Vapaus, August 13, 1928

              .50
.. 1.5«
1-25
„ .75
» .75
.50
^ .40
. .40
. .75
^"Kaikkien maiden proletaarit,
liittykää yhteen!" — Marx • 1 Järjestymättömien järjestämi­nen
on tärkein tehtävämme
No. 172 — 1928 Federated Pressin jäsen Maanantaina, elok. 13 p;nä—Mon^ August 13 Member Th» Federated Press Vuosik. — Voi
Kegnnistisei
hteniitioiHleB
SUPERIOR. Wis.. elok. 12. — Nel­jäntoista
vallan kanssa tehtävä "so-danvastustanaissopimus"
el pres. Coo-lidgen
käsityksen naukaan tule vaikut-
SUURENMOINEN MA»3tILAmEN 1 ^ ^ " ' ^ ^ Yhdysvaltain laivaston j a a r -
KeD(^gin "raidian''-
sopimukseii tyhjyys
Coolid^e selittää, ettei sopimus vaikata
"maanpaolnstokseen''
ASIAKIRJA, JOKA KUTSUU MAA>
ILaiAN TYÖLÄISIÄ JA TALON­POIKIA
VALLANKUMOUKSELLI­S
I IN TAISTELUIHIN
Hiilenkaiyajat päättä­neet
laldsoutua
KOLMESATAA HIILENKAIVAJAA
VASTUSTAA PALKKOJEN ALEN­TAMISTA
JA VAATH JÄB.
JESTON TUNNUSTAMISTA
TYÖTTÖMYYS HUOMATTAVIN.
T A SEKATYÖLÄISTEN KES­KUUDESSA.
MOSKOVA, elok. 10. — New Y o r k in
" D a i l y Workerille" lähetetyssä radio­sanomassa
kerrotaan, että Kominter­nin
toimeenpanevan komitean^ p u ­heenjohtaja,
Nikolai Buharin, mää­ritteli
Kommunistisen Internationalen kyjTiillisyydessään.
maailman kongressin 24:ssä istunnos­sa
eilen Kominternin ohjelmasuunni-} kuttamaan mitään Yhdysvaltain suun-telman
todellissksi proletariaatin stra-i nitteleman 10 risteiUjän ja fhden
teegiseksi kansainväliseksi asiakirjaksi lentokoneiden kuljetuslaivan rakenta-
Buharin osoitti, että Internationa-' miseen. Samoin on merkillepantava.
naeijan voimakkuuteen, jotka on suun­niteltu
"kokonaan maanpuolustustar-koituksia"
varten. Sodanvastustamis-sopimuksessa
sitoutuvat allekirjoltta- r A T P Ä P v i i f o 19
neet valtiot Pidättäytymään hyok- ^ o n ^ ^ ^ j ^ ^ ^ ^
käyksistä toisiaan vastaan, ja sentäh- tahdottu uskoa todeksi sitä, että s a - !
den sopimuksella voi olla vain vähän
tekemistä asioiden kanssa, jotka 'kos­kevat
puhtaasti maanpuolustusta",
toitottaa tämä amerikkalaisen impe­rialismin
yliasiamies hävyttömässä
Ien ohjelma on proletariaatin dikta­tuurin
ohjelma, j a merkkipylväs heti
suoritettavia vallankumouksellisia
taisteluita varten. Vallankimaouksel-
Usen marxilaisuuden ensimäiset asia­kirjat,
sellaiset kuin Kommunistinen
manifesti ovat päteviä vielä tänä päi­vänä,
julisti puhuja, mutta meidän
ohjelmamme sisältää nykyisyyden syn-nsrttämät
eroavaisuudet.
Tilanne on munttiinat
Aikaisenmiin kommunismi oli p r o -
pagandaluontoinen, mutta tänään se
muodostaa aktiivisen niaailman a r ­meijan,
jonka päämäärä on naksuvis­sa.
Ohjelmakomissioni on , ollut p a -
koitettu muuttamaan viidennen kon­gressin
hyväksymää ohjelmaa sen-tähden,
että tilanne oU sutä lähtien
muuttunut. Nämä muutokset ovat
pääasiassa: uudet imperialistiset ryh­mitykset,
Kiinan vallankiunous ja
Neuvostoliiton uudet kokemukset ja;
edistyminen.
Viidennen kongressin aikana oli
fascismi vasta alussa. Siitä lähtien
sos.-dem. puolueet ovat läpikäyneet
uuden kehitysasteen ja ammatillisen
liikkeen toiminta bn muuttunut. T a k -
D R Y D E N , Ont., elok. 13. — Oxdr.if-tlssa
pitämässään puheessa on liitto­hallituksen
työasiain ministeri Peter
Heenan sanonut, että "ovi p n selkosen
seläUään sellaisille brittiläisiUe siir­tolaisille,
jotka tulevat maahan omas-tilliset
kysymykset, kuten kysymys yh-|ta-alotteestaan", j a eftä Canadjassa
teisrintamasta, ovat tänään toisenlai­set.
Marxilaisuus perustana
Me seisomme oikeaoppisen vallan-moukseUlsen
marxilaisuuden perus­talla.
Levitänune marxilaisuuden ope­tuksia
kapitalismin luhistumisesta ja
maailman vallankumouksesta. Nykyi­sen
tUanteen tärkeys on pakoittanut
meidät analysoimaan sen konkreet­tisesti.
Puhumme nykyisestä maailman t a ­loudellisesta
järjestelmästä, imperia­l
i s m i n vastakohdista ja kapitalismin
kriisistä konkreettisesti eikä abstrak-tisesti,
j a tulkitsemme teoriamme.
Maailmansodan alussa ymmärsi L e ­nin
tilaiiteen j a osoitti, että maail­man
vallankumous ei txUisi nvthtaana
proletaarisena kumouksena, vaan y h ­dessä
kansallisten ja siirtomaasotien
kanssa. Työläisten tehtävä on johtaa
talonpoikaisten j a siirtomaiden kanso­jen
vallankxzmouksellista liikettä.
Tilanne eri maissa
Ohjelma jaliaa maat kolmeen eri
. luokkaan: korkeasti kehittyneisiin k a ­pitalistimaihin,
kohtalaisesti kehitty­neisiin
kapitalistimaihin j a lopuksi
siirto- ja puolisiirtomaat. Ensiksi-mainitiilssa
maissa on kysymys pro­letariaatin
herruudesta kypsynyt. E r i ­koisena
piirteenä ohjelmassa on osa,
jossa käsitellään Neuvostoliittoa ja
siirtomaita. Ohjelmassa myöskin kä­sitellään
maailman proletariaatin suh-detta
maailman talpnpoikaistoon.
K i i n a n vallankumous on muuttua
massa porvarillisesta kumouksesta pro­letaariseksi
kumoukseksi. Siirtomaa-kysymyksessä
on kiinnitettävä huo­miota
Leninin teeseihin, jotka koske­vat
kapitalistisen yhteiskuntakauden
välttämistä. Huolimatta loisluontees- , , •n-«^.„+„„
taan on kapitalismi vielä kykenevä Köpenhamina, elok 11. - Vuslsataa
S l l S e n ^ t y k s e e n , mutta tulee valasta, jotka liikkmvat parvessa,
että "sodanvastustamissoplmuksLsta"
huolimatta, aijotaan tulevana varain-holtokautena
tuhlata kjTnmeniämil-joonia
dollareita enemmän sotavarus­tuksiin,
kuin kuluneena vuonr^a.
Maailman sosialistipetturelden puo­lustama
Kelloggin sopimus OU siis vain
yksi toimenpide laajoissa sotavarus-telujuonlttelulssa,
jotka parhaillaan
ovat tekeillä. "
dottain työläisiä on joutilaana par- •
haana keskikesän aikana, jolloin
k a i k k i työt ovat täydessä käynnissä,
n i i n täkäläisen hallituksen työnväli­tystoimiston
johtajan lausunto to-
„K el„l oggin sopimus t. ul,e e jt.u s,k. m v a.i - distaa, että heinäkuun 23 o l i t o imi s - i.;^,-^;^^„ O Q Q 4 . „ , „ ^ i . * " ,•„
, f f „ ^ „ , „ ^ ; f H s „ rrx.^.r.,r^u„,^ c„„„_ kirjoissa 388 tervettä j a tyo-kykyistlL
miestä, j o i l l e ei ollut saa­tavissa
töitä. Huomattava osa näis­tä
työläisistä oli sekatyöläisiä.
K u n otetaan huomioon, että vaan
murto-osa — ehkä ainoastaan noin
kymmenen prosenttia — työttömis­tä
tj'öläisistä ilmoitttautuu työnväli­tystoimistoihin,
niin on. tässä k a u -
pung^issa ollut tuhansia työläisiä
työttöminä, huolimatta vallitsevasta
parhaasta työkaudesta.
J a kaikesta huolimatta täytyy
maahan haalia työvoimaa oikein v a l ­tion
avustuksella j a toimesta, vaik­ka
maassa vallitsee työttömyys.
M u t t a tarkoituksena onkin polkea
työpalkat mahdollisimman alhaisik­si.
Mikä on hallituksen
kanta siirtolaisien
tuottamiseen nähden
Työministeri puhun hallitusta vastaan
— Sanoo Vastustavansa siirtolaisten
jookottain maahan tuottamista
'on nmsaasti mahdollisuuksia etenkin
maanviljelyksen alalla niille, jotka h a ­luavat
menestyä."
Puheessaan sanoi ministeri vastusta­vansa
paisutettua siirtolaisvirtaa, j o ­ka
aiheutuu itsekkäiden pyyteiden
vuoksi harjotettavasta harhaanjohta­vasta
propagandasta ja mikä johtaa
harhakäsittelden vallassa olleiden siir­tolaisten
pettymiseen, sekä vaikeuttaa
työttömyystilannetta, mikä esiintjT^
kaupungeissa talvisin.
K u n maahan on parhaillaan t u ­lossa
Canadan hallituksen siunauksel­la
kymmenentuhatta brittiläistä kai­vostyöläistä
elonkorjuuseen, niin on
vaikea käsittää työministerin puhei­den
j a hallituksen toimenpiteiden eri­laisuutta,
sillä ne lyövät toinen tois­taan
korvalle. Näyttää siltä, että h a l ­litus
haluaa palvella teollisuuden-harjottajia
tuottamalla heitä varten
maahan liikaa työvoimaa palkkojen
alenttunlsta varten j a lähettää sitten
työministerinsä tyynnyttämään työ­väestöä
kauniilla puheilla siitä, mitä
työministeri ajattelee asiasta. Sitä
varten tämä "työväenmies" lienee r o i -
kutettukin hallitukseen.
Neuvostoliitto laivan­rakentajana
Viisivuotisaiunnitelma käsittää 171
uutta laiVaa
MOSKOVA. — Neuvostoliiton kaup­palaivaston
. hallinto on hyväksynjrt
5-vuotlsrakennussuunnitelman, jonka
mukaan tullaan rakentamaan 171 l a i ­vaa.
Näistä laivoista tulisi 46 käytettä­väksi
v i l j a n kuletukseen, 26 kivihiilen
kuletukseen j a 20 puutavaran Iniletuk-seen.
Senlisäksl rakennetaan matkus-tuslaivoja
kaikille reiteille.
Timminsin osuuskaup­pa
toiseksi suurin
Liikevaihto toukoknnlla yU 35,000
dollaria
K E I N O T T E L U A TYÖPAIKOISTA
Detroit. — Täällä on vangittu muu­an
Satumls Cellyena-niminen mies,
joka oli harjoittanut olevaa petosta
Fordin tehtailla. Hänellä oli oUut
tapana käydä tehtaan portilla, e.siin-tyen
ensiluokan mekanikkona työpaik­kaa
hakemassa. Saatuaan työpaikan,
oli hän myynyt työkbrttinsa, jotka oli
kirjoitettu väärille nimUle, toisille
henkilöille, ottaen niistä $35—$100,
E R A N T F O R D . Ont., elok. 13. —
Vaikka timmlnsUäinen osuuskauppa
Workers' Co-operative of New O n t a ­rio
on nuorin liike Canadan osuus-toimintaliitossa,
n i i n on se siltä huo­limatta
paisunut myyntiin nähden
toiseksi suurimmaksi maan osuuskau­poista.
Sen myynti nousi viime tou­kokuulla
35,330 dollariin.
Vaikka osuuskauppa ei ole jäsen­määräänsä
nähden kuin kahdeksan­neksi
suurin, n i i n on se jäsentensä u s ­kollisuuden
j a yleisen kannatuksen ja
tunnustuksen vuoksi saavuttanut näin
huomattavan aseman maan osuus­kauppojen
joukossa.
Viime vuoden lopussa ilmotettiln;
jäsenmääräksi 266 henkeä. Vuoden
kuluessa nousivat myynnit 291.637
dollariin.. Osuuspääoma ilmotettiln
5,750 dollariksi, j a puhtaat voitot
12,349 dollariksi. Kaupan palveluk­sessa
oli 18 työläistä.
D R U M H E L L E R , Alta., elok. IL
<— Perjantai-Otana pitämissään
kokooksissa ovat kncdcn Waynen
p i i r i n UOikaivannon työläiset
päättäneet 298 äänellä 9 vastaan
ryhtyä lakkoon lacantai-iltana. e l ­leivät
työnantajat snosto sitä e n ­nen
työläisten vaatimukseen jär­jestön
tunnustamisesta Ja peruu­ta
seulojen asettamisesta aiheu­tuvaa
palldcojen alentamista t a ­valla
tai toisella.
Näissä kaivannoissa työskente­lee
tavallisesti noin tuhannen
työläistä, mutta nyt hnonon työ­ajan
ollessa käsillä, nousee työ­läisten
lulnimäärii hiukan y l i k o l ­mensadan.
Työnantajat ovat v a ­linneet
byöklcäystään varten ajan,
jolloin vähimmän työläisiä on
työssä j a suuret Jookot ovat työt­töminä.
Seulojen asettaminen aiheuttaa
palkkojen alenemisen, kun htio-mattara
osa kaivetusta hiilestä
joutuu seulan läi^ knlldessaan
hyljätykd. HiUenkalvajUIe mak­setaan
yleensä palkkaa kaivetun
hiilen painon mukaan. Hiilenlcai-vajat
vaativat seulojen poistamis­ta
tai palkkojen* korottamista.
amunat
ja terveimniät Voittaa keniikoUuifin
BRITTILÄISET TYÖTTÖMÄT LÄH­TEVÄT
MATKAAN ELONKOR.
JUUTÖIHIN PIENI PAPERIKÄÄ­RÖ
KAINALOSSA.
Canadan wkiliiku
O T T A W A , elok. J3. — Liitto­v
a l t i on tilastollisen toimiston kerää­mien
viimeisten tietojen mukaan o li
maan väkiluku maakunnittain seu-raavain
suuruinen:
Prince Edward Island . . 86,400
Nova Scotia 547,000
New Brunswick . . . . . . . . 415,000
Quebec .2,647,000
Ontario 3,229,000
Mahitoba 655,000
Sa8katch6wan 851,000
A l b e r t a 631,900
B r i t i s h Columbia . . . . . . . . 583,000
Yukönin alu© • . . . . . - 3 , 5 0 0 -
M O N T R E A L , elok. 13. — Tänne
Lontoosta saapuneissa tiedoissa ker­rotaan,
että ainoastaan voimakkaim­mat
ja terveimmät pääsevät mat­kaan
Canadan elonkorjuutöihin, sil­lä
kaikki halukkaat miehet aliste­taan
tiukan lääkarJntarkastukseu a-
! laiseksi. Viime perjantai-illan jäl­keen
ei otettu enää tarjokkaita vas­taan,
sillä ilmottautuneiden luku­määrä
nousi silloin yji 23,000 työ­läisen,
joista jo oli hyväksytty fi,-
212. Loput vajaa neljätuhatta voi­daan
saada helposti vaikka lääkä­rintarkastus
olisi tiukempikin.
V i i k o n lopulla lähetettiin matkaan
lähes kolmetuhatta miestä ja loput
tulee lähetettäväksi tämän viikon
kuluessa. Matkaan lähtijöillti. oli
matkavarustuksensa paperikääröss.-i
tai kankaalla päällystetysiä nyytis­sä.
Paremmassa, asemassa olevilla
oli sentään jonkinlaatuinen matka­laukku.
Monien maallinen omaisuus
oli kääritty nenäliinalla päällystet­t
y y n kääröön. Kun työläiset ovat
olleet vuosiakin työttöminä, niin ei
heillä ole suuret maalliset omai­suudet
haittana matkalla.
Ensimäisten siirtolaistyöläjsiä k u l ­jettavien
laivojen arvellaan saapu­van
tänne tämän viikon puolivälin
tienoissa.
Luoteiset alueet 9,200
Koko Canada .9,650,000
K a i k i s s a muissa maakunnissa,
paitsi Prince Edward Islandissa l i ­sääntyi
väkiluku vuoden kuluessa
hiukan, nousten lisäys yhteensä 139,-
000 henkeen. Prince Edward Is-landin
maakunnassa osotti väkiluku
edelliseen vuoteen verraten 300
hengen vähenemistä.
TORONTO, elok. 13. — Syöpätaudin
aiheuttama kuolevaisuus oli vuonna
11921 koko maassa 75 henkeä kutakin
! sataatuhatta asukasta kohden. V u o -'
teen 1927 mennessä oh se noussut 831
henkeen. Syöpätauti on täten voitta-1
hut vaarallisuuteensa nähden keuh­kotaudin.
Syövän aiheuttama kuolevaisuus oli
korkein Nova Scotlassa, aiheuttaen
siellä 102 kuolemaa sataatuhatta asu­kasta
kohden. Seuraavana oli Onta­rio,
missä on todettu 100 tapausta
Quebecin 73 tapausta vastaan, kutakin
sataatuhatta asukasta kohden.
Idän sanotaan olevan tärkeänä teki­jänä
syövän takia aiheutuneeseen kuo­levaisuuteen,
sillä nuoremmissa maa­kunnissa,
missä on vähemmän van­hoja
asukkaita, on kuolevaisuus s\U
hen huomattavasti alhaisempi kuin
muualla maassa. Niinpä kuolee tau­t
i i n Saskatchewanlssa 53 jä Algertassa
67 henkeä kutakin sataatuhatta koh­den.
eristet^ K i -
mni psEliilnssaan
J A K E L E E UHKAVAATIMUKSI \
NANKINGIN HALLITUSTA VAS­TAAN
SAMALLA. KUN ENGLANTI
JA AMERIKKA OVAT KEINO­TELLEET
EDULLISIA SOPIMUK­SIA
Vanhuudeneläkkeitä
ryhdytään maksa­maan
Manito-bassa
Kolmetnliitta : henkdi jSttSnyt e l i -
kehakemnlcaen
W I N N I P E G , elok. 13. — L a l n l a a -
tijakunnän viime istuntokaudella h y ­väksymä
vanhuudeneläkelaki astuu
maakunnan hallituksen hallinnolli­sen
määräyksen perusteella voimaan
tulevan syyskuun 1 päivästä alkaen.
Työläisten tapaturmain korvaualau-takunnalle,
joka huolehtii lain ao-velluttamisesta
maakunnassa, on jo
N i i n runsaasti siirtyy _Canadasta , tähän mennessä jätetty noin kolme-maassa
syntynyttä väestöä Yhdys­v
a l t o i h i n , että vuotuinen siirtolai­suus
ei r i i t a korvaamaan maan a-sukaslukuun
siten syntynyttä tap­piota.
Nuorta renkipoikaa
syytetään murhalta
Kymmenen Vuotias renldpoika tun­nustaa
sumuinneensa neljän kuu­kauden
iltaisien hoidolddnsa
tuhatta hakemusta eläkkeen saantia
varten.
Eläkettä maksetaan kaikille 70
vuotta täyttäneille kansalaisille, j o i ­den
vuotuiset tulot eivät ole 365
d o l l a r i a suuremmat, j a jotka ovat
asuneet Canadassa 20 vuotta, josta
ainakin viisi vuotta maakunnassa.
Eläkkeen suuruus on 20 dollaria
kuukaudessa, ellei eläkkeen saajilla
ole .lainlcaan tuloja j a on sitä pie­nempi,
mitä enemmän vanhuksilla
on vuotuisia t u l o j a 365 d o l l a r i n t u ­loihin
saakka.
Ryhtyi nukkumaan kuri
näki toverinsa huk­kuvan
tuottainisesta
Miksi ei oman maan työttömiä avut-teta
matkaan elonlcorjuuiieen?
Maalarien palkkojen
alentaminen Toron­tossa
C 0 3 A L T , Ont., elok. 13. — K u n
ST. JOHNS, N. B.. elok. 13. — K y m ­menen
vuotias ^ renkipoika Roland
Cousineau on tunnustanut surman­neensa
hoidettavanaan olleen, työnan­tajansa
Roch Sorelin neljän kuukau­den
ikäisen lapsen, Roland on p l - ; K^tsikUpaUevaä järjestöä syyttävät
dätettynä j a tultanee häntä syyttä-1 toinen loistaan
mään murhasta. J -
Nuori palkkaorja^ sanoo kyllästy-• TORONTO, elok. 13. - "Kansain-neensa
lapsen aUtulsesta itkemisestä 1 ^.^jiggn-. ^ ^ j ^ ^ l e n järjestön vlrkailt-ja
kiukuissaan surmannut hänet 1 j ^ t ovat syyttäneet Katlonal Union oi
Nuoren renkipojan saatetaan helposM,p2i„tg^s^ IJecorators and Paperhangers
opas Joseph ClaVeau näki' toverinsa suuttuneen siltö että lapsi Canadan jäsönlä ja virkailijoita
T O R O N T O , elok. 13. — "Minä
olen vakuutettu, että Canadassa ja
Yhdysvalloissa löytyy riittävösti työ­voimaa,
joko työttömiä tai sellaisia
miehiä, jotka voivat jättää työnsä
kuudeksi tai kahdeksaksi viikoksi ja
pelastaa tilanteen lännen v a i n i o l l a ",
sanoi täällä brittiläisten siirtolaisten
vastaanottarois- V J a . J»MoltÄmiByhdi8r
tyksen presidentti Albert Chamber-l
a i n .
" T a r v i t a a n k o lännellä todella 44,-
000 elonkorjaajaa? Meillä ei ole.
muiden sanoja siitä takeena, kuin
rautatieyhtiöiden. Jos 44,000 todel­l
a tarvitaan, n i i n onko tehty kaikki,
mitä voidaan työvoiman hankkimi­seksi
Canadasta j a Yhdysvalloista?
Jos rautatiet ovat todella tosissaan
n i i n miks'ei hallitus vuokraa kym­menen
tai kaksitoista junaa itä-Ca-nadan
työttömien ilmaista k u l j e t t a ­mista
varten lännelle, t a i anna k y y ­timaksun
perimistä maanviljelijäin
tehtäväksi. He voisivat maksaa sen
joko omasta kohdastaan tai vähentää
miesten palkoista", sanoi hän edel­leen.
" L u k u i s a t Toronton työttömät o l i ­sivat
halukkaita lähtemään lännelle,
jos heillä vaan olisi 15 tai 20 dol­l
a r i a kyytiä varten. Siinä se vai­keus
onkin. Sillä jonkun aikaa
työttöminä olleilla ei luonnollisesti­kaan
ole n i i n suuria varoja."
Chamberlain viittasi tämän jäl­keen
vuoden 1923 kokemukseen c-lonkorjaajien
tuottamisesta Brittein
s a a r i l t a . Elonkorjuun suoritettua
joutuivat miehet työttömiksi j a e l i ­vät
kurjasti hyväntekeväisyyden var
rassä.
Täkäläiset pelastusarmeijan siir-tolaistoimitsijatkin
ovat sitä mieltä,
että elonkorjuutyöläistsn maahan
tuottaminen B r i t t e i n saarilta pn epä­onnistunut
toimenpide.
Canadan hallituksen olisi pitänyt
jyrkästi vastustaa hanketta, sillä
Suurbritannian hallitus haluaa pääs-
SHANGHAI, elok, 12. — Luotetta­vasta
lähteestä on saatu tietää, että
Japanhi ulkoministeri, parooni H a -
jashl, on lähettänyt Mantshurian k u ­vernöörille
Tsang Hsueh-Iilangllle.uh-
Icavaatlmuksen. saatuaan, kuulla, et­tä
Mukdenln hallituksen toimeenpa­neva
neuvosto oU päättänyt hjrväksyä
Nanklngln hallituksen tarjoukset maa­kunnan
liittymisestä Nanklngln val­lan
alle. Uhkavaatimuksessa selitjs-tään,
että Japani jyrkästi vastustaa
kolmen itäisen maakunnan yhtymistä
Nänkingiin, koska Jal>anln hallituk­sen
käsityksen mukaan sellainen J g -
ko vaarantaisi Japanin eri»>lsta ase­maa
j a etuja Mantshuriassa.
Harkittuaan tarkoin tilannetta, h y ­väksyi
Mantshurian hallitus Nankln­gln
ehdot K i i n a n yhdistämisestä. J a ­panin
hallituksen toimenpide el t u l l u t'
odottamatta, sillä jo ennakolta tiedet­t
i i n Japanin varustautuvan kirlstys-tolmlln
Mantshurian pysyttämiseksi
erossa Nanklngista.
Japanin suhtautuminen aikaansaanut
erittäin vakavan tilanteen
Nanklngln hallituksen vastausta J a ­panin
esiintymiseen ei vielä tunneta,
mutta Japanin uhkavaatimuksen kat­sotaan
kehittävän erittäin vakavan
tilanteen el ainoastaan kllnalals-ja-panllalslssa
suhteissa, mutta myöskin
kansainvälisesti.
Muutama päivä takaperin teki E n g ­l
a n n i n hallitus sopimuksen Nankln­gln
hallituksen kanssa, joka sopimaa
oli samansuuntainen, kuin Yhdysral-t
a l h ja Nanklngln välUlä alkaisem-moltetaan
Nanklngln hallituksen tyy­dyttäneen
Englannin vaatimukset Nan­klngln
selkkauksen suhteen vuodelta
1927, j a Englannin vuorostaan luvan­neen
Kiinalle vapauden asettaa omat
tullitariffinsa, sikäli kuin Englantia
el tultaisi asettamaan huonompaan
asemaan, kuin muut maat tullien s u h ­teen,.
Nanklngln selkkauksella tarkoite­taan
Nanklngln verilöylyä, joka seu­rasi
sen jälkeen, k u n kansalliset olivat
vallanneet kaupungin. Tällöin ,oU u l ­komaalaisten
omaisuutta ryöstetty, ja
muutamia ulkomaalaisia surmattu.
Kostoksi olivat Imperiallstlvaltojen so­talaivat
pommittaneet kaupunkia,
murhaten tuhansia Ihmisiä, etupäUssä
kaupungin siviiliväestöä;
Vaatii entisten ryöstösopimnsten
volmassapltämistä
Nanklngln ja Japanin hallituksen
suhteiden kiristymiseen oli myötävai­kuttanut
Nanklngln hallituksen ulko­valloille
lähettämä nootti, m l t s l 11-
moltettlta, että KUnan ja ulkovalto­jen
väliset vanhat kauppasopimukset
lakkautetaan! ja kehotettiin ulkoval-luhistumaan
itse synnyttämlinsä vas­takohtiin.
Ohjehnassa käsitellään myöskin 11-
nanssipääoman ja teollisuuspääoman
keskinäisiä suhteita, sekä kysymystä
liikatuotannosta, eU tuotannon ja k u ­lutuksen'
epäsuhteesta.
Komissionissa oli erimielisyyksiä
"sota"-kommunismia ja "Nepiä" kos­kevissa
kysymyksissä. Nep. on ole­massa
heijastamassa tuotantosuhteita.,
missä esiintyy pientuottajia. Missä
viimeksimainittuja ei ole, Nepin t ar
pettiin Westman Havenin luona
saarten rannikolla Pchjaiunerellä
päivä sitten.
Sodanvaara raaka todellisuus
. Ohjelmassa
sos.-dem.
vasemmansiiven
mään osaan.
MOSKOVA, elok. II. — Svk-syn e-j
I M P E R I A L I S T I S I A LENTÄJIÄ
K U O L L U T
kalla, kun työmaalle saafjul kansalli­sen
järjestön jäseniä. Asiain näin ol-
!°n. eivät kansallisen järjestön my«-i
hsmmin töihin saapuneet jäsenet v o l -
toja neuvottelemaan uusista sopimuk­sista.
Vaikka KUnan j a Japanin vä­lillä
tehdyn sopimuksen aika oU kauan
sitten umpeenkulunut ja sopimusta
väliaikaisilla määräyksillä pidetty voi­massa,
vaati Japani kuitenkin tiukasti,
että mainittua sopimusta oli pidettä­vä
edelleenkin voimassa.-
Japani joutui tavallaan eristettyyn
asemaan seh johdosta, että Yhdysval­lat
ja Englanti olivat solmlhee*: uu­det
sopimukset Nanklngln kanssa.
Washingtonlsta Ilmoitetaan, e i t a Y h ­dysvaltain
hallitus tulee Japanin suh-autumlsen
johdosta huomauttamaan
Washlngtonlssa v. 1922 solmltuita
yhdeksän vallan sopimuksesta, joka
•n'-st\ varten '.^Vx te.j]:iMiudcr.h;.r-i määrää, että kunkin sopimusvallan
tulee neuvotella toisten kanssa, m i l ­loin
Kiinassa , kehittyy " tilanne, joka
koskee jotakuta niistä. Japan< oli
myöskin tämän sopimuksen allekir­joittajana.
'apani haluaisi sovelluttaa Monroe- Prospektori hukkunut
oppia Aasiaan
; don valmistumisesta. -:.v;x>Ilm?.tta ke-: jnurrka.utpesf:». jolla Iiän oU a i k c n u t : - ^ ' ^ ^ a " -
Amerikkaan niit-^ —
Ranslcan imperia-,
Onnettcmuu-'
e??-a sai myösV-ir! surmansa mekanik-;
ko lännet, sanana kun kaksi muuta,
henkilöä haavoittiu pahoin. i
SOUTH PORCUPINE, Ont,. elok, 3.'.
Tänne on saapunut tieto, että Ro-| ^r-p-ro r,-.n> 10 '-ffnoM Riiim
muuta kuin hyväksy;i ^.^t P.obertson niminen prospektcri v . ; ? n i ^ ; r , » n io^ n 7 , f « 2 f T.hM n
alisen" järjestön toimesta ja!o„ hukkunut Beaver järv.on S^.skaV S r t ; . St"? i^^^^^S^Jf^^Jt
käytäntöön otetun palk- eh^^anin maak.nnas^^^^
_ _ _ pekteerawm^t^ha nhlla seuduin. yj^rfysvaitaln ja Japanin kanssa teh-
^ p^bertson oJi a«emm n työskenn^^^^ välityssopimuksesta, samalla
PORVARI L L I SEN O I K E U D E N , lyt kalvannoLv.a Porcuplnen ja Klrk-:^^^^^^^^^^ Ituin Yhdysvallat jättävät
ARVON KUNNIOITTA­MINEN
I land Laken alueella. rv1rnrc3-opIa mukaisesti Latinalaista
•yjnerikkaa koskevat suhteensa iilko-ni;
o!elle vieraiden valtojen kanssa t e h -
i Mo n t r e a l , elok. 13. — T u oma r i - ^— Canadan postilaitoksen tul o^t o„ l i - t. äv,i.ä sopimuksia. . Jos Jap, ani- ormlir^
P A Chr^nii^tt^ aicttforiTit n l n K ^ a t vuouna 1927 32,295,194 d o l l a - tuisi saamaan Kej'a5sen sopimuksen, o-
SEITSEMiWTUHATTA D O L L A R I A - ° " ^ J ^ " ^ " " * "^^^^ i —
nen.
: IL-il se suurimerkityksellinen asla, sillä
se merkltselsl, ettei Japani vastai­suudessa
tule sitomaan käsiään A a -
lonpoikaiston j a työläisten suhteet. | tariaatin voiton saavuttamisci^- j», sen nopea siemenviljan . . . - ; ^ ^ „ ^ ^ . „ ^ , - . - .. , . r i a .
M o S n r r i ^ n tam^Hisuus pientuot- maailman kommunismin toteu"aza:-tennyt paljon kevaan vajauksen peit-. TANSSISTA oikende.<5ta henkilön, joka e s n n t y i - "^
Markkmoiden t a i p © e i ^ u s p ^ ^ _ ^ ^ ^ ! tämisaksi. Helpompien vii jan kokoa-j ' p a i k a l l a paidanhihat ylös ^käärittynä
l a j l a varten on nunou otettiin vastaan suurilla E ' J O - i mis- ja jakelumenetelmien avuUa odo-f . Toronto, elok. 13. — Crj-stal j a takitta.
sionosoituksina. Sen jälkeen esitti toraan leivän olevan riittävää j a h a i - Beachissa marathontanssit järjestä- "Arvokkuuden pitää v a l l i t a b r i t t i -
svältalainen Milton C. Iäisessä oikeudessa", oli tuomari pe-|tännössä 22,000 autoa. Kymmenen • '
ansainnut liikkeellään rustellut tekotaan. Kun p o r v a r i l l i - , v u o d e n kuluttua oli niiden-määrä
."•-eitsemäntuhatta dollaria. 3S,000 sen " o i k e u d e n " arvo on katoamas-;noussut 465,000 j a n y t n i i d en l u k u - ; — Canadan postisäästöpanldBöi
t a " nadassa 12,440 postikonttoria.
Vuonna 1911 o l i maassa käy-' ''^ PoUtllkassaan,
pääsymaksca k e r r a l t a o l i sa, n i i n pitää sitä pönkittää kaiken-määrän arvellaan olevan lähes m i i - o l i vuoden 1927 lopussa talletuksia
maksettu tanssin katsomista varten, laatuisilla vippakonsteilla. Joonan. 23,402,336 dollaria. :