Vapaus, August 27, 1968

              Sivu 2 mtajj^iöliofc '27 p. ^Tuesday, Aug. 27, 1968
V Ä Jr A IL) W ' ' ''•NNISy CANÄDIANS .
- <UBBBT?r) 1^ EtttabUfibdd xKov. ,1917
MaUlng addre«s: Box 69
Adt<:rUsing> rat«s :upon applloaU^ ^Sc^fc^ .
' . CANADIAN LANHUAGF PRESS CLUB
•• ' Ji'g.JWl!!Jf!rg^.'..^l^?''l'.Jr:!'
" yiÄtnamita stojä^ j a t l b n ^ t a ja T^öhjfeoslovfilklaai tapi^-
jtusiMb iittoj^niatta igt «jil?i|i^tnir^ i J i l ^ , ytuoksl .-r- ^ '
aseiBtariisimtalkyBgfiinys tukat « n t i ^ aj^tnMitaisGo^^
- VaSbka vissit ptiirit «ivait makko^akLafn tapausten joih.- ,
dtfita es^ttSfiie^ piK)pagaiMblMo]Knj(^^ vWksi&, että- toär
'f^^kiSi^t^'^ jSnMtylJsen ]dievieiil«i^imte^ ^ Voi ta)pah*uä,
"ja,et^ iÄjjapaimen välM^ el v«o$4^aiJitaaDti siölpittykslalk^
.telM, A i k yleise^^ kuitenkin ^ t e t i ä ä n , eltitia miltä ikauieim- <
-]nin'v9rufitehiikilpaiiluajfttk4^^ ^ f s a m & x ^ siitä tdDos-otettaan,
sitä vaaralliseinmMassi-Maalli^ tiilami» ttulee. TStör .
•löÄfkfclnk m^trikfion, eM' y k ^ ixdesMfiinitti J<fluifiafilkin,
jgnjj;? |b>iv«eö^ isaBiataan ölevah '^nenejlty^M^^ Mosfcc>v»« ;
j E ^ f ^ ' teko ermen viipoalkauteia^ p^Htyto^tfi, on antanujt
.yjnsnäxil^ä* fii i^aaajkaiaa T^ihekkjOfiOiovskiani talous voi e&-
.tSi JiiGtikusteluiia ^vsQlrudtkt)!k£I|>alh^ v#te»tä2nii9C9tä ei3rä ydin-
'MidfiA leviUtäiniskieJltoa tooskfavaa sopittitidcaea latiliointtia Yh-dysvaBofesa
ijne. PÄinlsteri Piorre Trudeau samoi «nyös
tarstaina, etta'%an pätaä edelleeav tSöcQoe^ IhagrHdntaa Canadab
asevoioit^ suihtqi£ltia NATOon. '
Täa^ ylt>^4e^ OiUo^ lV««0»olUi^ heitiäkuun
16 päivillä Gea3tefvi9<isa^^^^^i^^ YK:n aseijsta-njsnmt^
omltieai^ tyM|i ^ ip^^asimsai^M, sdcä jidh«n tuaoeeh
m i iM Canadan j<ä!kaJ!ldkiien bluJhaaratostavfieii im&iiiden ja yiksi-
-löiden piitiaisli aseiistariiainta^tajatuäcselte aojtaa.
I^tökohtana täsian. käsilite^yss& osi pidetttiävä sitä tosiasiaai,
0t;tä iihnilskunlta d tarvitse **uusia Viieta^fmiiQ»" eikä uiusia
'^jfiKJklijGdovaitdöi^^ r— vailkka leininie luioinlniotlljaes^
"ha^ nHtfl rinnafitiaa itoiaiinsa Vfiaa kansainväilifien Jänni-tytksen
lievetoitämistä ja ve(in)äteliUki]ipiall'US^
•Mkä mä^ aseista-iH|
duiitasopiinfUsta.
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ ,
Awttw öiiflberg» Sault Ste.'Ma*'
rie, Önt, .täyttfiä-vuosia keskivHk-kona,
eloBoimtt 28 pHlvönä. .
^^aada Kanta, Vaaicöuwr, B.O.i
'AttttQ JUikala, Heaist,, ,Ont., tö^
iiSft partant?\i^, ^l«jkaun,3D I>)
Joba Murre, Tolnonto, Ont., t«^t-taäJtiistalna.
syyskuun 3 p ä i v ^ 71
' jQjin |[jfli|.v^lft,..,Tarzw01, Ont.,
tji3fj;tp liista^o»,, mmxf»^ .8 ©äivä-;
n8'9d vuotia.' ^ .r , . . .
'Y8idyni«m^ s^ikuialsteu ia tutta-;
vain onnfttttoivotuttsiln. !
Glpbaalisoituminen ja
itsejöMräämisoikauö
Ainieri|kkiM»l4>«t^ I J a ^ i:
la on viialidellutiBilloln tUlUUn
uutd- «ma «globalisoituminen"»
Kuitenkttanse eimerkitfie. mitään
>i>&^ma8tJoi(iiitto'> iiiuodosaanll'-
1^' 4wrtantoleJMuiin ^lakt«i>
sUn tai hiinkkimalla ulkomaisia
ItflB yolm^alka«sti, ek»^i
asemica' vi
iQUSOI
f|mm>^^
nenni^i^ttömi^ iuUtattilitffit ^^a •
ubkaakajpUall&tJjMtnljUia^,!^
t i o i « . ^ . Ä
aiae4|^miela Itlikkali^liti Time
Urjoitilihanijibl I '
'f Amerikkalaisten ylitiöiden voi­makas
hyppäys valtamerentakai-siasia
on loiitenkin^ että
tässä manisäkeiseGsa ja *töd'
^ «H ote tietenM^,<^\i|t 1 ^
I, i^au^ianjjuoli^^ IpiTi^ifa^l iinv
|'£tiit^ haiJl^aänj<»m\^ e^lysta ei' Huianuoi-
\ ja tunnusitettai^ JE?fMt)e(l;taikck)n,v^^ ^yb^teyyiVefisä • v f i A - '
\ )le0arai;iie e r i k d ^ ^
, le^ätetfiftiello^ Täitä ennän ^SSiä^mmU JMCdtskiofvassa
< ydiinaseilden kokeikijeä ki)fi£täimi£päältö6 maassa, j a ilmassa; om.
M^C«WiSS ; a v a r t « t ä c ^ ^ ; my. ^ o i Ä : Ä e W - i a D a a l a i sl
^ ^ ayaruniden (hyväiksifcäytös^ temme keskuudesta ja palkka on os-
!elta Mr. NissUäUS noin iieljäkynt-
5|[rs; P i i i ^ ^
t>^§i«t olivat my^^^
ilfl|dM)lUe%^
i n i s t en
se Ixii^id. Noin^^^ miEiiiiä hdjfi|i-tlf
n: H s t e ^ ^ vtiefö
p^jfcfaft ja tie• kä^yijvatemmlfe
tiäcL varrella olevan sätixta|^^' pai-kai>
kohdalta. Päfe^ln^
täytyi yhtyä tyttäreni huiudaliduk-seeh
paikan nähtyääih: min
koko- matkan, että mikäiiän 'syiikkä
savikuöppa täältä vastaan tidee ja
täällä on näin kaunista ja kirkasta.
t^äUä ei päkäisi; y
lieliä yötä. Se bn totta. Paikka on
kaunis, luonto.on «en kaunistanut.
Siellä kasvaa kauniita t>uita, joita
ei ikävä kyll^ kasva miUQa Sudbu-lyn
liautausmMlla, isoja koivuja,
tammia ja vaaliteroita. Multa pailda
on unohdettu. Elikä lähes parikym
nentä vuotta on siitä, kun viimei-aön
vainaja on sinne yiety. >yii^
heinää ja i K O ^ f ^ y i ^ S ! ^
ironet liau<!^t'<>^at pairatoeei^ i^^^^
icaan .ei ^e kliynyt aitten k i v ^ ^
a^; ei «n tämltn:
TftklraaniM SISILIM^ Lehtien
paMbille iähet^
ti^^eijki^k^^
pöpaikka, jota kohtaibii j o k ^n
meidän bnpakitouuiitea tiettyä kun
iidoiiufta o^ ,ui|)(^
Yksi hauta oo iibideU^^^^
käyty "tänäld? liesÄnä ja heU »älcee,
että siinä hukkuu isä Ja . 0 . Joita
on rakastettu ja heidän muistoaan
kunioioitielaimv kjoraa^
kaiipnen. glkiiRallan t ( ^ äti^^vk J ^ - -
kius Icäyneet^ si^iiä:^^^^
ItfiutoUyiä i a j^lttaneet r i ^ ä ja
rh^täklii^i 4»i Ql^ rkä^y,^^ 1 ^
vaitiet-evE^;täynnii k a i ^ ^
kjrä '^Ja: ä jtäta
kaatc^^a^^ ''^ie. jiien yerrah
Jhiuisyj^ä, e^
:^yaa ;;ti^tä^; j^Mike.
^;tä paliodii enesnmän
4; täimfin 18 maan imilCKioffta^^ aseista-liisuiiitaaoQiDifQrettfisitn
työssä o& kuOivaniit paljon aikaa ja tu^
pteaa v t e i v a i t i ^ nigiäriin !<m <xäniev<essa salattu
:' Hkaa^kinissa ikokoöi^^
esatettiin tavallaan uusi eihdotups koslkien vamteliikilpailun,
lopettamista ^a;aseiiisitoitti «sitti Neiu^
vostolätto i n e m i ^ ^ ^^ispisäk. esäiet&än maJnituni
maan kanta ja las^isxxamfäS^ ottaa käyläninöl*
lisiä askeleita yd^i94avaainan torjumiseksi ja laajaikajitolisen
aäedätariisuntasc^ilmiuiksen toteuttamiäeiksi.
Täimä ei tiätenfltä&i «^tji itoisla maita esfitt&nästä oimia
kaitsamtilkst&an: ja ^otukGdaan. Pääasia on, eitä xyMyttädJsiin
HtosinyLefessä k ^ vähenitämdse^ j a
tarvitaan nyt «nt^la kipeänvmn.
Oaaada on aina äAtamut Y K A piirissä periaatteellisien
kanAiaitiakseiisa lasdstfoitisui^talkysynQi^^ muitta nyikyinen
tiJjaon^ yaatii antist^^t^l^aiamipaa
t i i v ^ toitmintaia steSsiä ydinsoitatvaaran toa^juoniaeiksl että ylei­sien
^0eifitBii3suaittasopimi^^
aaisi vannaan Cainadah k a n ^
sen sdlle, jos se lyihtyisi voir«aj)6rafleirB^ j a eoltijBta määrä­tietoisemmin
.tooniiimaaji näiden
I Viima viikcftla keriipittiin ^seS&aä». ^(hdysvaltalaisessa uu-tiatiedOGsa,
että USA on loäyttainyt^eOnuajooaiaa doiiBria VSiet-nomki
anets^ itisipeltOfjen iiäyaS^^tt^itaiseen^^k^
aineilla.
Tätä ennen kertoi Lbtttoion M y Tetegraph, että VMys-valtain
sptapäällyiitö auuimittelee. 9ui;;ni(kUJ0eci sodanpyzmin
''suiurta 69dkaMioa iitej^^ietni^iavL^. NUiiniibuA iljehJbn ^&
• donainitojen mukaan UÖAn paiolttstusriundistecriö^ on niyönitähyt
•talcusvunmia 1967«M68 ikäytktäv^Mk^l^ enemmän
Ikäavulli^tta tiihnavia aineita IIs^'it^mimion^ 1^66-^7.'
jon te-
^0!9lt^ propagandaa, m i ^ Mjo^^juka^ m ^poistaa vaos­ta
{kjes^iulä^i^ p^Utto .iällJla^ flodani^niiixb v^iaroiata. Y3h-
^y9v»X1iBm proipag^iidi^t vaikuiuttavat (kotona jm luloomailla,
elttä kmiallinen aääankäynti «ii vaaraoma sän paränncmin. fh- ;
•iniaiä:^>elliäiniiäi^ >' / ' / t
^^tta My^^egraplhtoi M r i ^ v ^ y s ^ ^ O e ^ HolBn^- '
W<Ciriih l(set^,(l))äQ!äk. 9. p,) ikuiiteinlk^ Häti selittyä Sai-g9n|^
ikälts^ldräes^ kaksi .yiiqtta ;SittttaL oU ^äam^a-
}f!S^I(xSKmmia Da Nangin y i m p B M i i m , 'missä <oili <<aaitoja häi- «ä. "{^jämi ikuiuldaiudein kcOfutibua
>!»dwdiUft ja^feöpofttidaJtotutf^ gädeikaudlah aikain^ ilmja^ntaiu
•tmMttamia piÄ(Wm«4t^>iÄimi' (rtitallcotjfi sdÄ>en psOa^t&i&i^mi joitakin vilhreHä JcaävAUa' ja
leea^.kaavullispnii^ ya%iiole% .J(i#iu?t bvat vtodneet joauutatoia, hyvi^i^uucvojä jw|Wia
p ^ t ^ thjmjtta ttiianetff^ P^^ita^>ajkki9lp^ siUlyy, aniuifta m oii^^^ym&a.
" , %Jysvaltam vii^piioinGuai^ adUtjÄväil;, .«jjtä nämä ielmlial- eUtä, e m e m ae fcttmlieai^en,
jiilsl^ fäxtm' "iOppaveA kamOMsuutta" vain ktolanen tai -ndjfin auiuri (käyttö vöifcuJta hyVin 1^-
'fcuukaiuiden ajaksi, ja Ättä sea ^ i S a m pÄlfta t a m «aÄkäcl n ^ taUiseöti Jm^tssrieMn; . « Ä l t l | n ja
maaUtilaän. / • ' . i i ^ \ k i JEft^lä-Vitetaftmissa^',
. daipe Holllngwarltft^ on Ikuliitenläa tapsä a ^ a i ^ teqri miel- hän sanloo.
HAASTE SUDBURYN
SUOMALAISILLE
Monen olen kuullut savovan, ett*
täällä Kanadaaa ei ole kuhi unoh­dettujen
hautausmaita. Kun katse­le^
tääU^ Sudburyssaja ympSriS-tdssä
olevia l^^it^uspaita. ei tar­vitse
epjiillä tämäa sanonnan päik-
KansäpiJävyyttä- Mutt?, että Sudlju-ryn
8upma\aist'enldn Jiautf^
näiden joukossa, se op jo suuri hä­peä
meille kaikille tämän ympäris­tön
.suon^alaiselle ^ a ^ ^ i x o b M l e .
Ehkä nyt moni sanoo, että ei hä­nellä
ole ketään omaista «iellft ja
inoni ei tiedä, että sellaista «duian
olemassa, kuin suomalaisten omaa
hautausmaata. Jioku ehkä huomauta
taa, että ^ on Long Lake'lXistea,
joku toinen voi sanoa, että se on
ykahiomaan sen,^ tai sen ryhmän,
mutta se,on yksinomaan suomalais­ten
sen voin telUe'hyvät ystävät ja
/cyläomi^t aanoa. . T
^•'Aloln^ViirmostUa ijglastfa, kun jut.
telin, erään Helluntai seurakuntaan
jnuiiuvan ihmisen kanssa, joka esitti
että suomalaisten täytyisi ryhtyä
iMmqffiamBan^otndjhautausmaa. Sa-h
^ ' M '(jleh täällä jo sel^
laisen olevan, mutta miSsä; siitä
Jiähd^pnitie ottamaan selvän. Kyselin
vanhemmilta suomalaisilta J r heti
s^elveni pailcka Ja^sef^i^ lurutaus-maa
on kaikkien suomalaisten yh­teinen,
varat sen ostamiseen on ke-
VARUUVPEN VUOKSI
Nyt on tietenkin jokainen jo kuul­lut
tai lukenut maailmaa kohautta­neesta
uutisesta kim sosialiset voi-majt
menivät auttamaan työväkeä
kapitalistisen painostulcsen alta
Tshekkoslovakiassa.
Istuin seuraavan.! päivänä eräässä
ruokalassa Ja luin noita uutisia leh­destä
kun siihen tuli selvää suomea
puhuva mies ja sanoi: "'Kyllä tuo
Venäj&n tunkeilu menee jo liian
pitkälle", manaillen sen päälle raa-kaastl.
Mutta kun Jo valUoiäivillJI On
päätetty, f että lapicmleskin saa lau­laa",
niin laulun sijasta käytin pu-hS?
envttQt!On pöläyttäen vastaan, että
"kyUä kai se käsitetään laupeuden-työksi
kun meidän naapurimme
'parooni' mukiloi ihmisiä/kuoliaaksi
puolen miljoonan voimalla Vietna-alkol^
t
[ f o^aiösaatlplta. R
fes; kölinas-
Jjiiiniljar.
miljardiin vdQllariin.
osa tästä summasta -
d i a— tulee Lilnai-Eur^
Tällä alueella amerikkalaiset yhty^
mät pitävät^lcäaiptään 80 pn». tietoa
koneiden tuotannosta, 80 pros. elek-
^omiteollisuudesta ja 40 pros. auto­teollisuudesta.
Eniten ovat "globalisoituneet" sel­laiset
jättilälsylityi9ät -kuin ^taiu
dard Gil of Nfew Jersey, General'
Motors, Ford, -General Säectric. IBT,
r r r , DupOUt jne. Ulkomallle sijolte-lun
pääoman hoitamiseksi on perus­tettu
alueellisia keskuksia. Essolla,
Standard Oilin vientiyhtymällä, on
muutamia tällaisia keskuksia. Lon­toossa
sijaitseva Esso-Eurooppa oh-'
jniiea liiketoimia 17 Länsi-Euroopan
maassa. Esso-Afrikan keskus sijait-
Dee Genevessä. Esso-Interamerica,
jonka päämaja sijaitsee Floridassa,
hoitaa asioita latinalaisessa Ameri-k^
sa. Esso Standard Eastern New
Yorkissa vastaa toimista Ai>3tralias-sa
ja kaukoidässä. Ford-Euro(^pa
Täptä sain n^in myrkyllisen kat­seen
puoleeni,|jettä soppalciti meni
väärään k)irkkuui>. Kyliä t^tä läh­tien
tilaan .^ina.m.yöskin lasin yettä
vieren, väiklc« muuten kiiin yar-nu^
uden viiok^i.'-i-. Tiketti,taskussa.;
hän nojaten iuskaUamme jne. alljekir-:
^oitt^ni^t.ga »%g.,,Maire Piironen
ottaa ' aloitteen ja 'haastaa iteidät
kaik^ Sudburynseudun suomalaiset
tämkn .h^utausm^n, kunnostamia
lalkplsiln s^nnunutaina syysk. S.pj;
Klo l ; ilt^äivällä. Lapiot ja kirveet
m^^aan ja toivottavaa olisi, että jo­ku'
sellainenkin tulisi, joka omistaa
traktorin, että saisimipe työnnetyksi
törkyjä *ien sivuun Ja vähän peitel­tyä.
Selkisia. jotka tietävät tämän
hautausmaan asemakaavan ja muita
tietoja, pyydetään myös tulemaan
mukaan. Ottakaa rukkaset käteen,
ruusujen varret ja kanervat ovat
piikkisiä ja satoi, taikka paistoi,
kaikki asialle. Siellä on paikka,mis­sä
mekin riitaiset Ja pahansisuiset
suomalaiset sovimme olemaan so.
vuesa, kun olemme matkamme pää­hän
päässeet.
Talkoissa tavataan,
— Katri Westerlund.
VANHA KEINO PARAS
Tri Benjamin Spock, maailman­kuulu
lapsihuolto-spesialisU kertoo
kerran tutkineensa vastasyntyneen
lapsen kasvojen piirteitä päästäksen
selville kumpaan sukupuoleen vauva
kuuluu.
"Nyt", hän jatkoi, "olen vakuuttu­nut
aiitä. että vanha keino on sitten­kin
paras."
ic|ilaii^tl&pä|^
It^Dtymiseen
sä^J^.toimJIv^^^^^^
fe^miwi:^sS;^'gjl^^
^ i t t Ä ^ p l i i ^ f P ^
leiaö.'BEO. Time^toteaa, että ame-j^
lckalaäs^t^ll^
BneetEE^^^
•b>y»sU;:-äij6^^^
nMt'^eUnä^
sitä;|(>tm|j^
Itoi^i^ps^, mi^ira|^'^|^ä;'mar^^
j8|j(Mtö ;diiiii*^^
läihen^^}U^^ on kalVaii-tunujt^
l^
^ l l e t t ^ ^ l e ^ ^
ir^Mkaan^' Euroopan
hMiituksella ei ole iii^^^
itniaestää^^^^fl^^
hentutta piiiä^^^i^^
yistaentplcä^^
priMideiMii^M^^^
tyvfösehä:. ''E»:^^^^^M^^^^^
rajoja'
lian globalisoitumiselle." .
Ja tod^lakaaii iamieriiäcal&^^ iii-ketöihiiriMh
^aittli^
jojeri ulkopuoielia; ei tuhiie inin-käänlalsia^^
j(^a; V ^ ^ ^
rikkinäiset
jöiUivät iiUi^bmaifie-y^
dollaria. p i ( i - 0 } ^^
kolmasosaa tästä, summasta saatiin
yoitt^eh u siidrahai^
. nen dollarien siirto USArsta tässä
valvoo^ autotehtaittensa toimintaa ^ larjj^jtuks^ rajoittui kaiken kaik-
" ' kiaan 3.14niiljardiin dollariin. Sa­maan
aikaan palaute^
toihihv4 Jmilj?^^
jotka pii' m
Dpllarivoittojen siirtyminen USA-häh
tuloa:epäilet^
hiiden' toimeni^teideii seurauksena,
joita USAih hallitus nykyisin suo-
.rittaa.;/:^ :v
Äinerikkalaisen lliketoiimiuian
glol>alisoitununen todistaa jälleen
kerran: oikeaksi sekä Marxin pää-omateorian
että LeUioin .kehittämän
teorian nykyaikaisesta -imperialis.
misia. V Nykyaikaisen kapitalismin
epätasainen ^kehitys eri'niaissa joh-laa
USÄ:^,jiipj»^
tymiseen.1; JTiftS'-'Val^'.''«^^
käyttävätjyrittäes^n
läntisen maaiiinä^
liiketoimena iyi»^^ ;;töiroi..
piidicsi. Time .toteaa,- .«Itä :'^aiheril&^
kalaiset yhtjnf»^;;OT^
ajattelej^asta}^^^^
muka^e^ • J^. ^M#i^l(^^t yht|-
mät;!^y8t'y
la, joissa kansallisiili* ra^^^^
vain. ^ya^eii^fljbM^
Eikö tämä Jo osoita; mulaista va­hinkoa
maiden kansalliiselle jtsenäi-syydeJlevVpivat
aiheuttaa, pe ^^E^
65,000 beioiinilasemaa. Joita Stan-dai^,
OH o^.Nejv. Jersey on raken­tanut
kaQciualla läntiseen inaail-maah?
Jersey^rStohdardin, kuten sitä
Yhdysvalloissa varat
ovat Jli3.8 miljardia dollaria, mistä
summalta 52 prosenttia ori USA:n
^'ajojen ulkopuoletta. Timen todis­tuksen
muiiaati voi £sso varsin yk-
&inkertaisesti '!Jcaataa.hallit^^ Ja
rauhoittaa kapinoita". Jersey Stan­dardin
presidentin Hiderin ajatuk­set
eivät askartele ainoastaan proo-sallisen
bensiinikaupan ongelmissa.
Timen kertoman mukaan hänen
huomiotaan' fciirtnittäyät myÖs sellai­set
. kysymykset laiih "yallankaap-paukset
kej*l-4dSss'8» tai "mitä US-A*
n ptesid^rotti ajattelee". "Täliaisäi
kiinnostuksen ^perustana ei suinkaan
'Vietnam USAMe
Icauhea erehdys'^ \
New York. — New VöirlÖn por-!
mestari John Lindsay vaati jfi/l^^]^^
kola , Pohjois-Vie^iäpiin pinm^l' •
tusien M ^ i m m ^ypät^, ja 1
täydellisesti, i . i
Esiintyessään televlijtoit kysy.;
myksiaia vastmikBhHffiJtimassaj
hän sanoi, että Yhdysyaltoln hai--
' t e h n y t *auhe«|ii ö^^f^yksen |
Sfl^ntuessaf^ y i ^ m m sotaan;
U «en on ryhdyttj^Ji Mukiin tar-:
peelilsiin t o i d ^ «itf^ lopetta-*
n ^ l ^ i jnltä i^^tmnOiL
Vietnamin kysyi^i^lb^tä on;:
muodostunut Yhdysvaltain tär-':
kein .fcansallitaeh' l^synl^; jl»tar;
riippuu maaii'slsälifai^nv^iie^
ratkaisu. Uttdsay^jMEU)^
min pulmaa syj^ksl Anterikan 4M.I
nettomuuikfliin ja- litto^
Nykyisen halUtuksenf: ÄKana Yh-i
dysvallat on eks3{i))^^^,{dkeMai
suunnasta^ sanoi Nenf t,^^kin 'jfUHC-i
mestari. AXV^ ' i
liikettä esittävät. "Niiden., valta oil
mielikuvitukaeilineo", jkOTiMti jUS-A:
n ulkomihisterion^^^^Jfti»'- i
Juuri tässä piilee ; i "
£cn vaarallisuus. :U^/l,i^iri^opoli
alkavat viattomasta »y^myksesti
"hankkia pyörät : Iäifei«r8w6ppalaiv
Piile autoUle", kuten/V^^:ij,kein(v
kumimagnaatti Fire^onÄ vDsi^
nialsee. Mutta y r j t y s . j^M^ hyökl
käykseen maan kansafii^^.j^verenC-Länsi-
Saksassa, Englannissa ja muis-sa
maissa. Alueellisen Euroopan-osastonsa
on perustanut amerikka-iaisyhtymä
Dow Chemical. Intema-tional
Harvesterilla on tytär- tai ali-yhtymiä
143 pisteessä.
T^llisuuslaitosten Jalanjälkiä
ovat seuranneet myös pankit. Noin
20 amerikkalaista pankkia harjoittaa
finanssitoimintaa Englannissa.^ Ulko­maista
toimintaansa on laajcntamasr
sa Chase Manhattan-pankki; Eräs
USAm suurimmista rahalaitoksista,
ärank of America, on 'perustanut
yhdässä Italian,' Ltitua^aksan, Rans­kan
ja Hollannin pankkien karissa
Euroopan imanssiyhteisön. Sto teh­tävänä
ei ole ainoastaan palvella
«merikkalai^Ä v teollisuusybtymiä,
vaan myös uudelleenorganisoidaj Ja
yhdtstM' amerikkalaisvaikutuksen
alaisena toimivia tuotantolaitoksia.
Ori: tapahtumassa pääoman ddassinen
keskittymisprosessi, >jonka Marx Jo
onnustd. v,.
Amerikkalaisen - pääoman virtaa­mista
ulkomaille ovat auttaneet mo­net
tekijät- Erittäin suurta osaaon
ifsittänyt ja esittää maan rajojen ul­kopuolelle
sijoitetun pääoman vero-
Vapaus USA:^. 'Amerikkalaisten
tuotantolaitosten ylivt>imaisuus>4efk-niikan
Ja tuotannon organisoinnin
:>laila länsieurooppalaisiin verrattu­na
on saanut yhä suuremman mer­kityksen.
. USA käyttää tieteellis-tekniseen
tutkimukseen ja kehitykseen nykyi­sin
vuosittain 21 nuljardiadoUaria,
.^.istä 12 miljardia menee sotilaalli.
:.iin tarkoituksiin. Sen sijaan koko
Länsi-Eurooppa käyttää kaikkiin
tieteellisiin tutkimuksiin yhteensä
vain 4 miljardia dollaria vuodessa.
Uusi amerikkalainen tekniikka el­vyttää
jossakin määrin esimerkiksi
Englannin teollisuutta.>Mutta ennen
kaikkea sitä käytetään lisä voittojen
hankkimiseen. Tunen todistuksen
mukaan antaa tekninen ylivoimai­suus
dollarille mahdollisuuden saa­da
Englannissa kaksi kertaa niin
suurta voittoa kuin paikalliset yhty­mät
saavat vastaavansuuruisesta
pääomasta.
uie arkipälväitM^ uteliaisuus. Time
viittaa amerikkabiiaen.diplomaatin
sankoihin smt^ sal^iiesta roolista. Jo­ta
;Essfln:30O..tyt^htymSäpa h^ara-teettia
vastaan-
Bank of America ^i^eHfehtin^i;
muodostaaa eurooppa aista^inanss>
konsemiaan. kun }ö täQil&f pankii
presidentti Peterson ^i?ffi*Xotttoostä
varsin avomielisen f ^ e m . Peter­son
arvosteli Länsi^Ei\n^pan mai;-
den yrityksiä rajoitta? 'anierikkaläfe-sen
pääoman liian aktiivista tunke^:-
tumista. Syyttäen Eurpopa» halli­tuksia
"taloudellisestai^. aationali?^
siista" Peterson kritikdi jyrkäsjbi
Euroopassa kasvavaa "ryhmäkuntaa
l.nisuuden henkeä" ja keHofÖ perus­tamaan
"monikansallisia koipotraatjj)-
cita" ilmeisesti dollarin suoj^lub-sessa.
Amerikkalainen.p^|}Miiri vasl-ti
muodostamaan Eurmf^sa "mo^
nikeskeisen takuujärjestelmän po­liittisen
riskin varalta", kehittämään
"kansainvälisiä juridisia^ sä^öksiä
yksityisen omaisuuden"juojeYeini,
seksi paläcoluovutukseltä"3'*'.' •
/ U S A ^ ' entinen 'v^raUlkdmiriisterl
George Bull, joka nykvirin johtaa
!Liib^:»i{0tlters|lbfefbaliönal-pank-kia,
-a?^i USA:n gl^l»;?alisille yhty­mille
seuraavan päätehtävän: "On
voitettava' Vänh'entunfeet^a}öltuks«t,
joi^a-yaltiol ovat lupn^
byaT^^olDEHfi^taffeo^^^ '
•Örikb i^uröopassä' hähtävissä yaa-kin.
kehitys, yaatu kUnnittäriiääk
suurta huomiota tähSn> ohjelmaan.
Tästä' ott^^ todisttiksfetfä' 'vMyä hjor-junta,
epSvärmuus, jotlca'Xäi^3Eu-roöp^
a. on.aiheutt^qt\^äii^g^
nin aloittama- taloudellirien -'alista-minen"
dollariri hyväksi, . ,^
Onko itse Euroopan l-siSkäÖS,ole­massa
mahdollisuuksia ratkaistaan-gelmaa,
Joka liittyy OJSArn^ Ja vEu-,
roopan välisen yhä Syv^vSri ^e-tcellis-
teknisen eron tasoFtt^niseen?
On kyllä! Euroopassa on uiaa; Joka
on tieteen ja tekniikan vkehityksessä
korkealla tasolla. Neuvostoliitto tar­joaa
kaikille tasavertaisuutta Ja ta­loudellista
yhteistyötä,puuttumatta
.ninkään maan suver^teettiin. '
SiMmeii vptauislkuiiita!
HelsinkL — Tasavallan president­ti
on "nimitätnyt •valtuuskunnan
Genevessä 29. 8.~28.^1|l6ttävään
ydinaseettomien xnaileff ]«>nterens-siln.
Valtuuskuntaan kuuluvat suur.
lähettiläs Bjöm-Ölof Alholm pu-heenjoh^
ana sekä jaostosibteeri
Keijo' Kotlionen. j a . sMfOljEShetyatö-sihteeri
Esko Lipponen.
PÄIVÄN PAKINA
"PILLERr^SODAN LIEPEILTÄ
;ECah80jen ' sivistys ja *' kulttuuri
luii^aaa niiden hautausmaista. Olen
joskus lukenut tuon,JtUiriinniäri/l^ä-
Olkoon meistä kaukana ajatus-iun
siitä, että sakaantuisinune mil­tei
koko kapitalistisen maailman,
tai ainakin 500 miljoonaisen kato-
Ilsen kirkon perusteita'' horjutta­vaan
väititeiyyh sytttanväisyyden
säänn»stelypiUerien 'käytöstä.
Kuten muistetaan, PaavPPaavali
VI antoi kirkolleen :o(hj€en, että
Irallkenlaisten keinotekoisten väli.
neideri . k^ttö synitjyväisyyden
ftäännöstelemiseksi ori syntiä.
Tämä nostatti kuitenkin kautta
katolisen maailman voimaikkaan ja
edelleen kasvavan vaatalau8emyr.«N
'liyn, eriflroisestl "pillerin" ja sa-ntalla
myös n:s. teknillisten ehkäi-
-syv.ällneiden käyttöoikeuden puo­lesta.
.Ja kun tämä "pilleirikapina" sai
ilmeisesti oletettuakin laajemman
.riiittasuhteen, niin paavin- kerrot­tiin
jokin aika siitten. lieventäneen
M m m kantaansa ja sanoen kesä-
: ;98Uunollaan, «ttä hän rukoilee
niidenkin puolesta, (Jotka "pille-riäV
ija samaan toaikoitukseen vai-mlstettuja
mekaanisia ja multa
laiitlteita kaikesta huolimatta käyt­ävät.
•
'ftlutta joissakin "silmän teke­vissä"
piireissä, mihin lukeutuvat
yksilöt voiyat noudattaa "pilleri-kieltoa"
tai eivät sitä noudata, ei
ilmeisestikään Mhdä mitään syn.
nllUstä siinä, vaiikika syntyväisyy*
den säännöstetjitaitoa ja välineitä
levitetään Joillekin "syntisiUe".
Tosiasia on eUä "pilleristä" on
tullut Jokapäiväinen puheen aihe
suuren rahan lelhdissä Joissa ;sano.
taan kokonaisia kansakuhtia uh'
kaavan ikuisen tiälän ja nälänhä.
dän, jos ei syntyväisyyttä pian ra­joiteta.
vesitettyjä useanBrtajUa ,kuin yh­dellä
tayalla. Sterilisoitujen mää­rää
on iliioiteltu Ja lisäksi
«n «soittautumit, että yleisesti
;p>ubueti <mj«ltiiet antautuvat |>ikku-etuisu^
ksi^ saadakseen sterilisoi,
taviksi vastft sitteh kun heillä on
jo 4—5 lasta.
Ja imikäli (voimme New: York
Titne Servicen Idiiieenvaihtejan
JjO^h l ^ l y i ^ d ia
ilähett^fnäiän Ue^toon .luottaen; nyt
Intiassa, minkä yli ;500-miijoo- ^ (tarfteipmin aafpiOjgn Ij^^^. i pnä)
naisen kansan riveissä sanotaan
olevan 100 miljoonaa lapsensaanti
iässä olecKaa pariakUQtaa, on vii-mealkoima
yritetty Vähän kaiken­laisia
keinoja syntyvälsyyden vä­hentämiseksi.
Kun naiset eivät -"vaikeitten
yuotojjen"; |ja "selkäivlkojen" takia
suostuneet käyttämään heitä var­ten
valmistelitavia mekaariisia lait.
Mta niin sitten' i ^ kova-paineisesti
sterillsoimishonamadn
-^erikoisesti<miesten kohdalta.
ali^itetaan Intiassa voimakas kan-.
sallinen, (kampanj;a mi«ten var.
muusesineltten onyymiseksi. Tähän
asti niitä on sielläkin myyty tis­ki^,
«Ita, itriufata ,fie ftulee^nyt Jul-
J(is.etoi;ikau[pa]Q3i-j tuiM^ausee-na
on:, "l^i^öt! Voima fynuiytyk--
sen estämiseksi on J:aläl|n käsis­sänne"
ollen tämli vastaivetixna sil­le
yleiselle olettamukselle, että
symtyväisyy^ ^'On'.Jun>alan käais.
.säv.
JRuiten «m^rildcalalftet ylpiensä
Yhdessä väljb^roieillekerrottlln ' aina. ^arikejllsta JBJlly Öraihamla
Jo'hyvistä Ja lupaavista" tulokals- ' my^n, joka blitää lllastotietoJo
rta — että sieUä oli jo aterilisoitu
1.8 miljoonaa miestä, eli 300^000
yli suunnitellun tavoitteen.
Sen jälkeen on kuitenkin .huo­mioitu,
^Qttä nämä Aumemt ovat
"pelÄstetUiksl -iuUfeista"' sifelulsta
N ^ YoMk Timesin mies tietää
kertoa, että tairkoitus on myydä
18 kk. ailkana 800,000 varmuus­esinettä
ja kun on arvioitu, että
400 sellaista vekotinta estää yh­den
syntymän,' niin 800,000 mil­joonalla
varmuusesineenä saadaan
estetyksi 2 jniijoonaafgmayty^-
pausta. '"-^
Saa sitten nähdä, mitä ^iit^kin
Mutta ihmeellistir ' ^ ä *'pil.
leri»" ija muun ''^ikäisykuunieen"
saaneiden innostulkdessa on se, ,et.
tä yleisesti puhuen he oivat <)äe
muuta ulospääsyUetä kuin 'JeJikäi-sykelnot".
Tosiasia on kuitenkin
se, että syntyväisyys vähenee yleU
sestipuihuen sitä mukaa kuin kan-
^ sakuntien hyvinvointi paranee.
Emme suinkaan tuomitse • »plUe-riä",
mutta miksi ei pyritä «a—
mallp sotamenojen yfih«^t^ri\l^n
kehittyneissä maissa ja kebi^-
maiden kansojen hyvinvoinnin pa-rantamiseen?
Ei ole. oikein kau-
• kana väHös siitä, etta jaljkuvassa
puujltteessa, köyhyydessä -la Jd^ca-päiväisessä
harmausdessa .el^vklä
^misUlä ei ole a?i(iHisesti j>vhnen
Juuri niltä&n muuta' .^^viä" kuin
se, minkä seurauksena voi olla
lapsen syntyminen.
• Varattakoon kalkin^MlltMdcomin
. k%ixyydessä elävilU^lcan^iUe tie-t(^
a ja vivUneitä sjy^ily^isyyden
säännöstelyksi, lyiufia, Ulkääflvmo
rajoittuko väin siilv^, sillä tlitä
tHahneiäta Voidaan i>ySyvasti>;Ja
patihaijten pai-antaa • toiÄilmaila
köyhyyden ja puutteen poistamia
seksi aiaailmajsta. — .KänsäkQuijra.
l i i i