Vapaus, February 11, 1961

              5iVtf 2 Lauantaina, helmik, 11 p. — Saturdäy.Feb, 11,1961
fimitt>Öf Pitaiiää CanadläBfl. SB<^,
$il»ltlk9d:Ndv. 6. 1917. AuUttiriaäil
3;:#(;äul «lafes mall by the Pittt
<ätp» ^>^^ Ottawa. Pub-
MU^iXtm^ Tuesdayä,
Tmatai^ «lid fiaturdaysby Vapaus'
mimlhg C o ä i p ^ at 100^109 nl%8i;r^.t; Siidbuiy; Caiiada:
Telepiiones- ^LOttfoe 03.4^4264;
EdltortalOtfUMflOS. 4-4286^ U92i&ger
t. SuksL ^ I t o r W.:SldttncL Maifiag
address: Bö^ $9k Snldibtdy, Ontario.
TnautaUpn jbet^ of <9ut^. -
TiLAITSBltmAl^:. .
Canadassa: ' 1 apO 11^*25
pnliakom järjen äjwl^ Konfossa
f-V-^YKn turvallisuusnfeuvoston kokouksena ja myös Wash-
^|tiniiäta«bh saatu viimepäivlnä tietoja, ;ötka vlittaavaj sii-,
^feriettä Viölä^bn toivoa* Kongo» tilanteeni, pi^u4enmiikai-
^tii^hi^iuyys^: — s^ai^esta selvittelystä, .että uUtomaa^
1 ^ ' ; miehittäjät lähetetään sieltä pois; j a ^ t ä kongolaiset
^^ö^t^JsäM^ksi oihaan maahöisa, mikä^ietei&in edellyt-
^<ÄehkMkKea_^ä, että ulkomaalaisten .rahoittamat ja
j^Ö^äj^t^Tshöml/OTPja^obut riisut^ aseista ja
'S^j^eän'^ariflmentti saa vapaasti kokoontua ylidessä läilii-
<j^^>iiäUitti^n kanssa päättämään maan asioista.'
iUjan eteläpuolelta'tulleissa uutisti^döissa bn voimak-
^J«-;ylhjöiä siitä, että vYhdysvaltain hallitos! tunnustelee,
i^doÖikuUksia Kongon tilanteen korjaamis^i sillä pohjal-
'W?ttä"M6buton joukot neutralisoidaan (tarkoittanee niiden
^'^^t^ri\*tiimiatä), että pääministeri Lumumbä yäpautettai-jifi]
i; yöftkilasta jotta hän voisi' osallistua jonakin muodossa .
•öÖRtetf to hallitjlksen muodostamiseen,'ja etta parla-
^öfajalie taattaisiin kokoontumisvapaus, kuten afrikkalais-
^affiläiömäat ovat vaatineet, , ' '
^^^J^^^Näyen uudelleen arviointien takana hääiriöittää uhkaa-Ä
a Kongon operation täydellineti luhistuminen. Tässä
i^riljoitäkili esimerkkejä viimeisimmistä tapahtimnsta: Indo-
''Äesiai'Guinea, Libya ja Jugoslavia ovat esittäneet yhteisesti
: '4Äl^^^ pääministeri Lumumba olisi väpaiitettava vankir
ifliia Ensimmäisenä toimenpiteenä rauhan jj^älauttamiäeksi
• .'^ngOön. 'Kuvaten Lum\itobaa Afrika» .-''iohtavaksivpatrioo-
Guinean YKn valtuutettu Diallo,Teili kehditti lopetta-l
Ä kömpelön salavdikeilyn"ni&a hänen
^it^t§ftrttökäntansa mukaan on syynä K;ongon kaaokseeh-Vaa-
"tliin belgialaisten karkoittamista Kongosta. D i ^ sanoi presi-
!.^nlti^iösej>h Kasaviibua nukkehallitsijaksi, joka on syyllis-
- l i r ) ^ maanpetokseen ja häpeällisiin tekoihin.
, vi; "Säinaaoi aJcaan tiedoitettiin, että Ceylon,. Yhdistyneet
A^ahit^Vidlat ja Liberia valmistelivat yhteistä:päätöslau­selma^
vaaditaan Lumumbui vapauttamista,
jä^ Joseph Mobutitn johtaman armeijsai aseistariisuinista. ,
- I I . , * . " . ' ^ # *
-^rKönfeöri tilanne on kehittynyt niin sietämättömäksi ja
.viäraDiseksii että' esimerkilfei Yhdysvaltain pääv^tuutettu
Äffljai SteVenson p i ^ ^ alkuvukolla toistaiseksi puhumasta
-'a^f&staVTul:val^suusneu^ istunnossa .-— hiduten jlmei-i
8 ^
«rö^Jökb vetäneet joukkonsa pois Kongosta,'tai uhkaavat
'iääi;in^eieliä, niiri se bn selvä epälliottamuBlause YKlle,
IPÄeeni Häirimarskjöldille ja hänen edesottamisÖleen
Kongon kansa on joutunut, uhraamaan äärettömän pai-
' jon YKn^ korkeimman johdon virheitten /ja vikapistojen, ta-läa.^
j^«mon?älehtiuutisissä.,ei yritetäkään enää salata sitä,
4itt%kÄon'kaadi^:pö^ on Bellan jks^ri liitto-*
i a i s ^ i^l^^Tuudeli'ui^delleen pystyttäminen ja; Kongon it­semääräämisoikeuden
maahan tallaamineri.. l^ää i timnetun
torontölaisleiiden kirjeenvaihtaja kuvasi alkuviikolla asian
^ia'puolta mm. seuraavasti:
^' • " . . . Samaan aikaan on Belgian aViistiis Lumimiban vas-tiistäjille
tullut yhä julkeammaksi. Brysselin hallitus kieltää
(avunannosta — V) edesvastuun siksi kun yksityisliikkeet,
Iniien beljgialaiset kaivosyhtiöt Kongossa, ostavat aseita
(Saksasta);ja lähettävät niitä maasta eroamiseen pyrldville
voinqliUeKatangaan ja eversti Joseph Mobutolle . . . Yhdys-yaHatkin
on antanut raha-apua eversti :M<^utolle .salaisesti
fill&ndestineiy) ja pyssykauppaa tekevissä Belgian ja Rhode­sian
liikkeissä on eräitä tärkeitä yhdysvaltalaisia osakkeen-omis|;
ajia'...
•'^aähington on ilmeisesti määrännyt Yhdysvaltain avun*
annon Jopettamisen Lumumban vihollisille. Belgialaisten,
rhodesialaisten ja etelä-afrikaklaisten pysähdyttäminen on
asia er^cseen.
^ ': > Washingtonilla ei ole vielä
tny^kaSinläista ajatusta miten voidaan estää belgialaiset yksi­löt^
se^fmtumasta Kongon, asioi nyt, jolloin
B^än hallitus julistaa, ettei sillä ole mitään aikomusta
paKottaa kansalaisiaan jotka 'suojaavat etujaan'."
V K^
SQstä tai sen lopettamisesta Kongon kansan itsenäisyyden
hyyalSsfi, kuten on-mm. tältäkin palstalta moneen körtaanCosoi-t^
ttiflEroa muutama viikko sitten valinneen ja nykyisen ti-lluiteen
.välillä on vain sikäli, että imperialistien vehkeilyä
i$iv^da enää salata — totuus murtautuu läpi harmaan kiven-k
i i i ja niin on tapahtunut Kongonkin asiassa.
/•Kuväväa muuten sivumenne^^ on, eitä belgialaiset
vaUtJtayat. nyt surkeastLitMen omien NATO-niai-
. f e ?^tosta"^un ne ovat taipuvaisia Yhdysvaltain hallituK-
$to tavoin Kongon^^^ti uudelleen arviointiin ja —- toi­vottavasti
— sen järkevään ratkaisuun,
v' . T ^ yhteydessä näyttääkin^siltä, että Kongon tilanne
cnvieläL korjattavissa, jos on vain hyvää^tahtoa ja jos pide*
laimnuelessä, että YKn jouk^ ei lähetetty Kongopn impe­rialistisen
riiston ikuistuttamiseksi, vaan belgialaisten lähet- /
tämiseksi kotiin Sjskä Kongon kansallisen eheyden ja itsemää-^
räönisöikeuden takaamiseksi.
'Täinä tarkoittaa tietenkin päättävää irtaantuneista tähän
astiseuratusta virheellisestä tiestä — mutta muuta ulospääsy­tietä
ei ole. Sitäpaitsi on muistettava, että imperialismin
sonon ja riiston päivät ovat jo lopussa. Siinäkin tapauk-^
sessa, vaikka imperialistinen kokoomus saisi hetkellisesti pai-'
netulQi Kongon sorrettuun ja riistettävään asemaan*^t^ ti-la^
eei voisi jatkua pitkää aikaa. Mikään mahti maalbAassa
evvoi pitkää aikaa estää Kongon^^^—ja muiden siirtomaakan-sojeti—
itsemääräämisoikeuden saantia. Historia ja ihinis-
^ kunnan suuri enemmistö on Kongon kansan itsenäisyyden
puolella ja siksi on imperialistien vehkeily tuomittu siellä
auttamattomasti häviölle.
Tässä tU^nteessa olisi siis toivottavaa, että Kongon tilan­netta
ruvettaisiin todella selvittelemään'järkevällä tavalla.
; Ottawa8ta tulleissa uutistiedoissa kerrotaan, että ulkcv*
T U N T E E T J A TODELLISUUS
Käsitteitä sotkeakseen yrittävät
«Mrapausssota^^valbeea ;apost|Olit
vielä nytkin puolustella toivoton­ta
asiaansa vetoamalla siihen; et­tä
< ^ k o i n e n armeija uskoi tais-televansa
Suomen itsenäisyyden
poudesta'*. Valte tuollaisessa y-leistetyssä
muodossa on tietenkin
peltidiS. kiihfcoUua j a deih{i^ogi^
aa. Mutta kukapa pyrldsi kiistä­mään
'^isänmaallisen" vaUiepro-pagaBdan-
vaikutusta ja iueltä-'
maan sitä, että/valk,oisen armei­jan
riveissä saattoi varsinkiil ^
dan alussa oUa sellaistakin vä­keä,
joka todella l u u l i , jopa us-kfrikin
taistelevansa Suomen va­pauden
puolesta. Varmasti monet
kaatuivatkin sellaisessa uskossa.
Rauha heidän tomulleen!^
Asia on nyt kuitenkin niin, et­tei
jonkin .^odan luonne määräy­dy
siUien osallistuvien yksilöiden
Inulojetf eikä uskomusten mu­kaan.
Moni l u u l i H i t l e r i n k i n käy­neen
jonkinlaista ''vapaussotaa",
vaikka todellisuudessa o l i kysy­mys
aivan selvästä * rosvosodasta..
Suomessa vuonna 1918 käyty sotaV
oli maamme valkoisen porvaiis-ton
j a sen ^ s a l a i s t e n "takuuv
miesten*' sotaa Suomen työläisiä
Ja pienviljelijöitä vastaan siitä
huolimatta, että joku saattoi luul­la
asian oUeen toisin.
Emme ole koskaan pyrkineet
summamutikassa leimaamaan' suo­malaisia
aktivisteja jav Saksassa
koulunsa käyneitä jääkäreitä valkoi­siksi
roistoiksi j a pelkiksi seikkaili­joiksi.
Onhan heidän touhuissaan
m.m; kuuluisan "John Graftönin"
aselastin kuljettamisessa ja vas­taanottamisessa
ollut mukana tiet­tävästi
rehellisiä, isänmaallisesti a-attelevia
työläisiäkin, vanhan työ­väenpuolueemme
jäseniä. Nämä
työläisainekset karsiutuivat tuosta
liikkeestä .kuitenkin kuinka: a|*ve-luttavaa
touhua o l i pyrkiä vapaut­tamaan.
Suomea Venäjän keisarin
vallasta Saksan keisarin avulla, ts.
ajamaan Pirua ulos Belsebubilla:
Ja Venäjän vallankumouksen:.
puhjettua kävi lopuUlekiii ;»i^l:j
vaksi, että Suomen itsenäisyyden
, saaivuttaminen riippui aivan' 'toi­senlaisista
voimista kuin jääkäri­l
i i k e o l i .
Edellä mainitussa SKPVn Kes­kuskomitean
lansuniiossa sano­taankin
aivan oikein, että '*suu-resti
mäinostetnUa jääkariliik-
'keiellä ei asiallisesti katsp^n ollut
mitään merkitystä Suomed: itse-nabyyden
saavuttamiselle . / . to-delUsundessa
joutui jääkäriliike
palvelemaan itseniiisyystaistelulle
aivto vieraita tarkoitusperiä".
Sellainen on historiallinen totuus
kokonaan riippiunatta valkoisella
enempää kuin punaisellakaan puo­l
e l l a taistelleide nihmisyksilöiden
o o o C O o o o 0 0 0 0 O O O O A A O O & O O
l SYNTYMÄ- i
l PÄIVIÄ i
luuloista j a uskomuksista, riippu­matta
niistä kenties hyvinkin" "sy-työväen
taistelurintamaan osallistu­neet
henkilöt olisivat olleet Oskari
vähenklsistä" isänmaallisista tun-;Tekolta. Mitä katumista.voi olla
teista, joita tämän tai tuon Saksan työläisillä j a torppareilla siinä, et­tä
ryhtyivät puolustamaan, kotejaan
: Ida Niskanen, Hearst, Ont., täyt­tää
tiistaina, helmikuun 14 pnä 72
vuotta.
R i i k a Helminen, ivindsor, Ont,
täyttää torstaina, helmikuun 16 pnä
70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
ministerimme "tervehtii Yh­dysvaltain
hallituksen aloit­teentekoa
Kongon suhteen. Ul­koministeri
Greenin sanotaan
selittäneen, että USAn "uuteen
ohjelmaan liittyy useita tärkei­tä
piirteitä, jotka Canada on
pitänyt aina tarpeellisina Kon­gon
kriäin ratkaisemisessa".
Näyttää siis siltä, ^ttä vaikka
Ottawa on jatkuvasti-tukenut
Eisenhowerin hallituksen kur­jaa
politiikkaa Kongossa — sen
töimeksipanija on siellä ollut
pääsihteeri Hammarskjöld_ —
niin siitä huolimatta liittohalli­tuksemme
oli toivonut YhdyB-valloilta
toisenlaista ohjelmaa,
koska ulkoministeri Green sa­noo
USAn "uuteen ohjelmaan"
sisältyvän useita niitä piirteitä
mitä Canada on aina "pitänyt
tarpeellisena Kongon Icriisin
ratkaisemisessa."
Olkoon tämän asian kanssa
niin tai näin, mutta kaikki asi­aan
perehtyneet, oikeamieliset
canadal^iset toivovat ja vaati­vat
nyt, että liittohallitus käyt­täisi
vaikutusyoimaansa mah­dollisimman
paljon sen hyväk­si,
että ns. länsimaiden Kongon
ohjelmassa tapahtuu pikaisesti
järkevä parannus. -:
Jääkärin nuorassa rinnassa on saat­tanut
joskus ailahdella.
^ A P A U S S O T A " - V A L H E
HÄPEÄPAALUSSA
Sspassa S K P : n Keskuskomitean
lausunnossa sanotaan:
'Suomen porvariston taantumus-piirit
j a niiden 'historioitsijat' ovat
joutuneet 'va]|^aussota'-valheineen
umpikujaan. Mitä itsepintaisemmin
he siitä k i i n n i pitävät sitä nauretta­vampaan
'asemaan he itsensä saat­tavat".
En ryhdy penkomaan sitä roska­kasaa,
jonka "vapaussota"-^valheen
apostolit ovat viime aikoina Helsm-gin
Sanomien, Uuden Suomen ja
muiden äärioikeistolaisten lehtien
palstoilla pystyttäneet. Pari näytet­tä
riitträ.
Muuan tohtorimies, E i r i k Horn­borg
nimeltään, sanoi olleensa läs­nä
eduskunnan istunnossa joulu­kuun
6 pnä 191? j a väittää sosiali­demokraattisen
puolueen äänestä­neen
silloin Suomen itsenäisyyttä
vastaan. Tuollaisen kovahaamai-seen
törkeyteen voidaan vastata a i ­noastaan
hienotunteisesti huomaut-tamalla,
että herra on luultavasti
nukahtanut tai tukkinut korvansa
siksi hetkeksi, jolloin työväenpuolu­een
edustajat esittivät oman itse-näisyysjulistusehdotuksensa,
jonka
mukaan neuvostovallan jo silloin
periaatteessa Suomelle myöntäou
itsenäisyys oli toteutettava neuvot­telemalla
sitä koskevista käytännöl
lisistä toimenpiteistä neuvostohal-rtuksen
kanssa.
Toinen tohtorimies — en hieno-tunteisuussyistä
ilkene mainita
edes hänen nimeään — kehottaa
Helsingin Sanomissa etsimään to­tuutta
vuoden 1918 tapahtumista I l ­mari
Kiannon romaaneista tä­män
saman hurmahenkisen herran,
joka yllytti tappamaan kaikki "pu­naiset
naarassudet" pentuineen.
Lässyttely "vapaussodasta" jat­kuu
entiseen tapaan jopa tieteelli­sesti
päteviksi mainostetuissa teok­sissa,
m.m. Otavan Ison Tietosana­k
i r j an uudessakin laitoksessa. .,
Kaikesta tästä opimme vain
jsen, että maamme valtaporvaris-to
e i henno luopua "vapaussota"-
valheestaan. .^Se on sUle rakas j a
millään korvaamaton siitä syystä,
e ^ se on' krOko virallisen histo­riankirjoituksen
kulmakivi. " V a ­paussota-
valheesta lu'opuminen
merkitsisi koko valkoisen ideolo­gian
. vJdheellisuuden tunnusta>
mistä. Vain näin on selitettävissä
se härkäpäisyys, joUa porvaris­ton
käytettävissä, olevat professo­rit
pitävät "vapaussota"-valheesta
k i i n n i , selvistä j a kumoamatto­mista
tosiasioista piittaamatta.
Mutta tämä merkitsee, että kysy­mys
n i i n vuoden 1918 tapahtumien
kudn sen jälkeisenkin ajan histo­riasta
.on' j a tulee vielä pitkän a i ­kaa
olevaan aatteellisen taistelun
kysymys, taistelun, jota käydään
valkoisen valheen jä punainen to­tuuden
välillä. On turha luulo, et­tä
arvostelun kestävä historia syn­tyy
taktikoimalla, luovimalla val­heen
j a totuuden välimailla, "juot
tamalla" ne toisiinsa. Jotkut por­varilliset
professorit näkyvät ole­van
taipuvaisia tekemään joitakin
pUdcumyönnytyksiä punaiselle puo­lelle,
esimerkiksi tunnustamaan, et­tä
olihan se "vapaussota" osittain
valitettavasti myöskin kansalaisso­taa,
p i d ä t t j ^ ä n kalkkein räikeim­mistä
solvauksista, jopa myöntä­mään,
että tulihan sitä valkoista
terror&kin, jossakäin määrin har­joitettua.
Mutta molnen"historian-kirjoitus"
olisi vain pelkkää sut-tausta,
periaatteetonta nappikaup­paa,
mätää kompromissia.
valkoista hyökkääjää vastaan. E i ­hän
sota syttynyt heidän aloittees­taan,
vaan" suurporvariston talidos-ta,
se o l i niissä oloissa käynyt väis­tämättömäksi.
'
TySvaenj^uiklneen johto olisi tie^
tenkin voinut pestä kätensä, ve­täytyä
sivuun ja jättaa taistetevai
joukot oman onnensa ja omasta
keskuudestaan npistamiensa joh­tajien
varaan. Uutta sehän olisi
ollut häpeällistä. Arvostetun ja
katumuksenkin syytä voi olla
vain siinä, että hyökkääjää vas­taan
ei osattu tapella niinkuin oli­si
pitänyt.
Suomen Kommunistisella Puolu­eella
ei ole l i i o i n mitään katumista
siinä, että se saman vuoden elo­kuussa
antamassaan perustamislau-sunnossa
esitti tunnuksen aseelli­seen
vallankumoukseen' valmistau­tumisesta.
Eikö Suomessa silloin
vallinneen terrprikomennon j a h i r ­muvallan
kukistaminen . vastannut
kansamme suuren enemimistön toi­veita?
Ja oliko sen kukistaminen
nii^ä oloissa ajateltavissa muutoin
kuin aseellisen taistelun avulla?
Kun S K P nyt' ohjelmakaan se- <
littää pyrkivänsä sosialismin to­teuttamiseen
ranhäiiomaiBta tie­tä
ja pitää täUaista tietä meidän
maassamme mahdollisena, et se
johdu sUtä, että padne k a t ^
aikaisemman kantansaviriieUU-seksi
ja synnllliselKsi ja pyrkisi
ryömimään porvariston edessä
katumusta-ja' parannusta lykäten.
Kysymys ei ole mistään miibsta
kuin niistä valtavista miratoksiSf
ta, jotka m a a i l m a s s a j a pmassa
maassamme ovat vuoden 1918 i a
varsinkin toisen maailmansodan
jälkeen tapahtuneet. •
Onkohan esimerkiksi ajateltavis­sa
että maamme työtätekevän kan
.^an vapaustaistelu voidaan tukah-dutaaa
vierasmaalaisen sotaväen a-vulla.
kuten tapahtui vuonna 1918?
On muistettava, että valkoiset roh­kenivat
'aloittaa hyökkäyksensä vas­ta
saatuaan varmuuden saksalaisen
sotaväen maahantulostapa että juu­r
i tämä ratkaisi sodan Iopp\ituIok-sen
valkoisten hyväksi. Maailma on
muuttunut j a on edelleenkin muut^
tu<massa nopeaa vauhtia siinäkin
suhteessa, että sosialismiin siirtymi­sen
välttämättömiyys j a väistämättö­myys
selviää yhä laajemmille ' k a n ­salaispiireille,
niillekin, 'joita val^
ko^nen porvaristo , saattoi vuoima
1918 käyttää hyväkseen työ)^keä
Jnlka Wmme tiistai n» - aOmosan
TnureLehenin pitämästä esitel­mästä
Jös» hän tatkastell. n l t cn
on Uydettäviatä totoos 1918 U -
IMdltumiata. — Samasta adasta
tämfi Ja olettamiAala, häa tote­si,
matta totnoa idSIft «n -vain
yksL Totnavimteii 1918 tapab-tumista
en löydettävtasä, tarvit­see
vain. 8t|ht»iitiia toalaaUilitn
tminötBaestf Ja enBaUudoolotto-loastl,
katsiautta dihen tckedca
ae Jdllekin Upeätä vai eL
* * *
vastaan. Vakava este kansan v a -
pauspyrkhnysten t l e l ^ on buro-raattinen
valtiokoneisto, j a se, ku­ten
Uedetään. on vielä täUä hetkel­lä
äärioikeistolaisten ainesten yli­voimaisesti
hallitsema, mutta tämä­hän
osolttiaa vain, kumka välttä­mätöntä
on taistella tämän koneis­ton
kansanvaltaistamisen puolesta.
Niistä sosialidemokraattisista työ­läisistä,
jotka ottavat vakavalta kan­nalta
omankin^ puolueensa ohjel­massa
olevan, kohdan sosialismiin
siirtjrmisen: välttämättömyydestä ei
meitä, kommunisteja erota mikään
siinä, että täliän päämäärään on py­rittävä
rauhanomaista tietä. Mutta
enune 'uskottele, että sosialismihi
siulyminen oljsi mahdollista ilman
suurpääoman pakkovallan murta­mista,
ilman työtötekevien joukko­j
en päättävää taistelua, sillä selläir
nen uskottelu olisi ihmisten har­haanjohtamista.
Emme voi myöskään sulkea sU-miämme
sellaiselta mahdollisuu-deU(
a,, etta ''vastavallankumouk-sdllBten
voimien vakivaltatoi-menpiteet
voiva^tefada välttämät-tön^
Ocsi niiden t o i j n m i s ^ työtä­tekevien
joukkovoimalla^ kuten
S K P : n ohjelmassa selvään j a suo­raan
sanotaan. Kukaan oikenden-tontoinen
ihminen e i v»l periaat­teellisesti
kieltää työläisten o i ­keutta
joukkovoimansa käyttämi­seen
sellaisessa tapauksessa, sil­lä
sen kieltäminen ei todellisuu­dessa
merkitsisi mitaan muuta
k u i n vakivallaii voimien rohkai­semista,
työläisten kehottamista
alistumaan kaikenlaiseen väkivid-taan,
harjoittakoon sitä kuinka
pieni vähemmistö tahansa.
Suomen luokkasota on taakse jää­nyttä
elämää. Mutta luokkataiste­l
u , kansanvaltaisten j a edistyksellis­ten
voimien taistelu suurpääoman
dilctatuiu-ia vastaan jatkuu. Se tu­lee
laajenenmaan j a voimistumaan
n i i n kauan kuin elämme kapitalisti­sessa
yhteiskunnassa; Sellainen on
kehityksen vääjäämätön laki. Ja
missä muodoissa tätä taistelua käy-täneenkin,
aina esimerkiksi kelpaa­va
on se uhrautuvuus, jota Suomen
Punaisen Kaartin soturit, niin nai­set
kuin miehetkm, osoittivat vuon­na
1918 sanomattoman raskaassa
kan^pailussaan koti- j a vierasmaar
laisen sortajan yhdistyneitä sotavoi­mia
vastaan. Taistelussa vääryyttä
j a valhetta vastaan oikeuden j a to­tuuden
puolesta henlcensä antanei­den
suomalaisten työmiesten, työ­läisnaisten
ja torpparien muisto
velvoittaa kaikkia oikeamielisiä i h ­misiä.
Toivoisin sen velvoittavan
myös tuonajan tapiditumien histo­r
i a n kirjoittajia.
(Loppu)
o • o
t
l
9
O
O
e-le
KODIN PllklStÄ
TOIMITTANUT EEVA
K A N A L E I P A P A f S T O S
n i a l l i i l e n .4>-6 hengeUe.
1 pak. kuivaa hiivaa sekoitetaan
¥4 kkp. lämmintä vettä. % kkp.
kuumaa maitoa, 1 r k l . sokeria ja 1
t l . suolaa sekoitetaan j a jäähdyte­tään
lämpimäksi. Lisätään 1 ka­nanmuna
ja^ pehmennyt-hlivaseos.
VähiteUen lisätään 1% tai 2" kkp.
sihdattuja jauhoja ja jinnetaan. se­oksen
noust alämpimässä paikassa
kooltaan kaksinkerta&eksi,-noin 1
— 1 % tuntia.
Tänä aikana valmistetaan täyt­teeksi
kana.
V4 kkp. hien.' selleriä. Vi kkp.
hien. sipulia, 1 kannu kana j a riisi-keittoa
sekoitetaan j a lisätään V*
kkp. sulatettua voita tai marg. Vi
kkp sieniä, 2 r k l . "pimento" pippur.
1% kkp. paloiteltua keitettyä ka­naa,
V4 tl. poultry season maustetta,
% t l . pippuria.
Sekoitetaan hyvin taikinaan ja
seos levitetään voidellulle 9x9x2
pelleille tai 2% kuort vuok peite­tään
j a annetaan nousta kaksinker­taiseksi,
noin 45 nmi. Paistetaan
425F 20—25 min., e l i kullan ruske­aksi.
Tarjotaan kuuman sienikeiton
kanssa, johon kannuUiseen kerma-sienikeittoa
on lisätty kkp. mai­toa.
Taikinan voi myöskin asettaa
alimmaiseksi ja täytteen siihen pääl­le
n i i n kudn piirakka.
L E I V A N T E K (M> H I E I T A : mu
Eräs Kodin piiristä palstaniys^-
vänune Fort Williami$ta ön ys^8ij$l-lisesti
lähettänyt käytettäväkse^^
joukon hyviksi haväitsemi^ tel-vonta
ohjeita, jotka^ ovat yhteisöni
nimeltääiv^'Leipääi monesta -mäfe^
ta". Samalla kuQ kiitämme l ^ H j ^
jää huomautamme! toisillekin- jo­joille,
että. ^euratkaap esinus^p^
lähettämäUä mielenkiihtölMa^l^j^
ta tai neuvoja, jotka tässä osäsitäsa
painettuina olisivat hyödyksi'^ft
opiksi lukijoille.
Seuraavassa julkaisemme joitältjn
näistä leivontaohjeista. .V;;^
— Olipa meUlä sitten kiduiuia
tai slanlihapaisti^ n i i n kaytfinnSlU-nen
perheenemäntä tietää että pais­tin
luista saa maukkaauN lieiQdfi
keittoon. Lutsta keitetään nlautoja
mehut j a kukas liemi kaadetacm
loiseen astiaan j a siihen voi lisätö
vihanneksia j a mausteita maki^^ia'
mukaan. Jos pienii i vielä muut«t^
man nakin keittoon n i i n aina «raBDi
paranee. Jauhetusta lihasta - J ^ i
myöikään tule hllumman makuista
keiton höystettä. Eikä täll&inen
keitto rasita liian paljon joulun-ai­kana
laihtumutta kukkaroa.
Vii 11,00® henkilöä kokonaan
vailla työtä Suomessa
Vain 113 sai valtion työttömyyi^orvaiista;
suurin osa työttömyysikassojen ulkopuolella
I M
VAPAUSTAISTELUAIN
MURHAT SIETÄMÄTTÖMIÄ
T u n i s . ^ Algfrian väliaikainen
h a l l i t u s teki torstaina k i i v a a n h y l ­käyksen
R a n s k a a vastaan-algerlolais-sen
€alafa' D ä i i l in t i i s t a i n a t a p a h t u ­neen
Jtelotuksen johdosta.
A l g e r i a n h a l l i t u s yarolttaa Banäkaa
Siitä tulisi vain saman valkoi­sen
valheen jonkin verran ruo-kottu
uusi painos. Vakava histo-
-riankirjoitus: sitävastoin edellyt­tää
perastnaa laatua olevaa mun­asta,
täyskäännöstä, "vapausso-ta"-
valheen viimeistenkin rippei­den
kiemnrtelematonta- hylkää­mistä.
K A T U M U K S E S T A JA
P A B A N N U K 6 E S T A
Kesl^steiuun on j u u t t u n u t myös
saarnamies Oskari Tokoin ään^n-kannattäja^
Amefilcoissa ilmestyvä
suomenkielinen "Raivaaja". Lai­naan
siitä seuraavan ylösrakenta-vaisen
otteen:
"Jokapäiväinen arkinen rasvas
'punikkien penikoista' sittemmin
nousseen työväenliikkeen korkeim­p
i i n j(rfitajiin asti on katuen tun­nustanut
ei .'ainoastaan kapinan ty­peryyden,
vaan myöskin punaisten
rikolliset; työväenliikkeen ihanteel­lisille
tarkoituksille vastaiset veri­työt
. . ." /
Tässä aito tokoimaisessa vuoda­tuksessa
nieit$ saattavat kiinnostaa
vain nuo katumusta koskevat sanat.
"Raivaaja" uskottelee,, että kaikki
niistä seuraamuksista, joita tälla'.set
tohnenpiteet voivat saada. J a vaUttaa.
että D e h l l i n teloitus tapahtui a j a c -
k<äitana. j o l l o i n Ranskan Johtajat
sanovat olevansa valmUt ottamaan
yhteyden Algerian hallitukseen
Kansainvälinen j a Banäu^n y l e i ­n
e n mielipide e i Jätä panematta m e r ­k
i l l e , että isänmanystävän Salah
D e h l l i n : t d o i t u s . t&pahtul muutamia
päiviä sen jläkeen. k u z i : i E L N vapautti
K u k a a n el voi sietää sitä, että
R a n s k a n viranomaiset jatkavat tais­televien
algerialaisten teloittamisia
n i i n k u i n he olisivat t a v a l l i s i a r i k o k ­sentekijöitä,
k u n he sotatoimia suo­rittaessaan
vain noudattavat mää­räyksiä.
Joista A l g e r i a n h a l l i t u s on
vastuussa, sanotaan tiedonannossa,
vankinsa Roger A m p i l h a dn
HdJsinkL ^— K o n a a n työtä vailla
olevia henkilöitä o l i tammikuun 27
päivänä työnvälitystoimistojen kortis­toissa
11,298 j a näistä v a i n 2,633 o li
työttömyyskassojen jäseniä.
K u n työttömyyskortistoihin o l i h y ­väksytty
vain 61*2 henkilöä, o l i v a l t a ­osa,
y l i 8,000 työtöntä sekä työttö­myyskassoista
saatavan että valtion
työttömyyskorvausten saantimahdol­lisuuksien'ulkopuolella.
"IVöttömyyskorvauicsen • s a a j i a o li
v a i n yhdessä kimnassa,. 113 henkilöä.
Tammikuun: 27 päivään päättyvällä
selostusviikolla o n ensi kerran k u l u ­van
työttömyyskauden a i k a n a koottu
tilastot työnvälitystoimistojen kautta
työtä hakevista työttömistä. Heitä
o l i Helsingin työvoimapiirssä 2,602,
T u r u n 1.449, Tampereen 1,611, K o u ­volan
1,394. Vaasan 824, Jyväskylän
471, K u o p i o n 646, J o e n s u im 491, K a ­j
a a n i n 174, O u l u n 1,311 j a R o v a n i e ­men
työvoimapiirissä 325 henkilöä.
E^aikista työnvälitystoimistojen k i r ­joissa
olevista työttömistä o l i n a i s ia
2.799.
TTÖTTÖMYTSKORTISTOJEN
A V A A M I S T A J A R R U T E T A AN
Työnvälityksessä turhaan työtä j o ­nottavien
huomattavasta määrästä
huolimatta e i varsinaisia työttömyys­kortistoja,
j o i h i n merkitseminen on
myös valtion • työttömyyskorvausten
saannin, ehtona, ole a v a t t u ollenkaan
viiden työvoimapiirin alueella. Nämä
ovat Helsingin^ T u r y n . Vaasan, J y ­väskylän,
j a Joensuun työvoimapiirit.
M u i s s a k i n työvoimapiireissä on
kortistot avattu vain muutamissa
kunnissa. Tampereen piirissä o n P o ­r
i n kortistossa 26 työtöntä j a K o k e ­mäen
kortistossa 34. Kouvolan p i i ­rissä
on H a m i n a n kortistossa 2"Jft
P a r i k k a l a n 14 työtöntä. Kuopion'pB-ri£
sä on kohnessa kunnassa a ^ t t tt
kortistot, joissa o n K u o p i o n 48; Ptiäi»
sämäen 4 j a ' L a p i n l a h d e n kortlsfdiäi
4 henkilöä. K a j a a n i n työvdfanapilHs-sa
o n kortisto auki v a i n V a a s a s ^ * ^ .
siinä 31 henkUöä.: O u l u n :>plirUä&'
on kortistot avattu; 6 k u n n a s S i T ' -^
niissä työttömiä seuravasti: O u l u 4 V i
Haukipudas 113. Ii'30. R u l v a n l e t d l 7t
j a Ylivieska-123./. R o v a a l e m f i n ; ^
rissa o l i kortistoissa Kemissär-8, I f l öi
vaniemellä 4 j a Torniossa a t y ö t f im • J
Työttömyyskorvauksia o l i m a l n i -
tiiUa v i i k o l l a myönnetty koko maassa
v a i n Haukiputaan' kunnassa 41$
tistoon merkilyUe , -'
V i i m e vuoden vastaavalla' viikoHa
oli työl^tömyyskortistoihtn ;hyväk|j|[>.
tyistä kokonaan työtä, v a i n i . Q ^
henkilöä. ; ;>
SITÄIilliil
JÄ
Iii
VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ , ,
Ratavartija Kenkkunen t i m n^
tiin rehellisyydestään, j a tiedet^ifiai
että hänen veroilmoituksensa
vat ehdottomasti omantimnon ,iWr
kaan tehtyjä. Niinpä hän k i i f o i t^
kaavakkeen huomautuksia-sajr^pfe*
keeseen:
•— Anon täten, että saikin yerww
alennusta yhdestä liolkupyörSstS.
yhdestä potkukelkasta j a yksistä
lastenvaunuista, mitkä kolme «jO*
neuvoa ovat. minulle 'ehdottomaa
välttämättömät.
PÄIVÄN PAKINA
Asunfojci elävilfe, fai suojia kuoleville
Meitä kehoitetaan rakentamalan
— ei tosin ponomisuojia, vaan jon-klalfiisia,
sanoisimmeko palvausuu-ncja
'.:e lareihimrae"^ kenellä sat­tuu
ksllari olemaa.! omasta takaa,
siiKd mo.essä, että jos anuerlkkaläi-
:>et kearcalit (muut sitä eivät tee)
aloittavat atomisodan joko vahin­gossa
tai järjettömyydessä, näistä
kuopista saataisiin jonkinlaista suo­jata
radioaktiivista säteilyä vastaan.
Suojansaannin ehtona ' on kylläi
ersitä "muttia', kuten esimerkiksi:
Meidän täytyy osata rakentaa
suojakuoppamme mailien päähän
siitä, mihin ydmasepommit putoa
vat;
meidän täytyy osata qUa suoja-kuoppamme
partaalla silloin kuin
ilmahälyytys anhetaan (mikäli sitä
ehditäänantaa);'
meidäh täytyy olla kuopassamme
ehkä useita päiviä;
meilU^ täytyy olla varusteittemme
joukossa^ myös "ilmantekoväUneet",
sillä ulkopuolinen ilma on radioak­tiivisuuden
saastuttama j a pienen
maakuopan "puhdas" i l m a e i pitkäl­läkään
rutä,
^ j a meidäh täytyy olla maakuopas­ta
tultäamme valmiina nousemaan
miljoonien vuosien takaisten esi-isi-emme
lailla puuhun — elämään m i ­ten
satfiiu juurista j . n. e. sillä ruo­kavarastot
aina viljapeltoja j a puu-tarhoja-
myöten ovatradioakGivisen
pölyn saastuttamia.
Kaiken kukkuraksi voi käydä
n i i n , 'että eloonjääneitten "työka­l
u i k s i " säilyy vain kiviä j a puundi-j
i a .
Kaikkea tätä "ihanuutta" ajatel­taessa
tulee pakostakin mieleeni et­tä
onko mitään järkeä: jäädä elä­mään
ydinasepommituksen jälkeen,
vaikka se olisi mahdollistakin?
Kaikesta huolimatta viisaat poli-
Uikot — jotka eivät ole panneet
tikkua r i s t i i n ydinasesodan ehkäise­miseksi
— suosittelevat meille näi­tä
kellarimaakuoppia j a suunnitte­levat
itselleen e r i k o i s b - h a l l i n n o l l i ­sia
maakuoppia, mistä käsin on ai­komus
hallita ydinaseiden tuhoa­maa
maata! Siihen tarkoitukseen on
kuulema . aikomus käyttää satoja-miljoonia
dollareita veronmaksajain
vsrojd \' '
Mutta kun "CTose U p " Tv-ohjel-massa
tiedusteUiintävallisUU k a ­dun,
miehiltä Ja naisUta, että mitä
he näistä kellarihaudoista ajattele­vat,
n i i n yksi toisensa perään heistä
nauroi koko hommalle. Oli siellä
sentään ainakin yksi sellainen nuo­rempi
nainen, joka sanoi uskovan­sa,
että kellarimaakuopista saattaa
olla hyötyä. Mutta k u n häneltä ky­syttiin,
että onko hän valmiina ra­kentamaan
sellaisen laitoksen kella­riinsa
$500 hinnasta, - n i i n nainen
antoi kieltävän vastauksen j a —- kä­veli
ilmeisesti harmeissaan pois.
:^Mielenkiintoista oli samassa T v -
ohjelnnassa todeta, että itsenäiset
omilla jaloillaan seisovat tiedenSe-het
olivat poikkeuksetta sitä mieltä,
jotta hiistä kellarisuojista ei ole m i -
t£än hyötyä. Niitä puolustivat-pää-asiassa
hallituksen virkailijat ja
heihin verrattavat
Kuvaavana esimerkkinä kansan
subtautfimisesta tähän maakuoppa-villitykseen
onmyös erään soolai-sen
ystävämime sikäläisestä englan­ninkielisestä
päivälehdestä sakskna
yleisön kirje, jossa sanotaan:
" T a m m i k u u n 7 pn lehden pääot­sikko:
'Kaupungin ilmapuolustussi-reenit
valmiina/ Minun mielestäni
ei ojLe mitään suojapaikkaa, sellais­ta
paikkaa mihin voidaan juosta,
olkoon meillä sureenejä tai e i .
"Ensinunäisen maailmansodan a i ­kana
o l i .turvallisin paikka kellaris­sa.
Nyt e i sellaisesta suojasta ole
apua I
' N y t piemme .vuodessa 1961. I h ­miset
ovat kehittäneet n im hirvittä­viä
aseita toinen toisiaan vastaan,
että : . . nUljoonia viattomia ihmi­siä
tulee: tapetuksi.. Sen jälkeen
saarnaisinune joulun aikana ve]j[ä|>
rakkautta j a maailman rauhaa. V%'
Tiilisten ihmisten käsittely osoittaa
veljenrakkautta. v'vi
" J o s sota puhkeaa . . . ihmiskor»
pit tulevat saamaan meidän .k99S*
samme samaa lääkettä. Maailm^Q
valloittamisen asemesta he oUai^t
kuin koira varjoineen (joka y,ed^
sä uidessaan näki ;Oman luunsa'var­j
o n j a yrittäessään kaapata sen pu­dotti
oman luunsa ^ K . ) . t-vnr „
"Ihmisten olisi . pitänyt. .opi)u||l
kahdesta viimekslkäydysta m a M l r -
mansodasta. KukaaUs ei voi::pae(a
tai piidoittautua tällä- kertaa. Rtt>
kaat, köyhät j a kenraalit saavat seb
kokea. Eräs rivisotilas läpäisi ..vii­me
maailmansodan naarmua. saft-matta.
Vastatessaan k y s y m y k s i ^,
miten häntä onnisti niin-hyvin,-tä­mä
rivimies sanoi: 'pysyttelin (^vqn
kenraalin takana*. • .;
"Jos yksi pommi voi tuhota New
Yorkin tai Lontoon, nun mitt; ML_.
tekeekään sellaisille kaupungeilla
kuin Sault Ste. Marie . .
Meillä e i tietenkään voi
tään sitä vastaan, vaikka joka a^t^
mökkiläinen rakentaisi k d l a r i i n^
'montun" radioaktiivista sätellsHl
vastaan. 1 , »
, Mutta eiköhän olisi sittenkin
saampaa, että veronmaksajain :Var(^
ja käytettäisiin hallituksen toimet-ta
asuntojen rakentamiseen e U i \ ^ '
käytettäväksi — kuin s u p j i ^ tiÖauih
tamise^i hallitushenroiUe kttoUc^
ten "haUitsemista" ^varten? • < , S-^
, . . . -r-.K8n?«Wtt»..J
"f