Vapaus, September 8, 1970

              Siivu 2 Tiilsaiti, syysk. 8 p. — Tuesday, Sept. 8, 1970
INDEPENDENT LABORORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
( LIBERTY > IbtaibMied Kov. 6,1917
BdlHioar: W. EKLUND ' UDMager: E. 80SSZ
Tälephane: Ofltce and Sdltartal 474-4284
PuUUähed twloe vmläy:
00. UmU^ed., 100*103
, 8ec(^ Olass Nviegl^
- CANADIAN l A N f i U A n [ ' P P r s r -
mAUSHINNAt;
Qaoadassa: 1 vk. |10,00, 6 kk. $555
3kk. (3;00
U3A:n: 1 vk. $11,00, .6 kk. $5.75
euonifiecl: 1 vk. $nm 6 kk. $6.36
Boii^ventimre-kertomuksen loppu?
Viime viikolla tiedoitettiin, että eräs vancouverilainen laivo­jen
välittäjä oli ostanut "romuksi" Cajjadan laivaston viime vuon­na
"eläkkeelle" laskeman ensimmäisen ja ainakin tähän Ästi v i i ­meisen
lentokoneiden emälaivan mikä tunnetaan nimellä Bona-venture.
Mainitun tiedon mukaan N. W. Kennedy Ltd-nimlnen
laitos oli ostanut mainitun laivan " y l i " : $750,000 ja "vajaan"
$1,000,000 hinnalla. Bonaventure kuljetetaan hinaamalla, Formo-saan,
missä se pitäisi joutuman romuksi. Ihmetellä kyllä täytyy,
miksi Bonaventure kannattaa hinata Formosaan romutettavaksi
sen sijaan ettei sitä tehdä täällä Canadassa.
Herrojen metkuja on kuitenkin vaikea käsittää. Sitä todistaa
koko Bonaventuren historia.
Canada osti mainitun laivan Britanniasta noin 13 vuotta sit­ten
-(1957) ja maksoi siitä $18,000,000. Sen kunnostaminen nyky­aikaiseksi
lentokoneiden emälaiyaksi piti maksaman veronmaksa­jille
yhteensä $8,000,000, mutta korjaus- j a uusintatöiden laskujen
tultua veronmaksajilta pulitettiin hallituksen kassan kautta sii­hen
tarkoitukseen muutamia miljoonia enemmän — joidenkin
tietojen mukaan yhteensä $11 miljoonaa ja toisten tietojen mu­kaan
$15 miljoonaa.
Muiden tietolähteiden mukaan Bonaventuren ylläpitokustan­nukset
kymmenvuotisen toiminta- ja aherruskautenaan olivat
$1,500,000 vuodessa, eli tasanumeroin puhuen koko toimiajalta
$15 miljoonaa. . •
Bonaventuren ostoon, kunnostamiseen, uudistamiseen ja y l ­läpitoon
käytettiin siis veronmaksajain varoja noin 12 vuoden
aikana ehkä $48 miljoonaa dollaria eli keskimäärin $4 miljoonaa
vuodessa.
Viime vuonna laivasto ja hallitus tulivat kuitenkin siihen
lopputulokseen ettei Bonaventurea enää tarvita. Niin se myytiin
nyt $750,000 hinnasta romuksi — ellei Formosasta löydy sille
muita mahdollisuuksia.
Aina silloin kun liittohallitus suosittelee tavallisille smitheille
ja virtasille niukkuusohjelmia, palkkojen jäädytystä, vyön kiris­tystä
tai vaikkapa vain 6 prosentin palkankorotuksen ylärajaa,
meidän on hyvä muistaa lentokoneiden emälaivan Bonaventureen
ihmeelliset finanssiseikkailut, ja sen, kuinka paljon "finanssine-routta"
sekä. kansantalousetujen valvontaa tapaus Bonaventure
edustaa!
PORTUGALIN A V t J L U HATO
LAAJENTAA VAI KUTU Si^LUETTAAN
t ' NATO^^ että -liit-toutuina
on' puktaasti puoIuBtusjärjestö ja luQnteeltoajti alueeUinen.
J)|I^tta t^PiMaet-y^uuttejUii ov^t,Juiukana totuudesta/^^^^^^^^^^^
. . N ^ I p N "p^o|[ustu9l.M9]9n.e" on tullut esiin jo siinä, että eräät
tähkiiinttoutumaan kuuluvat valtiot ovat käyneet ja käyvät edel-
)ltffn^n ^^a^oii»iBotlth. eikä pujnkaan puoluistusmielessä. Yhtä val­heellisia
ovat vakuuttelut intressien rajoittuneisuudesta ja liittour
tuman velvoHlsuukslsta vain Pohjois-Atlantin alueella.
Vakuuttavana vahvistuksena
tälle on esimerkiksi Portugalin
osuuden j a paikan erittely Natos­sa,
maan, joka vielä toistaiseksi
on säilyttänyt siirtomaa-aseman­sa.
Portugalin alue Euroopassa on
pinta-alaltaan vain 92,000 neliö­kilometriä
(ja asukkaita on 9,-
228,000). Mutta färoä valtio hal­litsee
useita Afrikan kansoja ja
alueita, joiden pinta-ala op yh-teensiä
lähes kaksi miljoonaa ne­liökilometriä
ja jossa asuu yli 13
miljoonaa ihmistä-
Jo kymmenen vuoden ajan A n ­golan,
Mosambikin ja Guinean
kansat ovat ase kädessä taistel­leet
vapautensa j a itsenäisyyten­sä
puolesta Portugalin kolonialis­teja
vastaan. Keinoja kaihtamatta
kolonialistit ovat pyrkineet tu­kahduttamaan
kansojen vapaus­liikkeen.
Portugalin hallitus pi­tää
182,000 miehen armeijastaan
130.000—ISp.OOO miestä Afrikas­sa.
Näistä 55,000 on Angolassa,
40,000 Mosambikissa j a lähes 30r
000 Guineassa (Bissau). Maan
budjetista y l i 51 prosenttia käyte­tään
sotilaallisiin menoihin ts.
siirtomaasotaan.
On täysin selvää, että Portu­gali,
jolla on rajoitetut ihmis- ja
materiaaliresurssit, ei pystyisi
käymään pitkällistä veristä sotaa
ilman tukea ja apua Nato-liitto­laisiltaan.
Portugalin oma "panos" Euroo-,
pan sotilaallisessa littoutumassa
on hyvin pieni. Sen sotilaita on
lähes 50,000 ja ne voidaan poik­keustapauksissa
luovuttaa liittou­tuman
käyttöön.
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
John Koivula, Kirkland Lake,
Chateau Nursing Home, täytti syys­kuun
3 päivänä 92 vuotta.
Einari A ho, McKerrow.: Ont.
täyttää keskiviikkona, syyskuun 9
pnä 76 vuotta.
Ida Nordlund, Sudhury, Ont.
täyttää torstaina, syyskuun 10
pnä 83 vuotta;
Mimmi Harju, St. Catharines,
Ont. täyttää lauantaina, syys­kuun
12 pnä 75 vuotta.
EUi Björkman, Sudbury, Ont.
täyttää sunnuntaina, syyskuun 13
pnä 71 vuotta.
Aino Koskinen, Vancouver,
B.C. täyttää tiistaina, syyskuun
15 pnä 79 vuotta.
Yhdymme ystävien j a sukulais­ten
onnentoivotuksiin.
Mihin Israel todella pyrkii?
Lähi-idän, rauhanneuvottelujen alkaminen New Yorkissa on
viivästynyt Israelin jarrutuspolitiikan johdosta. Kaikista merkeis­tä
näyttää nyt (torstaina) siltä, että nämä neuvottelut aloite­taan
kuitenkin tämän viikon aikana Y K : n rauhanvälittäjän Gun­nar
Jarringin puheenjohdolla, sillä Israel ei ole sen paremmin
poliiittisesti kuin sotilaallisestikaan siinä asemassa (jos se ei saa
entistä avonaisempaa tukea U S A : l t a ) , että se voisi tässä vaihees­sa
rauhansuunnitelmia torpedoida. Halua siihen Israelin nyky­johdolla
kuitenkin on. Vallitsevat realiteetit huomioiden voidaan
pitää itsestään selvänä asiana, että Israelin hallitus valmistelee
maaperää rauhanneuvottelujen kariuttamiaeksi myöhemminv jos
se tulee sille mahdolliseksi ja Tel Avivin mielestä edulliseksi y r i -
tykseksi.
Kuten on uutistiedoissa kerrottu; Israelin hallituksen jarru­tuspolitiikan
kulmakivenä on tähän asti ollut väitös, että Egyp­ti
on rikkonut aselepoa koskevaa sopimusta siirtämällä ilmator-juntaohjulisia
Suezin kanavaa lähemmäksi siitä misaä ne olivat
ampumisen lopettamishetkellä.
Egyptin presidentti Nasser oli epäilemättä oikeassa selittäes^
saan, että Israelin hallitus pyrkii lähi-idän rauhanneuvottelujen
vaikeuttamiseen. Naulan kantaan osui ilmeisesti myös Kairossa
ilmestyvä lehti AI Ahram sanoessaan, että Tel Avivin "koko melu
perustuu Israelin manööveriin, jolla yritetään salata Israelin ja
Yhdysvaltain väliset sotatarvikekaupat."
Viimeksimainitun seikan todenperäisyyttä vahvistaa U P I—
Reutersin Washintonin uutinen syyskuun 2 :lta päivältä. Siinä
kerrotaan USAn puolustusministeri Melvin Lairdin sanoneen mai­nittuna
päivänä, että " U S A antaa (deliver) aikaisemman sopi­muksen
perusteella F-4 Phantom suihkuhävittäjiä Israelille. Mut­ta
hän kieltäytyi toistamiseen antamasta lausuntoa siitä vara­taanko
ampumistaoii aikana Israelille muita a s e i t a . . ."
Nä3^tämölle asetus on siis lyhyesti kertoen seuraava: Sa­maan
aikaan kun Israelin ilmavoimat pommittavat ja tulittavat
joko sen tai tämän "syyn" varjossa Jordanin alueita, Tel Aviv
syyttää Egyptiä aseleposopimuksen rikkomisesta!
Ja samalla.kun Tel Aviv väittää Egyptin siirtäneen aselepo­sopimuksen
alkamiseir""ensimmäisten tuntien aikana" joitakin
ilmatorjunta-ohjuksia omalle alueelleen ^ u e z i n kanavan lähetty­villä,
eli lähemmäksi-Suezin kanavaa missä Israel sanoo niiden
olleen a^elepohetkellä, Israef saa samasta aselevosta huolimatta
lisää nykyaikaisia Phantom-suihkuhävittäjiä Yhdysvalloista. Ja
USA:n puolustusministeri X<aird kieltäytyy vielä antamasta lau­suntoa
puolesta tai vaataan siitä, saako Israel aselevon aikana
muitakin aseita Yhdysvalloista!
Selvää siis on, että Isrelin hallitus pelaa tässä yhteydessä
"merkatuilla korteilla". Asiaa selvittää vielä päämidjsteri Golda
Meirin uskotun miehen, -salkuttoman ministerin torael Galilin teellä, että puhutaan tulevaisuu-viikko
sitten lauantaina antama laueunto, jonka mukaan "lähi- den toimenpiteiden kannalta E -
idäh rauhahneuvotteluissä saattaa »yntyätHanteita^ jotka oikeut-^^^^^E^^
tavat Israelin luopumaan neuvotteluista. Hän väitti myös, että
E j j j ^ t in syyllifltyroinen MeUvpn rikKoroJö«en saattaa johtaa rau-hänsuunnjtel.
nmh epäonhiptumiaeen. Ministeri' GaiUU esitti tällöin
myös katsantokannan, että jos taistelut puhkeavat uudelleen nä-,
mä väitetyt "aselevon rikkomiset" velyofttavat Yhdysvallat vah­visteinaan
Israelia. Toisaalta on J s i ^ l i n sotainen pudlustufiml-niflteri
Mo^he JDayah antanut tietiä;\ettÄ hän hftluaa pitää kä^
tamismahflöilifluuden/ mikäli .Tel Avivin nykyiset hallitsijat Qtak-jBUvattilaiiteon
tulevan edulli8ek6l*uuolUew
Selvää on, että auttamatto­masti
väärässä ovat olleet ne
canadalaispiirit, jotka ovat sini-silmäisesti
uskoneet, että kenraa­li
Dayn on yksinään Israelin hal­lituksen
sotainen pahahenki.
Tosiasia on, että Israelin hal­litus
kokonaisuudessaan hyväk^
syi vastahakoisesti j a vasta E*
gyptin ja Jordanin myönteisen
päätöksen jälkeen Yhdysvaltain
ehdotuksen 90-päiväisen aselevon
järjestämiseksi ja rauhanneuvot­telujen
aloittamiseksi. Tätä sa­maa
kielteistä asennetta on Is­raelin
hallitus suurin piirtein
kokonaisuudessaan. seurannut v i i -
mepäiväisten syytösten avulla ja
kautta. Siinä yhteydessä ei ole
todellakaan ilmennyt huomatta­vampaa'
eroa edellämainitun Gai-lilin,
pääministeri; Meirin, sota­ministeri
Dayanin ja nyt Vrau-hankyyhkysten
johtajaksi" sano­tun
ulkoministeri Abba Ebanin
välillä.
Tunnettua ori, että Ebanin ha­luaa
hallituksensa osoittavan
"luottamusta Yhdysvaltain halli­tukseen",
mutta vain sillä perus-
Otsikossa esittettyyn kysy-niykseen
vastattaessa ei sijs voi­da
todellakaari sanoa muuta kuin
se, että Israel yrittää edelleenkin
jarruttaa rauhanneuvottelujen
alkamista j a niiden onnistumista,
sekä luoda poliittista maaperää
mahdollisten potapperaatiojen uu­delleen
a.loittami8ok8i. arabimai­ta
vastaan.
ASTINLAUTANA A F R I K K A AN
Voidaan, suoraan : sanoa, että.
Portugalilla on liittolaisena hy­vin
vähäinen paino Naton kan-r
naita katsottuna. Mutta omien
intressiensä nimissä Atlantin liit-.
to säilyttää Portugalin mukana ja
avustaa sitä pysyvästi.
Naton johtajat ovat ensi sijassa
kiinnostuneita Portugalista^siksi,
että se muodostaa astinlaudan
Afrikassa ja aktiivisen voiman^
joka pystyy pidättelemään kan­sallista
vapausliikettä tässä maan
osassa. Vaikka liittoutuman peri­aatteita
tässä suhteessa rikotaan
käyttämällä sen resursseja "puo­lustuksen"
ulkopuolella; Nato-liittolaiset
edelleenkin auttavat
Portugalin kolonialisteja sotilaal­lisesti.
Tällainen käytäntö, kuten
hyvin tiedämme, rikkoo lukuisia
Y K : n hyväksymiä päätöjjlausel-mia,
jotka on tähdätty taisteluun
kolonialismia vastaan. Yhdysval­lat
esimerkiksi toimitti jo vuonna
1961 Portugalille aseita yli 288
miljoonan dollarin arvosta. Vuo­desta
1961 aina vuoteen 1969 apu
oli 35 miljoonaa dollaria, ja vuo­deksi
1970 on myönnetty lisää
vielä yksi miljoona. Länsi-Saksa
rtyönsi vuonna 1969 Portugalille
25 miljoonan Saksan markan lai­nan;
ja samalla se jatkoi viideksi
vuodeksi sopimusta, joka koski
Bundesvvehrin ilmatukikohdan s i ­jaintia
Belassa. Portugali saa
säännöllisesti apua myös Englan­nilta
ja muilta liittolaisilta, joiden
intressejä Portugali vaalii nou­dattamalla
siirtomaapolitiikkaan­sa.
Etelä-Afrikan tasavalta aut­taa
sotajoukkojen muodossa
kumppaniaan Portugalia.
SAARITUKIKOHDAT
EttlTTÄIN TÄRKEITÄ^
Mutta Naton kiinnostus Portu­galia
kohtaan kolonialismin tuki­kohtana
ei rajoitu ainoastaan tä­hän.
Vaikka sijainti tässä suhr
tees.sa ei liity Pohjois-Atlantin
piiriin, niin sitä pidetään kuiten­kin
erittäin tärkeänä astinlautana
liittoutuman suunnitelmien kan-rlkkaan,
kuten jokin aika sitten
totesi ranskalainen Le Figaro-lehti.
Tuskinpa kaipaa esityksiä se
tosiasia, että Pohjois-Atlantin
liitto Pprtugalin hallussa plevien
alueiden kautta pyrkii laajenta­maan'valvontaansa
alueilla, jotka
eivät kuulu Naton maantieteelli­seen
vyöhykkeeseen. Tähän viit­tasi
aivan selvästi ranskalainen
lehti rAurore todetessaan kesä­kuun
30 pnä, että "Portugali aut-^
taa liittolaisiaan säilyttämällä
meritukikohdat, joiden -kautta
Nato vpi toimia Atlantin <Afrikan
rannikolla ja Intian valtamerel­lä".
Mutta tässä on pieni epätarkr
kuus. On nimittäin muitakin N a ­to-
maita, joilla on tukikohtia A f ­rikan
rannikolla, esimerkiksi E n g
lännillä, jolla on sopimus Etelä-
Afrikan kanssa. Tämä rotusorto-valtio
on luovuttanut tukikohdan
Simonstownissa. Eräät muutkaan
Nato-maat eivät ole luopuneet t u ­kikohdistaan
Afrikassa.
Nämä esimerkit Portugalin
hallitsemista aineista osoittavat
selvästi, että Naton strategiset
suunnitelmat kantautuvat kauas
Pohjois-Atlantin liiton sopimus­alueista
j a . että niillä on oleelli­sesti
globaalinen merkitys. Liit­toutuman
tarkoituksena on vetää
piiriinsä yhä uusia valtioita, en­sisijassa
Etelä-Afrikan tasavalta;
tai sitten uusien liittoutumien
muodostaminen Etelä-Atlantille
ja Intian valtamerelle. Niistä
muodostuisi Naton lisäkkeitä.
Su unnitteilla on aivan selvästi tii­vis
aggressiivisten liittoutumien
verkko Atlantilta Tyynelle valta­merelle
saakka.
KANSOJA EI VOIDA
IMETTÄÄ
Ottaessaan holhoukseensa ja
huolenpidonalaisuuteensa Portu­galin
Atlantin militaristit kuten
tavallista pyrkivät peittämään
omat todelliset imperialistiset mo­tiivinsa.
Mutta kansoja ei voida
pettää.
Kesäkuun lopulla Roomassa
pidettiin kansainvälinen konfe­renssi,
jonka tarkoituksena oli tu­kea
Portugalin siirtomaiden kan­soja.
Tähän konferenssiin osallis­tui
valtuutettuja 66 maasta ja ne
edustivat 177 kansainvälistä ja
kansallista järjestöä. Jo näinkin
arvovaltainen kokoonpano konfe­renssissa
osoittaa, että - Afrikan
kansojen taistelu Portugalin siir-
SODAN "VlETNAMlLAlSTtJTTAMlNEN'
— Missä tämän kanibodzhalaiskomppanian. aseet ovat, (tiuk­kasi
jenkkjeversti).
^ Ovat myyneet ne sisseille, eversti, (vastasi Saigonin kiho),
— Ne täytyy; o^taa takaisin. Sitä vartenhan oh taloiid^lisen
avun määrärahat.
Olemme ostaneet ne takaisin jo kahdesti, herra eversti.
— Kansan Uutiset pilakuvaieksti.
l l ' : H l l l l l l l l r UM
Mustien e v ^ e n Kreikka o^faa
aseita tanskasta ja länsi-Saksasta
Los Angeles. — Kreikka on
kaikessa hiljaisuudessa ostanut
50 keskiraskasta panssarivaunua
Ranskasta ja Ranska on täten
ensimmäisen kerran tukeutunut
jo vuosikausia yksinomaan ame­rikkalaisten
hallussa olleille
markkinoille, kirjoitti Los Ange­les
Times viime viikolla.
Uutisen mukaan sopimus alle­kirjoitettiin
salassa yiime kuus-
.sa, mutta Kreikan viranomaiset
eivät ole vahvistaneet tai kumon
neet tietoa.
Kreikka on ilmeisesti käänty­nyt
Ranskan puoleen asekaupois­sa,
koska Yhdysval lat pitää
Kreikkaa edelleen aseidenvienti­kiellossa.
Kiellon kumoamista on
jo useita kuukausia harkittu
Washingtonissa, mutta eräät vai­kutusvaltaiset
kongressin jäsenet
vastustavat suurten asemäärien
myymistä Kreikan sotilashallituk
selle.
Kreikka neuvottelee raskaiden
aseiden, mm. panssarivaunujen
j a suihkuhävittäjien, hankinnois­ta
Ranskan ja Länsi-Saksan
kanssa, kerrottiin diplomaattipii­reistä
Ateenassa.
Samojen piirien mukaan Rans­kan
hallitus toivoo saavansa
Kreikalta miljoonien dollarien t i ­lauksen,
joka' koskisi Mirage-hä-vittäjiä,
panssarivaunuja j a mui-tav
uudenaikaisia aseita. Kreikan
laivasto on jo tilannut Ranskal­ta
40 samanlaista ohjustykkive-nettä
kuin Israel osti äskettäin.
Tavallisesti luotettavien pii­rien
mukaan Ranska on tarjou­tunut
huolehtimaan täysin Krei­kan
sotilaallisista tarpeista ja
erittäin suotuisin ehdoin.
Kreikan viralliset piirit usko­vat
Nixonin hallituksen aloitta­van
pian uudelleen asetoimituk­set
Kreikan kolmen vuoden asei­denvientikiellon
jälkeen. Saman­aikaisesti
Kreikka harkitsee kui­tenkin
aseiden ostoa muilta ha­lukkaiksi
ilmoittautuneita länsi­mailta.
.
SUOMEN UUTISIA
Helsinki. — (SS)—
AMiMATILLINEN
JÄRJESTÄYTYMINEN
NOJUSSUT HAJUSTI
AnuiMitillinen järjestäytyminen on
Suomessa noussut rajusti parissa
vuodessa. Noin 58 prosenttia maan
jialta maailman muilla alueilla.' tomaaherroja vastaan on saanut
Portugalin alueelle sijoitetut me­ri-
ja ilmatukikohdat sijaitsevat
Portugalille kuuluvilla saarilla ja
ne ovat hyvin välttämättömiä
Natolle. Nämä saaritukikohdat
ovat nimenomaan kommunikaa­tion
kannalta hyvin tärkeitä, sillä
ne yhdistävät Euroopan Afrik­kaan,
Aasiaan sekä Etelä-Ame-laajaa
tukea taakseen. Rooman
konferenssissa hyväksytyssä ju­listuksessa
todetaan, että. Portu­galin
siirtomaakansat käyvät me­nestyksellisesti
sankarillista tais^
telua siirtomaaorjuutta vastaan,
ja tässä taistelussaan he saavat
apua, ja heille osoitetaan solidaa­risuutta
Afrikan ja sosialististen
Joulun" avustajille
Vanhojen perinteiden mukaan hyvissä ajoin ennen jou­lua
ilmestyvän Canadan ja Yhdysvaltain suomalaisten yh­teiseen
"Joulu"-julkaisuun halutaan avustajien kirjoituksia
ja niihin liittyviä kuvia. Lyhyet novellit, kertomukset, muis­telmat,
runot ja käännöksetkin ovat lämpimästi tervetullei­ta.
Kuvat — käytettäväksi hyväksyttävät ja syystä tai toi­sesta
käyttämättä jäävät — palautetaan pyynnön perus­teella
lähettäjille.
Olkaa ystävällisiii ja lähettäkää avustuksenne mahdol­lisimman
aikaisin, ja viimeistään lokakuun 5 päivään men-
-nessii.. • •. •, , .
Etukäteen arvostetusta avustuksesta kiittäen,
"Joulun" toimitus
Box 69, Sudbury, Ont.
1.5 miljoonasta palkansaajasta kuu­luu
nyt ammatillisiin järjestöihin.
Viime vuoden lopulla järjestäytymis-prosentti
OH 56 ja vuoden 1967 lo­pulla
viöiä 46. Myös työnantajat
ovat samaan aikaan tiivistäneet jär^
jestöään. Järjestäytymisitä on lisän­nyt
mm. ammattiyhdistysliikkeen
eheytyminen SAK:n piirissä sekä liit
tojen jäsemnaksuperinnän siirtämi­nen
työnantajalle. Järjötäytymis-alttiutta
on kiihottanut niyös se, että
jäsenmaksut saa vähentää verotuk­sessa.
Viime vuoden lopulla oli am­mattiliitoissa
jäseniä noin 830,000.
Vuoden 1967 lopulla vastaava luku
oli 707,000.
Ammatillisista keskusjärjestöis­tä
oa SAK, Suomen ammattiliitto­jen
keskusjärjestö, nostanut eniten
jäsenmääräänsä. Suurin lisäys on
aiheutunut viime vuonna toteutunees
ta eheytymisestä, jonka ansiosta
SAKrssa oli viime vuoden lopussa
yli 556,000 jäsentä eli lähes 200,000
enemmän kuin pari vuotta aikaisem-maiden
kansojen taholta j a heitä
tu kevät edistykselliset demokraat
tiset voimat maailmassa.
Rooman konferenssissa sai Por­tugalin
kolonialistien noudattama
politiikka päättyväisen tuomion.
Samalla se oh isku Naton suun­nitelmia
vastaan. Naton, joka pi­tää
yllä kärjistynyttä tilannetta
Euroopassa ja muualla maail­massa.
min. Akavan, Toimihenkilö- ja vir­kamiesjärjestöjen
keskusliiton (TV-K)
sekä Suomen teknisten t o i m i l la
kilöjärjestöiien keskusliiton (STTK)
yhteinen jäsenmäärä on parissa vuo*^
dessa noussut noin 35,000.
Korkein järjestäytymisprosentti
on eri aloista edelleen teollisuudessa,
jonka työntekijöistä noin 75 prosent­tia
kuuluu ammattiliittoihin. Alhai­sin
on anunatiliinen järjestäytymi­nen
maa- ja metsätabustyöläisten
piirissä.
Rivien tiivistymisestä buoUmatta
järjestökenttää Jeimaa vielä haja­naisuus.
Samoilla aloilla tounii usei­ta
ruuiakkaisia järjestöjä, jotka
kilpailevat työntekijäin sieluista.
Oi^ittaJn tätä kilpailua käydään yli
keskusjärjestörajojen, osittain kes­kusjärjestöjen.
sisälläkin.
SUO^ÄJLAISIA 11.899
VIIMEVUOTISTA VÄHEMMÄN
Suomen väkiluku väheni 11,899
hengellä vuoden seitsemän ensim­mäisen
kuukauden aikaha.-Heinä­kuun
lopussa suomalaisia oh 4,695,-
000 kerrotaan tilastollisesta päätoi-misitosta.
SUOMESTA T I E D U S T E L L A AN
Palm, ent. Puustinen, Jaakko
Taavetinpoika, synt. Enonkoskel­l
a 10.7.1881, siirtynyt Yhdysval­toihin
1909.
Yllämainittua henkilöä tai hen­kilöitä,
jotka hänestä jotain tie­tävät,
pyydetään ottamaan yh­teys
Suomi-Seuraan osoitteella
Mariankatu 8, Helsinki 17, F i n ­land.
Helsingissä 28. elokuuta 1970.
Suomi-Seura r.y.
PÄIVÄN PAKINA
PIMEYS RIEHUU, VALKEUS VOITTAA
"Historiassa on paljon esi­merkkejä
tavoista, menettely­muodoista
ja lakisäädöksistä,
mitä on yhdessä vaiheessa pi­detty
pyhinä ja seuraavassa
ajankohdassa epäinhimillisyyk­sinä",
sanoi Intian pääministeri
Indira Gandhi maansa niille
äärioikeistolaisille, jotka puolus­tivat
ruhtinaiden erikoisoikeuk­sia
väittämällä, että kun histo­rian
jossakin vaiheessa heille on
luvattu nämä etuoikeudet, niP
den kieltäminen nyt on muka
"moraalittomuutta".
Puolustaen edelleen kantaan­sa,
mrs Gandhi viittasi Intiassa
vallitsevaan laajamittaiseen köy­hyyteen
ja sanoi, että toimen­piteet
tämän tilanteen huojen-tamiscksi
eivät voi olla "moraa­littomia".
Kysymys oli, kuten on uutis­tiedoissa
kerrottu, 279 ruhti­naan
erikoisoikeuksista, joiden
perusteelta hallitus on maksa­nut
heille yhteisesti $6.4 miljoo­naa
vuosittain sekä antanut tul­livapauksia
tuonti- ja vientita­varoille,
vapautuksen kaikesta
veronmaksusta, oikeuden ylläpi­tää
pankkitiliä ulkomailla, va- '
paan vesi- ja sähköpalvelun,
aseistetut yartiot asunnoille ja
kunriialaukauksien ammunnan
herrojen ruhtinaiden tultua pää-kaupunkiinan
jne.
Äärioikeisto käytti kaikkia
mahdollisia painostuskeinoja
saadakseen parlamentin istun­nossa
yhden kolmanneksen jäse­nistä
kannattamaan ruhtinaiden
erikoisoikeuksia, mutta toisin
kuitenkin kävi. Kiitos työväen­puolueiden,
sosialisti- ja kom­munistipuolueiden
edustajien'
tuelle, äärioikeisto kukistettiin
reilusti. Mrs. Gandhin ehdotus
sai kahdeksan äänen ylimää):äl-lä
% osan enemmistön hyväk­symisen
ja niin_tuli päätetyksi,
että näistä herroista tyhjäntoi­mittaja-
ruhtinaista tulee kerta­maksulla
tavallisia siviilejä
muita intialaisia tosin rikkaimr
pia — mutta kuitenkin tavallir
sia pulliaisia, joilla ei ole enää
edellämainittuja erikoisoikeuk­sia.
Canberrasta viime viikolla
tulleiden tietojen mukaan Aus^
tralian hallitus on kaikessa vii­saudessaan
kieltänyt maihin-nousuluvan'
tunnetulta turama-ihoiscltä
amerikkalaiselta taitei­lijalta,
Dick Gregorylta sen
väittämän mukaan, että hänen
vierailunsa "ei olisi kansan etu­jen
mukainen" tapahtuma, ku­ten
aiirtolaisministeri Phillip
Lynch asian esitti.
Australian hallitus on suos­tunut
maansa todollisista eduis­ta
vulittumuttä lUliettämään kou
rallisen nuoria miehiä Yhdysval­tain
hkaista sotaa tukemaan
Vietnamiin. Ja kenkä puristaa
juuri tästä sillä tämä neekeri-taiteilija
on myös ajatteleva i h ­minen
ja humanisti, joka vas­tustaa
Vietnamin sotaa.
; Sivumennen sanoen mr Gre­gory
oli kutsuttu AustraHaan
Kirkkojen maailmanneuvoston
toimesta ja kuten jrmmärtää
saattaa, hänen piti puhuman
syyskuun aikana Vietnamin so­dan
moratori-kokouksissa.
Pimeys on siis vielä valtaa
Australiassa. Mutta Australian
kansa ei ole viefä viimeistä sa­naansa
sanonut. Varmaa onkin,
että Australian kansa tulee hal­veksuen
kääntämään selkänsä
sellaisille pimeyden sisäministe­reille
kuin mr Lynchille ja muis­tamaan
kunnioituksella sellaisia
lahjakkaita taiteilijoita kuin
Dick Gregory, joka on enemmän
kuin taiteilija •— ajatteleva ja
vastuuntuntoinen ihminen j a £|en
vuoksi myös rauhan puolusta­j
a ! V
Joka ylläesitettyä lopputotea­musta
epäilee, hänen sietää pa­lauttaa
mieleensä Suomen pal­jon
parjatut "punaiset".
_ Kuun vaihteessa paljastettiin
Helsingissä punaisten muisto­merkki.
Se on tietenkin jotakin
erikoista niille jotka muistele­vat
sorakuoppiin ammuttuja ja
kuopattuja omaisiaan, sukulai­siaan
j a tuttaviaan.
On tietenkin niitä, jota pitä­vät
pahana ja tuomittavana
vuoden 1918 punaisten muistele­mista.
"Haavoja ei saa repiä
auki, haavojen täytyy antaa ar­peutua"
on meille sanottu.
Mutta valkoisten muistomer­kit,
käynnit niillä, kaikki valkoi­nen
sankarikirjallisuus ei ole
suinkaan ollut "haavojen repi­mistä"
vaan muka "isänmaan
historiaa"! Punaisista vainajis­ta,
punaisten teoista ja pyrki­myksistä
sen sijaan on täytynyt
olla hiljaa. Heistä on saanut pu­hua
vain pahaa. Muussa mieles­sä
punaisista puhuminen on o l ­lut
kapinointia ja uhmaa suun­nilleen
Linnan Pohjantähden i l ­mestymiseen
asti, kuten Kansan
Uutisten pakinoitsija Juorkun-nan
Jussi totesi.
Aika on kuitenkin muuttunut
— ja tehnyt vähitellen oikeutta
punaisille. Punaisuus on saanut
"kansalaisoikeudet", kuten edel­lämainittu
pakinoitsija totesi,
"ei vielä täysiä, ehkä vasta 10
prosentin kansalaisoikeudet.
Mannerheimin patsas on pääkau
pungin keskipisteessä, punais­ten
patsas kaupungin selkäpuo­lella
. . ." Edistystä kuitenkin. V
Kehityksen suunta on selvS, ija
ilahduttava.
Pimeyden valta riehuu aikan­sa
— mutta se.ei voi estää val­keuden,
vapauden ja edistyksen,
lopullista voittoa. — Känsäkoura'"