1962-04-14-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu'2 Lauantaina, huhtik. 14 p. — Saturday, Aprll 14, 1962
VAPAUS
(UBkRTT) — Independent LalH>r
Organ of Finnish Canadians. E s -
tablished Noy. 6, 1917. Authorlzed
as s6cond class mail by the Post
CKiceTJepartment, Ottawa. Pub-
• jshed thrice weekly: Tuesdays,
fhursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company ttd., at 100-102
Klm St. •W.. Sudbury, Ont., Canada:
3?elephonea: Bus. Olfice OS. 4-4264;
^ i t o r i a l Office OS. 4-4265. Manager
S: Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69. Sudbury. Ontario.
Advertising rates upon applicatiou. ^
Translation free of. charge.
TlLAtJSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 Uc 4.25
3 kk. 2.50
yhdysvalloissa:: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.^
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 6.25
Pääsiäisenä
Lehtemme tämänpäiväinen numero on omistettu erikoiseksi paä-siäisjuhlanumeroksi,
jossa huomioidaan myös viikon kuluttua — huhtik
21 j a 22 pnä — täällä Sudburyssa pidettävät CSJn-näytelmajuh-lat,
mihin tulee ainakin kuusi 1-naytöksista näytelmää e n pyolilta
Ontarica. Toivotamme hyvaa onnea ja menestystä naytelmajuhlalle
j a kaikille juhlaan osallistuville.
Pääsiäispäivän nykyaikaiseen viettoon Canadassa kuuluu ei ottamattomana
osana ns. "muotipaiaatit", jolloin naisilla, lapsilla ja miehilläkin
on tilaisuus 'näyttää" naapurilleen uutta hattua ja muita
kevätasuun kuuluvia uusiä "tammelta". Me puolestamme suosittelemme
lukijakunnan ostopaikoiksi j u u n niita liikkeitä ja laitoksia,
jctkä ilmoittavat Vapaudessa ja osoittavat siten, etta he arvostavat
liiketuittavuutta Vapauden lukijain kanssa. Muistaa myös: tulee, että
pikkuliikkeet, jotka lehdessämme ilmoittavat, ovat nykyään äärettömän
kovassa painostuksessa. Tuhannet pikkuliikkeet ovat joutuneet
sulkemaan ovensa siksi kun he ovat joutuneet vahittaismyyntialalle-kin
levinneen suurpääoman jalkoihin. Siksi on syytä korostaa, etta
kaikista pinnallisista ilmiöistä huolimatta pikkuliikkeillä cn paljon
enemmän yhteistä työläisten ja farmarien kuin suurpääoman kanssa.
Toisaalta työläisten ja farmarien kannattaa antaa ostovoimallaan kännäilyksensä
juuri niille l i i k k e i l l e ja laitoksille, jotka ovat valmiina
mainostamaan liikkeitään työtätekevien omissa lehdissä.
Tehkäämme siis päasiaisostoksemme Vapaudessa ilmoittavista
hikkeisla.
iVaikka pääsiäisjuhlaa vietetään nykyään kirkollisena juhlana Jeesuksen
ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen muistoksi mm sitä
on kuitenkin juhlittu jo paljon aikaisemminkin, esimerkiksi Israelin
kansan suurjuhlana Egyptistä lahdon muistoksi.
Itämaiset paimentolaisheimot ovat viettäneet pääsiäistä monia
vuosisatoja ennen meidän ajanlaskumme alkta; Suomessakin on i l meisesti
vietetty paasiaista myös ei-kristillisena juhlana koska kansan
vanhojen katsomusten mukaan c l i esimerkiksi pitkäperjantai ja lankalauantai
vuoden "pahinta aikaa", j o l l o in leDlehvat kaikenlaiset noidat;
j a velhot varsiluutineen. Tavallisten noitien Iisaksi oli vanhan
kansan katsomusten mukaan liikkeellä myös erinäiset trullit, pihka-nokat
j a muut. Naapurin navetassa taas kaytim leikkaamassa pääsiäisenä
villatukko ja nahanpalai§ia eläimistä; jotta omaa karjaa voitaisiin
suojella erinäisiä vaareja vastaan!
Vaikka pääsiäisjuhla on. kristinuskon yksi vanhemmista, sen pito-ajasta
syntyi kirkkopureissa kova riita jo to;sen vuosisadan puolivälissä.
Kun sopimukseen ei paasty siita, milloin pitaisi Jeesuksen ylösnousemusta
juhlia, niin asia ratkaistun (325) Nikean kirkolliskokouksessa
siten etta pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasausta seuraavan
täysikuun Jälkeisenä sunnuntaina. Tasta Salcmomn viisaasta paatoksesta
johtuu pääsiäisen j a siihen liittyvien kirkollisten pyhien vaihtelevaisuus.
Paasiamen VOI SIIS olla aikaisintaan maaliskuun 22 pna
ja viimeistään huhtikuun 26 pnä. MeiUa on .^listana vuonna melko
"myöhäinen" pääsiäinen. :^
Pääsiäispyhienkin aikana olisi kaikkien hyvaa tarkoittavien ihmisten
kiinnitettävä huomiota myös siihen, etta ihmiskunta ei joutuisi
nyt uhkaavan atomisodan tuhottavaksi ja raadeltavaksi. Jos uusi
maailmansota nyt puhkeaisi joko vahingossa tai provokation johdosta,
siltä voisi tulla koko ihmiskunnan 'pitkäperjantai". Parhaassa^
km tapauksessa, nimittäin silloin, jos se e i tuhoaisi koko ihmiskuntaa,
ydinasesodassa tuhoutuisi satojamiljoonia ihmisia ja kokonaisia
kansakuntia.
Tällaista karsimysjuhlaa ei kukaan ajatteleva ihminen halua eika
toivo. - Mutta sen: välttämisen ehtona on kuitenkin se; etta toimimme
kaikista poliittisista ja uskonnollisista mielipiue-eroavaisuuksista huolimatta
yhteisvoimin sodanvaaran torjumiseksi, kaikkien kansainvälisten
kiistakysymysten rauhanomaisesti ratkaisemiseksi seka ennenkaikkea
yleisen ja täydellisen aseistariisunnai; saavuttamiseksi.
Senaatin «remontti"
Pääministeri Diefenbakerin alahuoneen istunnolle vume viikolla
c s i t t a m a ehdotus laiksi jonka tarkoituksena on tehdä eräitä muutoksia
'varakkaiden miesten vanhainkotina' linnctussa senaatissamme, on
uusi osoitus s i l t a kuinka pinnallista on torypuolueen "reformihalu".
•Kuten muistettanee, pääministeri Dicfenbakcr on puhunut kauan
ja levjeasti siita, etta hänen hallituksensa, tulee tekemään muutoksia
' vanhanaikaistunee.ssa" senaatissa. Tata muutosta c i ole kuitenkaan
syntynyt j a nyt esitetty asiaa koskeva ehdotus laiksi snrtyy vieläkin
pelkkänä aloitteena yli vaalien.
Paaasia on kuitenkin se. etta pääministerin osittama lakiehdotus
jattaa senaatin entisenlaiseksi hirviöksi, mikaii on puhe demokraatti-sen^
valtiomuodon yhdestä tärkeästä elimestä.—Senaattiin on tahan
mennessä nimitetty vallassaolevan puolueen (sen halhtufeen) toimesta
puoluetta uskollisesti palvelleita "puoliiesankareita". Kun senaatin
virka on elinkautinen, ja senaattoreilla taipumus elaa hyvin
vanhcilfsi ukoiksi (naisten paasy senaattiiH^on miltei yhta vaikeata
kuin kamelin mcnna neulansilmän lapi) niin siita johtuu, etta kauem-j
n i n hallituspukilla ollut valtapuolue: on saanut miehitetyksi valtaosan
senaattorien paikoLSta. Toisin sanoen liberajilipuolueella nyt on valtavin
suun enemmistö senaatissa. ,
Sen sijaan etta olisi ehdottanut todellista muutosta senaatissa
niin, etta kaikki senaatin jäsenet valitaan kansan toimesta maaravuo-sik.
si virkaansa — mika olisi ainoa demokraattmen menettelymuoto —-
paamini.stcri Diefenbakerin lakiehdotuksessa jatetaan senaatti entiselleen
silla pikkukorjauksella, etta .senaattorit eivat olisi enää hautaan
asti, Virassaan, vaan ne pantaisiih eläkkeelle 75 vuotta täytettyään.
|TaIlainen"muutos" ei muu.ta asiallisesti mitaan, paitsi sen, etta
senaattoreita voitaisiin nimittää hieman useammin. Jos senaatista
pantaisiin eläkkeelle kaikki 75 vuotta täyttäneet, nun se antaisi Diefenbakerin-
hallitukselle, mikali se tulisi uudelleen valituksi mahdollisuuden
nimittää useita miehia senaattiin. Se olisi eduksi torypuo-k
e ^ l l e kahdestakin syystä; uskollisia puoluesankareita voitaisiin palkita
• viralla, josta on hyvä tulo j a työ pois; toisaalta voitaisiin helttaa
"yläkertaan" eli senaattiin sellaisia puoluesankareita joiden kanssa
on syystä tai toisesta vaikea tulla toimeen.
'.Torypuolueen ehdokkaille pitäisi tulevissa vaaleissa sanoa mah-doljisimman
selvästi, etta ainoastaan kansan valitsema senaatti tyydyttää
kansaa nykytilanteessa'ja vastaa nykyajan tarpeita.
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Viipurin puofen;
Vie Hänninen. Long Lake, ,Ont.,
täyttää sunnuntaina, huhtikuun 15
pna 75 vuotta.
Oskar' Männistö. Lockerby,
täyttää maanantaina, huhtikuun 16
pna 70 vuotta.
Vennu Viita, Long Lake, Ont,,
täyttää tiistaina, huhtikuun 17 pna
71 vuotta.
\ Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain-
onnentoivotuksiin. -
Pohjolan asemaa
tarkastellaan NLssa
Moskova, r— Neuvostoliiton
lehtimiesten viikkojulkaisu " Za
Rubezhom" kiinnittää lauantaisessa
numerossaan huomiota
pohjolan maiden yhteistyön nykyiseen
\'aiheeseen. jolloin -''yhteismarkkinat"
uhkaa hajottaa
perinteellisen yhteistoiminnan.
VSkandinavia voisi kukoistaa ja
myötävaikuttaa rauhan ja yhteistyön
asiaan Euroopassa, jos
Tanskaa ja Norjaa ei o l i s i vedetty
NATO:n ja sen taloudelliseen
haaraosastoon "yhteismarkkinoihin,
julkaisu toteaa.
Lehti kertaa varsin yksityiskoh-taiscoti
Skandinaavisissa maissa
•ilmenneitä mielipiteita, joissa todetaan
uhkan yhteistyötä vastaan
tulevan nimenomaan mainitulta taholta.
Yhteismarkkinat uhkaa Skan-dinaavian
maiden riippumattomuutta
ja aiheuttaa korvaamatonta
vahinkoa Pohjolan elämälle.
Skandinaavisten : demokraattisten
piirien osittamalla ajatuksella rauhanomaisesta
yhteistyöstä Pohjolassa
on olemasäa hyvät edellytykset
Sita osoittaa Ruotsin ulkoministeri
Undeninesittahian atoniiva-paan
Pohjolan suunnitelman saama
vastaanotto, bndenin ajatus on tc-teutetlavissa.
silla NATO-maissa
Tanakassa j a Norja.ssa, ei ole viela
ydinaseita Ja naiden maiden halli-tuk.
set ovat ilmoittaneet py.syvän-sa
mielipiteissään, etta niiden alueelle
ei ydinaseita paastota. Ruotsi
ja Suomi taas noudattavat puolueettomuuspolitiikkaa,
joka on
omiaan lujittamaan rauhaa Poh-jois-
Euroopas.sa. lehti sanoo.
iiaifilrfiiiili iin'
— Canadian National. rautatien
ratapiha Montrealissa kykenee ka-
.«ittelemaan 7.000 lautatievaunua
päivittäin.
Pääsiäistä pidettiin joulun jälkeen
vuoden suurimpana juhlana.
Sen tärkeyttä osoittaa sekin että
koko viikon .jokaisella päivälläkin,
oli ollut nimensä:: malkomaanantai,
tikkutustai, kellokeskiviikko, kiero-torstai,
pitkäperjantai ja lankalau-tai.
Paasiamen otettiin vastaan samoin
juhlavalmisteluin kuin joulukin.
Silloin suoritettiin mm. yksi vuoden
kolmesta suursiivouksesta.
Kaikkien huoneiden seinät ja laet
lUiohottiin: tuoreilla havunoksilla se-
Ka lattiat pestiin. Konsteiksi aseteltiin
palmunoksia. Päasiaissolut
valmistettiin jo viikon alkupuolella
ia suurin osa leipomisista . tehtiin
kierotorstaina. Lankalauantaina leivottiin
viela ohrarieskaa, joka nostatettiin
usein kotitekoisella, huvalla,
ns. ' h i i v a k o i r a l l a " . Tämä valmistettiin
siten että olutta käytettaes:
SH kastettnn nesteessä jauhomaton
nimestä eli "vennasta" tehty sutti.
;oka pantiin kuivumaan ja tarvittaessa
käytettiin leipomiseen. Jo
muutamia vuosikymmeniä ennen
vume vuosisadanvaihdetta leivottiin
pääsiäiseksi myöskin vehnästä.*—
jliuKassa käytiin JO kierctorstama. :
Pitkäperjantai vietettiin kodin
uurissa. Silloin ei suoritettu kyläilyjä
edes lähimpien omaisten luokse.
Sen sijaan käytiin suurin jou-xoin
kirkossa. Rippikansaa saattoi
.-•illoin olla toistatuhatta henkeä:
lonka tähden jumalanpalvelus voi
kestaa kolKo neljäänkin .saakka.
Ensimmäinen pääsiäispäivä cli
myöskin suun kirkkopyhä, mutta
.'niloin suoritettiin inyos kyläilyjä ja
arjestettun erilaisia huvitilaisuuk:
ir,ia.' •• . .
Pääsiäisaamuna käytiin herattcle-
'Tiassa naapureita soittamalla lehmän
kelloja ikkunoiden takana,
hapsilla oli kukkunsa, joita laitettiin
pujottamalla nuorat tupien kes-
.iiorsien ylitse ja monesti 'kangas-hiiita
* pantiin istuimeksi. Tämmöinen
voitiin laittaa myöskin katok
.ien orsien varaan. Niis.sa kukkuivat
usein aikuisetkin, eika vain lap-
.set. Pylvaitten tai seinien valun
tehtiin erisuuruisia aisakiikkuja,
jGib.sa vcitiin ottaa heilahduksia ai
;iu ympariinenoon .saakka. Joille-
-cin sopiville kentille järjestettynä
ammoiset kukut muodostuivat monissa
kyläkunnissa nuorten jatkuviksi
kokoontumispaikoiksi.
Pääsiäisyönä kello 12 mentiin u-
!os kuuntelemaan mahdollista soittoa,
jonka piti olla kaikua soitosta
joka herätti Kristuksen ylds kuolleista.
Aamulla aikaisin, jo auringon
noustessa noustun katsomaan,
kuinka aurinko kiikkui minka piti
tapahtua ilostar kun Vapahtaja oli
herännyt kuolleista. Tästä uskomuksesta
Oh todennäköisesti pääsi-äiskiikkukin
saanut alkunsa.
Pääsiäinen oli myöskin noitien
paivä. Sen vastaisena yönä ne Iiik
kuivat retkillänsä luudan varrella
ratsastaen, niin kuin yleensä kerrotaan.
Tämäntapaisista "suurnoidis-ta"
ei sakkijärvelämcn perintätieto
muista kertoa. Joidenkin kyllä mainitaan
menneen naapurien navettoihin
karjaonnea hakeihaan.
Toinen pääsiäispäivä oli varsinainen
huvittelupäivä. Sialoin- järjestettiin
jokaisessa kyläkunnassa nuorisojuhlia
tai vain k ylätansiseja.
Seuraava tiistai' Ja keskiviikko
Olivat vielä pääsi^sen piHkupyhia.
Silloin ei tehty; lyielä init$$n Varsinaista
tyiitä/' Nuoret, kävivät päivälläkin
kylassS ja iltaisiin pidettiin
tanssit leikkeineen. Näi^ei^ päivien
arkisuus ei estänyt va^empaa-jcaan
vakavaa v^keä olemasta nuorten
iloja katselemassa. •:
DDR:n ESITYKSET
GENEVESSÄ
LATVIA VALITSI
OIKEAN TIEN
Entisen ulkoministeri Muntersin kirjoitus
on julkaistu Isvestijassa
Moskova. — .Porvarillisen Latliitettiin
Neuvostoliittoon.
vian monivuotinen ulkoministeri
Wilhelm Munlcrs, joka oli vuonna
1939 lokakuun 5 paivana solmitun
Latvian ja Neuvostoliiton
välisen avunantosopimuksen alle-kirjcittaja,
on lähettänyt neuvos
tohallitukson äänenkannattajalle
Izvestijalle kirjeen. Lehti julkaisi
.sen lauantai-illan numerossaan
yhden sanomalehdnc : sivun laajuisena.
Kirjoittaja. J onka elämänvaiheet
ovat olleet erittäin vaiherikkaat,
toimi sodan edellä Latvian
presidenttidiktaattorin K. Ulma--
niksen oikeana katena. Vuonna
1936 hänet nimitettiin ulkoministeriksi^
Tassa tehtävässä han oli
aina vuoteen 1940, j o l l o in Latvia
Kenr. Waiker
W'ashington. — Kenraalimajuri
Edvin Walker hyökkäsi perjantaina
kiivain sanoin USAn ulkominisr
terin Dean Ruskin kimppuun ja
väitti taman kohdelleen kommunisteja
"liian leknpcasti"; roistues-saan
Capitolista senaatin alivallo-kunnan
kokouksesta, Jossa oli kysymys
upseerien pitämistä kommu-nisminvastaisLsta
puheista, kcnjiaa-
U Walker löi nyrkillä erasta report-terJA,
joka yritti kysyä häneltä jotakin
Amerikan natsipuolueen Johtajasta
George Lincoln Rockweins-ta.
Reportteri oh Tom Kc)Iy Washin(;-
ton News lehdestä ja .lianen kerto-r
mansa mukaan kenraali osui "suoraan
siimaan".
Kenraali Walker on ollut Lansi-
Sak£a.«;sa USAn joukoissa huomatta-vas.
sa asemassa ja han on oikeistolaisen
John Birch-seuran johtavia
Jasenia.
Kenraali sanoi, etta presidentti
Kennedyn ehdotus USAn yhteistyöstä
Neuvostoliiton avaruustutkimuksen
kanssa olisi "verrattavissa miljonää-'
nin, joka olisi yhteistoiminnassa
kulkurin kanssa". Kenraali Walker
moitti myös entista presidenttiä E i -
senhoweria, koska tama onnitteli
Neu\ostoIiittoa sen jälkeen kun kuun
tähän asti tutkimaton takapuoli oli
valokuvattu. Kenraali esitti muutenkin
oninlaatuisia mielipiteita.
.Munters vaimoineen ja lapsineen
.;arkotettiin Voronezhun, jo.ssa han
ilkci opettaa vieraita kielia. V. 1941
Kesäkuin 2f) paivaua hänet vangittiin
ja han joutui istumaan e n van^
kiloissa vuoteen 1954 saakka. Silloin
Berijan paljastamisen jälkeen
iianet vapautettiin 20 vuoden tuomiosta.
Han oli asunut Vladimmn
historiallisessa kaupungissa Moskovasta
itaan. " .
Syk.sylla 1959 Muntersit saivat palata
Latviaan, josta he olivat olleet
poissa miltei 20 vuotta. Munters sanoo
vaimonsa kanssa nimittävänsä
Vladimirin aikaa onnelliseksi kau-aeksi,
silla siellä he oppivat tuntemaan
ja rakastamaan neuvostoihmi-
»a
Munters tarkastelee syita, jotka
saivat Baltian maiden asukkaita
.-..iityinaan maanpakolaisuuteen ja
toteaa suurimman osan pakolaisista
olleen pelon j a hysterian uhrcia. jonon
osaltaan olivat syynä Stalinin
läheisten työtoverien käyttämät menetelmät
Baltian maissa 1940: Pel-
Ko ja hysteria olivat kuitenkin aiheettomia
kuten myahemmin on
voitu .selvästi toijjeta.
E n t t L i n runsaasti huomiota Munters
omistaa kirjeessään niille vaiheille,
jotka johtivat vuoden 1939
.sopimuksiin ja 1940 sulautumiseen
Loppujen lopuksi suuret länsivallat
:!altivat Latvian yksin Saksan uhan
iii moille ja_Skandinavian maat seka
•»uomi ja Eesti tyrkyttivät Latvialle
>uoIuccttomuutta, joka niissä olo-
^uhtel.ssa tarkoitti samaa kuin suun-luutumista:
Saksaan. Latvian kanaan,
joka OP. aina joutunut taistele-iiiaan
olemassaolostaan, oli tämän
vuoksi, pakko etsia tukea Neuvostoliitosta,
ja sopimus solmittiin. Nyt
on JO helppo todeta, mihin Latvia ö-lisi
joutunut, jos Saksaa ei olisi
soda.s.sa voitettu. Rosenbergin suunnitelman
mukaan maan suurin osa
ainakin Dougava-jokeen saakka olisi
asutetto saksalaisilla ja latvialaiset
olisi tehty joko orjiksi tai hajotettu
e n puolille.
Tie jonka Laftvia aloitti 1940, ei
Ollut alussa helppo, mutta tänääil
sen tuoman siunauksen näkee joka
askelyeella, sanoo kirjoittaja: Hän
sanoo elettyjen rakkaiden vuosien
opettaneen hänet näkemään, miten
ahtaasti han o l i ennen asioita katsellut,
y
— Saksan demokraattinen t^saval
la tukee Y K : n paatosta olla laajentamatta
atomiaseita omistavien valtioiden
lukumäärää ja hyväksyy
tay.sin Puolan ehdotuksen atemia-stettoman
vyöhykkeen muodostami-
.-esta Keski-Eurooppaan. Sita kun-iiostaa
myös Ruotsin ehdotus ato-
.luaseettomcn vyöhykkeen laajentamisesta
käsittämään Keski-Euroo:
pan ohella myös Pohjois-Eurooppa,
totesi Saksan demokraattisen tasa^
vallan kaupallisen Helsinginedus-iiiston
päällikkö ministeri Rudolf
Agricola huhtik. 3 pna pidetyssä
lehdistötilaisuudessa, joka koski
Saksan demokraatti.sen tasavallan
Geneven aseistan isuntakonferens-
;ille laitamaa muistiota seka sen
i.ansi-Saksan hallitukselle äskettäin
lukemia esityksiä:
Saksan demokraattinen ta.savalta
lukee Neuvostoliiton ehdotuksia
täydellisestä ja yleisestä aseistarii-runnasta
ja sita kunnostavat seka
1-uolan etta Ruotsin esitykset ato-miaseettomicn
vyöhykkeiden luomisesta
Keski- ja Pohjois-Eurooppaan,
loille myös Suomi cn antanut kannatuksensa.
Saksan demokraattinen tasavalta
on ehdottanut Lansi-Saksalle, etta
molemmat Saksan valtiot luopuisivat
atomiaseiden käytöstä ja hankinnasta.
Sen kasitykyen mukaan
on mahdollista sopia vahimmai.stoi-menpiteista
tassa suhteessa.
Lansi-Saksassa on sotilasmenoja
latkuvasti lisätty ja kuluvan vuoden
oudjetissa ne ovat jo 16,5 mrd D-markan
ennätyssummassa. Siellä cn
talla hetkellä aseissa puoli miljoonaa
miestä vastaavan luvun olle.s-sa
Saksan- demokraattisessa tasaval-
Ias.sa 90,000. Vasta askettam on d i '
mokraattisessa Saksassa .saatettu
voimaan yleinen a.sevelvolhsuus.
. Saksan rauhanjarjcstclyissa ja
i.ansi-Berliinin ongelman ratkai-bt;
issa ollaan umpikuja.ssa: jos Lan-
.m-Berlunin yhdy,steiden järjestelyä
pidetään avainkys.vmyksena, tn
.Vgncola totesi. K u n LansirBerliinin
epanormaal- tilanne poi-stetaan ja
DDR:n suvereenisuutta Ttunnioite-laan,
tulee tie olemaan avom rauhanomaisille
kuljetuksille. Demokraattisen
Sak.san tekemissä ehdotuk^
sissa pidetään nykyisessa tilanteessa
Sak.san jälleenyhdistämisen ainoana
tienä molempien majden val-iioliittoa.
T n Agricola selosti myös DDR:n
kansantalouden kehitystä ja totesi
mm., etta kansantulo DDR:5sä on
vuosina 1958—61 kohonnut 17 % :1-
1.-:. Kuluvan vuoden suunnitelma
edellyttää teollisuustuotannon nousua
5,8 % : l l a ;
Sammakkomtes-vakoojia
Kupban
vesillä
Key WesL — ^avaijman radip
kertoi torstai-iltana, että "seitsemän
~^sammakkomiehiksi pukeutunutta
amerikkalaista oli pidätetty
Orieten maakunnan rannikolla.
Key Westissa kuullussa Havannan
radio lähetyksessä ei mainittu
mitaan yksityiskohtia tapauksesta.
Miamin rannikkovartiosto suoritti
torstai-iltana hälytyksen sen johdosta,
etta seit:>eman urheilusukeltajan
. moottorivene oli kadonnut.
Rannikkovartiostosta /ilmoitettiin
sukeltajien lähteneen Floridasta
lauantaina Jamaicaan etsimään
vanhoja laivahylkyjä, eivätkä he
olleet saapuneet määräpaikkaansa
I määräaikana
Ranskakin puuhailee
atomikokeita
P a r i i s i .— Pariisissa oli keskiviikkona
liikkeellä huhuja, jotka ker^
toivat Ranskan suunnittelevan, uutta
atomikoerajaytystä Saharan .erämaassa.
• •\
Mitaan virallista lausuntoa e i asiasta
saatu.
Iltalehti La Croix kertoi, että ato^
itiikoetta valmisteltiin In-Amguelin
seudulla Hoggarin vuoriston lähellä
560 km etelään Algeriasta.
Samanlaisia tietoja oh myös Pa-ris-
Matchissa.
Joitusta ia iiiideii katteeksi-koniea tiiha^Smäa»WM, Siitos lalijoit-
Haikea kaikkiaan O A t l U l S b . n ^ ^ ViMi
laliloitulbMa saapui nyt seuraayasti: / [
Betty ja Paavo Polklu^ Mattawiu Ont-U $ ^.oo t
Esko Niemi, Wawa, Ont . _ I _ - ' . l - l _ J - ! ^ _ ; i '..I.^ZJL' " 3.00
Vieno Ja Kalie Jaikkola^ W a « a ; Ont. :.J,A - - . ' - . f . . . r j i j ^ ^. ^
Uuno Männistö, Wa>a, jötait']:.-^-: J . L . . a . Jli:.'-' • i'^'^^''
Lilja ja Kustt Tiensnn, WAW«> Pnt. _ J . ; 3.^
Mr. Ja mrsi U. LeppäjDien, WanöR, Opt J^^ ^:00
Hilma ja Henry j^i||(mal^' So^ §nt. — - i - ; - - , - —5 . 00
Ida Ja Eino fi9(i^h9|itiÄi.S4(9b ' J '5.90
Anni ja Armas Lindberg» So<^'9nt» . . | .4 ^ 5.OO
Hilja Ja EvortiEltkIl^Ä^o.4taL':-.-^: ^...._..„ SM
Vilma j9 ym^ iSi*w«i, smmf^ — i ^ : ^ ; ^
Hel^a jfi Henry, S,oo, Ont. ..... 2.OO'
Linda ja 3ntnp Aho, Soo, Ont. +-_vii_ - _ : ' : . . _ . . . L i ; j i ^^ , 2.OO "
Aili ja Vfli Lfaltnb^ 1^, Ont. . L . . . : . l l l . . . 2.00 ( ^ !
E. JPerälä, Spo, Ont. 1 -.I4 1 '5.OO
Jenny ja Wm.KMga8, Soo, Ont .-j--:;:.i.-_._^:^^^^ 2M ' ***
Ensi Ja Väinö Viita, Soo, ont 2.OO
A. Kurikkala, Soo, Ont. 5.00 _
Mary P,erälä,Tpnmto. Ont; (Jack JCarvosen^mnisUriAe) 2.00
A. Kuoppala, Lappe, Ont. ._-^.--____^c,t.____-i:'..._:._::_:„_ 5.ÖO
Antti Rissanen, LaSalle, Qtte. 5.OO
UeiliJkl Heinonen, South Porcuplne, Ont. 5.op/
Alex Lampi. Murillo, Ont. JS.00
Jenny ja Sulo Huiitala, E. R. 2, Port jlrfhuif, Ont. . „ : — : . . - 2.00
Lisa Ja George Erickson^ Tinimins,'Ont. 2.00
Saimi ja Kalle JHeiniimäki, llmäiins. Oat; > 2.00
Helga Oronroos. R.. R. 1^ Coimaught, ^ n t • a
muistoUe) _ .-jli. ..^ ZfiQ
Ida ja Vilho Suni, Toronto, Ont ^.JL-. 1 1.00
Ida ja John Lehtinen, TOrontOj Ont ZJUO
Paula Bukta, Toronto, Ont - J. 6M
Alina Hämäläinen, Toronto. Ont : — • . . _ „ _ - . — . u . ; . . LOO -
LaiijoiMaja, Toronto, Ont 2.00 w
E. Heikkilä, Toronto, Ont - .50
Helmi ja Armas Kaipainen, Wi|Iowdakr, Ont . i : . ^ . . : — . . ^ 1 3.00
Ida ja A. Kettunen Toronto, Ont _—_ 2.00
Helena Mäkinen, Toronto, Ont i—. — 2.00
,Nick Saari, Toronto, Ont — — — ^ — ^ — — — — — 5.00
OMo Hautala, Toronto, Ont ^^^r-.---— -— 200
Lempi ja Heikki Rajala, R. R. 3, N«w Uskm Ont. „ 5.00
Toivo Boren, lUchmond,B.C. J - - - - . . - - ^ v - - - - . _ - - LOO ,
Hilma ja Victor Wanhala, Tecumse^, <K|jt. — 2M
EUI ja Feino Saari, Vancouver, fi. C . ^ - - i - - : ^ - - - — . — i — ^ - - 3.00
Tässä katsauksessa iil.t____L^ _J- 123JM)
Ennen julkaistuja lahjoituksia 2,065.47
Yhteensä — r.^Z^^SiiM
Suomen puoyiuvoiiiial kiistää
aseiden mypiin cana&lais-yhtläle
— Kaukoputken peilin pinnan
optillinen tarkkuus voi olla jopa
0.00001 mm.
Helsinki. — Götchorgjn .ics«S-tuvanoikcndessa
on jrilut lesiUI:
canadalaisen yhtiön'^Globe. jFire>-'
arms Ltdui korvausvaatbnn^
Ruotsin—Amerilun4injan: vams^
iamoa vastaan Leningradif^t
suoritetun aselaivan^,takavarikoinnin
jtAdOsta. Jutun itasittc'.
lyn yhteydessä on kerhotta/ etta-
Suomen puolustusvoimat olisivat
myyneet sanotut aseet canadalai-seUe
yhtiöUe. Tämä Uistetian
kuitenkin puolustusvoimien taholta.
Virallinen tiedonanto asiasta kuu-
,iuuse.uraävasii: '
'L^h^Ustöss^'olleen uutisen job^
d o s ^ ^ l ^ kOsk^ 5 u o i n | s t ^ i ^ f iY
daan laivattua asemateriaalia, puo-iustnslaitöksen"
taholta-ilmoitetaan,
ettj/kysf^essS on romuerä, jonka
puolustuslaitos r on > myynyt 8.
JlQQft-^jf^ii^tyiieUe. suomalaiselle yh-äöile
• d k \ kuten: uutisessa maini-taai
canadaläiselle Glohe Fii^earma.
Ltd:Ue. Itomuerä-käsitU kaikkiaan
3d,679"kg. erilaista puolustuslaitoksen
romumaieriaalin myyntiin.
Puolustusiaitoksella ei ole mir
t ä ^ tekemistä maieria'alin edelleen
myynin.-ja laivauiuen kanssa
PÄIVÄN PAKINA
"Tärkeä asia"
Meita on "muistettu" — emme
Vcilitettavasti tieda kuka — Toronton
Saalem seurakunnan lentolch-lisella
"Tarkea asia", missa on ensin
craita maallisia toteamuksia
valitettavasti jossakin maarin yksipuolisia
sellaisia sitten koko
joukko lainav.ksia Raamatusta —
uckin hieman yksipuolisesti valittuja"
ja sitten kehoitus tilata ilmai-leksi
'Johanneksen evankeliumia
käsittelevä kirjekurssimme".
Kun meiUa ei ole tietoa mainitun
lentolehtisen lahottajasta, niin emme
VOI valitettavasti asianomaista
tai asianomaisia henkiliota kirjeellä
'alittaa, _ s i k s i sallittanee tehdä se
nain julkisen .sanan palstoilla.
On mielenkiintoista todeta,_ etta
'hengellisissakin" piireissä kiinni-letaan
huomiota naihin maallisiin
asioihin ja yntetaan etsia nykyajan
craisim suuriin ongelmiin joitakin
vastauksia. Valitettavasti lentolehtisen
kirjoittaja ei ole mielestämme
löytänyt läheskään tyydyttäviä vastauksia
alussa esitettyihin pulma-kysymyksiin
siksi etta kysymys ei
ole ' ihmisestä" ja "ihmiskunnasta"
yleensä, vaan ennenkaikkea ihmisten
keskeisistä sLihteista.
Olkoon meistä kaukana ajatuskin
silta, etteiko ihmi.sen tule pyrkiä
parantamaan itseaan — hankkimaan
esim. Iisaa tietoja, välttämään
sellaisia rappeuttavia tekijöitä kuin
väkijuomien väärinkäyttöä, esiintymään
kasvattavassa mielessä lasten
la nuorten edessä jne. Kaikella silla
Oli suuri arvo ja merkitys.
Mutta nykyajan yhteiskunnallisia
Dulmia OI sittenkään ratkaista " i h misen
sisäisellä" parantamisella.
Ottakaamme yksi tunnettu esimerkki:
Saksalaisen Kruppin yhtymän
omistaja herr Krupp voi olla
•.f
— emme sila asiaa tunne — esimerkillinen
uskovainen; hän voi olla
uskollinen aviomies seka .lapsistaan
hyvin huolehtiva ja hellä isä. Kaikesta
silta huolimatta hän on yhden
uimisen kohdalta aiheuttanut ihmiskunnalle
onnettomuuksia miljoonia
kertoja enemmän kuin syntinen vaivainen,
jota on useita kertoja rangaistu
näpistelystä. Kysymys on siis.
losta k I n mu usta, kuin vain yksilöstä
ja hänen "pelastamisestaan".
Mutta palatkaamme saamaamine
lentolehtiseen. Siinä esitetään mm.
seuraavaa:
". . . Yleinen tapaintnrmelus, riita
ja erimielisyys raastaa maailmaa
enemmän kuin koskaan ennen.
'Kansojen siveellinen tilayalkaa
olla kaiken-arvostelun alapuoleUa
avioeroineen juopottelulneen," väkivallantekoineen
ja iik^ksineen.
iCehuttu suomalainen rehellisyys on
muinaismuisto, sillä ei enää tarvitse
etsia petosten tekijöitä ristikko-len
takaa, vaan yhtoiskunn?ui avainasemissa
olevatkin ovat joutuneet
Kavaltajien kirjoihin. Jokainen etsii
omaansa eikä kansan parasta
Tuossa sydämen purkauksessa OH;
valitettavasti paljon perää. Mctta
sittenkin siina esitetään vain puoli
totuutta. J a puoli totuus jaattaa olla
joskus yhtä harhauttava kuin on
rtoko valhekin.
Samalla kun kaikenlainen holtittomuus,
kavallukset j a muut rikokset,
avioeroista ja juopottelusta pur
liumattakaan, nousevat huolestuttavassa
määrässä kapitalistisissa maissa,
vankilaiasukkaiden lukumäärä,
ivioerojen määrä ja kaikenlainen
holtittomuus Vähenee sosialistisissa
maissa. Merkillepantavaa' on että
holtittomuuden lisääntyminen tapahtuu
nimenomaan niissä ;xnais$a.niejAtJ.^ y£ärjn .sanoa,, iä-missä
kehutaan fariseusten lailla
-'kristittyä elämäntapaamme". Ri-kollisi-
uden vähentymjnen sen sijaan
tapahtuu siinä maailmanosas-sa,
missä uskonasiat on jätetty pois
julkisesta elämästä — kansalaisten
yKsityisasiaksi.
Saalemin seurakunnan lentolehtisessä
esitetään ylläesitetty Surkeiden
kuvien johdosta seuraava kysymys
ja vastaus:
•'Mikä on syynä nykyiseen tappio-tilaan.
Vastaus on yksinkertainen:
on käännetty selkä elävälle; Juma-*
lalle: TUrha ort etsiä syytä muualta
kuin sieltä, missä on kaiken pahUti^'
den, riidan j a itsekkyyden pesä:
omasta sydämestä! Siellä ^suui :Ba-rabbas,
rosvo, joka on saunot l^ris-tuksen
sijan niin kuin - parituhatta
ATiotta sitten • Jerusalemissa, koko
Israelin kansan turmioksi...v", f
Tuo määritelmä patee yaui,silloin,
jos oh kysymys eri ^kMisa^un-tien
vähemmistefetä. JKaplialiätin^a
järjestelmä j>ursuaa joka -liihritsesta
mätää nimenomaan siksi; HunsltQj^i-
4a1istinen riisto aiheuttaavSotia,,siir-.
tomaäkänsojen säälimStöntS' ryöstöä,
työttömyyttä ja kcarjuutta vato
sen vuoksi, että jotkut upporikkaat
VKsilöt ja heidän avustajansa rikas
tuisivat entistä enemmän ja entistä
nopeammin.
Turhaa on tästä asiantilasta syyt-tää
sen paremmin Jumalaa kuin tavallisia
ihmisiäkään...
Alkukristityt tiesivät jo missä on
tämän pahuuden juuri.
"Myy kaikki mitS sinulla on, ja
anna ne vaivaisille", sanoivat kommunistisen
maailmankatsomuksen
omaavat alkukristityt.
Apostolien teot 2. lc>vussa esitetään
omaisuuden yhteisyydestä seuraava
perustelu:
..•'Mutta kaikki, jotka uskoivat,
olivat yhdessä ja pitivät kaikki yhteisenä.
Ja he myivät heidän hyvyytensä
ja tavaransa ja Jakoivat kaikille
sen jälkeen kuin kukin tar-yitsi".
Ja vuonna 102 kuollut piispa Qc-nä-
on mi^un omaani, tämä kuuluu
nincUe, tuo sinulle. Siitä x>n ihmi-
,en e r i l a i s u u s tullut r.
Muita samanlaisia lausuntoja voir
iitpnpjj^äta tukkukaupalla^ 0 ,
Mutta'^Saalem seurakunnan-lehtisensä
m jolla tietiivinään häistä ' i h misen
«ripuraisuudeb" todellisista
aihecttajista.
, Miti^ me tarkoitamme sanoa .ort'
se/je^S mikäli aiomme parannusta
jaada näihin maallisun; meidän täy;-.:^
tyy ratkoa niitä syitä, jotka pahen;
nusta aiheuttavat.
OÄ mieleSitämme kokonaan vää-
;'in puhua.-Ikehutun suomalaisen re-iielilsyy^
en muinaismuistosta'?.. Y k -^
3u\^«6l%^kki .riittäne: B^^
la/libiJtomlSsen/rakka
)ieittt'>oUva$' n^'^.kymmenet tuhanne^
juo^^tet; jotka' lahjoittivat . ^ n i
tierh.eimin äimeä 'kantavalle. jUt^cs-
^ ^ i f ?iMlJ .rtUetessS .että ne
käyt^t^i»ln 'sotäQYpojer :avustami-seenivl^
cfta kaiken .arvostelun ala-puoMta
Von setisijaart "parempiin
Piireihin" ittkectunut.rouva Saura-mo;
joka ne miljoonat kähvelsi.
Toisin sanoen: Suomen kansa on-vicläkui
rehellistU ja rehtiä k a n s a a . ..
Porvarit,-jotka ovat tottuneet työ—
laisia, talonpoikia ja muita pikku-ihmisiä
- nylKemään ja ^ i'yöstämään
uvat sen sijaan niitä, joiden rehelU-
<iyys^ • on; todella muinaismuistona.
Porvarienkin keskuudessa saattaa
aetenkin pila joitakin rehellisiä ih-misAä,
kuten voi tavallisen kansan,
käskutides^a olla jotakin porvarien
matkijoita. Mutta yleisesti puhuen
porvaHstb ja sen vaikutuksen alla,
)Ievat- "paremmat ihmiset" ovat nii-tS,
jotka ovat yhteisk:u<nnan lihapt^
doilla.ja jofden turmeltumisesta on
kysymysi
.Emme siis aio tilata, sellaista .-V
"kirjekurssia" missä väitellään tosi-asioita
siksi, että ne eivät mieUytä
vissejä "silmäntekeviä".
Känsäkoura.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 14, 1962 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1962-04-14 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus620414 |
Description
| Title | 1962-04-14-02 |
| OCR text |
Sivu'2 Lauantaina, huhtik. 14 p. — Saturday, Aprll 14, 1962
VAPAUS
(UBkRTT) — Independent LalH>r
Organ of Finnish Canadians. E s -
tablished Noy. 6, 1917. Authorlzed
as s6cond class mail by the Post
CKiceTJepartment, Ottawa. Pub-
• jshed thrice weekly: Tuesdays,
fhursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company ttd., at 100-102
Klm St. •W.. Sudbury, Ont., Canada:
3?elephonea: Bus. Olfice OS. 4-4264;
^ i t o r i a l Office OS. 4-4265. Manager
S: Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69. Sudbury. Ontario.
Advertising rates upon applicatiou. ^
Translation free of. charge.
TlLAtJSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 Uc 4.25
3 kk. 2.50
yhdysvalloissa:: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.^
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 6.25
Pääsiäisenä
Lehtemme tämänpäiväinen numero on omistettu erikoiseksi paä-siäisjuhlanumeroksi,
jossa huomioidaan myös viikon kuluttua — huhtik
21 j a 22 pnä — täällä Sudburyssa pidettävät CSJn-näytelmajuh-lat,
mihin tulee ainakin kuusi 1-naytöksista näytelmää e n pyolilta
Ontarica. Toivotamme hyvaa onnea ja menestystä naytelmajuhlalle
j a kaikille juhlaan osallistuville.
Pääsiäispäivän nykyaikaiseen viettoon Canadassa kuuluu ei ottamattomana
osana ns. "muotipaiaatit", jolloin naisilla, lapsilla ja miehilläkin
on tilaisuus 'näyttää" naapurilleen uutta hattua ja muita
kevätasuun kuuluvia uusiä "tammelta". Me puolestamme suosittelemme
lukijakunnan ostopaikoiksi j u u n niita liikkeitä ja laitoksia,
jctkä ilmoittavat Vapaudessa ja osoittavat siten, etta he arvostavat
liiketuittavuutta Vapauden lukijain kanssa. Muistaa myös: tulee, että
pikkuliikkeet, jotka lehdessämme ilmoittavat, ovat nykyään äärettömän
kovassa painostuksessa. Tuhannet pikkuliikkeet ovat joutuneet
sulkemaan ovensa siksi kun he ovat joutuneet vahittaismyyntialalle-kin
levinneen suurpääoman jalkoihin. Siksi on syytä korostaa, etta
kaikista pinnallisista ilmiöistä huolimatta pikkuliikkeillä cn paljon
enemmän yhteistä työläisten ja farmarien kuin suurpääoman kanssa.
Toisaalta työläisten ja farmarien kannattaa antaa ostovoimallaan kännäilyksensä
juuri niille l i i k k e i l l e ja laitoksille, jotka ovat valmiina
mainostamaan liikkeitään työtätekevien omissa lehdissä.
Tehkäämme siis päasiaisostoksemme Vapaudessa ilmoittavista
hikkeisla.
iVaikka pääsiäisjuhlaa vietetään nykyään kirkollisena juhlana Jeesuksen
ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen muistoksi mm sitä
on kuitenkin juhlittu jo paljon aikaisemminkin, esimerkiksi Israelin
kansan suurjuhlana Egyptistä lahdon muistoksi.
Itämaiset paimentolaisheimot ovat viettäneet pääsiäistä monia
vuosisatoja ennen meidän ajanlaskumme alkta; Suomessakin on i l meisesti
vietetty paasiaista myös ei-kristillisena juhlana koska kansan
vanhojen katsomusten mukaan c l i esimerkiksi pitkäperjantai ja lankalauantai
vuoden "pahinta aikaa", j o l l o in leDlehvat kaikenlaiset noidat;
j a velhot varsiluutineen. Tavallisten noitien Iisaksi oli vanhan
kansan katsomusten mukaan liikkeellä myös erinäiset trullit, pihka-nokat
j a muut. Naapurin navetassa taas kaytim leikkaamassa pääsiäisenä
villatukko ja nahanpalai§ia eläimistä; jotta omaa karjaa voitaisiin
suojella erinäisiä vaareja vastaan!
Vaikka pääsiäisjuhla on. kristinuskon yksi vanhemmista, sen pito-ajasta
syntyi kirkkopureissa kova riita jo to;sen vuosisadan puolivälissä.
Kun sopimukseen ei paasty siita, milloin pitaisi Jeesuksen ylösnousemusta
juhlia, niin asia ratkaistun (325) Nikean kirkolliskokouksessa
siten etta pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasausta seuraavan
täysikuun Jälkeisenä sunnuntaina. Tasta Salcmomn viisaasta paatoksesta
johtuu pääsiäisen j a siihen liittyvien kirkollisten pyhien vaihtelevaisuus.
Paasiamen VOI SIIS olla aikaisintaan maaliskuun 22 pna
ja viimeistään huhtikuun 26 pnä. MeiUa on .^listana vuonna melko
"myöhäinen" pääsiäinen. :^
Pääsiäispyhienkin aikana olisi kaikkien hyvaa tarkoittavien ihmisten
kiinnitettävä huomiota myös siihen, etta ihmiskunta ei joutuisi
nyt uhkaavan atomisodan tuhottavaksi ja raadeltavaksi. Jos uusi
maailmansota nyt puhkeaisi joko vahingossa tai provokation johdosta,
siltä voisi tulla koko ihmiskunnan 'pitkäperjantai". Parhaassa^
km tapauksessa, nimittäin silloin, jos se e i tuhoaisi koko ihmiskuntaa,
ydinasesodassa tuhoutuisi satojamiljoonia ihmisia ja kokonaisia
kansakuntia.
Tällaista karsimysjuhlaa ei kukaan ajatteleva ihminen halua eika
toivo. - Mutta sen: välttämisen ehtona on kuitenkin se; etta toimimme
kaikista poliittisista ja uskonnollisista mielipiue-eroavaisuuksista huolimatta
yhteisvoimin sodanvaaran torjumiseksi, kaikkien kansainvälisten
kiistakysymysten rauhanomaisesti ratkaisemiseksi seka ennenkaikkea
yleisen ja täydellisen aseistariisunnai; saavuttamiseksi.
Senaatin «remontti"
Pääministeri Diefenbakerin alahuoneen istunnolle vume viikolla
c s i t t a m a ehdotus laiksi jonka tarkoituksena on tehdä eräitä muutoksia
'varakkaiden miesten vanhainkotina' linnctussa senaatissamme, on
uusi osoitus s i l t a kuinka pinnallista on torypuolueen "reformihalu".
•Kuten muistettanee, pääministeri Dicfenbakcr on puhunut kauan
ja levjeasti siita, etta hänen hallituksensa, tulee tekemään muutoksia
' vanhanaikaistunee.ssa" senaatissa. Tata muutosta c i ole kuitenkaan
syntynyt j a nyt esitetty asiaa koskeva ehdotus laiksi snrtyy vieläkin
pelkkänä aloitteena yli vaalien.
Paaasia on kuitenkin se. etta pääministerin osittama lakiehdotus
jattaa senaatin entisenlaiseksi hirviöksi, mikaii on puhe demokraatti-sen^
valtiomuodon yhdestä tärkeästä elimestä.—Senaattiin on tahan
mennessä nimitetty vallassaolevan puolueen (sen halhtufeen) toimesta
puoluetta uskollisesti palvelleita "puoliiesankareita". Kun senaatin
virka on elinkautinen, ja senaattoreilla taipumus elaa hyvin
vanhcilfsi ukoiksi (naisten paasy senaattiiH^on miltei yhta vaikeata
kuin kamelin mcnna neulansilmän lapi) niin siita johtuu, etta kauem-j
n i n hallituspukilla ollut valtapuolue: on saanut miehitetyksi valtaosan
senaattorien paikoLSta. Toisin sanoen liberajilipuolueella nyt on valtavin
suun enemmistö senaatissa. ,
Sen sijaan etta olisi ehdottanut todellista muutosta senaatissa
niin, etta kaikki senaatin jäsenet valitaan kansan toimesta maaravuo-sik.
si virkaansa — mika olisi ainoa demokraattmen menettelymuoto —-
paamini.stcri Diefenbakerin lakiehdotuksessa jatetaan senaatti entiselleen
silla pikkukorjauksella, etta .senaattorit eivat olisi enää hautaan
asti, Virassaan, vaan ne pantaisiih eläkkeelle 75 vuotta täytettyään.
|TaIlainen"muutos" ei muu.ta asiallisesti mitaan, paitsi sen, etta
senaattoreita voitaisiin nimittää hieman useammin. Jos senaatista
pantaisiin eläkkeelle kaikki 75 vuotta täyttäneet, nun se antaisi Diefenbakerin-
hallitukselle, mikali se tulisi uudelleen valituksi mahdollisuuden
nimittää useita miehia senaattiin. Se olisi eduksi torypuo-k
e ^ l l e kahdestakin syystä; uskollisia puoluesankareita voitaisiin palkita
• viralla, josta on hyvä tulo j a työ pois; toisaalta voitaisiin helttaa
"yläkertaan" eli senaattiin sellaisia puoluesankareita joiden kanssa
on syystä tai toisesta vaikea tulla toimeen.
'.Torypuolueen ehdokkaille pitäisi tulevissa vaaleissa sanoa mah-doljisimman
selvästi, etta ainoastaan kansan valitsema senaatti tyydyttää
kansaa nykytilanteessa'ja vastaa nykyajan tarpeita.
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Viipurin puofen;
Vie Hänninen. Long Lake, ,Ont.,
täyttää sunnuntaina, huhtikuun 15
pna 75 vuotta.
Oskar' Männistö. Lockerby,
täyttää maanantaina, huhtikuun 16
pna 70 vuotta.
Vennu Viita, Long Lake, Ont,,
täyttää tiistaina, huhtikuun 17 pna
71 vuotta.
\ Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain-
onnentoivotuksiin. -
Pohjolan asemaa
tarkastellaan NLssa
Moskova, r— Neuvostoliiton
lehtimiesten viikkojulkaisu " Za
Rubezhom" kiinnittää lauantaisessa
numerossaan huomiota
pohjolan maiden yhteistyön nykyiseen
\'aiheeseen. jolloin -''yhteismarkkinat"
uhkaa hajottaa
perinteellisen yhteistoiminnan.
VSkandinavia voisi kukoistaa ja
myötävaikuttaa rauhan ja yhteistyön
asiaan Euroopassa, jos
Tanskaa ja Norjaa ei o l i s i vedetty
NATO:n ja sen taloudelliseen
haaraosastoon "yhteismarkkinoihin,
julkaisu toteaa.
Lehti kertaa varsin yksityiskoh-taiscoti
Skandinaavisissa maissa
•ilmenneitä mielipiteita, joissa todetaan
uhkan yhteistyötä vastaan
tulevan nimenomaan mainitulta taholta.
Yhteismarkkinat uhkaa Skan-dinaavian
maiden riippumattomuutta
ja aiheuttaa korvaamatonta
vahinkoa Pohjolan elämälle.
Skandinaavisten : demokraattisten
piirien osittamalla ajatuksella rauhanomaisesta
yhteistyöstä Pohjolassa
on olemasäa hyvät edellytykset
Sita osoittaa Ruotsin ulkoministeri
Undeninesittahian atoniiva-paan
Pohjolan suunnitelman saama
vastaanotto, bndenin ajatus on tc-teutetlavissa.
silla NATO-maissa
Tanakassa j a Norja.ssa, ei ole viela
ydinaseita Ja naiden maiden halli-tuk.
set ovat ilmoittaneet py.syvän-sa
mielipiteissään, etta niiden alueelle
ei ydinaseita paastota. Ruotsi
ja Suomi taas noudattavat puolueettomuuspolitiikkaa,
joka on
omiaan lujittamaan rauhaa Poh-jois-
Euroopas.sa. lehti sanoo.
iiaifilrfiiiili iin'
— Canadian National. rautatien
ratapiha Montrealissa kykenee ka-
.«ittelemaan 7.000 lautatievaunua
päivittäin.
Pääsiäistä pidettiin joulun jälkeen
vuoden suurimpana juhlana.
Sen tärkeyttä osoittaa sekin että
koko viikon .jokaisella päivälläkin,
oli ollut nimensä:: malkomaanantai,
tikkutustai, kellokeskiviikko, kiero-torstai,
pitkäperjantai ja lankalau-tai.
Paasiamen otettiin vastaan samoin
juhlavalmisteluin kuin joulukin.
Silloin suoritettiin mm. yksi vuoden
kolmesta suursiivouksesta.
Kaikkien huoneiden seinät ja laet
lUiohottiin: tuoreilla havunoksilla se-
Ka lattiat pestiin. Konsteiksi aseteltiin
palmunoksia. Päasiaissolut
valmistettiin jo viikon alkupuolella
ia suurin osa leipomisista . tehtiin
kierotorstaina. Lankalauantaina leivottiin
viela ohrarieskaa, joka nostatettiin
usein kotitekoisella, huvalla,
ns. ' h i i v a k o i r a l l a " . Tämä valmistettiin
siten että olutta käytettaes:
SH kastettnn nesteessä jauhomaton
nimestä eli "vennasta" tehty sutti.
;oka pantiin kuivumaan ja tarvittaessa
käytettiin leipomiseen. Jo
muutamia vuosikymmeniä ennen
vume vuosisadanvaihdetta leivottiin
pääsiäiseksi myöskin vehnästä.*—
jliuKassa käytiin JO kierctorstama. :
Pitkäperjantai vietettiin kodin
uurissa. Silloin ei suoritettu kyläilyjä
edes lähimpien omaisten luokse.
Sen sijaan käytiin suurin jou-xoin
kirkossa. Rippikansaa saattoi
.-•illoin olla toistatuhatta henkeä:
lonka tähden jumalanpalvelus voi
kestaa kolKo neljäänkin .saakka.
Ensimmäinen pääsiäispäivä cli
myöskin suun kirkkopyhä, mutta
.'niloin suoritettiin inyos kyläilyjä ja
arjestettun erilaisia huvitilaisuuk:
ir,ia.' •• . .
Pääsiäisaamuna käytiin herattcle-
'Tiassa naapureita soittamalla lehmän
kelloja ikkunoiden takana,
hapsilla oli kukkunsa, joita laitettiin
pujottamalla nuorat tupien kes-
.iiorsien ylitse ja monesti 'kangas-hiiita
* pantiin istuimeksi. Tämmöinen
voitiin laittaa myöskin katok
.ien orsien varaan. Niis.sa kukkuivat
usein aikuisetkin, eika vain lap-
.set. Pylvaitten tai seinien valun
tehtiin erisuuruisia aisakiikkuja,
jGib.sa vcitiin ottaa heilahduksia ai
;iu ympariinenoon .saakka. Joille-
-cin sopiville kentille järjestettynä
ammoiset kukut muodostuivat monissa
kyläkunnissa nuorten jatkuviksi
kokoontumispaikoiksi.
Pääsiäisyönä kello 12 mentiin u-
!os kuuntelemaan mahdollista soittoa,
jonka piti olla kaikua soitosta
joka herätti Kristuksen ylds kuolleista.
Aamulla aikaisin, jo auringon
noustessa noustun katsomaan,
kuinka aurinko kiikkui minka piti
tapahtua ilostar kun Vapahtaja oli
herännyt kuolleista. Tästä uskomuksesta
Oh todennäköisesti pääsi-äiskiikkukin
saanut alkunsa.
Pääsiäinen oli myöskin noitien
paivä. Sen vastaisena yönä ne Iiik
kuivat retkillänsä luudan varrella
ratsastaen, niin kuin yleensä kerrotaan.
Tämäntapaisista "suurnoidis-ta"
ei sakkijärvelämcn perintätieto
muista kertoa. Joidenkin kyllä mainitaan
menneen naapurien navettoihin
karjaonnea hakeihaan.
Toinen pääsiäispäivä oli varsinainen
huvittelupäivä. Sialoin- järjestettiin
jokaisessa kyläkunnassa nuorisojuhlia
tai vain k ylätansiseja.
Seuraava tiistai' Ja keskiviikko
Olivat vielä pääsi^sen piHkupyhia.
Silloin ei tehty; lyielä init$$n Varsinaista
tyiitä/' Nuoret, kävivät päivälläkin
kylassS ja iltaisiin pidettiin
tanssit leikkeineen. Näi^ei^ päivien
arkisuus ei estänyt va^empaa-jcaan
vakavaa v^keä olemasta nuorten
iloja katselemassa. •:
DDR:n ESITYKSET
GENEVESSÄ
LATVIA VALITSI
OIKEAN TIEN
Entisen ulkoministeri Muntersin kirjoitus
on julkaistu Isvestijassa
Moskova. — .Porvarillisen Latliitettiin
Neuvostoliittoon.
vian monivuotinen ulkoministeri
Wilhelm Munlcrs, joka oli vuonna
1939 lokakuun 5 paivana solmitun
Latvian ja Neuvostoliiton
välisen avunantosopimuksen alle-kirjcittaja,
on lähettänyt neuvos
tohallitukson äänenkannattajalle
Izvestijalle kirjeen. Lehti julkaisi
.sen lauantai-illan numerossaan
yhden sanomalehdnc : sivun laajuisena.
Kirjoittaja. J onka elämänvaiheet
ovat olleet erittäin vaiherikkaat,
toimi sodan edellä Latvian
presidenttidiktaattorin K. Ulma--
niksen oikeana katena. Vuonna
1936 hänet nimitettiin ulkoministeriksi^
Tassa tehtävässä han oli
aina vuoteen 1940, j o l l o in Latvia
Kenr. Waiker
W'ashington. — Kenraalimajuri
Edvin Walker hyökkäsi perjantaina
kiivain sanoin USAn ulkominisr
terin Dean Ruskin kimppuun ja
väitti taman kohdelleen kommunisteja
"liian leknpcasti"; roistues-saan
Capitolista senaatin alivallo-kunnan
kokouksesta, Jossa oli kysymys
upseerien pitämistä kommu-nisminvastaisLsta
puheista, kcnjiaa-
U Walker löi nyrkillä erasta report-terJA,
joka yritti kysyä häneltä jotakin
Amerikan natsipuolueen Johtajasta
George Lincoln Rockweins-ta.
Reportteri oh Tom Kc)Iy Washin(;-
ton News lehdestä ja .lianen kerto-r
mansa mukaan kenraali osui "suoraan
siimaan".
Kenraali Walker on ollut Lansi-
Sak£a.«;sa USAn joukoissa huomatta-vas.
sa asemassa ja han on oikeistolaisen
John Birch-seuran johtavia
Jasenia.
Kenraali sanoi, etta presidentti
Kennedyn ehdotus USAn yhteistyöstä
Neuvostoliiton avaruustutkimuksen
kanssa olisi "verrattavissa miljonää-'
nin, joka olisi yhteistoiminnassa
kulkurin kanssa". Kenraali Walker
moitti myös entista presidenttiä E i -
senhoweria, koska tama onnitteli
Neu\ostoIiittoa sen jälkeen kun kuun
tähän asti tutkimaton takapuoli oli
valokuvattu. Kenraali esitti muutenkin
oninlaatuisia mielipiteita.
.Munters vaimoineen ja lapsineen
.;arkotettiin Voronezhun, jo.ssa han
ilkci opettaa vieraita kielia. V. 1941
Kesäkuin 2f) paivaua hänet vangittiin
ja han joutui istumaan e n van^
kiloissa vuoteen 1954 saakka. Silloin
Berijan paljastamisen jälkeen
iianet vapautettiin 20 vuoden tuomiosta.
Han oli asunut Vladimmn
historiallisessa kaupungissa Moskovasta
itaan. " .
Syk.sylla 1959 Muntersit saivat palata
Latviaan, josta he olivat olleet
poissa miltei 20 vuotta. Munters sanoo
vaimonsa kanssa nimittävänsä
Vladimirin aikaa onnelliseksi kau-aeksi,
silla siellä he oppivat tuntemaan
ja rakastamaan neuvostoihmi-
»a
Munters tarkastelee syita, jotka
saivat Baltian maiden asukkaita
.-..iityinaan maanpakolaisuuteen ja
toteaa suurimman osan pakolaisista
olleen pelon j a hysterian uhrcia. jonon
osaltaan olivat syynä Stalinin
läheisten työtoverien käyttämät menetelmät
Baltian maissa 1940: Pel-
Ko ja hysteria olivat kuitenkin aiheettomia
kuten myahemmin on
voitu .selvästi toijjeta.
E n t t L i n runsaasti huomiota Munters
omistaa kirjeessään niille vaiheille,
jotka johtivat vuoden 1939
.sopimuksiin ja 1940 sulautumiseen
Loppujen lopuksi suuret länsivallat
:!altivat Latvian yksin Saksan uhan
iii moille ja_Skandinavian maat seka
•»uomi ja Eesti tyrkyttivät Latvialle
>uoIuccttomuutta, joka niissä olo-
^uhtel.ssa tarkoitti samaa kuin suun-luutumista:
Saksaan. Latvian kanaan,
joka OP. aina joutunut taistele-iiiaan
olemassaolostaan, oli tämän
vuoksi, pakko etsia tukea Neuvostoliitosta,
ja sopimus solmittiin. Nyt
on JO helppo todeta, mihin Latvia ö-lisi
joutunut, jos Saksaa ei olisi
soda.s.sa voitettu. Rosenbergin suunnitelman
mukaan maan suurin osa
ainakin Dougava-jokeen saakka olisi
asutetto saksalaisilla ja latvialaiset
olisi tehty joko orjiksi tai hajotettu
e n puolille.
Tie jonka Laftvia aloitti 1940, ei
Ollut alussa helppo, mutta tänääil
sen tuoman siunauksen näkee joka
askelyeella, sanoo kirjoittaja: Hän
sanoo elettyjen rakkaiden vuosien
opettaneen hänet näkemään, miten
ahtaasti han o l i ennen asioita katsellut,
y
— Saksan demokraattinen t^saval
la tukee Y K : n paatosta olla laajentamatta
atomiaseita omistavien valtioiden
lukumäärää ja hyväksyy
tay.sin Puolan ehdotuksen atemia-stettoman
vyöhykkeen muodostami-
.-esta Keski-Eurooppaan. Sita kun-iiostaa
myös Ruotsin ehdotus ato-
.luaseettomcn vyöhykkeen laajentamisesta
käsittämään Keski-Euroo:
pan ohella myös Pohjois-Eurooppa,
totesi Saksan demokraattisen tasa^
vallan kaupallisen Helsinginedus-iiiston
päällikkö ministeri Rudolf
Agricola huhtik. 3 pna pidetyssä
lehdistötilaisuudessa, joka koski
Saksan demokraatti.sen tasavallan
Geneven aseistan isuntakonferens-
;ille laitamaa muistiota seka sen
i.ansi-Saksan hallitukselle äskettäin
lukemia esityksiä:
Saksan demokraattinen ta.savalta
lukee Neuvostoliiton ehdotuksia
täydellisestä ja yleisestä aseistarii-runnasta
ja sita kunnostavat seka
1-uolan etta Ruotsin esitykset ato-miaseettomicn
vyöhykkeiden luomisesta
Keski- ja Pohjois-Eurooppaan,
loille myös Suomi cn antanut kannatuksensa.
Saksan demokraattinen tasavalta
on ehdottanut Lansi-Saksalle, etta
molemmat Saksan valtiot luopuisivat
atomiaseiden käytöstä ja hankinnasta.
Sen kasitykyen mukaan
on mahdollista sopia vahimmai.stoi-menpiteista
tassa suhteessa.
Lansi-Saksassa on sotilasmenoja
latkuvasti lisätty ja kuluvan vuoden
oudjetissa ne ovat jo 16,5 mrd D-markan
ennätyssummassa. Siellä cn
talla hetkellä aseissa puoli miljoonaa
miestä vastaavan luvun olle.s-sa
Saksan- demokraattisessa tasaval-
Ias.sa 90,000. Vasta askettam on d i '
mokraattisessa Saksassa .saatettu
voimaan yleinen a.sevelvolhsuus.
. Saksan rauhanjarjcstclyissa ja
i.ansi-Berliinin ongelman ratkai-bt;
issa ollaan umpikuja.ssa: jos Lan-
.m-Berlunin yhdy,steiden järjestelyä
pidetään avainkys.vmyksena, tn
.Vgncola totesi. K u n LansirBerliinin
epanormaal- tilanne poi-stetaan ja
DDR:n suvereenisuutta Ttunnioite-laan,
tulee tie olemaan avom rauhanomaisille
kuljetuksille. Demokraattisen
Sak.san tekemissä ehdotuk^
sissa pidetään nykyisessa tilanteessa
Sak.san jälleenyhdistämisen ainoana
tienä molempien majden val-iioliittoa.
T n Agricola selosti myös DDR:n
kansantalouden kehitystä ja totesi
mm., etta kansantulo DDR:5sä on
vuosina 1958—61 kohonnut 17 % :1-
1.-:. Kuluvan vuoden suunnitelma
edellyttää teollisuustuotannon nousua
5,8 % : l l a ;
Sammakkomtes-vakoojia
Kupban
vesillä
Key WesL — ^avaijman radip
kertoi torstai-iltana, että "seitsemän
~^sammakkomiehiksi pukeutunutta
amerikkalaista oli pidätetty
Orieten maakunnan rannikolla.
Key Westissa kuullussa Havannan
radio lähetyksessä ei mainittu
mitaan yksityiskohtia tapauksesta.
Miamin rannikkovartiosto suoritti
torstai-iltana hälytyksen sen johdosta,
etta seit:>eman urheilusukeltajan
. moottorivene oli kadonnut.
Rannikkovartiostosta /ilmoitettiin
sukeltajien lähteneen Floridasta
lauantaina Jamaicaan etsimään
vanhoja laivahylkyjä, eivätkä he
olleet saapuneet määräpaikkaansa
I määräaikana
Ranskakin puuhailee
atomikokeita
P a r i i s i .— Pariisissa oli keskiviikkona
liikkeellä huhuja, jotka ker^
toivat Ranskan suunnittelevan, uutta
atomikoerajaytystä Saharan .erämaassa.
• •\
Mitaan virallista lausuntoa e i asiasta
saatu.
Iltalehti La Croix kertoi, että ato^
itiikoetta valmisteltiin In-Amguelin
seudulla Hoggarin vuoriston lähellä
560 km etelään Algeriasta.
Samanlaisia tietoja oh myös Pa-ris-
Matchissa.
Joitusta ia iiiideii katteeksi-koniea tiiha^Smäa»WM, Siitos lalijoit-
Haikea kaikkiaan O A t l U l S b . n ^ ^ ViMi
laliloitulbMa saapui nyt seuraayasti: / [
Betty ja Paavo Polklu^ Mattawiu Ont-U $ ^.oo t
Esko Niemi, Wawa, Ont . _ I _ - ' . l - l _ J - ! ^ _ ; i '..I.^ZJL' " 3.00
Vieno Ja Kalie Jaikkola^ W a « a ; Ont. :.J,A - - . ' - . f . . . r j i j ^ ^. ^
Uuno Männistö, Wa>a, jötait']:.-^-: J . L . . a . Jli:.'-' • i'^'^^''
Lilja ja Kustt Tiensnn, WAW«> Pnt. _ J . ; 3.^
Mr. Ja mrsi U. LeppäjDien, WanöR, Opt J^^ ^:00
Hilma ja Henry j^i||(mal^' So^ §nt. — - i - ; - - , - —5 . 00
Ida Ja Eino fi9(i^h9|itiÄi.S4(9b ' J '5.90
Anni ja Armas Lindberg» So<^'9nt» . . | .4 ^ 5.OO
Hilja Ja EvortiEltkIl^Ä^o.4taL':-.-^: ^...._..„ SM
Vilma j9 ym^ iSi*w«i, smmf^ — i ^ : ^ ; ^
Hel^a jfi Henry, S,oo, Ont. ..... 2.OO'
Linda ja 3ntnp Aho, Soo, Ont. +-_vii_ - _ : ' : . . _ . . . L i ; j i ^^ , 2.OO "
Aili ja Vfli Lfaltnb^ 1^, Ont. . L . . . : . l l l . . . 2.00 ( ^ !
E. JPerälä, Spo, Ont. 1 -.I4 1 '5.OO
Jenny ja Wm.KMga8, Soo, Ont .-j--:;:.i.-_._^:^^^^ 2M ' ***
Ensi Ja Väinö Viita, Soo, ont 2.OO
A. Kurikkala, Soo, Ont. 5.00 _
Mary P,erälä,Tpnmto. Ont; (Jack JCarvosen^mnisUriAe) 2.00
A. Kuoppala, Lappe, Ont. ._-^.--____^c,t.____-i:'..._:._::_:„_ 5.ÖO
Antti Rissanen, LaSalle, Qtte. 5.OO
UeiliJkl Heinonen, South Porcuplne, Ont. 5.op/
Alex Lampi. Murillo, Ont. JS.00
Jenny ja Sulo Huiitala, E. R. 2, Port jlrfhuif, Ont. . „ : — : . . - 2.00
Lisa Ja George Erickson^ Tinimins,'Ont. 2.00
Saimi ja Kalle JHeiniimäki, llmäiins. Oat; > 2.00
Helga Oronroos. R.. R. 1^ Coimaught, ^ n t • a
muistoUe) _ .-jli. ..^ ZfiQ
Ida ja Vilho Suni, Toronto, Ont ^.JL-. 1 1.00
Ida ja John Lehtinen, TOrontOj Ont ZJUO
Paula Bukta, Toronto, Ont - J. 6M
Alina Hämäläinen, Toronto. Ont : — • . . _ „ _ - . — . u . ; . . LOO -
LaiijoiMaja, Toronto, Ont 2.00 w
E. Heikkilä, Toronto, Ont - .50
Helmi ja Armas Kaipainen, Wi|Iowdakr, Ont . i : . ^ . . : — . . ^ 1 3.00
Ida ja A. Kettunen Toronto, Ont _—_ 2.00
Helena Mäkinen, Toronto, Ont i—. — 2.00
,Nick Saari, Toronto, Ont — — — ^ — ^ — — — — — 5.00
OMo Hautala, Toronto, Ont ^^^r-.---— -— 200
Lempi ja Heikki Rajala, R. R. 3, N«w Uskm Ont. „ 5.00
Toivo Boren, lUchmond,B.C. J - - - - . . - - ^ v - - - - . _ - - LOO ,
Hilma ja Victor Wanhala, Tecumse^, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1962-04-14-02
