosta, että pidätetty kommunistipuolueen entinen pääsihteeri
».-^l^Hdolf Slansky on rakentanut juutalaisvastaisista rnkkcistä suoja­muurin
vakoilujkrjeslölleen.
(Prahan) "Radio ilmoitti edelleen, että komm,unistipuolueen
^6nt. Varapääsihteeri .'Frank nyttemmin on tunnustanujt rilsoksensa.
".',>Häntä i^ytetään sotilaallisesta maanpetoksesta. Frank tunnusti yrit-
. täneensä aikaansaada sekaannusta Tshekkoslovakian talouselämässä,
sabotoida jälleenrakennustyötä ja heikentää maan puolustuslaitos­ta
. . . • . \'r
''Syytetty London kertoi, että hän .sijaisulkoministeriksi tultuaan
oli kehittänyt Prahan ja Lontoon välille yhteyden ja että "diplomaat-
• tikuriireilla oM tapana kuljettaa salaisia kirjelmiä Slanskylta Lontoo-t-.
seen" . . . Varvro 'Hajdu; jota Prahan radion selostuksessa oikeuden­käynnissä
sanottiin "vanhaksi vakoiluasiamieheksi ja sionistiksi" tun­nusti
(olleensa Englannin väkoiluäsiamiehenä vuodesta 1941 pidätyk-
• seen asti.. ''^ •
_ Näitä lausuntoja voitaisiin jatkaa. Niinpä STT-Reuterstiedoitti
-"mm. seuraavaa: ''Todistaja jarortiirVopetski, joka enneii oli lähetti­läänä
Berliinissä, vahvisti Slanskyh luovuttaneen vakoilutietoja Ame­rikan
Euroopassa olevan tiedustelupalvelun päällikölle Alleh Dulle-silte
. . ^Slanskyn lähin kanssarikollinen Ceminder tunnusti täydelli­sesti
syyllisyytensä. Jo v. 1921 hän liitti kohtalonsa taantumuksel-lisiin
nationalistisiin ryhmiin Saksassa . . . Vuonna 1946 sionisti Ge-i:.
imnder Slanskyn avulla'ryömi vastuuntuntoiselle paikalle Tshekko­slovakian
kommunistisen puolueen keskuskomiteaan . . .
Viimeisimmän "juutalaisvastaisen" jutun johdosta STT-Rcuter
tietloitti tammikuun 4 pnä Berliinistä: o
"Saksan demokraattisessa tasavallassa on paljastettu kaksi sio-t^
nianin ja amerikkalaisen imperialismin asiamiestä. He ovat Paul
i\!erker ja Kurt Mylled . . . Myller tuli 1949 Amerikan tiedoituspal-
..jV^^lun toimeen ollen yhteydessä sellaisiin kuin Ruth iFisheriih . . .
'Neuses Deutshland' syyttää hänla kapitalististen juutalaisten palk-
'—r^raamaksi vihoUisasiamieheksi . . ,
Kaikki nämä lainaukset on otettu porvarillisista uutislähteistä-
• V'asemmistopiireista saataisiin tietysti vieläkin yksityiskohtaisempia
selostuksia siitä minkälaisiin rikoksiin ko. tshekkoslovakialaiset entiset
puoluejohtajat ovat tunnustaneet syyllistyneensä. Mutta yhteistä
näille porvarillisten ja vasemmistolaisten uutistiedoille varsinaisesta
'Prahan oikeudenkäynnista on se, että missään ei ole viitettäkään sii­hen,
jotta syytettyjen kansalaisuus olisi ollut minkäänlaisena tekijänä.
Heitä syytettiin visseistä, tarkasti määritellyistä rikoksista ja he tun­nustivat
itse suurimmalta osaltaan nämä rikoksensa,
i Oikeuskuulustelun yhteydessä viitattiin useita kertoja juutalai­seen
kiihkokansalliseen sionistiseen liikkeeseen, joka on kautta ai­kojen
suhtautnut vihamielisesti työväenliikkeeseen, sosialismiin ja
.--kommunismiin. Mutta sionistisen liikkeen arvostelu ja luoraitsemi-
I nen ei suinkaan ole 'juutalaisvastaisuutta" yhtään sen paremmin kuin
"mannerheimilaisyyden'' tuomitseminen ei voi olla Suomen ja suoma­laisuuden
tuomitsemista.
; Mitä taas tulee Yhdysvaltain osaan tässä asiassa, niin Yhdysval­tain
nykyisia vallanpitäjiä syytettiin siitä, että ne ovat rahoittaneet
tätä maanpeoksellista toimintaa Tshekkoslovakiassa. 'Kuinka oikeu­tettua
tai väärämielistä tämä syyttely on, se jääköön tässä yhteydessä
kunkin lukijan harkittavaksi ja historian lopullisesti todistettavakji.
; Todettakoon kuitenkin tkma kieltämätön tosiasia: "iTidySvalloissa on
; kongressin hyväksymä $100,000,000 salainen rahasumma, jonka käy-
J / • töstä ei ole mitään tietoa, paitsi se, että sen avulla on tarkoitus järjes-
~—tää-vakoilua, sabotointia ja •rastayallankumouksellista toimintaa i;an-sandemokratian
maissa. Oletettavaa on, ettei tällaista suunnitel-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Ein«' BfendeliA. Port Arthur, pnt-,
täyttää 71 vuotta huomenna, tammi­kuun
16 pnä. —
^ d y n u n e sukulaisten j a tuttavien
onnittelulhtof
mmm ja
CANDAN KANSALAISEN
IJLKQMAALLA OLESKELIT
Kysymys: K u nka pitkän ajan Ca­nadan
kansalainen isaa olla ulkomail­la
ilman, että hän menettäisi kansa-lalsuttaah?
— - T i l a a j a.
Vastaus: Sit-ten vuoden 1M7 on C a ­nadassa
ollut voimassa laki mikä
määrää, että Cariadan 'kansalainen
menettää kansalaisuutensa. Jos hän
ön po:s maasta kuuden peräkkäisen
vuoden ajan. Tätä ei tietenkään kos­ke
maassa syntyneitä eikä sotilaita,
jotka ön kunniallisesti vapautettu so-ta'palvelUksestäan
^ilkomäillä olles­saan.
LalRsä ön kuitenkin erikoisia
kohtia niistä erikoisista olosuhteista,
joiden vallitessa Canadan kansalainen
voi elää ulkomailla silti menettämät­tä
kansalaisuuttaan.
Mitä ixiuut sanovat
KUtJLlMMEKO ME
"UkyO#AlJEUA'
"Palkkalistalla el Ollut hevosia, s a ­noi
St. Laurent alahuoneen istunnos­sa",
sanottiin Globe and M a i l i n Ot­tawan
uutisen otsikossa viime tiistai­na.
Tekstissä on kyllä pieni "varaus':
" . . . M r . st. Laurent julisti, että he­vosia
otettiin palvelukseen xiollarin
päiväpalkalla, ynnä ruoka Ja hoito,
ja että palkkalistalla oli niiden mies­ten
nimet, jotka näitä hevosia ajoi­vat.
Hevosten palkkaus jä maksut
miehille, sanoi hän. oli osa s. itä l a h -
jus-(gralt-) Järjestelmästä mitä har­rastivat
eräs; armeijan kapteeni ja
kersantti. Jotka molemmat ovat nyt
xakkot3fälaitoksessa..."
• •* .•.*•• • • . •
J A KUITENKIN ME
KAIKIN VOISIMME ELAA
.söviNNoissA; ; .
. . . Lolrtenne 8, 1. -53 ilmestyneessä
numerossa oli kirjoitus, Jbka koski
käyntiäni Torontossa j a mm. toimi-tuksessarine.
Sanottuun kirjoituk­seen
oli' ipujahitänut 'pienF virhe,-'joka
johtui 'Väärinkäsityksestä. SanöttuUn
erehdykseen pyydän hyväntahtoisesti
korjausta. Virhe kuuluiv että "ensi
kesänä laulujuhlat liidetään Suomi-rannallä'.
Arvoisat sudburyla!set,
nUn en ole sanonut. Herroilla toimit­tajilla
varmaan on sellainen käsitys,
että se olisi ainoa öikeä paikka. Olen
öllvit sihteCTinä nättä laulujuhlia kosr
kevlssa kokouksissa,:eikä mitään pää­töstä
riiidisn pitopaikasta vielä ole
töhty./' •.
Ulkopuolista naapuriä voi naurat­taa
tuon mitättömän asian näin pe-i-
usteellinen korjääminen, mutta minä
itse pidän sitä hyvinkin tärkeänä.
Syystä että minä elän paikkaseudulla
jossa kansalaistemme keskuudessa
käy ankara sisäiiissöta kaikki kalkkia
vastaan. (Minä rauhan miehenä voin
tuon väärlnkäsityspahölaisen ansios­ta
Joutua mvös seti pyörteisiin. Sitä
minä en haluaisi... Arvo Kaiajisto,
Toronton Vapaa Sanan "yleisön lilr
Je" tammik. 13 p. 1953.
Ottawa. — Ilmaisten kannatukiBen-sa
Julius Ja Ethel Rosenbergin ar-inahdukselle,
kiiten lukemattOTiat
hyvää tarkoittavat ihmise^ o-.rat>3)ci-liittisista
ja uskonnollisista miöapf^
de-eröavaisuuksista yälittämättäjme-netelleet
kautta maailman, täkäläinen'
I^ivälehtl ' T h ^ Ottawa Ci|t?ien'' k i r ­joitti
viime perjantaina, -tarorolkui^i
9 pnä :::Johtavassa tolmituskirjoituki'
sessaari-s^aavaai:
Ellei sitä" lykätä Vallcblscei» 'taiooh
tehtävää vetööinusta varten/Julius ja
Ethel Rosenbergin teloitus sekaantu­misesta
vakoiluun, : tapahtuu Sing
Singin vankilassa tammikuun 14 pnä.
Kuten The Cltizenln kirjeenvaihtajan
kirjoituksesta ihnenee, tämä jutltu on
saanut laajakantoista huomiota osak­seen
Yhdysvaltain ulkopuolella. Joi­denkin
mielestä el mikään rangaistus
ole liian ankara. Toiset katsovat, et­tä
tämä tuomittu pariskunta olisi pe­lastettava,
sillä myöhemmin voidaan
saa^a l i ^ ä l o ä asiaan. Toiset pel-'
käävät, että ennen tuntematon t a ­pahtuma,
vakoilijan teloitus rauhan
olostäitelsta. madaltaisi Amerikan o i ­keuden
kommunistltasolle. Heillä ön
epäinielFyffava funhe, että lännen S i ­vistys
on kokeella — maailman ylei­sen,
mielplteen tuomittavalla.
Tämän tunnepilviliä peitetyn jutun
paljastetut luut näyttävät seuraaval­t
a : T r i Klaus E m i l Jiilitis Pudhs, joka
myöhemmin tuomittiin, vankilaan
Britanniassa, johti sodanaikaista V a -
koilulligaa, mikä keskitti toimintan­sa
Los Alamosin atomlvoUnaprojektin
ympärille. Siihen 'aikaan Neuvosto­liitto
; oli luonnollisesti lUttolalnen,
^vailtka sitä evättiihkiii-joitakin tut-
)sJaA\iäd&Vi^^ CSoId, kom-
^i^tikifx^ e-xääiiä
. nie David Greent
' i ^ l ^ ^ t ä ; ; , ' a l i i ^ I i v ^ i r ^ ^ (sket-
<'i3My'$^^.i^^- atoinlponuiii voi-diSn-
räBi^t^' Greenglass' vangit-konsa
(vaimonsa veli) Julius Rosen­berg'
bll värvännyt hänet väkoiiulii-gäri
Jäseneksi. Elizabeth Bentley, t o i -
Xieii- entinen koriuriunlstikurliri, todis­t
i saaneerx puhelinsoittoja eräältä
tuntemattomalta "Juliukselta", mikä
on yhtä hyvin t r i Fuchsin kuin R o -
senbergingin nimi.
Rbsenbergejä ei syjrtetty maanpe­toksesta,
eikä edes vakoilustakaan,
Vään^laveftikeilystä sen rikoksen t e -
kezniseksi, että he välittävät kansal-l
i ^ a i^luÄtustietoJa toiselle vallalle.
ISllalsessa (syytös) -tapauksessa eö
tarvita: paljoakaan todistuksia välte-tyää
teosta. Ja syytetty ihminen voi­daan
tucmitasiitä. Jos hän on ollut
yhteyksissä selläistien heiddlöiden
kahssai Joiden rlkoirset teot on todis­tettu;
-^Näyttää, siltä^ että ainoastaan
kolmen: sala vehkeilijän todistus sai
Rosehbef^t sekoitetulisi (implicated)
asiaan; Mitään todistusta: ei esitetty
väitöksestä, että Rosenberglt saivat
Greenglassilta "sketsejä', että he tun­sivat
venäläisiä asiamiehiä, tai että
he olisivat yöklubeissa vapaasti käyt­täneet
varoja vakollijajn värväämis­tä
varten. Tuomari tuntui usein o t ­taneen
kannan syyttäjän puolesta ja
lopuksi Julistii että Rosenberglt oUvbt
-antaneet Venäjälle, atomipommin,, a i ­heuttaneet
iKorean sodan j a voivat
vielä aiheuttaa VmUjoonien syyttö-,
mlen ihmisten kuolemaru
Mikäli on purie annetusta (kuole­man)-
tuomiosta, ylioikeus kieltäjrtyl
uudelleen käsittelemästä tätä Juttua,
jhden tuomarin ollen erimieltä. Se
katsoi, ettei ylioikeudella ole valtuuk­sia
tuomion näuuttamlseen mitä ve-toomiisolkeus
myös esitti. Mikä­l
i on puiie Rosenbergien tärkeydestä,
(Yhdysvaltaiii) kongressin Vakoilu-asiain
valiokunta määritteli Green-glassin
ja kolme tiedemiestä niiksi,
Jotka. oVat' aiheuttaneet suurimman
vahingon Yhdysvaltain publustukisel-le.
Mutta se (vakolliiasiain valiokiui-ta)
^ n o i , että GreengtessUi, maalli­kon
"sketseillä" täytyi "olla v a in pie­ni
fvalkutUs'* j a valiokimta ainoas­taan
huomio:, että Kosehbergit )0n
tuomittua Pahimmassakaan tapauk­sessa
« e (Rosenberglt) eivät "muut­taneet
maailman historian suuntaa"^
mitä.heidän tuomarinsa väitti..
Tässä tilanteessa ei ole- paljoakaan
ihmettelemistä siinä, kun monet a-
Jattelevat ihmiset 'ilidysvallolssa Ja
muualla ovat sitä mieltä, että armah­dus
pitäisi antaa.
TRI ENDICOTT VEI Y H T Ä JOHTAVAA ROOLIA
WIENIN RAUHAN KONGRESSISSA - MRS. PARK -
•Torontossa oli
1117,470 asukasta
Ottawa. — Kesäkuunsa vuonna 1951
toimitetun S^leiseri^ väcniaskun tieto­jen'
mukaan oli Suur-Toronton alu­eella
kaikkiaan 1.117,470 asukasta, j a ­kautuen
eri kuntien kesken seuraa­vasti:
Toronto
York township . . .
North York twp. .
East York twp. ..
Scarborough tvfp.
Etobicokc twp. . . .
Leaside . . . . . . . . ..
Forest HUI
Mimico
New Toronto . ..
Lon^ Branch
Westön
Swansea
. . . . ...675,754
........101,582
. . . . . . . 85,897
. . . . . . 64.616
...56,292
53,779
16,233
..15.305
. . . . . . . 11.342
11.194
8,727
. . . . . . 8,677
. . . . . . . . 8,072
— Viime vuonna oli Canadan far­meilla
223 miljoonaa yli 6 kk. ikäistä
kanaa!
, Toronto. — Wienissä joalnkqps-sa
pidettyyn Kansojen raahan-kongressUhösällistanut
tunnettu
. canadalainen rauhanpuolustaja,
mrs. Libbie C^ Pai«, kuvaili viime
maanantaina pitäinässään radio­puheessa
niitä saurenmdlsla^' sy­tyttäviä
vaikutteita, mitä hän tälr
tä. matkait^sA . saL : Häu^n'|Jltt^
heensa on vähän ; lyhentaettynä
^;seil^aava:-':•••''-.'l iv "? ' ' ^ ' ' L V " ' ; . ^ - ^ '
Minä piin yksi niistä kölmestakjma-menestäicahdesta
canadalaisesta, j o i l ­la
oli onni osallistua Wienisisa viime
joulukuussa pidettyyn Kansojen Äau-harikongressiinv
Se ei ollut missään
mieiesJsä jonkun järjestön edustaja­kokous.
Siellä kokoontui idän j ja
lännen kansat, jotka kaiklti haluavat
rauhaa.
Minä 'baluan nimittää teille joita­kin
niistä 85 maan edustajista, jotka
osallistuivat tähän kongressiin.
Kuunnelkaa tarkasti häitä numeroi­ta,
sillä ne antavat pätevän vaistauk-sen
kailcille niille, Jotka sanovat, että
joku yksi maa t a i maiden rylunä l
määräili tätä kpngressla.
Pohjois- ja Etelä-Amerikasta pii
293 edustajaa — 27 Ylidysvalloista,
39 Braziilasta j a 40 Argentiinasta.
Kiinasta oli 59 edustajaa, Pohjois-
Koreasta 13 ja Viet Namista i l edus­tajaa.
Kahdeksastatoista muusta
Aaislan maasta oli 150 edustajaa, l u ­keutuen
tiiäii 30 IJitian j a 17 J a p i n in
edustajaa.
Neuvostoliitosta oil 52 edustajaa Ja
kansandemokraattisista maista kaik­kiaan
138 edustajaa.
Suuri ehöinmlstö edustajista ja
seuraajista tuli Länsi-Euroopan mais­ta
: 152 edustajaa Britanniasta. 176
edustajaa lianskasta. 65 Belgiasta,
198 Italiasta ja 15 edustajaa Sveit­sistä.
Siellä oli kautta maailman tunnet­tuja
kirjailijoita, taidemaalareita ja
muusikkoja: Meksikosta Rivera,
Ranskasta Sarti^, Chilestä Neruda ja
Neuvostoliitosta Shostakovitch.
Siellä oli hyvin tunnettuja valtip-mlehiä:
Intiasta tri Kitchelew. Joka
ön Kongressipuolueen huomattu jäsen
ja pääministeri Nehrun ystävä sekä
Saksan entinen pääministeri tri J o ­seph
Wirth.
Siellä oli huoihattuja uskonnollijsia
Johtajia: Eräs roomalaiskatolinien
pi'öpa. protestanttisen kirkon kunnia--
jäseniä. rabbeja, muhamettilaisia ja
buddhalaisia: Siellä oli myös kuului­sia
fiedemiehiä kuten tri Leopold
Infeld, joka on n i i n hyvin tunnettu
Canadassa, sekä unlojohtajia, maan­viljelijöitä
j a muita edustajia elämän
kaikilta aloilta,'
•He kokoontuivat yhdessä mielessä
—etsimään kaikista muista (erimieli­syyksistään
huol matta keinoja neu­voteltavan
rauhan säilyttämiseksi.
T r i Ehdlcottin sieUä pitämä piuhe
oU'ärviiÄäS pähös k^
sai hyvin lämpimän vastaanoton ja
mjTskyiset suosionosoitukset puheen
päätyttyä. Endictt korosti, että kaik­ki
hallitusten väliset, erimlelisjiydet
voidaan ratkaista neuvottelupöydän
äärbssä, ja että erimielisyyksiä>I voi­da
ratkaista sodallai; Häh kehoitti
kongressia hyväksymään sellaisen
ohjelman; että kaikicl voivat sen hy­väksyä,
.huolimatta siltä kenen he
katsovat syyllistyneen kylmän sodan
aloittamiseen. -
Kongressi kokoontui suuressa K o n -
serhausissa, Britannian miehitysalu-eella
Wien:ssä. Wieni on vielä nel­jän
vallan miehittämänä, niuttä k u ­ten
kaikki muutkin, me kuljimme v a ­paasti
kaupungin'kaikissa osissa.
Mitä Kviehin väestö ajatteli tästä
kongressista? Niin, lähes kaksituhat­ta
wlennälstä työskenteli välittömästi
kongressin onnistumisen liyväksi, ja
he suorittavat ihmeteltävän hjrvin
järjestärhistyönsä.
Mutta kongressin toisena kokous­päivänä
me todella näimme, mitä
väestö ajattelee. Seisoinme parla­menttitalon
rappusilla ja katselimme
kuri wieniläiset marssivat kongressin
tervotullaismieienosoituksessa. Ohi­marssi
kesti yli kaksi tuntia. Huo­mattu
Canadan ranskalainen' toimit­taja,
joka oli meidän kanssamme sinä
iltana, sanoi meiUe: "Minä en ole
koskaan aikaisemmiti nähnyt sellais­ta
; mhiä en olisi uskonut sitä, ellen
olisi itse sitä nähnyt." E i ole epäi­lystäkään
siitäv ettekö Itävallan kan­san
sydän ollut raUhankongresaln
puolslla.
Kongressta työskentely alkoi viivyt­telemättä,
Ensiksi 5iyyäksj?ttUn koi-;
me kohtaa k^^^^^^
Ensimmäisesj^ kohdassa käsiteltiin
maiden, itsenäisyys- ja turyalllsiius-kysymyka.
iä, inihin siirtomaiden edus­tajat
olivat erikoisesti kluityneet; toi­sessa
kohdassa käsiteltiin nyt kä,3m-nissä
olevien sotien lopettamista ja
erikoisesti Korean,sodan lopettamis­ta;
kolmannessa kohdassa käsiteltiin
stä, miten voidaan, lieventää kän-.
sainvälistä Jännitystilahnetta Ja lo­pettaa
riykyinieri kylmä sotÄ. :
Keskust^im Jatkues^ Kongressin
kokoushuoneella,, muodostettiin eri­koiset
komlssionit käsittelemään eri
kysymyksiä. (Minä osallistuin sen ko»'
missionin työhön, miisä käsiteltiin
kansainvälisen jännitystilanteen ^lie-ventämisasioita.
Sen komlssionin;
työssä ei oHut mitään muodollista e i ­kä
mitään etukäteen järjestettyä
Keiskustelu oli vapaata ja päättävää.
Kaikki mahdollinen teiiitiin sopimuk­seen
Fääsemiseksi keskustelun avulla
— eikä mlloinkaan käytetty emöm-mlstöpäätöksen
voimaa, sillä kaiidsta
seikoista päästiin sopimukseen.
Kaikille edustajilie oli, etukäteen
taattu täydellinen pithevapaus kong­ressissa.
Sitä noudatettiin tiukasti.
Minä tuUn tuntemaan paljon mielir
piteiltään eroavia edustajia, mutta
kukaan heistä ei valittanut sitä, ettei
SDNL:ii uudenvuoden
tervehdys nuori^»Ue
V/1952 oIymp!a|U»k>|eii, noorisoD
UsaUMn ]» bamoiim^^
tiaiQliusiigressiii loimUitarikas .vuosi
sUl^yy bistoriääit
Itnmme Uittää balUI-niille
noorUIe ^ ^r^sstöjemnui
' Jäsenille; Jotka ovat esimerkillises­ti
työskennelleet nnorlson oikenk-
Bien ^nplnstamlitekfli Ja nnorisoii
yhtenäisyyden loJittamlseksL
Edessämme on uusi työntäyiel-neniyaösi--
nuorison kansainvä­lisen
yiptävyyden ldjitiani{sen,fes-tivaaliea
ja knlttnnrijidilien vn6-
sl. Samaäaikalsestl lisään^irvä
työtiömyy^ Ja kasvava verotaakka
velvoittaa nuorisoamme yllä voi-
»IjalrlraAnmaan <ntfwliitaa.n iiKcftuJk-slfusa.
pnolesta.
Muodostukoon vuodesta 1953
imörison suurten voittoon vuosi.
Sadmeh ^ Dembluraattiiien
NuorisoUitlo
. Lflttotoimikonta
SITÄ 'NEU
TEL
ITTI
South P o m il
jmune kaikille
aiUe, että n l
tulee- uud<
Asiakas: "Siinä tapauksessa teii^S^ Eteläpää
LISäA HAEIOITIJSTA
Asiakas; 'Teidän nimikUvessänn?
on sanat: tähtäämme tyydytykseen.
Kauppias: '*Aivän Oikein, se onl
meidän mottomme;
dän tulisi ryhtyä pitämään tähtäys,
harjoituksia." '
20 ip. Olcmi
jaan tämän niä
läyttämölle, ki)
SOtAVAESSÄ iuuten ei uusU
Kersantti: "Minkälaiiien aasi t< a, kerta esityj
olette:; Ettekö huomaa, että käveletj^eljä naista"
tyyksiri^^omassa tahdissanne?
Löppönen: "Turhaa sanoa sUtä
minulle. Huomauttakaa toisilie, että
muuttavat Jalkaa.*'
eus esitykseen
Kehöitan ny
iakin, kirkland
oaan ensi suni
Äähän, jos m
oän joka vasta
O t t a w a .— Vuoden 1951'väestölas- Imu^^-
PALKANNAUTTLTOITA
Y L I ynSI MILJOONAA
.kutllastöjen: mukaan oli iÄnadaasa «a^"^^
5,286,153 ipäivä^; viikko- tai kiuifaiu- Nyt olemme ,
slpalkkaa nauttivaa henkilöä. iiallisen vasta
•:• j0n^ että olem
lerailemaan t J
. en myynti päti
• ; ' estetään siellä
aan, n i i n etti
. n saatafvissa k
an. Kehpitam
Ainerildcaiaihen JoUmälisti Hansori leet ilniäVoimlen palvelua kuten t^ Symp&ristöns
Baldwlh' kertoo meiUe. että Yhdys-v
a l t ^ ; ^nneij£m j a laivaston siiuret,
akademlat-eivät saaneet vuonna 1952
täyttä kuotaa lentäjäoppilaita, j a että
sotllasleni^jä-vapaaehtoiset vähaie-vät
Jatkuvasti. .Biaidwln sanoo, ^ttä
tämä kehityssuunta, mikä havalttiih
Jo vuoden, alussa, on"pahaenteh3en".
"Sen sijaan että haluaisivat "nousta
koi-keaUe • sinitaivaalle' enemmistö
amerikkaiafsista pojista haluaa olla
maassa," •
Pentagonin täytyy Olla tästä huo­lissaan
j a ; siiijä on syy iniiksi Bäldwin
päätti tutkia asiää. perusteellisesti.
Öän räpöfteerasi toteamuksensa P a -
geaht julkalstissä otsikolla: '^Miksi
meidän poikamme pelkäävät lentää?"
SUhea näyttää olevan monta syytä:
lentäiniseh yhteyteen aikaisemmin
lUttynytrroOTanssi on haihtunut pois;
lentotelmilMca on tullut hjryin moni­mutkaiseksi'
ja vaatii suurta "älyk­kyyttä";;
sotilaslennon, "vetovoimaa"
ei ole riittävästi mahiostettu; lopuksi
tulee; Pentagoidn säituiis, koska se el
Baldwiriin mielestä korvaa "sotilas-lennon
liisääntyvää riskiä".
/•Kmä:'ä:ilmeisestikääh ole riittä­vän
vaTtaUttavaa Itse tutkiJallekaaii
koska nämä samat teldjät olivat vai­kuttamassa
.niuuiiamia vuosia sitten,
Jolloin "Arnerikan ppjat" eivät vältel-pahtuu
nyt. Mikä' ön muiittunut.f"""^ (Finnish.
*JBaidwlnlh selostus lei ole mielenldin
toa vailla: >
"Maailmantilanteen nykyinen se
kavuus; kotirintaman katkeruus
sjryttely Jä einieri* niuutft korean sö
däri olemuksen epäselvyys Jä puoliksi
sota-puoliksi-rauha ilmapiiri, jönk
aikin puoUn, ]
tätä 4fähWi^äuslupa^^^
k u n k h i maan edustajistoa pyydet­tiin
sopimaan iiiin päyoh i k u ^ mali^
dolllsta puhimaiehistään, mutta s a ­malla',
kertaa kaikille, jotka •vaativat
oikeutta 'oman mielipiteensä esittä­miseen-
nayönnettiin tämä oikeus.
KongEeSsin iopulllsena päätöksenä
on kahden tärkeän asiakirjan hyväk­syminen.
Ne alistettiin kaikkien e-dustajain
hyväksyttäväksi t a i hyljät­täväksi.'.••!^
lcsi näistä asiakirjoista oli
pOTitettu; Y ^ ja töinen maaflman
kansoiUe (möieihmat julkaistu aikai­semmin-,
lrapaudes"sa — Toim.)
Kphgressissa nimitettiin 21-ihenki-nen
kpmitea laatimaan •YK:lle psoite-turi
vetpomukseh ja me olemme y i
peitä siitä, että tri Endioött'oli yksi
heistä//"'-r. • •
M i h i i n on. vaikea kuvailla^koilgres-sln,
päättiJäisistiintoa — iviimelsten
ppiiettten^^ p^^^^^ ähiiettlin myrs-kiyiisiS
iSuosipnosoituksia — edustajairi
keskuuSe^a pii •horjuraatpn itseluot­tamus,
mikä nousi tästä loanispjen k o ­kouksesta
ja siitä kun o l i päästy sö-i)
ihiukseeh kys3rmyksistä. Joiden suh­teen
diplomaatit plivät epäennistu-
'neet.'- -: .
Se^n mähdpllista! iRaulm on mah­dollinen
ja. se riippuu meistä kaikis­ta.
Se _on_ Wienin räUl^nkorigressin
opetus.: ,-,7 ' : ,., . : •• . •
ajankohdan läpi olemme menossa, oi
jättänyt mörita' nuorukaista «kylmä
kiskolsiksi* . . . E i ole paljoakaan lei
muavaä patriotismia j a valmiutta ; \
"Amerikan luohte^nomlnaisUUdei
muutoksessa ön toinenkin puoli; K m
me olenuriel^eläheet niin kauäri epä
varmuudessa —t pulakausi', sota ia
sodan vaara on nyt ollut kolmienj su
kupolven hiielissä — nuoriso etsii tiir
vallisuutta; vaaralliset palvelut maa
väessäi mariineissa j a laskufvarjöjou
koissa Jne — ovat saaiieet tmitea
män kehityssuunnan yhtä hyvin kiiii
ilmavoimatliln."
, Tämä on .läiiempänä .totuutta. JO!
Ealdwinin huomautukset käämaetSäi
vähemmän sekavalle .kieleUe, ,nllöti
selviää, että Amerikan nuoriso ei ha
lua ininkäänlaiöta osaa epäoikeutc
tussa j a vihatussa sdfesSä
kansaa vastaan; amerikkalaiset n^o
ret eivät halua kuolla • naörippolfetii
hyväksi sen paremmin maalia, rnerel
lä kuin ilmassakaan. Tässä ori S:
"mUcsl amerikkalaiset pojat pelleä
vät lentää": — New^ Ttcaes; : •
Kolme
ENSIMMii
ku
TOINEN <
8;
KOLMAS
4 ^
Myöskin o!
KIRJAN o
Pienen Ti^
lai
BOX 69
myös
UUDIS!
Ka
Toronto. — Tammikuun. 8 pnä 11
ihöitettiin, että yksi Yhdyjiväitaii
johtavista pääoihien slJoItusUikkelsiä
Leiirtian Corp., tulee avaamaan korit
torin Torontossa. Tämä o n satitta lii­ke,
joka, sijoitti .$100 miljporMa i r o i
Ore of Canada L t d :iin, trustiin icki
vie Ungavan rautamalmin Yhdysyal
tain terästehtaisiin. Sama liikelaitö
on myöskUi sijoittanut ,30 mlljoohäi
dollaria iMassey-HaTrls • yhtiödn ji
lainannut 20 miljoonaa: dollai^ia-Ma
nitoban maakuntahiallltukflel|e.
Mainittu pankkiliike on. lähe;
yhteyksissä ROA:n. (Leyer iBros
Western Unionj. Telegraph, XSeneralJ^
Foods, United F^uit, Studebäkcr
korporatiPideri kanssa. "Se tulöe r a
hoittamaan 292miljopnalla dollarilli
Albertasta Ontarioon Ja Quebccii
suunnitellun putkijohdönu V
Vuoden 1935 Jälkeen <m tälniä sUoi
tusliike tehnyt sijoituksia $1^, bll
Joonaa, pääasiassa Yhdysvällolfisa js
Cana'dassa.
• KOTIL
kodit ovat
'jälkeeri ili
kehittyvä!-
kirjan tai"
nykyalkali
distukisiä.
• K om
kolslääkäx
sen lääkäi
ryttäväti
den oireii
parantariii
tuvan tarl
VÄPA1
P. o. Box
iisfuva ja
maa pidetä hyHyillä tomuuttumassa, j a että näin suurella raha­määrällä
\-oidaan ostaa koko joukko yksilöitä sieltä tai täältä. :Mai-nittakoon
vielä, että esimerkiksi kenraali Eisenhovverin sanotaan pian
nimittävän erikoisen komissionin tutkimaan Yhdysvaltain -'psykolo­gista
strategiaa kylmässä sodassalVjts. propagandasträtegiaa. Re­publikaanien
johdon sanotaan olevan tyytymättömän niin ^.\mer";an
äänen" kuin "mustankin propagandan" tuloksiin — ja Xew York
Timesin kirjeenN-aihtajan James Restonin tammikuun 11 pn Washing-tonin
kirjeen mukaan tähän Yhdysvaltain "mustaan propagandaan"
sisältyy '"vakoilijain hjTäksikäyttö, kommunistivastaisen maanalaisen
toiminnan rahoittaminen jne.'
Mutta me emme ole vielä havainneet YHT.Ä.Ä'X ArN'0-\TA ta­pausta,
missä Yhdysvaltain hallitus olisi tunnustantit> että sen "mus­tan
propagandan'' miehiä tai naisia on joutunut käpälälautaan. Aina
kun jossakin kansandemokratian maassa on syytetty jotakuta Yhdys­valtain
palkkaamaksi asimieheksi. Yhdysvalloissa on närkäst>-neesti
ja omah>-väisesii kielletty syytös ja ulkokultaisesti selitetty, että mi­ten
herran nimessä meistä voidaan tuollaista puhua!
Torontossa ilmestyvän Vapaan Sa­nan
Kiviperän Pekasta on äkkiarvaa-batta
tuljut suuri "Juutalaisiystävä".
•TJnhöIttuneet ovat nö Hitlerin a i ­kaiset
päivät,. Jolloin antlseemiläisyys
löysi armon tämän tuosta mainitun
lehden ;paistoillä. furiiipittuneet ovat
esim.-ne riiustamaalausjutut mitä V a ­paan
Sanan palstoilta saatiin lukea
erään suomalaisen naisen aviomie-hestä,
joka sattumoin on sjmtyperäl-tään
juutalainen. Ainoa mitä siellä
'"Ihuonomuististen" miesten veljeskun­nassa
muistetaan oh se, että "kom­munistit",
miksi se sanoo kaikkia rau­hanpuolustajia
ja yleensä kunnialli­sia
ihmisiä, ovat nyt hirveitä "juuta­laisvihaa
j i a " , ja amerikkalaiset pöli-tiikot
todellisia juutalaisten palvojia
koska he aikovat raahata 'Roseriber-git
sähkötuoliin ja, idteri lieventää s i ­käläistä
asuntopulaa.
"Komut kuuluvat Ottawassa Jär­jestäneen
Yhdysvaltain lähstystön
edustalle •pikettiUnJan' pannakseen
vastalauseen siltä, kun Yhdysvallois­sa
aiotaan pistää sähkötuoliin... J u ­lius
Ja Ethel Rosenberg...
•iMutta eipäs il9iaantunut kamu-kolden
'pikettlllnjoja' Ottawässa ole­van
Tshekkoslovakian lähetystön e-dustalle.
kun Prahassa nitistettiin y h ­deksän
juutalaista hengiltä..." ' .
Näin voimallisesti, pauhaa Vapaa
Sana.
Kuten tavallista sillä suunnalla'
'konuniinlstfidksi" leiriiataan kaikki;
jotka rohkenevat väfcänkin ajatella
omilla aivoillaan j a toimia s»llaiseri
käsityskannan niukaan mitä eivät
suurtyönantajapilrien Ja pankkiirien
rahoittama vissi propagaridaelln h y ­väksy.
Vapaa Sana saa Suuren r a -
tan vaivalsapua sillä nimenomaisella
ehdolla, että se tuomitsee kerettiläi­syydeksi,
kommunstisuudeksi ja r i ­kollisuudeksikin
kaiken sen mita-ta­valliset
Ihmiset pitävät säädylllsj-y-tenä,
rehellisys^snä ja oikeudenmu­kaisuutena.
Tosiasiat tietysti ou; että Yhdysval­tain
lähetystön edustalla suoritetta­vaan
"piketeeraukseen* osallistuu
kaikenlaisia ihmisiä aina kommunis­teista
kommunismin vastustajiin asti.
•Nämä "plketeeraajat;' ovat mo­nessa
tapauksessa täydellisesti eri
mieltä siinä, ovatko Roseribergit
"syyllisiä" tai "syyttömiä" — eivätkä
he ole Ottawassa Julistamassa sen
paremmin näiden onnettomien ihmis­ten
syj-llisyyttä kilin Qryttömyyttä-kään.
Ainoa mitä he Yhdysvaltahi
lähetystöltä vaativat on se, että R o ­senbergien
kubiemarituömiöa .ei^ pan­taisi
-täytäntöön, koska sellaista t a ­pausta
ei ole ennen ollut iYhdysval-ta'n
historiäissa, Ja koska e ^ . toi­sen
maailmansodan aikana avoimesti
vihollisen puolelle hlenneet maanka-vaitajat
pääsivät siihteelliseh lyhyil­lä
vaxikllätiiöinioilla.V •
'; Kysymys Rosenbergien "syyllisyy­destä",
t a i "syyttömyydestä" ön asia,
jesta voidaan keskustella sitten, jos
heidän kuolemantupmionsa peruute­taan.
Jos heidät, teloitetaan j a / t o ­detaan
kuitehkiri syyttöriiiksi, kuten
täpaitul eSim. Saccö-Vänzettl jutus­sa,
silloin on turhaa riäideii' uhrien
kohdalta eriää asiasta keskustella.
Mitä taas tulee "kömujen" juuta­laisvainoon,
n i i n tässä on p a r i pien­tä
pähkinää herrojen .Vapaa Sanan
töimltfajain purtavaksi:
(Miten voidaan selittää se k u n he
Itkevät yhdeksän tshekkoslovakialai­sen
Juutälalisen teloittamisesta, vaik­ka
nämä veijarit tunnustivat j u l k i ­sessa
oikeuskuulustelussa s y y l l i s t y ­neensä
määnpetkseen? Tämän vas­tapainona
herrat Vapaa Sanan toi­mittajat
Ilakoivat RosenTaergien kuole
mantuomiöh jt^dosta, vaikka R o s ^ -
bergit ovat oman henkensä menetyk­sen
uhalla vakuuttaneet viattomuut-taah
ihmisten Ja Jumälaii edessä?
PItäslkö "komujen" tulla ^ m a n -
lafsiksi edesvastuuttomiksi ihälitojiksl,
että itkisivät ja valittaisivat nUden
puolesta jotka itse tunnustavat k u -
moargattpmän' todistusaineiston e-dessä
i t s e h ^ syjfiUiäkai'rAääh^
seen Ja vaatisivat kaikkien noitaJah-tivalnon
uhrien päitä valin sen vuok
si kun he kieltäytyvät tumiustamasti
"syyllisyyttään??' . ^ ; :
J a siunatuksi lopuksi:
'Mitä'tekemistä ori "Jiltitalaisyainol
l a ' sen kanssa Jos juutalaistan, kes
kuudesta löytyy joitakiil riiätämxmi
ja he joutuWt .irikoliisistaan' v ä ^
maari? Tai; missä et
esimerkiksi' Israelin.porvarilliÄtä hai
litusta 61 saisi kukaan ain^öktella^
vuoksi kun -nämä .
sattuvat olemaatt^^juutdlaisia, • kUtei
on kpko Israelinansa?: ; ,
Tämän jutun Ippettariiiseksl p;täis
jo panna'piste, ""mutta 'todettakoon
vielä eräs fcunKJamatöri seikka: Pie
nessä -laiekkosioVäkiassa maanpetok
seen syyllistyneeksi tunnustaneet juu
taläiset olivat "siiurmieäiä". »valtioi
mahtitfifkijoitä. Syyttömyyttään van
novät (Rosenberglt ovat pikkuöunisii
suuressa jä mahtaiva^" Anierikas^
Tämä on luonteenoinaistä: Jieuvosto-liitossa
Ja karisändemotdratlamaissa
jaetaan lain ankaria tiidmioita toi-rahtuneille
suurmiehille;fja -naisille
YhdysvaUolssä on kofhdistettu kolM
rahamahdin vaino j a kiristys pikkfl-flnriislä
vastaan, huolimatta siitä mi
tä kansallisuutta <he ovat, mutta eri­koisesti
kaikkia ulkomaalaisia vas­taan.
Ja Vapaa Sanan toimittajat
kierivät tuhkassa jaisavlvellissä V l -
dysvaltäln suuren raii^n veriruskeit-ten
syntien puhtaaksi pesemiseksi tä­käläisten
niaahniiestemine silmissä.
- Kiittäinätön j a täydellisesti Q*»*
rilsttimään tuöihittu'tthtä^f - ^
säkoura.
JOHl
MR.
MB.
M r ; j
Mrs.:
Mr. J
Jenn;
Heni^
Mr. J
Edwa
Antoi
Rauh
Elna:
K A U N J
kaluile
järjestäne
KUtost
tokset y l i
Kiitän
saapua tl
KUtos \