Vapaus, August 28, 1965

              1T7T
Sivu-2. , Laiiantaina, elok. 28 p. — Saturäay, Aug, 28,.1965
VAPAUS ( L I B E R T Y )
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Established NoV. 6, 191^
E O I T O R : W . E K U U N D V ; M A N A G E R : E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A U 6 7 4 - 4 2 6 4
PublldiW thrlce weekly: Tuesdays, TO Saturdays by Vapaus
Publishing Cö. Liq^lt^; 100^102 Elm St. West, SudburyV Ontario, Canada.
^ , \ MaiUng Addips:" Box 60
' Advertislng rates upon appllcation, translatlon free of charge.
Äathorlzed as äisicond 'clai^ mall 'by''äie' Post Office Department, Ottawai
«nd ik»^ I)ay)neät of postage In^oash. . ' I •
••CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAUSHINNAT:
Oanadassa: l vk. $9.00, 6 kk. $4.75 tJSÄ:ösa l vk. $10.00, 6 kk. $5.25
8 kk. 2.75 Sdomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75
Vaali<m kynnyksellä
• -Kuulemme paljon huhuja siitä, että liittovaalit pidetään
syksyllä ja' pn todettavissa poliitikkojen manöövereistä, että
jot^n tulee tapahtumaan ppliittisella areenalla ainakin
eiinehVtioden 19'^6 kesän alkua- Päärninisteri Pearsonin mat­ka?
lännelle ei ole yksinkertaisesti lepoa varten. Hän on lu-vaimut
liittohallituksen rahallista avustusta uuden areenan
rakentamiseksi Vancouveriin ja huvipurjelaitteiten kehittää
teiSekisL; Moleiranat ovat selvästi vaalilupauksia. Samanai-
;kiaisesti: hänen asiantuntijansa kehoittavat häntä hajottamaan
.. parlamentti ja pitämään v^^ kuin on lainmukai­sesti
mahdollista iiskoen että liberaalit voittavat 165 paikkaa.
Kansmratiivien johtaja, John Diefenbaker kävi Quebecissa,
^tölmmäisen kerran moneen vuoteen. Siellä hän lupasi, rans-ikähkiäl^
Uäkin, että jos ^^^^ vaa-iH
ja-muodostavat hallitiiksen, he tulevat auttamaan Quebe-pikkuyiljelijö
Näiden pääpomojen toiminnan lisäksi,
monissa vaalipiireissä puolueet ovat pitäneet kokouksia, jois­sa'on
nimitetty ehdokkaat tulevia vaaleja silmällä pitäen.
Milloin vaalit toimitetaan riippuu siitä kuinka pääminis­teri
Pearson arvioi liberaalipuolueen kannatuksen lisäänty­vän,
erikpisestikin aavikkomaakunnissa, joissa liberaalit voit­tivat
edellisissä vaaleissa vain yhden paikan. Pearsonin
asiantuntijatovat sitä mieltä, että liberaalien kannatus sillä
alueella on lisääntynyt viime aikoina. Mutta nämä samat
asiantuntijat olivat edellistenkin vaalien edellä varmoja siitä,
että heidän puolueensa saavuttaa selvän enemmistön.
Mutta huolimatta siitä jos vaalit pidettäisiin aikaisemmin
tai myöhemmin, on todettavissa, että vaalikampanja on jo
alkariut ja tulevien kuukausien kuluessa tulemme kuulemaan
vielä enemmän vaalipropagandaa.
Liberaalit tulevat väittämään, että kaikki ne tekijät, jotka
'ovat vähänkään parantaneet kansan elintasoa ja hyvinvoin
tia, ovat tuloksia heidän hallituksensa hyvästä työstä. Usko
tai ei, siitä vehnäkaupasta, joka tehtiin Neuvostoliiton kanssa
• tulee kulmakivi puolueen propagandalle länsimaakunnissa ja
• he^myös yrittävät vääntää asian siten, että siitä tulisi libe­raalien
yksinomainen keksintö.
Konservatiivit käyttävät hyväkseen ne hallitusskandaa-lit
joissa liberaalit ovat selvästi lianneet kätensä. Mutta us-
Hkomriie, että konservatiivit eivät tule onnistumaan yksin-otnaän
tällä linjalla.
Uudella Demokraattisella puolueella näyttää olevan uutta
iainostusta edustajakokouksensa jälkeen. Gallupit, niin pit­kästi
kuin niitä voidaan uskoa, ovat osoittaneet, että uusde-snofkraattien
kannatus on kasvannut suhteellisesti enemmän
kjuih liberaalien tai konservatiivien. Tämä on havaittavissa
'l^ebecissa, jossa sosialistiset aatteet näyttävät voittavan
"uusia kannattajia.
:' . Siisy kun vaalikampanja on alkanut, on aika tuoda päi-
•yän työjärjestykseen muutamia kysymyksiä, joitakin jotka
'jäivät ilman vastauksia edellisten vaalien jälkeen,
i; —Ensiksi,: kansalaisoikeus on kielletty monelta, jotka
fbvat työskennelleet tarmokkaasti ja kunniakkaasti maamme
jjedistyksen hyväksi, kuin myÖs monelta, jotka ovat tulleet
jhiaahan ja täyttäneet kaikki kansalaisoikeusvaatimukset. Ku­ltien
on kirjoitettu näillä palstoilla aikaisemmin, näiden ihmis-
!ten ainoa "synti" on se, että he kannattavat työväen järjes-jjtöjä
ja lehtiä Liberaalit ovat luvanneet esittää ehdotuksensa
iikaflsalaisuuslaiksi, mutta huhut kertovat, että uudessa laissa
'^ilytetään entinen poliittinen diskriminatio. On häpeä tode­ta
tämä maamme 100-vuotis juhlan aattona. jjj
- Maanim^ vielä kumartelee Yhdysvaltain im-perialistipolitiikan
edessä, ja hallitus näyttää olevan liiankin
halukas täyttämään kaikM Washingtonin käskyt. Kysymys
tulee esille että haluaako nykyinen hallitus nähdä Canadan
täyttävän 100 vuotta täydellisesti itsenäisenä valtiona tai
vain Yhdysvaltain satelliittina.
— Viime vaalikampanjan aikana mr. Pearson lupasi, että
jos liberaalit voittavat, heidän muodostamansa hallitus tulee
antamaan joka vuosi 10,00|0 $1,000 stipendiä ylioppilaille. Kun
he pääsivät hallitukseen, asfia muutettiin. Stipendien asemes­ta
liberaalit antoivat oppilaslainoja, jotka on maksettava ta­kain
silloin kun oppilas pääsi koulusta. Ensimmäisenä
vuaraia.näniä.lainat olivat aika helppoja saada, mutta nyt
hallitus on kiristänyt lainaehtoja niin, että oppilaan täytyy
olla melkein nälkään nääntymisen partaalla ja selvästi puut-
" teessä oleva eimenikuin saa tämän lainan^
— Hallitus antoi kansalle • pienen verohuojennuksen.
. mutta elinkiistanniikset ovat nousseet paljon köFkeammalle.
, Pääministeri. Pearson ehdotti vastauksenaan tähän inflaatio-
, pulmaan, että rajoitettaisiin rakennustöitä. On vaikea käsit-
: tää hänen ajaijttelutapaansa ehdottaessaan että mitä vähempi
r ori työtä kansalla, niin jitä parempi.
" —Joka päivä tulee selvemmäksi j että haU^ aikoo oh-
: jat^ maamme 100-vuotisasiat ahtaalle puolueelliselle linjalle.
Se antaa tahaa vain niille yhdistyksille, jotka ovat heidän
puolellaan ja kannattaa heidän politiikkaansa. Tämä on tullut
esille, ei vain siinä kuinka hallitus suhtautuu eri kansalli-
• suuksien järjestöihin, mutta myös siinä kuinka hallitus kiel­täisi
avunannon Ylioppilaiden Rauhanliitolta ilmeisesti siksi
' kun liitto on ollut liian äänekäs protestoidessaan Yhdysval-taSn
Vietnamin politiikan johdosta,
— Lopuksi, mikä voi olla pääkysymyksenä, ajattelevatko
liberaalit pitää vaalit vain sen vuoksi, että he voivat sivuut­taa
sellaisia tärkeitä kysymyksiä kuin sairashuoltö, työeläke­lait,
kolldctiivisettyöehtoneuvotteluoikeudet postityöläisille
ja yaalipiirieri uudelleen jakaminen. Kaikki nämä kysymyk-
;. set oyat parlamentin edessä ja ne olisi ratkaistava ennen
• kuin pidetään vaalit. Jos suppeat puölutekäsitteet ovat teki­jöinä,
jotka^ määräävät VmUloin vaalit pidetään, kansalla on
* oikeus kysyämjksi sen etuja jotka selvästi liittyvät näiden
kyBymytolen piiriin, jäävät tQisÄ;sijalle, ,
Olga Juvonen, OakvJUe, Ont.,
täyttää sunnuntaina, elokuun 29
päivänä 86 vuotta.
H. Rönty, Toronto,' Ont, täyttää
tiistaina, elokuun äl päivänä '71
vuotta.
Aune Liikala, Hearst, Qnt., täyt­tää
maanantaina, elokuun'30 päi­vänä
65: vuotta.
Oskari Mäkiin, Port Arthurista,
täytti 60 vuotta elokuun 25 pnä.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain-
onnentoivotuksiin.
Syyttäjä valittaa
Äuscliwttz-tuomioista
Frankfurt. — Auschwitzin oikeu­denkäynnin
syyttäjä aikoo valittaa
9:sän .syytetyn saamista tuomiois­ta.
Heidän joukossaan ovat kuole­manleirin
adjutantit Robert Mulka
ja Karl Höcker, ilmoitettiin Frank-ful-
tissa perjantaina; \
Syyttäjä oli vaatinut elinikäistä
pakkotyörangaistusta molemmille,
mutta heidät tuomittiin neljäksitois-ta
ja seitsemäksi vuodeksi vankeu­teen
torstaina, jolloin 20 kuukautta
kestänyt oikeudenkäynti päättyi.
Tuomiot, joista syyttäjä aikoo va­littaa,
vaihtelevat 14 vuodesta van­keutta
vapaustuomioon. Kaikkia 17
tuomittua edustavat asianajajat
ovat myös ilmoittaneet valittavansa
tuomioista; Muuan Itä-Saksan nlko-ministeriön
edustaja sanoi perjan­taina,
että tuomiot ovat "kaameata
pilkkaa fasistien kuolemanleirien
uhreja kohtaan ja loukkaus koko
maailmaa vastaan', ilmoitti Itä-Sak­san
uutistoimisto ADN.
Elokuva NLn
avaruusalusten
laskeutumisesta
Moskova. — Neuvostoliiton Vos-tokjsarjan
avaruusali^ten laskeu­tumista
maahan (Volgan rannoille
sekä Kazakstanin ja Altain aroille
kuvataan uudessa neuvostoliittolai­sessa
dokumenttielokuvassa "Ihmi­nen
astui ulos avaruuteen". Tämän
lisäksi filmissä selostetaan Voshod
2-avaruusaluksen laskeutuminen,
jonka avaruuslentäjä Pavel Belja
jev sucritii käsiohjausta käyttäen.
Molemmat avaruuslentäjät, Leo
nov ja Beljajev. on kuvattu laskeu­tumispaikalla
metsässä sekä Per­min
kaupungissa, jonne heidät toi­mitettiin
helikoptereilla.
Filmissä esitellään myös Voshod-
2-n miehistön Beljajevin ja Leono-vin
harjoitusvaiheet sekä ainutlaa­tuiset
kuvat jotka elokuvakamera
vangitij Leonovin leijaillessa 500
kilometrin korkeudessa.
Länsi-Saiksan Icauppatase
heikentynyt tuntuvasti
Länsi-Saksan kauppatase osoittaa
tuntuvaa heikentymistä viime vuo
teen verrattuna. Perinteellisesti
runsas vientiylijäämä on supistu­nut
kuiuvan vuoden tammi—heinä-kuussi
yir 80 prosenttia. Viime
vuonna tammi—heinäkuussa Läi\si-
Saksan kauppatase osoitti 4,6 mii
jardin D-markan vientiylijäämää,
kun ylijäämä on kertynyt kuluvana
vuonna vain 1,2 miljardia D-mark-kaa.
•
Koko kuluvan vuoden ajan Län­si-
Saksan vienti on kasvanut tuntu­vasti
hitaammin kuin tuonti, mikä
on vastaavasti supistanut viennin
ylijäämää. Kesäkuussa Länsi-Sak­san
kappatase osoitti ensimmäisen
kerran vuosikausiin vajausta 309
miljoonan D-markan arvosta. Hei­näkuussa
kertyi jälleen ylijäämää
132 miljoonaa D-markkaa, mutta se
oli tuntuvasti alhaisempi kuin vuosi
sitten heinäkuussa (227 milj. D-markkaa):
Tällainen negatiivinen kehitys
Länsi-Saksan kauppataseessa on ol­lut
jo pitkän aikaa länsisaksalaisten
liike- ja teoliisuusmiesten tiedossa.
Tämä heijastuu välittömästi teolli­suuspiirien
ankarana painostuksena
Bonnissa idän kaupan ovien avaa­miseksi.
Uusi maasltoautotyyppi
suunniteltu Suomiessa
Suomessa on viimeisten kolmen
vuoden aikana suunniteltu uutta
maastoautoa, ja prototyyppi on ol­lut
pitemmän aikaa kokeiltavana.
Ensimmäinen sarja valmistuu jo tä­män
kuun aikana.
Auto tulee tiettävästi yksinomaan
armeijan käyttöön, ja ensimmäisen
viidentoista kappaleen luovutus ta­pahtuu
syyskuun ensimmäisen päi­vän
tienoilla. Tällä hetkellä on ai­noa
valmiina oleva kappale kokeil-tatvana
Lapissa,
manööveratessa. Jos näin ta­pahtuu,
toivomme, että kansa
näyttäisi "mistä on seitsemän
hirttä poikki" hpille, jotka leik­kivät
kansan oikeuksilla.
USAn teoUisuusjättiläiset. ovat saa­neet
uuden nimen ''monikansalliset
yhtymät". Ne eivät enää ole kotimai­sia
yrityksiä, jotka sivutöinään suo­rittavat
operointeja kahsdinvälisellä-kin
kentällä, - vaan todella maailman­laajuisia
yrityksiä. Amerikkalainen
äusiness Week on julkaissut laajan
selonten näistä todellisista yritysjätti-
Iäisistä.
Amerikkalaisten yhtymien sijoituk­set
muissa maissa olivat vuonna 1962
ylittäneet 37,000 miljoonan USAn dol­larin
arvon, mikä merkitsi 50% lisäys­tä
verrattuna- viisi vuotta aikaisem­paan
tilaan. Näiden sijoiitusten viralli­set
voitot nousivat 7,500 miljoonaan
dollariin. Esimerkkinä tällaisista suur
yrityksistä kerrottakoon ^race-yhty-män
noususta ja kasvusta.
W. R. Grace Co; aloitti toimintansa
Perussa satakunta vuotta sitten perus­tamalla
laivalinjan, joka 19. Vuosisa­dalla
hallitsi Etelä-Amerikan länsiran­nikon
ukomaankauppaa ja osittain ko.
alueen maiden sisäistäkin kauppaa.
Sitten Grace-suku perusti Nev^ Yor­kiin
oman pankkinsa — Grace Natio­nal
Bonkin — hoitamaan yhtymän si­joituksia
ja järjestämään sen kauppa-ja
kuljetustoiminnassa tarvittuja luot­toja.
Sen jälkeen Grace-suku ryhtyi
perustamaan omaan eteläamerikkalai-seen
vaikutuspiiriinsä erilaisia yrityk­siä.
Huolimatta siitä, että yhtymä operoi
näin laajalla alueella, se on pysynyt
yhden perheen omistuksessa. Lähes
kahdenkymmenen vuoden sitä on joh­tanut
J. Peter Grace Jr., jonka toimi­aikana
se on kehittänyt toimintansa
maailmanlaajuiseksi.
Peläten latinalaisen Amerikan kan­sallistunnon
seurauksia Peter Gracen
ensimmäisenä päämääränä oli luoda
yritykselle vakaa pohja itse Yhdysval­loissa
mahdollista kansallistamisuh-kaa
vastaan. Niinpä hän kiinnitti lati­nalaisesta
Amerikasta saamansa voi­tot
kotimaahan ostamalla sarjan ame­rikkalaisia
kemiallisen alan liikkeitä.
Sitten Grace Jr. käänsi katseensa itäi
selle pallonpuoliskolle ostamalla osuuk
sia libyalaiseen öljyyn, länsi-euroop-:
palaisiin yrityksiin, tehtaita Australi­asta
ja Uudesta Seelannista ja kaivok­sia
Togo maasta.
Grace on tunkeutunut myös sota­teollisuuteen
ja rakentaa paraikaa
atomipolttoainetta tuottavaa tehdasta.
Eräitä eteläamerikkalaisia laivalinjo­ja,
jotka eivät tuottaneet kylliksi voit­toa,
on lopetettu ja niistä saadut varat
on sijoitettu muihin Etelä-Amerikan
maissa toimiviin liikeyrityksiin. Yh­tymä
on myös myynyt tekstiilitehtaita
ostanut ja myynyt paperitehtaita.
Grace-yhtymän ekspansio Etelä-
Amerikassa on keskittynyt kcmikaa-leihin
ja elintarvikealaan. Joitakin uu­sia
tehtaita on perustettu, mutta pää­asiallisena
etenemistienä on jo ole*
massaolevien tehtaiden ostaminein kan
sallisilta yrittäjiltä. Gracen "valloitus-toiminta"
on niin tehokasta, että uusia
aluevaltauksia tapahtuu miltei kuu­kausittain.'
1
USAn HALLITUKSEN
VANKKA TUKI
Rinnan kemiallisen, kaasu-, öljy-ja
kalastusteollisuuden aloilla tapahtuvan
leviämisen. kanssa on ,Grace-yhtymän
osuus myös Eteä-Amerikän laivaustoi-minnassa
kasvanut. USAn hallitus'suo-rlttaa
52 pros. yhtymän laivojen ra­kennuskustannuksista
tukipalkkioklen
muodossa ja takaa kiinnelainat lopulta
hinnan osalta. Hallitus maksaa lisäksi
18 milj. dollaria vuosittain Gracen lai­vaston
kuluista niin ikään tukipalk­kioina,
jotka nousevat 25 prosenttiin
kuljetuskustannuksista. Grace-yhtymä
omistaa puolet Panagra nimisen lento­yhtiön
osakekannasta, toinen puoli on
Pan Americanin omistuksessa^,
Grace-yhtymän voitot vuonna 1983
olivat vir^Misten ilmoitusten mukaan
28^5 niilj. dollaria eli kaikkien aiko­jen
ennätys. Sen pääomat ovat ny­kyään
arviolta 1,000 milj. dollaria.
Grace-yhtymä on pieni ja vähäpä­töinen
verrattuna todellisiin jättiläisiin
joita ovat Morgan, Rockefeller, Mel­lon
jne. Sen osuudet latinalaisessa
Amerikassa ovat VaiA; vähäinen osa
Standard Oilin, Anacbhdanja United
Fruitin vastaavista, mutta se on siitä
huolimatta vaikutusviiltaisin yksityi­nen
yhtiö -Perussa ja merkittävä tfr-kijä
koko länsirannikolla.
Grace perhe on lähtöisin iirlannista
ja on uskonnoltaan katolista. New
Yorkin rahamaailma* joka on pääasi­assa
anglo-germaanista alkuperältään
ja uskonnoltaan protestanttista, suh­tautui
siihen aikoinaan vieroksuen.
Parin sukupolven aikana tapahtuneet
keskinäiset avioitumiset ja yhteiset fi-nanssioperaatiot
ovat kuitenkin kaven­taneet
kuilua ja Grace suku kuuluu ny
kyään arvostetuimpiin myös New
Yorkin rahamiespiireissä. Se on yhtey­dessä
Phipps perheeseen, joka on Mor
ganin valtapiirissä toimivan Camegie-suvun
perijöitä. Sillä on siteet myös
Ayre-perheeseen, joka on kuuluisan
Hunt Oil Co:n osakkeenomistajia.
Phipps-suku on International Paper-yhtiön
suurin osakkeenomistaja. Niin­pä
Grade myi puerto ricolaisen ja
meksikolaisen paperitehtaansa ja osan
colombialaisesta paperitehtaastaan In
tematiohalille kauppa itse asiassa oli
perheen k^keinen.
Grace-yhtiöt ovat tehneet muiden
USAn teollisuusjättiläisten kanssa kar-tellisopimuksia.
Marraskuussa 1963 ja
helmikuussa 1964 Grace joutui pucrius-tamaan
yhtymiäMn trustivastäisten la­kien
perusteella nostetuissa oikeusju-ttiissa.
Joissa oli - kysymys hintojen
määräämisestä ja lannoitetditaiden
vienliasioista.'
LIIAN PAUON "EDISTYSTÄ"
Grace yhtymä ei rajoitu toimimaan
pelkästään finanssiastoissa. Huhtikuu^
sa 1962 Peter Grace nimitettiin pu-heJenjoHtajäksi
käupa^iä^n toimikun­taan;
jonka tatfkoitukä^ena oli vilvoit­taa
EteföiÄniefikan talouden kohenta­miseen
pyriiivää Alliance for Prögress
(ns. Eäistysliitto) toimintaa. v
Tämän komitean raporti^^^^ joka
julkaistiin hiAtikuussa 19^, tuamittiih
latinalaisen Amerikan maiden yrityk­set
kansallistaa amerikkalaisia tuor
tantolaitoksia ja yleensä yritykset
"ratkaista tt^loudelliset , Iq^symykset
sosialistisella tavailla". Komitea toisin
sanoen tuomitsi latinalaiäen Amerikan
valtioiden yritykset saiattaa "maittensa
talouselämä raiteilleen ja siiositteli,
että USA'myöntäisi lainoja ja vero
huojennuksia latinalaisessa Amerikas­sa
toimiville amerikkalaisille yhtiöille.
Komitea katsoi kuitenkin, että myös
latinalaisen Amerikan hallituksia olisi
tuettava USAn lainoin.
Tämä päätös oli liikaa kolmelle sa­notun
komitean jäsenelle. Vastaran­nan
kiiskinä olivat David Rockefeller,
Standard Oilin edustaja Emilio Colla-dp
ja WaUer B. Wriston, First Natio­nal
Bankin edustaja: He vaativat jyr­kempää
suhtautumista latinalaisen
Amerikan hallituksiin ja lainoja vain
niille hallituksille, jotka suosivat ame-'
rikkalaisen pääomavirran tuloa mai-hinsa.
• • ,. •••
Presidentti Kennedjy ehdotti kon­gressille
Gracen komitean suositusten
mukaisesti verohuojennuksia niille yh-
^tiöille, jotka sijoittavat latinalaiseen
Amerikkaan mutta menetti verotais-telunsa.
Alliance for Progress joutui tällä vä­lin
yllämainitun erimielisyyden' takia
ja sen latinalaisessa Amerikassa kär­simän
arvovaltamenetyksen takia huo­noon
huutoon. Vuoteen 1984 tultaessa
oli rockefellerilSinen "jyrkkä*' politiik
ka suhteessa latinalaiseen Amerik­kaan
voittanut, t—~
Y l i viisisataa ydinfyysikkoa kol-mestak^
miheneätä maasta 'osaiilistuu
kuuiuisail Rutherfordlaboratorion
järjestämään ••alkeTsWu^
konferenssiin syksyllä Oxfordissa.
Viikoh kestävä Konferenssi älEää
syyskuun 19 päivänä.
Esitelmiä pitävistä huomattavista
tiedemiehistä mainittakoon i^röf.;
Abdus Salam Lontoon Imp>erial Col'
legestar Hän esitti tämän vuoaen
tammiktiussa ;erittäin( laajatahoisen
teorian atomin ytimen muodostavien
alkeishiukkasten käyttäytymisei^tä.
' Näitä, alkeishiukkasia on tähän
asti Apystytty tunnistamaan jo tpista
sataa, ja tärkeimpänä tehtävänä on
ollut sellaisen teorian kehittäminen,
joka' toisi jonkinlaista järjestystä
siihen, mikä aina viime aikoihin as­ti
on näyttänyt sekasorrolta.
Konferenssissa esitetään selonte­koja
kiihdyttymiä tai 'latominmurs-käuskoneita"
koskevasta uusimmas­ta
tutkimustyöstä, dm. paraikaa 'ta­pahtuvasta
tutkimuksesta hiukkas­ten
käyttäytymisestä, joka näennäi­sesti
rikkoo erästä perimmäistä
luonnonlakia.
Erikoisistunnossa käsitellään fh-dotusfa
suunnattoman suuten" kiih­dyttimen
rakentamisesta Euroopas-,
;a noin 120 milj. punnan kustannuk­sin.
Sen magneettisen kehän läpi­mitta
tulee olemaan yli kaksi kilo­metriä
ja se pystyy kiihdyttämään
hiukkaset kymmenkertaisella ener­gialla
nykyisin saavutettavissa ole­viin
arvoihin verrattuna
— Ei ole olemassa huolta siitä, että he katkaisisivat
diplomaattiset suhteensa meihin. Tämä merkitsee vain
sitä, että he eivät anna meille kuittia silloin kun an­namme
heille rahaa!
OMIA "TYÖVÄENJOHrrAJIA"
Komitea-yritystensä ohella Grace on
yrittänyt suojata, eteläamerikkalaisia
omistuksiaan toisellakin tavalla. Yh­dessä
eräiden muiden kapitalistien ja
ammattijärjestön AFL—CIOn kanssa
hän on perustanut erityisen oppilaitok­sen:
ohjaamaan latinalaisen Amerikan
työväen johtajia. Instituutin puheenjch
tajana on Peter Grace ja varapuheen­johtajana
George Meany, AFL-CIOn
presidentti, instituutti sai komean ni­men:
American Institute for Free La-^
bour Movement (Amerikkalainen va­paan
työväenliikkeen instituutti). Ins­tituutti;
joka järjestää kolmen ja yh­deksän
kuukauden kursseja, julisti, et­tä
sen kurssin käyneet colombialaiset
olivat lyhyessä ajassa saaneet kaikki
marxilaiset 'ainekset poistetuiksi; pai­kallisista
ammattijärjestöistä!
Grace-yhtymän viimeisimpiin suun­nitelmiin
kuuluu Trinidad-Tobagoon
jjerustettu yritys, jonka tarkoituksena
on maaseudun asukkaiden pysyttämi­nen
paikoillaan parantamalla toimeen­tulomahdollisuuksia
maakylissä. Täs­sä
yrityksessä on Gracen ohella mu­kana
Texaco: ja Chase Manhattan
Bank. Tämän ihmisystävälliseltä näyt
tävän hankkeen takana saattaa olla
tottelevaisen työvoiman kasvattami­nen
lakonrikkureiksi esim. Texacon
trinidadilaisia yrityksiä varten.
Mitään varmoja tietoja ei ole siitä,
miten Grace-yhtymä osallistnu latina­laisen
Amerikan äärioikeistolaisten ai­nesten
toiminnan rahoittamiseen, Stan
dard Oil ja United Fruit johtavat tätä
poliittista solutustoimintaa. Colombi­assa
amierikkalaiset yhtiöt rahoittavat
CEAS-nhnellä tunnettua oikelstoryh-mittymää,
Argentimassa ne tukevat oi
keistolaista yliqppila^hdistystä ja Ve­nezuelassa
ovat amerikkalaiset öljy-yhtiöt
perustaneet säätiön koulutta­maan
"johtajia" ja tukemaan Caraca­sissa
toimivia oikeistolaisia ylkij^ilas-
Maaibnan turuilta
TUPAKKALAKKO
KANNATTAA
62-vuotIas englantilainen perheen-emäntä
Winifred Vincent aikoo
kohta lähteä maailmanympärimat­kalle
niillä rahoilla, jotka hän on
säästänyt lopetettuaan tupakanpol­ton.
Rouva Vincent aloitti tupakkala­kon
20 vuotta sitten ja on poltta­mattomilla
savukkeilla tähän men­nessä
saanut säästöön 1200 puntaa
Hän oli päättänyt säästää joka viik
ko ainakin punnan ja ottaa loka­kuussa
mukaansa osan näistä . ra­hoista
matkalleen Intiaan, Kiinaan^
Japaniin, Australiaan ja Uuteen
Seelantiin. Myöhemmin hän tapaa
veljensä Kanadassa ennen kuin len­tää
kotiinsa pohjoisnavan kautta;
" P y s y n tuskin nahoissani", hän
kertoi lehtimiehille. "Aivan var­masti
en aloita enää polttamista tä­mänkään
jälkeen."
Sitä ja tätä
SUURTAPAHTUMA
. Eräs neitonen tuli äskettäin toi­mistoonsa
ja rupesi jakamaan työto­vereilleen
sinisellä ruseteilla varus­tettuja
makeisia ja Sikaareja. Jossa­kin
määrin yllättyneet työtoverit
kysyivät lopulta, että mistä johtua
tämä anteliaisuus. -
Neitonen viittasi ylpeästi vasem­man
käden sormeensa ja tiedoitti:
•'Se on poika — 6 jalkaa pitkä ja
185'paunaa painava."
— En käsitä, mikä sinun on, sa­noo
äiti suuttuneena pojalleen. —
Olen huutanut sinua ainakin kak­sitoista
kertaa etkä ole vastannut.
Mikähän sinustakin tulee.
Ohikulkija ei epäröi: — Tarjoili­ja.
yhdistyksiä. Samanlaista toimintaa on
Braden CopperMlla Chilessä ja Ralston
Purinalla Meksikossa. Varmaa on, et­tei
Grace-yhtymäkään ole jättänyt
tätä sarkaa kyntämättä.
PÄIVÄN PAKINA
RAHALLA PELATAAN
Hiljattain annettiin Yhdysval­tain
kongressin ulkomaasuhdeko-mitealle
tietoja "kommunismin"
leviämisestä latinalaisessa Ame­rikassa.
Nämä tiedot tulivat Yh­dysvaltain
vaitpsihteeristöstä se-kä
Central Intelligence Agency:lta
(keskusvakoiluhallinnolta). On
vaikea käsittää kuinka kongressin
jäsenet voivat vielä uskoa CIA:n
väitteitä erikoisestikin sen jälkeen
kun tapahtui Kuuba vastainen
hyökkäys Sikojenlahdella.
Mutta tämän vakoilu- ja murha-toimiston
edustajat käyttivät pu-heenvuorojaan
yrittäessään maa­lata
synkkä kuva siitä kuinka
"kommunistit", erikoisestikin Cas.
tro, pumppaavat hirveitä määriä
rahaa Etelä-Amerikan maihin ter­rorismin
ja vallankumouksen ra­hoittamiseksi.
:
,'Päivälehdet riaportteerasivat
seuraavat numerot esimerkkeinä
rahan virtaiiniisesta kuubasta toi:
siin latinalaisen Amerikan mai­hin:
vuosien 1960 ja 1964 välisenä,.
,,,ai|tana miy^-.yenezi|elaian -ja
muutamina viime vuosina $250,-
000 Guatemalaan ja $50,000 Salva­doriin
sekä $30,000 Panamaan.
KylJIä ne ovat huomattavia sum­mia
ainakin köyhille työläisille ja
vieläkin huomattavampia Etelä-
Amerikan talonpojille.
Kuten jo sanoimme, on vaikea
uskoa GIA:n tietoja, pääasiallises­ti
.siitä syystä, että ne kaikki no­jautuvat
valheisiin. Tämä on se
laitos, joka neuvoi presidentti
Johnsonia, että kommunistit joh­tavat
taistelua Dominikaanisen
Tasavallan hirmuvaltiasta vastaan
ja tämän peinisteella hän komensi
Yhdysvaltain asejoukkoja sinne.
Tämä oli se laitos, joka oli niin
varma, että sen U-2-vakoilulentOr
koneet kykenevät lentämään yli
Neiivostoliiton alueen ilman min­käänlaisia
yastoinkäyinisiä.
Tällä laitoksella on olemassa
pmavaltaisuuksia, jotka näyttä­vät
öievari riippumattomia Yhdys­valtain
hallituksesta j a kongressis­ta
ja jonka päätarkoituksena on
puolustaa kaikkea mädännäisyyt-tä
maailmassa. Kuinka äärlmmäisv
tä on sen toiminta ilmenee siitä,
että se asettautui fasistimielisten
kenraalien puolelle de GauUea
vastaan Algerian kapinaliikkeen
aikana.
Mutta sanokaamme nyt, että
näillä yllämainituilla summilla o.
Iisi jotain, merkitystä, jotta niitä
voitaisiin verrata toisiin rahasum­miin.
Ottakaamme esille ensiksikin
CIAn oma budjetti, joka on var­masti
salaisin länsimaissa. CIA
käyttää vähintään $500 milj. vuo­sittain
ja monot väittävät, että sen
vuosikustannukset nousevat yli
miljardin dollaria. Siis yksin tä­mä
laillistettu murhöyhdistys
käyttää yhdessä päivässä puolta
enemmän rahaa säilyttääkseen
maailman kaikkein taantumuksel-llslmmat
hirmuvallat kuin sen o-mien
väitteiden mukaan Castro
on käyttänyt viiden vuoden kulu­essa
yhdessä maassa kumotakseen
j e n hallitus.
Ottakaamme esille sitten Viet­nam.
Yhdysvaltain hallituksen
lasku tästä verilöylystä nOusee $3
—$4 miljoonaan Jokäpäivä. Sei-vempää
kansantahtovastaista ku-moushomimaa
kuin USAn toiminta
siellä on mahdoton löytää.
Ne pienemmät summat $250,000
Guatemalaan, $50,000 Salvadoriin
ja $30,(K)0 Panamaan, joiden
Castron on väitetty, lähettäneen
näihin maihin viime vuosien kulu­essa,
eivät riitä edes Yhdysvaltain
monopolistisen United . Fruit-yh-tiön
presidentin ja varapresiden­tin
palkkojen maksamiseen. Mah­dollisesti
kun CIAn ammattimur-haaja
lähtee asioilleen, hänen
lompakossaan on yhtä paljon jenk-kidoUareita.
'
Kun tämänkauden historia kir­joitetaan,
CIA saa osakseen erikoi­sen
huomion siinä. Uskomme,
että se kuvataan yhdeksi mitä
raaemmista ilmiöistä mitä ihmis­kunnassa
on kehittynyt. Sen ko­ko
toiminta on omistettu julmille
tavoitteille. Sen mielestä valhe
on totuutta ja totuus valhetta. Tä­män
perusteella suoritetaan toi­menpiteitä,
joiden tarkoituksena
on edelleenkin ylläpitää kansain­välistä
jännittyneisyyttä ja —
omaa olemassaoloaan. ;
Sellaiset laitokset kuin CIA ovat
lyhytaikaisia ilmiöitä. Aika saa­puu,
jolloin ne rahasummat, joi­ta
nykyään käytetään kansojen
edistymisen estämiseksi, käyte­tään
kani^ojen hyväksi. — Usko.