Vapaus, November 30, 1971

              Tiistai, mtu^asik. 30 p. — Tuiesday/Nloiv. 30, Wl
TT A T i A TT O I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
V XILJL A U O '''NNISH C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6. 1917
Edltor: W. E K L V N D V Manager: V. KENTALA
^ ' ' ' ^ T£Ig)ifiBi&: iÖFfiök» aiid E b i M l <iTi-^q9' '
po. I J i n l j M , lOO.Ehn ^i, "jijj^estr^udl^pry^ Ontario, Canada
Ad««rtlsfnsr Ttttes Upon ^i^plHiatioA, frdn6lati<m free «f tharire.
Secei^d Class Mali registratlon Niunber 1076
" ^^^:CANMWNWN:GU^G:ElRRE;SSifi!5^
mÄusrtijrajAT:
Canadassa: 1 v i t $10.00, 6 kk. $5;25
3 kk. $3.00
USA:n: 1 vk. S11.00, 6 kk. $5.7$
Suomeen: 1 vk. $11.50, 6 kk. $6.2S
"Synnjilisen litfon" lehtolapsi
Viimiä toretajna-Montrealista saadun uutiatiedon mukaan Ca­nada
» kauppalcamarin johtajat ovat antaneet siunauksensa pää-tÖSlauselnialle,
mikä yleisesti puhuen on myötämielinen Yhdys­valtain
presidöntti Nixonin viime elokuussa voimaan ottamalle
"uuäellö talousohjelmalle", joka uhkaa Canadaa joukkomittaisella
tehtaiden suikemisellti j a työttömien armeijan lisääntymisellä.
Tämän päätöslauselman laatijaksi sanotaan Canadan ja Y h ­dysvaltain
rahamiiespiirien epäpyhää yhteistä komiteaa, minkä
jälkeläiseksi saatiin tämä Canadan kannalta ei-haluttu "lehto-lapsi-^
päätöslauselma. .
julistaessaan vöimkan 10-prösenttisen tulliveron Canadan ja
muiden tehdastuotteiden viennin, väikeuttatmiseksi, presidentti
Richard Nixon puhui jotakin "väliaikaisuudesta". Se oli elokuun
.35 |)äivänä, eli 3 i u i i k a u t t a sitten. Kuinka pitkä tämä "väliaikai­suus"
on, siitä; ei ole kenelläkään mitään tietoa, mutta tässä Ca­nadan
j a Yhdysvaltain kauppakamarin yhteisessä päätöslauselmas­sa
sokeroidaan amerikkälaismielistä asennetta puhumalla myös
USAnsut^atulIlh "väliaikaisuudesta".
Tämän jälkeen päätöslauselmassa päästäänkin jo, peruskysy-myitsiih,
tfSAh etjij6n^^^ p voimakkaasti tuo­daan
esiin tässä yhteisessä lehtölapäi-päätösläuselmassa Yhdys­valtain
möAopöleJa puolustava asenne, että Canadan kauppakamari
katsoi tarpeelliselisi aloittaa uUtistiedotuksensä sanomalla: • 'Cana­dan
kauppakamari yrittää aktiivisesti saada Canadan tuotteille
Vapautus t l S A n IQ-prosenttisesta suojatullista" vaikka yhteisesti
hyväksyt3^8ä päätöslauselmassa ei ole halaistua sahaa, mikä viit­taisi
tällaiseen "aktiivisuuteen"!
kuten tiedetään. Yhdysvallat julisti suojatullinsa j a muut
taloussuunnitelmansa voimaan ykisipuolisesti edes läheisemmille
liittolaisille asiasta etukäteen tiedoittamatta. Tosiasiassa presi­dentti
Nixon viittasi silloin kintaalla G A T T : i i n j a muihin kan-
Saittvälisiih sopimuksiin. Mutta Canadan ja Yhdysvaltain yhteisen
kauppakamarin päätöslauselmassa annetaan kannatus j a tuki
liäilie töimeiipiteille sanomalla, että Yhdysvaltain kohdalta " o l i
asiallista (appropriate) ottaa aloitteenteko" käsiinsä kansainvä*
'listen valuuttasuhteiden uudelleen linjoittamiseksi.
Kun Canadassa on omasta takaa sellaisia laitoksia, jotka yh­dessä
Yhdysvaltain kauppakamarin kanssa ovat laatimassa moisia
. päätöslauselmia, silloin on selvää; että kansakuntana me emme
tarvitse lainkaan vihollisia, kuten sanonta kuuluu.
USAii ja^ kauppaneuvotteluista
Olisi tietenkin suurta harkitsemattomuutta, lyhytnäköisyyttä
j a asiain jnamiärtämättömyyttä, jos aliarvioitaisiiih pääministeri
Pierre Trudeaun viime keväistä vierailua Neuvostoliitossa j a Neu-voistoliiton
pääministeri Aleksei Kosyginin äskettäistä vierailua
täällä Canadassa. Ilmeistä on, että näiden vierailujen perusteella
: kääntyi historian lehti ja avasi tien ystävyyden ja yhteistoiminnan
. kehittymiselle näiden maiden välillä. Tällainen.ajatus sisältyy sii­hen
sopimukseen minkä mr. Kosygin ja mr. Trudeau allekirjoita,
tivat Ottawas8a molemminpuolisesta tieteellisten ja teknisten
ym. tietojen vaihtamisesta sekä muista asiaan kuuluvista seikoista,
koista--; •
Kaikki tämä lupaa hyvää naapurimaiden välisten hyvien suh­teiden
kehittymiselle. Mutta kaupankäynnin alalla, joista asioista
vaihdettiin mielipiteitä mr, Kosyginin vieraillessa täällä, ei ole
vielä päästy kunnolliseen alkuun vaikka yleisesti. myönnetään,
että siinä olisi suuria mahdollisuuksia juuri nyt, jolloin Canada
tarvitsee Yhdysvalloissa menetettyjen ja vielä menetettävien
myyntimarkkinoiden johdosta paljon uusia markkinoita.
Tämän kaupallisen yhteistoiminnan kehittymisen hitaus on s i ­täkin
kummallisempaa kun pääministeri Kosygin viittasi voimak­kaasti
täällä vieraillessaan j a vielä sen jälkeenkin, että Neuyosto-liittp
on valmiina molemminpuolisen kaupankäynnin kehittämiseen
Canadan kanssa.
Toisaalta on nähtävissä, että muissa ns. läntisissä teollisuus
niaissa on nyt käynnissä suoranainen kilpajuoksu Neuvostoliiton
yhä kasvaville markkinoille. Tästä pn esimerkkinä Länsi-Saksan
sekä italian j a viimeksi Ranskan tekemät suuret talous- j a kaup­pasopimukset
Neuvostoliiton kanssa. Siitä on esimerkkinä Suomen
j a Neuvostoliiton kaupankäynnin kasvu, mikä auttaa tietenkin
molempia osapuolia,. mutta erikoisesti työttömyydestä kärsivää
Suomea. Siihen viittaa rhyös Yhdysvaltain kauppaministeri Mau­rice
Stänsin virallineu 10-päiväinen vierailu Neuvostoliitossa.
Näitä rivejä kirjoitetttaessa, jolloin mr.Stansin vierailu jat­kuu
Neuvostoliitossa, ei ole tietoa siitä, mitä mahdollisia alustavia
sopimuksia siellä on saatu tai saadaan aikaan. Mutta me haluai­simme
nähdä, että Canadan kauppaministeri menettelisi samalla
tavoin kuin mr.Stans nyt on menetellyt, menemällä henkilökoh­taisesti
keskustelemaan nimenomaan kauppa-asioista Neuvosto­liiton
päämittisteri Aleksei Kosyginin, suunnittelukomitean joh­tajan
Nikolai Baibakovin j a ulkomaankauppaministeri Nikolai P a -
tolitshevin kanssa.
"Puhumalla asiat paranevat", tavataan sanoa ja tässä yh­teydessä
olisi-Canadallä melko varma etumatka Yhdysvaltoihin
verraten, jos sitä osataan j a uskalletaan (äärioikeiston rähinää
pelkäämättä) käyttää kansakunnah hyväksi. - E i olisi lainkaan
pahitteeltsi vaikka Ottawa ottaisi tässä ^siassa oppia Washing-tonilta*
Typeryyden maailmanennätys
Maniotohan kuntien unionin — Union of Manitoba Munici-palities
— vuotuisessa edustajakokouksessa Winnipegissä oli viime
torstaina hyväksytty päätöslauselma, jossa vaaditaan maakun­nalliseen
kunnallislakiin sellaista muutosta, että kaikilta sosiaali­huoltoa
(köyhien apua) saavilta henkilöiltä otetaan äänioikeus
pois. • • .
Kun muistetaan, että ihmisiä ajetaan sosiaalihuollon varaan
vastoin heidän omaa tahtoaan establishmentin eli vallanpitäjäin
toimesta, jotka eivät pysty järjestämään maan asioita niin, että
kaiUlUo olisi työtä j a työstä säädyllinen toimeentulon mahdolll.
. (PÄ>'ro Fidel Castro on
'Öbtiessa olhtisiah fnyöntänyt,
ettei sissisota ole välttämätön
ehta taloudellista ja yJiteiskun-nallista
kehitystä aikaansaa- :
vien hallitusten^ syntymiselle
latinalaisessa Amerikassa.'
Puhuessaan etelfichlleläisen Con
ceptionin yliopiston suurimmaksi
osaksi h ^ i n rtdikaaleille öpiske-lijoille
Gaiätrö toisti Che Gueva-ran
opin, jonka miikaan on vält­tämätöntä
luoda "monta Vietna­mia*'
Yhdysvaltain ylivallan mur-tamiäököi
Latinalaisesaa Ameri­kassa.
Nämä "Vietnamit" voidaan kui
tenkin luoda ilman sotaa j a ve­renvuodatusta
prseidentti Allen­den
johtaman yhtyneen kansan­rintaman
kaltaisten liilkkeiden
avUila, jatkoi Kuuban johtaja.
CMötrö sanoi, että joä hän v<ii!3i
äänestää Uruguayan presidentin­vaaleissa
hän äänestäisi kenraali
Liber Seregnift Frante Amplion
(laajan rintaman) ehdokasta.
Täniä rintama, jolka muistuttaa
Chilen käneranrintamaa, kbostuu
kommunisteista, sosialisteista,
kristillisdemokraateista j a eriiai-äista^^^
plenistä vasemmistotyhmis-tä.
Valtaosa Concepitlonin yliopis­ton
opiskelijoista kuuluu yallan-kuomukselliseen
MIR:ään, joka
Kuuban vallankumoukseeri viita­ten
Jcatsoo, että kanda voi päästä
vaaitaan vain aseellisen laistelun
avulla. Tästä syystä MIR on suhr
tautunut epäileyästi kansanrinta­man
pyrkimyksiin toteuttaa ha­lutut
uudistukset vallitsevan pe-ruBtusIain
puitteissa.
Ohilen-vierailunsa aikana Cats-fo
on tehnyt vilpittömyydellään,
tiedonhalullaan j a elinvoimallaan
sj^än vaikutultseh tavalllseeÄ
chileläiseen. He pitävfit häntä
nyt hyvin inhimillisenä miehenä,
jolla on syvät tunteet, joka sa­noo
mitä ajattelee ja joka on
täysin aito.
Fidel Catsron tiedonhalu on
valtavai Hän ' kyselee kaikista
asioista, taloudesta, tuotannon
suuruudesta. Investoinneista ja
siitä, miten ihmiset elävät. Hän
kertoi esim. kiinnittäneensä pit­källä
lentomatkallaan Havannas­ta
CJhileen huomionsa kaiikkeen,'
kasvillisuuteen, peltojen kokoon,
eroosion seurauksiin, taloihin jne^
"Tehän tiedätte, että minussa
öri hiuikan maanviljelijän vikaa",
hän sanoi. ,
I>olIai:liii: ialamäloeä
• täM-SäftSin' p ö r ^ ; t » jeftÄii-nut
jfäileeh 'dollaril(tiulÄi'e€m^^
taanic.Dollarin k u r^i .oiii uisk^ut
erittj^^, aläs, dollarista makset­tiin
3,3i8 D-markikaa. Tämä mor-jkitfiee
itse asiassa D-mä^ai^ rpr
valvoimista 10 prosentilla. Dolla,"-^
rikuume, joka on laajentunut
myös osalkemarkkinoille, aiheutuu
huhuista, joiden mukaan dollarin
ja kullan pariteettiarvoa alenne­taan
10 prosentilla.
Tokion valuuttamaifkkinoilla on
kirjattu dollarin kurssin uusi pu­toaminen
jeniin verrattuna. Äs­ken
dollaria vaihdettiin 328,2 je­niin,
mikä merkitsee jenin re­valvoimista
9,68 prosentilla. J a ­panin
lehdistö; toteaa, että Wash-ingtouin
•painoatukeesta hallitus
suunnittelee-_jenin revalvoimista
12,5 prosentilla.
NGLANNOH J A HÄ^NSICAH
Lontoo/Pariisi. — Työttömien
määrä Englannissa ja Ranskassa
kasvaa yhä, j a eripuolilla Eng­lantia
järjestettiin viime viikol­l
a lakkoja, joukkokokouksia ja
mielenosoltutksia työttömyyttä
vastaan.
Eriglannlssa on tällä hetkiellä
970,000 työtöntä, j a määrän us­kotaan
ylittäväii lähiaikoina mil­joonan
rajan. Ranskassa ilmoi­tettiin
s keskiviikkona, että työt­tömien
määrä' on noussut lähes
puoleen miljoonaan. Vuoden 1970
västaavaa.n aikaan verrattuna
määrä On kohonnut 27 prosenttia.
Englannissa pidetyt mielenosoi
tukset sujuivat rauhallisesti l u ­kuun
ottamatta Lontoota, jossa
parisentuhatta mielenosoittajaa
Helsinki (HS) — Presidentti
Paasikiyi ynimärsi jo: ennen vuot
ta 1939, että Neuvostoliiton u l -
politiikka on puolustusluontoista,
muistutti akateemikko Jevgeni
Zhukov viiikkö sitten keskivi ikko-na.
Helsingissä käynnissä olleessa
neuvöstoliittoläis y' -suomalaisten
historiantutkijoiden seminaarissa
esitelmöi myös f i l . t r i Ilkka H a ­kalehto
Paasikiven ansioista Suo­men
j a Neuvostoliiton välisten
luottamuksellisten suhteiden ke­hittymisessä.
Molemmat esitelmöijät koros-r
tivat erityisesti Paasikiven toi­mintaa
ystävyys- ja avunantoso­pimuksen
laatimisessa j a hyväk­sytyksi
tulemisessa. Sopimus muo
dostaa heidän mielestään nykyi­sin
perustan sopimuspuolten luotr
tamuksellisille ja ystävällisille,
suhteille.
Akateemifliiko Zhukov sanoi
Paasikiven usein toistaneen, että
neuvostohallituksen ulkopolitiik­ka
oli aina ollut puolustusluon­toista
ettei se tähdännyt mihin­kään
ekspansionistisiin päämää­riin
vaan sen päätavoitteena o l i
oman maan turvallisuuden takaa-;
minen ja rauhan säilyttäminen.
/ Osallistuessaan neuvotteluihin
neuvostohallituksen kanssa vuo-
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ ^ ^ j ^
Väinö Keränih, Harrison, Mai­ne,
U.S. A . täyttää perjantaina
joulukuun 3 päivänä 81 Vuotta.
Heikki Häkkinen, h&ke Wil-
COX, bnt., täyttää lauantaina,
joulukuun 4 päivänä 85 vuotta.
Linnea Tuomaala, Whitefish,
Önt., täyttää tiistaina joulukuun
7 päivänä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tut­tavien
onnentoivotuksiin.
siius, silloin pitäisi — jos kerran
rangaistuksen tielle lähdetään —
ottaa äänioikeus pois niiltä, jot­ka
työttömyydestä ovat vastuus­sa,
eikä suinkaan työttömyyden
j a köyhyyatilan uhreilta.
lÄahitoban kuntiön unionin
maailmanennätystä lähentelevä
typeryys palauttaa mieleen Suo­men
kieltolain aikaisen tapahtu­man
oikeussalista, missä oli syy^
tettynä eräs mies lapsen elätys-maksun
laiminlyönnistä ja toi­nen
luvattomasta viinan keitosta.
Jollakin tavoin ehkä humalaisen
tuomarin pasmat menivät sekai­sin
tuomiolta langettaessa ja niin
hän sanoi viinan keittäjälle, että
"laskut on maksettava" ja sille
edesvastuuttomalle isälle että
"vehkeet pois".
Mutta Manltoban kunnanisien
typerään päätökseen verraten
tämä tuomio heijastaa sittenkin
suurta iilyn välähdystä.
sinä 1920, 1939; 1940, ja 1944
Paasikivi oli tarkoin tutkinut
neuvostohailitukseri asennetta ja
vakuuttunut siitä, että oli perus­teetonta
pelätä, että Neuyosto-liitbn
tavoitteena olisi Suomen
itsenäisyyden tuhoaminen,, juuri
Lenin johtama neuvostohallitus
tunnusti ensimmäisenä Suomen
valtiollisen itsenäisyyden".
"Paasikivi usikoi, että Suomi
saattaa rehellisellä ja vilpittö­mällä
politiiikalla voittaa Neuvos­toliiton
luottamuksen ja silloin
yhteiskuntajärjestelmien erilai­suudesta
huolimatta niiden vä­lille
voidaan solmia paitsi kor­rektit
myös todella hyvät j a ys­tävälliset
naapurisuhteet", sanoi
Zhukov.
Paasikivi onnistui Hakalehdon
mukaan saamaan suomalaiset uu­den
idänpolitiikan kannattajiksi
Osaksi Neuoystoliiton myönteisen
asenteen ansiosta.
"Olennainen merkitys oli epäi­lemättä
myös sillä, että Paasi­kivi
lukeutui kansalliseen ko­koomuspuolueeseen,
ja saattoi tä-niän
puolueen entisenä puheen­johtajana
oikeiston keskuudessa
nauttimallaan arvovallalla saada
puolelleen myös Neuvostoliittoon
aikaisemmin kaikkein kielteisim­min
suhtautuneita kansalaispii­rejä",
sanoi Hakalehto.
Paasikiven valtiomiestoimin-taa
on Hakalehdon mukaan kui­tenkin
tutkittu suhteellisen vä­hän.
"Tilanne paranee kun hä­nen
Helsingin valtionarkistossa
säilytettävät muistiinpanonsa
avautuvat tutkijoiden käyttöön
vuonna 1984".
purki vihaansa kansanedustajien
autoihin parlamenttirakennuksen
edustalla. Parisenkymmentä i h ­mistä
pidätettiin."
— Jos työttömyyden kasvu ei
lopu Englannissa, niin työväen­liikkeen
on turvautduttava pää-aseeseensa
lakkoon, sanoi Ison-
Britannian suurimman ammatti­liiton
Kuljetustyöläisten ja seka^
työläisten ammattiliiton johtaja
Jadk Johns Coventryssä pidetys­sä
joukkokokouksessa.
Johns totesi, että konservatii­vien
valtaantulon jälkeen täysin
tai osittain työttömien työläisten
määrä on lisääntynyt yli 500,000
hengellä.
Kuljetustyöläisten johtaja vaa­ti
palkankorotuksia ensi kädessä
pienipalkkaisille työläisille sekä
eläkkeitten suurentamista. Johns
korosti, että maassa on y l i 140,
000 työtöntä rakennustyöläistä
jä samaan aikaan kipeä tarve
asuintaloista ja kouluista.
Pyörät monissa Englannin au­toalan
tehtaissa ovat pysähty­neet.
Lakossa on noin 8,000 eri
yhtiöiden työntekijää Coventrys­sä.
He protestoivat työnantajien
päätöstä vastaan tar'kistaa voi­massa
olevat työehtosopimukset.
Chryslerin ja British Leylan-din
sekä eräiden muiden yhti­öiden
tehtaissa pysähtyivät työt
myös muualla maassa, näiden
yhtiöiden työntekijämäärä on n.
20,000.
iäk ifi^ii^U-i^ekingis^iTä^
piä kysyrayib bn j ö usean Icuukau*.
Öen ajan aakarriittäiiutiÄoriia u l ­komaisia
lehtiä, ValkBta Kiinan
johtaljat salaavat edelleen huolel­lisesti
maan viime aikojen tapah­tumien
\olemuksen ja syyt, niin
Peklri^gtä saapuvat tiedot ja uu­tiset
osoittavat vakavan kriisiii
vallitsevan Kiinan jahdossa.
Kiinan kommunistisen -puolu­een
keskuskomitean • poliittisessa
toimikiinhaasa, joka muodostet­tiin
9. edustajakokouksessa vuon­na,
1969, on tapahtunut ilmeises­ti
huomattavia muutoksia. Arne-"
riWkalainen Time-lehti , väittää,
viitaten Kiinassa oleviin lähtei­siin,
että poliittisen toimikunnan
21 jäsenestä toimii nyt aktiivi­sesti
vain 9 j a muista 12 :sta on
^6 täysin kadonnut näkyvistä
syyskuun tapahtumien jälkeen.
Kriisin syvyyttä maolaisessa
huippuryhmässä osoittaa jo se,
että kriisi on koskettanut sellai­sia
toimihenkilöitä, joita on tä­hän
asti pidetty Mao Tse-tungin
kaikkein lähimpinä. Kysymykses­sä
on ennen kaikkea L i n Piao,
jota K K P : n 9. edustajakokouk­sessa
hyväksytyissä puolueen
säännöissä nimitetään Maon lä­heiseksi
taistelutoveriksi j a hä­nen
työnsä jatkajaksi.
Lehdistössä on jo kerrottu, et­tä
Pekingistä ovat kadonneet L in
Piaon kuVat j a hänen esitelmän­sä
ja puheensa vedetään pois
myynnistä. Ulkomaisissa uutisis­sa,
jotka ovat peräisin Pekingin
piireistä, todetaan, että Kiinassa
pidetään nyt koko maassa puo-luetyöntekijöiden
kokouksia, jois­sa
kerrotaan Lin Piaon "rikko­muksista'
'ja ilmoitetaan, että
hän on muka "tehnyt murhayri­tyksen"
Mao Tse-tungia vastaan
j a yrittänyt järjestää sotilasval­lankaappauksen
maassa.
Viime aikoina eivät: ole osoit­taneet
aktiivisuutta poliittisella
areenalla Kiinan armeijan yleisr
esikunnan päällikkö Huan Yun-shen
j a hänen kolme sijaistaan,
joita on pidetty. L i n Piaon tuke­na,
sekä eräät muut armeijan
edustajat, jotka kuuluvat K K P :n
poliittiseen toimikuntaan. Äsket­täin
ilmestyneessä Huntsi-lehden
numerossa arvosteltiin ankarasti
puolueeseen ryömineiden salaliit­tolaisten
ja pyrlkyrien ._ryhmää.
Vaikka Huntsi-lehti ei maininnut­kaan
mitään nimiä, ovat Pekin­gissä
olevat diplomaatit j a lehti­miehet
vakuuttuneita siitä, että
salaliittolaisilla j a pyrkyreillä tar
koitetkan L i n Piaota. Tässä y h ­teydessä
• muistetaan L i u Shao-
Thin kohtaloa. Ennen kulttuuri­vallankumousta
hän esiintyi erää­nä
Mao Tse-tungin kaikkein i n -
nokkaimpana kannattajana - ja
sitten hänet julistettiin kavalta­jaksi
ja riflfkuriksi.
Ulkomaiset uutistoimistot esit­tävät
tietoja jotka osoittavat, et­tä
uusien "puhdistusten" aalto le­viää
vähitellen Pekingistä; puo­lue-
j a valtiokoneiston, maaseu-turenkaisiin.
Huomiota kiinnite­tään
mm. siihen, että poliitt;isella
jareenalla eivät ole moineen kuu­kauteen
esiintyneet Kiangsun,
Kuang-tungin ja eräiden muiden
maaikuntien johtajat, jotka ovat
toimineet L i n Piaon komennopa.
Mitkä syyt ovat aiheuttaneet
tämän uuden 'sisäisen taistelun
Kiinan johdossa ? Pekingissä' ole­vien
tarkkailijoiden keskuudessa •
ei ole siitä yhtenäistä mielipidet­tä.
Useimmat ovat kuitenkin yk­simielisiä
siitä, että tastelu Pe­kingin
huipulla kuvastaa maolai­sen
poliittisen suuntauksen yleis­tä
kriisiä ja on jälleen eräs osoi­tus
erityisen vaikeasta j a jännit­tyneestä
tilanteesta maassa, uusi
ilmaus vakavien ja syvien erimie­lisyyksien
olemassaolosta Kiinan
toimihenkilöiden keskuudessa
tärkeimmissä sisä- ja ulkapolitii- -
kan kysymyksissä.
Todetaan mm., että kriisin pe­russyitä,
jotka liittyvät maolai­seen
poliittiseen suuntaukseen, ei
ole poistettu j a tätä seikkaa ei
voi olla ottamatta huomioon ar­vioitaessa
Pekingin nykyisiä t a ­pahtumia
ja Kiinan koko tilan­teen
kehitystä.
Suomen marikka lasteiut
lähes 5 prosenttia
Helsinki, T— Suomen markan ar­von
aleneminen kuluttajan hinta­indeksillä
mitattuna on vuosina
1960—1970 ollut keskimäärin 4.8
prosenttia vuodessa, ilmenee K a n -
sallis-Osake-Pankin kuukausikat­sauksesta.
Ensimmäisenä vakauttamis-vuönna
1969—1970 Suomen ihar-kan
vuotuinen aleneminen. oli
amerikkalaisen "First National
City Bankin" tilastojen mukaan
teollistuneiden maiden pienin eli
vain 2.7 prbs. Vastaavana aikana
esimerkiksi Ruotsissa ja Tans­kassa
rahanarvo aleni noin 6.5
pros. se(kä Norjassa lähes 10,pros.
Lehdessiimme onkin selostettu "Gray-raporttia", joten .täniä piirros el kaivanne kommenttia.
PÄIVÄN PAKINA
Pitäisikö kuolemamkauppana
tunnettu sotavälineiden osto ja
myynti saada "ta.sapainoon" Y h ­dysvaltain
ja Canadan kesken?
Siinä on yksi tämän hetken
ns. "kuudenkymmenen-neljän"
dollarin 'kysymys, vaikka siitä
puhutaankin hieman häpeillen,
kuten jutellaan yleensä valoa
karttavista asioista,
Kaikki aikaansa vähänkin seu
raavatcanadalaiset tietävät, et­tä
Setä Samuli on nykyään kaik
kea muuta kuin "namusetä"; et­tä
sen toimesta järjestettiin elo­kuussa
iO-prosenttinen tuonti-vero,
mikä uhkaa joukkomittai­sella
työttömyydellä Canadan
teollisuustyöläisiä; että se on
vaatinut tavallisen kiristäjän
lailla, että tämän suojatullin
poistamiseiksi on Yhdysvaltain
ja Canadan välinen autosopi-mus
uusittava Canadalle epä­edullisella
tavalla; Canadan dol
larin revalvoiminen jne.
Mutta vähemmän . tunnettu
tosiasia on, että Yhdysvaltain
hallitus vaatii myös vuonna
1959 tehdyn sopimuksen muut-tamista
sotilaallisten välineiden
kaupasta.
Mc olemme toaln kuulleet, et-tä
tämä Kuoleman kauppaa kos­keva
sopimus ei Ole viimeaikoina
ollut, amerikkalaisille sotatarve-tehtailijoille
aivan niin edulli­nen
kuin aikaisemmin; j a että
siitäkin pitäisi vaihtaa mielipi-'
teitä.
Tosiasia on kuitenTTm, että
Canadan ja Yhdysvaltain halli­tusten
edustajat käyvät nyt
täytt,ä höyryä keskustelua myös
siitä, miten saataisiin tämä'kuo-lemankauppa
yhdysvaltalaisille
asetarvetehtailijoille edullisem­maksi.
Noin suorasulkaisesti ei a;sias-ta
luonnbjligesti puhuta. Sen s i ­jaan
vätystellään jotakin neu­votteluista
"yhteisesti kiusallis­ten"
seikkojen poistamisesta.
Johtuen luonnollisesti siitä
kun Canada ei ole sekaan­tunut
sotaan korviaan myöten
kuten Yhdysvallat, Canada " t a r
vitsee" vähemtnän sotilaslento­koneita,
tykkejä, tankkeja ja
muuta tauhkaa kuin Yhdysval­lat.
Seurauksena on, että Y h ­dysvallat
ostaa Canadasta tänä
vuonna sotatarpeita noin $500
miljoonan arvosta enemmän mi­tä
Canada ostaa sieltä.
Tätä tilannetta voitaisiin kuI-«
ii
tehikin korjata — Yhdysvaltain
eduksi luonnollisesti — jos Ca­nada
suostuisi ostamaan esim.
Lockheed Orion pitkän matkan
patrullikoneita Canadan ilma­voimien
käytössä vuodesta 1958
alkaen olleitten Argusien tilal­le.
,,„••• •;,.
Sellainen kauppa maksaisi to­sin
Canadan puolustusministe­riölle,
eli oikeammin canadalai-sille
veronmaksajille, noin $400
—$500 miljoonaa, mutta se ei
suinkaan Yhdysvaltain vallan­pitäjiä
vaivaisi.
Muistaa sopii, että itse puo­lustusministeri
Donald.' Macdo-nald
on sanonut olevansa Y h ­dysvalloista
tulevan melkoisen
painostuksen kohteena sikäli, et­tä
hän suostuisi sellaisfeen soti-laslentokoneostoon.
Tähän mennessä ovat Cana­dan
viranomaiset selittäneet, et­tä
he pitävät kiinni Argus-ko­neista
niihin liitettävine uuden-mallisine
elektroonisin laittein,
josta tulisi edellämainittuun
kauppaan verraten $200 miljoo­nan
säästö Canadalle.
Johtuen siitä kun amerikka­laisten
on pitänyt ostaa Vietna­missa
ja- muuallaJiin järjestä-.
miensä sotien varustamiseksi
mahdollisimman paljon sotaka­lustoa
ja -tarvikkeita, vuoden
1963 sopimus näiden kauppojen
"tasapainossa" pitämiseksi on
• häiriintynyt — luonnollisesti Y h
dysvaltain. tappioksi.
Yhdysfvaltairi hallitus vaatii
nyt sopimu'ksen uudistusta niin,
että jos jä kun Indokiinan sota
••: loppuu. Yhdysvaltain kuoleman-
Ikauppiailla olisi yhä edulliset
markkinamahdollisuudet tykeil­leen
j a muille täällä Canadassa^
Kaunistelematon totuus on
tässä yhteydessä se, että Waah-ington
käyttää yksipuolisesti ja
iransaihvälisiä sopimuksia rikko­vaa
lO-prosenttista tuontivero-aan
kiristyskeinona myös "kuo-lemankauppaa"
kosikevien sopi­musten
uudistamiseksi Yhdys­valtoja
paremmin palvelevaan
. muotoon. ' - '
. Se on samanlaista kiristystä
kuin seikin, kun lapsen ryöstä­jät
vaativat, suuria lunnaita
avuttoman uhrinsa vapauttami­sen
hinnaksi. Meidän mieles­tämme
Canadalla ei ole mitään
velvollisuuksia antaa noin $500
miljoonan lahjoitusta Yhdysval­tain
sotakoneiston hyväksi. N y t
ei tarvita mitään kuolemankau-pan
"tasapainottamista", vaan,
sen rajoittamista j a lopettamis­ta
niin, että miekat yoitaiaiin
todellakin takoa auroiksi.
•^änsUkoura, .