Vapaus, December 3, 1959

              niursdäys and S a t u t t l a ^ by Vapaus;
PubUshinJB Compaiiy Ltd.. at 100-102
Sbn St. W., Sudbiiry, Ont.,\ Canada.
^- Viime maanantaina tuli kuluneeksi 20 vuotta Suomen ja :
Neuvostoliiton välisen ns. Talvisodan alkamisesta.^^ Sen jättä-m-
Hi' •
fe:.
m.'
taakin meille avaimen ymmärtääksemme, rtitei, S^^^ ja ^
Neuvostoliitpn^ ajautui avaimeksiisbdaksi
ja-miksi Suom^ ovat sotien jälkeen:;;hyljän-neet
poliittisen, ohjelman mikä ei voinut tyottaäiimuta;ku
kansallista onnettomuutta. ^•i^.:'^^!:-;-''-'::^^
Tosiasia himittä on, että itsenäistjonisestää^ alkaen
Suomen porvarillineri hallitusvalta ylläpiti ja kasvatti vihä-niielistä
suhtautumista itäistä naapuria kohti — ei suinkaan
sen viioksij että siellä oh vanha "perivihollinen", kuten tavat­tiin
sanoa, vaan siksi, kun tämä "perivlhollismaa" pii hävit­tänyt
suurkapitalistien ja tilanherrojen vallan ja perustanut
sosialistisen järjestelmän. Luokkaedut tai paremmirikin ole­tetut
luokkaedut, johtivat Suomen hallitsevan luokan silloin
vihamieliseen asenteeseen Neuvostoliittoa vastaan ja seurauk­sena
oli, Jkuten Clausewitz opetti, tämän vihamielisen poli-tiikan.^"
jatkuminen toisin keinoin''. Että kysymys oh^puh-taasti
luokkavihasta ja sen aiheuttamasta sokeasta usiKosta,
jotta Suomen valtapirit hyötyvät multa jotakin sosialismin
tuhoamisesta Neuvostoliitossa, se näkyy parhaiten siitä, että
Karjalan ja Viron retkien järjestämistä suosiolHsesti katsel­lut
Mannerheim oli aikaisemmin Venäjän keisarin hovin eräs
kaikkein uskotuin kenraah, ja että hän ylläpiti toivoa vanhan
hallituskomennon palauttamisesta Venäjällä. Tämän saman
luokkavihan lietsomaa sokeutta kuvasi esimerkiksi vanha
ranskalainen kenraali Maxime Weygand, joka vieraili Man­nerheimin
luona 1937 ja kehui vielä V. 1939 syksyllä ranska-lais-
engiantilaisten lähi-idän joukkojeti komentajana valtaa­vansa
Kaukaasian ja painuvansa Venäjälle kuin 'veitsi voi-
^ hin siinä suyrinitellussa valtavassa operaatiossa, jonka "poh­joisen
pihdin" tarkoituksena oli murskata Suomen kautta
"rLeningrad. Samoista syistä Suomen silloiset kenraalit olivat
jatkuvasti lähikosketuksissa Hitlerin kenraalien kanssa.
Onneksi Suomen känsälle, tämä kärsimystä ja onnetto^
••' muutta tuottainut kielteinen, vihamielinen politiikka on Suo-
.'1 messa! haudattu uskottovasti ikuisiksi ajoiksi. Suomen kansa
i on kerta kaikkiaan tuominnut ja hyljännyt sen vihamielisen
naapuripolitiikan, mikä ei voinut johtaa muuhun kuin kan-ssdliseeh
onnettomuuteen. Ja ilolla on todettava, että työläis-tenj
talonpoikain ja oppineiston parhaimmiston lisäksi huo-c
inättava edistyksellinen osa kapitalisti luokastakin oh kään-
* tänyt selkäiisä vanhalle vihamielisyydelle ja omaksunut hy-
; vien naapurien ohjelman kaikkia naapurimaita kohtaan. En-
•.. iinen presidentti Paasikivi, sisäpolitiikassa horjumaton ko-
4 köoiinusläinen, synabolisöi henkilökohtaisesti Suomen pbrva-
1 riston edistyksellisemmän osan uutta ulkopoliittista linjaa,
• j o n k a kimingasajätuksena on, että Suomen tulee olla ystä-
* vällisissä ja luottamuksellisissa suhteissa itäisen naapuri-hinaan
kanssa. ~
: Tämäselittää sen, miksi Suomen ja Neuvostoliiton suh-
! teet kelpaa:Vät nyt oikeastaan esimerkiksi rauhallisen rinnak-kaiselon
mahdollisuuksista kapitalistisen ja sosialistisen riiaa-
• ° ilman välillä. Tämä selittää sen, rniksi Suomen ja Neuvosto-
' liiton välillä — toisin kuin ennen sotaa — öh nyt laajakan-
* toinen kaupankäynti. Tämä selittää sen miksi kaikenlaiset
l kulttuuriyhteydet, tiedemiesten, taiteilijain, virkailijain, ja
7 hallitusten jäsenten sekä suurten kansanjoukkojen molem­minpuoliset
vierailut ovat saaneet todellisen joukkoluonteen.
- Varmaa onkin, että"~Siiornen kansan suuri enemmistö '
i vvaatii aktiivisesti tämän hyvien naapurisuhteiden ohjelman
' säilyttämistä, lujittamista ja vakiinnuttamista.'
:;: : Toisaalta on tietenkin valitettavasti totta, että Suomessa-
' kin on vielä pieni, mutta vaikutusvaltainen ryhmä, joka
- antaa huutia Suomen kansan ja valtion todellisille eduille ja
^ haluaa palata ulkopiliittisesti vanhoille perikadon linjoille.
. N ä m ä luokkavihan sokaisemat ihmiset luulevat saavansa v i -
' hamielisestä •neuvostopolitiikastaan jotakin ylimääräisiä r i -
•K . kastumismahdollisuuksia -^lihavia sotatarvetilauksia uudes-
:y te
^ kin". Tämä selittää sen, miksi nämä taantumusvoimat eivät
3. ole mitään oppineet eivätkä':mitään unhoittaneet. Ne yrittä-
.: vät v^
¥, kan^^ sidotu soti­laallisista
jaloista kapitalistisen maailmanosan varustelulei-
- riin.
Tämä selittää, miksi taistelu edistyksen ja taantumuksen
" välillä yleensä on Suomessa saanut viimeaikoina melko kär-
; kevän luonteen. Tämä selittää — niin kummalliselta kuin
- se pinnallisesti kätösen tuntuukin — miksi Väinö Tanner,
Väinö Leskinen ja kumppanit ovat läheisessä liitossa vanhan
, kokoomusmamman kanssa sittenkin, vaikka tämä epäsiveel­linen
kuhertelu on jo johtanut koko sosialidemokraattisen
; pulueen miltei hajoamistilaan. Tämä selittää myös osittain
: sen, miksi taantumusvoimat ovat järjestäneet ^leishyökkäyk-
' sen työväenliikettä vastaan — aina Suomen mainehikasta
Työväen^lTrheiluliittoa myöten.
Mutta johtuen nimenomaan siitä, kun Suomen kansan­joukkojen
suuri enemmistö on tuominnut sotia edeltäneen
turmiollisen politiikan ja vaatii aktiivisesti hyvän haapUri-sovun
ulkopolitiikkaa kaikkiin rajamaihin nähden,. näille
'/vanhasta janoitsevien" taantumusvoimien edessä on paljon
' -esteitä ja vaikeuksia. He eivät uskalla puhua avoimesti to-
; dellisesta tarkoituksestaan ts. ulkopolitiikan muuttamispyr-
: kimyksista. • Siksi ne tekevät huulipalvelua "ns. "Paasikiven
^ -linjalle", mutta yrittävät samanaikaisesti kaappata hallitus-
>• koneiston kokonaan kokoomuspuolueen komennettavaksi ja
' . vetää maan esim. ns. ulkoseitsikon kautta Euroopan vapaa-markkinaliittoon,
mikä on fivoimesti yhteyksissä Atlantin lii­ton
kanssanne.
Kaikki , tämä on tunnettua Suomen asioiden seuraa-
5* , ' > ': jille. Ja jos talvisodan alkamisen 20-vuosipäivä opettaa mi-l
- ' , ^-J. t ^ n , hiin se on.tämä; Vanhalle "päin inhaa itaa"'tielle ei|
sj^T. , , , Zl' voida mennä; jos mielitään palvella Suomen' valtion ,ja kan-
HV
i i i
1m
m
m
san;todellisia etuja.^
j i c k fHIH; V E c k v i l l e , ; A l t a . täytti
vain onnentoivotuksiin. '
IBpiEliöN':. • ,
""'Viii!''
^IliJMI-ILLÄT^pRÖNTOSSA:;^
- J A T K U V A T . i
jSaäiiimöiiis
tykset^atkuvät Torontossa j a oyat
suomaiäiset olleet erittäin innostu­neita
asiaart. Useita .hyviä si^oma-laisiä
filmejä on jöesitfetty'ja jou­lukuun
8. p. on vuorossa elokuva,
joka kiinnostaa myö^^ "toiskielisiä",
riim. suuri- lirheilufilmi "Kultaa j a
Kunniaa" Helsingin Olympiäjkis.v
f i l m in toinen osa. "Tähän kaköitun-tiseen
mahtuu niiii paljon kaunista
j a mielenkiintoista katseltavaa. että
niiden luetteleminen veisi tarpeet­toman
paljon palstatilaa. Ne on i l
se nähtävä! Seuj'aavalla viikolla, 15.
p. on vuorossa "Sillankorvan emän­tä".
•
K I I T O S K I R JE
SANATORIUMISTA
Kyllä nyt on mukavaa kun saara-me
lukea sanomialehtiä kaikin sa­malla
eikä tarvitse odottaa vuo­roaan
sen jälkeen kun joku toinen
saa lehtensä luetuksi.
Tästä mukavuudesta haluamme
kiittää Sudburyn suomalaista sai-raskomiteaa
sekä yleensä sudbury
laisia Liekin ja Vapauden lukijoita
jotka ovat huolehtineet, että saam­me
aikamme ratoksi tänne mainitut
lehdet.
Meitä suomalaisia ei ole täällä
enää kovin paljoa.vain "valehteli
jäin määrä", eli saman verran kuin
oli Jukolassa veljeksiä, siis seits*?-
män.
Muutenkin on tämän parantolan
"asukasluku" vähentynyt romahdus­maisesti.
Nyt on vain satakunta
potilaspa jota vastoin aikaisemmin
oli paljon enemmän.
Li:äa potilaita tänne kuitenkin
odotetaan koska paikkoja kunno.v
tetaan siltä varalta. Olemme kuul-leiet,
että tänne voidaan tuoda hoi­dettavaksi
tuberkuloisia potevia
henkilöitä Euroopan pakolaisleireil­tä.,
Vieläkin kiitos uhuoma^vaJsuu-destanne!
Tervehtien •— W. Raitakangas;
Sudbury—Algoma Sanatorium.
kehittäraääiirjv^
hyökkäyksen suuntaaminen, Neu­vostoliittoon.
On selvää, että Hitle­r
i n «'päämaja kiinnitti suurta huo­miota
myös Suomeen laatiessaan
hyökkäyssuunnitelmiaanj kuten oli
aikoinaaji. tehnyt keisarillinenkin
Saksan:sotilasjohto.' Saksaa houkut-teli^^^
imehtkaikke^ 'edulli­nen
maantieteellinen sijainti. :yKaa-kossa/^
oli { Suonion ;ir
kilometrin päässä Neuyostoiittölle
elintärkeästä Lehiriiradista j a poh-
" "Toir^ssa raja oiijläheliä Mörmänskin
jäätymätöntä-^ isatamaa. Erittäin
edullisen pohjan Hitlerin suunni­telmille
l o i se, että Suomen hallitse­vat
piirit tunsivat sammumatonta
n'2iivostovihaa. ja olivat olleet koko
itsenäisyyden ajan valmiit liittoutu
maan jokaisen Neuvostoliiton vihol­lisen
kan'.sa'. Lisäksi Suomen por
\>ariston suhteilla saksalaiseen mili­tarismiin
oli luja historiallinen poh
ja. JErityisesti armeijan upseeristo
tunsi olevan:a sidottu katkeamatto­min
aseveljeyden sitein Saksaan, ja
Flitlerissä nähtiin uuden voimaK-kaan.
Saksan kehittäjä.
1930 luvun puolivälistä lähtien
Suomen johtavien sotilaspiirien ja
Hitler Saksan siteet muodostuivat
vuosi vuodelta yhä läheisemmiksi.
Jö 1935 o l i solmittu Saksan kanssa
kiinteä liittosopimus sotaa silmällä­pitäen.
Siinä myönnettiin Saksalle
oikeus sijoittaa joukkojaan Suo­meen
Hitlerin myöntäessä vastapal-veluk.
seksi Suomelle Neuvosto
Karjalan. Niinikään jo 1935 nosti
Suomen hallitus esille kysymyksen
Ahvenanmaan varustamisesta l a ^
vastotukikohdaksi tulevia tarpeita
silmäliäpitä^^n. ja puhuttiin myös
raskaiden tykkien sijoittamisesta
Jäämeren , rannikolle Muurmannin
meriliikenteen valvomiseksi. Saksa­laiset
teknilliset ja sotilaalliset neu­vonantajat
muuttivat Suomea soti­lastukikohdaksi,
pitivät armeijaa
vylvonnarsaan seurasivat manööve­reitä,
ohjasivat asehankintoja ja
suorittiv.it tarkastusmatkoja riimen-omaan
linnoitetulla Kannaksella.
Samoin vieraili saksalainen sotalai­vasto
Suomessa, vieläpä otti osaa
Suomen laiva: ton harjoituksiin. Vy.
1937—38 kävivät saksalaiset sukel­lusveneet
Etelä-Suomen satamissa
ja risteilijä Königsberg tarkasti ran­nikon
aina Vaasaan saakka.
.MIELUISIA V I E R A I T A JA
SUURIA PUHEITA
Myös Saksan korkein sotilasjohto
vTeraili iSuonien yleisesikunnan kut­sumana
maassa. Tunnetuin vasta­vierailu
oli Suomen armeijan yli­päällikkö
kenraali Östermanin
teille. Joihin sisältyy sotUaällineiiioimiiita.; Sen p S S ^ ^ on vapaut
taa Venäjän pääkaupunki, ja riittävän laaja alue, Jotta on niahd.olIlsta
sjellä muodostaa Järkevästi' ajatteleva yeniiläinen hallitus. (Kenraali
Mannerhei^n'liä^^ ' \.? .
.^/Vedäjän vihollisen täytyy olla aina Suonien ystävä. (Presidentti,
Svinhufvud lokakuussa 1937: vieraillessaan Berliinissä tapaamassacH^
rich' Himmleriä). ^ ,
Jännitys j a j d e l k o e n n j i k öi
Mdnnerheifnititön kokousta
Helsinki. (KU)—: Kuumeinen
jännitys ja hermostuneisuus enna­koi
Kenraali Mannerheimin Lasten­suojeluliiton
liittoneuvoston ja
yleiskokouksen ensi perjantaista
istuntoa. Mielipiteet suunnasta j a
toimenpiteistä lyövä] pahasti ris­tiin.
Arimmäisen oikeiston taholla
valmistellaan liiton kaappaamista
kokoomuksen haltuun. Väliportais­sa
yritetään säilyttää kaikki suun­nilleen
ennallaan, toivotaan vain
vähäisiä muutoksia. Radikaalinen
taho taa.s pitää ainoana mahdolli­suutena
koko maineensa menettä­neen
liiton lopettamista j a varojen
siirtämistä valtion haltuun. Mutta
kuvaavinta tilanteelle on koko joh­toporrasta
hallitseva pelko. Mitä
merkitsevät: tiedot, että arkkiatri
Ylppö, professori /Honkasalo y.m.
ovat huhun mukaan ryhtyneet "fre­neettisen
kiivaisiin toimenpiteisiin-ohjelmansa
.läpiviömiseksi vjo etu-:
käteen", paljastunee vasta myö­hemmin/
ehkä raastuvassa? Li iton
johtoportaiden miehitys on keskei­sin
kysymys perjantaina. Kuten
tunettua lähes koko johto on sa­noutunut
tai sanottu irti ja nyt as­tuvat
uudet mieh"et "rikasta, mutta
luottmausvararikon^ kärsinyttä pe-;
sää selvittämään ehkä johtamaan-;
km". ^ -
s ••Yksityisissä keskusteluissa'arvail­laan
-puolelle ja toiselle, miten
korkeat piirit ovat syyllistyneet
väärinkäytöksiin; Tässä .yhteydessä
on tuon tuostakin vilahtanut esiin
arveluttavan maineen saaneen
kauppaneuvos Gindinin^nimi;/ josta
jo 40-luvun lopulla sanottiin, että
hän "osti ja lahjoi y l i puolet maam­me
hallituksesta''. Monelle ovattut-tuja
' Gindinin vuosikymmenen
vaihteessa tekemät hämäräperäiset
Kaikki merkit viittaavatkin
siihen^ että juuri näin ajattelee
Suomen kansan suuri enem­mistö
— ja tulee myös vaati-rnaan,
että "hallitukset noudat­tavat
ainakin tässä. pääkysy­myksessä'kansan
tahtoa ja toi­vomustaa
veturi-, turkis-, koru-, ja hedelmä-kaupat,
joihin eräät ministerit ja
pankkien johtomiehet vaarallisella
tavalla sekaantuivat; Nykyisin Gin­dinin
kerrotaan oleskelevan Tuk­holmassa
ja Manncrheimliiton joh­tavien
virkailijoilen j a muiden ^lii­ton
asioissa liikkuvien sanotaan
käyneen usein häntä tapaamassa ja
"asioista, sopimassa".
— Kun Gindin on ollut tämänkin
asian sekoittajana, voidaan odottaa
tapahtuneen vaikka mitä, lausui
eras r.asioita läheltä seurannut. Oi­keuskäsittelyjen
aikana sen sijaan
Gindiniä ei toistaiseksi ole mainit­tu,
mutta luonnollista onkin, että
tämä seikka pyritään viimeiseen
saakka pitämään .salassa. Tosin rou­va
Sauramo siinä; vaiheessa; kun
uyvätekeväisyyskaupoista puhuttiin
Mannerheimliitossa viittasi erää­seen
- ruotsalaiseen kauppaneuvok­seen,
joka oli hänen hyvä ystävän­sä.
^Toinen tärkeä kysymys on, kuka
astuu liiton • johtoon_perja_ntain ko­kouksesta,
lähtien. Kovimpana ni­menä:
mainitaan kenraali; Kai L o - .
rcnzo Immanuel Savonjousi, joka
•tiettävästi/ei: milloinkaan .ole-o
listunut minkäänlaisiin: lastensuojer
lutehtäviin. Mainittakoon, että
eräässä kansalaisteoksessa^ Savon-jousen'
harrastuksiksi mainitaan
sotahistoria j a ^ ampumaurheilu.
Muita mahdollisia ehdokkaita ei
ole edes mainittu, joten jo tehdyn
junttauksen jälkeen on muilla
/.mahdollisilla E^iimehetkessä a
tuilla kandidaateilla hyvin vähäiset
mahdollisuudet kilpailussa. Savon-jousella
on- lisäksi vahvana vetona
se, että hän lähiaikoina eroaa" va
kinaisesta palveluksesta ja voi ko­konaan
antautua toiminnalleen
Mannerheimliitossa,
Toisaalta sanotaan myös pyrittä­vän
siihen,' ettei 'mistään asioista
tehtäisi muuta kuin tilapäiset rat­kaisut
ennen kuin oikeudessa on
käsitelty loppuun liiton piirissä ta­pahtuneet
rikokset. Oikeuskäsittely
tulee kuitenkinkestämään varsin
kauan ehkäpä vuoden verran,' joten
n.s. tilapäinenkin ratkaisu on «pit­käaikainen.'
' • *
käynti SakMssä'!^
kä jälkeen Suomi veti Ahvenan­maan
linnoittamiskysymyksenVKanT
t ainiiittoön saakka?!l(Ko
mes^a;käyheistä^saksalaisistä iipsee:
reistä > niiainittäkppir keift Fal-icenhöi^
f ja^ypttf(iw G o l t z - ^ l l Q lB
suoritetun) niaihiito^
sekä 19^9 vijfrailiiit Säkcari vastava­koilun
päällikkö, amiraali Canaris,
joka saapui Baltiaan tekemältään
tarkastusmatkalta myös Suomeeii.
Tunnetuin saksalaisvierailu pii kui­tenkin
Saksan yleisesikunnan pääl­likön
kenraali HaldeHn tarkastus­matka
kesä—heinäkuussa -^39. K u ­ten
Canariskin, saapui/hän Baltian
maista, tarkasti Kannaksen linnoi-tusketjuja,
seurasi Perkjärvellä ty-kistöammuntoja
ja suuntasi sitten
matkansa Pohjois Suomeen saakka.
Halderin kunniaksi järjestetyillä
päivällisillä ojensi pääministeri Ca­jander
hänelle Suomen Valkoisen
Ruusun suurristin, ja ulkoministeri
Erkko lausui m.m.
"Saksan kunniakkaan armeijan
edustajana, armeijan, jonka erino­maisia
ominaisuuksia ihailenune,
lausun Teidät, herra kenraali sydä­mellisesti
tervetulleekci. MUiste-l'~
mme niitä suuria palveluksia, jpi-ta
Saksa meille vaikeimpina kohta­lon
hetkinämme teki . . . Myöskin
kuluneiden vaikeiden vuosien jäl­keen
Saksan puolustusvoimat ovat
osoittaneet meitä kohtaan erin­omaista
suopeutta . . . Mitä Suo­meen
tulee, tahdon vain vakuuttaa
Teille, että me täällä levottomista
huhuista huolimatta suhtaudumme
tulevaisuuden päättäväisin ja rau­hallisin
mielin." ;
Vastauspuheessaan totesi kenraa­li
flälder, että "saksalaisia sotilaita
yhdistävät toveruuden ja perintei­den
siteet- Suomen arniei jaan. ". . .
huomattavia sotilaallisia ominai­suuksia
omaava puoiustusystävälli-nen
kiansa ja määrätietoinen johto
luovat ien aseen, jota hallitus sel­väpiirteisen
tahtonsa toteuttamisek­si
tarvitsee. Ymmärrän s-^n vuok­si,
että Suomi nojaten tähän lujaan
tahtoon sekä suureen puolustusval­miuteen
katsoo yhtä rauhallisesti
tulevaisuuteen • kuin Saksan kan.sa-k
i n . " ' .•:
On huomattava että jopa Saksan
yleiseakunnan päällikkö korostaa
Suomen sotilaallista voimaa; ja aset­taa
siten myöhemmät puheet Suo­men
sotilaallisesta valmistautumat-tomuudesta
kyseenalaisiksi. On
selvää, että Siiomen j a Saksan pää­majat
olivat jo 1939n syksyyn tul­taessa
sopineet siitä ocuudestä. jo­ka
Suomella tulisi olemaan Hitlerin
hyökkäyssodassa JMeuvostoliittoon.
Eräät odöttamattomjat tapahtumat,
nimenomaan Saksan itään suuntaui-tuvan
hyökkäyksen siirtyminen
myöhempään vaiheeseen estivät
näiden suunnitelmien toteuttamisen
jo 1939—40. Ne tarkistettiin sitten
syksyllä 1940 nk; Barbarossa suunni­telman
yhteydestä.
I N T E R V E N T I O A J A N HENKEÄ
UUDESSA LEILISSÄ
Mutta/ Suomen hallituspiirien j a
armeijan johdon neuvostovihamieli-set
suhteet eivät suinkaan olleet
yksitahoisia. Paitsi saksalaisiin, o-livat
myös suhteet englantilaisiin ja
ranskalaisiin- Neuvostoliittoa vas­taan
sotaan valmistautuviin voimim
^i^npmaisi^
j p i i Äisötilaspiikii^
Jyäiikkä r-NeuvostpH
mieliala pii; Siiomep-iiä^^
yhteistä, o i t kUnä >|j wiklnverrjani e ri
ilVriansuiintiinskä^ vivahteita.
Suhteet Englannin sotilaspiirei-hin
eivät olleet paljonkaan nuorem­p
i a kuin saksalaisiin. Olihan jo tua vakuuttavilta;
rauhantahtoiseen^-Ätyiiväebliikkec^
seen kohdistettu vaino; Lapuanliik:
hillitön neuvostovastainen kiihoitus
ja sbdanlietsontä stiojeluskuntatou-h
u ' j a loppujen lopuksi / myös koko
- Kansainvälisen tilanteen y h i käf;
jistyess ^syksyyn 1939 tultaessa, ei
kenellekään.':joka pystyi tilannetta
tarkkailemaan, kaikkein vähiten
Neuvostoliitolle, voinut jSädä epä^
;is']iiväksi;^n»tä|^
C a j a n d e r i n v h a l i i t i^
hanyäkiiutteiut. eivät voineet; tuii-
1919 sekä Pietarin suunnalla että
Neuvosto-Karjalacsa toimittu yh-r
teistyössä englantilaisten interven-tien
kanssa^ ja nämä pitivät jatku­vasti.
Suomea hyvänä hyökkäystuki-kohtana;
Englanti oli huolehtinut
Suomen varustamiisesta 19301uviilla
varsin knnnioitettavatsa määrässä.
Esim. V. 1935 tuli 49 % koko Eng­lannin
sotatarvikkeiden viennistä
Suomeen, v. —36 23 %. V; — 3 7 28
% ja V. —38 43 %. Tiukan varus­teluohjelman
toteuttaminenhan a-löitettiin
juuri 1935n paikkeilla, jol­loin
500 miij- silloiseen markkaan
nousevan armeijamaärärahän lisäk­si
hyväksyttiin 1.160 milj. mktaan
nouseva perushankintaohjelma. mi­kä
pari vuotta myöhemmin valtio-varainmini:
teri Väinö Tannerin
esityksestä korotettiin y l i 2700 milj.
mk:aan vakinaisen armeijabudjetin
noustessa miljardiin. Varovaisim­pien
arvioiden mukaan olivat armei-jarhenot
valtion kokonaismenoista
esim. V. —38 y l i 25 % mutta toden­näköisesti
kuitenkin melko paljon
luuremmat.
T Y K I T PÄIN kRONSTADTIA
Marsalkka Mannerheimin kerto­man
mukaan neuvoteltiin myös
Englannin ja Ranskan edustajien
kanssa Suomen asemasta Neuvosto­liittoon
tulevaisuudessa suunnatta,
van hyökkaykcen tapahtuessa. Hän
on kertonut käyneensä neuvotteluja
VV. 1937—38 Englanna j a Ranskan
hallitusten edustajien kanssa Suo­men
puolustusneuvoston pulieeh-johtajan
öminaisuudes:a sodan val­misteluun
liittyvistä poliittisista
kysymyksistä. Kesällä 1937 vierai­l
i Suomessa englantilainen lordi
Plymouth jonka/ saapumista siilot-nen
ulkominist-^ri Holsti piti jatko­na
suomalais englantilaiselle yhteis­työlle
neuvostovastaisen interven­tioiden
ajalta vuodelta 1919. Sama­na
vuonna oli ranskalainen kenraa­l
i VVeygahd joka 1939'suunnitteli
Kaukaasian valtaamista. Manner­heimin
vieraana. Kesäkuussa 1939
maahamme saapunut Englannin ko­tijoukkojen
komentaja kenraali
K i l k e lausui tarkastusrhatkallaan
tyytyväisyytensä Suomen voimape­räisestä
varustauturniresta Kannak-isella.
Ja elokuussa matkusti koti­maahansa
Moskovan karille äjau^
tuneista kollektiivisen turvallisuu­den
neuvotteluista englantilainen
amiraali Plankett joka vaati että
nyt on "käännettävä kaikki tykit
Kron:tadtiin päin".
EPÄSELVYYDELLE E l JÄÄNYT
T I L AA
Suomen hallitukset j a sotilasjoh­to
olivat tehneet omalta osaltaan
parhaansa kansalaissodasta lähtien
valmistaakseen Suomesta sotilaalNs^
ta/astinlautaa; Pohjan 1939n tilan-
LINNOITUSTÖITÄ J A SOTA­HARJOITUKSIA
1939 suoritettiin Kannaksella yhä
laajentuvia liri^öitustöitä, jotka ke­sällä
AKSn johdolla saivat suoras­taan
iprovpkatöorisen sävyn. N i -
mehbiifiaaA; Länsi-Kanhaksella Lev
nihgradihv väiittöinässä lälieisyydes-sä
rakenhettiin lujaa ja yhtpnäista
linnoitusketjua, joka rakennustaval­taan
sopi yhtä hyvin hyökkäyslähtö-asemaksi
kuin puolustulcseen. Suot­ta
eivät juuri kesällä siellä vierail­leet
Halder j a K i r k e lausuneet \tyy-tyväisyyttään.
Varmaan 'hie olivat
tyytyväiciä myös uusiin itään suun­tautuviin
maanteihin j a rautateihin
jotka maattoivat erinomaisesti jou­duttaa
sotilaskeskityksiä, sekä leja-tokenttiin
joiden on tPdettu ylittä­neen
tuona aikana 10-kertaisesti
Suomen omien ilmavoimien tarpeen
j a joiden suhteen englantilaisten
tietojen mukaan oli tehty sopimus,
että englantilaiset käyttäisivät niitä
hyökkäyksiin Neuvostoliiton alueel­le.
•'
Ja sitten suoritettiin Kannaksella
elokuussa historiamme suurimmat
sotaharjoitukcet —^ sattumaltako?
— samaan aikaan kuin Saksan ja
Italian armeijat liikehtivät pmilla
kaistoillaan samoissa merkeissä.
" V O I OLLA, ETTEIVÄT . , ."
Tri C. O. Frietsch toteaa kiirjas
saan 'Suomen kohtalon vuodet':
" V o i olla. etteivät venäläiscit-oikbin
kä .ittäneet senkaltaisia seikkoja^
kuin linnoitustöitä. Kairjalan kan­naksella,
ulkomaalaisten, .upseenen
vierailuja Leningradin melkein mie-
I enosoituksellisessa läheisyydessä,
taisteliiharjoituksiä jne, - tälysipai-noisiksi
ilmiauksiksi ' Suomien i a u -
haqtahdosta." Kun eräs sanomar
lehti varovaisesti arveli näyttäyän
siltä, "kuin Moskovan hallitus j o l ­l
a k in tavoin olisi, saanut 'aiheen: e-päillä;^
Suomen puolueettomuiisppli:
tilkan kunniallisuutta", pitivät' toi­set
jo tätäkin huomiota "sekä taita­mattomana
aiheettomana että har-kitcematt
omana";
Näin o l i kehittynyt tilanne Suo­men
kohdalla syksyyn-1939-tultaes-r
sa. Entä mitä tapahtui muulla?
(Jatkuu)
;pmma^
^ibskääntTOi^b
'Voitte olla aivan räiihaliirieng
vastasi kapteeni. "Olemme mefimeet ."j-.
jopW/niinkiii' pitkälle, etta l a i v a s s a l^
myydään vain korkki-imukkeella C%
varustettuja; säyiikkeitä^",•' ''M^
Metsäpäloja byvin
väiiäii viiihe kesänä
: •.•mm
Toronto., Maa- j a metsäminis-teri
Spocmer tiedoitti; yiikon ahisSäill^
että kuluvan vuoden aikana metsä- '
palot hävittivät Ontariossa yajienvj:;||
män metsiä kuin niinään, v u p n t ^ f t^
Kaikkiaan tuhoutui metsäpalojen ^'J\
johdosta 5,281 eekkerin alalla-^mejr
sää. Se o l i melkein puolta vähene- 7 .
män k u i n v! 1952, jolloin metsäp^l^
lot tuhosivat metsää' 12,421 eekkö^ M
r i n alalta: Se o l i tähäriastinenT- eif-.
nätysvuosi. kunnes liyt kij|i^i^fig|
vupden. aikana metsäpalot, tuhö^lg^
vat vähiten nietsiä departm€iifitäig|
toimirinan aikana. "\'rsÄ
1 1
S f
^'•••/' m:
George North pääsi
Oakalla vankilasta
palveltiiaan aikalisä
Vancouver, r r Y l i ; sata" anmjatfc;|^
yfadistysniiestä j a heidän vsiim(bn^;||||
lauloivat "Splidarity Foi;eyerV ,kim
he kävivät ÖakaUa ^vamkiiassaTter-vehtimässä
"Tlie Fishermah"-l€*i-,^];p
den jtPimittajah iSeörge Northin
pautunusta vankilasta palveltuaim -jfi
24 päivän vankilatuomion. .m
Ts^hekkoslovakia ja
Guinea tehneet
kulttuurisopimuik^n
Praha. — Täällä tiedoitettiin
maanantaina, että Tshekkoslovar
kian. j a Guinean kesken on tehty
sopimus kulttuurivaihdosta. Tie"
teen j a teknologian , sopimuksesta
neuvotellaan parhaillaan.. Sopimus
tehtiin kun Guinean presidentti
Sekou Toure on v i e r a i l u l la Prat
hassa.
tä hän oU kirjoittanut .lehdessägi 4^
toimituskirjPituksen, jonka nimi '
ÖU '^Injuctions Won't Catch>Ffeficli
Nor. 'Buildl•Bridgbs^V- .\ ;;/:-•,^k§/''^
Mielenosoittajien' kantamassa/:;p^
pussa sanottiin edeUepn "liskomme
'edbUee^n .ettp^äe^bi^ipilla/^ei'
kPMet^i^s^t6jii teik^ kaloja"., =^
North pji kaiästajain uiiibri lehdenpl
päätoimittaja. ,
Vankilassa olliessiaan North: ^ i | | i «
tavanmukaisen hyvityksen ; t i i ^ ^
mioonsa hyvän käyttäytymisensä;
johdosta; j a yieläilisäksi $ 2 i b ^ a k ^ ^
sima yaökinaolpnsa johdosta: HSni.jJ
arveli, että raha ei ollut a i V a h r i f e^
tävä, mutta hän oli kuitenkin sitä
mieltä, ettei hän valita senkään
johdosta. Hän selosti, että vhäntä pli :g|
pidetty verrattain hyvin Oakallas-;
sa, vaikka hän oli sitä mieltä, että - ^
Hotel Vancouverissa olisi ollut vpar;!^
rempi olla. " ]i ^
Northia vastaanottamassa (rti |^
yhteensä 33 autoa. B.C:ssa on h e - ^
rätetty voimakas protesti sitä vas-'
taan kun maakuntahallituksen/JM^^^^ ^
mesta on tehty mahdolliseksi s y y ^ ^
tää ammattiyhdistysliikkeen työlii-siä,
tällaisissa tapauksissa. ,
PÄIVÄN PAKINA
Mitä ostaa joululalijaksi
f
Mä
Kuten; "business-maailma'' meille
hyvänathtoisesti silloin tällöin
muistuttaa, nyt on enää " v a i n " niin
tai näin monta-^'ostospäivää" jälel-lä
ennen joulua.
Ja monen pojan-ja. tytön p^ssä
rupeaaakin/, vähitellen pyörimään
ajatuksia;'siitä,/että mitä voitaisiin
joululahjaksi ostaa.
Työttömien kohdalta tämä on
vallan ylivoiniainen- ongelma; sillä
lapsukaiset odottavat pieniä joulu­lahjoja^-;:
sittenkinv: vaikka leivästä­kin
on kova kysyntä. Sama pitää
paikkansa osa-ajalla tai muuten
huonosti' palkattuihin . työläisiin.
Mutta kun joulu on, n i in paista
eukko toinenkin silakka, tavataan
sanoa, ja n i in on vaikeuksista huo­limatta
löydettävä jo'takin antami­sen
iloa jouluksi — ja tosiasia on,
että tällainen vähästään antava
tuntee ainakin yhtä suurta "anta-^
misen iloa" kuin pikkulahjan vas­taanottajakin.
Eipä silti,-omat "huolensa" on
rahapohatoillakin. Saimmehan täs­sä
päivänä muutamana lukea, että
Iranin shahi ottaa kolmannen eu­kon.
Kaksi aikaisempaa hän oli
"erottanut" toimestaan siksi kun
olivat tehneet kauhean '^'rikoksen"
— he eivät synnyttäneet hänen kpr:
keudelleen. poikalastai/vShahinuusi
mielitietty on 21-vuotias Faran D i -
ba joka uutistietojen mukaan o li
Pariisissa muutamia /viikkoja hää­vaatteita
ostamassa. Yksi hänen
"kolttunsa'';:maksa»' kuulema :$18,-
000 ja siinä onkin 100 yardia kan­gasta
jalokivikoristeisine ;virkkauk-sineen!
Lähtiessään takaisin kotiin­sa
neiti Diballa oli $140^000 arvosta
häävaatteita j a -tarpeita. _ ^
Toivott^asti' hän on nyt onnel­linen
— ja synnyttää shahille po­jan,
ettei joudu "virkaheitoksi"
edeltäjiensä tavoin!.
Mutta varsinkin lasten joululah­joja
ostettaessa sietää kiinnittää
erikoishuomiota; leikkikalujen tur-vallisuuspuoliin.
Kehno on esim.
sellainen joululahja, millä pikku­lapsi;
puhkaisee; oman/tai leikkito:
verinsa silmän!
/ .Ontarion/i;; turvallisuuslautakunta
onT tutkinut leikkikalujen turvalli­suuskysymyksiä
ja julkaisi tutki-muksiensa'
perusteella 1 alkuviikolla
seuraavanlaisia "osto-ohjeita":
1. Välttäkää ilotulitusvälineitä
sekä pyssyjä jotka ampuvat mitä
tahansa kuulia^ heittonuolia. kemi-kaaliaineita
(jos ette voi itse, val­voa
niiden käyttöä), teräväkulmai
mistä voidaan .irroittaa; pois pieniä
osia.
2: Opettakaa aina lapsille, miten
leikkikaluja käytetään.
3. Huolehtikaa siitä, että valit­sette
lasten joululahjat heidän
ikänsä perusteella ./.; Älkää/KOS­K
A A N antako lapselle liian "aikuis­t
a " leikkikalua.
A l l e kaksivuotiaiden lahjojen tu­lee
olla n i i n suuria, ettei lapsi voi
niitä niellä, kevyitä^ pesunkestäviä,
pyöreäkulmaisia ja väriltään tur­vallisia
(ei myrkyllisiä):. Joitakin
suosituksia: helistimet, kelluvat" le-^
lut. ilmapallot, pallot, osiksi hajoi-tettavat^
lelut, leikkikuutiot, työntö­jä
vetoleikkikalut. v
Kahdesta _ neljään vuotiaiden
leikkikalujen p i h i s i edistää fyy-sillistä
leikkiä,- opettaa silmää ja
parantaa; lapsen toimintakeskitystä.
Joitakin suosituksia: työntö- ja ve-tolelut,
kärryt, työntökärryt, kolmi­pyöräiset
polkupyörät,/muovailusa­vi,
maali j a liitukynät.
Neljästä kuusivuotiaiden ryhmän
leikkikalujen tulisi edistää • lasten
mielikuvitusta,^ ja ^onia-aloitteisuut-ta
— niiden pitäisi johdattaa las­ta
leikkimä^^ toisten lasten kanssa.
J o s o n kysymys liikkuvista leluista,
niiden ,tulee olla hyvin tasapainoi-tettqja
ja l u j i a : Joitakin suosituk­sia:
yksinkertaisia rakennusleikki-kaluja,'
autoja, kuorma-autoja, len­tokoneita;
yksinkertaisia, .pelejä
n u k e t a l o , p i e n i ^ ' , urheiluvälineitä,
veneitä ja hiekkaleluja.
Kuudesta ' kahdeksanvuotiaiden
j a kilpailukauden alkua. Hyviä o v a t^
sellaiset leikkikalut jotka j o h d a t t a -^
vat yksilömielenkiintoon j a myös
ne jotka edistävät ryhmäleikkiä.
Joitakin ehdotuksia: Kirvesmiehen f;
työkalut, hyvät luistimet, välin%, /
j o i l la voidaan leikkiä kaupan, pan­k
i n tai huoltoaseman pitoa; sähkö-j;^
junat, kirjat j a helpot "työsetit'V ^ J
Y l i kahdeksanvuotiaille suositel-''
laan leikkikaluja jotka-auttajat "
lapsen muuttuvan mielenkiinnon ^
kehitystä: Harrastusvälineitä, välo-!^
kuvausvälineitä, raha- j a postimö^k-kikeräystä,
nukkenäyttelyä, mu-|J
siikkivälineitä.^ voimistelu- j a Jir-j||
heiluvälineitä; kehruu- ja neuloma-p
välineitä, pöytätennis j a erinä^et^
pelit. , ^ B
, Jos tämä auttaa edes yhtä l u k i -f
jaa ' Vaikean "joululahjaongelmim. '
ratkaisemisessa, niin^ämän p a l s t a :^
t i l an käyttö ei.ole mennyt hukkaöii; J
Omalta kohdaltamme voimme va-kuuttaa,
että kaikenlaiset "sotako-''^ 1:
neet", tankit; tykit, pommittajako-^
neet ja ohjukset saavat allekirjqit; h
taneeii puolesta olla ostamatta^ ^ e
myrkyttävät lasten herkkää mieltä ||
— j a s e ' o n tuhannesti pahein[iaä-t^
myrkkyä kuin huono j a :halpa; m a a ^
l i , mistä pikkulapset voivat s a a d a^
myös myrkytyksen. ' ' f tlf
Paljon parempi on ostaa joitaltin %
sellaisia leikkikaluja, jotka' innOit-'/s
tavat, rohkaisevat ja j5Hda?tavätt'|
lapsia ; hyvään' j a rakentavaan
|"tekertään jotakin", leikkimään-so-';^^
puisasti,tointen lasten kanssa' j(^e?^
Mutta tässähän\sitä pulmaa'' onkin*;!
sia leluja ja.sellaisia leikkikaluja, ryjipiä,edustaa vharrastelukauden"' kerraksj. — Känsäkoura. ' >'a j .S
illiiiiiiii