Vapaus, December 13, 1962

              Sivu 2 Torstaina^ jou^ 13 p. — Thursday, Dee.'13, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) r Established Nov. 6. 1917 -
Edltor: W. Eklund , Manager: E. Suksi
- Telephones; Office OS 4-4264 — Editoria! OS 4-4265
Published tlirice weekly: Tuesdays, Tliursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario^ Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rntes upona1)pllcation. translations free of charge.
Authiorized as second c^ass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for paymeat ot postage in cash. ; .
TILAUSHINNAT
Canaaassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk: $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
•H. CANADIAN l A N G U A G E - P R E S S
Pitäkööt jenkit atomiaseensa
Kaikki merkit viittaavat siihen, että Yhdysvaltain toimesta pai­nostetaan
nyt enemmän kuin koskaan ennen meidänkin maatamme,
Ganadaa atomivarustelun vaaralliselle tielle. ~
Tosiasiassa Washington vaatii kaikkia "liittolaisiaan" lisäämään
ja vahvistamaan 'tavallisia asevoimiaan" j a vajnistamaan ne myös
amerikkalaisilla ydinaseilla. Mutta on syytä todeta, että Canada on
sittenkin kaikkein kovimman painostuksen kohteena nyt kun Wash-ingtöhin
peukalon alla olevan NATO-liiton ministerit kokoontuvat tä­nään
torstaina Pariisissa. Merkillepantavaa myös on, että liittohalli­tuksemme
edustajina mainitussa Pariisin kokouksessa on. Yhdysval­tain
^ydinaseiden vastaanottamista avoimesti tukeva puolustusminis­teri
Douglas Harkness, ja toisena edustajana niiden vastaanottamista
melko' johdonmukaisesti vastustanut ulkoministeri Howard Green.
Tyydytyksellä on pantava merkille sekin, että ennen Pariisiin lähtöään,
ulkoministeri Green antoi lausunnon, joka viittasi siihen, että hän
vastii^aa edelleen yhdysvaltalaisten ydinaseiden raahaamista Cana-daanja-
myös ulkomailla olevien canadalaisten lasevoimien käyttöiin
— mutta ilineistä oii että hän tarvitsee tässä kaikkien hyvää tarkoit­tavien
canadalaisten aktiivisen tuen ja kannatuksen.
" M t i ^ A M A f t A N STRATEGIA"
NATO-liiton ministerien käsiteltäväksi Pariisin kokouksessa esi­tetään
Yhdysvaltain puolustusministeri Robert McNamaran nimeä
kantava suunnitelma, ns. McNamaran ' strategia', jonka mukaan NA­TO-
liiton jäsenmaiden täytyy helpottaa Yhdysvaltain "taakkaa" lisää­mällä
tavallisia asevoimiaan ja ottamalla ns. eurooppalaiseen käyttöön
yhdysvaltalaisia ydinaseita, joista kummastakin olisi sivumennen .sa­noen
suurta taloudellista hyötyä Yhdysvaltain jättiläiskokoiselle soia-teollisuudelle.
"McNamaran strategian" ensimmäistä osaa puolustellaan \Vash-ingtonissa
sillä, että USAn liittolaismaat, eivät kanna varustelukilpai-lussa
muka tasapuolista taakkaa Yhdysvaltain kanssa: "Yhdysvalloilla
on 3.6 prosenttia koko työvoimamäärästään asevoimissa, mutta Länsi-
Euroopan mailla vain 2.5 prosenttia", selitti New York Times Ser­vicen
tunnettu kirjeenvaihtaja G. L . Sulzberger. Toisin sanoen, Wash­ington
vaatii liittolaisiltaan enemmän miehiä ja enemmän vaijoja ta­vallisiin
asevoimiin.
Toisaalta "McNamaran strategian" tavoitteena on se, että Euroop­paan
sijoitettaisiin NATO-voimien käyttöön entistä enemmän ydin-aseita
— että ydinaseiden liipasimeen tulisi lopultakin 15 sormea.
C A N A D A N ROOLIA " A L E N N E T A A N "?
Ganadaa painostetaan, kuten sanottu, erikoisesti ydinaseita vas­taanottamaan
sekä Canadan maan kamaralle että Euroopassa oleville
canadalaisille asevoimille. _
• Meille muistutetaan jatkuvasti, että Euroopassa olevat Canadan
ilmavoimien yksiköt on varustettu amerikkalaisilla GF-104 pommitus-tiedustelukoneilla,
jotka ovat mihinkään kelpaamattomia leluja, ellei
niihin varata ydinaseita.
NORAD-sopimuksen, täyttäminen edellyttää, että ainakin amerik­kalaisiin
Voodoo-pommittajakoneisiin on saatava amerikkalaisia ydin­aseita
tänne Canadaan, tai muussa tapauksessa canadalaiset ilmavoi­mat
ovat paremminkin yhdysvaltalaisten haittana kuin apuna.
Ja kun meille on kerran saatu kaupatuksi Bomarc-ohjuksia, nii­hin
on myös ostettava yhdysvaltalaisia ydinlatauksia, sillä muussa tn-paukse.
ssa nekin ovat mihinkään kelpaamattomia.
Kaiken tämän perusteella meille vihjaillaan, että jos Canada ci
ota näihin amerikkalaisiin vekottimiin ydinaseita .aivan pian, niin
s i l l o in suuret herrat Washingtonissa jättävät meidät pois laskuistaan
—; antavat kuulema Canadalle jotakin "vähäpätöisempiä tehtäviä" ^
ja järjestävät kunniakkaammat urotyöt suoritettavaksi niille maille,
jotka kuulevat isännän ääntä ja ottavat amerikkalaisia ydinaseita
päänsä menettämisen uhalla.
Mutta on kysyttävä, miksi Yhdysvallat painostaa liittolaisiaan,
mukaanlukien Ganadaa tällä kuumeisella kiireellä lisäämään taval­lista
aseistusta ja ennenkaikkea ottamaan yhdysvaltalaisia ydinaseita?
Kumpi on Washingtonin mielestä tärkeämpää, aseistariisuntasopimus
vaiko varusteliikilpailunnopeistuttaminen?
."McNamaran strategia" viittaa siihen, että aseistariisuntasopi­mukset
joutavat Washingtonin puolesta odottaa päivää parempaa.
Eikä suinkaan suotta. Yhdysvaltojen sanotaan haaskaavan vuosittain^
$15 miljardia ydinaseiden valmistamiseen Ja 17 prosenttia siitä; me­nee-
ydinaselatauksien tekoon. Ne ovat hirveän suuria rahasummia
yhdysvaltalaistenkin mittapuiden peru.steella Neuvostoliiton koko
puolustuslaitoksen budjetti ensi vuodeksi on vain 13 miljardia ruplaa
eli (15.3 miljardia dollaria). Ei siis ole ihme,.vaikka näitä vekottimia
haluttaisiin USAsta väkisin myydä liittolaisille ja erikoisesti juuri'
Canadalle.
PITÄKÖÖT J E N K I T SURMANLELUNSA
' Canadalaiset eivät halua ydinaseita, ei kotivalmisteisia eikä mis­sään
tapauksessa jenkkien sotatarvetehtaiden "ylijäämävarastoista"
tyi-kytettäviä. Pääministeri Diefenbaker oli tuhannesti oikeassa .sa­noessaan:
"Kirjeistä on kaksi kolmesta ydinaseita vastaan. Canadan
kansaei halua niitä." ' __.
- Canada tekisi todella; karhun palvelun kansainväliselle rauhan'
asialle ottamalla vastaan Yhdysvalloista kovalla painostuksella tyrky­tettäviä
ydinaseita. Ulkoministeri Green on melko-oikeassa selittäes­sään
selittämästä päästyään, että jos Canada liittyy ns. "atoinia.se-k
l u b i i n " silloin ei maamme voi vaikuttaa läheskään yhtä tehokkaasti
aseistariisunnan ja ydinaseiden kieltämisen hyväksi kuin nyt, jolloin
raaas.sammc ei niitä surmanvälineitä ole.
Lukemattomat canadalaiset kansalaisjärjestöt, alkaen useista eril­lisistä
rauhanliikkeistä ja käsittäen työväenliikkeen eri haarojen l i ­säksi
myös keskiluokkalaisten yhdistyksiä sekä osia suurpääomankin
edustajista (Cyrus Eaton on heistä näkyvih esimerkki) ovat ilmais­seet
julkisesti vastustavan kantansa ydinaseiden tiimoilta.
• ' T o t t a tietenkin on, että canadalaistenkjn keskuudessa on joitakin
jenkkikenraaleitakin kiihkeämpiä ydinaseiden ihailijoita, jotka yhty­vät
Länsi-Saksan viralta heitettyyn, siis entiseen sotaministeri Straus­siin,
joka vielä puolustusministerinä ollessaan puolusteli atomiaseiden
hinkuaan esim. silla, että "yksi atomipommi vastaa yhtä prikaatth,
mutta on halvempi."
Nämä .jenkkien alomiaseila haluavat canadalaispiirit, vaikka edus-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Minna Koskinen, Toronto, Ont„
täyttää lauantaina, joulukuun 15
päivänä 65 vuotta.
EiiSa Salojen, Edmonton, Alta.^
täyttää sunnuntaina, joulukuun 16
pnä 82 vuotta.
Väinö Lahti, Mattawa, Ont., täyt
tää sunnuntainai joulukuun 16 pnä
60 vuotta.., •,
Yhdysnime sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
YLEISÖN
KIRJE
HYVÄ K I R JA
Kirjallisuudesta. Nyt kun taas on
noita syksyn pitkiä, pimeitä öitä,
eikä enää tehdä niitä puhdetöitä­kään,
on aikaa paljon lukemiselle.
Vapauden liikkeeessä näkyy olevan
hyvää suomenkielistä ja monenmie-listä
kirjallisuutta saatavana.
Ostin minäkin, tai oikeimmin sa­nottuna
asiamies toi kirjan, Linnan
kirjoittaman Täällä Pohjantähden
alla, III osa.. E n nyt pidä itseäni
minään pätevänä kirjallisuuden ar­vostelijana.
Sen vain omalta kohdal­tani
sanon mitä ajattelen.
Minun mielestäni se on paras kir­ja,
mitä minä olen. eläessäni luke­nut.
Siinä kerrotaan asiat suoralla
kansankielellä, kursailematta, ilman
sellaista teennäistä, ulkokuUaista
sievistelyä.
Se on kirja, jossa lukija saa nau^
raa, sekä itkeä, vuorotellen aivan
tarpeekseen, eikä malttaisi jättää
pois kädestään ennenkuin on luke­nut
loppuun. Kirjan loppupuolella
selviää ne Suomen sotien todelliset
syyt, jotka eivät olleet suinkaan
Suomen kansan aiheuttamat, mutta
niiden yltiöpäisten ja typerien so­tilasjohtajien
aikaansaannoksia. So­tilasjohto
oli alunperin tietoinen
siitä, että he käyvät häviävää, itse-murhasotaa,
mutta kiihotettiin kan­saa
kaikenlaisilla valheilla, niuka
taistelemaan Suomen itsenäisyyden
puolesta. Suomihan oli saanut itse­näisyytensä
Venäjän silloiselta hal­litukselta,
mutta ei halunnut itse­näisyyttään
pitää, vaan tarjosi sitä
"Sianpään" välityksellä Saksalle,
rukoillen Saksalta kuningastakin.
Kirjan olisi hyvä lukea sellaisten­kin,
jotka vieläkin ovat uskovinaan
sellaista pötyä, että Suomi on soti­malla
saanut itsenäisyytensä. Suo­men
taistelut olivat Venäjälle sa­maa
kun sääski puraisi elefanttia
korvaan. Jos Venäjä olisi halunnut
itsenäisyyden Suomelta pois ottaa,
se olisi sen voinut helposti tehd^
silloin ja voisi vieläkin. \
J . S, Whitefish, Ont.
ittisee
Toisen maailmansodan kulissien
takaisista tapahtumista ja erikoi­sista
operaatioista on vuosien mit­taan
julkaistu useita kirjoja, joissa
on kerrottu tässä totaalisimmista
totaalisimmassa sodassa käytetyistä
keinoista, joiden rinnalla kaikkien
edellisten sotien taistelutavat kal­penevat.
Äskettäin on englantilai­nen
lehtimies ja kirjailija Denis
Sefton Delmer julkaissut kolmiosai­seksi
' tarkoitetusta muistelmateoK-sestaan
toisen osan 'Musta bume­rangi",
jossa kerrotaan- Englanniii
poliittisen sodankäynnin eriskum-mallisimmasta
"operaatiosta".
Kirjoittaja Sefton Delmer toimi
natsi-Saksassa lordi Beaverbrookm
'Daily Expressin" kirjeenvaihtaja­na
ja on nykyään SundayTele-graphin
poliittisena reportterinr.
Hän on syntynyt Saksassa, mutta
perhe muutti I maailmansodan jäl­keen
Englantiin, josta Sefton Del­mer
kuitenkin palasi 20-luvun puo­livälissä
Berliiniin kirjeenvaihta­jaksi.
Tässä ominaisuudessa hän
seurasi läheltä natsien nousua val­taan,
tutustui SA-johtaja Ernst
Röhmiin, joka esitteli hänet Hitle-rillekin.
Valtiopäivätalon tuhopol­ton
jälkeen hän saapasteli yhdessä
Fyhrerin kanssa savuavan valtio­päivätalon
halki. Röhmin vuonna
1934 tapahtuneen murhan jälkeen \
Delmer julkaisi Daily E.xpressiss;i
luettelon murhatuista. Siinä oli vi­rallisesti
myönnettyjen 46:n likvi­doidun
nimen ohella 62 muuta ni­meä.
Natsien suosio loppui tuota­pikaa
ja Delmer karkoitettiin. Myö­hemmissä
vaiheissa Delmer toimi
kirjeenvaihtajana Ranskassa; E-j-panjas.
sa sisälli.ssodan aikana, Tshek­koslovakiassa
Mynchenin sopimuk­sen
aikoina, Itävallassa Anschlussi.i
yhteydessä. Puolassa ja Ranskas.ia
Saksan h.vökkäyksen alkaessa. Man
ilmansodan palon leviäminen sai
hänet p.vsähtymään En.qlantiin jn
tuvaa propagandaa, joka perustui
''julkilausumiin ja Hitlerin arvos'
teluun". Sellaiselle eivät saksalaiset
kallista korvaansa ennen kuin ovat
vakuuttuneita siitä, että häviävät
sodan,- Delmer väitti. Ja vuoden
1941 alussa Hitler kulki, .voitosta
voittoon.
PIENI TOTUUS JA
SUURI VALHE
Delmerin lähtökohta oii toinen.
Hän halusi lyödä vihollisen sen
omilla aseilla, olla natsilaisempi
kuin naSTt itse, vielä enemmän
kommunismin vastainen .kuin he,
vielä synkempi juutalaisyi)iaaja ja
SSn terrorimenetelmien. ihailija
kuin paraskaan^ natsi. Oli vedottava
jokaisessa asuvaan ' saastaiseen si­kaan"
(inneren Schweinehund), tar­jottava
rikoksia, sexiä ja pornogra­fiaa
ja kaikki tämä keksittyjen uu­tisten
muodos.sa, jonka osina oli
pieni totuus j a suuri valhe. Näin
sia sodan, kulusta ja elämästä Sak­sassa
kuin yksikään radioasema tai
sanomalehti koko Euroopassa.
ALFIERIN "SELKÄSAUNA"
Delmerjln radioasema, isaattoi esi­merkiksi.
jy'kauhi8tui;ie^na7 kehtoa,
miten "puo|luepainpiit" , likastu^yat,
sotateollisuuden av^lla,:inite^ tiet­tyjen
korkeassa asemassa olevien
natsijohtajien vaimot, hamstrasivat
kankaita Neuvostoliiton-sdtaretken
alkaessa samaan aikaan kun etene­vä
armeija kärsi tarvikepuiitetta.
Täten aiheutettiin ryntäystäjtekstii-limyymälöihin.
Eräs radioaseman '^'uutisista" on
Delmerille tuottanut erityistä mieli­hyvää.
Hän o l i saanut' tietää, että
Berliinissä oleva Italian-lähettiläs
A l f i e r i matkustaisi pian Roomaan.
Tämän perusteella kerrottiin radios­sa,
että eräs nimeltä mainittu up­seeri
oli itärintamalta lomalle tul­lessaan
tavannut vaimonsa A l f i e r in
selittää Delmer 'periaatteitaan". seurassa. ' T.o. ver i." , •n i,i.n kertoi ra-
Tarkoituksena oli sekasorron syn- '^«t» « « » n pistoolinsa ja ohsi
nyttäminen j a vihollisen demorali­soiminen.
Kuulijoille annettaisiin
sellainen käsitys, että ohjelman ta­kana
oli joku "supernatsi", kenties
Hitleriä vastaan oppositiossa olevaa
armeijan johtoa: Lähetykset tapah­tuisivat
"'päällikön" nimissä.
"TÄÄLLÄ P U H U U PÄÄLLIKKÖ"
Toukokuun 23 pnä 1941 lähetti '
Delmerin lyhytaalloilla toimiva ra­diolähetin
ensimmäisen viisiminuut­tisensa.
"Uutinen" koski . H i t l e r in
sijaisen Rudolf Messin sensaatio­maista
pakoa Englantiin ja kuului
seuraavasti:
' M i n u n (siis 'päällikön") on
suojauduttava erästä Fyhrerin päär
majan .saappaannuolijain liikkeelle
laskemaa haisevaa valhetta vastaai:.
Sitä valhetta vastaan, että tämä
nulikka olisi lentänyt Englantiin
kehitti •mustan propagandansa
Sefton Delmer halveksi Englai:-
nin BBCn kautta Saksaan suuntau-ampunut
makarooninsyöjän ellei tä­mä
pelkuri . olisi mennyt polvil­leen''.
Upseeri oli tyytynyt hakkaa­maan
"makarooninsyöjän" tohjoksi
ja laahannut'hänet autoon ja vienyt
Italian lähetystöön, kcrrottiin\ radi-ossa.
Tarina niin kuin monet muutkin
meni täydestä. Kun A l f i e r i sitten
matkusti Roomaan tuli "päällikön"
kertomus vahvistetuksi. Kreivi Cia-no
merkitsi tapauksen päiväkirjaan­sa
kertoen II Ducen nauraneen ma­keasti
lähettiläänsä saamalle selkä­saunalle.
Delmerin toimisto sai jo sodan ai­kana
tietoja menestyksestään. En­nen
USA :n yhtymistä sotaan tiedot­ti
sen Berliinissä oleva sotilasasia­mies
esimiehilleen, että kilpailu
natsipuolueen ja armeijan välillä
oli mennyt jo niin pitkälle, että vii­memainittu
oli perustanut oman ra­dioasemansa
"Gustav Friedrich ein-sinV.
Britit saatuaan asiasta tiedon
lähettivät miehensä selittämään
Rooseveltille mistä oikein oli kysy-n^
s. Olisihan tällaisten uskomus-
„ . o • . . . Fyhrerin käskystä. Sellainen ei tule
surtymaan Secret Servicen sa«:u-; . .^^^^^^^^^ Fyhrer ei olisi
sen palvelun le.p.m. Taalla han , ^^„j„^„ ^^^.^^^^
tee niin hyvin marssisuiinnitelmam-me^
lähteä vihamieliseen maahan."
Radioasemji 'Gustav Friedrich ite;,eyiä^j„e„vvj,shingtonissä
- '^'"s" '''o*^«i lähetyksensä Deutsch- vahvistaa USA:n puolueetto-
; landsenderin väliaikamerkin alku- muuspyrkimyksiä.
täytyy antaa tunnustus englannin-1 tahdeilla ja niitä seurasi ilmoitus:
kielisille papeille,'että he .suoritta-1 Täällä puhuu päällikkö,
vat hautajaispalvelun-sa ystävyydellä > Delmer hankki itselleen
ja kunnioituksella.
laajaii
I avustajakunnan internoitujen sak-
Ky.symys ei liioin ole vain kuu-, salaisten, emigranttien ja myöhem-
Ippuheista" Haluaisin tässä omalta [ min sotavankien joukoista. Hänen
kohdaltani mainita mieltäni järkyt j "esikunnassaan ' oli morielaisia ai
tävän muiston oman vaimoni kuole-} neksia alkaen äärimmäisvasemmis-mantapauksesta.
Olisin it.sekohtai-1 tolaisista SS miehiin ja heinäkuun
sesti ottanut "kielisen" papin, mutta ' 20-päivän salaliittoon osallistunei
kun muut omaiset halusivat mic-^.sjin saakka. Apuna ja varsin tär-luimmin
suomalaista, n i i n suostuin j keällä tilalla Delmerin 'esikunnaä-
K A T K E R I A SYYTÖKSIÄ
Kun "Känsäkoura" alakerrassaan
kirjoitti siitä pappien hautajaisasi-
.sa" toimi mm. Otto John. jo.M;i
myöhemmin tuli Länsi-Sak.san va»-
I s i i h e n . V a i m o n i oli uskovainen ja
j eli myös uskonsa mukaan. Mutia
j kun pappi saarnasi hänen haudal-1 tavakoilun päällikkö j a herätti huo-laan
"Jumalan ankarasta tuomios-, miöta yli- ja takaisinioikkauksil-ta",
niin minun mielestäni se saar-i jaan.
. . . . . . i . . m . , i n i » c ; « . . : i . « ; c . „ . f K""!".» sille papille .itselleen.-Ja ! "Päällikön" ohjelmien päälähtec
oann io^ k 1 i ! ^ ' h n m i L T ^ ^ " " " " ^ • olivat ne tiedot, joita .saatiin Sec-
TZuml f^sna ^ha taja"tila"su^^^^^^^^^ ' '''' ^'"^ i - ' « ^ - » - d - ^^^''^ ^'^ i !"^'"^' ^'"^ -^''^ \ io^^ta otettiin uutisiin niiden sisältä-minun
sallittanee sanoa, että tääliä
Port Arthurissa on useita sellaisia
suomalaisia pappeja, jotka ovat
kieltäytyneet hautauksesta, jos pois
mennyt ei ole ollut heidän oman
kirkkonsa jäsen. Voisin luetella ni-malan
tahto tili ei, mutta seurakuu;
talaisten kiiriniaksi on sanottava, et­tä
he 'sakkasivat" senkin papin.
Valiltaen on sanottava, että en
ainakaan minä tunne täällä yhtään
..... . . . ainoata suomenkielistä pappia joka
m.akin. mutta e. ka. se ole tarpeel- ^^^^ rauhantoimintaan
usta, JOS ei mmultasita vaadita.
laan, minne kuulutkin. Oliko se J " - i mä 'pieni totuus". Toiminta oli
Täkäläiset suomalaiset ovatkin
ruvenneet suuressa mila.ssa käyttä­mään
englanninkielisiä pappeja ja
minun täytyy sanoa, oltuani useissa
hautajaistilaisuuksessa, mukaan lu-tai
puhunut julkisesti esim. yleisen
ja täydellisen aseistariisunnan tai
ydinasekokeiden lopettamisen puo­lesta.
Meidän pappejamme näyttää
kiinnostavan enemmän "maailman­lopun"
ennustelut kuin toiminta
kien oman vaimoni hautajaisissa. i,,„i,kunnan elämän ja onnen hy-että
suomenkieliset papit ovat aina­kin
täällä omaksuneet itselleen jon­kinlaisen
"tuomari-asenteen". Kyllä
vaksi. — I. S.
tavatkin pientä vähemmistöä koko
kansasta, ovat jatkuvasti täydessä
äänessä ja saavat myös kontrollis­saan
olevan lehdistön, T V h j a ra-ulon
välityksellä äänensä kuulluksi.
Tämä vaatii rauhan kannalla ole­via
ja ydinaseita vastustavia cana-dalaisia
— Canadan kansan enem­mistöä—-
puhumaan nyt entistä yh-tenäisemmin,
entistä kuuluvammin
ja entistä selvemmlrT jenkkien ydin­aseiden
hylkäämisen puolesta. Sa-hottakoon
Pariisissa oleville liitto­hallituksen
edustajille, että ulkomi­nisteri
Green puhuu kansakunnan
enemmistön puolesta silloin kun
hän vastustaa ydina.seiden vetämis­tä
Canadaan ja canadalaisten ase­voimien
käyttöön ulkomailla. Toi­saalta
puolustusministeri Harkne.ss
viittaa kintaalla Canadan kansan
tahtoon ja esiintyy vain jenkkiken-raalicn
puhemiehenä silloin kun
hän puhuu ydinaseiden vastaanotta­misen
puolesta.
Sanottakoon jenkkipoliitikoille ja
'sotatarvetehtaili joille, kuten päär
ministeri Diefenbaker on sanonut,
'Canadan kansa ei niitä halua"
eikä huoli. -
L U K I J A N MIETTEITÄ
Ottaen huomioon Vapauden uuti­set,
muihin lehtiin verrattuina, on
Vapaus nytkin edellä uutisten ja
urheilutuloksien ticdonantajan:i.
Tietysti monet lukijoista haluaisivat
enemmän kaikenlaatuisia uutisia,
mutta ainoastaan toimitus osaa an-
, taa päteviä tietoja kaikilta aloilta
saadakseen pienen lehtitilan mah
dollisimman mielenkiintoisek.si. Me
lukijat voimme kyllä suumTitelia
pieniä muutoksia jäTuoda ne esille
Iässä yleisön kirjeiden*^ osastossir j -i
keskustella, asiasta ennen tulevaa
edustajakokousta. Yhtenä keinonii
meillä on .se, että joukkotyönä hau-
Teimme enemmän tilauksia Vapa.i-delle
ja L i e k i l l e j a samalla myöskin
mahdollisimman paljon ilmoituksia,
joka on mielestäni ainoa keino .sa.i-da
lisää uutisia. Jos voisimme li­sätä
tilaajamäärää sadalla prosentil­la
ja saada vastaavasti ilmoituk^>a,
jonka ei luulisi olevan minkään
mahdottomuuden, niin ehkä silloin
olisi mahdollista saada joka viikko
yksi Vapauden numero kuusisiviii^
sena.:..-
Ajatelkaa ystävät, jos te löytäisii-te
lisää tuloja joillakin muilla kei­noilla
Vapauden hyväksi, aikaisille
pikaisen keskustelun.kotipaikkakun­nilla
ja antaisilte tuloksista kuulu.i
tässä osastossa. Tpimintaanne odot­taen
piirleli Jussi.
täysin .salaisia, koska a.semaa ei vi­rallisesti
ollut olemas.sa. Kuulijoille
nimittäin pyrittiin antamaan se kä-sit.
vs. että asema toimii SakSan alu­eella.
Eräs Delmerin apulaisi.sta o li
Sunday Telegraphin nykyinen toi-mitaja
Donald -McLachlan,. jonka
toimisto hoiti tietojen saannin lai­vasto-,
armeija- j a ilmavoimien esi-,
kunnasta. Näiden tietojen varassa
"päällikön" radioasema ajoittain ky­keni
antamaan tarkempia selostuk-
Delmerin radioasema "esiintyy
myös natsien papereissa Hitlerin
tulkki Paul Schmidt selittää 'pääl­likön-
lähetyksiä sodan jälkeen i l ­mestyneessä
kirjassaan "englanti­laisten
taitavimmaksi propagandak­s
i " ja Göbbels sanoo sen aiheutl.a-neen
natsijohtajille "suurta huol­ta".
KUOLI K A H T E E N K E R T A AN
Göbbelsin päiväkirjamerkintä on
myöhemmältä ajalta, . 28. 11. 43.
j o l l o in "Gustav Friedrich eins" oli
jo lopettanut toimintansa.. "Päälli­kön"
äänen sammuminen järjestet­tiin
dramaattiseksi näytelmäksi: Rr.-
diosta kuului konepistoolisarja ja
käheä ääni lausui:"Vihdoinkin olen
paljastanut sinut, sinä saastainen
sika". Tarkoitus oli antaa kuuU-joille
käsitys, että oletettu armeija-radio
oli joutunut natsipuoluejoh-don
käsiin. Jostakin syystä, ajatel
t i in kai etteivät, kaikki kuulijat saa­neet
tietoonsa 'päällikön" vaikene­mista"
toistettiin "kuolinkohtaus".
C A L A I S N SOTILASRADIO"
Delmerin 'musta propaganda" ei
kuitenkaan loppunut 'päällikkön-dioon".
Liittoutuneiden aloittaessa
maihinnousun Normandiassa Del­mer
joukkoineen ryhtyi jatkamaan
sen propagandaa "Calais'n sotilasrar
dion" nimissä. Juuri sen lähetykset;
todQitiin Göbbelsin päiväkirjassa
^huolestumista herättäviksi. GalaisM
nimellä toimiva rädioaisema käytti
kuten edeltäjänsäkin 'Deutschland-senderin
aaltopituuksia qina silloin,
kun tämä natsiradioasema esim.
pommitusten ja hälyytysten takia
keskeytti lähetyksensä. Saksassa pi­dettiin
pitkän aikaa Calais'n asemaa
virallisena armeijaradiona. Mynche­nin
silloinen poliisikenraali vapaa­herra
von Eberstein mm. totesi, että
sen suorasukaista kielenkäyttöä
pidetään todistuksena armeijaluon-teesta,
koska taisteleville sotilaille
on annettava todenmukaisempia
tietoja kuin kotirintamalle.
"FOSFORIASE" SAI
ANTAUTUMAAN,
'Calais'!? ; sjptilasradip",, tiedotti
myös engia'rttlWiSteii Uusista' "ihme-aseista"
fosfori^anäatista; ijonka iS'
kuvoima j a läpäisykyky olivat en-nenkuuIumattQinia._^
räässä tapa­uksessa
Calais'n "uutiset" saivat ai­kaan
ennenaikaisen antautumisen.
Fort du Roule'hen linnoittautunut
saksalainen kenraaliluutnantti Kari
Wilhelm von Schilieben ei suostu­nut'antautumaan
häntä piirittäville
amerikkalaisille joukoille, koska o i i
määräys taistella viimeiseen patruu­naan
saakka. Vasta jos viholliset
pystyisivät osoittamaan, että piiri-tettujen
tila on epätoivinen, hän
antautuu. 'Jos esimerkiksi ammut­te
tuollaisen fosforigranaatin". Lä­hin
amerikkalainen patteristo am­pui
tavallisen granaatin ja linnoitus
antautui.' Calais'n aseman teho o l i
jo kokonaan toista luokkaa kuin
heikon "päällikön" aseman. Se jul­kaisi
myös omaa lentolehtislehte-ään,
jola kahtena eri painoksena
toimitettiin saksalaisten rintamalin­jojen
taakse yöllisellä lennoilla. Sa­malla
tavalla levitettiin kirjasta
"Sairaus pelastaa". jo.ssa selviteltiin
sairaaksi tekeytymisen keinoja. Del­mer
ei uskonut keinojen tulevan
käytetyiksi, vaan laski siihen, että
sen vaikutuksesta lääkärit leimasi­vat
oikeatkin sairaat tekosairaiksi.
YHÄ EPÄILYTTÄVÄMPIÄ
KEINOJA
Delmerin propagandan häikäile-mättömimpiin
keinoihin kuului
myös kirjeiden kirjoittaminen va;i-hemmille.
joiden pojat olivat kuol­leet
sotilassairaaloissa. Hän sai sei
ville tällaisten vainajien nimiä Ita­l
i an sairaaloiden ja Saksassa sijait­sevien
puoluetoimipaikkojen välisiä
radiotiedotuksia kuunnellessaan.
Näiden vainajien vanhemmille lä­hetettiin
'asetoverin" tai sairaan­hoitajan"
nimissä kirjeitä, joissa .sa­nottiin
vainajan jäämistössä olevan
kultaa ja jalokiviä.
JÄLKIARVOSTELU
Denis Sefton Delmerin tarina
saattaa tuntua epäuskottavalta, mut­ta
se on tosi.' Sen vahvistaa R. H.
i S. Grossman, sanomalehtimies j.v
; brittiläinen labouredustaja, joka so-
! dan aikana toimi Englannin "poliit-
! tisen sodankäynnin" johtajana. Hä­nen
alaisuuteensa kuului mustan
ohella myös valkoinen propaganda,
jotka, kilpailivat keskenään parem­muudesta
molempien osastojen ol­lessa
sitä mieltä, että kilpailevan
osaston propaganda edistämisen f i -
jaan" haittasi liittoutuneiden sota-ponnistuksia.
Taistelu osastojen vä­lillä
oli niin raivokasta, että Gross­man
pakeni sitä Eisenhowenn esi­kuntaan
saakka. Grossman antaa
oman arvonsa ja merkityksensä
Delmerin propagandalle, jonka
tehtävänä oli aiheuttaa sekaannus­ta
vihollisen keskuudessa, mutta sel­västi
pitää "valkoista" propagandaa
parempana. Grossman esittää De»-
merin kirjaa arvostellessaan kysv-myksen,
olisiko voitto viipynyt päi­vääkään,
jos Delmerin propaganda
olisi kielletty. "Epäilen, että vas-
US4fl s u u p ä pa
lypsi ulkeniaitta l
$5.1 mDjatdia
' USA:n sijoitukset—- yksityiset
ja valtio mukaanluettuna — olivat
viime vuonna uudessa kaikkien a i ­kojen
ennätyksessä e l i 77,3 miljar­dissa
dollarissa, missä lisäystä oli<
edellisestä vuodesta 5,8 miljardia
dollaria, ilmenee USA:n kauppamir.
nisteriön äsken ilmestyneestä kat­sauksesta
"Survey of Current B i i - -
sineSjS". Ministeriön ilmoittamat a r ­vot;
ovat kuitenkin nimellisarvoja
ja^ sijoitusten- todellinen arvo on
110 — 120 miljardia dollaria.;' 1
Amerikkalaisyhtiöiden voitot
suorista sijoituksista ulkomaille
nousivat viime vuonna kaikkien ai­kojen
ennätykseen, eli 3,7 miljar­d
i in dollariin. Luku on 4 prosenttia
korekampi kuin aikaisemmat ennä­tykset
vuosilta 1957 ja 1960. Lisen5=-
seistä oli tuloja 0,4 miljardia dolla­ria.
Tämä koski yksityisiä yrityksiä.
Liittovaltion vastaavat tulot olivat
379 miljoonaa dollaria. Yhteensä
nousivat erilaiset — yksityisten ja
valtion — suorat ja epäsuorat t u ­lot.
viime vuonna 5,1 miljardiin dol­lariin,
joka niin ikään on uuzl
kaikkien aikojen ennätys. Tässä y h ­teydessä
ei ole huomioitu öljy- ja
eräiden muiden^ yhtiöiden "näky--
mättömiä" tuloja.
'Oikeita ajatuksia'
tl Jliantin puiieessa
Moskova. — Y K n pääsihteei-i U
Thantin Baltimoren esitelmässä on
ainakin kolme seikkaa, joita ou
syytä korostaa, kirjoittaa Pravdan
tarkkailija Viktor Majevski lauan­taina.
Hän sanoo, että vaikka esi-;
telmässä olikin ajatuksia, joista voi
väitellä, niin ytimeltään se oli ra­kentava.
Majevski, jonka katsomuk­set
heijastavat neuvostohallituksen
ajatuskantoja,* pitää tärkeänä ensin­näkin
sitä, että U Thant korosti
merkitystä, joka Neuvostoliiton ja
USAn suhteilla on, ei vain koko
maailmaan, vaan myös Y K n toimin-
'aan.
U Thant esittää, että maitten väli­nen
kompromissihenki, joka voitti
Kuuban kriisissä, voitaisiin soveltaa
myös esim. aseistariisuntaongel-maan.
Saksan kysymykseen, ydin­asekokeisiin
jne. Toiseksi Majevski
sanoo, pääsihteerin korostaneen, ai­van
oikein valtavaa merkitystä, jo-;
ka nykyään on maailmanpolitiikas­sa,
itsenäisyyden tielle astuneilla
puolueettomilla Aasian ja Afrikan
mailla.
Kolmanneksi ei voi olla yhtymät^
tä U Thantin ajatukseen siitä, että
YK-järjestö ei saisi olla kylmän so­dan
taistelukenttä, vaan erilaisten
maiden ystävällisen kosketuksenpi-don
kanava. Eräiden amerikkalais­ten
lehtien hyökkäilyt U Thantia
vastaan osoittavat, että USAssa on
voimia; jotka haluavat panna uusia
esteitä tärkeiden kysymysten rat­kaisun
tielle sen asemesta, että
puhdistaisivat tätä tietä kylmän so­dan
vanhoista rojuista. Majevski
kirjoittaa viitaten reaktioon, jonk.i
pääsihteerin esitykset ovat aiheut-.
taneet Yhdysvalloissa.
taus on ei. Muistellen vielä keri-qn
Delmerin erinomaisia saavutuksia
epäillen vielä enemmän kuin enn^n
oikeuttivatko edes tämän propa­gandan
epäilyksenalaiset tulokset
tätä laskeutumista paljon,alapuolel­le
natsien omien valheiden, puoli-valheiden
uutisväännösten tason",
Grossman sanoo. c • :
PÄIVÄN PAKINA
Mr. Stevenson ja hänen "syntiensä
, parantaja
Heti sen jälkeen kun Washing-lonista
laskettiin maailmalle ilmei
sesti korkeimman tahon"vuotoon"
perustunut mustamaalausjuttu U
SA:n YKn päävaltuutettua mr. A d -
lai Stevensonia vastaan, tältäkin
palstalta ounasteltiin, että se taisi
olla asianomaiselle "lopun alkua".
-Sen jälkeen julkaistu presidentti
Kennedyn yksityiskirje mr. Ste-vensonille
ja annettu mm. tietää,
että mr. Slevensonille oli erikoi­sen
kunnioituksen kohteena Wash-inglonis.
sa Joseph P. Kennedy Mcn
tai Retardation Foundationin i l l a l -
listilaisuudessa, missä oli saapuvilla
Yhdysvaltain hallituksen kerma
kokonaisuudessaan aina presidentti
Kennedystä alaspäin.
Mutia kaikesta Iästä huolimatta
meillä ei ole syytä perääntyä ai
kaisemmista arvioistamme.
Mr. Steven.son on selvästi ''mer
kattu mies", ja dos ei mitään i h ­meitä
tapahdu, hänelle sanotaan
p i a n , " M a u r i on työnsä 'tehnyt,
Mauri .saa nyt mennä".
Mistä on sitten kysymys?
Mr. Steven.son on tehnyt syntiä,
ei vain presidentti Kennedyä ja
hänen hallituksensa enemmistöä,
vaan Yhdysvaltain Jumalaa, dolla­ria
vastaan!
Sellainen mies ei saa koskaan
syntejään "anteeksi Wall-kadulla. -
Yhdysvaltalaisina rahapösöillä
oli Kuubassa salojen miljoonien
dollarien sijoitukset, mistä he kis­koivat
satumaisia voitto-^osinkoa
Kuuban . kansan j a valtion kustan­nuksella.
Valmistaessaan uutta
hyökkäystä Kuubaa vastaan. Yhdys­valtain
imperialismin päätähtäime
nä oli näiden voittoilumahdolli-suuksien
entiselleen palauttaminen.
Ja kun mr. Stevensonin sanotaan
siinä tilanteessa ehdottaneen, että
" a s e i l l a puhumisen" a.semesta teht
täisiin sopimuksia erinäisten tuki­kohtien
• hävittämisestä ja Kuuban
tilanteen entiselleen jättämisestä,
n i in se oli suurin synti, mitä k u ­kaan'
amerikkalainen voi siinä t i ­lanteessa
tehdä: se ei ollut, kuten
sanottu- synti vain presidentti Ken
nedyä ja hänen hallitustaan, vaan
myös Yhdy.svaltain dollaria vas­taan;
Sitä syntiä ei koskaan saa an­t
e e k s i — j a siksi uskomme, että
mr. Stevenson on "merkattu mies",
jos ei Yhdysvalloissa tapahdu lä­hikuukausien
aikana huomattavia
poliittisia muutoksia.
« « »
Kuten on aikaisemmin osoitettu,
mr. Stevensonin mustamaalaami­seksi
-annettu "uutistieto" päästet­t
i in vuotamaan suhteellisen pienes­tä
"yläkerran' hallitusportaasta.
Mr. Stevensonin oman vihjauksen
mukaan se "vuoto" tuli presidentti
Kennedyn läheisempien neuvonan
l a j i en piireistä, jotka yksinään oli­vat
tietoisia siitä,~^mitä kukin esit
ti Kuuban kriisipäivien aattona, eli
niissä Washingtonijv_roeuvonj)idois-sa
mitä käytiin ennen Kuuban
saarron järjestämistä. ..
Sen jälkeen on julkisesti selitetty
3ttä tämä"vuoto" tuli itseltä pre­sidentti
Kennedyltä, mutta hänen
puhemiehensä on leimannut sen
kokonaan tuulesta temmatuksi olet­tamukseksi.
Aika tietenkin näyttää,
mistä on lopulta kysymys.
Kaikkien yleisempänä käsitykse­nä
tuntuu kuitenkin tällä kertaa
olevan se. että ".syyttävää .sormea*
edustavan "vuodon" järjesti presi­dentti
Kennedyn läheinen neuvon­antaja,
Yhd.vsvaltainen entinen ul­koministeri
(valtiosihteeri) Dean
Acheson.
Joissakin piireissä on yritetty se­littää,
että Achesonin vaikutteena
Oli tä.ssä lapauk.se.ssa henkilökohlai-nen
"kalavelkojen maksun" halu.
Mutta vaikka Yhdysvaltain kor­keimpien
poliitikkojen välillä olisi
kuinka suurta henkilökohtaista " k a ­teutta
ja "kaunaa", se ei kuiten­kaan
"oikeuta" valtiosalaisuuksien
paljastamista. Pienempienkin " s a ­laisuuksien"
paljastamisessa on
Yhdysvalloissa vedetty lämän kyl­män
sodan aikana kunniallisia i h ­misiä,
ei vain kaakinpuuhun, vaan
kaasukammioonkin.
Ja niin kauan kun ei mr. Ache-sonia,
eikä ketään muutakaan edes
"nuhdella" tällaisten "salaisuuk­sien"
paljastamisesta, sanomaleh­dille
annetun "vuodon" muodossa,
on ilman muuta selvää, että kysy­mys^
ei "ole sen paremmin jonkun
yhden miehen 'varomattomuudes­t
a " kuin: "vahingostakaan"; Kysy­mys
on ilmeisesti siitä, että mr.
Stevenson on korkeimman'tahon
piireissä " m e r k a t t u mies" — ja
s i k s i ' a l o i t e t t i in häntä vastaan jul­kinen
parjauskampanja sillä perus­teella,
että hän (mr. Stevenson)
on muka " l i i a n pehmeä kommunis­min
suhteen".
Suurporvarista tulee heti peto
kun sen kukkaroon kosketaan ja
siksi on dollaria vastaan tehty
.synti .sellainen rikos, ettei sitä a n ­neta
koskaan anteeksi. Tikari on
siis edelleen painettuna mr. Ste­vensonin
selkää vastaan — ja jos
hän ottaa yhden pienenkään harha-askeleen,
se painetaan kahvaa myö-lon
sisään;— Känsäkoura