Vapaus, March 22, 1955

              Sivu 2 Tiistaina, maallsltuun 22 p. — Tuesday, March 22,1955
VAPAUS
JLBBEBTTy — Indepesdest habox
Olgaa ot FtetMi Canadiang. Es-
«ablitiuMl Nö7. 6, 1017. Autborized
aa aecood e l a » maU b7 the Post
Ofllee Department, Ottava. Pub-lUbed
thrice veekly; Tuesdays
Ibazxdays aod SaturdayjB 1>7 Vapaus
PBbliahing CotnpanyXtd.. at 100-102
S m 8t. W., SudbuJT. Qnt» Canada.
Telepbonea: Bus. Office OS. 4-4264
Editortal Office OS. 4-4265. Manager
E. Sukal. Editor vr. EUund. Mailing
addresa; Bo» 69. 8udbmy, Ontario.
Advertiajcg rateg upon appUcailöoI
Trantlatlon free of ctaazse.
TILAUSHINNAT:
Caaada«a: 1 v L f JOO 6 kk. S.75
8 kk. 2.25
TfadyavallolaM: 1 vk. 8X» e kk. 4.30
Suomena 1 ffc. &60 0 kk. 4.75
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Jaltan '^salaiset" muistiot
Esiintyen kerran uudelleen -yksinäisenä ratsastajana^ joka kai­ken,
lisäksi "tekee mita tyhmyyksiä haluaa tehdä", Yhdysvaltain hal­litus
julkaisi viime keskiviikkona kymmenen vuotta sitten Jaltassa
pidetyn Kolmen Suuren konferenssin "salaiset" muistionsa.
Kuinka '^salaisista" muistioista on talla kertaa kysymys, se ilme­nee
Britannian pääministeri sir'Win5ton Churchillin lausunnosta, että
VVashingtonin nyt julkaisemat Jaltan "salaiset" asiakirjat "edustavat
luonnollisesti Yhdyijvaltain Icatsantokantaa, eivätkä missään tapauk­sessa
asianomaisten maiden hyväksymää virallista kantaa".
Toisin sanoen, sir AVinslon antoi ymmärtää, etta häntä suututtaa
koko sirkuspelleily, semminkin kun \Vashinj;tonin nyt julkaisemilla:
"salaisilla" muistioilla ei ole mitään tekemistä, tosiasiain kanssa.
Tosiasiassa Yhdysvaltain hallitus myönsi itsekin julkaistessaan
nämä muistiot, että ne 'eivät missään tapauksessa anna tyhjentävää
kertomusta Jaltan konferenssista", silla, kuten samalla annettiin ym­märtää,
osa näistä asiakirjoista jätettiin vielä poliittisten syiden vuoksi
Julkaisematta ja syvän 'salaisuuden" verhoon.
- Tällaisilla '-asiakirjoilla" — joita julkaistaan vain sikäli kuin
•-Yhdysvaltain hallituksen poliittiset tavoitteet edellyttävät, ei luon-
'HoHisestikaan ole mitään muuta merkitystä kuin väijy propaganda-
' ^ o . Mielenkiintoista onkin todeta, että näiden "salaisten" muis-
•;4»oiden julkaisemisen-avulla yritetään tehdä Yhdysvaltain yhdestä
'|:aikkein etevimmästä; presidentistä, Rooseveltista, suuri poliittinen
ttomppeli, jonka tyhmyydet lähentelevät maanpetosta kun asioita tut-ititaan
Eisenhowcrin hallituksen McCarthysmin suurennuslasin läpi.
Stalin on luonnollisesti kylmä ja laskelmoiva voimamies,.joka
iSai taitavalla taktiikallaan kiristetyksi .suuria (myönnytyksiä niin Roo-
;;seveltilta kuin Churchniiltakin sen syyn vuoksi kun viimeksimainitut
/liskoivat, että sota Japania vastaan jatkuu vielä puolitoista vuotta
;;Hitlerin Saksan kukistumisen jälkeen,
•f Churchillia pistellään erikoisesti Kiinan kohdalta siinä mielessä,
> että saataisiin Kiinan Kansantasavallan ja Britannian välit huonone-
•«maan. •
Selvästikin, naiden muistioiden julkaisemisen tavoitteena on po­liittisten
etuisuuksien saaminen republikaanipuolucelle.kotona ja kyl-
JMän sodan kuumentaminen ulkomailla.
Tosiasiassa ei kysymys ole lainkaan "salaisten" nTUistioidenjul-
Jcaisemisesta vaan siitä, että Yhdysvaltain hallitus on katsonut syystä
tai toisesta sopivaksi julKj^jiJii osan niistä muistiinpanoista mitä yh­dysvaltalaiset
viranomaisetj upseerit ja muut ovat Jaltan kokouksesta
kyhänneet. Juuri tätä tarkoitti Churchill korostaessaan, että
-AVashingtonissa ei julkaistu mitaan "salaisia" .muistioita Jaltan kon-
Vferenssista, vaan yhdysvaltalaisten sodanlieLsojain mielipidelausuntoja
•itä.
Palauttakaamme mieliimme eräitä tunnettuja tosiasioita Jaltan ;
;konferenssista, joka pidettiin helmikuussa 1945. Stalinin, Roosevcl-
,^;:.li»h-ja Churchillin li.saksi tähän konferenssiin osallistuiMolotoV/ Stct-.
tinius ja Eden sekä .Neuvostoliiton, Yhdysvaltain ja Britannian yleis-
;.,esikuntien johtavat edustajat. .
, 'Koko maailma t i e t ä ä— ilman mitaan "salaisia" muistioita pal­jastamatta,
mita Jaltan konferenssissa päätettiin. Jaltan konferenssi
pidettiin aikana jolloin 'Hitlerin Saksan häviö oli jo varma asia. Siksi
tässä konferenssissa tehtiin j)aaiöksia Saksan yleisestä miehityksestä
ja valvonnasta seka alustavista, toimenpiteistä hitlerismin hävittämi­seksi
siellä. Jaltan konferenssissa tehtiin paatos Yhdistyneiden kan­sakuntien
edustajain konferenssin koolle kutsumista.
V . "Samalla tehtiin vapautuvaa Kurocppaa koskeva julistus, päätet­tyiin
Puolan uudesta länsirajasta, etta se kulkee osapuilleen brittiläisen
Jienraalin ensimmäisen maailmansodan aikana ehdottamaa Curzonin
linjaa seuraten. Lisaksi sovittiin, etta .kolme kuukautta Hitlerin
Saksan ehdoitta antautumisen jälkeen ryhtyy 'Neuvostoliitto avusta­maan
Hitlerin Kaukoidän liittolaisen, Japanm militarismin kukista-
».mista. ••,
'Kaikki nämä Jaltan sopimukset ovat kautta maailman tunnet-
; luja. .Merkillepantavaa myös on, etta \Vashinglonissa nyt julkais-
«tuissa ''salaisis.sa'- muistioissa,ei puhuta juuri mitään näistä perus­seikoista,
tai jos puhutaankin, niin uutistoimistot eivät ole vaivautu-
Nlneet niitä osia julkaisemaan. Sen sijaan puhutaan paksusti ja leveästi
^siitS, mita huomautuksia tekivät herrat Stahn, Roosevelt ja Churchill
^keskustelun aikana, '•ihmetellään'' Rooseveltin ja Churchillin herkkä-
- uskoisuutta siita, etta sodanaikainen liittolaissuussuhde voi jatkua
I^^vielä rauhan olosuhteissa ja kirotaan Rooseveltia ja: Churchillia, ja
..varsinkin Rooseveltia siita kun heidän neuvotteluasenteensa maärit-lifeirsellainen
ajatus, etta Japanin sola jatkuu Hitlerin kukistumisen
jälkeen viela puolitoista vuolta. \\ ashingtonin miesten kainoudestako
johtuu, sila emme ticda, unitta sanomalta kuitenkin jätetään naissa
'/'salaisi.ss^i" nuiistioissa-cras losia.sia, minkä lai)setkin tietavat, nimit-
"lain tämä: Kun Nfuvostoliitto loi vaella ja voimalla Mantshuriaan
-sijoitettua Japanin i)aaarmeijaa ja tuhosi sen, min satu Japanin soti-
Hassuuruudcsta oli h)i>puun kerrottu.
.• Tätä kirjoittaessa un maallikon silmin katsellen vaikea nähdä
_:'mihin Yhdysvaltain hallilus naillu "salaisilla" muistioillaan pyrkii.
-Kaikesta huolimatta on kuitenkin todettava että Churchill oli ehdot-
-tomasti oikeassii. jotta mitaan kansamvalisiä konferensseja ei voida
•4<näi järjestää, jos omaksutaan sellainen menettelytapa, että joku
'f.Tconferenssiin osallistuva maa ottaa yksityisesti vapauden julkaista
;,"säraisia" muistioita siita, mita on konferenssin kulussa joku asian-
'Omaisista oletetusti .sanonut. Ottakaamme yksi ajatuskoe: Jos kaikki
;-maat olisivat yksimielisiä hetken peruskysymyksistä, niin silloin ei
»mitään neuvonpitoja tarvitse järjestää. Mutta kun tällaista yleis-
• maailmallista '•yksimielisyyttä"' ei ole muualla kuin hautausmaalla,
^-niin sen vuoksi on tarpeellista pilaa kansainvälisiä konferensseja,
tjnissä eri maiden edustajat esittävät eriävätkin mielipiteensä, keskus-
. televat ja <\'aittclevätkin niistä —^ ja jos ovat viisaita, kuten olivat
•^•Jaltassa —- tek&v;it "ottaa ja antaa'' kokous{Kruateita noudattaen
^sopimuksia. Nyt sitten kun on tällaisen rehdm keskustelun perus­asteella
tehty yhteisiä soi)imuksia,. kuten tehtiin Jaltassa, silloin on
kokonaan toisarvoista se mita minkin maan edustaja on neuvottelun
rytiteydessä mahdollisesti sanonut. Pääasia on se, eitä konferenssissa
fpäästiin yhteisymmärrykseen eräistä tärkeistä asioista ja tehtiin
;',juhlallisesti allekirjoituksilla vahvistetut sopimukset.
Mutta sodanlietsojat eivät haluaniitään kansainvälisiä neuvot-uteluja.
'He julkaisevat "salaisia" muistioita ilmeisesti sen vuoksi,
"ettei enää voitaisi kansainvälisiä konferensseja järjestää, Sodanliet-irsojat
havaitsevat, että Jaltan sopimukset ovat vieläkin sotasuunni-
'^teljpdien tiellä — ja siksi he rikkovat niitä julkisesti ja salaa ja lopuksi
.Tjulkaisevat "salaisia" muistioita siinä mielessä, että voisivat jotenkin
"romuuttaa koko Jaltan sopimukset.
Anselm Htxumhexak KapusJiasing.!
Ont.. täyttää tänään, jnaaliskun 22
pna 60 /viiotta.
Anna LesfcJnen, Long Lake. 0.nt.. f
t ä y t t ä ä huanena, maaliskuuja 23 pnä |
72 vuotta. ,.; • •
Ekner Ketola, Vancouver, B . C ,
täyttää sunnuntaina, maalis'i:uun 27
pnä 50 vuolta,
•yhdjTnme lukuiaistcn ja tuttavain
onnentoivotui£im.
Mitä muut sanovat
Jos annat paholaiselle p i k k u ­sormesi
se v o i v i e d ä k o k o kätesi
PORVARILEIITfEN
"PUOLUEETTOMUUS"
Kumita puolueeton on na. 'vapaa
lehdistö''?
•Voiko 'vapaa lehdistö" omaksua
"puolueettoman" asenteen missään
työtätekeviä koskevassa asiassa?
Miksi miltei kaikki Canadan lehdet
asettuivat Fordin puolelle sen äsket­täisen
lakon aikana? Ja miksi leh­det
ovat aina yhtiöiden puolella työ­riitojen
aikana?
: Näiden tosiasiain Iisaksi on muis­tettava,
että sanomalehdet ovat liike­laitoksinakin
suurliikkeitä, että sa­nomalehdet
saavat suuren osan voi­toistaan
suurpääoman ilmoituksista.
Mutta liikemaailman ja sanomaleh­tien
välillä on äskettäin paljastettu
vielä eräs muukin yhdysside.
Midland Free Press Herald huomioi
äskettäin seuraavat tosiasiat:
"Yhdeksänkymmentäviisi prosent­tia
Canadan vlikkolehtien Ja kolmesti
viikossa ilmestyvien lehtien toimitta­jista
on ollut joko yhden vuoden tai
sitä pitemmän ajan paikalhsen kaup­pakamarin
(Chamber of Gommercen)
presidenttinä." •
Tällainen oppikoulu el ilmeisesti­kään
auta toimittajia olemaan sen
paremmin puolueettomana kuin en­nakkoluulottominakaan
silloin kun
yhtiöiden j ä niiden työläisten vallUa
kehittyy crimiclLsyykslä työläisten
hyvinvointia koskevista asioista,
— . UE-News.
VieraiUcssaan Ottavasta, Yb-dvKvältain
valtiosihteeri DulJe«In
f anotaan ke6kui.telleen YMynal-tain
tokiasenilen laajentamisesta
Canadan arhtHkassa. Toronto Te-legramin
kirjeenvailitaja Peter
Dempson kertoi maaliskuun 15.
pai Ottavan uutiskirjeessään
mm. seuraavaa: "Britannia Ja
Yhdysvallat tavoittelevat tukiase­mia
Canadan kaukaisessa pobjo-lassa
. . . Uskotaan, etta tästä
asiasta keskustellaan Yhdysval­tain
valtiosihteeri DuUesIn vie­raillessa
torstaina Ottavassa."
Mielikuvitusnäytel-miä
vuodelta 2,0
Mitä uskotte maailman näyttävän
vuonna 2.000.
Tämän kysymyksen on cnBlantilal-nen
taldoieura The Royal Society of
Arts esittänyt lukuisille henkilöille en
puolilla maailmaa. Vastaiiksiin sis^-
t}y monta rai-sin yllättävää tulevai­suudennäkymää.
Eräs vastaajista arvelee elaman
maapallollamme olevan silloin jo n im
meni mutkaista' j a vaativaa, etta i h ­minen
tarvitsee kaksi paata ja nclja
k ä t t ä . Eras toinen on sita mieltä, et-,
tä Uimiset eivät cnaa vuonna 2,000
syö lihaa, koska lihantuotanto vaatii
n i i n suhteettoman suuria laidunmaita.
Eräs kyselyn koTiteekrc. joutunut en­nustaa,
että Amerikassa sanottuna
ajankohtana on kielletty 'käyttämäs­tä
puuta muuhun tarkoitukseen kuin
ravinnoksi. Heijannen .vastaajan en­nustuksen
mukaan kaikki koulut ovat
muuttuneet sellaisiksi yhteiskouluiksi,
jcissa oppilaat keskittyvät paäaa.assa
leikkeihin ja 'ayoterapiaan".
•Mutta Sllrtykaanune naista enem­män
tai (Vähemman mielikuvituksel­lisista
povauksista vahan muillekin
aloille. Lääketieteen alalla ennuste­taan
sellaisia uutuuksia, kum esim.
leikkauksissa tarvittavan nukutuksen
suorittaminen yka nomaan hypnoosin
a\-ulla. Kaikki haavasiteet tulevat
olemaan läpinäkyviä jotta haavojen
parantumista voitalsm tarkkailla ot­tamatta
joka kerta sidettä pois.
Edelleen ennustetaan, etta suurkau­punkien
yllä .vuonna 2,000 kaareutuu
jättilasmainen plastiklasikupooll. jon­ka
ansiosta lamposuhteita voidaan
tai-pcen miikaan säännöstellä ja ih-mistcircitoi-
vitsc piitata vesi-tai l u ­misateinpa.
T l i c Royal Society of Artsin puris-sa
ollaan saapuneiden vastausten Joh­dosta
sita mieltä etta vuosiluku 2.000
3n saanut vastaajat sima m a ä n n inie-llkuvltukisen
taikapiiriin, etta he ovat
unohtaneet, etta vuoteen 2.C00 on a i ­kaa
v a in vaatimattomat 45 vuotta.
Y R I T T i i ^ i MÄÄEÄTA CANADAN
U L K O P O L I T I I K K AA
Sudburyn Daily Starin Ottawan
kirjeenvaihtaja Richard Jackson tie-doittl
Ottawasta tammikuun 29. p nä
:1955. että "amerikkalaiset ovat otta­neet
haltuunsa mm paljon Canadan
pohjolan alueita, etta yrittävät mää­räillä
Canadan ulkopolithkkaa . . .
Parlamentti osoittaa nyt vissejä
merkkejä siitä, että se. haluaa saada
tietää — j a hallituksen on .vastatta­va
jos painostus lisääntyy — kuinka^
paljon on amerikkalaisia sotilaita Ca­nadan
alueella, ja mita se saattaa
merkitä Canadan itsemääräämisoi­keudelle
kansainvälisen hätätilanteen
sattuessa."
Eräässä toisessa Ottawan uutistie-dcssa
(tamnii.<.^12, pna) sanotaan:
Satoja yhdysvaltalaisia sotilaita on
tdllut Canadaan viime heinäkuusta
alkaen Ja se "jatkuu edelleen .
POHJOLAN KARTOITUS
Viikko sitten aloitettiin Canadan
arktiikan laajakantoinen kartoitus
Canadian Aeroe Service L t d : n — ca-nadalais-
amerikkalaisen Ihkkeen toi­mesta.
Tarkoitus on tehdä karttoja
n.s. "Dew 'linjaa varten ja samalla
etsia mineraaleja ja oljya.
••KUIN YHDYSVALTAIN
OMAISUUTTA'
The Financial Post tiedoitti tammi­kuun
27. pnä . 1953 etta "Canadan
cmistu.scikeu.svaatimu:i kaikkiin maa-alueiliin
nähden aina Pohjoisnapaan
asti joutuu entista suurempaan koe­tukseen.
Yhdysvaltain lehdistö on rur
vennut kurjoittamaan arktiikasta
ikäänkuin Yhdysvallat olisi sen löy­t
ä n y t . . ."
CANADAN—USA.N SOTILAAL­LINEN
YHTEENSULAUTUMINEN
Helmikuun 12.. pnä 1947 — samana
vuonna, jollom. päaministe»! St. Lau*»
( rent piti tunnetun ohjelmapuheensa
Canadan—Yhdysvaltain "yhteensu-lautumLsesta''
— julkaistim Yhdys­valtain
ja Canadan hallituksen yhtei­nen
lausunto naiden maiden 'puolus-tustoimenpiteista'.
Tässä lausunnossa määritellään:
'Vastavuoroisuuteen nojaten kumpi­kin
maa antaa mahdollisimman pie­nillä
muodoUisuusvaatimuksilla kaut-takulkuluvan
alueellaan ja aluevesil­lään
sekä sotflaslentokoneille toiselle
maalle."
. (Yksi. hevonen ja yksi janis-tasa-puolisuutta.)
POHJOLAN TUNTEMATTOÄLVT
MINEUA.4LmiKKAUDET
Bank of Montrealin hikejulkaisu
helmikuulta 1955 kunnittaa huomiota
Canadan pohjoisalueiden "mahdolli­suuksiin',
jotka ovat "mielikuvaa kii-hoittavia*.
se sanoo, etta yksinomaan
Mackenzie-jcen laakso on rikas öl­jystä
Ja luonnonkaasusta; petrooli-tutkimuslupia
on annettu n i i n paljon,
e t t ä tutkittavana on 35 miljoonaa
eekkerinalaa käsittävä alue. mika on
miltei yhtä iso ala k um Prince E d -
.ward Island, Nova Scotia ja New
Brunsvick yliteensa. Pohjoisalueilla
"tiedetään olevan myös uraania, nik­keliä,
kuparia j a monta muuta t ä r ­keätä
perusmetallia." .
ELLESMEREN SAARELLA
ON ÖLJYÄ
Marraskuussa 1954 tehtiin tunne­tuksi,
että Ellesmeren saaren uume­nissa.
Canadan arktlikassa, on rik­kaita
öljyalueita. Ylidysvaltain ilma­voimien
mainitulle saarelle viemaan
tuTkiJakuz^taan kuuluu kaksi canada-lalsta
tiedemiestä ja kaksi Yhdysval­tain
ilmavoimien upseeria.
"D£W'
. . Ä ^ J .c^'
„ ' -tdmontoo CANADA
Minn«apa!it *
UNtUD STATES; ; ; - .5
'< An
D a l i » * " ' v ^ ; ^ " * ^*
"""" ^ 5 ^ J ^
«000
Lisää yhdysvaltalaisia sotajoukkoja tulee Canadaan, varsinkin-arktiikan
alueelle, selittää ulkoministeri Pearson. Tässä maassa on jo yli 30,000
Yhdysvaltain asevoimiin kuuluvaa henkilöä. Ne osallistuvat msnöove-reihin
Canadan pohjoisalueella, kontrolloivat radar-verkostoa. Samalla
kertaa yhdysvaltalaiset upseerit osallistuvat mineraalietsintaän Y'ukonissa
1954 yhteysupseeriksi Canadaan y h -
.denmukaistuttaakseen Yhdysvaltain
ja Canadan ilmavoimien toiminnan.
Jensen tulee olemaan -vastuussa Dis-tant
Early Warmng (DEW) radar-verkostosta
ja muista yhdysvaltalai­sista
operatioista Canadassa.
Pääministeri St. Laurent sanoi ala­huoneen
istunnossa joulukuun 7. pna
1333: 'Me emme s a a j a t t a a vahaa­kaan
epävarmuutta naiden pohjois­alueiden
aktiivisesta kontrollista aina
Pohjoisnappaa myöten". Mutta m i ­taan
merkkejä ei ole silta, e t t ä 'Wajh-ingtoniin
on l ä h e t e t ty diplomaattinen
nootti, mihin sisältyy tämä varoitus, donneen lentokoneen etsintää.
Vaatii pääministerin $ | T Ä
eroa työttömyys-kysymyksen
johdosta
ottava. — Konri?r.atjiVi J . W i l J r i d •
Dufres^e Quebec Wes: -.•alltsijaparis-.
Tä esitti tk. 16 p n ä pariaaoeatin ala­huoneessa,
etta pääministeri St, Lau- ^
rtentin olisi erottava koska han on
täydellisesti epaonnJstunut täystyölli­syyden
varaamisessa canaöalaia Ile. ^
Mr.Xhilresne palautti mieliin miten i »sen, jolloirt
päamimsteri oh vume sj-yskutissa pu- I ^^a^^
buessään Quebec Citj-ssa sanonut:
••FiUemniB ole tarpeeksi älykkäitä
järjestaaksemme kannxntalouden va-raamaafl
tyota jokaiselle nun me
o:e.-nme kykenemättömiä" tehtavum-xne.
• .... •.. •• |
Koska paammisteri j a h ä n e n h a l l i - \
tiiksens». oi-at täydellisesti epäonnis­tuneet
tassä suhteessa, "en m i n a nae
liänelle m i t ä ä n muutainahdollisuutta
sen jälkeen kun h ä n on telmyt täydel­lisen
tunnuniuksen, kuin : pikaisen
eroamisen hallituksen johdosta j a j u l ­kisesta
elämästä, että kykenevemmat
ja paremmat tarkoitukset omaavat
voivat korjtäta taman vakavan tilan­teen
pikaisesti."
Fäammlsteri el sanonut mitaan
lausunnon johdosta, mutta mähdolli-sssti
han puuttuu siihen myöhemmin
kun 'keskuaielu : työttömyystilanteen
johdosta jatkuu. •
AI
TehdaityöJa
rivaan vauhti
la aksc-lm ym
nes tyonjohts
Puhu m:
johtafa hatäi
Gnnettomu'
Ja sanoi:.
— M i k : i m
na menm j uu
etka sinä sar
.• • •
AA
Hyvin itseh
suttmi laakai
— Mikas VI
Tih iloissÄti Ir
; -T-. Sen pit
vastasi potila
— Jaha. si
Suokaa antee
tänne ystava
minun tietaa
voi maarata
myksia esitta
Lentokone kadoksissa
Manitobassa
Wmnipeg. — Taalla olevasta Cana­dan
ilmavoimien esikunnasta ilmoi-tetttm
keskiviikkona, etta yksi lento­kone
on kadonnut ollessaan matkal­la
WinmpegistäBabb:tt Pomtiin.
Lentokoneen ohjaajana toimi Gary
Qu:rk. Canadan ilmavoimien kaksi
lentokonetta ryhtyi toimittamaan k a -
Hitlerin X-suunnitelma
ja sen toteuttaminen
Eraana huhtikuun iltana 1943 •—
muutamia kuukausia sen jälkeen k un
Hitlerin 330000 miehen vahvuinen
Stahngrad-armeija oli antautunut.—
lahti eraa3ta saksalaisesta satamasta
merelle - sukellusvene. Atlantille saar
vuttuaän sukellusvene suuntasi kul­kunsa
Etela-Amerikkaa kohti ja las­ki
parin ,viikon kuluttua erääseen
argentiinalaiseen satamaan. Alukses­ta
astui rantaan Hitlerin vakoilupal-velun
johtaviin miehhn kuuluva ken-raah
Faupel.
TEST.IMENTIN TOIMEEN­PANIJAT
Paupelm erikoisteh ta vana oli y h ­teyksien
. solmiminen Argentiinassa
toimiviin ' saksalaisiin asiamiehiin.
kreivi Luxenburgiin j a johitaja Ric­hard
Leuteen. Kenraah Faupel jatti
heille Berliinin uudet ohjeet; ottaen
huomioon Saksan todennäköisen tap­pion
Saksah Argentiinassa oleva
omaisuus oli hinnalla miUa hyvänsä
säilytettävä ja ryhdyttävä tiettyihin
toimenFit€i3iin, jotta tama saksalai­nen
paaoma voisi jälleen aloittaa toi-mintan-
sa toisissa muodoissa. Nain
ryhdyttiin toteuttamaan Hitlerin sa­laista
X-suunnitelmaa käytännössä.
Kenr. Faupelin Argentiinan-matka
oli vain osa nusta monimutkaisista
toimenpiteistä, joita natsijohtajat
olivat suunnitelleet eraassa salaisessa
kokouksessa Berhinissa. - Suunnitel­mien
mukaan oli tappion varalta pe­lastettava
Hitlerin puolueen parhaim­mat
kaaderit ja sotilasasiantuntijat
seka luotava vakava finanssitu!cikohta
ulkomaille. Näiden ankarasti salaisten
toimenpiteiden toteuttamisen Hitler
uskoi Himmlerille ja Bormannille.
Neuvotteluista laadittiin pöytäkirja
Ja tehdyistä päätöksistä lähetettiin
ohjeet Hitlerin ulkomaisille asiamie-hyvakseen
kaikkia mahdollisuuksia
puolueettomissa ja vihollismaissa
Saksan sotilaallisen mahdin pelasta­miseksi.
Salaiset ohjeet oli allekirjoit­tanut
Hitler.n vakoilupalvelun pääl­likkö,
.amiraali Canaris.
FINANSSITUKIKOHDAT
PERUSTETAAN
Porvarillinen ranskalainen viikko­lehti
"La Tribune des Nations". jota
edellä olemme lainailleet, jatkaa seu­raavaan
tapaan:
Ohjeiden lähettämisen jälkeen plr
tivat Saksan suurimpien konsernicil
edustajat elokuussa 1944 Strassburgis-.
sa kokouksen, jossa neuvoteltun Sak­san
aseteollisuuden jälleenrakentami­sesta
Hitlerin tappion jälkeen. Touko­ja
joulukuussa 1944 neuvottelivat sak-salaset
ja amerikkalaiset teolhsuus-miehel
useaan otteeseen Lissabonissa
samasta aiheesta. Amerikkalais-sak-salaisten
yhteyksien perustamisessa ja
ylläpitämisessä esitti tarkeaa osaa
USA:n strategisen vakoilupalvelun
Sveitsissä toimiva paalhkko Allen
Dulles, USA :n nykyisen ulkoministe­rin
vch.Vahttomästi naiden neuvot­telujen
jälkeen ryhdyttiin saksalaista
pääomaa joukkomitassa siirtämään
Sveitsin, Espanjan ja latinalaisen
Amerikan pankkeihin, - Varsinkin
Sveitsin ja Portugalin pankkeihin
surrettun jattilaissummia. Jo vuoden
1944 keskivaiheilla saksalaiset olivat
Siirtäneet Argentiinaan 750 milj. dol­l
a r in arvosta paaomiaan, tärkeim­pänä
talletuspaikkanaan ranskalais-italialamen
pankki Buenos. Airesissa.
SOTILASASIANTUNTIJOIDEN
SIJOITTAMLNEN
Näin toteutettiin Hitlerin X-suun-nitelman
ensimmäinen osa — finans-situkikohtien
perustaminen ulkomail-tamaan
suunnitelman toista osaa —
Hitlerin puolueen ytimen ja tärkeim­pien
saksalaisten sotilasasiantuntijoi­den
siirtämistä ulKomaille.
kaansa odote
useammin ai
ta saapua la
noin- labettej
Saksasta pa
-1952 kavaisi-rin
kenraali."'
ten oli turh
bunkkerissa ai
yhteyden otti
tilaisiln. Seur
V. ilS53pala
Tank ja sai
suurissa Jjrei
lentokoneteht
prof. Pocke
Stuttsartin t
kennuskeskul
Georgi Arge
suunnitteli a
Messerrchmit
dorfiin. jossa
konetehtaan,
palasi Lansi-kenraali
Gall
Tammikuu:sa 1944 saapui Madri- Lansi-Ssks^n
dun kahden viikon kuluessa y l i ^-OOO lii^j^öä
Gestapo-asiamiesta ja'muuta saksa­laista
virkamiestä, jotka hajautuivat SVEITSI, TI
pitkin Espanjaa saksalaisten yhty­mien
toimitusjohtajiksi ja teknilli­siksi
asiantuntijoiksi; Barcelonaan
saapui Stuttgartista joka 4. tai 5.
tunti sa.csalainen sotilaskone, joista j
as.ui. maihm huomatLavia natsmotaT
blite2t:eja Osa heistä jäi Espanjaan,
osa jatkoi niitkaansa Portugahin ja
KOULUTUS]
JA ASEPAJC
. k u n a.;et£
oh edelleen
! teollisuuden
laa ja' naani
mistelutö-stä
Brasiliaan. Yksinomaan Espanjaan f ^
saapui naina aikoma yli 4 000 saksa- | j ^ " . ^ ' ^ ^ ' ' ^ ' '
laista -teknikkoa', heidän joukossaan j asiantuntijat
mm. Gonngin ilma-aseen perustajnn !
kuuluva lentokoneiden rakentaja | ammmtsicn e
Messerschmitt, Enttain • huomattava 1 Argentiinassj
teolli-!:
lentäjiä Lou.
rissa inittäsi
-maara teollisuuskalustoa ja
suusaslantuntijoita" siirrettiin myös
Argentimaan. ja Sveitsiin.
Brasiliaan, jOssa 20 saksalaisella
suuryhtymalla oli sivulukkeensa, saa­pui
nämä aikoma tunnettu saksalai­nen
lentokoneiden rakentaja, prof.
Focke lukuisien insinöörien ja tek­nikkojen
seuraamana. Argentiinassa
oli natseilla erikoinen jarjestonsakin,
Kameradenwerk. jota jobti GöbbeLsln | t i e t t ä v ä s ti
yksityissihteeri "VVilfnd von Owen.
Cordoban aerodynaamiseen instituut­tiin
Espanjassa sijoitettiin €0 saksa­laista
insinööriä, heidän joukossaan
mm. tunnettu lentokoneiflen rakenta­ja,
prof. Tank.
V. .1953 sai
lansisaksalau
na 350. VierE
iiissa ehdot
Menderes, et
mat ryhtyis
maan aseita
hille. jotka velvoitettiin k ä y t t ä m ä ä n ' le. Samanaikaisesti ryhdyttun toteut-
NATSIEMIGKANTTIEN PALUU
Välittömästi sodan jälkeen natsi-emigrantit
eivat paljon puhuneet toi-mmnastaan,
vaan heidän ympäril­l
ä ä n vallitsi hiljaisuus. Mutta kun
Yhdysvallat oh päättänyt jalleen-aseistaa
Lansi-Saksan, ryhtyivät a l ­laan
myoö
panjaan.
Näin Hitle
teutetaan ps
sopimukset
Wehrmachtij
payksessa ka
peelliset van
imeet ulkor
omien ja ull
kimus-ja va
ta seka myo
teknillinen
ajan tapahti
PÄIVÄN RÄKINÄ
Mitäpä kansasta ja kansan eduista
Uskonnolliset joti-tajat
kohdanneet
NL:n komissionerin
B e r l i i n i .— Neuvostoliiton yliko-misslonerl
Georgi M. Pushkin otti
tiistaina Tastaan taalla olevassa pää­majassaan
saksan protestanttisen ja
katolisen kirkon johtajat.
Saksan protestanttisen kirkon piis­pa
Otto G. Dibchus ja Saksan rooma- i
laiskatolisen kirkon piispa 'VVilhclm 1
VVcskamm neuvottelivat Pushkinin'
kanssa.. ' •:!
Molemmat kirkot ovat toimineet
U S A : N INSIiNÖÖRIT KARTOIT­TAVAT
CANADAN R . * N N l K K OA
Puolustusministeri Ralph Campney
sanoi alahuoneen istunnossa helmi­kuun
25. pna. etta yhdysvaltalaiset
sotllasinslnöor.t auttavat canadalais-ta
henkilökuntaa Canadan rannikko­alueiden
kartoittamisessa ja tutkmii-,
sessa. Joissakin tapauksissa, han
myönsi, yhdysvaltalaiset sotavoimat"'^
tekevät yksTnaan tata tyota.
YH1>YSV.*LTALAINEN UPSEERI
KONTROLLOI RADARIA
OTTAWASSA
Yhdysvaltalainen kenraali James
C. Jensen nimitettiin joulukuussa
sitä. kun Itä-Saksassa . opetetaan
kommunistisia aatteita; nuorisolle ja
viimeisen, kahden vuoden ajan eri-j katolinen kirkko on uhannut kieltää
koissopimuksen puitteissa. : i sakramentin sellaisilta nuorilta, jotka
Katolinen kirkko on arvostellut osallistuvat tällaiseen opetukseen. .
-Asiallisesti puhuen, niin tuomittava, teko kuin se olikin, näiden
'•salaisten" muistioiden julkaiseminen oli omalla tavallaan kunnian- '
osoitus Jaltan sopimusten rauhanomaiselle vaikutukselle.
,Ja siunatuksi •lopuksi: Hitlerillä myös oli paljon mainostettu '
'•salaineti ase'"—suuri v:ilhc, imitia se ei häntä pelastanut.
Jo '.-anhaan aikaaji — tai-koltamme
ai/caa 30 — 40 vuotta sitten — tavat-tim
Suomessa sanoa, etta porvari on
pon-an vaikka sen voissa paistaisi.
Talla tarkoitettiin sita. e t t ä makei-
Igvistä puheistaan ja autuaallisesta
hymystään huolimatta se ei milloin­kaan
välitä tuon taivaaJlLSta maan ja
sen varsinaisen kansan menest.vkses-ta
ja hyvinvoinnista.
Vaikka se p i t ä ä k i n - s u u r t a porua j
isänmaan edtiista j a niiden turvaami­sesta,
ei se loppujen lopuksi halua
luovuttaa hyppysellistä nuuskaa nai?
den asioiden hj'vakai. ellei se laske s u -
ta olevan persoonakohtaista etua i t ­selleen.
Ja mita tulee nj-kyajan porvareihin
— tarkoitainme oikem suurporvareita
— lii m ci ole pojassa polvi huonontu­nut..'
, • ,
N i i n ei ole tapahtunut enempää
Suomen kuin muidenkaan *mai<i^"
isojen porvarijehujen kohdalla.
Katselimme tässä äskettäin eräitä
Suomen lehtiä, j a havaitsimme n i i -
tenkä siellä suurpon*arien piireissä
pabeksutaan ylen ankarasti sitä, et­tä
Suomen hallitua jo toisen kerran
on. ottanut Neuvostoliitolta, hoin 10
miljoonan dollarin kultalainan.
.(N^itj^.^cuvostoliitosta otettuja lai­ta
on johtanut tunnettu taantumuk­sellinen
kaiisantalousmies prof. Br.
Suvivirta. Tama arvon herra julistaa
Neuvostohitosta otetut lainat epä­edullisiksi
j a suorastaan vaarallisiksi.
Mutta Yhdysvalloista otettuja ja
otettavaka: aiottuja lainoja vastaan
hänellä ei ole mitaan sanomista.
Päinvastoin, niiden kj^sessa ollen han
Jiaastelee hyvä huutoja.
Joku mahdollisesti sanonee, etta
jospa Suomi saakin Yhdysvalloista,
ijota on aina yhstetty "suureksi Suo­men
ystäväksi", lainoja paremmilla
ehdoilla.
Siihen on heti vastattava, etta kat­tia
kana». Jotkut muut seikat ne
panevat Suomen suurporvarlt — em­me
tarkoita kalkkia Suomen porva­reita,
koska siellä on toisella. tavalla
asioihin suhtautuvia — Ikenet Irvissa
vasttistamaan lainojen ottamista Neu­vostoliitosta.
Että n ä i n on asia käy Jokaiselle sel­väksi
tutustuessaan Netivoatoliitosta
otettujen j ä taas Yhdysvalloista otet­tujen
lainojen ehtoihin.
Molemmista Neuvostoliitolta ote­tuista
laihoista o n korko 2.5 prosent­tia.
Makaajan ollessa kymmenen
vuotta,.
Neuvostoliitto ei aseta lainojen
toja. Siina suhteeasa saavat suoma­laiset
menetellä aivan vapaasti. Lai­nat
saa sen lisak.si nostaa joko kul­lassa
tai jossakin länsimaisessa v a -
luutaasa,-aivan kuten lainan ottajaa
•huvittaa. -
Yhdysvalloista, joko Kanjninvali.sel-ta
jälleenrakennuspankilta tai muista
n taas sekaa
saisun asioil
Mekin oi
myöntämään
lainan anta
ehdot miten
kayttaa, vail
lm ta.yttaa
noja vastaan tapahtunutta hyökkÄj-s- käyttöön nähden minkäänlaisia eh-pankeilta
oiettujen lainojen .suhteen ! maksua kosi
on asia kokonaan toinen.
'Nuden kayton suliteen pidättävät
lainan aritajat määräysvallan.
Suomella, on Jälleenrakennuspan­kilta
noin 50 miljoonan dollarin l a i ­nat
ja pitaa Tiiista maksaa korkoa
4 — 4.75 pros., siis jotakuinkin puolta
enemmän kuin Neuvostoliiton lai­noista.
.
Taman lisäksi ovat Yhdysvaltain
kapitalistien eduatajat — Yhdysvalta­laiset
rahamiespiintkontrolloivat
Jalleenrakennuspankia — valvomassa
Suomessa, etta lainattua rahaa käy­t
e t ä ä n Juun sillä tavalla kuin he h a ­luavat.
Kysymykseen ei tule oUeenkan se,
tapahtuuko rahojen kajrtto Suomen
kansanetujen vaatimalla tavalla tai ei.
Onkin todettu, etta fvaikka naista
amerlkkalaislalnoista on hallitus vas­tuussa,
niinniitä käytetään aUlä ta­valla,
e t t ä niistä ;hyöty>-ät yksityiset
kapiUlistit.
Mitä arvelette siitä, jos; Neuvosto­liitto
asettaisi miehiään /valvomaan
miten Suomen hallitus käyttää siltä
lalnaamiaan varoja?
Ettekö luulisi siitä nousevan hir­veän
mew&i!ah. f j o i s j a k i n piireissä
huudettalsiln k i U i i ' henjgenhädässä.
e t t ä noin se sutiri ja pirullinen naapu-
Mut:a kun
eivat ne, jot
tavat itaisei
sesta Suome
£iita. etta se
etta se on s'
siin asioihin
. N am ollen
muuhun kas
.ratty osa' J
valita vähää
san eduista,
avustamaan
tijoita, sutu-maailmaa
\
massa fodas
valmis teluiss
Se tapaht
kum toisen
sillä vuosilla
Hitlerin Sak
Silloin tuo
politiikka joi
nattsmiln k i
kyään jatke
vat fiJiu^uk
sammat.
On nimitti
makkairl ei (
pitää, vaati
ma Ja olketu