Vapaus, February 11, 1961

              iösitskinille E-mestaruus
^ V HoUamim Grift^ piti pintansa ja djoittiii
iffiisdisi — Koupri^uioff voitti 1,500 metriä
^' nebiidct — <KU) — Neavosto-
^ t ^ & m t o r KodtsUn kraanat-
^yi$tifelaA ; - Euroopuunestariksi
"ni^samtate olympia-
^l^lltialUa. HSiien voitttmsa oli
lläfisenädn^ jo laaantaina
rMctitettujen iiutiu»Jen SMikeen
osoitti olevansa omaa^
-liisttkupsa sUolttamdla 1 ^
Jtolsdj^ nnskalaisen
>4ftdk£ Koaprianoffta jälkeen ja
i^iiMurt ehdottoman yllvoi-
•tavidb ipeidnkalmaUa.
iCeätskinin ybleispistemSari oU
*t93JS38, yli pnolitoista pistettä
|pai«miii kniik yllättäjä hopealle
fyttänJeen hollanfilaisen Henk van
ider Oiiftia. UySs Ranskan And-rit^
r-fitsapHänoff pystyi lyömään
^i^JBajcteartaiMt ja valtad pnm»
i ^ ä n . PithjOTaii lalstdanuanetta
»foianstivat talla kertaa menes-
^tyintrllisiipibin . znotsdaiset —
[Ivar Nlls^idjolttiii neljänneksi
^4»^^ käi^eneksL Hei-
^ J : i r B ^ ttudcettfol noijalai-iioeiiv^
veteraani Knnt Johannesm.
Ilifiu^vina'- v«Uvat lahumä par-
.h»st" rueovbstoSilftolaiset, , Boris
; Stenin ja Oleg Ckmtsharenko.
>-StMmul^ai8tdij(riien soranvoit-b|
idnNiIaaantaitditi jatkoi snn-liiKBtidQsl^
: KfUSämJ snrnnalaista
ieinkelpaatetta 10/190 metrin lois*
Jj^qon.
l Sunnuntain kUpailut saatiin suo­rittaa
suotuisissa sääolosuhteissa.
I^akkasta oli muutamia asteita, tuu­ti
ei haitannut luistelijoita ja lu-inenhilokin
jiii vähäiseksi Yleisöä
pii ^katsomoissa hieman enemmän
^ edellisenä päivänä 9,102 mak­sanutta.
, Päivän ohjehna aloitettiin 1.500
inetrin luistduUa ja siinä tekaisi
Uuksi Norjan Torstein Seiersten
italialaisen de Rivan parina ajan
^ , 6 , mutta paljon parempaa
irauhtia nähtiin jo toisessa parissa.
•Ranskalainen Kouprianoff jätti sii-
Mvtarmotte'Jouko Jokisen kahden
p^j^okseii jälkeen ja merkitytti
'^idstihi 2.18,8 ja se riittikin mat-kigAivVOittoon.
Jokinen käytti aikaa
iti3,0.iiJännityspari Johaniiesen—^
Matskin aloitti:: voimakkaaqimin
Iraiii.. Kouprianoff, mutta, "Kupper-'
hi^'ff jäätyä neuvostoliittolaisen
l^tn^stA^räuhti hidastui ja, Kosi^
hävisi. ranskalaiseil^ xunsaan
jseksmhin ajalla 2^19,9^ Johannesen
JtuU^inaaliin ajassa 2.22^.
Hollannin Grift, Ruotsin Nilsson,
N-|[iitonKotovym. yrittivät, vielä
parastaan, mutta kukaan ei pysty­nyt
rikkomaan Kouprianoffin tu­losta.
^
10,000 METRIÄ ^
. lOiKK) metrille kelpuutettiin viisi
norjalaista^ neljä ruotsal^ta, kol­me
neuvostoliittolaista, kaksi hol­lantilaista
sekä yksi ransl^alainen
yksi italialainen. • Heistä suorittivat
ensimmäisinä ' urakkansa Ranskan
Kouprianoff ja Norjan ' Seiersten.
Kouprianoff aloi^i kovaa ja kiristi
loppua kohden saaden hyvän ^poh-ja-
ajan 17.32,7. Seiersten jäi 15 se­kuntia.
Toisessa parissa Norjan
Fred. A. Mayer ja Hollannin .van
der Grift olivat aluksi ranskalaisen
väliaikoja edellä ja sitten tasoissa,
niiden kanssa. Mayer jätti hollanti-,
laisen puolimatkassa, mutta ei pys­tynyt
vastaamaan Kouprianoffin
kovaan loppuvetoon. Aika oli. 17.-
35,1: Hollantilaisen aika-oli 17;36,9.
Kolmannessa parissa Knut Johan­nesen
ja Ruotsin Bo Karenus luis­telivat
koko alkumatkan jokseenkin
tasoissa ollen pari sekuntia' Koup­rianoff
ia edellä. 7 kilometrin koh­dalla
Johannesen kiristi ja ruotsa­laisen
oli, jäätävä. Kellon soidessa
Kuppem oli kaksi sekuntia edellä
Kouprianoffin väliaikaa ja norja­lainen
piti pintansa viimeisellä
Kierroksella. Tulokseksi tuli 17.31,1.
Neljännessä parissa ratkaistiin
10,000 metrin voiton ja samalla Eu­roopan
mestaruuden lopuUirfen
kohtalo. Matkaan lähtivät Viktor
Kositskin ja Ruotsin Ivar Nilsson.
Alkukierrokset sujuivat Jphannese-nin
väliaikojen mukäi^stii mutta
kahden kilometrm. jälkeen Kosita
skinin joustavat, voimakkaat pot-kut
ja pitkät liu'ut veivät hänet
eroon ruotsalaisesta ja sainalla
Kuppernin "haainusta". Aikaero
norjalaiseen kasvoi suunnilleen se­kunnin
joka kierroksella ja kun Kor
sitskin saapui varmana Euroopan
mestarina maaliin, ilmoitettiin hä­nen
ajakseen 17.113. Nilssonkin
pystyi lyömään Johanensenin ajan
sijoittuen toiseksi tuloksella 17.30,-
1. Jäljellä olevista ei kukaan pysty­nyt
enää uhkaamaan alkuparien
kärkimiehiä.
Kisojen päättäjäisnäylelmä oli tu­tun
kaavan mukainen: Kolme, pa­rasta
korokkeelle, mitalit rintaan,
seppele mestarille, kansallishymni,
tällä kertaa - siis Neuvostoliiton, ja
kunniakierros yleisön osoittaessa
suosiotaan.
PARHAITA TULOKSIA
1,500 m: Kouprianoff, Ranska
2.18,8, 2) Kositskin, NL 2.19A 3)
Grift, Hollanti 2.20,3, 4) Nilssoii,
Ruotsi 2.21,1, 5) Gontsbarenko, N L
2.21,6; 6) Karenus, Ruotsi 2.21,6,
7) Kotov, NL 2.22,0, 8) Brogren,
Ruotsi .2i2,0, 9) Grishin, lifL 2.-
22,1, 10) Johannesen, Norja 2.22,3,'
11) Jokinen, Suomi 2.23,0. Toivo
Salonen oli 16. ajalla 2.23,7.
10,000 nu^ 1) Kositskin 47,1.1,3,
2) Nilsson 17.30,1, 3) Johannesen
17.31;1, 3) Kouprianoff 17.32,7, 5)
Maier 17.35,9, 6) Liebrechts 17.-
35,9, 7) Grift 17.36,9, 8) Karenus
17.39,2 2) Stenin 17.39,3, 10)
Seiersten 17.47,8.
Yhteispisteet: 1). Viktor Kosit­skin,
NL 193,238, 2). Henk van der
Grift, Hollanti 194,812, 3) Andre
Kouprianoff, Ranska 195,152, 4)
Ivar Nilsson. : Ruotsi 195,978, 5)
Knut Johannesen, Norja 196,338,
6) Bo Karenus, Ruotsi 196,345, 7)
Boris Stenin, N t 196,868, 8) Oleg
Gontsharenko, NL 197,980, 9) Nils
Aanes, Norja 198,728, j 10) Torstein
Seierstein, Norja 198,^7.
Dag H. vastuussa;
Kongon tilanteesiä
Ronald Segalin artildceli
julkaistu Kuotsissa
Tukholma. —Ruotsissa vierai­lulla:
oleva eteläafrikkalainen kir­jailija.
Rongld Segal on esiintynyt
ruosalaisen ..sanomal^den Stock­holms
Tidningenin palstoilla Kon­gon
tilannetta käsittelevällä artik­kelilla.
iSegal lausuu, että kaikki vastuu
Kongossa muodostuneesta' tilantees­ta
lankeaa ennen kaikkea YKn pää­sihteeri
Dag Hammarskjöldille.
Hän kirjoittaa, että ensimmäisen
ja tärkeimmän virheensä, joka ^sit­temmin
synnytti uusia, suoritti Y-Kn^
pääsibteeri, kun hän ei ryhtynyt
minkäänlaisiin toimenpiteisiin pa-_
lauttaakseen maahan järjestyksen
Segal sanoo edelleen, että Kon­gon
todellinen hallitus on perustus­laillista
tietä valittu Lumumban
hallitus. Tämän hallituksen ohjel­ma
heijastaa ei ainoastaan Kongon
kansan; vaan myös muiden Afrika£
kansojen vilpittömiä toiveita.
Lopuksi Segal lausuu, että Ruotsi
voisi suorittaa nykyhetkellä suuren
palveluksen ei yksinomaan Af­rikalle,
vaan koko YKllekin, jos se
vaatisi päättävästi muiden maiden
kanssa Kongon parlamentin koolle
kutsumista ja kaikkien belgialaisten
joukkojen vetämistä pois
TYÖTTÖMYYS PAINAA ANKARASTI
SAULT STE. MARIENKIN TYöUim
Suur-Soon väikiluku on jo yli -63,000;
mutta ikotien raikentamine^ l^i^ustaa;
pakkasherra pauJnitellut Mme viikkoa
tr KArKENLAISIÄ
t r
Min hiihtojoukkueella menestystä
liuvoäoliiton mestaruu^ilpailuissa
1 OHodrova. — Sucra
.^jmkkae osallistui viime sunnun-taiBa
alkaneissa N>liiton mestaruusr
kilpäflaissa, jotka suoritettiin 60
kmh päässä^ Moskovasta sijaitsevas-
^jJdirQman maastossa,, 4x10 knm
viestiin. Suomalaisten menestys oli
varsin huomattava, sillä he sijoit-
Itnvät kolmumeksL Kilpail voit-ti'^
N4iitoh mas^oukkue ajalla 2.56,-
MoAoyäi joukkue oli tomen
/ttoln 6 niinuuttia huonomalla ajalr
j^^olmannefcsi sijoittuneen TUL:n
^Mikkiieen aika 3.09.56.
V -Erikoisen maininnan ansaitsee
6)^ vettä kuudennelsi parhainunan
jyksityisajan' 45,04 saavutti Antti
Hietikko. Paras aika 42.29 merkit­tiin
maajoukkueessa hiihtäneelle
Canadalaiset löivät
Siiomen ^kiek-iilijat
10-5
.Tampere. — Keskiviikkoiltana
IVuiiipereella suoritetussa jääkiek-i
p ^ ^ canadalajiset
'Suomen maajoukkueen makein
Ottelua seurasi 12,000 kal­seaa.
i > :PeIin kaksi ensimmäistä erää oli-
?Vat^ melko tasaiset ja olikin tilanne
^daiiden erän j ä l ^ n 2—2.^KoIman-
^enverS^ alussa canadalaiset teki-
^t^kuu^i maalia muutaman mmuu-tfii
hjallar Lopputulos 10—5 Cana-
'Äah hyväksi "
'"'^Kolme canadalaista palkittiin
«hyvistä pelisuorituksista. Suomalai'
'^t:ihikset sai hyökkääjä Tambelli-iDi
parhaasta pelisuorituksesta, Sly
ipaidan jparhaana puolustajana ja
Husnell hopeisen pokaalin tehoko
'kai&ta yleispelistS.
Anikinille. Hietikko voitti mm.
Koltshinin yhdellä sekuntin kym­menyksellä.
Lenin-vuorilla suoritetuissa mäki­kilpailuissa
voitti N-liiton mesta­ruuden
Kamenski, toiseksi sijoit­tautui
Sidosiv. Kuudennelle sijalle
pääsi TUL:n Sauli Holma, joka jät­ti
jälkeensä mm. Norjan Larsenin,
Squaw Valleyn pronssimies Leodol-terin,
Kalevi Kärkisen ym.
Olosuhteet olivat kehnot, läm­mintä
5 astetta ja jatkuva jiumisa-de,
joten mäkeä jouduttiin kunnos­tamaan
usein. Suomalaiset mäki-
ICMPt SALMISEN
' MUISTOILLE
fiffM belmikinm 11 päivänä 19S6.
Vuodet vierii hiljaa vain,
iii^ui^tdel idUIyy mielissämme abi.
«ytttlnd Eini Hohta ja pahe.
miehet kilpailevat vielä Leningra­din
lähellä Kavgolovon mäessä.
Neuvostoliiton hiihtomestaruus­kilpailut
kestävät 5 päivää ja osal­listuvat
TUL:n hiihtäjät ainakin
15 kilometrille ja ehkä muillekin
matkoille.
: Tulihan, sitä taas käytyä siellä
nlinsanotulla kesäkampällä. Vaikka
sinne onkin, matkaa useampia mai­leja
rannasta, niin näin lumettomana
talvena senkuin ajaa kotirantaan as­ti..
Eihän se niin komea ole; yksi
huone, ' combination"-kitsi, petiruu-ma
ja istumaruuma ja € x 6 sauna,
kaikki yhden katon alla eikä sepän
katto mikään suuren suiiri ole, kaksi­kymmentä
jalkaa kanttiinsa. Mutta
mu>ava se on se oma kämppä. Kyllä
siellä kelpaa ne ahvenet ja kuhat
paistaa mitkä sattuvat onkeen tart­tumaan.
Tämä kesäkämppä on yksi niistä
mukavuuksista',- joita tämä kapitalis­tinen
järjestelmä suo työläisille. O n ­pa
se hyvä järjestelmä sentään, ei
ole syytä moitiskeluun. Keskinkertai­nen
työläinen täällä niinsanotussa
Amerikoissa nauttii korkeata elinta­soa.
Mutta onko se niin korkea kuin
mitä ori kuviteltu?
Muutamia vuosia' sitten kun olin
vielä «uuren yhtiön palveluksessa-ja
olin uiiion' Ifiottamusmleheriä, tuli
eräs mies puheilleni. Aikamme kun
olimme - siinä puhimeet ilmoista,
\yc:''.'ji: ja miten seuraavissa palkka-
•>ei;vot'eluissa tulisi käymään,^ niin
kaverini pääsi asian jrtimeen, että oli­sikohan
se mahdollista, että unio aut­taisi
häntä rahallisesti jotta hän sai­si
hampaat suuhunsa. Hän 'oli ne
otattanut pois noin puoli vuotta a i ­kaisemmin,
j a oli yrittän3rt saada r a - '
haa kokoon, että saisi uudet, mutta
ei ose raha ollut ruvennut tekemään
PKää hänen kukkaroonsa.
Hän ajatteli, että union Welfare-rahasto
voisi antaa h^neBe rahaa tä­hän
tarkoitukseen. Minun piti sanoa
hänelle, että siitä .rahastosta ei an­neta
rahaa hampaita varten ja ettei
hänellä ollut muuta mahdollisuutta
kuin säästää omasta palkastaan ham­paisiin
tarvittava summa.
Tämä keskustelu tapahtui n o ^ 5
vuotta sitten ja nähtyäni hänet noin
iuukausi: sitten hänellä ei ollut tar*
vittava suukalustoa vieläkään. Suu­ri
perhe ja sairaude^ vievät keskin­kertaisen
työläisen palkan niin tyyni
että joissakin tapauksissa käy niin,
että ei perheen pää saa sellaisia mu­kavuuksia
kuin tekohampaita.
Mutta tässä tuli mentyä pois siitä
mistä oli alunperin aikomus kirjoit­taa,
nimittäin niistä kesäkämpistä ja
muista huveista mistä ihmiset naut­tivat
oli kysymksessä sitten työmies,
malainen, kauppias tai tehtaanomis­taja."
Ensin olisi ehkä paikallaan^ tuoda
esiin vähän tilastoja. Ei ollut tähän
hataän tilaisuutta saada aivan viimei­simpiä^
mutta kyllä nämäkin nyt me­nee,
olen varma, etä nämä vieläkin
pitävät paikkansa.
Vuonna 1929 513 amerikkalaisr.i sai
yhteensä kokonaistuloiksi $1,212,099,
000. Tätä sopii verrata siihen sum^
maan minkä Amerikan farmarit sai­vat
vuonna 1930 kokonaistuloina veh­nästä
ja pumpulista. Tämä' ei ole
voittoa, vaan tästä on vielä' poistetr
tava menot: siemeneen, kylvämiseen,
lannoitukseen y.m. Niin,.tänÄ mtfakä
2,000,000 ^farmaria sai tuona armon
vuotena oli $1,191,000,000. Ajatelkaa
jos voitte, että nämä edellämainitut
513 perhettä olisivat voineet ostaa
näitten 2 miljoonan farmarin koko
velinä- ja pumpuUsadon ja heille
olisi vieläkin Jäänyt kylUkä .'«iäroja
elääkseen oikein leveästi.
Mutta kun näistä numeroista teh­dään
keskiarvo, niin ne tilastot osoit­tavat
että Ameril^oissa eletään hyvin.
No se njrt siitä. *
Kun mrs. Marjorie Post Close Hut-ton
meni naimisiin Joseph K Davie-sin
kanssa, niin hänen suuri Wash-ingtonissa
sijaitseva huoneistonsa oli
koristeltu 5,000 krisentimununin kuk­kasella.
Nämä 5,000 kukka oli vär­jätty
hienon punertaviksi. Värjäjrs
oli tullut maksamaan ainoastaan $2,
000, kukat olivat alunperin maksaneet
$6,000. Tämä värjj(ys, piti toimittaa
kukissa jotta ne sopisivat yäriUisesti
rouvan hääkaakun kanssa. Hänen 50
häävierastaan oli palvelemassa 28
palvelijaa. . ' _
Joulukuussa 1930 mr. ja mrs. Henry
L. Doherty pitivät pienet" illatsut hei­dän
tyttärensä kuimiaksi. Tämä tilai­suus
tuli maksamaan $250,000. Mutta
mitä se meidän rahoissamme on? Se­hän
on tavallista, kaikkihan n i in te­kevät.
Niistä kesäkämpistä puhuttaessa
voimme mainita, että edesmenneellä
WUliam Randolph Hearstillä on tai
oli San Simeonissa Califomiassa 240,-
000 eekkeriä käsittävä pieni maatQa,
jossa on kämppä, jonka hinnaksi on
arvioitu $15.000,0000.
vNew Yprk' Times .(toukokuu 24,
Sault Ste. Marie.Työttömien
lukumäärä nousi t^mmifpn lo-puUa
t ä ä k i n ennätysmäärään,
ollen heitä nyt 4,920 rekisteerat-tiia
kansallisen työnvälitystoimis­ton
virastossa, tiedoittaamaini-,
tun laitoksen paikallinen viricai»
lija AI Diotallevi. Tämä on fcorr
kein luku mainitun viraston kir­joissa
täällä abiakin sodanjälkei­seltä
ajalta ja mainittu virkaUija
arvioi että työttömien lukumäärä
ylittää pian 5,000.
Tämä 4,920 rekisteerattua työn
etsijää on' ^ l e henkeä suurempi,
joulukuun työttömien joukkoa ja
2,022 suurempi kuin vuosi sitten
tammikuussa ollut työttömien mää­rä.'
Tästä joukosta "nauttii" työttö­myysvakuutusta
4,655 verrattuna
3,948 joulukuussa 1960 ja 2,645
tammikuussa 1960. Näitä on 604
"sesonkivakuutuksella", saaden ns.
talvityöttömyysvakutusta kun hei­dän
kirjoissaan ei olekaan riittä­västi
"stämppejä"
Työhön sijoituksia oli tamini-kuussa
346 verrattuna 361 tammi­kuussa
1960. Suurin osa on niistä
ollut kuitenkin väliaikaisia töitä.
Mr. Diotallevi tiedoitti, että tällä
hetkellä on täällä kaikkiaan i22 On­tarion
hallituksen ja kaupuginhal-linnon
kustantamia "talvityömaitä"
joiden työvoimakustannuksista On­tarion
hallitus maksaa joissakin ta­pauksissa
75 prosenttia. Ne eivät
kuitenkaan lisää kovin paljoa töitä,
sillä suuri osa niistäkin töistä suo­ritetaan
koneilla.
ALGOMA STEEL VÄHEN­TÄNYT
TYÖVOIMAANSA
Ontario Steel Gorp.y Ltd:n työn­välitystoimiston
johtaja, D. W. Mur­ray
tiedoittaa, että vuoden lopulla
mainitun yhtiön työvoima täällä
Soon terästehtaalla lähenteli 6000
henkeä. Hän. sanoi, että Algoma
Steelin työvoimamäärä vaihteli —
"up and down" — vuoden aikana
tuntuvasti. '
V. 1960 alkoi kohtalaisen hyvin,
ollen työläisten lukumäärä 7,135;
helmikuussa se oli 7^309, mutta jou­lukuun
lopussa oli vain 5,691 työ­läistä.
Kuitenkin joulukuun lopus­sa
nousi työvoimamäärä jollakin
sadalla hengellä. Algoma Steel yh­tiön
terästehtaalla on lähes 50 pros.
Soon- alueen työvoimamäärästä.
Terästehtaalta pääsi eläkkeelle
(68 V. täyttäneitä) viimevuonna
50 työläistä. Eläkekassa (Pension
plan> oukokonaan yhtiön rahoitta­ma
ja alin eläke lienee $30 kuu­kaudessa
ja ylm $120,00 (yli 30 v.
1937) kertoo vanhemman Rockefelle-r
rin 50 huoneen asunnosta, joka sijait­si
Pocantico-nimisessä paikassa. Sen
rakentaminen maksoi alunperin $2,-
000,000, ylläpitokustannukset, olivat
$500,000 vuosittani.
Palvelijoita oli abioastaan 350 ja
hevosia oli 30 parivaljakkoa, tämä
vuodet ympäri. Palkkoihin meni kuu­kausittain
$18,000.
Veneistä kun tuU puhe, vobi tässä
mainita, että ennen toista maailman­sotaa
omistivat seuraavat henkilöt
tällaisia "veneitä" ja ehkä jotkut
omistivat vieläkin parempia:
J. P: Morgan, Corsab:, 344 jalkaa
pitkä, hinta $2,000,0000; Geo. (P. B a ­ker,
.Viking, 272 jalkaa pitkä $l,225i-
000 Julius Forstmann, Olion, 333 jal­kaa
pitkä $2,0000,0000; Mrs. Wm.
^oyce, Alder; 294 jalkaa pitkä, hinta
$1,800.000.
Näbx sitä tääUä Amerikoissa seUa-taan.
Ei tulla merikipeiksi vaikka
käy vähän suurempikin aalto "Pbiat-sUla".
— A.
palvelleille). -Edellamaiuitusta elS-kelSifiten
joukosta oU 4&5S v. pal-veUeita
9; 4045 v. 22; 3540 v. 3;
3 0 ^ V i 5; 25^0 v.l ja väbenunan
kuin 20-25 v. palvelleita 10. Hei­dän
joukossaan oli 3 suomalaista ja
1 on jo kuollut.,
Algoma Steel yhtiön yleistul(>t
(myynnit) _ vähenivät $21^,0(M)
viime vuonna- edelliseen vuoteen
verrattuna ja puhdas voitto väheni
4,353,000 vuoteen 1959 "Vierrattuna.
Myyntien ja voittojen alenminen
johtui "epävarmoista markkinoista
ja kilpailusta markkinoilla" selittää
yhtiön presidentti I>. S. Holbro<^:
Yhtiim yleismyynnit ja sijoitukset
V. 1959 oUvat $164,533.000 ja v. 1960
ne olivat $143,247,000. Puhdas
yleisvoitto v. 1959 oli $17,606,000 eU
3.05 osaketta kohti ja viime vuo­den
puhdas voitto oli $13,253,000 eli
2.30 osaketta kohti mutta on
sitä ylijäämää eli voittoa siinäkin!
Yhtiö maksoi tuloveroa viime vuon­na
$8,800,000 ja vuosi sitten $14,-
175,000.
ROMAHDUSMAINEN LASKU
KOTIEN RAKENTABDSESSA
Kotien rakentaminen <m la»-
kennt rotaahdasmaisesti tärain
vuoden tamnrfhanssa verrattuna
V. 1960 ttimmilmnhnn, tiedoitti
Central Moiitgage and Honsing
Corp. pailiallinen liikkeenhoitaja
Neli Sneid. Vihne tammikuussa
aloitettiin ainoastaan 9 '^mak»-
kotirakennnsta'' ja niisti d i vain
3 N.H.A:h ja CJI.H.C. rahoitta­mia
lainoja. Vaonna 1960 (divat
vastaavat lavat 14 Ja 13. Tina
vuonna on paraillaan rakenteilla
236 taloa, viime voonna ollen 452
taloa.
SUUR-SOON VÄKILUKU
ON 63,000
Sault Ste. Marien kaupungin ja
sen yhteyden kasvaneiden kuntien
(esikaupunkien) yhteinen väkiluku
nousi noin 3,000:11a viime vuonnai
tiedoitettiin Kaupungin ja kuntien
verotilastotoinustosta.
Verotilastojen mukaan on "Grea-ter
Sault Ste. Marien" yhteinen
väkiluku 63,175 asukasta, jakaantu­en
se seuraavasti:
Sault Ste. Marie 42,497
Tarentorus (kunta) —____ 10,521
Korah (kunta) 0,624
Prince (kunta) — _ _ _ . . , _ _ „ 533
Suurin asukasmäärännousu tapah­tui
Tarentorussa^ minkä asukasmää­rä
V. 1959 oli 8,926. Täten nousi
Tarentorus kolmannelle'tilalle asu­kasluvussa
Algoma piirissä: ensun-mämen
on Soo ja toisena Elliot
Lake. Tarentorus on väkiluvultaan
nyt suuittnpi kuhi Blind Biver ja
Wawa yhteensä.* Soon kaupungin
väkihiku lisääntyi 1,013 henkilöUS.
Kaupunghi ja kuntien'yhdistS-raiskysymys
tulee tänä vuonna rat­kaisevasti
esille. Yksi neuvottelu
OB jo kSy^y Seon; kaupun||in por­mestarin
James McIntyreÄ' Toren-tönisin
kunnanesimiehen Fred Ben­nettin
ja Korahin kunnanesimie­hen
Chester Jännin välillä. Myö­hemmin
tulevat kokoontumaan näi­den
kuntien j& kaupungin valtuus­tot.
Todenäköisestt tämä yhdistä­misasia
, voidaan esittSä jo tänä
vuonna - Ontarion ktmnallishalUn-tojen
valvontalautakunnalle.
Tarentöni&^ta hyväksyi jo
aikaisemmassa ^eisäänestyksessa
suurella enemmistöllä yhtymisen
Soon kaupunkiin ja viime s ^ y n
vaaleissa s ^ ä Korahssa että Ta-rmtorusissa
olivat valituksi tulleet
esimies- ja valtuusmiesehdokkaat
yhdistymisen kanalla.' Kysymykses­sä
on siis pääasiassa teknilliset ym.
järjestelyt, kuten . verotusta, palo­kuntaa,
poliisilaitosta jms asioita
koskevat seikat.
PALKOISTA KOLMAS
Kaupungin kauppakamarin saa­mien
tilastojen mukaan laskT Sault
Ste. Marie, kolmannelle tilalle kes­kimääräisissä
:Viikkopalkkataksoista
viime vuonna, ollen se nyt $95.49.
Tähän /'keskimääräiseen" viikopalk-kaan
lasketaan myös kuukausia ja
vuosipalkkaiset, mikä nostaa tie­tenkin
"keskimääräistä" ta^oa. ai­heettomat!
viikkopalkkaisten koh­dalta.
Jokdfaien käsittää, että suuri
enemmistö täkäläisistä työläisistä
on tunti-, päivä- ja viikkopalkkair
sia. Vain pieni määrä, yhtiöden ja
yleisten laitosten virkailijoita, on
kuuk:ausipalkalla. Mutta samanlair
sia harhaanjohtavia käytetään muu­allakin.
Korkeimmat "keskiarvon" palkat
olivat Samiassa, missä "keskimää­räinen"
viikonansio oli $99.61. Toi­seksi
korkein* palkkataso oli
Chieountuni>J9nquire-alue.
' Tilastotietojen mukaan oli Sault
Ste. MajTiessai. 13,368 henkilöä työs­sä,
eli "tuottavassa työssä" (Gain-fuUy
employed) kuten sanotaan.
Tämä perustuu ;23 : teoUisuus-ja
liikelaitosten tilastoihin!
Samojen tili^tojen (Dominion
Bureau xifStati^tics) mukaan on
täällä nyt 814 henkflöä suorana!-
seisti kaupungin työttömyys- .eli
köyhäinvaruksen varassa verrattu­na
162:^,v-1959.
Lauantaina, helmik. 11 p. Sivu 9
'mu m
WffQW
HelsUild. ~ Vaikka, ftiiftl|S>
me r^il»asti inniitett^
meille riiltjui j « mettä i>ffdite
objektUvinpn totnUSi ts. t«tett«r
sellaisenaan, tOaittpmajb^
mhUcliaa Tönusl^ veilie|%
neitä. Totnud«i<i mi^ ^ S ^ j ^ Q ^
me Mihcnt, miki o4 . t j M l ^ ^ j^
dtpyasti ja .inino«D:i»ttejn«sl!t lor
teen näyt^^Uy. Sao^a .»^««ta
voidaan; esittal monenU^sla v^|-
tämiä ja ole^niak$.-a, mntti^,iop
taus jlita on vslnyk«.:^ki| to­tesi
Helsingin KuUtnnritalö»^
pidetyssä luokka.su(liUt intM^fl»
vän tilaiiundessa tutu» tiiife&~
- Juina-» ja-esitelmätUaisutlden is­kevä
, otsikko kuului «^VaUjcoinen
valhe ja punainen totuttfi"; Esitel­möitsijä
vttttasi viimesikaise^
^^innan kirjan pohjalla käytyyn-keskusteluun,
jossa on rnySnn^^,
että porvarillisessa h|ätd]^ianl^4^'
tuksessa saattaa o)la vi^^ai^Jbhv mut^
ta samalla vaadittu suurempasi, ajin
etäisyyttä tapahtumiaarvioitaessa
ja tahdottu pidättää oikeus kaskas-teluun
vain akateemisten oppU^p-jen
haltijoUle. ,. „.—
"Meidän ei kuitönkaaa tiq^tse
odottaa vuosia eikä vuosikyminaniS
vakuuttuaksemme slitS, ettfi ^ val­koiset
eivät käyneet 'vapäiassotaa'
Suomen itsenäisyyden puolesta,
vaan selvää luokkasotaa iaman
maan työläisiä ja torppareita>,v^
taan", esitelmöitsijä sanoi kutsuen
todistajakseen marsalkka MtmiiQr*
heunin, joka kansahusso^ 'idKa-essa
lausui julki ','er^äasuurett'pu­naisen
totuuden" julistaessaan ko­tiuttamista
odottavalle venäläiselle
sotaväelle, että hänea jottkj^n^
"eivät taistele Venäjää vastaan . . .
vaan tehdäkseen armottoman löj^n
maan laillista järjestystä ja emJs-tusoikeutta
uhkaavista luiligaani- ja
rosvojoukkioista". '7 •
Tilaisuudessa luki näyttelijä ICel-jo
Komppa kalkelmia Unnan ''t;Oh*
jantähdestä", HTY:n torvisoitto­kunta
soitti ja nähtiin neuvostolai­nen
dokuva "Unohtumattomat vuo-det".
V. 1960 nousi koulujen oppilai­den
lukumäärä 11 pros. eddUs&sn
vuoteen verraten., ollqp nyt kftik-iäan
12,009 oppUasta, jäiräMen
he 15 protestanttiseen djc^iastkou-luun
3:een ylempään (second^)
opistoon, 12:sta katodiseen alkeis­kouluun
ja pariin katoliseenopis-toon.
*
Puhelimia on täällä käytännössä
(Jatkuu 4:im slVuDaK
MAKE A FORCE FOR
lAUtsdstysjackettVm pukattm^^ Elizabeth ja pri^ssilPhiltpYvas.) seisomassa yhdeksän jalkaa ja kahdck-
TScStth tuumaa pitkän tiikerih vieressä. Tiikerin ampui prinssi viidakossa lähellä Sqwai Madhopuri<tr Intiassa. Ampumisen
prinssi suoritti :puuhun rakennetulta lavalta, kun ajomiehet ajoivat Inkerin lavan
TO THE RT. HON. J. G. DIEFENBAKER,
THE PRIME MINISTER,
OTTAWA, CANADA
We, the undeisigned/bdieve as^^ m of the world do, thai
nuclear war is siudde, and that smaU wars can lead to nuclear^^^^w
Therefoire we iffgeyour Clovemment; -
1. To stop the entry of nuclear wgapons into,Ganada.
• • . •.. . . •• •• ••. ,. . i .. •• . • •. .
2i To press immediately for ^tal, general and-controUed disarmamerit'
throi^fh the United Natkms. ^
3. To use Hie funds released in thi^ way fröm the prcsent militaiy budi*
get to raise Family AlIowances, Old Age Pensions, and to cstablisdi an
over-aU Medical Healtfa Pian for Canada.
NAME ADDRESS
..y...............................^
....................................................................................
, f»,, 1
• •• • • ^- , , • •,. -.•Ulj.i
. .r........ ....J....^i
: ...i. V-,
i ^
• • . • • • . . • . / ,. "* •
Return to: CSJm Naisten g(wtolrmnHeii;95lB>o4dview Avmngf Totottto tt Oaitoto