Vapaus, February 29, 1968

              Sivu 2 Torstai, helniik. 29 p. — Tttiuräday, Feb. 29,1968
INDEPENDENT UVBOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANAOIANS
. • 4k.lBKRTY> EBtobliahed «Tov. 6» 1017
Borrcti^i W . £iCl.uMo, . MANAOälti ft. 6 u M i
Tia.cpHONBi OiTiOK AND EorroniAb 674-42M
PUl)Usliiiig\Ck>. Limited, 100-102 B]m St. Weat. SiM&ury. Ontario, Canada.
MaiIlng.addres8:Box69_
I S M e r t U i a s ratea upon ai)pll(»t^oih t r a ^ ^ ot ohäJ%e. .
AvaXuttiaeA eo i b t o t t i c IDcuaiUflfth^ OUatM^
aad for payment of {»OBtage i n caab, JL ,
CLUB
TILAUätdfNKAiri
Oaaadaasa: 1 vk: $lÖ.O(f. 6kk.$5.2S .t)äA!n!
N 8kk.,8i)0 StMtunn:
l^niOO.ÖIk.«5.7S
K. L. Kulo: n "/'T 'Ti.
fiäskStiääikäb'inaaikiiaBMaöli jo
« « Ä t t o j y t lopipuivaiheeeaMi « i n
kantapäillä kulldvat n S M j a .vaUan-kutaous.
V e i t ^ S oli <^ iitaaiihittut
sodasta; j a keisari syösty vailäsita.
Hänen tilaUeen tullut porvariUineo
halUttB <rii myössaamit iiiatidr|>assin
ja bolsfaev&ft olivat tennmantteet
hallitusohdat käsiinsä. Lokakuun vai
iftrituMi/Miksen jälto&en lilaime Neu­vostoliitossa
Oili u^d«n vuotia
ajan varsin selcasortoinen v a ^ o i s t oi
jfflttaessi saada Leninin - johtiman
bolähevildcihallitukson kukisMuicsL
Railkaiäjvan voiton bolshevikit saa­vuttivat
vasta v. IMO.
"Vapaat*ttu" Hue
Saigonista tulleissa uutti^iedolssa kerrotaan, että "Huen
käupomki on vapautelttu".
Näin tot^tui Et6lä-ViMilamissa ölcvim Yhdysvaltain
jnieihitysjouickojen kotnentäjan; kenraaU Westmoreliandiini vaa­timus,
että sissit on kairlmitettava Huen keisarillisesta kaiupun-gistta
"'hiamaUa millä hyvänsä".
ittitä tarkoittaa täTm"hinnafe millä hyvänsä" vapaut­taminen?
CBC-TV:n viime maanantaisesta uutistiuvauksestai saimme
liohdä kuvia raunioituneesta Huen. kaupungista missä amerik­kalaiset
"ampuivat kaikkea mikä liikkui", 'kuten uultisfcufulut-.
taja sanoi, näyttäen välillä näitä ampujia, ja toisaalta niitä
''liikkuvia" maaleja — pienine kantamuksineen, lapsia Mutta-via
musia ja muita siviilejä. , ^
Kuinka peru^eelilista työtä nämä "vapaiuttajiat"t€!fcivät
se näk.yy silminnäkijäin kertomuksista. Keyes Beech tiödoitti
alteuviiköUa Huen kaupungisrta;^ mm. seu­raavaa:
"On valitettavaa", sanoi USAnmesrijalkaväen etisimmäi-:
nen kersantti F. L. Standor. "Tämä oli ennen hyvin kaunis
kauppala . . .
"Hue oli todella aikaisemmin "hyvin kaunis kauppala."
Se' öU myös Vietnamiil kultttuauinen ja poluttinen kestous, op-pikeskus
, . . oppineiden ja ajattelijaan koti.
" Q n asiaJllistai puhua Huesta menneessä muodossa....
sillä sitä ei enää ole . . . "
KÄupungin liinttoditetussa osassa näkyy vain muutamia si­viilejä
. . . Kuten Huen nniutkin asukkaat (joita oU 109,000)
he ovat joko kodittomia tai kotipaikoilta pois työnnettyjä ih­misiä.
Sota on ollut suuri maattiaa tasoittaja."
Näin ori siis histcriallinen Huen kaupimki "vapautettu"
niin perusteellisesti, että amerikkalaistenkdn imtisJtodmistojen
tiedonantojen mukaan kaupunki on 80-prosenttisesti raunioi­na!
Amerikkalaisilta ja heidän liittolaisiltaan kului 25 päivää
Huen tuhoamiseen puhumattakaan nyt ikaupungin asukkaiden
kohitalosta. Mutta sen rakentaminön vaatii kuuteaitsia ja vuo^
sia ja sifttenkään Huessa tuhottuja historiallisiav ja Imlttiruräsia
arvoja "ei voida koskaan, enää palauttaa.
Puhuessaan helmikuun alkupuolella USAn. senaattia is­tunnossa,
puöhistusaninisteri Robert McNamara valitti etelä­vietnamilaisten
kiittämälttömyyttä.
Hän sanoi yhdysvaltalaisten käyttäneen Vietnamin sotaan
26.3 miljardia amerikkalaista dollaria ja valitti:
'•Huolimatta siitä kuinka paljon resursseja me myönnäm­me
siihen taisteluun, mef emme voi varaita etelä-vietnamilai­sille
tahdonlujuutta itsenäisenä maana säiljrmiseksi . . . tai
kykyä ja itsekuria mikä kansalla tulee olla itäenlsä hallitsemi­seksi,"
Tämän puheensa, paiikaaimme merkille, mr. McNaanara
piti aikana joUoin yhdysvaltalaiset syöksypomniittajat, tykit
ja tankit teldvät hävityatyötä Etelä-Vietnamin kymmenissä
kaupungeissa ja kylissä.
Nyt on Huen kaupunM ja kynmieniä miiita ''vapaultsetfe
Kuten Hitler "vapautti"^ olemassaolostaan toisen maaibnan-sodan
aikana Guerracan ja Lidicen nyt on presidenliti John­sonin
asevoimat tuhonneet maan tasalle Ben Treui sekä 80-
prosehttisesti ja t i ^ kuinlna suuressa mittakaavassa Eteliä-.
Vietnamin muita kaupunkeja.
"Kiittämättömyys" on todella huipussaan jos etelä-vietna­milaiset
eivät kaiken tämän jälkeen laula kiitosta ja ylistystä
"auttajilleen" ja heidän rikoskumppaneilleen!
Ven^Sn tyttväeätön valtaannousu^ teluja asiasta käytiin lähinnä Lenin-tafjösi
vawnat edellylyteet Suomfen
itsenäisyyden tunnustamiselle. Sitä
vaati j o vuoden 1917 heinäkuussa p i ­detty
Venäjän työläisten j a sotilai­den
neuvoton Jcokous j a virallisen
vahvistuksen maamme itsenäisyydel­le
antoivat jouluk. 31 pnä 1917 bol-shevikMen
suuret johtajat Lenin ja
Stalin.
Näin Suomen kansa sai itsenäisyy­tensä
ja vapauden ohjakset omiin
käsiinsä. Mutta se e i ottanut sitä
vastaan ehjänä j a yksimielisenä.
Porvarisiton ja työkansan välillä val­litsi
syvä kuilu. Työn ja pääoman
välinen taistelu oli vuosi vuodelta
kiristynyt. Siihen vaikuttivat monet
syyt. Yksi kaikkein täi^einmiistä
syistä oli elintarvikepula, joka mo­nilla
teollisuusalueilla oli kehittynyt
nälänhädän astelle. Se koski kipeSs-t
i vain vähävaraista kansanosaa^
jonka mieltä katkeroitti erityisesti
se, eittä porvaristo suositteli jäkäliä
työkansan ravinnoksi. PunaJcaartilai-set
saivat t&tä aiheen liittää marssi-lauluunsa
seuraavan värsyn:
"Vieläkö nytkin nie karsiltäis
ja herrain jSkäJig järsittäis.
E i — ollaan me kaikki samas
leivässä
itai kuollaan herrain kanssa
, yhdessä."
Tanumikuun 28 päivän vastaisena
yönä 1918 puhkesi kansalaissota,
Maajmne eteläinon osa joutui pu-naiät^
n hallintopäiriin ja elintarvik­keista
rikkaampi KesOd-Suomi sekä
maamme pohjoisosa valkoisten hal­lintaan;
Näin [punaisen alueen Halli­tus
joutui peräti huolestuttavasi
tilaniteeseeh. 011 saatava jostain v i l ­jaa
ja muita elintarvödceita. Tiet
muihin ulkomaihin paitsi Venäil alle
olivat poikki. Ainoa keino o l i kään­tyä
bolshevikkien puoleen. Neuvot-
KANSANVALTAA
JA SIVISTYSTÄ
Nyt nieillä.canadalaisilla on taa­sen
ollut oikein erikoinen näytös
tuosta kapitalistisesta, kaksijHiolu-eellisesta
Icansanvallasta. Kotska siel­lä
ei yksi puolue ole saanut täyttä
enemmistöä niin siellä riidellään
keskenään, j a valtiolaba seisoo pai­kallaan
ja menee enempi taakse
kuin eteenpäin.
Ja me kansana uskomme j a luo­tamme
tuohon kansanvaltaan, kun
me saamme niitä äänestää, j a sitten
kun ne alkavat nuo kukkotappelut
n i i n saamme radiosta ja TV:sta
kuulla ja nähdä kuinka sieMä edis­tytään
j sekä maBcsaa laskut. To­dellisuudessa
mitään kansanvaltaa
ei missäSn maassa ole koskaan ollut
kaan niin kauan kuin tuota valtio­valtaa
on ollut. Vaikka siellä on
useampia puolueita, jos ei joku puo­lue
saa täyttä enemmistöä, niin
sitä' aina seuraa uudet vaalit. No
saa siellä toisetkin puolueet sanoa
imielipiteensä, mutta päätöksen te­kee
enemmistö j a useaan kertaan.
Meillä niinkuin muuallakin on
kommunistipuolue julistettu miltei
laittomaksi. Suomi on tällä kertaa
ehkä ainoa kapitalistinen maa jos­sa
on kansanvaltaisin komento sii­nä
määrin, että kommunisteillakin
on täydet kansalaisoikeudet.
Ja kun tuolla Vietnamissa on
kommunistinen haillitus, n i i n sitä on
lähtenyt maailman mahtavin halli­tus
kukistamaan j a n i i n saa vain
menetellä ettei luulisi enään sel­laista
tapahtuvankaan nykyisen a -
vistyskansojen taholta.
Mutta näyttää siltä, että mitä
korkeammalle tuo kapitalistinen
järjestelmä pääsee, sitä raaemmaksi
se tulee. Koko sen kehitys ja
tekniikka kohdistetaan ihmisten
murhaamiseen, meidän oikeuslai-.
toksissamme tuomitaan ihmisiä rais­kauksista
j a murhista, mutta kun
raiskataan ja nmrhataan kokonai­sia
kansakuntia niin se pidetään
oikeutettuna tämän kapitalistisen
rikosrjärjestelmän yDäpitämiseksi.
VillipedolMn kesyyntyvät ihmi­s
i i n kun niitä kohdellaan hyvin,
mutta ihmisistä tehdään villipetoja­k
i n raaempia. Voidaanko tätä kut­sua
sivistykseksi.
I.S., Port Arthur» Ont.
Kdino on kuva
Liberaalien johtajan öhdofckuutta tavoitteleva Paiil Hell-yer
kuuluu sivumennen sanoen John Diefenibakedaii "koulu­kuriltaan"
siinä, että Canadan eri fcanSallisuusryhmien rivejä
on hajbitettava lupaamalla yhtä hyvää ja kahta ikaunista näille,
jotka mielistelevät isoisiä, ja kiroamiailla hornan^ kattilaan ne,
jotlka rohkenevat omaksumaan itsenäisen asenteen päivän ta­pahtumista.
Mr. Hellyer valitti lafldouviikolOa televisiorulidlun
välityksellä, että canadalaiset ovat saaneet hänestä huonon
kuvan.
Nykyaikana voidaan, kyllä käyttää mionenilaisia Ikeinoja
rumienkin tapausten "kaimistrimiseksi", mutta yleisesti pu­huen
ei ole sen pamemmin valokuvaajan kuin kuvastimienkaan
vika, jos henkilökuvasta tulee mallinsa kaltainen.
Ja jos mr.HeUyer katsoio tarMfaan omaa poliittislta ku­vaansa,
niin se on tämän hetken tärkeimmässä asiassa Ikailkkea
m,u(U!ta kuinkaunis. sanoneen, että tässä myös on
Tietäen, että canadalaiset eivät halua sotaa, vaan rauhaa, "todellinen fcäytännött ongel-mr,
Hellyer sanoo,olevansa 'kauhan Kannattaja" jotenkin sa- m a " .
maila tavalla kuin farisealaiset sanovat pyrknivänsä taivastenr ''Esimcnkiksi", hän selitti ase-,
valtakuntaan. Ja kun i^uhaa julistavien verhojen alta näkyy kaupasta saatavia Verirahlo(ja
kuvatessa solahaukan terävät kynnet; niin vilkai ei lole sillain
kuvan otitajassa, vaan itse mallissa.
Puhuessaan jokin aika sitten Montrealissa Sir Getorge
Williamain ylikypistossa, mr. Hellyer joutui pahfifmpaan fcuin
pulaan opiskelijain kysymyksiin anltamiensa vaartausteii yh­teydessä.
Pyydettäessä vakuutustjsettedsotainateriiaaleija myy­dä
Vietnamissa vkäytettäfväksi hän sanoi^ ^ttä tilanne ei Ole
vaUain nädn yksinkertainen.
Olen varmasti rauhan kannattaja, hän selitti, mutta On
hyviA mönimiutikainein tehtävä kun vmäfiritelMn, näkä on so­tamateriaalia.
Jos tätä lajittelua viedään kyllin pitkälle, silldin
voödaan feuvitella, että oanadaHaiset kieltäisivät yhdysvailitailais- jat saivat häniestä Ulaisujudessa
fioitikulta HKrfcatarpieita. • "ruman louvan", niin kietä nmu-
Kuh toinien opiskelija esitti, että eikö ampulma-BöettÄ Voi- ta voi mt. Höllyer syytftliä Icuini
da nmritellä sotamateriaaliksi, niin im-. HeUyedn feein^^ itseään?
vilkuillen, yhdysvaltaan ja Ca­nadan
pudlustustuotanto-sopi-muksen
lopettaminen tariooSt-taisi,
eittä MonitirealiEäsa suljeta
täisiin kaflcsi suuirinta teollisuus­laitosta,
Canadair Ltd. ja Unit­ed
Aircraft Corp. . ; . 'Täimä
on hyvin herklflä alue siksi (kun
olemme liitossa Yhdlysvaltaäln
kanssa . .
Jos montrealilaiÄet opiskeli-in
kanssa, joka lupasi (ehdä Jcaik-kensa
Suonten työvä sstön auttami­seksi-
Mutta nälänhätä vallitsi myös
Venäjällä. Viljaa tosin o l i runsaasti,
muitta se o l i kaukana Siperiassa:
"Jos voitte omalla rautatiekalustol­lanne
noutaa sitä sieltä, niin hyvä
on". Lenin sanoi ja allekirjoitti asi­an
vaatimat paperit.
Viljan hankkiminen jäi siis Suo­men
punaisen hallituksen hoidetta­vaksi.
Kansanvaltuuskunta otti yh­teyden
rautatieläisten järjestöihin
ja Pasilan konepajalla ryhdyttiin k i i
reet!! kokoamaan junia. Rautatieläi­set
ymmärsivät tehtävän vaikeuden:
Matkan pituus Siperiaan ja takaisin
oli noin 7,000 kilometriä. Sellaisella
matkalla täytyi veturin j a vaunujen
olla kunnossa. Lisäksi oli otettava
huomioon mahdolliset : yllätykset
maitkatess^ halki vallankumouksen
kuohuttaman maan.
: Ehisimmäinen viljajuna lähti mat­kalle
helmikuun 19 pnä. Siinä oli
50 ilmajarruilla varustettua vaunua.
Junan miehistö käsitti yhteensä 32
miestä. Mukana olivat mm. seppä,
puuseppä, peltiseppä, viilari j a kak­si
kokkia sekä vanha vallankumouk­sellinen
Jukka Rahja, joka kielitai­tonsa
ja riuskan .käyttäytymisensä
ansiosta osoittautui korvaamattomak
si. Johtavana henkilönä junassa pii
helsinkiläinen veturinkuljettaja: J ,
V. Ahman.
Parin päivän jälkeen juna saapui
Pietariin, josta helmikuun 23 päivän
aamuna jatkettiin kohti Siperiassa
sijaitsevaa Omskin kaupunkia.; Jo
menomatkalla syntyi vaikeuksia. So­tarintamat
olivat kaikkialla hajon­neet
ja rintamilla vuosikausia käisir
neet joukot pyrkivät fcotiseuduilleen
Kaikki vastaan tulleet junat olivat
täynnä rintamilta palaavia sotilaita.
Heitä oli vaunuisisa, vaunujen katoil-la,
vaunujen välissä ja jopa vaunu­jen
allakin. Kymmenet tuhannet sai­vat
suorittaa k(Äimatkan jalkapati­kassa.
Asemilla seisoskeli tällaisia,
lopen väsyneitä sotilaita joukottain
— monilla asetit mukaanan. Suuria
vaikeuksia syntyi, kun aseistetut jou
kot yrittivät ottaa tyhjiä vaunuja
sisältävän viljajunan haltuunsa ja
kääntää: son takaisin länttä kohti;
Mutta Leninin antama todistus ja
Jukka Rahjan tiukka ote tehosivat
ja viljajuna sai jatkaa suunniteltua
maäcaansa.
: Maaliskuun 3 pnä juna saapui
Omskiin Vallankumouksen vaikutus
tuntui kaupungissa voimakkaana. Lä
hiseuduilla oli vastavallankumouk­sellisia
joukkoja, minkä vuoksi työ­läiset
menivät tehtaisiin kiväärein
aseistettuina. Vilja oli Omskin ulko­puolella
j a sianlihaa oli runsaasti
saatavissa. Junan miehistö halusi
kuitenkin vain viljaa. Omskin viran­omaiset
selittivät sitä olevan tavat­tomasti
Siperiassa, muUa olojen rau­hattomuus
esti sen hankkimisen. Pit­källisten
neuvottelujen jälkeen osoi­tettiin
junamme määräpaikaksi Mos-kalenkin
kaupunki, jossa oli run­saasti
viljaa varastoituna. Sen saan­ti
ei ollut kuitenkaan helppoa. Pai­kalliset
asukkaat, joista monet pu­huivat
saScsaa, eivät ikafaseUet vHisak
poiskuljettamista suopein silmin. V i i
jan vastikkeeksi oli junaan Suomesi
ta lähdettäessä otettu separaattorei­ta
j a muita maatalousfv^iReltä; Koi<^
tenkin va3ta kymmenen pSivSn jän­nittyneen
odotuksen jälkeen sopi­mus
viljan ostamisesta saatiin ai^,
kaan. Mutta sitten pantiijikin tuule-'
maan. Jokainen mies sai aihertaa
ndin paljon kuin jaksoi. Maaliskuun
19 pnä saatiin 30 vumuUista,viljaa
lastatuksi ja hetkeäkään vtivyttele-mättä
lähdettiin kotimaata, kohti,
Matika Siperiasta Suooieen oli pit­kä.
Sen kesitäessä saaittiM moni vaara
'kohdata junaa mj^istöineetL Val­lankumous
V e n ^ ä ei ollut vielä
ratkaistu, vaan vallankumoukselliset
ja vastavallankumoukselliset joukot
iskivät rajusti yhteen. Jos viljaju-namme
olisi matkallaan joutunut
vastavallankumouksellisten käsiin,
olisi siinä ollut leikki kaukana. Le­ninin
antamasta lupatodistuksesta ei
sUloin olisi ollut hyötyä, päinvas­toin.
Onneksi näin e i kuitenkaan ta­pahtunut.
Raskaasti lastattu viljajuna j a var­sinkin
sen veturi joutuivat kovalle
koetukselle. Pulmia aiheutti myös
Siperian suolainen vesi, joka pyrki
pilaamaan veturin kattilan: Kerran
V etu iin uhkasi tehdä käyittökelvodto-maksi
tulitustuubien höllentyminenv
sillä niiden tiivistämiseen tarvittava
mankeli oli unohtunut kotiin. On­neksi
mukana ollut seppä oli erit­täin
taitava ammattimies. Vasaroi­malla
hän pystyi tiivistämään tuubit
käyttökelpoisiksi. Siperian pitkällä
radalla eivät vaurioitta selvinneet
myöskään raskaasti lastatut vaja-vaunut.
Niiden kytkimet taittuivat
usein, ja monien pulmien -jälkeen
junan saavuttua lähimmälle asemal­le
vaurioitunut vaunu siirrettiin ja
yhdistettiin apukytkimillä junan
häntäpäähän.
Tärkeintä oli, että arvokas vilja­lasti
saatiin yhtään vaunua kadotta­matta
Suomeen. Leninin antama
"passi" oli 7,000 kilometrin taipe-leella
välttämätön ja tehoisa. Sen
ja monet vaikeudet voittaneen j u ­nan
miehistön sitkeän j a urhoolli­sen
työn ansiosta porhalsi viljajuna
maaliskuun 30 päivän iltana klo 10
komeasti Helsingin asemalle.
Kun vastustajamme porvarit, oli­vat
uskotelleet kansalle, ettei junas-^
sa ole viljaa vaan aseita, avatJtUn
vaunujen ovet Helsingin asemalla
Juhlallisesti Kansalla o l i tilaisuus
todeta, miten naapurimaamme Neu­vostoliitto,
vaikka oli itse erittäin
suurissa vaikeuksissa teki kaikkensa
meidän vaikeuksiemme poistamisek­si.
Se oli kaunis osoitus kansainväli­sestä
solidaarisuudesta.
Vilja junia lähetettiin kohti Sipe­riaa
kaikkiaan neljä.. Ennen toisen
viljajunan saapumista takaisin jou-
SKilsialitiamoioraattisUla ptnriueii-la
bn valittavanaan kaksi tietä. Ne
(jotka jatkavat oiketstososiaHidemok-ratian
vanhaa ahtikommunisUsta
linjaa j a menettfivSt yhä asemiaaij
tai lyhtyvät yhteistyöhön kommu-niätien
kianssa, u!kä tietää sosiali-i)
demokratian merkityksen lisäänty­mistä.
Näin kirrjoittaa Ernest Hen­ry
NKP<:qi|johtavair t e ^ r e e t t i s ^ v j i^
Icaisun Kommunistin viime nume­rossa
julkaistussa laajassa eritte­l
y h ä n VSOsiälidemokratiBn histo­riallinen
kohtalo."
Kirjoittaja vertailee sosialidemok:
raattien; j a kommunistien pwrien
vuosisadan taivalta j a tuJee johtor
pääitökseen, etfö Vsosialidemokittiä
ei ole luonut mitään suurta'tänä
puoUvuosisatana. Se e i ole toteutta­nut
suuria vallankumouksia, ei pys­tyttänyt
suurvaltioita, - eikä tarjon­nut
ihmisille suuria aatteita. Se
on ollut hedelmätön".
Sosialidemokratian e i kuitenkaan
ole pakko jäädä polkemaan paikoil-leen,
huomauttaa kirjoittaja. " H i s - . . . ..
toria ei komikaan ole suHtonut lo- -^1^'^.^* heidän ohjelmansa. He « i -
niolStaa^fen voaSitap^ioon vuonna
1962. ,
Kirjoittaija vertaa Suomen sosiali-demoScraattien
nykyistä tilaa Länsi-
SaOcaan soäialidemokratiäainjäV to­teaa,
että Suomen sofualid^mojrö-tiä
on päSusyt 'Vaikeasta' IfcriistStä,
sillä on johtava aseniahallttuksefisa
j a 'kansan luottamus' sekä hedel-mälUnen
;, yhteys t y j ^ M B ^ n m bn
edistyfcselllsen siiven kanssa."
; Länsl-SaScsan sosialidetnofcraatti-sessa
puolueessa sitS' vastoitt vallit­see
'{täydellinen luottamuksen puu-
<te tulevaisuuteen j a kasvava r a u -
ha:t<taHius jomkolssai Sitä Odottavat
uudet ta/ppiot vaaleissa ja! ettnen
kaikkea uhka joutua u i u d e H ^ taan
tumuiksen aseeksi ja s e n ' jälkeen
heitetyksi laidan y l i . " • ,
" F I L O S O F I N E N KIISTA . _
J A T K U K O O N ! " , -
"Kommtmistit eivät vaadi sosia­lidemokraatteja
luopumaan, itsenäi­syydestään.
He eivät .aseta ehdoksi
sitä. että sosialidemokaraatit omak-pullisesti
tietä järjestöiltä, joihin
osallistuu laajat joukot, vaikka näi'
den järjestöjen johtajat olisivatkin
vieneet ne umpikujaan."
SUOMEN ESIMERKKI
Koko puolivuosisatainen histo­ria
vahvistaa, että sosialidemokratia
on poikkeuksetta saavuttanut me­nestystä
silloin, kun se vaikka väli-aikaisestikin
on luopunut antikom­munismista
j a ryhtynyt yhteistyö­hön
kommunistien kanssa.
Suomen sosialidemokratia oli a i ­kanaan
kaikkein oikeistolaisin maa­ilman
SOS. dem. puolueista j a vasta
puolitoista vuosikjrmmentä toisen
maailmansodan jälkeä puolueen
piirissä alettiin oivaltaa mitä anti­kommunismi
on sille-maksanut, to­teaa
kirjoittaja j a viiUaa sosde-.
vät aio puuttua sosialidemokraattis­ten
puolueiden sisäasiöihitt. Kom;
munistit eivät halua 'käyttää sosia-iidemcifcraattcja:
hyväkseen mihin­kään
salattuihin tarkoituksiin, ku­ten
eivät salli kenenkään tekevän
itselleenkään. Se mihin kommunis­tit
pyi kivat on yhteistoiminta yh­teisten
tavoitteiden puolesta."
Yhteisenä tavoitteena kirjoittaja
p:<tää sodan ja fasismin uuden nou-stui
' estämistä, kansan 'elintason
nostamista j a rauhanomaista rin-nakkainoloa.
Niiden toteuttamises­sa
yhteistyö on tarpeen korostaa kir'-
joittaja ja huomauttaa, eittä " t e ­oreettinen
j a filosofinen kiistk kom-mumstien
ja sosialid^Okraattien
keiken todennäköisesti päättyy vas­ta
kun sosialismi luodaan koko
maailmassa."
IMPERIALISMI El OLE
PAPERITIIKERI
Moskova. Koko Neuvostolii­ton
korkein poliittinen ja sotilas­johto
sekä yhdentoista sosialisti­sen
maan puolustnsmlnisterit osal­listuivat
perjantaina Kremlin kon­gressipalatsissa
järjestettyyn Neu­vostoliiton
asevoimien SO-vuotis-päivän
päätilaisuuteen.
6,000-päinen moskovalaisyleisö
osoitti voimakkaasti suosiotaan k un
tui Viipuri valkoisten haltuun, joten
sen Siperiasta tuoma kaura jäi Pie­tariin.
Kolmas viljajuna ryöstettiin
paluumatkalla ja neljäs viljajuna
joutui j o menomatkallaan jäämään
Pietariin.
Kirjoituksia ja kuvia
halutaan VAPPU-julkaisuun
VAPPU-julkaisu ilmestjy tänäkin keväänä hyvissä
ajoin ennen touiiokuun ensimmäistä päivää. Avustajilta
pyydetään taas julkaisuun kirjoituksia; kertomuksia, no­velleja,
muistelmia, runoja ja muita sekä kirjoitusten
yhteyteen tai muuten julkaisuun sopivia kuvia. Kuivat
palautetaan pyydettäessä takaisin. Olkaa ystävällisiä ja
lähettäkää avustuksenne niin pian kuin voitte viimeis­tään
maaliskuun 16 päivään mennessä.
Etukäteen avustuksesta'kiittäen.
VAPPU-julkaisun toimitus
Box 69, Sudbury, Ont.
puolusitusniinisteri Andrei Oretshko
muisteli puheessaan kansallissodan
ja toisen maailmansodan ajoilta t u n -
iKttuja johtajia. PiUiemiehistössä
istunut tuuheaviiksinen marsalkka
Semjon Budjonnyi sai osaksen y l e i ­sön
erityisen lämphnät aplodit, sa­moin
kuin marsalkat Klement Vo-roshilov
ja Mihail Tuhatsevski sekä
Stalin, jonka Gretshkomainitsi puo­lustusneuvoston
pubee(mj<riitajan
ominaisuudessa.
— Nykyinen imperialismi ei ple
mikään paperitiikeri, vaan VaaraUi-nen
vastustaja, j o i & a edessä on o l ­tava
valpas ja pidettävä huoU puo-lustuskunnosta,
sanoi A n d r ^ . G r ^ s h -
ko puheessaan. Hän — kuten n^ös
Leonid Brezhnev maan korkeimman;
johdon tervehdystä esittSÄssään —
syytti USA:ta Vietnamin'sodasta j a
kansainvälisen jännityksen lisäämi­sestä.
NeuvostcJiiton asevoimat *%ykene^
vät suorittamaan menestyksellisiä
sotatoimia kaikissa oloissa/maalla,
ilmassa j a merellä, päivaiä sekä
yöllä käyttäen ydinaseita tai ihrian
niitä", sanoi Gretshko.
Paljon huomiota osakseen saanut
asevoimien vuosipäivä päättyi Mos­kovassa
j a muissa Neuvositoliitpn
suurimmissa kaupungeissa valtavaan
ilotulitukseen.
Tilatkaa
Vapausl
PÄIVÄN PAKINA
KENESTÄ SUOMEN PÄÄMINISTERI?
Nyt kun olemme selviytyneet
joko kunnialla tai kunniattomasti,
miltä kantilta nyt halutaan asiaa
katsella, kotoisesta hallituskriisis­tä
täällä Ganadassa,- huomio i c i i -
hen, että Suomen uuden hallituk­sen
muodostamhien e l tapahtunut­kaan
n i i n nopeasti mitä esim. pre­sidentti
Kekkonen toivoi j a mikä
Olisi epäilemättä ollut suotavaa.
J a kun asia pttkistyy, niin se
saattaa mutkistua — ainakin vä­häksi
aikaa.
. Mutta miksi ori Suomessa mu>>
dOstetlaVa uusi hallitus? E i siellä
- o l e hallitus saanut sen paremmin
äänestystappiota kuin epäluotta-mtislausettakaan??
E i o le suori­tettu
eduskunnan vaaleja eikä ny­kyisen
eduskunnan virkakausi ole
päättynyt.
Selvityksenä .taitaa olla tapaky-symys.
Kun on tapana ollut, että
uuden presidentin valinnan jäl­keen
muodostetaan uusi hallitus,
n i i n siitä tavasta o n pidettävä
iciinni, tai muuten menee maan
asiat päin mäntyä.
Mutta mistä sitten kiikastaa se,
ettei eDsialidemokraattinen puolue
eduskuttntm euurimpana ryhmänä
iSydä i t s e l l e ^ sopivaa pääminis-teri
«hdoIcastaf
Miksi el i ^ K k s y t t y Rfifael Paa­siota^
vaan tuontiin eläkkeelle,
liian jiOKrg "vUnai]äMippias".<val-tion
viinakauppojen pääjohtaja)
K M . Fagerholm Helsinkiin i l -
. moittamaan, että hän ei sjrystä tai
toisesta halua ryhtyä uuden halli­tuksen
muodostamishommaan?
Tämäntapaisiin kysymyksiin
saamme elikä jonkinlaisen vastaiik
sen tutustumalla mitä kirjoittavat
asiasta Helsingin lehdet.
"Suomenmaan" pakinoitsija Kas-su-
Pekka arveli, että "sosialide­mokraattien
johtoportaassa eivät
komentosuhteet tunnu olevan oi­k
e i n raiteillaan. Siellä pelataan
eräänlaista piiloleikkiä, jossa on
ainnattayp kuka k u k i n on. Puolue-
'neuvosto päätti . äskettäin, että
puolueen johtaja ei saa olla pää­ministeri
eikä pääministeri puolu­een
johtaja. Nyt e i puolue tunnu
tietävän, kuka on pääministeri,
kuka puhcenjohtaj a.
Ent ä minkä vuoksi sosialidemo­kraatit
manöövccrasivat tällä ta­voin?
Syitä on ] u k s l
Ensiksi sosdem puolue haluaa
loitontaa hallitusvastuun sosialide-mokraattisen
puolueen vastuusta.
Toiseksi sosialidomokraatt ien
keskuudessa ei olla yksimielisiä
pääministerin henkilöstä. Ilmeises­t
i huomattava enemmistö kann.>t-taa
Pafisiola pääministeriksi. Eräät
sensijaan kannattavat itseään t a i.
jotain muuta. Tuskin kuitenkaan
rvoi tapahtua muunlaista ratkaisua
kuin että Paasio saa huolekseen
hallituksen kokoamisen . . .
"Päivin Sanomien" Eskonen sa­noo,
että sellaista kohtelua Rafael
Paasio ei toki olisi ansainnut kuin
hänen omansa ovat nyt hänelle an­taneet
j a kirjoittaja jatkaa:
"Kiittämättömyys on maailman
palkka, sanovat vanhat Sillä vaik­ka
Rafael Paasio ja E r k k i Raati­kainen
ovat niska limassa kisko­neet
puoluettaan kiuiville uUo^o-litiikan
hetteestä, niin nyt sitä
taas oikein vahvistetun mieskuo­ron
voimalla lauletaan uudelleen
suohon suolivyöstä . . ."
Tamperelainen sosialidemokraat
tinen "Kansan L e h t i " ei ole lain­kaan
iloissaan siitä kun puolue
kaatoi Rafael Paasion. Lehden pa-
•kinoitsija Rivimies kirjoittaa:
". . . Hän (Fagerholm) on vasta
viime yönä saapunut kotiin ulko­mailta,
joten Kallella on puhtaat
paperit ainakin siinä, ettei hän
itse ole pyrkinyt tälle paikalle
Oma henkilökohtainen tunte­mukseni
tästä sedf made manista
ei ole kovin häävi . . ."
"Kansan - Uutiset" pitää Fager­holmin
kielteistä päätöstä "viisaa­na"
ratkaisuna ja pahoittelee sitä
kun pääministeriehdokkaan haku
vie kallista aikaa pois ohjelmaky-symysten
käsittelystä.
Lehti viittaa jonkun toisen leh­den
ennusteluun, että "Paasio nou­see
kaiken jälkeenkin vielä uu­delleen
kuvaan" j a sanoo että
"ennustelut saattavat joskus to­teutua".
— Olisi se hupaisaa, Mrjoittaa
Kansan Uutiset lehden pakinoit­sija
Taavetti, jos uusi pääminis­teri
presidenttiä tervehtiessään
esittäisi itsensä Rafael Paasioksi,
S i l l o i n sekä uuden presidentin että
uuden pääministerin nimet, olisi­vat
saonat ikuin entisen presiden­tin
ja pääministerin, v: I
"Uuden Suomen" nimimerkki
Kapiteli On kuitenkin toista maata
sanoen olevansa 'Valnris 'lyömään
vetoa seitsemän, kolmea vastaan,
että Fagerholm lyhyehkön neu­votteluvaiheen
jälkeen' ottaa vas­taan
hallituksen m u o d t ^ j a n teh­tävän."
Kapiteli esittelee äitten toivo­muksen
Fagerholmin' hallituksön
hellkkoaden suomasta Vetuisuiudes-t
a " kokoomukselle kirjoittamalla
haikeasiti: "Hallihis sitten (kun
Fagerholm suostuu) nimitetään,
mutta jaksaako se seuraajiin nor­maaleihin
vaaleihin a s t i i on jo c<ri
asia."
Perästä kuuluu sanoo torvenle-kijä,
mutta Umeistä on että ny­kyistä
hallitussuuntaä vastustavat
piirit, olkoon sitten kysymys U u ­den
Suomeni iKapitelista t a i sos­dem
puolueen oikeistosta, ovat
työntäneet lusikkansa aika syväl­le
tähän soppaan. -^JiänaJikoura,
1
lii' Il >iMk'} •'^•''•^ä