Vapaus, April 29, 1965

              s
Sivu 2 Tors|ima, huhtik. 29 p. — Thursday, April 29, 1965
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R Ö AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Estäbllshed Nov. 6. 1917
E D I T O R : W . EKLUNä MANAGER- E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 . 4 2 64
Publlshed thrlce weeWy: Tuesidays, Thursdays and Sattjrdaysby Vapaus
Publishing Ck). Limited. 100-lOQ JSlmrSt. We8t^ Sudbury.lOntario, Canada..
MaUii|g Address: B o x ^
Advertislng rates upon oppUcatlon, translatlonfree of chaqje.
Authorizefd as second class maU by the Post Office .Oepärtment,''ÖtTawa,
and fior payment>of postage in cash..
•• CANÄDmNM^NGUAG^FIJESS
TILAUSHINNAT: ,
qanaidassa: l vk. »9:00; 6 kk; $*.75 USÄ:ssa 1 vk. $10.00, 6 kk. ^ . 26
.'3 kk. .2;7S Suomessa: 1 vk. 10.50; 6'kk. 5.75
Ubejraalien ^VaaJäiuidjetti
Raha-asiainministeri Walt«r Gordoniii niaanantai'iltana alahiio-'
, ijeen istunnolle esittämä~budjetti talousvuodelle 1965-^66 aiitaasel-vSn
vihjeen siitä, että liberaalipuolue valmistautuu pian mahdollisesti
tpidi^täviiB liittovaltion vaaleja varten. Vain tämä selittää sen, miksi
nyt luvataan pientä, mutta mahdollisimman vaikutusvaltaisiin piirei­h
i n koskevaa huojennusta tuloveron maksajille.
Selostaessaan tuloveron lO-prosenttista alennusehdotusta; mr.
Gordon esitti kaksiteräisen väitöksen: Korostaakseen liberaalipuo­lueen
t a l l i t u k s en "hyvyyttä"''hän sanoi, että maan talouselämän nousu
jä -vilkkaus oikeuttaa nyt veroalennuksen. Toisaalta hän alleviivasi
kuitenkin, että nousukauden 'jatkumisen vuoksi" on annettava ta­louselämälle
tällainen sysäys veroalennuksen muodossa. Ja kun ta­l
o u s sen sallii, niin nyt <m annettava etuisuuksia myös tavallisille
veronmaksajille, sanoi mr. Gordon.
Näiden selitysten ilmeinen ristiriitaisuus psoittaa, « t tä mr. Gor­donin
tavoitteena on jotakin muutakin kuin veronmaksajain edut.
Jos hänen ainoana huolenaan olisi vain veronmaksajain edut ija <ta-louselämän
vilkastuttaminen sitä tietä, että veronmaksajille ^ää «nem-njän
varoja ostoksien tekoon, n i i n hän olisi voinut käyttää muitakin
menetelmiä: Hän olisi voinut alentaa "näkymättömiä" veroja, esi­merkiksi
myynti- ja tavaraveroja niin, että kaikkein kifyhimmätkin.
eläkeläiset mukaanluettuina, olisivat saaneet siitä säästöjä ostostensa
lisäämiselcsi.
Näin ei kuitenkaan menetelty ja siinä on ilmeisenä vaikutteena
«poliittiset seikat, eli äänien tavoittelu tulevissa vaaleissa.
Vain tämä selittää sen, miksi veroalennuksia -annettiin talovero­jen
kohdalta: vaikka esimerkiksi $4,000 vuosipalkalla työskentelevä
, 'perheen pää", jonka huollettavana on Jcaksi alaikäistä lasta, ei hyödy
tästä veroalennuksesta muuta kuin $15.00. vuodessa, niin veronmak­saja
"tietää kuitenkin" että hän on saanut veroalennuksen. Toisaalta
jos olisi alennettu esimerkiksi myyntiveroja, niin sama henkilö olisi
6^aut yhdessä sellaisten canadalaisten kanssa, jotka eivät maksa
, tuloveroa ollenkaan, samanlaisen veroalennuksen, mutta hän ei olisi
sitä ''nähnyt" missään muualla kuin ostonsa yhteydessä.
Tuloverojen alentaminen tarkoittaa luonnollista pientä myönny­tystä
vakituisessa työssä oleville ja erikoisesti keskiluokkalaisille eli
vapaitten, ammattien liarjoittajiUe, kuten lääkäreille, lakimiehille,
opettajille jne. Toisaalta myönnetään budjetin perusteella lisää vero-vapai^
tuMsia yhtiöille,yolka saavat verohelpotustarkoituksessa /'kuo­lettaa"
hopeasti pääomasijoituksiaan jne. Toisin sanoen budjetin tar­koituksena
on vaikuttaa ."myönteisesti" yhteiskuntamme hyvin vaiku­tusvaltaiseen
osaain. Miltei osattomiksi jäävät siitä pienituloiset työ­läiset
ja työttömät sekä.pikkufarmarit j a eläkeläiset samalla kun a l i - .
palkkäiset työläiset saavat va'in. muruja pöydältä. Paras tuloveroalen-
>iuis~ olisi taas se; että yksinäiset saisivat, tuloistaan verovapaaksi
$2,000 ja perheelliset $3,000.
Eräät poliittiset huomioitsijat ovat mr. Gordonin esittämän bud­jetin
perusteella arvailleet, että tarkoituksena on pitää liittovaalit jo
tänä syksynä, tai mahdollisesti keskikesällä, riippuen siitä, minkä
ajan hallitus katsoo edullisemmaksi.
' Tässä yhteydessä hallituksella on omat pulmansa. " L i i a n aikaisin"
pidettäviin vaaleihin voi vaikuttaa hallituspiireissä kehittyneet skan-dlaalit.
Tämän perusteella olisi siis annettava ajan kulua, että skan­daalit
unhoittuisivat keskinkertaisten äänestäjien mielestä.
Toisaalta on kiirehdittävä, sillä nyt luvatulla veroalenn.uksella on
liberaaleja myötäilevä vaikutus vain vähän aikaa, eli korkeintaan'
.j[>UQli vuotta, sillä tulevan vuoden alusta alkaen tulee perittäväksi
•inaksut Canadan uuden eläkelain — eli maksullisen eläkkeen — to­teuttamisen
hyväksi, ja se vie melkoisen osan pois nyt tulevasta vero­alennuksesta.
Tämän perusteella tuntuu, että budjettia laadittaessa
-on todella pidetty mielessä syksyllä pidettäviä vaaleja.
Mutta huolimatta siitä, mitä vaalisuunnitelmia liberaalipuolueen
"iballituksella on, me lukeudumme edelleenkin niihin piireihin jotka
J-totsovat, että tärkeimpänä tehtävänä on tekeillä olevan Canadan elä-
2iicsuuwiitelman voimaan saattaminen sekä nyt voimassa olevan pe-
:Tnseläkkeen korjaaminen niin. että kaikki 60-vuotiaat naiset ja 65-vuo-
/tiaat miehet saisivat vähintään $100 eläkkeen kuukaudessa tästä vuo­k
s i a lähtien, ja että liittohallituksen johdolla laadittaisiin Hallin
kuninkaallisen komission ehdotuksiin perustuva kansallinen sairaus-palvelulaki.
jonka perusteella kaikki canadalaiset saisivat varallisuu-
-destaan ja asuinpaikastan huolimatta itselleeh tarpeen tullen nyky-
'aikaisen lääke-, lääkäri-ja sairaalahuollon.
Kukaan ei voi kieltää, etteivätkö nämä ehdotukset saa candda-
.laisten suuren enemmistön kannatusta j a hyväksymistä. Kukaan ei
Jdellä, etteikö liberaalipuolueella ole mahdollisuutta näiden tehtävien
'täyttämiseen ilman uusien vaalien järjestämistä.
Kukaan ei tietenkään itkisi sitä, jos nykyinen liberaalipuolueen
hallitus kukistuisi. Mutta toisaalta tiedetään, että työväenliikkeellä
ei ole nykytilanteessa edes teoreettista voiton mahdollisuutta, vaikka
onkin ilmeistä, että työväestö tulee Jisäämään omaa Edustustaan seu­raavissa
liittovaaleissa. Melko varmaa on myös se, että kumpikaan
vanha puolue ei tule seuraavissakaan vaaleissa saamaan enemmistöä,
eikä se ole tarpeellistakaan.
Kuten sanottu, meidän lehtemme lukeutuu niihin canadalaispii-reihin
jotka katsovat, että ennenaikaisia vaaleja ei nyt tarvita, vaan
sensijaan odotetaan, että pääministeri -Pearson hallituksineen ryhtyisi
tosimielessä toimenpiteisiin maamme-sosiaalisen lainlaadinnan paran-
-tamiseksi ajan tasoa j a vaatimuksia vastaavasti.
Meidän mielestämme hallituksella on mahdollisuus parantaa myös
maamme kauppa- ja diplomaattisuhteita moneen suuntaan sekä antaa
tuntuva panos kansainvälisen rauhanasian hyväksi, mikäli se todella
^ l u a a seurata sellaista sisä- ja ulkopolitiikkaa, minkä ensisijaisena
^Ifivoitteena on oman maamme etujen ajaminen.-
Uusien vaalien järjestäminen nyt esitetyn budjetin perusteella
j d pohjalla olisi hallituksen taholta edesvastuun pakoilua Ja samalla
lialpfia politikointia vcrpnmaksajäin rahojen kystanpuksella.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mrs H i l m a Ji'reeman, Vancouver
B . C . , täyttää lauantaina, toukokuun
1 pnä 75 vuotta.
E r k k i Randall, Toronto, Ont.
täyttää maanantaina, toukokuun -3
pnä 79 vuotta.
Yhdymme ' sukulaisten ja tutta-yaii^.
onnentoivotuksiin. ;
Tiedeiniesiaiiirtoa; i,
ydinhitkiiilimal^lla
Moskova. Moskovan iähistötiä
sijaitsevan .Dubnan kaupungin yh.
disteltuun ydintutkimusinstituuttiin
saapui viime viikolla englantilainen
fyysikko, tohtori Basil ZäTiäiov Eu­roopan
ydintutkimusjärjestön lähet
tämäuä. Yhdessä sosialistisista
maisia saapuneiden virkaveljiensä
kanss.i hän suorittaa kokeita synk
rofasotronilla korkeaenergiaUibora^
toriossa.
Samanaikaisesti on kolme Dub
nan tiedemiestä matkustanut puo
leksi vuodeksi Euroopan ydintutki
musjärjeslöön Geneveen osallistu
akseen 30 miljardin protonisynkro
tronilla tehtäviin kokeisiin. Nämä
tiedemiehet ovat kalkyylimatematii
kan osaston johtaja Nikolai Govo
run sekä kokeilufyysikot Viktor Jar.
ba ydintutkimuslaboratoriosta Ja
Atem Moisejev korkeaenergialabo
ratoriosta.
^feuvotte]ut
kalastusra joista
Helsinki. — Helsingissä aloitettiin
tällä viikolla Suomen ja Neuvostoliiton
väliset neuvottelut Suomenlahtea kos­kevia
kalasturajoja taricoittavan sopi­muksen
aikaansaamisesta. Neuvotte­luja
varten asetti tasavallan president­ti
tekemällään päätöksellä valtuuskun-'
nan .jonka ptiheenjc^tajaksi määrät­tiin
osastopäällikkö Pentti Suomela,
sekä jäseniksi professori E. J . Man­ner
.merekulkuneuvos Erkki Mattila,
(omentaja Jaakko Autermen, hallitus­sihteeri.
Toivo Siivonen ja apu-laiskalastusneuvos
Heikki Pitkänen.
Neuvostoliiton valtuuskunnan -puheen­johtajana
on apulaisosastopäällikkö
O. N. HIestov ja jäseninä ministerineu­vos
P. G. Krekoten. kontra-amiraali
J . ' R. Reznitshenko .eversti P. D. Bar-bolja
ja lähetysneuvos A. V. Bessonov.
Ön vältetty, että I^nskan iasenne
Indokiinan icysymyläUn johihu siir
tä, ettei sillä ole siellä mitään puo­lustettavaa.
Asia on Juuri päinvas
toin: ulkopuolisista valloista juuri
Ranskoilla en '^puolustettavaa*' In-dokanassa,
missä kansallistamisen
(ielle-lähtenyttä Burmaa J a Pohjois
Vietnamia lukuunottamatta aiviol
ta n. 75% operoivasta pääomasta
yhä on ranskalaista, perintönä y li
sata vuöha kestäneeltä ranskalais-kauclelta.
Kannattaessaan Indokii­nan,
julistamista pUolUeetton^aksi
sovittujen kansainvälisten sopimus
ten mukaan presidentti de Gaulle
puolustaa ranskalaisomistuksia, joi
ta sota pahasti uhkaa.
Kemiallisella sodankäynnillä, jo
ka o n o l l u t USA:n'jatkuvana keino
na Etelä-Vietnamissa, on- pyritty
tappamaan kasvullisuus viidakkotei
den' ympäriltä, sissien oletetuilta
lymypnikoilta ja heidän ' r i i s i p e l l o il
tnan, mutta samat aineet ovat koi­tuneet
kumiplantaashien turmioksi.
Ranskalaiset kumiplantaashit, joita
EtPiä-Vietnamissa on kokonaista
59,200 hehtaaria, tuottavat nyt vuo
sittain vain 70,000 tonnia, kun ne
ilman sotatoimia olisivat tuottaneet
110^000—120,000 tonnia; Lehtoko*
neista kylvetyt, kemialliset kasvi
myrkyt vahingoittavat erityisesti-nuoria
taimia. Joilla taataan kumi
tuotannon rtulevaisuus. Vaikk.a E
telä-Vletnamln kumituotanto onkin
jäänyt 70,000 tonnin vuosituotan
non asteelle, se siitä huolimatta on
vastannut n. 48 % Etelä-Vietnamin
viennistä. Ja kiiten sanottu, muu
takin ranskalaista omistusta on E
tcIä-Vietnamissa sodan jaloissa. -
Etelä-Vietnamin suurin ranska
lainen kumiyhtymä on Terres Rou
gt'.>; Company. Toiseksi suurin on
Far Eastern Rubber Company, joka
on Ranskan valtiovarainministerin
Valery Giscard . d'Estaingin isän
omistuksessa ja käskyvallassa, ja
kun Ranskan muukin hallitus on taan; — II. A.
täynnä liikemiehiä, lienevät sy:^
Ranskan , "rauhanomaiseenV asöa
noitumiseen Etelä-Vietnamissa' sel­vät.
Presidentti Franklin Roosevelt o l i
muuten toisen maailmansodan aika­na
sitä mieltä, että Indokiinan alu­eesta
olisi sodan jälkeen muodos­tettava
kansainvälinen huoltohallin
toalue, koska Ranskalla on ollut tä
mä alue hallussaan "lähes sata vuot­ta
ja sen asukkaat voivat nyt huo­nommin
kuin alussa". Indokiinan
tapaus, hän sanoi Corddl Hullin
mukaan; on lypsänyt sitä sata vuot
ta. Indokiinan kansa on oikeutettu
parempaan." -
USA;n nykyinen presidentti John
sbn. Joka harjoittaa rElelä-Vietna
missä goldwaterismia ilman Gold:
wateria, näyttää olevan toista mieltä
kun. sen sijaan Ranskan nykyinen
asenne on lähempänä Indokiinan
kansojen etuja ja tähtää tulevaisuu­teen:
sodanhan täytyy joskus lop-
•pua.' •
Yhä useammat asiantuntijat ovat
sitä mieltä, että USA:n kostopom
mitukset Pohjois-Victnamiin suun
»tautuvat sivulliseen ja että USA:n
ainoa ' t o d e l l i n e n vastaustaja on
Vietkong-liike. jota ei komenna sen
enempää Moskova kuin Pekingkään
ei ede.' Hanoi. "Ho Tshi Minhin
tie", jota pitkin aseavun ja miesten
on väitetty kulkevan Pohjois-Viet-namista
etelään, on itse asiassa vain
"aatteiden" kulkutie, väitti englan
tihnnen labour-kansanedustaja W il
liam VVarbey jo helmikuun alussa
Vietnamiin tehdyn matkan jälkeen.
Amerikkalaisten valkoisessa kirjas
sa on todettu, että Vietkongin aseis
tuksesta vain 2 '.;> verran on '•itäis-tä"
alkuperää. Kaikki muu on joko
ranskalaista perintöä tai saatu ny­kyisiltä
viholli.silta amerikkalaisilta.
USA:n sota Vietnamissa on siis
tavallaan myös sotaa Ranskaa vas-m
"YsrnvisTXBi aimr TVHin^/^''
- Pariisi, 1f^ite8? a l ^ ^reKiblikaanipubllieen pi^esiaenittieMokkaa-na
vaalitappion vuonna Ifl64 kärsinyt Barry Goldwater sanoi eilen, ^ttä
hän kannattaa sydämensä syvyydestä presidentti Lyndon Johnsonin Viet­nam-
ohjelmaa.
Göiawater~ sanoi pariisilaisessa Anglo-American Lehtiyhdistyksen
lounastilaisuudessa, etta ainoa oikea kanta hänelle on tukea "president-tihi
oh]eImaa"7Göldwater sanoi toisinaan ajattelevansa, että jos hän
olisi presidenttinä, hän*rukoilisi (?) Kiinaa tekemään jotakin sellaista,
että voitaisiin pommittaa sen;ydinvoimätehtaita. AP:nuutistieto huh­tik.
28 pnä,
KOVA ON T A P P A M I S E N HIMO
Saigon. — ySA:nmerijalkavakIjoukkbjenkonientäja, kenraali
lace Greene J r . s ^ p u i tijnään tänne samalla kun levisi tietoja, että seu­raavan
parin, tai kolmen päivän kuluessa tulee Saigoniin lisää Yhdys­valtain
merijalkaväernniehiä. ~
--^Yhdysvaltalaiset viranomaiset'eivät ole vahvistaneet näitä tietoja
(merijalkaväen miesten tulosta), vaikka epävirallisia vihjeitä on ä8ket->
täin annettu Okinawa8sa ja Saigonissa. ^
Kysyttäessä, että Johtavatko Vietkongin äskettäiset hyökkäykset Da
Nang alueella (yhdysvaltalaisten merijalkaväkiosastojeh tukipaikka Ete­lä-
Vietnamissa ~ V) merijalkaväen aktiiviseen taistelutehtävään, Green
sanoi: •. • : . • •
' M e emme varmastikaan istu toimettomina takapuoltemme painona.
Meillä on tehtävä Ja me aiomme seti suorittaa." UPI-Reuthers uutis-tieto
huhtik. 27 pnä.
MM voitti mainion työetitosopimulcsen
O I K E t K S I A M ME
OLISI PUOLUSTETTAVA.
Neekerien marssit ihmisoikcuk
?ien puolesta, joita he eivät ole saa­neet
vaikka ne on kirjoitettu .'Vme-rikan
perustuslakiin, ovat valtavia
näkymiä. He lähtevät rohkeasti
liikkeelle vaikka hcilä hakataan
i-aahataan vankiloihin ja vieläpä
murhalaankin.
Meillä täällä Ontariossa olisi kor
:<ea aika lähteä joukkoina marssi
maan. ihmisoikeuksiemme puolesta'
kun meistä aiotaan tehdä toisen luo­kan
kansalaisia tuossa lääkintäva
kuutuksessa vakuutusyhtiöiden ja
rikkaiden eduksi. Tätä myös kor­keapalkkaiset
lääkäritkin puolusta
vat sillä heillekin on raha suurem
masta arvosta kuin ihmisen terveys.
.Jos tämänlainen.vakuutus tulee hy­väksytyksi
niin sekin lisää rikolli.
suulta kun sitä pyrkivät saamaan
;ellaisotkin Juillu se ei kuuluisi.
Jos haluamme valvoa ihmisarvo
amme edes sairauksiimme nähden
n i in tuo lääkintävakuutus pitäisi
kuulua meille kaikille. Se ei ole
paljon vaadittu eikä se muuta tätä
järjestelmää, vaan siitä olisi suuri
hyöty ihmisarvon saavuttamiseksi.
Se mahdollisesti lisäisi veroja rik
kaille J a vähentäisi vakuutusyhtiöi
den suuria voittoja. Mutta jos tuo
laki hyväksytään sellaisena kuin se
on Ontariossa esitetty niin se jät
tää meidät tuon rikkaiden valT?n
alaisuuteen. Meidän valkoistenkin
pitäisi lähteä liikkeelle puolusta
maan oikeuksiamme. On olemassa
jo useita maita Joissa tuo lääkintä-vakuutus
tai huolto on jo kaikille,
f mutta me täällä Canadassa, maali
jman rikkaimmassa maassa, kuljem
me vielä jäljessä. Annamme noi-den
korkeapalkkaisten hallitnsher
rojen, vakuutusyhtiöiden ja 'lääkä­rien
omavaltaisesti jakaa meidärö.
mien luokkapyrkimystensä vallan
alaisuuteen.
Olemmeko huomanneet että em
me ole paljoakaan edellä noista sor­retuista
neekereistä? Meillä on ää­nioikeus
mutta ihmisten tasa-arvoi-suutta
meiltä PMuttuu ja Jos emme
lähde Joukkoina etujamme valvo
maan niin emme niitä saa.
Me maksamme korkeita veroja
sait^äaloitten ylläpitämiseksi ja tuo
tamme suuria rikkauksia vakuutus
yhtiöille mutta itse emme niistä
hyödy. Joudumme kerjäläisen ase
maan silloin kun terveytemme heik-I
kenee ja emme enään voi tuottoa l i
sää rikkauksia voittoilijoiden hy
vaksi. ^. -
I. S. Port Arthur, Ont.
Mine Mill-union kansallinen pre­sidentti
Ken Smith ilmoitti viime
viikolla, että Bathurstissa. New
Briin.swicklssa on Mine Mill-union
paikallisosasto no. 1029 voittanut
korkeimmat palkat mitä maksetaan
kaivosteollisuudessa missään itä­rannikon
maakunnassa, mukaanlu­kien
myös Newfoundland.
Uusi työehtosopimus» Jol(3 o"
mittu Wedge Gominco-yhtiön kans­sa,
minkä toimipaikka on Bathurst-in
lähettyvillä, astui voimaan huhti­kuun
ensimmäisestä päivästä alkaen
ja sen mukaan sopimuskauden vii­meisenä
vuotena tulee peruspalkka
olemaan $2.06 tunnilUi Ja kaivosmie­hen
palkka $2.52 tunilta. Sopimuk^
sen kokonaisarvo, minkä mukaan
työtunnit vähennetään 48 tunnista
voksen työläiset pääsevät osallisiksi
kaikista niistä eläkesuunnitelman
etuisuuksista mitä on liitetty työ­ehtosopimuksiin
toisissa Cominco-yhtiön
alaisissa työmaissa.
'Olemme ylpeitä ilmolttaessam-me
- tästä hyvästä työehtosopimuk-
.sesta''. sanoi ^en Smith. "Se. on
historiaa tekevä asiakirja kaikille
jotka työskentelevät kaivosteolli­suudessa
itämaakunnissa. - j a Itfi-'
Quebecissa osoittaen kerran uudel­leen
meidän vievän uranuurtajan
osaa tässä teollisuudessa. Pahoitte­lemme
sitä. etta ne sopimukset joi­ta
tässä teollisudessa toimivien ha-joittajien
toimesta solmittiin . tällä
alueella tekivät todellisesti vannak­si,
jotta emme päässeet pidemmäl­le
saavuttaaksemme samantasoisen
K A M B O D S A ? INDOKflNA VERRAnUMA EWWOIW «<AWt»
40 tuntiin viikossa, on y l i 75c tuntia sopimuksen Cominco-yhtiön toisten
kohden Ja sopimus on voimassa va-1 työläisten kanssa."
jaan kolme vuotta. Kansallinen varapresidentti Har-
'Tämä on todellakin suuri saa
vutus meidän palkallisen osa^tom
me toimesta tällä perinteellisesti {
pienipalkkaisella alueella!', sanoi j
Smith, ''ja minä haluan lausua j
Uniomme puolesta Canadassa—ja
Yhdysvalloissa mitä sydämellisim-mät
onnittelut niille union jäsenil­le
ja virkailijoille jotka ottivat
osaa näihin neuvotteluihin."
Työajan lyhennys tulee tapahtu­maan
kahdessa osassa, ensimmäinen
tapahtuu tämän vuoden toukok. 1
pnä. j o l l o in nykyinen 4B:n tunnin
viikko lyhennetään 44 tuntiin, ja
toinen lyhennys 40 tuntiin huhtik. 1
pnä vuonna 1966. Molemmissa työ­ajan
lyhennyksissä päiväanslon pie­nennys
korvataan täydellisesti ja
palkkaa korotetaan 15c tunnilta.
Jouluk. 1 pnä vuonna 1966 palkkoja
korotetaan vielä tämän lisäksi.
Työehtosopimuksen ensimmäiseen
vuoteen sisältyy myös yksi loma­päivä
lisää. Niitä tulee olemaan
kaikkiaan kahdeksan Ja Wedge-kai-
Ei devalvoida,
vakuuttaa Wilson
Nevr Y o r k .— Englannin pääministe­ri
Hanid Wiison sanoi jälleen äsket­täin,
ettei puntaa devalvoitaisi. Nykyi­sen
punnan kurssin takaavat mahta­vat
11,000 miljoonaan puntaan kohoa­vat
varannot.
Wilson tähdensi Englannin päättä­väisyyttä
rahatalouden vahvistamises­sa.
Maksutasevajauksen, jdca viime
vuonna oli lähes 800 milj. puntaa, us­kotaan
tänä vuonna olevan yli puolta
pienemmän .noin 350 milj. puntaa.
Hän kertoi nämä seikat New Yorkin
talouskerhon kokouksessa pitämässään
puheessa ja selitti ,että tämä on hy­vinkin
hoidettavissa valtion varojen
puitteissa.
Wilson piti puheensa Waldorf-Asto-rian
hotellissa. Hän puhui kiihkeästi
maalman taloudellisten voimavarojen
muuttamisen kipeästä tarpeesta ja ser
Iitti ,että kysymyksessä on kaikkien
maailmanosien ihmisten varallisuus.
—Pelissä on liian paljon, jotta maa­ilman
muuttuvaisuuden ongelma voisi
tulla riippuvaiseksi niistä pienistä
muutdisista .jotka ovat seurauksena
läntisten liittoutuneiden piirissä käy­tävästä
näkymättömästä kamppailus­ta
vallasta ja jditajuudesta, Wilson
lausui'..''
Pääministeri hahmotteli myös 10
kohtaa käsittävän suunnitelman Eng­lannin
teollisuuden uudistamiseksi.
Naiset pois tuotannosta
Rooma. — Italiassa vallitsee erit­täin
vaikea työllisyystilanne nais­työntekijöiden
keskuudessa. Epä­täydellisten
virallisten tilastojen
mukaan työpaikkansa menettänei­den
naisten lukumäärä kasvoi viime
vuoden kuuden viimeisen kuukau­den
aikana 717.000 henkilöllä. Ky­seinen
naistyöpaikkojen supistus
koskee teollisuutta, kauppaa Ja
maataloutta. Kaikki työpaikkansa
menettäneet naistyöntekijät eivät
fesilnny virallisissa työttömyystilas­toissa,
koska heidän katsotaan pa­lanneen
kotitaloustehtävien pariin
vey Murphy ja kansallisen johto­kunnan
Jäsen Willlara Kennedy aut­toivat
paikallista osastoa neuvotte­luissa.
Osasto no. 598 presidentti
Nels Thibault on lähettänyt onnit-telusähkeenBathurstin
paikalliselle
osastolle saavutuksen johdosta.
Avioiiiftolafceja
uudistetaan DDI^ssä
B e r l i i n i . ^ DDR:ssä on valmis-teillä
uusi avioliittoa j a eräitä
muita perheoikeuden alaan kuu­luvia
suhteita säätelevä laki. La­kitekstin
luonnos saatettiin viime
viikolla julkisen keskustelun alai.
seksi. Sen johdannossa koroste­taan
puolisoiden tasa-arvoisuutta,.
yhteis\ astunta sekä kestävän ja
harmonisen avioliiton merkitystä
sosialistiselle yhteiskunnalle.
Luonnoksessa on mm. säännös, et-:
tä aviopuolisot voivat valita yhtei­seksi
sukunimekseen: myös naisen
sukunimen. Mahdollista on myös,
että molemmat käyttävät omaa:su-kunimeään.
Lapsien- sukunimen on
oltava tässä tapauksessa sama, se
voi olla joko miehen tai vaimon su­kunimi.
Avioliiton voi solmia nai­nen
ja mies täytettyään 18 vuotta.-
Yksityiskohtalsia avioeroperustei
ta lakiluonnoksessa ei luetella. Sii­nä
sanotaan .vain. että avioliitto voi­daan
purkaa; jos on olemassa vaka­via
syitä, jotka ovat tehneet sen
merkityksettömäksi puolisoille, lap-
-sille jn yhteiskunnalle- Tuomiois­tuimen
asia on huolellisesti tutkia
nämä syyt ja ottaa huomioon ennen
päätöksen tekoa mahdollisesta eros­ta
lapsille Ja jommalle kummalle
puolisolle koituvat seuraukset.
Lakiluonnos määrää omaisuuden :
yhteisyyden avioliitossa sekä luette;
lee kummallekin puolisolle yksityi­sesti
kuuluvan omaisuuden. Luon­noksessa
on edelleen säännökset
lasten ja vanhempien suhteista, kas-vatuksesta.
isyyden toteamisesta,
ottolapsisia jne.
Lakiluonnoksen yhteydessä jul­kaistusta
tilastosta käy ilmi, että
DDR:s$ä solmitaan vuosittain 150,-
000 avioliittoa. Keskimääräinen
avioliiton solmimisikä naisilla 6n
22.5 vuotta Ja miehillä 23.8 vuotta.
70 pros.: kalkista avioliitoista on sel­laisia,
Joissa sekä n»ies että vaimo
käyvät kodin ulkopuolella työssä.
Naisten osuus työssäkäyvästä väes­töstään
nykyisin noin 46 pros.
PÄIVÄN PAKINA
ON Sf AtKÄ POIKA, SE "RIKU"
Torontossa ilmestyvä suomen­kielinen
newspaperi on kertornän-sa-
mukaan ihastunut'ikihyväksi
"Rikuunsa".
Toisin kuin esim. suomalaiset
valtiomiehet, jotka ko. lehden ker­toman-
mukaan-"nöyristelevät" ja
"kumartelevat" Moskovassa käy­dessään,
tämä Riku-poika oli kuu­lemma
näyttänyt sitä lapualaisil­ta
perittyä "päin inhaa itää" tyy­liä,
jota ilman ei kukaan voi pääs­tä
taivasten valtakuntaan.
" J a koska Yhdysvaltain suurlä­hettiläs
Poy Kohler tunsi miehen­sä,
hän antoi Nixonille lähetystös­sä
varoituksen, ettei ole ollenkaan
suotavaa, että hän menisi etsimään
käsiinsä entisen riitakumppaninsa
. . Mutta Nixon antoi pitkät suur­lähettilään
varoituksille . . .
'^Lisäksi kirjeenvaihtaja kertoi
. . että USAn ja Canadan suurlä­hetystöissä
olivat kaikki pitkän ai­kaa
jälkeenkin päin kuin puulla
päähän lyötyjä, ja lisää, että Mos­kovassa
olevissa länsimaiden lähe­tystöissä
on totuttu kaikenlaisiin^
vierailijoihin, mutta kun. he ovat
menneet, heidät unhoitetaan, kun
sen- s i j a a n . . . Rikun vierailu
muistetaan vielä kauan jälkeen
—päin.
"Jotta oli veitsen terällä, ettei­kö
Nixon . . . yrityksellään aihe­uttanut'
Moskovan ja Washing-tonin
suhteiden pahemmaksi huo­nontumista."
Näin selitettiin torontolaisleh-dessä
yleispiirtein tätä " R i k u n "
. urhoollista esiintymistä Moskovas-
.sa.
No, "kukin uskollaan autuaaksi
tulkoon", ja jos Toronton Vapaa
Sana kaipaa epäjumalakseeu'myös
Richard Nixonia — Yhdysvaltain
kansan hylkäämää entistä presi­denttiehdokasta
— niin me emme
ainakaan sitä rhitenkään kadehdi.
Mitä taas mr. Nixonin Mosko­van
vierailun tulee, niin siinäkin
asiassa on myös toinen puoli.
Vapaa. Sanan mukavasti "un-
-hoittama" puoli asiasta on se, et­tä'
mr.T^ixon vierailr-Moskovassa
tavallisena "turistina", jotenkin
samaan_ tapaani jos'; {Vapaa Sanan
joku toimittaja pistäytyisi siellä
päivän vierailulla.
Eroa oli vain sikäli, että toisin
kuin turistit yleensä, mr. Nixon
y r i t t i ilmeisesti provosoida tilan­teita,
m i s ^ saisi halpaa mainostus­ta
arveluttavan alas painuneitten
poliittisten osakkeittensa kohenta­miseksi.
Juuri sen vuoksi tSmS 24 tun­tia
kestänyt vierailu, jonka perim­mäisenä
tai4coituksena oli joten­kin
mainostaa Yhdysvaltain entis­tä
varapresidenttiä mr. Nixonia,
on saanut Moskovassa hyvin k i r -
peätä arvostelua osakseen.
Sen sijaan, että olisi esiintynyt
turistien tavoin, turistina Mosko­vaan
tullut mr. Nixon pyrki «kai­k
i n tavoin tekemään mainosta it­sestään,
kirjoitti Komsomolskaja
Pravda asiasta j a selitti:
Hän teki Järjettömiä kysymyk­siä
miliiseille, yritti haastaa rii­taa
tuntemattomien ihmisten
kanssa ja tuppautui väen väkisin
heidän vieraakseen, Hä^n ainoa­na
tarkoituksenaan-oli agtaa ai­neistoa
häntä seuranneille viidel­le
amerikkalaiselle toimittajalle,
selitti mainittu lehti Ja palautti
lukijalnsa mieliin sen, että edelli­sen'Moskovan
vierailunsa aikana
mr. Nixon aiheutti kokonaisen
sarjan skandaaleja;
Mr. Nixonin poliittinen olemus
tunnetaan täkäläisten kansalais­temme
keskuudessa aina munas­kuihin
asti.
N i i n se tunnetaan yhtä hyvin
Neuvostoliitossa kuin Yhdysval­loissakin,
missä tämän korskean
herran poliittiset osakkeet ovat
laskeneet suorastaan kuilun poh­jalle.,
Kyseenalaista on siis, voiko Va­paa
Sana nostaa "Rikuaan" pois
siitä kurimuksesta, mutta "yritys
hyvä kymmenen", aina s i l l o in kun
on puhe äärioikeiston lempipojis-ta.
— Känsäkoura.
• . . .\