Vapaus, October 23, 1928

              Tiistaipa> lo^CTHm 23 p:nä—Tiiea^ Oct 23 No, 232 iggg
TORONTON SDOMÄLAISEN SEURAN TOIMINNASTA
Snomalafeen senna perastaatinen
Tortmton Suomalainen Seura N:o
I viettää 28 vuoden olemassaolojuh-laansa
27—28 p. kuluvaa Ic^cakuuta,
jonka Johdosta olen poiminut Joitakin
Johtavia tekijöitä sen menneestä toi­minnasta,
— paikallisesta ja yleismaal-lisesta
työstä tämän maan työväenliik­keen
edistämlseksL
Tarkastaessa Toronton suomalaisten
seuraelämää ja toimintaa, varsin­kin
sen alkuaikoina, huomaa, että ne
mielenkiintoiset tapahtiunzt. Jotka kU-hottivat
Suomen kansaa, ja varsinkin
alulla ollutta luokkatietolsta työväen­liikettä,
tämän vuosisadan ensi kym­menellä
vuodella, antoivat aimo sy­säyksen
Amerikassa oleville suoma­laisille
yhdistyksille. Ja voipipa sa­noa:
saneli syntysanat sille valta­valle
liikkeelle, josta muodostui suo­malainen
soslalistijärjestö Yhdysval­toihin
Ja myöhemmin Canadaan.
Valtiollinen tilanne Suomessa, Jo­ta
tilannetta määräiU Bobrikoff, Venä-gän
taantumiuksellisten ainesten edus­toja
Ja Jota tarmcdckaimmin vastustet­tiin
n^. "aktivistien" taholta. Johti
monet nuoret miehet poistumaan
maaista; Ja toisia se tilanteen sietä-mättömyys,
mihin santarmilaitos, urk­kijat,
paino-, iltama- yjn. sensuuri-kiristykset
olivat saattaneet Suomen.
Torontokin sai näistä tulokkaista u-seita.
Jotka taas vuorostaan pitivät
huolen, että sukulälserja tuttavat a l ­koivat
siirtymään täime.
Mikäli tiedetään, on edesmennyt tov.
J . Lindala ollut ensimäinen Toron­toon
tullut suomalainen. Joka tuli tän-kimnalla
alkoivat "aatteet" muovautu­maan
tarkotusperlksi. Raittius ja työ-*
väenliikkeen harrastajien kesken muo­dostettiin
1904 uusi seura. Joka otti
nimekseen "Raittius Ja Työväenyhdis­tys
Taimi", ohjelma ja tarkotus oHen
sisälletettynä nimen taakse. Tämän
yhdistyksen perustajien joukossa oli
useita Suomalaisen Seuran jäseniä,
joita ei tyydyttänyt "vapaat aatteet".
Taistelu näiden yhdistyksien välillä
muodostui navakaksi. Seurauksena
tästä kilpailusta oli, että Suom. Seu­ran
johdosta olevat, alkoivat tarkista­maan
"ohjelmaansa" josta pöytäkir­jassa
mainitaan mjn. seuraavasti:
" . . . mille kannalle seura asettuu ta­loudellisiin,
valtiollisiin ja uskonnolli­siin
kysymyksiin nähden Päätökseksi tu
11, että mitään uskonnollisia pyrkimyksiä
ei sallita seuran keskuudessa. Val­tiollisiin
Ja taloudellisiin pyrkimyksiin
nähden seura Jää suvaitsevalle kan-naHe."
Ensimäinen yhteistoiminta näiden
seurojen välillä saatiin "Voikau lak­kolaisten
avustuskeräyksessä", jonka
alulle oli pannut TalmL Seuraukseni
oli, että Jotkut vakavammat toveri»;
alkoivat tuumimaan näiden seurojen
yhteenUIttämlsestä.
Suom. Setua Joutui uudelleen tar­kistamaan
"ohjelmaansa" vuosikokouk­sessaan
1905, antaen maailmalle seu­raavanlaisen
julistuksen; "T. S. S.
vuosikokoukseen kokoontimeena, selit­tää
sääntöjensä I i. koskeva seuran
tarkotusta, lausumalla, että se nojat
niihin periaatteisiin joilla Sos. Dem.
peemnmtta ei silloin vielä käsitetty
mlestoverdden taholta, että naiset iqnr«
kivat eri "karsinaan". Se lopetti toi­mintansa
1909, ottaen toistakymmentä
TOVERI J. W. AHLQVIST
mutta toiminta v a t u ^ u i ja edistyi
säännöllisesti v. 1908 loppuim asti, jon­ka
jälkeen alkoi puolueessa hajaan­nuksen
ajanjakso.
Puolueen ensimäinen Ont. maakim-ta-
edustajakokous pidettiili syysk. 1008
Torontossa, johon kokoukseen T. S. S.
Osaston puolesta tehtiin useita alus­tuksia,
m.m. ohjelman täydentämi-maallmassa
seisoo. Ja samalla kuin
seura kieltääntyy tavalla tai toisella
tukemasta porvarillista valtaa, sltou-ne
1891 Ja Joka oli yksi suomalaisen
seuran alullepanijoita.
Suomalaisten Jouduttua tänne v l e - j * " " seura käytännöllisesti ottamaan
ralsiln olosuhteisiin alkoi heidän kes-j «»»a periaatteidensa mukaiseen tals-kuudessa
heräämään halu jonkinlaisen tenuun-yhdistyksen
perustamisesta. Tätä tar­kotusta
varten kutsuttiin yleinen kan­salaisten
kokous 14 p. syysk. 1902.
Seura päätettiin perustaa, j a annet­tiin
sille nimeksi "Toronton Suoma­lainen
Seura," JoUe vaUttiIn 5-hen-kinen
komitea laatimaan ohjelmaa ja
sääntöjä, tässä alustavassa kokouk^
sessa oli ollut läsnä 47 henkeä. Syys­kuun
28 p. pidettiin seuraava kokous,
jossa hyväksyttiin ohjehna Ja sääimöt
sekä päätettiin varsinainen perustava
kokous pitää 6 p. lokak. Joten lokak.
on pidetty vuosljuhlakuukautena.
Näistä 47 henkilöstä on enään paik­kakunnalla
9, Joista 4 kuuluu seuraam­me,
2 kirkkokuntaan, 1 sosd6m.-ryh-
.mä^n, a ?i mihinkään,
."Seuran jäsenistö muodostui hyvin
*«rjavla" mielipiteitä omaavista ai-nelsia,
Joten souran tarkotus, —
"ohjelma" muodostui vapaille aat­teille.
Tämän ohjelmakllven taakse
oletettUn voitavan kerätä kalkki se
aines, joka yhdyselämää kalpasi, —
sopusointuisaan toimintaan.
§aännöt, Jotka aluksi laadlttUn,
muovailtiin Ja korjailtiin 1905, JöUoln
ne laiUlstettlln, jä oUvat ne perus­sääntöinä
V. 1924 asti. Sääntömuutok­sia
kyllä tehtUv. usein, sen muka'an
kun toiminta edistyi. Nimiä on seu­ralla
ollut, lukuunottamatta alkupe--
rälstä, seuraavia: Toronton Yhdistys­ten
Liitto, Toronton Sosialisti Liitto,
Toronton Suoma!. Sos. Osasto, Toron­ton
Suomal. Alaosasto No. 2 Sosialist
Party of Canada, Suomalainen Osas­to
No. 2 SOS. Demok. Party, Workers
.Partyn Sncinial. 9sasto, ja nyt Cana­dan
SuomaL Järj. Toronton Suoma­lainen
Seura No. L Muutokset n i ­missä,
jos olisi tilaa nUtä selostaa
— kertoisi kukin oman historiansa.
Vaikka seura perustettiin "vapaille
aatteille", jolta "aatteita" alkuaikoi­na
pöytäkhrjan mukaan näkyy ilmen­neen
— Luteruksen postillasta sosia­lismin
esitelmään asti ,— ei se voi­nut
kalkkia kuitenkaan liittää mukaan,
sillä useita näyttää enslmälsUlä kuu­kausilla
tipahtaneen pois jäsenyy­destä.
"Wapalden Aatteiden" ohjelmakoh­dan
suhteen, on ollut paljon sanaso­taa
Viime vuosllQ asti, sillä sosialistiset
opit työnsivät "vapaat aatteet" sivuun,
saaden seura varman tarkolttisperän
kansalaisten kasvatustyössä.
Kllpaiteva"Talmi"
Suomalaisten lisääntyessä paikka-
"Nykylseltä .yhtelskuimalta yhtyy
seura vaatimaan niiden asioiden to­teuttamista,
Jotka mainitaan Sos. Dem.
ohjelmassa, lausuen sen lisäksi vaa­timuksen
yleisestä kieltolaista. Tällä
selityksellä tahtoo seura, ilmaista yh­teiskunnallisen
Ja valtiollisen aseman­sa,
tyjrtjonättä enään varsinaisen si-vystysseuran
rajoihin."
Tämän julistuksen seurauksesta teh­tiin
"Taimen" johtokunnan taholta
esitys neuvottelujen jakamisesta seu­rojen
• yhteenliittämisestä, tuloksella,
että TalmFja Suom. Seura liittyivät
yhteen uudelleen muokattujen sään­töjen
pohjalla, sekä ehtona ollen että
liitytään Canadan soslaUstlpuolueeseen
(S. P. of C.) Nimeksi hyväksyttiin
Toronton suomalaisten Yhdistyksen
LUtto.
StKdalistipnoIoceseen liittyminen
Tehdyn sopimuksen perusteella va­littiin
puoUvuöslkokouksessa 1905 15
henkilöä, jotka liitetään Canadan Sos.
Pud. ottaakseen selvän sen ohjelmas­ta,
säännöistä, toimintatavoista. y.m.
Liitto maksoi heidän puolestaan puo­lueveron,
y.m. LUton edustajiksi puolu­eeseen
valittiin seuraavat toverit: F. J .
Syrjälä, J . W. Ahlqvist, J . Lindala,
R. Rplne, K . Lehto, E, Tigert, H. Pur­si,
W. Heikkinen," V . Gröndahl, J . F.
Lahti, A ; Sterunan, V. JloUnstedt, M lm
mi Oksanen, Aino Mättö|nen ja Au­gusta
Pakarinen.
Nämät olivat, mikäli tiedetään, en-simäiset
suomalaiset, Jotka liittyivät
Canadan soslalistllllkkeeseen.
Tämä muoto el kiiitenkaan ollut
käytännöllinen, joten 4 p. maallsk.
1906, päätettiin valita 10 henkilöä, jor-ka
pyytävät lupakirjan suoraan C. S.
P:ltä; valituksi tulivat Ahlqvist, Tigert
Gtenman, Lindala, Kuronen, Roine,
Lahti, O. Kuosmohen, Emmi Pasanen
ja Hanna Kucsmonen. Nämät hen­kilöt
nostivat cnsimäisen suom. sos.
osaston Canadaan. •
Sosialistista, agitatsionia koetettiin
pitää yllä mikäli paikalliset voimat
rUttivät. Ulkopuolisia puhujia kävi
sestä, välillisistä paraniuisvaatimuksls-ta,
ktumalllssosiallsmista, yjn. Esi­tyksemme
tulivat hylättyä 1 äänen
enemmistöllä. Kokouksen jälkeen alkoi
sanomalehtipolemilkkL LaadlttUn k i r ­janen
suomen- ja englanninkielellä
nlmeUe "Canadan Sosialisti Puolue Ja
Sosial Demokraattia." Puolueen joh­don
taholta hucmatMln suomalaisten
olevan "reformisteja" ja vaarallisena
k£U'kotettava pois puolueesta.
Seuraus oU, että puolueen Johto
erotti meidät ja /kaUcki toiset Ont.
suomalaiset osastot, sekä kymmenkun­ta
englantUaista osastoa. Jotka olivat
lähteneet meitä puolustamaan. Tämä
tapahtui 1909. Hajaannuskausi puo-lue-
elämäs?ä kesti 1911 talveen asti,
joUoln pidettiin Torontossa, perustav»
kokous puoltieeUe, jonka nimeksi tuH
Canadian Sos. FiederaUon". Tämä
puolue liittyi saman vuoden lopuUa
vuotta, ennenkuin se pääsi uudelleen
jaloilleen.
Volmisteluseiu^ perustettiin 1904 ja
oa se oUut toiminnassa sUtä lähtien.
Joskin Joskus on ottanut pitempiä
"lepoalkoja".
Näjrtelmäseura on ollut toiminnassa
V. 1905 lähtien jolloin sen toimesta
esitettiin "Juhannustulilla"-niminen
kappale. Sen toiminta on vaiherikas
ja se oU valkeaa varsinkin alkuaikoina,
kun ei ollut omaa huoneustoa. Lava
piti pystyttää ja viedä pois samana
päivänä kun esitys tapahtuL Näytelmä-seuran
henkilöt ovat oUeet kaUckein
eniten nhraantuneita tovereita seuras­samme.
Ja raha-pajamme, joten kun-tdjensä
perusteeUa. Kun tuli muo­dollinen
kysymys settran Uittamisesta
takaisin Suom. Järj. tehtUn "itsenäis­ten"
taholta yritys estää se. Jäsenten
smul enemmistö ei kuitenkaan hyväk­synyt
itsenäisenä olemassaolon aja­tusta,
vaan jÄätti Uittyä järjestöön.
Seuramme jäsenistö alottaessaan so-siaUstista
valistustyötä tekemään oli
nuorta, innokasta ainesta, joiden luok­katietoisuuden
kasvatus tapah'tui py­hän
inncötuksen ja taisteluhalun val­taamana.
Heidän taloudellinen ase­mana
öU hyvin horjuvaUa pohjalla,
ttla heille.
Nuoriso-osasto perustettiin 1914 Ja
lopetti se toimintansa 1916. Mutta
alotU uudelleen 1919, Ja on se oUut
toiminnassa, lukuunottamatta pitempiä
lepojaksoja, tähän asti.
Sunnuntaikoulu perustettiin talvella
1903. OppUaat, jotka ovat oUeet sU-löin
perustetussa simnuntalkoulussa,
ovat nyt aikaisia ihmisiä Ja useat seu­ran
luottotolmlssa.
Kylvetty» siemen on Itänyt, joskaan
se el ole kantanut niin hyvää hedelmää,
kuin moni vanhin olisi toivonut. Kalk­kien
eri toimintahaarojen työ on
tehty tarkoituksena edistää työväenluo­kan
valistustyötä, j a keskittää seura­elämä
seuramme ympäriUe, kohottaak-semme
työläistovereidemme moraalista
Ja henkistä tasoa, kuin myös vointlm-me
mukaan edlstääksemme tämän
maan työväenliikettä.
Seuran sisäinen tolmfnfa
' Samempia hajottavia erimiäisyyk-slä
ei ole öUut senjälke^ kuin Taimi
Winnipegiasä muodostetun Sos. Dem
puolueen kanssa yhteen, ottaen nimek­seen
Canadän_Sosdem. Puolue, Joka
"viraiusestl' kuoU 1921 t e l i e n tilaa
Workers PUolueeUe, nykyiseUe kom-munlstiseUe
puolueelle!.
Näiden vuosien toiinfijnasta, joissa
olimme aktiivisesti mukana, olisi mon­ta
mlelenk£-f3ista tapahtumaa ker­rottava,
vaan rajotettu tUa el sitä
saUl.
Osastomme on Joutunut vuodesta
1900'lähtien valvomaan sosiaUstisesta
vaUstustyöstä, useinkin hyvin raskai­den
ja varoja ksrsyvien olosuhteiden
vaUitessa, mutta aina on osastostam­me
löytynyt uhraantuvaisia tovereita
astumaan poistuneiden tilaUp.
KUpallevia yrityksiä .
KUpailevia yrityksiä seuraamme vas­taan
on tehty useita, mutta pyscrväl-sempää
jalansijaa eivät ne ole saaneet,
lukuunottamatta kirkkokuntaa, Joka on
vuosia saanut tuksa ja suoranaista
rahallista avustusta ulkolähetyskirkko-kunnUta,
— joten ne jonkunaikaa toi­mittuaan
ovat hävinneet näyttämöltä,
pitemmän aikaa on säilynyt n.s. Sos.
Dem., ryhmä, mutta joka iiyt on
myös esittänyt neuvotteluja yhtymi-
53stä suomalaiseen seuraan ja sen
kautta järjestöön.
Seuramme toimintamuotoja
Käsinkirjotettu lehti "Toivo" ni­meltä
perustettiin 1902, myöhemmin
muutettiin nimeksi "Nyrkki", joka oh
Umestynyt — tosin epäsäännöllisesti
— tähän asti. Neulomaseura perus­tettiin
myös V. 1902. järjestäen en-simäiset
myyjäiset "Victorian" päivänä
V. Kosonen, M. Henrikson, T. Tainio, 1904, jatkuen säännöllisesti vuosi vuo-
M. Kurikka, M. Hahl ja K. Murros.
Tämä "patentti-kopla" — kuten
sitä kutsuttiin — esitti 18 p. marrask.
1906, että koko "Uitto" Uittylsi C. S.
Puolueeseen, olettaen että maaperä oU
jo kypsä tähän. Pitkän keskustelun
jälkeen kysymys ratkaistiin 42 äänellä
lUtt3miisen puolesta, 8 oUen vastaan.
Päätöksen johdosta joifakin jäi pois.
delta, päättyen aina, "Victorian" päi­vän
myyjäisiin.
Lauliiseura on myös melkein sään-nöUisesti
ollut ja jatkanut toimin­taansa
V. 1904 lähtien. Soittokunta
perustettUn 1903. ja siUä on hyvin
mjTskyisä Ja vaiherikas menneissrjrs.
Naisosasto perustettiin 1907. joka aluksi
toimi hjrvln ripeästi, mutta sen tar-lUtfyi
seuraamme. Yhdysvaltain puo-leUa
nousseet suuntariidat vaikuttivat
IiyvSn kiiliottavasU seuramme Jäsenis­töön,
VBTsInkiij kun oltiin pakotettuja
joihinkin, jäseniin nähden turvaantu-maan
äärimmäiseen puoluekiuiin.
Jäseimiäärä on oUiit hyvin vaJhte-leva,
riippuen paikallisista ja hlsto-rlaUtsIsta,
tapahtumista, kuten Suomen
suurlakko 1905, omantalon saanti, Suo-^
melle myönnetty "yksUcamarinen" edus
kuntamuoto. Venäjän ja Suomen val­lankumous
J.n.e. Esim. Venäjän val^
lankumouksen jälkeen, Isun Suomi Ju-
Bstautui: Itsenäiseksi, ja sosdemit oU-vat
haUitusohjaksissa, jolloin näytti
mahdollisslta myös Suomessa yhteis­kunnallinen
vaUanmuutos, — sai se
täUäkin paikkakunnaUa yaltavan l U -
kehtimisen aUsaan, seurassamme ol­len
sillofin neljättäsataa jäsentä. Seu­raamme
lUttyi monenlaista ainesta,
joiden tarkoitus oU palata takaisin
Suomeen nauttimaan sos. vaUanku-mouksen
saavutuksista. Kävi selviUe,
että VeriäjäUe el huoUttu takaisin
sellaisia henkilöltä, jotka ulkomailla
ollessaan eivät bileet kuuluneet työ­väenliikkeeseen.
Samanlaisen tiedonan­non
antoi Amer. olevan Suomen työ­väenhallituksen
edustaja tov. Santeri
Nuorteva. Se toivo. Joka aiheutti näis­sä
herikUöissä vaUankumouksenisen
loihun, sammui ja ennen vuoden k u ­luttua
jo he tipahtivat pois —.
Suomen työläisten ' enänrmistunut
vallankumous. Josta kerrottiin mitä
kauheimpia julmuuksia, porvarilehtien
levittämät tiedot Venäjän vaUanku-mouksen
epäonnistumisesta, sekä täl­lä
mantereeUa tapahtuneet työläisten
vainot sotakuhkoilijoiden taholta, C a ­nadan
hallituksen "order-in-coun-cellin"
säädökset, vangitsemiset, seu­ramme
toiminnan lopettaminen, j.
n.e oUvat kaikki osaltaan vaikutta-msissa,:
että suurlmäärä jäöeniä tippui
pois seurasta. Jäse"nmäärä alkoi v.
1920 nousta ja kohosi säännölUsesti
V. 1925, ellen yli 400, Jonka jälkeen se
alkoi laskea, aiheentuen Worker Par-tyn
nimen muutoksesta kommunisti­puolueeksi
sekä puolueen sisällä ta­pahtuvasta
uudeUeen järjestelsrstä.
Viimeinen huomattavampi inielipl-teiden
eroavaisuus tapahtui 1919, k im
Canadan hallituksen vainolait lieve-nettiin.
Seuramme oU saanut luvan
toimia itsenäisenä laillistettujen sään-jota
sääimöllisesti uusiintuvat pula­kaudet
miUstuttivat palkkaorjan ase­masta.
Mutta seuramme perusjoukot
alkavat nyt vanhentua. Irmostus, jo­ka
heitä ennen elähytti ja kannusti,
nji^ffinTT^f>?^Tit-iia Viimeksi kuluneen 10
—15 v:n taloudellinen tilanne ei ole
oUut, Jättämättä heihin vaikutelmiaan.
Monesta ammattitaitoisesta Ja amma-titaldottomftsta
työläisestä on tuUut
vakavaraisella pohjalla eläjä. Se on
ajamnlttaan johtanut siihen, että en­tinen
innostunut ja periaatteisUnsa
luottava "toveri" on aUcanut heUcen-tyä.
Ja sitte puolue-elämästä pois ve-tääntyä.
Tätä . tendenssiä on oUut
vielä lisäämässä, kapitalismin vakiin-tiunlnen
Ja se että kumoukseUinen
työväenliike ei ole voinut missään
maassa saada aikaan suurempaa käan-nettätekevää
mtratosta, joka olisi aics-lyönyt
pUtkuporvarUlisen hengen luo­man
Ihanteen, — Itsens» auttaminen.
Päinvastoin on meidän entisistä "to­vereista"
tuUut lUttoIaisia kaikenkar­vaisten
"harmajlen" veljien kanssa,
himmentääkseen luokkataistelun kasva­tustyön
päämäärää; ovat yhtyneet por-varelden
kanssa parjaanjaan vaUanku-moukseUisen
liikkeen edistäjiä, par­jaamaan
ja mustaamaan.Venäjän työ­läisten
saavutuksia j a pyrkimystä, —
pyrkimyksiä joita he emien opettivat
Ja kannustivat meissä taisteluintoa.
Ei ole siis ihme, että taloudellinen
tUanne ja täUalnen parjaus oUsi puo­lestaan
valBaittamässa poisvetääntymi-seen.
Myös maailmansodan jälkeinen
työväenliikkeen puhdistus Ja kommu­nistien
oppien asettamat vaatimukset
jäsenistöön, ovat aiheuttaneet vallan-kumoukselUsen
Uikkeen Hepelltä pois
tipahtamista.
Kaksikymtaentakaksi vuotta on ku­lunut
siitä,' kun meidän keskuudes­samme
oU kahdenlaisia jäseniä —
suomalaiseen seuraan ja sosialxstipuo-lueeseen
kuuluvia. Nyt on meillä t i ­lanne
^ visseissä suhteissa samanlainen
— on suomalaisen seuran ja kommu­nistipuolueen
jäseniä; vumemainitut
kuuluen molempun järjestöihin, en-sinmainitut
vain suomalaiseen seuraai;i.
Suomalaisen seuran jäsenten keskuu-kessa
ilmenee tyj^ymättömyyttä kom­munistipuolueeseen
ja yleensä eng.-
kielisen väestön hitaaseen Uikehtimi-seen.
Kommunistipuolueen jäsenen
tehtävät ja uhraukset puolueen eduk­si
käyvät heidän mielestä Ulan ras­kaiksi.
Joten sUrt3miinen ainoastaan
S. S. Jäseneksi voi tulla hyvin suuri­lukuiseksi.
Näyttää että, 25 v. kier­tokulku
johtaa monet takaisin kan-saUisIiikkeen
suvaitsevaisuuden polulle.
— pois vallankumoukselUsen Uikkeen
kaltaiselta ja uhrauksia kysjrvältä po­lulta.
Tällaisen tilanteen eteemme
noustessa ei voi olla uudestaan ve­toamatta
niihin tovereihin, jotka vuo­sia
ovat suorittaneet vallankiunouk-sellisen
sotilaan tehtäviä, joko suu­remmassa
tai pienemmässä mitta­kaavassa,
älkää karatko pois Val-lanknmcusarmeijan
rintamasta. Te,
jotka kuitenkin poistutte, olkaa suvait­sevaisia
sitä liikettä kohtaan, jonka
kerran luiiUtte edustavan teidän ihan­teita,
— maailman työlälsorjien va-patittajana.
^
Seurallamme on edessään suuri ja
vastuunalainen tehtävä. Viime vuo­sina
paikkakunnaUe tuUeet kansalai­semme
on saatava vedettyä mukaan
työväenliikkeen vaikutuspiiriin, tässä
työssä on paikkakunnan vanhemman
väestön ojennettava avustavaa kättä.
Ja uusiUe tyÖntekijöiUe toivon intoa
ja kestävää luokkataistelutarmoa
tässä työssä.
J . W. A H L Q V I S T.
Fordm tehiaäa Msräiassa
Osa Fordin tehtaista Rajakänpungeissa. Naissa. tehtaissa syntyi ajata*
autotyöläisten nnion tarpeelUsaudesta. r
Fordilla on Rajakaupungeissa ver- mään. Puolen^minuutin kuluttua,
rattain suuret tehtaat, joissa työs- kun prässi notisee ylös. ottavat
kentelee 8000 miestä, joskus enem­mänkin.
Pälkähti tässä päähän erää­nä
päivänä mennä katsomaan miten
niitä lissuja oikein valmistetaan.
Lupalapputiedonanto toimistosta (in-formation
office) tuli pienen val­heen
avulla ja se kädessäni astelen
tehtaan portille. Päätin tarkastaa
plantin n:o 2 mahdollisimman tar­kasti
jä jättää plantit n:o 1 ja 3
(body j a frame plantit) toiseen ker­taan.
Yritin viedä valokuvausko-neen
mukanani; mutta portUla oleva
vahtimies sen jyrkästi kielsi. Teh­taitten
sisäpuolelta on kielletty va­lokuvien
otto, sanoi hän. E i aut­tanut
muu kuin jättää valokuvaus-kone
vahtikoppiin. -
Plantti nro 2 on mahdottoman
suuri, noin. 1,500 jalkaa pitkä ja
700 jalkaa leveä. Seinät j a katto
ovat melkein kokonaan lasista. Rau-tatieraiteet
tulevat tehtaaseen si­sään
kumpaakin pituussuuntaa kul
kevaa seinänviertä pitkin. Huomasin
että takaseinällä kulkevat junat tuo­vat
kaiken riaakatavaran j a vievät
ulos romun ja tähteet, jotavastoin
etusivulla seisoviin vaunuihin lasta­taan
kaiklii vajmis tavara.
Koneitten melua ja-jyrinää kuu­lui
joka puolelta, mutta remmiä, ei
remmipyöriä eikä valta-akseleita nä­kynyt
missään. Jokaisella koneella,
olkoon se miten pieni tahansa, on
oma sähkömoottorinsa, joka On joko
hammaspyörällä tai lyhyellä peite­tyllä
remmillä yhdistetty koneeseen.
Lähimmästä nurkasta sisääntultua-ni
kuului jonkun suuren koneen
sydäntävihlova kiljunta. Se tuli ko­neesta,
jolla silinteriplokien suorat
pinnat suoristetaan. 10 silinteriplo-kia
oli ruuvattu suuren höyläkoneen
pöytään. Koneessa ei kuitenkaan
ollut tavallinen höyläkoneen terä,
vaan pyöri siinä k ^ i suurta irto-levyteräistä
jyrsikoneen terää. JEIn-simäinen
terä otti paksumman las­tun
ja toinen tuli pari tuumaa pe­rässä
hjrvin hienolla lastulla j a muu­tamassa
minuutissa,,, oli 10 kappalet­ta
suoristettu. Silinteriplokin täy­tyy
käydä monen koneen lävitse
ennenkuin se on kelvollinen kokoon-panopöydälle.
Höyläkoneesta se pan­naan
suureen porakoneeseen, jossa
neljä."broachia" yhtaikaa sorvaa jo­kaisen
kannukammion. Kun se on
käynyt tarpeeksi monen koneen lä­vitse
pannaan se koneeseen, jossa
korkean vesipaineen avulla kokeil­laan,
jos se on tarpeeksi ilmanpitävä.
Seuraan silinteriplokia kokoon- no"isiUa _tarpeillaan jos ei halua
noösee ylös, ottavat sen
takana olevat toiset kaksi miestä
valmiiksi muodostetun kurasuojaa
pois j a antavat sen viereiseen präs-siin,
jossa reunat leikataan. Koi-mannessa
painetaan tarvittavat ruu-vin
reiät, kaikki samalla Sivulla ole­vat
reijät yhdellä iskulla, neljän­nessä
j a viidennessä taivutetaan syr-jät
° j.n.e. Jättiläisiä ovat nekin
prässit, joilla jarrurummut ja pyö-rävanteet
prässätään. Nekin mene­vät
ainakin kymmenen eri prässin
lävitse ennenkuin ovat valmiit maa-liuunille.
Autonrakennustekniikka on muu­taman
viimeisen vuoden ajalla men­nyt
hurjasti eteenpäin. Monta sel­laista
kappaletta, jotka ennen teh­tiin
joko valamalla tai takomalla,
tehdään nyt yhdellä tai kahdella
prässikoneen iskulla. Jos valmistet­tava
kappale on sellainen, että sitä
ei voi prässätä kokonaisena, präs­sätään
se valmiiksi kahtena tai use­ampana
osana j a ne osat sitten hitsa­taan
yhteen. 'Yleisesti käytetään
sähköhitsausta. Jokaista eri työtä
varten on automaattinen erikoiskone,
jonka käyttämisessä ei tarvitse mi­tään
ammattitaitoa. Kun ylimalkai­sesti
katselee Fordin tehtaita sisä­puolelta,
näyttää niinkuin koneitten
ylöspanossa ei olisi noudatettu mi­tään
järjestystä. Kaikki näyttää
olevan sikin sokin. Tässä voi olla
prässi, sen vieressä hitsauskone, po.
rakone, sorvi tai mikä tahansa muu
kone, jonka nimeä tavallinen kuole­vainen
e i ole edes kuullutkaan. Ja
kuitenkin on tehtaassa satoja samaa
laatua .olevia . koneita, jotka voisi
asettaa rinnakkain tai peräkkäin
kauniiseen järjestykseen, kuten esim.
koneet vanhanmaan tehtaissa. Mut­ta
kun katselee töitten kulkua, kun
seuraa jotakin kappaletta koneösta
koneeseen, niin täytyy tunnustaa,
että sittenkin jokainen kone on täs­mälleen
sillä paikalla, kun sen pi­tääkin
olla.
Koneitten sijoituksia tutkiessani
olinkin jo tullut autojen lopulliselle
kokoonpanolainille saakka. Se on
järjestetty samoin kuin moottorien­kin
kokoonpano, että jokainen mies
tekee jonkun tehtävän, johon ei saa
kulua enempää kun 5 minuuttia,
sillä silloin täytyy ojia tila tyhjä
uudelle vaunulle. Niinkuu lukija
huomaa, on työt laineissa järjestet­t
y siten, että työläinen ei ruoka-aikain
välillä voi käydä edes luon-panolainille.
Se on pitkä pöytä, jos­sa
on miehiä kahden puolen ja jo­kaisella
on tarkasti määrätty tehtä­vänsä.
Ensimäinen panee kannut
siksi aikaa pysähdjrttää koko lainiä,
johon saattaa kuulua useita kymme­niä
miehiä.
Fordin Canadan tehtaitten tuo-sisään,
toinen mutka-akselin, kolmas tanto on 550 vaunua päivässä. Tä-
Toronton «aomalaisen pioneerikonlun oppilaat ja opellajat 1927.
Lasten kasvatustyö Toronton osastossa
Jo lähes parisenkjTnmentä vuotta
sitten on Toronton osastossa aljettu
Tässäpä ne ovatkin oppiaineet, joita
tääUä on sunnimtaikoulussa vUjelty.
kiinnittämään erikoista huomiota suo- Toisina oppikausina on lapsien kesken
malaisten lasten sosialistisen opetuk­sen
pariin vetämiseksi ja parhaim­maksi
keiiibksi katsottu järjestää eri­koinen
suomalaisten lasten sunnuntai-rijärjestö",
joka otti tuon lapsien sun-niintaikoulupaikan
ja sijan. oUen lap-siUa
heidän oma järjestönsä, joka tun­netaan
nimellä Pioneerijärjestö, sekä
järjestöUä oma toimeenpaneva komi-tsansa.
ja pioneeriosastoihin kuulu-viUa
lapslUa oman osastonsa jäsen­kortti,
ja piem kuukausivero. Tähän
järjestöön kuuluu Torontonkin suoma­laisen
väestön lapset. Pioneerikoulussa
kiinnitetään suuri.huomio kokouksien
pitotaidon oppimiseen, sekä tiiviim­pään
puoluetyöhön yleensä kuin inltä
vallinnut kokolailla: suiui ja ihaUtava
innostus. He ovat onnistuneesti e-sittäneet
jokaista opiskelemaansa a-
?alla, erikoisesti heidän kesken järjes-koulu
osasten muun toiminnan yh- tetyissä yleisissä Utamissa ja kokouk-teyteeij.
Miltei jokaisella koulukäudel- sissa. Toisinaan on oppilaiden luku-la
on oppiaineina ollut: sosialismin o- kin ollut yUtse seitsemänkymtmeritä,
pettäminen, luckkayhteiski:nnan tun- Tallankin koulun alkupuolella syys-nstukti
tekeminen lapsille niin help-j lukukaudella.
potajuisessa mucdcssa kuin kuUosti-| Nyt viimeisinä vuosina, joUoin nuo­kin
koulun ohjaajat siihen ovat kyen-j risoliike on tullut maassa suurempaan
n?et; sucmenkielen kirjoitus, lukemi-j voimaan, järjestäen Canadan kcnmau-nen
ja puhuminen; laulim, leikin j a ' nistinen nuorisoUitto työläisnuorisoa,
voimistelun opetus; sekä aina joskus.! on myöskin nuorisoUiton aloitteesta
pienien näytelmien kautta, opetus! ja huolenpidonaialseksi' jäänyt, nuo-'merkityksen ja joukkotoiminnan tär-nä3rttämöllä
esiint3rmiseen. | risokongressissa synnytetty, "Pionee- keydöa.
teki aikaisemmin käynnissä oUut sun-nuntaikoulimune.
Puheenvuorojen käy­tön
sekä kokouksen johtotaidon op­pimisessa
• näkyy nykyinen pioneeri-koulmnme
olevan esiint3rmisen avain-
Niinikään kiinteä vuosittainen jatkuva
jäsenyys parhaiten opettaa pienet jo
lapsina käsittämään yhteenUittymisen
laakerit, neljäs öljykaukalon j.n.e.
Muutaman minuutin kuluttua on
moottori valmis kokeiltavaksi. Mie­het
työntävät ne pienien rattaitten
kanssa, yksi mies aina kaksi moot­toria
kerrallaan, toiseen päähän teh­dasta,
missä on autojen lopullinen
kokoonpanolaini. '
Mutta ennenkuin sinne ehditään,
on monta mielenkiintoista katsotta­vaa.
Siirryn moottoriosastolta präs-siosastolle.
Sillä välillä on vielä
eräs osasto, jonka ovessa on suuri
punainen risti ja sen alla punaisilla
kirjaimilla "Hospital". Eräs mies
on juuri juoksemassa sinne käsi ve­risenä.
Kysyin vahtimieheltä, onko
välttämätöntä olla noin suuri sai­raala
tehtaan sisäpuolella. On, sa-npi
hän. Se on ehkä kaikkein tär­kein
osasto tässä tehtaassa. Viisi
haavuria siellä sitoo haavoja niin
paljon kuin ehtivät ja aina kuiten­kin
tahtoo olla odotushuoneessa jo­noa.
Prässiosastolla on satakunta pie­nempää
tai suurempaa prässiä. Huo-roioni
kiintjry mahtaviin jättiläis-prässeihin,
joilla prässätään auton
kurasuojat. Yksi mies kastelee so­pivaksi
leikatun peitin saippuave­dellä,
kaksi miestä laittaa sen präs-sin
väliin, neljäs vetää prässin käy-hän
määrään se on.noussut 10,000
miehen ahkerasti häärätessä. Fordi
pistää satuinaisia voittorahoja tas­kuunsa,
mutta sittenkään hän ei saa
tarpeekseen. Tulee määräys, että
täytyy vähfentää tuotantokustannuk­sia,
mutta miten? Mistään muusta
ei herrojen mielestä voi vähentää
kuin työläisten palkoista. Jä kun
suurin osa työläisistä on järjesty­mättömiä,
niin se on myöskin hj'\'in
helppo tehtävä. Millä tavalla Foul
alentaa työläisten palkkoja huomaa
helposti kun tietää, että tämän kuun
ajalla on tehtaasta vähennetty 2,000
miestä ja tuotanto on kuitenkin py­sytetty
samana kuin aikasemmin teki
10,000 miestä. Mutta pohjaa ei ole
vieläkään saavutettu. Fordin tar­koituksena
on edelleen vähentää
mieslukua kuuteentuhanteen ja py­syttää'
tuotanto ennallaan. Eikö tä­mäkään
vielä avaa työläisten silmiä
näkemään, mistä ön kysymys? Ai­noa
pelastus on työläisten ammatil­lisessa
järjestössä.. Mutta kuitenkin
moni suomalainenkin autotyöläinen
on itsepintaisesti kieltäjiiynyt Uittyj
mästä autotyöläisten unioon. Heitä
ei voi muuta kuin surkutella. Sillä
ennemmin tai myöhemmin on hei­dän
osaksensa tulevat järjestymättö­män
työläisen : kohtalo. — L. B.
TäUainen koulu parhaallaan tänä
kuten edellisinäkin vuosina on käyn­nissä
osastomme huoneustoUa, ja on
koulussa tilaa vielä kymmenUle lap­sille
kun vain vanhemmat käsittävät
koulun merkityksen, ottaen asiakseen,
että lapsensa pitää käydä sanotussa
koulussa, poistamaUa ensinnä itsel­tään
sen harhakäsitteen, "ettei kou­lusta
ole mitään hyötyä". AUekirjoit-tanut
voisi tode:a irymmeniä sellai­sia
oppnaita jotka ovat lapsena cpis-keUeet
osastomme • sunnuntaikoulua
yhteydessä ja jotka isoksi, tultuaan o-vat
alkaneet innostuneesti toimia puo­luetoiminnan
yhteydessä. Sitävastoin
moma sellaisia paikkakunnan suoma­laisia
lapsia, jotka eivät ole koulun
yhteydessä oUeet, eivät . myös ole i -
sommiksikaan tullessaan alkaneet
kiinteään toimintaan puolueenune r i ­veissä.
Se cn jo suiiri lohdutus puo­luetoverille,
äidUle j a IsäUe, nähdes­sään
lapsensa valmistautuvan otta­maan
paikan, JöÄa hän vanhuutensa
tähden joutuu jättämään tyhjäksL Tä­män
toteuttamiseksi on Torontoi
suomalainen osasto kiinnittänyt jo
kaksikymmentä vuotta suurta huomio­ta,
lapsien sunnmatalkoulutyöUe, saa­dakseen
n i i n suinet joukot suomalai­sia
lapsia kuin suinkin on mahdollista
käsittämään Joui±ötciminnan ja yh­teenUittymisen
merkityksen, jo var
halssssa lapsuudessaan. — Mukana
oUut.