Vapaus, January 4, 1969

              Sivu 2 Lauantai, tamimifc 4 p. --- Saturdäy, Jan. 4, 1969
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R Q AN
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
< L I B E R T Y )
EDITORI W. EKCUND
Established Nov. 6, 1917
MANAQCRI B. SUKSI
Tn.EPHQN|(« O F f I C B A N D E D I T P R I A U 0 7 4 * 4 2 04
Piddlahed ttirlce weekly: Tuesdays, Thun$day8 and Satuixlays by Vapaus
PidBllshlng Co. Limited, 100-102 E lm St. West, Sudbury, Ontario. Canada.
I^jaUing «ddress: $9
Adi<a'tl8lng ratfls upon appUcatlon, traoslatlon Cree of diaqtO'
Authorlzed as second d a ^ mall by the Post Office Department, Ottaiv)^
. and for ffamm^ 9f P0«t9««
- CANADIAN LANGUAGE-HRtSS CLUb
Uanadama: 1 Tk: »lOi», e kk. $5.25 U^A.n:
i v k . i m e u c 9 ^
Apollo Vni lennosta
SUOMEN HAIUTUS^SAMOPULTA
HALUAMANSA "VEtÖRIVALTUUDET
Oikeisto hyöikkäsd Neuvostolifitltoa yastaan, -r;. koko vaseiministo
hyviki^i — Ifffgm. rivfiisseroä asiasta ristivetoa _
Helsinki - (K.U.) - Hallitus sai
UMiinhä koko vasemmiston |a osit<
keslcustajp.u<>Jvfeen ätoio
eduskunnalta lanantai-iltana sj^hUi
veturiasiassa lisävaltuudet käydä
vMtylskohtaiset ueuvo^hit Nepvos
toJiiton tarjouksesta. Ääni» l08-e9
päätettnn, ettei kauppapolitiikan pii­riin
kuuluvaa asiaa tuoda enää eifais-kuntaan.
Näin syntyi ratkaisu, jota
SKDL: n ryhmä suositteli jo marras­kuun
alu9«a kauppa- työllipyysppliit-tiwsta
syistä. Yllättäen keskustapuo­lue
antoi itsestliän N L : n kmippaamr
me kehittäjänä täysin kaksikasvoir
sen kuvan, sillä puolet ryhmästä
äänesti oikeiston mukana NL: n tar*
jfiusta vastaan;
Oikeisto suuntasi 6-tuntisessa sähkör
veturikeskustelussa Suomen ja N L : n
suhteita vastaan hannnaisen kovan
hyökkäyksen, jolle on vaikea löytää
vertailukohdetta 1960-Iuvulta edes Sai
'maah kanavan käsittelystä. ,
VALTIOVARAINVALIOKUNTA
HYViiKSYI AIEMMIN
Kauppasuhteiden ja työllisyyden kan
naha myönteiseen suuntaan ratkesi
sähköveturikysymys perjantai-iltana
eduskunnan ja hallituksen piireissä
sitkeänä koko päivän jatkuneiden neu
vottelujen jälkeen.
— l i i a l l a äänin hyväksytyssä vai
tievaraln valiokunnan liflttiud|etti
miethmössä annettim hallitukselle
' Ei ole epäilyä!^ siitä, etteikö Apollo jai sen 34ienlkisen
miehistön lento fcuttnympiäiri ja saelitä takaisiinÄ avainj^
kianufcgeni historiassa eräs t ^
;llininasta2n^ niitä kysymyl^ toisiinsa me
uäbomme kuitenkin, että kun tulevat autouipolvelt keskustele-valt
^yöruuslentojen ailikuihistariasta, !he tuleivat muisitamaian
sellailsia' meriflkipäilviä fcuiin m^aapaJlon ensi'mmäiseiksi tokakuun
6 ppä 1957 'kiertänyt Neuvostodiiltan Spaitnäk; nleuvositoliitto-kisen
kösmoiniaiutiin' Juri Gagarinän suoritltamai einsimimäinen
lenito maapallon ympäri hi±ti!kmm 12 päivänä 1961 ja Yhdys­valtaan
astronauttien -—FirankBormam, James Ix>vdl ja Wil-liam
Anders —. ensimmäinen ifhmiislen/to kuun yanpäri ja; lasifcu
taikaisinmaaemomime syliin joi^ 1968.
JoMenkiin asiantuntijoiden aOlfcu-arviointien miukaan Yh­dysvaltain
aatronaiutit sudittivat tönön joulunpyhiilen afjaksi
fifjöitetun kuiilennöh "liian ailaaisiln'^ fts. haaikikimatta suuriirota
mahdkxllista tuirvala mahdoUisten onnettomuuksien eMcäisemS-seksL
Tämän yli puolen miljairdin mailin matkan kaikissa vai­heissa
oli tietenkin mahdollisia vaaroja, alllkaen ne siitä 'hetkes­tä—
jolloin heidän ApöHo VIII avaiuiusaktksensalä^
voimakkaan rakeitin ampumana matkaile ja pääittyen vasta
, taili^ejjki^ Jcesfceilä Tyyneenmereen tapahtuneeseen lasQcuun.
Mutta erittäin kriittisiä vaiheita oli useita: ^irttaanituminen
maan vetovoiman vaikeuksista; (kuun läheisjrydessä avaruus­aluksen
vauhdiin hiljentäminen siten, etttä se saatiin kiertär
mään kuuJba/ kuun takana suoritettu •avarmisaluiksen koneiston
käynnistys niin, että vauhti lisääntyi ja Apollo vapautui kuun
vetovoitoan vaikutuksesta voidaikseen aloittaa pitkän matikan-,
sa takaisin maahan. Sen lisäksi öU lukuisia muita erikoi^
roja, esimerkiksi mahdollisuus itörmätä yhteen lenitävien me­teoriittien
kanssa ja auringon säteilyn vaara astronaiUttien
terveydelle.
Lennon suorittaneet astronautit olivat luönnoUisesti täy­sin
tiätoisia näistä ja monisrta muistakin vaarofista. Mutta he
ERiorirtitivait matkansa erikoiseni harkinnalla osoittaen sekä
henkilökohtaista rohkeutta että suurta teknisftä taitoa, mikä
noataltti laajakantoista ihadlua ja kunnioitusta heitä ja yleensä
amerikkalaisia kohtaan kautta maailman.
TSmän lennon yhte^ydessä; kuten niin moneati aikaisem­minkin,
on heräteitty myös kysymyksiä siitä, että "mitä hyötyä
on" avaruuslennoista ja erikoisesti ponnisteluista l^uulasikun;
suorittaiiiiseksi. Neuvostoliiton aikaisempien lentojen yhtey­dessä
esiterttiin jopa Yhdysvaltain korkeimmilta hallituspor-tadlta
sellainenkin lausunto, että "mitä merkitystä on rauta-moh&
äleen lähettämisellä avaruuteen". Nyt tietenkin ne sa­mat
piirit ovat menneet toiseen äärimmäisyyteen ja unhoitta­vat
muikavasti aikaisemanan lausuntonsa.
Mutta eri puolilla maailmaa on kuitenkin asiantimitijoita,
jortJoa pitävät kyseenalaisena ponnisteluja ainakin kuulaskun
suorittamiseksi elled koko avaniuatuthhmista. Esimerkiksi tun­nettu
brittiläinen, sir Bernard Lovellkartsoo, että USAn ja
NLai välinen fcuumatkalkilpailu, kiiten hän selittää, on nykyr
vaiheessa pääasiasa kilvoitteluja välineifiten kanssa millä ei
ole suurtakaan yhteenkuuluvailsuuttatieteeHisen tutkimustyön
kanssa-
Eräs huomattu amerikkalainen, Warren Wefeiver, esittää
[nuolestaan prioriteetti- eli tärkleysväitöksiä selittäen: SiUä $30
miljardilla, minkä Yhdysvallat tulee käyttämään lähetitääto-seen
miehen kuuhun, voitaisiin antaa maan kailkillie opettajille
10 prt)seintin pallfcankorotus 10 vuoden aikana; uusia 200 pa-r
rasta collegea, <3pettaa 50,000 tiedemiestä, rakentaa 10 lääketie­teellistä
koulua, muodostaa täydellinen yliopisto 53:een tarvit­sevaan
maahan, perustaa kolme uutta Rockefeller säätiötä —
^ ja sUti jääsi yli $100 miljoonaa mmhin tieteellisiin tarfcoibidk-aiin.
Samantapaisia laskelmia voitaisiin tehdä paljon. Sillä suu­rena
rahasummalla, minkä Yhdysvallat on käjrttänyt ja tulee
edelleen käyttämään miehen lähettäoniseksi kuuhun, voitai-sgSkx
auttaa paljon maatalouden ja teollisuuden edistämistä
kehitysmaissa sekä köyhyyden, sairauksien, tietämättömyy­den
ja ennakkoheuOiojen poistamista Yhdysvalloissa.
Mutta avaruustutkimuksen hyvälksi käytetään sittenkiTi
vain sivhteellisen piteni osa Yhdysvaltain kansallistuloöSta kun
Biitä- verrataan siihen joulkkomittaiseen kansakunman varojen
haaskaamisefin, mikä tapahtuu Vietnaimin likaisen sodafn jat-kamisefksi
ja yleensä' varustuskiilvan ylläpitämiseksi. Sotame-noj<
en' vähöitäminen antaisi paljon suurempia säästöjä ja siis
suufli^empia mahdolUsuuksiia sodanlhäyntiin köyhyyden poista­miseksi
Yhdysvalloissa ja kehitysmaissa^ mitä saataisiin ava-ruiistutkxmuksen
loipettamJsesta tai supistaimisestta. °
Sitäpaitsi on muistettavia, että "ihminen ei ole yk^friolmaan
leivästä" kuten sanotaan. Ihminen <on aina pyiteiyt laajen-ieämtaji
tietoj>aian, ^kehittämään taitojaami ja tutkimaan tunte­matonta
Vain täimän perusteella'on voinut tapahtua edistysltä
ja voi edelleenkin tapahtua. -
MedUe voidaan tietenkin sanoa, että avaruustutkimiuskitn
voi Iditityä joko tavalla tai toisella militaristisiin pyyteisiin.
iMe tiedämme myös, että avaruuiteen on jo lähettietty satellidt-teja.
vakoiiutarkoituksessa, että tdknisesti on mahdollista lä­hettää
yditipommeilla vatrustettujasateMiittltejä avarutiteen ter-ir^
orisoimaan koko ihmiäkjuntaa ja että esimerkiksi Apolb VIII
komenltaja Frank Borman huudahti merkitsevästi, että "kuu
näyttää amerilkkalaiselta juufltdlta".
Mutta niin on monia muitakin tieteellisiä saavutuksia, että a(va(ru'ui3lentojenafvuiUa voi­mista
on, koitunut i^ur ta hyötyä ja edistystä ihmiskuinnalle, daan ehkä löytää ovain elämän
fcäytetty myös sotatoilrniin ja miuihin hyödyttömiin tai koko- synnylle ja kehittämiselle, tois-naan
turmioUisim, taiikoituksiin.
: Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö avaruustutifcinius tule
lönnemmin tai myöhemimin tuottamaah suurta hyötyä ihiViJs-fcaumalle.
Mikä tietää kuinka suunta hyötyä Ihmiskunta tulee
saasnaan yksinomaan siitä avaruutelenitääät joutuvat hank-kiniafflai
itselleen turvan esi(m,erikilksi säfiöeilyä, (fcuuimuut^^ ja
ikylinyytJtä vasitaan, Se voi välillisesti riatfcaista mfiljooniUe th-
Ittlslllle tärkeitä puJim^ysymyksiä, puhumattakaan nyt siitä,
hin lausumaa, jonka mukaan hallituk­sen
olisi pitänyt suorituttaa uusi tut-kjnpyfS
?^(^eselöhinin kannattavuudesta
ja palata sen .jälkeen veturikysymyk-sessä
vielä uudelleen esitjicsellä edus-kulutaan.
Äänestyksessä SDP: n ryhmä
torjui 32—18 Puntilan esityksen asian
uudesta eduskuntakäsittelystä.
. Myös keskustapuolueen linja minis­teriryhmän
selvistä kannanotoista huor
limatta oli kaikkea muuta kuin vakuut­tava
tässä tärkeässä kauppapa] iitti-sessa
kysymyksessä. Jos keskustapuo­lue
olisi ottanut varhaisessa vaiheessa
selvän kartnan sähköveturibudjetrtin,
olisi ratkaisu syntynyt nopeasti, mutta
valiokuntakäsittelyssä ryhmän jäsenet
äänestivät hallituksen esitystä vas­taan.
Ratkaisevasti sos.dem, ryhmän kan-
(»ntarkistukseen vaikutti mmisteri-ryhmän
ohella • tiettävästi puolueen
oUheiBrijohtaja Rafael Paasb.
Hän oli sitä miehä, että ei ole mi­tään
syytä tässä asiassa poikkeukselli­sesti
saattaa eduskuntaa jälleen rat­komaan
kauppapoliittisia tditäviä,'jot­ka
kuuhivat hallttufcselle.
— Tärkeintä tänään syntyneessä rat­kaisussa
om juuri se, ettei sähkövetu-riasiaa
enää uudelleen tuoda eduskun­taan,
vaan tehdään vihdoin lopullinen
päätös, sanoi kulkulakosministeri Paa­vo
Aitio perjantai iltana iöhdistön edus
tajille ryhmien päätöksistä. .
Ryhmien päätösten mukaan hallitus
itse asiassa saa juuri ne valtuudet,
joita se on pyytänyt: käydä neuvotte­luja
myös toisesta vaihtoehdosta, Neu^
vostoIIHon tpjöuksesta, jatkoi Aitio.
Aitio totesi, että lisäbudjetin hyväk­syminen
lauantaina edu^iW)nas9a ei
suinkaan merkitse sitä, että hallitus
välittömästi tilaisi sähköveturit.
Hallitus tarvitsee kuitenkin valtuuk­sia
jo yksistään siihen, että se neuvot-telubsa
saisi yksityiskohtaisemmat l i ­sätiedot
Neuvostoliiton tarjouksesta,
mikä on välttämätöntä lopullisen rat­kaisun
tekemistä varten.
SOTilÄSKÄÄPPÄUSTEN AFRIKKA
sen pyytämät vaStuttdler käydä Jatko­neuvotteluja
neuvostovetureista Ja
tehdä sen jälkeen oäättis ifanan, et­tä
asiaa enää tuodaan ediskuntaan.
Ainoa lisäys oli ponsi dieselöidyn j?
s^öbtetyn vetokaUiston vertailutut.
kimuksesta. Lopullinen» ratkaisu siir
tyi lauatttainaklo 10 alkaneeseen edus*
kunnan täysistuntoon.
Vielä päivällä valiokunnan ensim'
maisessa lukemisessa syntyi hylkäys
päätös äänin 13—7. Lukuisten.neuvot­telujen
aikana hallituspuolueiden edus­kuntaryhmätkin
kokoontuivat kahdesti
'"a ihakierroksella keskustapuolue ja
sosialidemokraatit luopuivat kieltei­sestä
kannastaan.
Asiallisesti ne omaksuivat saman
kannan kuin SKDL, joka jo marras­kuun
alussa selväpiirteisesti suositti
työllisyys- ja . kauppapoliktiset edut
huomioon ottaen annettavaksi halli­tukselle
valtuudet neuvotella neuvosto
vetureista. Tällä kannalla oli ollut
myös TPSL.
Muutamien tuntien kuluessa sosiali­demokraatit
j a keskiKtapuolue perään-tyrvät
siitä aiemmasta kielteisestä
asenteestaan, jolla ne olivat viikko­kausia
hidastaneet ratkaisun synty­mistä.
Kuitenkin sähköveturikysymyk-sen
(myönteisellä ratkaisulla on ava&i-merititys
lähdettäessä vuoden 1969
alussa neuvottelemaan uudesta 5-vuo-tiskaufjpasopimuksesta
Neuvostoliiton
kanssa, jonka tilaukset ovat elintär­keitä
maamme metalliteollisuudelle.
Kovaa linjaa ajoi sosialidemokraat­tien
ryhmässä loppuun asti e d . L . A.
Puntila. Hän esitti vielä ryhmänsä i l ­takokouksessa
lisäbudjetin pcrustelui-:
PIDETÄÄN VAPAUS
ENNALLAAN
Tulisiko Vapauden ilmestyä edelleen
3-päiväisenä, vai siirrytäänkö, siiheen,
että lehti ilmestyy kahdesti viikossa?
Liikekannalta voisi 2-päiväinen olla
edullisempi. Toisaalta on huomioitu
että uutta yhteiskuntaa.ei vokla ra­kentaa
vanhan sisällä. Kulttuurilaitok­setkaan
eivät ole vain kulttuurin vuok­si,
eli uuden yhteiskunnan rakentami­seksi
vanhan skällä. Toivokaamme
uusien ajatusten saavan sijaa, Sillorn
jjncillä on edelleen 3-päiväinen Vapaus.
— Länteläincn, Vancouver, BC.
Ilkeät huhut väittävät, että britti-äisen
kansainyhteisön päämiesten
'ammikuuksi suunniteltu kokous on
iäävä vajaaksi, koska kansamyhtei-söön
kuuluvien afrikkalaisten maiden
-)äät eivät kaappausuhan takia uskaN
'a saapua Lontooseen, Maa huojuu
Nigeriassa, Ghanassa ja Sierra Leo-
-essa, mutta myös suhteellisen va-
•;aina pidetyissä Ugandassa, Keniassa
a Tansaniassa. Maistettaneen, että
"/hanan Nkrumah kukistettiin Kiinan-natkan
aikana kaakaon maailman­markkinahintojen
laskun synnyrtämän
tyytymättömyyden pohjalla.
Jugoslavialainen International Af-fairs
-lehti nimittää kuluvaa vuosikym
mentä Afrikan kohdalla "kaappaus­ten
vuosikymmeneksi". Viime kolmen
vuoden aikana on Afrikassa tapahtu­nut
vallankaappaus keskimäärin joka
kolmas kuukausi. Malin Modibo Kei­tän
kukistamin6n oli 23. väkivaltainen
vallansiirto Afrikassa vuoden 1963 jäl-ke
«fj. Hallitukset ovat vaihtuneet täl­lä
tavoin Ylä-Voltassa, Keski-Afrikan
tasavallassa, Ghanassa, Algeriassa,
Sudanissa, Uganda-ssa, Sansibarissa;
molemmissa Kongoissa. Sierra Leo­nessa,
Nigeriassa, Burundissa, Togos­sa
ja Dahomeyssä. Viimeksi mainitus­sa
peräti neljä kertaa. .
23 Sotilaskaappfjusta on tietenkin
suhteellisesti ottaen -'vähän", kun lu­kua
vertaa Afrikan itsenäisten valtioi­den
määrään, 39:ään. Oireellista, kui­tenkin
on sotilaskaappausten tihenemi­nen
ja niiden uhan lisääntyminen seu­rauksena
kehityksen pysähtymisestä.
Afrikan kokonaisen maanosan osuus
maailmantuotannosta on vain 2 %.
Etelä-Afrikan liittovaltiota lukuun Ot­tamatta
on Afrikan vuosituotanto sa­nta
kuin Italian. Tämä 23 mrd dollarin
tuotanto, jakaantuu Italiassa noin 50
miljoonalle^ Afrikassa 250 miljoonalle
ihmiseJle. Ongelmien ydin on taloudes­sa.
Afrikka on edelleenkin raaka ai­noiden
maanosa, jonka teollistumista
estävät m m . pääomien puute, anka­rat,
poliittisesti sitovat lainaehdot ja
läntisten kauppablokkien syrjintäpoli­tiikka.
Kymmenkunta vuotta itsenäisinä ol­leet
Afrikan maat ovat odotetun nou­sun
sijasta tallanneet samoilla jalan­sijoilla.
Kaupungistuminen ja työttö­myys
ovat yleisiä ja useissa maissa
on virkakoneistosta muodostunut oma
etuoikeutettu ryhmänsä, joka kerää
kerman päältä. Sotilaskaappausten tu­kena
on tämä sosiaalinen tyytymättö­myys.
Itse kaappaukset ovat erilaisia.
Joissakin tapauksissa kaappaajat ovat
"nuorturkkilaisia" edistystä haluavia
upseereita,, toisissa on kysymys vain
vallansiirrosta eri ryhmien välillä ja
kolmansissa pelaavat kansainväliset
intressit palkkasotilaineen.
Yhdessätoista afrikkalaisessa maas­sa
on nyt sotilashallitukset. Kehityk­sen
jatkuessa nykyisellään laajenee
everstien valta.
Hilkka Ahmala
kofcoukse^a sodan h^ma^:''
MaaOman tumilta
SATO LYÖ MINUA, J A PITÄÄ
HEILOJA. SANOI HÄNEN
VAIMONSA
Tokio, — Vaimonsa puheiden
mukaan pääministeri Eisaku Sato
käy ulkona geisha-tyttöjen kanssa
ja vain harvoin puihuu vaimolleen.
• "Hän on piessyt minua monta
kertaa. Minun puolustajani käskivät
hänen lopettaa väikivaltaisuulensa,
nuiUa kopka hän o n vaitelias mies,
hänen kätensä liikkuu liian nope-liifXi"
sanoi mi-s Sato haastattelussa;
joka julkaistiin Shukan Asahi jul­kaisussa.
Japanilaiset eivät edes ko­hottaneet
kulmakiMTVOjaan artikke-
Ullo, „
Vaimon lyömistä ei Japanissa p i ­detä
paljon minään, koska parit,
kuten Sato'tkin, ovat usein jo läpr
sena määirätty toisilleen, vanhempi­ensa
taholta;
Mrs. Sato sanoi että hänen mie­hensä
on hänen serkkunsjj ja että
heidät oli sovittu pariskunnaksi jo
hänen aikeiskoulussa ollessaan. Hä­neltä
kysyttäessä että raikastiko- hän
miestään heidän mennessään naimji
siln 40 vuotta sitten, hän vastasi
"että e i ' erikoisesti tykännyt hänes­tä".
"Siksi tämä avioliitto hyvin vä­hän
kiinnosti minuai Ettekö tekin
u.sko että jos rakastamme ja kär­simme,
avioliittokin on kiinnosta­vampi?"
Mre. Sato,, jota sanotaan suureksi
tekijäksi miehensä poliittiselle me­nestykselle
sanoi myös, että heidän
aikaisemmat avioliiltovuotensa oli­vat
vaikeita lyömisten vuoksi ja
."(iksi kun miehensä huvitteli geis
hatyttöjen kanssa.
— Picnoisröngenkojeen jonka leveys
ort 7 mm ja pituus 100 mm, on kehit­tänyt
ruotsalainen Atomenergi. Ky-nänkokoista
röntgenkojetta voidaan
käyttää sd(ä lääketieteellisiin tarkoi­tuksiin
että teollisuudessa.
Port Arflkor. -r- entisen PBIIOR'
puoliskon xoiiierenssissa hyväksyt­ty
julistu? julkaistiin perjantaina
joulukuun 20 p. Port Arthurin
"News Chrbnlcle". Ja Fort W i l -
llarain 'Times Journal" -l^dissä,
kolmfe viikkoa sen Jälkeen kun kon­ferenssi
pidettiin Montrealissa. K o ­koukseen
osallistui St. James Unir
ted , Gburchin avaroissa paikoissa
noin 2,000 edustajaa j a vierasta tors­taina
J 9 perjantaina marraskuun 28
ja 29 päivinä. Yliopistorakennukses­sa,
jossa oli kymmeniä F'ienempiä
koikou.shuoneita ja juhlasali, ko­koonnuttiin
manrasflcuuji 30 p. ja
jouiluikuun 1 päivänä. ^
Siellä oli noin 1,800 edustajaa ja
vähemmän vieraita; koska se o l i si­vussa
VilHe JacgiuiGS-Gairitier (kaupun.
ginosassa. v
Kumpikin mainituista lehdistä
(samoin kuin yleensä suuren rahaii
lehdet) olivat aiemmin uutispals­toillaan
julkaisseet kaikenlaisia
mörkäjuttuja, selittäen yleisölle, että
Montrealin kokouksessa miltei ta­peltiin
ja että se hajosi merkityk­settömänä
jne.
Marrasxuun 28 j a joulukuun 1
päivän välisenä aikana läntisen pal­lonpuoliskon
kansojen konferenssis­sa
Yhdysvaltain Vietnam-sodan lo­pettamiseksi
oli kymmenien sano­malehtien
omia edustajia ja valo­kuvaajia
sen lisäksi että Canadian
Press ja Yhdysvaltain Associated
Press koneistoineen olivat siellä.
Totuus ei pala tulessakaan, sano­taan.
J a se täytyy sanoa, että tämä
konferenssi o l i kansainvälisesti mer­kityksellinen,
koska se pidettiin Pa­riisin
neuvottelujen aattona. Vallit­seva
tilanne avasi kokoontumisen
mahdollisuuden Amerikan 27 maan
kansojen edustajille yhden suuren
asian puolesta, yhdistysen se tais­teluun
Yhdysvaltain imperialismin
sotapolitiikkaa vastaan. Yhtenäisyy­den
saavuttaminen ja konferenssin
onnistuminen, huolimatta moninai-t>
sian puolesta, yhdistyen se tais-sodan
lopettamisvaatimukseen.
Konferenssin saavuttama yhtenäi­syys
tapahtui monenlaisten erimie­lisyyksien
lietsonnasta huolimatta.
Kokouksen pääasiaan palauttami­sessa
ja .keskustelujen syrjäteille
luisumisen ehkäisemisessä auttoi en­simmäisen
kerran Vietnamin De­mokraattisen
Tasavallan jäsenten
saapuminen Pariisista perjantaina.
Heidän tervehdyksensä ja onnittcr
lunsa, sekä raporttinsa taisteluista
Yhdysvaltain rikollista pommitusta
vastaan oli samanaikaisesti kerto­mus
maan sosialistisen talouden ra­kentamisesta,
mikä innoitti niin
edustajia - k u in vieraitakin, .jotka
täyttivät St. James Yhdistyneen kir­kon
istuimet ja ympäristön seiso-matilatkin.
Lauantaina marraskuun 30 pnä
olivat edustajat jakaantuneina y l i -
opistatalon erinäisiin huoneustoihin,
7:ään seminaariin, keskustelemaan
ja valmistamaan lausuntoja erinäi­sistä
asioista;
Yleisen istunnon avautuessa oli
juuri päättynyt keskustelu rotuky­symyksen
erinäisistä käsitteistä ja
kokous oli pidetty suuressa salissa,
osallistuen siihen y l i kaksisataa hen­kilöä.
Yhteenvedoissa löytyi yhtenäi­syys,
jossa todettiin ensiksi, että ro-tukiihkoilu
on kapitalismin kasvan­nainen,
ja että uusfasismin y.m.
taantumuksen edustajat käyttävät
sitä yhteiskunnallisessa j a aatteelli­sessa
mielessä alistaakseen j a halli­takseen
orjuutettujen värillisten kan
sojen joukkoja siirtomaaorjuudessa
j a uhkaavat niiden kansojen tur­vallisuutta.
Samalla ne kiihoittavat
valkoisten harhaanjohtamista. Sen
vuoksi rotusorto on tuomittava.
Rotukysymyksen yhteydessä esi­tettiin
paätöslau89lmq, että lähe­tetään
kaksi edustajaa' OLAS-jär-jestön
päämajaan ainebistb^itritdcoa-mlsta
varten ja rauhan taistelun y h ­distämiseksi
latinalaisen A m b ^ n
maissa. ' ' "
Eäitettiiri raportti seniinaärlstä,
jossa keskusteltiin ja valmisteltiin
käytännöllisiä tehtäviä painostus-liikkeenä
hyökkäyksen lopettamisek­si
j a Pariisin neuvottelujen ratltai»
suihin vaikuttamiseksL '
Nämä toiminnat ovat samalla sb-lidaarisuusmielenosoituksia
Etelä-
Vietnamin kansallisen vapaiitusUik-keen
perustamisen kunniaksi jou­lukuun
20 päiyästä alkavalla vii­kolla,
jota oli maailman rauhanneu­vosto
aiemmin esittänytr-Mtitta huor
mioiden Yhdysvalloissa uuden pre-idejitin
Nixonin virkaan vlhkimi-
;en tammik. 20 p. läntisen, pallon­puoliskon
maissa jatkuu sblidaari-juusviikko
siihen saakka ja kutsu­taan
sen edellisen viikon vaibtees§a
mielenosoituksien järjestämiseen.
Tässä yhteydessä tehtiin erään
pienen ryhmän taholta yritys Tsihek-xoslovakiän
kysymyksen esittämi­seksi,
joka sai jaloilleen Mexicon
adustajiston melkein sokean Diasen
joka puhuessaan j u l i s t i , että i n ^ -
.ialistivaltojen sotavehkeilijät syn­nyttivät
hyökkäyssotia rikkaiiksieri
rosvoamiseksi kaikkialla- Vietnamis­sa
on siirtomaahallinnoUista orjuu­tusta
aseellisesti käytä EteQä-Viet-namin
rikkauksien anastamisen mie­lessä.
Kansan yhtenäisyyden pakot-
Uimaina Ranskan sotilasvoimien täy­tyi
poistua sieltä, mutta Yhdysval­tain
monopolit eivät jättäneet ros-vosaalistaan,
vaan alkoivat aseelli­sen
sekaantumisen, estäen itsemäär
räämisratkaisun 1954 Geneven 80=.
pimuksen pohjalla. Mutta Tshekko­slovakian
kysymys oli sosialistisen
perheen sisäinen t o i m ^ p i d e suo> .
jellakseen sosialismin rakentamisen
saavutuksia/ minkä lopullisena pää­määränä
on pysyvän rauhan tuiv
vaaminen kaikille -kansoille.' Kur
kaan yhteisapuun osallistuneista ei
vaatinut mitään Tshekkoslovakiasta.
Se ei ollut sekaantumista hyökkäys-,
mielessä, eikä anastustarkoituksessa,
mutta pyrkien suojelemaan; sosialis­min
rakennustyön tuloksia. Se ei
kuulu tämän kokouksen keskustelu-kysymyksek.
si. Ja hänen kantansa
hyväksyttiin nousten joukkona sei­somaan
yksimielisyyden osoitukse­na.
(Jatkuu seuraavassa numerossa)
Franco karkoitti
karMstiprinssi^
Madrid - - Kenraali Francon halHtus
karkotti perjantaina Bourbon Parman
prinssin Xavierin Espanjasta. Tämä;
79 vuotias' karlisti on yksi Espanjan
kniununtavoittelijoista. Viranomaiset
eivät maininneet syytä hänen karkoit-tamiseensa.
Prinssi puolisoineen mat­kusti
Pariisiin.
Edellisellä viikolla hallitus kaikotti
Xavierin pojan 38-vuotiaan prinssi
Garkjs Hugon hänen poliittisen toimin­tansa
vuoksi.
Madridin lentokentälle kokoontui
perjantaina parisen sataa karlislia
nähdäkseen kruununtavoittelijan. Mim-tamilla
heistä oli päässään kuuhnsat
punaiset baretit, joita käyttivät QSooi-naan
Francon rinnalla Eq)anjan si­sällissodassa
taistelleet kariistit. H6
huusivat iskulauseita, ilkkuivat ja v i -
helsrvät harmaa-luisille poliiseille se
kä lauloivat kariistienlaultqa.:
Tämä maastakaricotus oli raskas
isku karlistien topeille EspMijan krvu
nun. tavoittelussa. :
»- Joka vuosi noin 60 000 kenialjusta
päättää menestyksellä kansakoulun,
mutta suurimmalla osalla ei ole mah­dollisuuksia
jatkaa opintojaan.
KYSYMYS " R A I L I L L E"
Pyydän tilaa lehdessä seuraavalle:
Sain suuren kirjalähetyksen ennen
joulua, mutta mistä? Käärepaperi oli
niin mäsänä ettei postimerkkejäkään
näy, etkä sitä mistä paketti on lähe­tetty.
Mutta nimi Raili .ja allekirjoita
taneen osoite on joten kuten säilynyt.
Paketti oli ristisiteessä Ija siten se
oli pysynyt hjn^ln koossa. Kiskoin sii­tä
esiin yhden kirjan ja katsoin mitä
lajia se-julkaLsu on. Sen nimi oli " E e ­va"
— painettu heinäkuussa 1967. Siis
vanha julkaisu, mutta allekirjoittajalle
"uu.si".
Niinpä pyydän "Railia 'hyväntah­toisesti
tiedoittaimaan missä mielessä
tämä kirjalähetys on allekirjoittaneelle
osoitettu.
Annie Ruissalo
Rainycresl,
Fort Frances, Ont.
PÄIVÄN PAKINA
K Y n M I E H I L L E MATKAPASSEJA
ten planeettojen "ihmisten"
löytämiseen jne. '
Tässä mielessä oh syy!tä sy­dämellisesti
oninitella Apollo
•sl ,dy:;. :'.' ^'.
Vni:n miehistön merkityksel­listä
saavutuslta joulumpyhieh
huiulenndla.
Näyttää siltä, että Saigonista" lä­hetettiin
Pariisiin "pukki kaali­maan
v a i i l j a k s l " t a i jotakin sel­laista.
Jokin aika sitjten m e i l l e tiedoi-
'tettiin, ottä Pariisin rauhanneu­votteluihin
osallistuvan Saigonin
hallituksen valtuiuskunnan ylival-vojaksi
— poliittiseksi ylikomis-saariksi
— on presidentti Nguyen
Van Thieu nrmittänyd vamaprcsi-denttinsä,
Nguyen Cao Kyn.
Pian s o n jälkeen keiTottiin että
kenraali Ky ja hänen "lumoavan
kaunis puolisonsa" olivat saapu-neet
.suurine seurueineen Pariin
siin. •
Suurien tekijäin 'tavoin tämä y l i -
ikomissa»ri järjesti loisteliaita
bmviottoja j a suuria haastattelu­tilaisuuksia
osoittaakseen, missä
voima pai*aiten j a näkyvämmiji
jyllää.
Hänen keskeisenä tehtäväixään
oli ant*a:'lausuniliojä, joiden ilmei­senä
tarkoituksena oli vaikeuttaa
j a viivyttää Pariisin rauhanneu­vottelujen
allcainista; Puheittensa
- niuikaian mr Kyla kii"inosti Pju'ii-isisa
paijoftcneminän,."Hanoin va-pauttaniinen"
.kuin rauhanneiivoL-iti&
lujen aloittaminen. ••
Tässä vaiheessa varapäämini.ste-ri
Ky — p r e s i d o n l l i Kieun luotel-itavin
mies, joka o l i nimitetty Sai­gonin
valtuusdcumum peräänkatso.
jaksi ja poliittiseksi kaitsijaksi,
lähti Pariisista Saigoniin "uusia
ohjeita" hakemaan.
Kaiken tämän jälkeen ituli jou­lukuun
28 pnä Pariisista uutlstie-ito,
etita " P a r i i s in rauhanneuvotte­lujen
alkamisesta on suiurompia
toiveita", kulien eräs huomattu
päivälehti (tarinan oteikoi.
Samaa asiaa käsit)eHiin New
York Times Servicen Saigonista
'lähentämässä lauantaisessa uutis-
•tiedossa missä kienx)ttiin vähän
yksifcyiskobtaisemanin, minkälaisia
"ohjeita" ja neuvoja marealkka
Ky tällä kotimatkallaan sai.
Oikeastaan on väärin puhua
K y n "kolimalkjKsta", sillä 'hän ei
ole etelä-vietnamilainen —• vaan
sosialistista järjestelmää pakoon
lähtenyt pohjois-vletmaanilainen.
New York Timesin kertoman
mukaan Saigonissa oli vähän lei­kattu
peräänkatspj an siipiä. Hä­nelle
oli annettu muistutus poUit-tisesta
kuolemasta, eli siitä, ett^ !
"suutarin on pysyttfiivä lestissään"
Ei nimiltäia sovi kii'joihin eikä
kansiin, että j o k u Ky astuu isoira-pien-
ja varpaille — ollkootikih että :
hänet on nimitotty päjikaitsijaksi
Pjuiisiiu.
Mainitussa New York Timesin
ufU'tisUedosa asia esitettiin näin:
"Hallitulksen (Saigonissa) puhe-miehet
vaihvistivat eilen illalla
(joulukmin 27 p.), että ainakin
kolmannes Pariisin henkilökun­nasta
on erotettu _ j a tavallisesti
luetettavista lähteistä on saatu tie­tää,
että erotettuja ön lähes kolme
'neljäsosaa 40:srtä henkilöstä, jotka
oli valittu avustamaan varapresi­dentti
Nguyen Cao Kyta ja lisäk­si
viisi rauhanvaltuuskunnan jä­sentä.
Tämä toimenpide timtuu riistä­vän
Kyitä pois hallituksen pääval-tuuitetun
aseman Pariisissa . . .
Diplomaaittipiirelssä arvellaan'
itämän toimenpiteen elvyttävän
uudelleen Kyn j a Thieun myrs­kyiset
suhteet.
Viiiallisena tiedonantona näistä
erotuksista on se, että toimensa
menettäneet ovat henkilöltä, jotka
"ovat loukarineot kanöallistia ku-irlnalaisu
«|-ta mikä vaalii sitä, ettei
kukaan saa poistua Etelä-Vietna-
Se siitä. Selvää o n se että p r e s i -\
denlti Thieu pelkää vieläikin van­haa
kilpailijaainsa, Kyta, vaikka
amerikkalaiset pistimet ovatkin
hänen takanaan j a 'tukenaan.
Saigon pelkää myös j a ehikä
kaikkein eniten sitä,' että Pariisin
^'neuvottelut johtaisivat Vietnamin
ikysyrayksen poliittiseen ratkai-isuun,
minkä perusteella Etelä-
VietnaJnin tulevaisuus jälsi itse
vietnamilaisten Tasaistavaksi. S«
'tietäisi varmaa matkaipassia niille^
jotka ovat toisterij-Vieraitten mai-den
asialla ahertaneet.
Juuri tämii suuri pelko — rau­hasta
ja sodan loppumisesta —
^stää Thieun ja K y n käymästä
toisitensa 'kurkkuihin.
Tuhannesti parempi (tietenkin
olisi, että Setä Samuli antaisi mo-lemmilie
lopputilin ja sanoisi viet­namilaisille,
et4iä järjestäkää ko-toiset
asianne miten haiuatte, mte
lähdemme kotiin.
Mutta kun asia näin ei ole, niin
rauhanvoimien kautta maailman
. ja nvyös täältä Canadasta, iom har­joitettava
uutena vuiotena Jatku-yaa
painostusta sen hyväksi että
saataisiin Yhdysvallat suiostuinaan
vakavamielisten neuvottehijen ai-iraista
Ilman päsämjnisterinklrjal- kamiseen Pariisissa, öiiftpiimlse)!
•lista lupaa
i Kyn tu|4klj«t sainovat 'kuitenkin,
että Thieu ja pääministeri Huong
oi Iva t tietoisia Kyn vaUuuskunna n
ikökoonpanasta, * kun se lähti Pa­r
i i s i i n joulukuiun 7 |>nä . . . "
lopettamiseen Eitelä-Vietnam.lssa
j a poilittiseh ratkaisii'h tejtoom v.
1954 allekli^oitetun Genren so­pimuksen
kirjaimen ja hengen
mukaisella tavjilla.
Kjlns^kyuiva.