Vapaus, June 14, 1928

              valla ofaakkeella muan muassa:
Viime marraskunlla hämmästytti
Mtf^Jceru. I ^ i » l a W i « r t M . - tÄ> » ! x a«w^^^^ mallitan t i i v H o l l f c / ^ s t S o=/.;c
— takuktiu • . • tariisumisesta. Esitya edellytti, eb-
• ~ ~ • TI' vLSHiNN^T- ascct ja sotavarustukset,
I »k- M JO. « kk. t2S0, S kk. $1.75 i« 1 k i . U M . — YhijtrMhoMiia j * Suomett» eekä moo*l>
« S o a i a i l l e : 1 vk. t6.«>. 6 kk. t3.Sa. 3 kk. t2XiO ja 1 kk. »1.00.
•
Ldsteea «iojut iliaoluk»« pit5i oli» konttor:«« kd.io 4 ip. n=je.t}mi«?3iiia edcllijeoi «rkipSiiioä.
VcycoiJco toimitosj Libertf Bnildinj. 33 Loroe Sireet. fuaebo 536W. i. • •
• « I » B d e » k o D t t o r i : Ubertr BaiSdiu». J5 Lorce S i . PaLelio 1038. Po.t;o«,te: Box 69. Smdbcry, Ont. j tllasharjOltUS
^ Näiden lisäksi on venäläisillä vi­sa.
Suomessa ja Rumaniassa olevien ! ranomaisilla joukko todistuskappa-rjhmien
kautta. Tätä käsitystään rieita, jotka ovat miltei suoranaisia
voivat venäläiset viranomaiset tode-j syytöksiä brittiläisiä vastaan, Ke-yenäjä
koko maailmaa esityksellään ta seuraavilla ikävillä tosiseikoilla: i säilä 1925 vangittiin Sidney G. Ri-
Vuoden 1Ö26 lopulla valtion sala-lley, entinen ilmailuvoimain kapteeni
poliisilaitos onnistuneesti ehkäisi sa--ia brittiläisen urkintalaitoksen jä-laliiton,
Petrovskin, Neuvostoliiton sen, ..yrittäessään kulkea Suomen ja
niin kemiallisen sodankäynnin kain keskuskomitean puheenjohtajan, Neuvostoliiton välisen rajan yli, pu­myös
kaikki muut aseistumisvälineet
on hävitettävä. Sotalaivat, maa- ja
ilmavarustukset on tuhottava ja so.
keskeytettävä."
m u rhaamiseksi; myöhemmällä! ettuna venäläiseksi kaupustelijaksi
ja varustettuna Neuvostopassilla.
Hän tunnusti tulleensa Venäjälle
^ Ceaenl idrertiiiiix nXt* Tlt. per ccl. inch. M'Bifl»ua ehtrye h
l i tki Kiät «ireitlrfuis laeoiBai « O O M i5e Tataitis Peopfe i n C»a»d»,
nch. M-niipua ehtrje for »JOtU »»ertion 7Se. The V«p»tt»
Sd» « t u mOIoia u h u M ua wa*ua«<« aruimijteea kirjecMcnae, fciijotuku oadeUecn IukkecsfaoiU]<a
iJBÄlI» tipein: J. V. tJCHi/iSrO. l i i ^ e e n b o i m i . .
toisen. Ukrainan kansankomissaarien
neuvoston puheenjohtajan, Tchuba-
Ja Ha vastaan. Samaan aikaan am- omasta alotteestaan kapinaa järjes-taasen
viime maaliskuulla Venäjä j muttiin valtion salapoliisilaitoksen | tämään. Hän sanoi olleensa personal-pontevasti
esitti Genevessä, että | johtaja Leningradissa, ja ampuja, j lisessa keskustelussa rahaministeri
'"koska aseistettujen joukkojen yllä- valkoisen armeijan everstin poika • Winston Churchillin kanssa juuri
Jälkamielien kirje
«Pitäisihän sinne kokoakseenkin, mut­ta
kun tidi Itrvattoa mennä
sinne järven ranEalle."
haUussa on suuri ^ « ^ ^ ^ ^^^^^ niukalti. Talvi on en-
Parlamentti ja työväen edustus
Ken työläisen katsantokannalta
katselee vast'ikään työnsä päättä­neen,
neljä ja puoli kuukautta kestä­neen
Canadan parlamentin viime is­tuntokauden
työtä, niin hän jou-tuu
kaikkein ensimäiseksi toteamaan
sen, että mc työläiset emme ole saat­taneet
sen suhteen edes pettyä, koska
parlamentin edustajat ovat joko
pien- tai suurporvarislon asianaja-jiis.
Totta että muutamat edustajat,
IFoodsuorlh, Heaps, Adshead ja
Irving nimittävät itseään "työväen"
edustajiksi, mutta he eivät käsitä
imperialistiseen asteehin kehittyneen
kapitalistisen järjestelmäii monopo-liluonnetta,
f inanssipääoman yhä
täydellisemmäksi kehittyvää kontrol­lia
kaikkiin yhteiskunnallisen tuo­tannon
ja jaon välineihin nähden.
Parlamentissa pitämissä puheissaan
oval he vanhaan lasallelaiseen mal­liin
jutelleet "koko kansan eduiSia"
ja sitä tehdessään jättäneet huomi-perustamisestaan
saakka,- siis yli
kuudenkymmenen vuoden ajan, eräs
toinenkin tehtävä. Holtit, beattyt ja
stratchonat ovat sitä pitpneet ikään­kuin
onnenpöytänä, jota pyörittämäl­lä
"rahat kansan hankkimat ovat
menneet kaikki konnain kukkaroon."
Niinpä vastapäättyneellä parlamen­tin
istuntokaudella muun muassa
Anäcosli-saaren sataman syventämi­seksi
hallituksen menoarviossa 'suo­siteltiin
myönnettäväksi 300,000 dol­laria,
vaikka "Anticosti on miltei
itsenäinen valtakunta, jossa Holt on
kuninkaana", kuten muuan liberaali­nen
edustaja sattuvasti huomautti.
Bell Telephone Co. niinikään anoi
oikeutta osakepääomansa kohbttami-seksi,
voidakseen kohotuksen jälkeen
kohottaa puhelinmaksuja. Kumpi­kaan
näistä yrityksistä, jotka yh­teensä
merkitsevät miljoonien dolla­rien
saalista kapitalisteille, ei tullut/
vielä hyväksytyksi. Epäonnistunei-pitoon
ei ole muuta aihetta kuin so-: vangittiin.
dankäynti, niin ainoa johdonmukai­nen
teko kokoontuneille edustajille
olisi täydellisen aseistariisumisen hy­väksyminen.
Kansainliiton alustava aseistarii-sumiskomissioni
ei tietenkään ryhty­nyt
semmoisiin toimenpiteisiin. Sen­sijaan
Neuvostoliiton politiikkaa
katkerasti arvosteltiin, brittiläisen
edustajan lordin Cushendunin joh­taessa
tätä hyökkäystä Kansainlii.
ton neuvostossa. Venäjää syytettiin
1 ennen lähtöään. Muuan mielenkiin-keiden
ajaja, kuuluisa valkokaarti­lainen
Gurevich, pidätettiin.
Toukokuulla joukko entisiä Kolt-shakin
armeijan upseereita vangit­tiin,
jotka sittemmin tunnustivat ol­leensa
' yhteydessä herra Whiten,
vilpillisyydestä aseistariisumiskysy- Moskovassa olevan brittiläisen lähe-oon
ottamatta sen, etta omistavan ^jgn yritysten takia purkaa kapitalis-luokan
ja omistamattoman luokan Unen lehdistö säppeaan. "Parlamcn-välinen
kuilu käy Canadassakin yhä alahuoneelle on suureksi häpeäk-syvemmäksi,
jakaen "kansan*' kah- cg kohtalo, minkä alaiseksi joutui
teen vastakkaiseen leiriin. Yhdellä ^ ^ j ^ g^jj Jelephöne-yhtiötä koske-puolen
on canadalamen Morgan, ra
hakuningas 5ir Herbert Holt monen-kirjaylne
apureineen —- lakimiehi-neen,
pappeineenj salapoliiseineen,
professoreineen, j.n.e.; ja toisella;
puolella ovat palkkatyöläiset ja vä<
häväkiset farmarit. Yllämainitut
"työväen" edustajat käsittvät nämä
luokkain väliset vastakkaisuudet vain
hyvin hatarasti ja sentähden saate­taan
heitä nimittää työväen edusta­jiksi
vain hyvin hatarassa merkityk­sessä,
i'
Parlamentin.; yhtenä varsinaisena'
tehtävänä on verojen ^kantamisen
säätäminen valtiomenojen peittämi­seksi.
Ja maan taloudellisen ase­man
vaurastuessa oVat valtiomenot
säännöllisesti lisääntyneet. Fiskaali-vuotena,
joka päätiyi maaliskujin
31 päivään 1925, nousivct näet Ca­nadan'
valtiomenot yhteensä 351,-
160,803 dollariin ja t ä i n ^ vuoden
maaliskuuhun päättyneen fiskaali*
v,uodeh aikana 364,665 dollariin se­kä
parhaillaan kuluvan fiskaali-vuoden
menojen lasketaan nousevan
389,350,000 dollariin, lukuunotta­matta
Canadan kansallisille rautä-
. teille ja eräille satamakomissioneille
myönnettäviä etumaksuja. ^
Verojen määräyslaitoksena olemi­sen
ohella on parlamentilla ollut
va lakiehdotus", lausuu Montreal
Gare«e. Todentotta, häpeäksihän se
on, kiin miljoonaryöväys tulee edes
väliaikaisesti ehkäistyksi. Lehti loh­duttelee
kiukkuaan kuitenkin sillä,
kun pääministeri on vakuuttanut, et­tä
moisten- onnettomuuksien ehkäi­semiseksi
tullaan parlamentin sään­töihin
tekemään asianmukainen kor­jaus.
- Tämä luvattu korjaus var­maankin
toteutetaan ensi tilassa. Fi-
, nanssiporhot ovat näet erittäin no­peita
muuttamaan taktiikkaansa pyr­kiessään
päämääräänsä, miljoonien
kaappailuihin^ Ellei "onnenpöydän"
pelaaminen tuota voittoa ensimäi-sellä
yrityksellä, muuttavat he peli­tapaa,
itsepintaisesti kulttien kohti
päämääräänsä.
Juuri tästä seikasta, taktiikan no­peasta
vaihdosta, tilanteen mukaan,
on työläisten otettava oppia. Kun
Woodsworth, Heaps, Adshead ja
Irving, jotka* omaavat sosialidemo-.
kraattisen katsantokannan, eivät ky­kene
ajamaan työväen etuja parla­mentissa,
on heidän tilalleen valit­tava
miehiä semmoisia, jotka siihen
pystyvät, koska, käytännölliseltä
kannalta katsoen, parlamentaariseen
toimintaan on Canadankin työläisten
vielä toistaiseksi otettava osaa.
myksessä, ja todistusta väkivallan
kannattamisesta.
Jos Venäjän arvostelijat olisivat
sanoneet, että Venäjä on odotta­nut
väkivaltaa ja valmistautunut sen
varalta, olisivat h© olleet lähempänä
totuutta. Tapahtumasarjat Venä­jällä
kuluneen vuoden aikana anta­vat
näet aihetta tällaiselle otaksu­malle,
ja selostavat miksikä Neuvos­tohallitus
on tällä erää erittäin kiin­tynyt
sotienlopettamissuunnitelmiin
sekä siveellisillä päätöslauselmilla et­tä
käytännöllisillä metodeilla. Ym­märtääksemme
Venäjän asemaa on
meidän luotava yleiskatsaus viime
vuoden tapahtumiin Moskoyan kan­nalta
katsottuna.
Vähän yli vuosi sitten hyökättiin
Pekingissä olevaan Neuvostoliiton lä­hetystöön;
huoneustot tarkastettiin,
jä useita kuormia asiapapereita ta­kavarikoitiin.
Samoihin aikoihin
saarrettiin Shanghaiissa oleva Venä­jän
konsulaatti, ja toimitettiin koti-tarkastus
Lontoossa sijaitsevassa
Neuvostoliiton kauppalähetystössä,
vietiin salaista sähkötyskieltä selos­tava
kirja, ja diplomaattiset suh­teet
katkaistiin. Tämän jälkeen seu­rasi
Neuvostoliiton' lähettilään Voi-kovin
murha Varsovassa kesäkuun
seitsemäptenä päivänä.
Venäläisten käsityksen mukaan
nämä tapahtumat ovat vain silmään-pistävimpiä
askeleita Suurbritahnian
hyvin suunnitellussa ja järjestetyssä
hyökkäyksessä Venäjää vastaan, jo-
Maaliskuolla, 1927, paljastettiin i toinen seikka hänen tunnustukses-salaiset
murhahankkeet, Bukarinia, | saan oli lausunto, että "brittiläinen
Pravdan toimittajaa; Rykovia, kan-j urkintalaitos luovuttaa käsillä ole-sankomisaarien
neuvoston puheen-j vasta ainehistostaan amerikalaiselle
johtajaa; ja Stalinia, kommunisti-{urkintalaitokselle kaiken mikä kos-puolueen
johtajaa vastaan, ja hank- kettelee Amerikaa."
Toinen vakooja, Elvengreen, joka
taisteli Venäjää vastaan valkoisten
armeijoiden riveissä, vahventaa Ri-leyn
tunnustusta. Vuonna 1925 saa­pui
Moskovaan tiedoituksia, että mo.
narkistit lähettävät terroristin sinne
murhaamaan erinäisiä hallituksen jä­seniä.
Pian jälkeenpäin Elvengreen
saapuikin Moskovaan nimellä Pavel,
varustettuna rumanialaisella passil­la.
Hänet vangittiin ja hän tun­nusti
suunnitellut hirmutekonsa, joi­den
joukossa oli salamurhayritykset
Tshitsheriniä ja Genuaan lähetettyä
Venäjän edu-stajistoa vastaan. El­vengreen
myönsi suhteensa kaptee­ni
Rileyhin ja sanoi vastaanotta­neensa
rahaa häneltä.
Toinen Englantia koskeva todiste
on kirje brittiläiseltä konsulilta, Le­ningradista,
brittiläiselle kauppala-hetystölle
Moskovaan. Kirjeen lo­pussa
sanotaan: "Minun on varsin
vaikea hankkia haluamianne tjieto-ja,
sillä venäläiseni, joita käytän
tähän tarkoitukseen, ovat suuressa
vaarassa joutua kiinni ja valtiolli­sen
poliisin hirtettäviksi vakoilemi­sesta,"
Brittiläiset nyt myöntävät
tämän kirjeen alkuperäisyyden, mut­ta
väittävät että sitä ei ole' kirjotet-tu
vakavassa tarkotuksessa.
Moskovassa ollessani seurasin Dru-jilovskin
juttua. Hän oli tunnusta­nut
väärentäneensä Neuvostoliiton
asiapapereita, ja myyneensä niitä e-rinäisille
konsulaateille ja lähetys­töille,
erikoisemmin brittiläisille ja
bulgarialaisille. Väärennykset koski­vat
Neuvostoliittoa ja Kommunistis­ta
kansainvälistä, ja julkaistiin nii­tä
kaikissa maissa. Tällä asiapape­rilla
tahdottiin osottaa, että Kom­munistinen
kansainvälinen olisi lä­hettänyt
340,000 dollaria Amerikan
tystön konsuliviraston päämiehen
kanssa. He olivat suunnitelleet
Kremlin, ja mahdollisesti Grand te­atterin,
räjäyttämistä jonkun puo­luekokouksen
aikana.
Toukokuun lopulla,. 1927, räjäy­tettiin
ruutisäiliö Leningradissa, ja
venäläiset uskovat, että teon teki
varaston komentaja, joka oli brit­tiläisten
ostama.
Kesäkuun kolmantena päivänä val­tiollinen
poliisi sai käsiinsä ranska­laista
tekoa olevan, brittiläisellä kuo­rella
varustetun pommin, joka väi-tetään
varatun Leningradissa sijait­sevaa
valtiollisen poliisin päämajaa
varten. Kesäkuun ' seitsemäntenä
päivänä heitettiin kaksi pommia
kommunistipuolueen klubihuoneus-toon
Leningradissa, jolloin kolme­kymmentä
henkilöä haavoittui, jo­kuset
vaarallisesti.
Neuvostoliiton poliisi sanoo pal­jastaneensa
Leningradissa viime
marraskuulla Britannian ja Suomen
hallitusten urkkijain keskuksen. Kak­sikymmentäviisi
urkkijaa vangittiin,
jotka tunnustivat olleensa hankki­massa
salaisesti tietoja Venäjän so-savoimista
ja Itämeren laivastosta.
Venäläiset voivat antaa yksityiskoh­taisia
tietoja viidestätoista muusta
urkkijasta, jotka on vangittu ja
tuomittu. Jokaisessa tapauksessa
neuvostot ovat omaksi tyydytyksek-sensä
todenneet, että rikoksellisen
tukena oli ollut englantilainen kul­ta.
• '
kommunistipuolueelle. Kuulustelun
lopussa Drujilovski julkisesti tun­nusti
rikoksensa, pyj-täen ainoastaan
armoa oikeudelta.
Venäläisten
määrä Tokarchevskyn, "Ukrainan
kansantasavallan" ulkoasiain minis-terin,
allekirjoittamia kirjeitä hel­mikuulta,
1926, kesäkuuhun, 1927,
Ukrainan kansan tasavalta muodos­tuu
virkamiehistä, jotka olivat val­lassa
ennenkuin bolshevikit ottivat
Ukrainan kontrollin käsiinsä. Niillä
"\arkamiehillä" on nji: virasto Pa­riisissa
ja Varsovassa, Yksi kirje,
päivättynä heinäkuun 23 p:nä; 1926,
osoittaa että he silloin vastaanotti­vat
noin 5,000 dollaria kuukaudes­sa
brittiläisiltä. Toinen kirje, päi­vätty
helmikuun 21 päivä, 1927^
ilmoittaa 10,000 dollaria vastaan­otetun
samoista lähteistä. Olen ko­pioinut
kaksitoista näistä kirjeistä,
ja valokuvannut neljä tärkeintä. Yk­si
näistä, Pariisissa olevalta Ukrai­nan
ulkoasiain ministeriltä oli osoi­tettu
tasavallan presidentille Varso­vaan,
Se on päivätty helmikuun 2
päivä, 1927 ja kuuluu:
"Englannin hallitus vaatii että
Ukrainan kansan tasavallan yleis­esikunta
lähettää edustajansa Lon­tooseen
Ukrainan kansan tasavallan
armeijaa koskevia kysymyksiä käsit­telemään.
On mielenkiintoista, että
brittiläiset juuri nyt vaativat, että
Ukrainan kansan tasavallan armeija
on muodostettava Ukrainan alueella
olevista kapinallisista."
Tämän vuoden toukokuulla syy­tettiin
venäläisiä ja ulkomaa,laisia
insinöörejä taloudellisesta sabotee-rauksesta
Donin hiilialueilla, Bols-hevikimaan
viranomaiset uskovat tä­män
myös olevan osan ulkomaiden
vehkeilyistä.
Onko ihme, että jo näiden todis­teiden
valossa — huolimatta Eng­lannin
vehkeilyjen todellisesta laa­juudesta
Venäjällä — Rykov, ka»..:
sankomisaarien neuvoston puheen­johtaja,
lausui:
Tällä hetkellä Suurbritanniän kon­servatiivinen
hallitus, katkaistuaan
diplomaattiset suhteensa Neuvosto­liiton
kanssa, ylläpitää kiihkeää vas­tarintaa
ja valmistautuu uusiin seik­kailuihin
Neuvostoliittoa vastaan
kaikkialla maailmassa. Olisi rikollis­ta
meidän osaltamme olla ottamatta
käytäntöön päteviä keinoja työläis­ten
ja talonpoikain etujen suojele­miseksi,
koska vastustajamme käyt­tävät
kaikkia keinoja, lahjomisia, sa­laisten
vehkeilyiden järjestämistä,
murhia, ärsyttämistä, murhapolttoja
ja sotilaalliseen hyökkäykseen va­rustautumista.
Mitä vähemmän Jotakin kaunista on
saatavana, sitä ihanammalta se saa­dessa
tuntuu. Kesän stiloistus k-juluu
i myöskin niiden elämänilojen joiikkoon,
canadalainen työncrja saa
AMMATILLISEN HÖVÄENLnKKEEN
YHTENÄISYYS
'Kommunistivainot Tshekkoslovakiassa
Vallankumouksellisen työväenliik­keen
vainoaminejV Tshekkoslovakias­sa
käy päivä päivältä yhä teräväm-maksi.
Tshekkoslovakian porvaristo
jcoettaa kaikilla keinoin saattaa
kommunistisen puolueen julkisen
toinrinnan mahdottomaksi Ja pakot­taa
puolueen maanalaiseen toimin­taan.
Puoluekokouksien, -koulujen
ja -luentojen pito, vaikka niiden
suhteen 6ti tarkoin noudatettu val­litsevia
kokoontiunissäädöksiä, on
kielletty, ja niihin osallistuneita hen­kilöitä
vastaan on nostettu oikeus­juttuja.
Parhaillaan käydään Kascheussa
suunnatonta oikeuskiiulustelua. Un­karin
kommunistisen puoluekoulun
opettajain ja oppilaiden ollessa syy­tettyjen
penkillä.
Praaigicsa on ryhdytty kuuluste-*
lemaan kommunistisen puoluekoulun
edistyneemmän ryhmän oppilaita
surkean kuuluisan, "tasavallan suo-jeluslain"
perusteella, mikä laki
aikoinaan säädettiin etupäässä
Tshekkoslovakian sosialidemokraat­tien
toimesta. M i e h i n , Praagin
esikaupungbsa, on poliisi käynyt
kotivlcrailulla työväentalolla siitä
syystä, kun kommunistinen puolue
oli sinne järjestänyt taloudellisia
luentoja puolueen ja ammatillisen
liikkeen tuleville toimitsijoille. Nä­mä
luennot oli järjestetty Tshekko­slovakian
lakien ja kokoontumisoi-keuden
perusteella, eikä pienintä­kään
laillista muotoseikkaa oltu jä­tetty
huomioonottamatta. Toveri Do-lanski,
ammatiltaan opettaja ja par­lamentin
kommunististen jäsenten
yhdist)'ksea sihteeri, kuletettiin po­liisiasemalle,
hänen asunnossaan toi­mitettiin
kotitarkastus ja muutamia
kommunistisia lentolehtisiä, leninis­tisiä
kirjasia ja opiskelutarpeita ta­kavarikoitiin.
Toukokuun 14 p :nä toimitettiin
kotitarkastus myös Kladoivan työ­väentalossa,
missä niinikään pidet­tiin
vain taloudellisia luentoja. Näi­den
luentojen oppilailta vietiin
oppikirjoja. Samaten toimitettiin
kotitarkastus 7fu</e Pravon toimitta-,
jan, toveri Köpeckin asunnossa.
Poliisi aikoo nostaa oikeusjutun
yllämainittujen koulujen jäseniä
vastaan •— salaliitloutumisen takia.
Kuten • muistetaan, pidettiin viime
talvena Köpenhaminassa n.s. kansain­välisen
anmiatillisen liikkeen eheyt­tämistä
suunnitteleva kongressi, johon
ottivat osaa Norjan, Suomen ja Neu­vostoliiton
ammattijärjestöt. Vallitse­va
hajanainen tilanne maailman am­matillisesti
järjestyneiden työläisten
keskuudessa pakoltti nämä ammatti-
Järjestöt etsimään keinoja millä voisi
tilannetta työläisille -edulliseen suim-taan
helpottaa. Sillä Juuri viimeaikoi­na
ja varsinkin tämän vuoden aikana
Europan maissa vyörynyt lakko-aalto
on osoittanut, että työläisten olisi ta­valla
tai toisella päästävä yhdisty­mään
yhtenäiseksi, koko maailman
järjestyneitä työläisiä käsittäväksi lU-toksi.
vastustamaan kapitalistien
hyökkäyksiä Ja alati uhkaavammaksi
käypää työläisten elintason polke­mista.
Toisena seikkana. Joka pakoitti e-dellämainitut
ammattijärjestöt tur­vautumaan
keskinäisen konferenssin
pitoon, oli se. että maailman ammatil­lisesti
järjestyneiden työläisten kes­kusjärjestön,
Amsterdamin intema-tionalen
johto on yhä enemmän jae-nemmän,
vuosi vuodelta luisunut pois
siltä tieltä, minkä siUe työläiset itse
ovat altmpitäen asettaneet. Amster­damin
herrasttmut Johto on viime
vuosina Juossut kapitalistimaiden a-settaman
kansainliiton työtoimiston ja
internationalen toimiston väliä, laati­en
kapitalistien kanssa kaikenlaisia
sopimuksia, kuulematta siinä ensin­kään
työläisten mielipidettä. Siksi on­kin
tilanne Emtjpan työmarkkinoilla
Jatkuvasti huonontimut. Josta suurin
ansio lankeaa Amsterdamin interna­tionalen
johtoherroille, koska he ovat
järjestelmällisesti koettaneet työläis­ten
taisteluhalua lyödä alas ja samal­la,
kuten jo edellä olemme mainin­neet,
tehneet kapitalistien kanssa
kauppoja työläisten selkänahasta.
Yhtenä seikkana myöskin voimme
mainita edellämainitun konferenssin
köollekutsmnisen olleen senkin, että
muutama vuosi sitten toiminnassa ol­lut
n.s. englantilais-venäläinen yhte-näisyyskomitea
et saanut mitään mai­nittavampia
tuloksia aikaan maail­man
ammatillisesti järjest3meiden työ­läisten
"yhdistämisessä yhteiseen jär­jestöön.
Pääasiallisempana syynä mai­nitun
yhtenäisyyskomitean epäonnis­tumiseen
oli se, että englantilaisten
puolelta siinä oli jäseninä vanhoilli­siin
lukeutuvia ammattiyhdtetyspomo-
Ja, jotka kaikella mahdollisella taval­la
jarruttivat todelllseh yhtenäisyy­den
saamista eri maiden ammatillis­ten
järjestöjen kesken, sokeasti totel­len
kaikessa Amsterdamin herrojen
määräyksiä.
Näistä seikoista pääasiassa Johtui
KÖpenhaminaii konferenssin koolle­kutsuminen.
Konferensissa pohdittiin
kansainvälistä tilannetta ja tultiin
siihen vakavaan johtopäätölcseen, että
kansainvälinen yhteys eri maiden am­matillisten
järjestöjen välillä on saa­tava
aikaan vanhoillisten ammatti­yhdistyspomojen
vastustuksesta huoli­matta.
Tehtiin myöskin päätös Poh­joismaiden
ammatillisten järjestöjen
ja Neuvostoliiton ammattijärjestön
välisestä yhteistyöskentelystä, johon
päätökseen m.m. Norjan puolittain
sosialidemokraattinen ammattijärjestö
on äskettäin päättänyt yhtyä kokonai­suudessaan.
Nyt on kuitenkin Amsterdamin in-ternationaleen
kuuluva Ruotsin am­mattijärjestö
äsken pitämässään e-dustajistori
kokouksessa kiirulitanut
päämiestsnsä kehoitixksesta asetta­maan
esteitä tälle suunnitellulle yh­teistyölle.
Edustajisto nim. teki pää­töksen,
joUa pyritään katkaisemaan
suhteet n.s. riippumattomiin ammatti­järjestöihin,
jollaisia ovat Norjan ja
Suomen ammattijärjestöt. Kokouksen
päät%;lauselmassa; sanotaan nim.. että
samaUa kun jatketaan työtä kaikkien
ammattijärjestöjen liittämiseksi "kes­kukseen",
s.o. Amsterdamin intemati-önaleen,
samalla ei myöskään "mi­tään
organisatoorlsta yhteistoimintaa
tämän ulkopuolella olevien ammatti­järjestöjen
kanssa tulla pysyttä­mään".
Edelleen lausutaan päätös­lauselmassa,
että "anunattijSrjestöön
yhtyneiden liittojen kansainvälinen
yhteistoiminta on rajoitettava jäse-n;
i^deksi kansainvälisissä ammattilii­toissa
ja skandinaavisten —
pysyttämiseen, mitkä sxihteiden
rajoitetaan
maantieteellisesti käsittämään Tans­kan,
Norjan. Suomen ja Ruotsin jär­jestöt.
Tämän päätöksen tarkoituksenar on
varsin omalaatuisella tavalla toteut­taa
kansainvälistä yhtenäisyjrttä. Sen
tarkoituksena on lopettaa Ruotsin
ammattijärjestön yhteistoiminta Nor­jan
ja Suomen ammattijärjestöjen
välillä. Viimeksimainitut ammattijär­jestöthän
eivät kuulu Amsterdamiin
vaan toimivat kaikkien ammattijär-jestöjea
liittämiseksi yhteen ainoaan
Internationaleen. Se taas, että ky-seessäoleva
Ruotsin ammattijärjestön
edustajiston kansainvälisyyttä hajoit-tava
päätös on nyt Juuri syntynyt,
on seuraus Köpenhaminan eheyttämis-konferenssista,
johon ottivat osaa Nor­jan
ja Suomen selcä Neuvostoliiton
ammattijärjestöt. Amsterdamin in­ternationalen
taholta toimitaan nyt
Ruotsin anunattljärjestön . johtajain
välityksellä siihen suuntaan, ettei Kö­penhaminan
tunnettu yhteistoiminta­sopimus
Norjan, Suomen ja Neuvos­toliiton
ammattijärjestöjen välillä tu­lisi
hyväksytyksi.
Ruotsin ammattijärjestön edustajis­ton
päätös tietää siis sitä, että sen
sanelleet Amsterdamin keltaisen in-ternin
Opetuslapset ovat avoimesti läh­teneet
vastustamaan kansainvälistä
eheyttämistä. Sitäpaitsi se merkitsee
painostusta -Norjan ammattijärjestöä
kohtaan, jossa Köpenhaminen kon­ferenssin
yhteistoimintasopimus on
päätetty hyväksyä.
Mitä taas puheenaolevan päätöksen
jälkimmäiseen osaan tulee, nim. a-sianomaisten
maiden ammattijärjestöi­hin
kuuluvien liittojen välisiin suhtei­siin,
niin tietää päätös sitä, että ruot­salaiset
liitot saavat olla yhteistoi­minnassa
Suomen ja Norjan ammat­tijärjestöihin
kuuluvien vastaavien liit­tojen
kalissa, mutta ei suhteissa Neu­vostoliiton
ammatillisiin Järjestöihin.
Ruotsin ammattijärjestön edustajis­tollakaan
ei ollut vielä rohkeutta
katkaista liittojen välisiä suhteita
muiden kuin venäläisten kanssa. Se,
että venäläiset kaivostyöläiset avusti­vat
ruotsalaisia taistelevia kaivostyö­läisiä
125,000 dollarilla, Amsterdamin
internationalen pystyessä samanaikai­sesti
toimittamaan nälkäisille kaivos­työläisille
ja heidän lapsilleen vain
vaivaiset 500 dollaria, se oli kauhis­tus
Ruotsin keltaisille ammattiyhdis­tysjohtajille.
Siksi on yhteistoiminta
katkaistava venäläisten liittojen kans­sa!
•• ^
Tämänkin maan kaikkien, niin am­matillisessa
kuin myöskin poliittises­sa
työTOenliikkeessä mukana olevien
on tarkoin seurattava ammatillisen
yhtenäistjiitämisliikkeen kehitjrstä ja
tuettava sitä kaikella mahdollisella
tavalla- Samalla myöskin, seuraamalla
tarkasti asiain kehitjrstä, voimme aina
oikealla hetkellä ottaa oikean kan­nan
tällaisiin kansamvälisjfyden pirs-tomistyritykisiin
ja niitä seuraaviin te­koihin
nähden. Ruotsin amnaattijär-jestön
päätöksen johdosta kirjoite-] nadassa, kuten m u i s ^ ^ m a ^ ioS'
«della on mainittu, on sitkeä tals-
Jcta ostetaan Ja myyöään. Herrat
saanevat kuiteniän ansaitsemansa vas­tauksen.
Norjan Ja Suomen työläiset
lausuvat yhtenä miehenä, mitä ajat­televat
tällaisista metopdeista. ja
Ruotsin työläiset selittänevät myöskin
etteivät ole samalla linjalla kuin ha-
Joittajat".
Nyt onkin osaltaan tuo Politikenin
lausuma fcinta toteutunut. Äskettäin
pitivät Skandinavian nahkatyöläiset
kongressinsa Köpenhaminassa Ja siellä
hjrväksyttiin päätös, että Pohjoismai­den
nahkatyöläisten järjestöt saavat
kuulua yhteiseen kEutelliin, mutta olla
silti yhteydessä venäläisten nahka-työläisten
kanssa. Päätöstä vastusti­vat
ainoastaan Ruotsin nahkatyöläis­ten
edustajat ammattijärjestönsä te-
"temän päätöksen mul:aisesti.
Tämä päätös siis osaltaan osoittaa,
että Skandinavian nahkatyöläisillä
samoin kuin pohjajoukpilla yleensä on
vakavaa halua kansainvälisen yhte­näisyyden
aikaan saamiseen kä3rtän-nöllisellä
pohjalla, jonka tieltä saavat
väistyä toisarvoiset kinastelut.
Kuten jo edellä mainitsimme, on
työläisten syytä tälläkin puolen At-lannin
seurata tarkoin kansainvälisen
eheysliikkeen kehitystä taloudellisella­kin
työväenlukkeen alalla, sillä kai­kessa
tapauksessa kysymys täälläkin
läheisessä tulevaisuudessa astuu päi­väjärjestykseen.
Ja silloin meidän tu­lee
tietää./mitä tietä meidän on kul­jettava.
Nykyisin ovat vanl«)illiset u-nionjohtajat
vielä useilla suurimmil­la
teollisuusaloilla ammattiliittojemme
johdossa,' mutta kehitys kulkee siihen
suuntaan, että tatistelu suunnan mää­räämisestä
tulee otettavaksi esille.
Täällä Canadassa meillä on Yleis-ca-nadalainen
työväenliitto, joka jo pe­rustettaessa
toista vuotta sitten otti
päämääräkseen yhtenäisyyden rakenta
misen tämän inaan ammatillisesti jär­jestyneen
työväestön keskuudessa.
Tätä työtä on liitto vointinsa mukaan
tehnyt. Palautamme tässä lukijain
sinräkin hirmuisen pitkä ja sitten se
vielä usein kurkistelee taakseen ja
puhaltelee vihoissaan, tälläkin kertaa
nähtävästi aina heinäkuuhun astL
Ei ole siis ilune, jos proletaarin
mieli tekee järven rannalle sinä ly­hyenä
aikana, kun sieUä laineet kieh­tovasti
liplakoivat ja aurinko lämpöi­sesti
hyväilee .
Mutta riistojärjestelmän tumman­vihreät
myrskyaallot eivät liplakoi; ne
murtavac.ja syövät kuni sadunomainen
jättiläispeto, alavien rantamaiden
kuohkeata • ruokamultaa, kuimes ai­noastaan
kuolleet kalliot ovat Jälellä
— ellei rantavalleja rakenneta kor­keiksi
ja kestäviksil. • ^
Työläisenkin täytyy joskus nauttia
niitä elämännautinnon iuunsiruja,
joita hänelle asti liikenee. Kinen on
mentävä harvoiksi lepohetkikseen
luonnon helmaan ja hengitettävä rai­tista
ilmaa, j'ksin elämisvaisto hänet
siihen pakoittaa.
Mutta tilaisuudet. Joissa luokkatais­telu-
aseita taotaan Ja teroitetaan, ovat
työläisille liian pyhiä. Jotta niitä voisi
yksilöllisen elämänilon etsiskelyssä si­vuuttaa.
Sinun yksityinen herttainen
kesäiltasi järven rannalla muodostuu
rikokseksi silloin, kim sinun samalla­kertaa
pitäisi olla neuvotte^lemassa
järjestötoveriesi keralla miten koko
laaja työtätekevien luokka voitaisiin
saattaa elämänonnesta osalliseksi. He
odottavat sinua kauan ja hartaasti.
Kun vaikea kysymys ön ratkaistavana,
kuvittelevat he, että sinulla, ehkä,
olisi ollut se valaiseva ajatus, joka
olisi johtanut menestykselliseen pää­tökseen.
Mutta sinä vain silläkertaa loi­koilet
vihreällä nurmella, silmäilet
veltosti sinistä taivasta ja haaveilet
köyhälistön suuresta tulevaisuudesta,
huomaamatta, etteivät sitä tulevai­suutta
koskaan luo veltot ja yksilö-herkuttelijat,
vaan uuraat ja uskolli­set,
joille hiekkajyvänenkin luokan
yhteiseksi onneksi merkitsee enem­män
kuin kokonainen kultavuori pie­nen
yksilön eduksi.
Kaikki kunnioitus . liikimnälle, rait-tuUe
ilmalle, kirkkaalle vedelle, au­ringonpaisteelle
ja vihreille nurmille;
ne antavat rumniillemme Joustavuut­ta
ja tarmoa, mutta ne eivät saa estää
meitä tärkeämmistä luokkataistelu-tehtävistämme.
Pienenkin ryhmän
pirteä kokous on perustuskivien laske­mista
Ja perustus on laskettava lujak­si,
sillä miuuri Joka sille rakennetaan,
ei saa horjua!
Kokouksia ei tarvita Joka ilta jos ei
touhuta tiurhaa, vaan ollaan kaikin
paikalla määrätyllä minuutilla Ja tar­tutaan
asioihin tarmolla, eikä venytä
vetelyksinä. Sellaisessa kokouksessa
on myöskin oina auriiigonpalsteensa,
kevätlintujen laulunsa ja vapauden-laineiden
liplatuksensa, kim vain op­pii
niitä näkemään Ja kuulemaan.
Ei mikään kylvö kanna niin runsasta
satoa kuin velvollisuutensa täyttä­minen.
Rakastakaaname kesää Ja elämän­iloa,
ne ansaitsevat sen, mutta kor­kein
lempemme, ylin-»kunnioituksem­me
kuuluu köyhälistön luokkataiste­lulle
ja omalle pienelle tehtävällem­me
siinä, sillä vain niiden kautta
voidaan työtätekevien elämänonni
saavuttaa ja suojella!
Köyhälistöläisen perus-velvoUisuudet
omaa laajaa luokkaansa_ kohtaan ö-vat
helpot: liittyä luokkataistelu-jär­jestöihin
ja saapua niiden kokouk­siin
hiukan ennen alkamishetkeä,
vaikka tuhansien syrjähoukutuksien
ylitsei! Emmehän niitä velvollisuuksia
tänäkesänä laiminlyö, emme edes ke-säsydätpenäkään
koskapa kerran juuri
niiden täyttämiselle rakentuu keko
asiamme menestys, nimittäin työläis-luokan
elämänilo ja maailman valloi­tus.
— Jalkamies.
FL Williainin uutisia i
mieliin puheen, minkä Yleis-canada-laisen
työväenliiton presidentti Mosher
-pitt. Torontossa viime syksynä, ja Joka
puhe kokonaisuudessaan -on julkaistu­na
lehtemme joulukuun 19 päivän nu­merossa.
Tässä puheessa Mosher mjn.
mainitsi, että "Jokaisen työväenuhlon
ohjelmana tulisi olla ennenkaikkea
yhtenäisyys, suojellessaan ja edistäes­sään
työläisten parhaita pyrkimyk-
Siä*
Tiedämme, fttä meillä täällä Ca-vaseimmst^
ehd^. Ruotsalamen to-1 telu . edessämme vanhoillisia uniojX
vetjehti Pohtiken man. puheenaole-1 tajia vastaan, mutta me tieSSe
vasta asiasta antaa nam kuuluvan myöskin sen että tulemme sen t S
, . jlun varmasti voittamaan PonnisSk
"SALON RUUSU"
Täällä Pirtin näyttämöllä esite­tään
torstaina 21 päivänä kaunis
unkarilainen laulunäytelmä "Salon
ruusu"." Kappale on melkein kai­kille
tunnettu, mutta joka kerran
on tämän kappaleen nähnyt, haluaa
nähdä uudelleen. Nyt siihen on ti­laisuus.
Tämän kappaleen johtaa tov. H,
Vuori, ollen itse myös kappaleessa.
Myöskin on joitakin henkilöitä, joita
ei ole nähty pitkiin aikoihin näyttä­möllä.
Voinpa jo edeltäkäsin sanoa,
että kyllä se. hyvin- menee ja on
se katsomisen arvoinen. Tästä ker­tyvät
varat käytetään osuustoimin­nalliseen
valistustyöhön, joka toi­minta
on meillä vasta alussa ja niin­ollen
myös kaipaa varoja. Siis kaik­ki
katsomaan tätä kappaletta. Tar­katkaa
maksettua ilmoitnsta.
NAISOSASTON KOKOUS
Naisosaston kokouksessa oli h yr
vä osanotto ja vilkas keskustelu.
Olikin paljon asioita: valittiin hen­kilö
agii-prop.-komiteaan, johon tu­li
Lempi Heino. Myöskin valittiin
pioneerien kesäjuhlakomitea, johon
sainvälisessäkin mittakaavassa sovel-1 lee oleinaan meillä jotka n « o W , r «'
luttamaan moraaha. mikä on heiiddäänn 'me kansainv5iT^3
pohja­na;
— että solidarisuus on tavaraa,
oman solidarisuuskäsitteensä
Hjorth.
Keskusteltiin myöskin Puolustus-rotuihm
katsomatta. — R. tehty npaääattöossträa..^
Toveritervehdyksin, ' A-a-a.
957 Broad^