Vapaus, May 24, 1966

              Sivu 2 Tiistai, toulcoikl 24 p.-^ Tuesday, May 24,1966
VAPAUS INDEPENDENT' LABOR ÖRGÄN
OF FINNISH CANADrANS
(LIBERTY) Estabiuiied Nov. 6, 1917
EdlTOII. W. EKLUND MAUAQEHi E. SUKBt
TELEPHONE: OppiCIJ AND EOITÖFIIAL •74|*A204
PiibUshed tbriee weekly: Taesda^ JQrTAPius
Publishing Co. Lixnited. I00>10ä& ät: W^ti Öfidbury. Otatäriö. CUuuta.
Mailing Atil4re68: Box 69
Advertlsing rates upon applioatton, traoslatUm (tOfr of cluttg9.
Authortzed As second class nuil b^tlie P09(.Q(fice I^artoieiit, Q^w».
and payn^nC of i^tage m eash.
ICANÄDIANaÄNGUAGEgPRESS
Oanadassa: 1 vk. (9.00. 6 kb. ««.19 USA:na 1 vk. ^10.00, 6 tt. 96.»
3 kk. 176 Suömtasä: 1 vk. lOJSD, 6 ki. ».78
I ~ Hyvä «syntymäpäivälalija''
Liittohalistuiksen terveysministeri Allan MacEachenin
iÄime tiistaina alahuoneen istwnaiqlie*ntainaliau^
l(6ns«llinen sairaushuolto <M«dicai:e) astuu voimaan heinä-toiu
» 1 päivästä 1967 huoUmettasii^ kuinka monta maakun­taa
siihen liittyy, on CTittäiniäii^iniSsti tervehdittävä sano-ihH.
Jos tämä lupaus tulee nyt vihdpinvi^raemkin täytetyksi,
saa: Canadan kansa itselleen todella hienon syntymäpäiyälah--
im maamme viettäessä heinäkuun 1 päivänä 100'vuotlsjuh-läansa.
• Toivottavaa vain on ~ ja tässä suhteessa voivat tavalli­set
kansalaiset kaupungeista ja maaseuduilta paljon auttaa
— että sairäushuoltolakia vastustavat pienilukuiset mutta aih
ti äärettömän vaikutusvaltaiset piirit pivät saisi höitetyksi
enää minkäänlaista hiekkaa rattaisiin tämän suunnitelman
estämiseksi. Selvää nimittäin on, että suuaret ga rikikaat: va­kuutusyhtiöt,
sekä niiden liepeillä olevat voimat ja suurpää­oma
yleensä, mikä pelkää "kansallistamista'*, yleensä kuten
paholainen pyhää vettä, tulevat tekemään kaiken voitavansa
joko tämän suunnitelman toteuttatnisen ehkäisemiseksi, tai
jos se ei käy laatuun, ^en huonontamiseksi.
Käytännöllisenä esimerkkinä näistä vastaanhangoitteli-joista
voidaan esittää torontolainen Globe and Mail-lehti,
mikä viime torstaisessa toimituskirjoituksessaan myöntää, että
sellainen sairaushuolto, mitä HaUin kuninkaallinen komissio
ehdottaa ja mitä liittohallitus nyt suurin piirtein meille lu­paa,
"on tavoite, mihin canadaläisten tulisi lopulta pyrkiä.
Mutta", sanoo lehti ja tässä se taantunniksen jarrutusmutta
on jälleen "me olemme myös katsoneet, että se on tavoite,
miiikä ei tarvitse välttämättä saada etutilaa muiden tarpeel­listen
tavoitteiden rinnalla — mi^ssä rar. Robarts (Ontarion
pääministeri) ja Manitoban pääministeri Duff Robiin ovat
Samaa mieltä. Esimerkiksi mr. Robiin'käyttäisi käytettävissä
olevat varat ensin opetukseen . . . Ottawa, hyökätessään
eteenpäin kaikkikasittävän sairaushuollon kanssa, kieltää
tarpeellisuuden määritellä, mitkä tavoitteet on pantava etu-tilalle."
Toisin sanoen, yleinen mielipide on niin voimakas kan­sallisen
säiraushuollon puolella, ettei edes Globe and Mail
uskalla sitä avoimesti vastustaa. lichti siis n^öntäa, että tar­peellinen
sellainen uudistus on, mutta vastustaa kuitenkin
sitä puhumalla jonnin joutavia haluttujen tavoitteiden "tär­keysjärjestyksestä".
Kiinnitimme tähän huomiota nimenomaan siksi kun us­komme,
että kansallisen säiraushuollon vastustajat tulevat
suurelta osalta seuraamaan tätä vilpillistä ''muttittelun" ja
"jossittelun" linjaa.
Globelle ja muille samaan tapaan "itkijöille" on syytä
palauttaa mieleen, että kansallista sairaushuoltoa on odotet­tu
jo 47 vuotta — sillä liberaaBpuolue lupasi ensimmäisen
kerran vuonna 1919, että se laatii tällaisen lain, jos se tulee
valituksi. Sen jälkeen on annettu mielestämme aivan riittä­vän
paljon "etutiloja" muille tavoitteille — joillekin ei-halu-tuillekin
tavoitteille, kuten esim. varustelukilpailulle, mikä
on todellisuudessa suurta varojen haaskaamista, puhumatta­kaan
niistä vaaroista mitä sotavarustelu on aina aiheuttanut.
OIKEA PERUSTA
Yhtä pidetty kuin oli itse tiedoitus tämän lakiuudistuk­sen
laatimisesta ,oli selitys, että liittohallitus pitää edelleen
kiinm neljästä kelpoisuusvaatimuksesta, mitkä vaaditaan
maakunnallisesti huollettavilta sanrashuoltopalveluilta.^Nämä
kelpoisuusvaatimukset ovat:
— Että se varaa yleisen palvelun kaikille, että lain alai­suuteen
tulee heti vähintään 90 prosenttia maakunnan; väes­töstä,
tavoitteena ollen myöhemmin 95 prosenttia.
— Että sen etuisuudet kulkevat henkilön mukana maa­kunnasta
toiseen;
r Että sairashuoltopalvelu on maakuntahallituksen tai
sen edustajan (ei siis yksityisyhtiöiden) hallinnassa;
— Että sen tulee varata kaikki lääkäripalvelut, niin spe­sialistien
kuin perhelääkärienkin palvelut.
Terveysministeri MacEachen on ilmaissut toivomuksen,
että kaikki maakunnat liittyisivät alusta pitäen tähän kan­salliseen
sairaushuoltosuunnitelmaao. Se on todella hyvä
ajatus.
Käytännössä se tarkoittaa, että esimerkiksi Ontario jou­tuu
tekemään korjauksen muutaman viikon kuluttua voi­maan
astuvaan maakunnalliseen sairaushuoltovalkuutuslakiin
tPMSIPiin), mikä el täytä kahdelta kohdalta liittovaltipn
iloelpoisuusvaatimuksia: Se ei ole pakollinen eikä kaikklkäsit-tävä.'
Toisaalta Ontarion-maakunnan ja väestön edut vaati­vat—
ja tämä pätee muidenkin maakuntien kohdalta — liit­tovaltion"
toimesta luvattuun kansalliseen sairau&huoltolakiin
liittymistä. Itse maakunnan pääministeri Robarts myönsi sen
sanoessaan, että Ontarion maakunnan asukkaat joutuvat mak
samaan toisen puolen kansallisen säiraushuollon rahoittami­sesta,
mutta ontariolaiset eivät saisi siitämitään hyötyä
itselleen siksi kun OMSIP ei täytä luttohallituksen esittämiä
kelpoisuusvaatimuksia.
Toisaalta liittohallitus on valmis maksamaan toisen puo­len
niistä kuluista mitä kansallinen sairauöhuolto tulee On­tariossa
(ja muissakin maakunnissa) maksamaan.
Mieille ontariolaisille — eikä vain meille — on erittäin
tärkeätä pitää tässä yhteydessä mielessä se, että kansalli^n
sairaushiioltolain penisteella, saadaan parempi jä halvempi
sairaushuolto, minkä me saamme nyt esim. Ontariossa voi­maan
tulevan sairausvakuuttölain perusteella.
Vaikka alkukustjumukisetvöfeivat^o^ suurem­mat,
niin me emme ainakaan näe mitään järldsyytä, miksi
kansallinen sairaushuoltopalvelua el saataisi järjestetyksi
yhtä halvalla kuin sellainen palvelu on nyt Sa6katchewanin
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Aino Pitkänen, Mclntyre, Ont.,
(Port*Arthurin ifihettyvlUä)!, täyt-tSä
perjantaina, toukokuun 27 pn^
7D vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-valn
onnentoivotuksiin. •
VÄHEMMÄN ROSKAA, ^
ENEMMÄN TULOKSIA
Tuo Gerda Munsinger juttu antaa
meille eräänlaisen kuvan siitä minkä*
laisia poikia on 18 tuhannen dollarin
vuosipalkkallstamme joukossa.
Voimmeko todella sanoa sellaisia
miehiä känsanedustaijiksi? Näyttää
sihä, että pariamentissamme on mä­tää
mikä haisee kautta maailman.
Ensin rellastetaan ja mellastetaan ja
sitten nimitetään tutkijakomiteoita li
kaista pyykkiä pesemään mistä koituu
taas tuhansien dollarien menot. Me
tietenkin kansana ihmettelemme sel­laisia
uutisia, mutta emme valitetta­vasti
kiinnitä huomiota siihen, kuin­ka
vähän ne herrat huolehtivat niistä
asioista, joita hoitamaan me hei'"
lähetämme Ottavvaan.
Kun on kysymys kansallisesta sai-raalahuoltolaista,
v^^nhuudeneläkkecn
parantamisesta ..ja muista tuiki tär­keistä
asioista, silloin ei löydy mis
tään tarvittavia varoja. Meitä verote­taan"
suoraan ja välillisesti kaikesta
mitä syömme .ja juomme. Emme voi
askeltakaan ottaa ettei siitä meitä,
veroiteta. Kuinka kauan me kansana
sallimme "suurten j)oikien** roskaista
huvittelua silloin kun he ovat niin ko­vin
vähätöisiä siellä, missä jotakin
tehdä pitäisi.
Kurja kuva siitä paljon ylistetystä
länsimaisesta sivistyksestä: Nyt voim­me
hyvin ymmärtää, miksi Uuden De­mokraattisen
puolueen johtaja T; G.
Douglas sanai, että kummallakaan
vatihaila puolueella ei ole kunnollista
johtoa. Monissa tapauksissa he väitte­levät
nyt kuin ennen vanhaan sisuut
tuneet suomalaiset eukot, jotka tur­vautuivat
tiukan tullen pyllistelyyn-kin.
- I. S.
TIEDE TUOTTAA LISÄÄ RAVINTOA
Maailman tumilta
VAIMO EI USKONUT, ETTÄ
MIES RYÖSTÄÄ PANKIN
Kun 53-vuotias Harold Love, etobi-cokilainen
kuuden lapsen isä, pyysi
toukokuun toisen päivän aamuna ra­haa
vaimoltaan eikä sitä saanut, niin
hän sanoi ryöstävänsä pankin. Ja hän
teki sen.
"Vaimoni luuli minun laskevan leik­kiä",
sanoi tämän Albton Rdlla asuva
työtön lei^tomekanikko viime tiistaina
kun poliisituomari Jos^h Addison
väitti hänen syyllistyneen aseelliseen
ryöstöört. "Mutta minä en ole. Olin
juonut kolme viikkoa ,ja menettänyt
sen takia työpaikkani."
"Olin juonut puoli pullollista vod­kaa.
Sanoin itselleni. Mitä helvettiä.
Tässä se menee. Sitten kutsuin vudcra
auton ja käskin ajurin viedä minut
lähellä olevan Royal pankin haara­osastoon."
Love kertoi antaneensa pankkivir­kailija
Kathleen Northoverille kirje-lapun,
jossa luki: "Antakaa minulle
kaikki setelirahat. Ei mitään temppu­ja.
Ulkona on kaksi miestä aseiden
kanssa. Antakaa kirjelappu takaisin."
Love sanoi kaapanneensa rahat —
arviolta $2,500 - - ja juosseensa odotta­vaan
vuokra autoon käskien ajamaan
Canadian Legion haalille Albion Roa-dille.
Kruunun .syyttäjä John Kerr sanoi,
että Love pidätettiin myöhemmin sa-maakunnassa.
Siellä maksaa
perhe sairaushuollosta (medi-caresta)
$72 vuodessa ja yksi­näinen
henkilö $36 vuodessa.
Meillä täällä Ontariossa, mis­sä
käytetään välikasinä-^yksi-tyisiä
vakuutusyhtiöitä, OMSI
Pin palvelu maksaa $120 paris­kunnalle
ja $60 yksinäiselle
henkilölle vuodessa. Asia ei
muutu miksikään siitä, vaikka
maakuntahallitus maksaa va­rattomien
vakiuutusmaksut jo­ko
kokonaan tai osittain, sillä
ne maksut on kuitenkin suori­tettava
vakuutusyhtiöille ja ne
on alunperin hankittava veron
maksajilta.
Toivolaan nyt, ja toimitaan
myös sen hyväksi, että Canada
saisi satavuotisen syntymäpäi­vänsä
kunniaksi tämän ks^nsal-lisen
säiraushuollon siinä muo­dossa
kuin Hallin kuninkaalli­nen
'komissio sitä ehdottaa, ja
että kaikiki maakunnat liittyl-fSivät
siihen heti alusta alkaen.
Tämän pttivän kuluttaja. tuskin
aavlafaa, kuinka suuri tutkimustyön
mSärH ed^tää jokaisen uu^enlyyp*
pisen eltritarvUckeen maFkhlifelHe
tuloa. Kiduttaja arvostelee tuotetta,
hyväksyy tai hylkää sen uhraamatta
ajatustakaan lukuisille tutkijoille,
joiden uutteran työn ilmentymä tuo­te
on.
Ennen kuin elintarvike löytää
tiensä.kuluttajan luo, on siihen mo­nissa
vaiheissa sovellettu tieteen
eri ;aloilla tehtyjä keksintöjä. Ny­kyiset
hyötykasvit ja kotieläimet
Qvät pitkäUlsen jalostustyön tulok­sia
ja muistuttavat useissa tapauk­sissa
vain vähän alkuperäisiä kanta­muotojaan.
Kun sato korjataan ja
eläin teurastetaan,- ne muuttuvat e
Untarvikkeiksi, jotka useimmiten
kymmenien eri vaiheiden jälkeen
saavuttavat sellaisen\ muodon, että
kuluttaja hyväksyy ne ravinnok
seen.
Suurin osa nykyajan elintarvik-.
keistä on Jalosteita, mutta sellaisiin­kin
elintarvikkeisiin, jotka maalli­kon
mielestä näyttävät täysin jalos­tamattomilta,
on Jouduttu sovel­tamaan
paljon aikaa ja työtä vaati­via
tutkimuksia.
Kasvinsuojeluainetutki m u k se t
muodostavat oman laajan ryhmänsä
elintarviketutkimusten piirissä: Te­hokkaiden
kasvinsuojeluaineiden
keksiminen on johtanut yhä parem
piin satotuloksiin, mutta samalla on
jouäuttu kiinnittämään huomiota
näiden aineiden mahdollisesti aihe­uttamiin
terveydellisiin haittoihin.
Ensimmäiset kasvinsuojeluaineet
kehitettiin pääasisssa tappamaan
satoa uhkaavat tuhohyönteiset, rik­karuohot
ja pieneliöt. Kasvinsuoje­luaineita
saattaa kuitenkin jäädä
pieniä määriä elintarvikkeisiin, ja
jatkuvasti nautittuina ne voivat olla
terveydelle vaarallisia. Viime vuosi­na
tehtyjen havaintojen perusteella
on ryhdytty kehittämään aineita,
jotka ovat vaarattomia korkeammil­le
eläimille, häviävät kasveista tai
muuttuvat harmittomiksi yhdisteik­si.
On myös havaittu, ettei ole vält­tämätöntä
tappaa tuhohyönteisiä
kertakaikkisesti, vaan samaan loppu
tulokseen päästään tekemällä tuho­laiset
lisääntymiskyvyttömiksi.
Kuluttajaa saattavat hämätä jul
kisuudessa silloin tällöin esiintyvät
tiedot kasvinsuojeluaineiden vaaral­lisuudesta.
Lienee turvallista tietää,
että kaiken alkaa tehdään työtä ih­misen
turvallisuuden lisäämiseksi.
Useimmat vaaralliset kasvinsuojelu­aineet
on jo kyetty korvaamaan uu­silla,
ihmiselle myrkyttömillä yhdis­teillä.
Lainsäädäntö pyrkii turvaa­maan
ihmisen terveuden asettamal­ta
kasvinsuojeluaineille suurimmat
sallitut enimmäisjäämät. Puimat
ovat yhteisiä kaikille kansoille ja lu­kuisat
kansainväliset kokoukset to
distavat yhteistyön tarpeesta Ja ha­lusta.
VAEASTOINTIONGLMA
Harvoin elintarvike joutuu suo­raan
sadonkorjuupaikalta kulutta­jalle.
Tavallisesti sitä joudutaan ai­nakin
jonkin aikaa varastoimaan, ja
varastoinnin aikana se on alttiina
monille tuhoille. Menneinä aikoina
näitä tuhoja el kyetty torjumaan, ja
siksi varastointitappiot olivat suu­ret
ja markkiiiointiaika sadonkor-mana
päivänä kotoaan etsivien Harold
Lambertin ja James Cleasbyn toimes­ta.
$2,339 sataiin häneltä takaisin ja
loput oli mennyt jonkun Loven hen­kilökohtaisen
laskun maksamiseen se­kä
hänen ta njotessaan jokaiselle LCT
gionan haalilla olevalle ilmaisia
ryyppyjä.
Itse hän sanoo ehkä paetessaan pu
dotelteensä rahaa johonkin. Hänellä
ei ollut asetta ryöstön tapahtuessa.
"Koko tapahtuma on minulle kuin
unta", sanoi Love. "Luulen olevani
alkoholisti . . . Joskus minä muistan,
joskus en."
Asiasta annetaan tuomio toukok. 24
päivänä.
juun jäUteen jäi lyhyieksi. tuonhon-tietelden
kehittyessä on opittu yisiv
märtämäljn Sfikä elintarvikkeissa vi^V
•niBtoinnln aikana-tai^htuvia blolo<-
gisia muutoksia että elintarvikkeita
tuhoavien hyönteisten, Jyi^lJÖlden
ja pieneliöiden biologiaa. Varaston
lämpötila, kosteus Ja yValo vaikutta­vat
oleellisesti tuotteen varastointi-kestävyyteen.
Tutkimuksilla pyri­tään
löytämään kullekin eUntarvik-keelle
sopivimmat varastoimisolo-suhteet.
Varastoinnista puhuttaessa ei voi
da sivui^ttaa kehitystä, joka viime
vuosina on tapahtunut pakkaus*: ja
päällystemateriaalien alalla. Muovi­teollisuus
on kehittänyt monia elin-tarviketiBollisuudelle
soveltuvia'köl<
voja ja rasioita^otka "lisäävät mer-kitävästi
elintarvikkeiden hygiee­nisyyttä
ja varastointikelpoisuutta.
JALOSTEISTA SÄILYKKEISIIN
Nykyiset elintarvikkeet ovat enim
mäkseen jalosteita, joissa raaka-ai­ne
on tiettyjä lisäaineita ja valmis­tusmenetelmiä
käyttäen saatettu ku­luttajaa
paremmin palvelevaan muo*
toon. Jalosteen säilyvyys On usein
parempi kuin raakaaineena käyte­tyn
elintarvikkeen, esim. juusto
kestää huomattavasti pitempää säi­lytystä
kuin maito. Jaloste voidaan
käsitellä edelleen säilykkeeksi, eikä
aina voi tehdä selvää eroa jalostei­den
ja säilykkeiden välillä. TeoUi
suus jalostaa ja säilöö elintarvik­keita
silloin kun niitä on runsaim­min
saatavissa, ja kuluttaja voi näin
saada kohtuullisella hinnalla monis­sa
suhteissa tuoreen veroisia elinlar
vikkeita läpi vuoden.
Jalosteen ja säilykkeen välisen
eron voisi määiitellä myös seu-raavaslikin:
Jaloste on kehitetty lä­hinnä
mielyttämään kuluttajaa, kun
taas säilykkeen tulee ennen kaikkea
kestää pilaantumatta jopa vuosien­kin
säilytystä. Suotavaa kuitenkin
olisi, ettei elintarviketeollisuus lii
allisessa jalostamisen halussaan
unohtaisi raaka-aineena käyttämien­sä
elintarvikkeiden alkuperäistä
luonnetta.
Umpioiduilla eli kannutetuilla
tuotteilla on jo vuosia ollut vakiin­tunut
sijansa kulutuksessa. Kannu-tuksessa
pyrkimyksenä saada kuu
mentamalla aikaan steriili tuote, jo­ka
tiiviiseen kannuun suljettuna, säi­lyttää
steriiliytensä kuumennuksen
jälkeenkin. Sterilointi on osattu teh
dä tehokkaasti jo vuosikymmeniä,
mutta viime vuosina on päähuomio
kiinnitetty säilykkeen maittavuu­teen
ja ravintoarvoon. Tiedon lisään
tyessä sterilointiaika on kyetty ra­joittamaan
minimiin. Jolloin tuot­teen
maku ja ravinto kärsivät vähi­ten.
Elintarvikkeiden kuivaus on klas­sinen
säilöntätapa, joka on viime
vuosina_kokenut uuden renessans
sin.. Aikaisemmin kosteus poistet­tiin.
elintarvikkeista yksinomaan
lämmön avulla. I.,ämpökäsittely vai­kuttaa
kuitenkin usein haitallisesti
tuotteen makuun, väriin, rakentee­seen
ja ravintoarvoon. Viime aikoi­na
onkin pyritty keksimään mene­telmiä,
joissa nämä ominaisuudet
pysyvät mahdollisimman muuttumat
tornina.
Kuivausta käytetään lihan, kalan,
maidon munien ja kasvistuotteiden
säilöntämenetelmänä. Useimmat
elintarvikkeet yleensä kuumenne
taan ennen kuivausta, jotta niiden
omat entsyymit tuhoutuvat. Tavalli­selle
kuluttajalle ovat tuttuja kui­vatut
jalosteet ja valmiit ruoat, ku­ten
erilaiset keitot, perunahiutaleet
sekä ohukais- ja kakku jauheet.
Elintarviketeollisuus käyttää pal­jon
kuivattuja elintarvikkeita raa­ka-
aineena, koska ne ovat helposti
varastoitavia.
UUSI TULOKAS: PAKASTEET
Pakastetun elintarvikkeen säily­vyys
perustuu siihen, että kaikenlai­set
pilaantumistapahtumat hidastu­vat
alhaisissa lämpötiloissa. Pakas­tus
ei tee L t j i O t e t t ä Steriiliksi, muttu^
pienäiiitt elvK^v kykene toimimaan'
ja llsääntyniiään^pa^iistetuissa tuot­teissa.
Pakastetttttuot» on. my^ ttK
vaUaftn kuivattu tuote, koska sii­nä
oleva kosteus on jäätynyt ki­demuotoon.
'
Olennaisin paratyius pakastuspro
sessissa on tuotteen jäädyttäminen
mahdollisimman, lyhyessä ajassa. Ti
ten saavutetaan se etu, että muodos­tuvat
Jääkiteet oVat pieniä ja tuot­teen
rakenne säilyy mahdollisim­man
vahingolttumationuina. Monis
sa' tiapauksissa asiaamiikaisesti pä
kastettu kasvltuoto' (te ravintoarvol­taan
parempi kuin torilta tai kau
pasta ,'tuoreena" osteltu tuote..
Pakastuksen ainoa haittapuoli
tuntuu olevan menetelmän kalleus.
Jäähdytykseen käytettyjen koneisto
Jen lisäksr tarvitaan pakkasvarastot,
jäähdytyskoneistolla varustetut kul-jetusneuvot
j^' asianmukaiset kyl
mät tilat väbittäismyyntipaikoiila
Pakastamisella saavutetut edut me
netetään, jos pakasteen lämpötila <
välillä pääsee nousemaan.
Pakkaskuivaus on uusi säilöntä
menetelmä, Jossa on yhdistetty pa
kastuksen ja kuivauksen edut. Mene
telmän periaatteena on kuivata elin­tarvike
Jäädyttämällä, jolloin kos­teus
haihtuu eli sublimoituu jäästä
suoraan höyryksi. Tällä tavoin kä­sitelty
tuote säilyy muuttumattoma­na
niin kuin se on kosteudelta ja il
malta suojattu. Hyvän säilyvyyden
lisäksi pakkaskuivatun tuotteen ra­kenne
ja nautittavuus säilyvät pa­remmin
kuin tavanomaisilla mene;
telmillä kuivattujen tuotteiden; Tois
täiseksi tämäkin menetelmä on vie­lä
kallis, mutta sitä kehitetään jat
kuvasti ja saavutettavat parannuk­set
koituvat todennäköisesti kulutta­jan
hyödyksi.
TULEVAISUUDEN
RUOKA-AINEET
Maapallon väkiluvun kasvaessa
vääjäämättömästi on tutkijoita jo
vuosikausia askarruttanut kysymys
maapallon elintarvikevarojen riittä­vyydestä.
Erityisesti YK:n elintar
vike- ja maatalous- järjestö FAO on
viime vuosina tutkinut mahdolli­suuksia
maailman elintarviketuotan­non
kohottamiseksi. Tavallisten elin­tarvikkeiden
tuotantoa ei pystyttä­ne
lisäämään samassa suhteessa
kuin väkiluku kasvaa. Siksi on tut-ättu,
kuinka tähän asti käyttämätö-nät
luonnonvaraiset raaka aineet,
eollisuuden sivutuotteet ja mikro-
Jisoluaines soveltuvat välittömästi
tai välillisesti käytettäväksi ihmis­ten
ravinnoksi.'Erityisesti on tehty
työtä ravintoarvoltaan hyvän valku-alsaineravihnän
löytämiseksi. Tässä
mielessä on huomio kohdistettu ka­lanviljelyn
kehittämiseen. Kehitys­maihin
on peröstettu teollisuutta
valmistamaan kalajauhoa, joka on
halpaa ja ravinnollisesti arvokas
valkuaisaineen lähde.
Lehtivihreälliset kasvit kykeni­vät
valmistamaan auringonvalon
energian avulla vedestä ja ilman
hiilidioksiidista valkuaisaineita.
Näitä valkuaisaineita on viime vuosi
na ryhdytty eristämään sellaisten­kin
kasvien lehdistä. Jotka eivät tä­hän
asti ole kuuluneet ihmisen nor
maaliin ruokavalioon.
' Puu-, paperi- ja öljynjalostusteol-lisuuden
jätteitä ja sivutuotteita
pystytään muuttamaan ravinnoksi.
Tämä tapahtuu kasvattamalla niissä
hiivoja tai muita pieneliöitä, joiden
soluaines sisältää valkuaisaineiden
ja rasvojen lisäksi myös monia tär­keitä
vitamiineja;
Uusien ruoka-aineiden valmistus­tekniikka
ei enää aseta rajoituksia
niiden jatkuvalle teoUiselle tuotan­nolle.
Vaikein pulma' tässä vaihees­sa
on saada ihminen hyväksymään
ne ravinnokseen.
Maat;metsät. kand.
Anna liisa Kostinen
HaUitusohjebnB;
mJitei valmis
mmi. - Kolmea srofm haUi-
T I L A T K A A VAPAUS
tuksen ohjelma oa jo {«dcäeenkin
valmis. PMjää ooetitlettB (eADstava
objehnatoknikuiita k(Aoontuu Jaua» '
taina> ohjelman It^q^tarkistusta var­ten.
Hallituksen muodostaja pub^gaie» >
Rafael Paasio sanoi, perjantajyiMnt^
pidetyn neuvottelun jälkmn/ että
jehna lyödään lukkoon lauantaina -
(21 poä). Edelleen hän ,mdi^i9^^
tei ballitusohjebnasta e ^ v W t m ^
vakavia erimieHsy^ä' pem
joiden kesken. .1'[ .
?. Kujamäki SKDLn
boiminnanjohtajalcsi
Helsinki. — SKDLn liittotoimikunta
>n myöntänyt vapautuksen lötöjr toi-,
.ninnanjohtajaan toimineelle kansan»
3dustaja Lauri Kantolalle tästä tehtä*
västä monien muiden, tehtävien vuoksi:
ia valinnut uuddcsi toiminnanjoht£^jak-si
tähän saakka järjestösihteerin teb'
täviä hoitaneen Pentti Kujamäiän.
!<ansanedustaja Lauri Kant9la ty$>-,
'centelee edelleen sihteeristönsä lähin-
:ä eduskuntatyöhön liittyvien' kjfiSy'
mysten parissa. .
'• : . ' ..•.;(:,!,'
Suuria tietokoile-kauppoja
idän Ja /
Englannin kes{^ienV
Englantilainen tietokoneyhtymä''
ICT ryhtyy toimittamaan-loppuke­sästä
lähtien lukuisia tietokoneita,
kaikiin Itä^Euroopan ^ ^j^iaHstisiiiv
maihin. Äsken yhtymä'oh 'päättänyt^
Unkarin kanssa kaupan f kahdesta
tietokoneesta joiden kaujppii^^inta oa
1,2 miljoonaa puntaa. Ensimniiainön
asennetaan Unkarin, tilastolliseen
päätoimistoon ensi lokalpii^sa -j^
toinen neljä kuukautta myöhemmin.
Tietokoneita käytetään my9S, teolli­suustuotannon
laskemisessa.,, y
ICT asentaa ensi lokakuussa
Tshekkoslovakian raskaan tepllisuu-den
koneyhtymän CKD.n. käyttöön
tietokoneen ensi elokuuss/a,;-Prahas­sa
on parhaillaan englantilainen tie-tokonenäyttely.
Romanianr tilastolli­sen
päätoimiston käyttöön JCT asen­taa
tietokoneen ensi vuoden helmi­kuussa.
ICT vahvistaa niin ikään
tiedon, että se käy parhaillaan tii­viitä
neuvotteluja NefJvostpHiton,
Puolan ja Saksan demokraattisen
tasavallan edustajien kanssa .huo­mattavista
tietokoneiden toimituk­sista.
• • •'.
Rotusyrjintää siirtolais-;, ,
asioissa sanoi Renivick
Toronto. — Ontarion siirtolaisuus»
ohjelma syrjii vänllisiä ihmisiä, sa­noi
James Renvvick (NDPi''Rever-dale)
tiistaina lainlaatijakiinnah is>
tunnossa. Hän sanoi, että löpputUv
loksena on värillisten ihmisten pää*
syn kielto siksi kun heidän'pääsy-ehtonaan
on ammattitaito 'ynnä 10
luokan oppimäärä; Hän sanlÄi Etelä*
Afrikassa olevan paljon ;aihmatti-taitoisia
kaivosmiehiä mutta he ei­vät
pääse Canadaan siksi', Idin höll­iä
ei ole 10 vuoden kouliik^vatusta.
Helikoptereita
Bundeswehrille
Bonn. — Dornierrlentokonetefataat,
jotka viime sodan aikana .toimittivat
pommi- .ja sotilaskuljetuskömeita nat­si-
Saksalle, ryhtyy njrt toimittamaan
helikoptereita Bundesvvehrille. Neue
Rhein-Zeitung lehti tiedottaa^ että My-henissä
on solmittu sopio)QS: Unsi*
Saksan puolustusministeriön ja Dor-nier-
tehtaitten välillä siit&V että vlf-meksi
mainittu toimittaa Bondesweh-rille
helikoptereita sotilaallisiin tar­koituksiin.
Ensimmäinen cra käsittää
yli 200 helikopteria. Myös länsisaksa-laiset
lentokonetehtaat Messerschmidt
ja Siebel osallistuvat helikoptereiden
tuotantoon. : ,
PÄIVÄN PAKINA
TAPPAMISEN HIMOSTA
Uulistlcdolsta näkyy jatkuvasti,
että suurporvareissa riehuu kova
tappamisen ja muu lihallisen ku­rituksen
himo.
Vietnamista'"saadaan kerrotta­vaksi
Suuren Rahan lehtiin sitä
rlemrukkoampia "voittouutisla" mi­tä
enemmän on tapeltu Vietkong-partisaaneja
tai saatu partisaa­neiksi
epciltyjä" henkilöitä kidu­tettavaksi
potkittavaksi, silvotta­vaksi
ja tapettavaksi.
Ja kun suurporvaristo cli ääri­oikeisto,
mikä on loppujen lopuksi
yksi sama asia* pääsee jonkun ai­kaa
alakynnessä oltua.nn kansan
niskan päälle, niin silloin vuotaa
ihmisveri vuolaana virtana, kuten
on viiineaikoina tapahtunut Indo­nesiassa,
mis.sä on summittaisesti
tapettu 300,000 ihmistä vain sen
vuoksi kun äärioikeisto ei syystä
tai toisest.i hyväksy heidän ajatuk-
.siaan.''.
Emme nyt puhu Hitlerin Saksan
järjestämästä inaailmanlaajuisesta
verilöylystä mikä ylitti kaikki
edeltäjänsä, mutta Nagasakissa
siirmattiin atomipommilla 74,000
ihmistä vain siksi kun Yhdysval­tain
imperialismi halusi näyttää ,
miten tulee muillekin käymään
sodan päätyttyä, ellei 'isännän
ääntä" oteta huomioon.
Samalla kertaa tapettiin 78,000
japanilaista Hiroshimassa.
Ja nyt ovat uutistiitojen mu­kaan
yhdysvaltalaiset palkkasotu-riensa
avustamina tappaneet Viet-namissta
220,000 ihmistä, miestä,
naista, lanta ja sairasta-vanhustaT^
Valehdollen, että sosialisteilla,
kommunisteilla ja muilla työväen­liikkeen
jäsenillä on muka halu
"tappaa" nämä herrat ja rouvat
suurporvarit tappavat mennen Ja
tullen sen kun ehtivät puolustus­kyvyttömiä
ja viattomia ihmisiä.
Kaikkein ihmeellisintä tässä on
kuitenkin se kun tätä ihmisteuras-tusta
.suorittavat pedot väittävät
uskovansa Jumalaan — itse rak-kaudc:!
ja laupeuden Jumalaan!
St. Paulista, Minnesotasta viime
maanantaina saapuneessa uutis-tiedosisa
kerrottiin "Catholic Di-gestin"
väittävän, että 97 prosent­tia
kalkista amerikkalaisista uskoo
Jumalaan.
Saman uutlstledon mukaan Ju­malaan
uskovien määrä on tosin
laskenut, sillä vuonna 1952 suori­tettu
tutkimus on osoittanut, että
silloin heitä oli peräti 99 prosent­tia.
Ei tunnu mitenkään yhteensopi­valta
väitös, että näin suuresti "Ju­malaan
uskovan" kansan nimissä
voidaan suorittaa sellaisia hirmu­tekoja
kuin sairaalain ja koulu­jen
pommittamisia, kotien Ja vil-javainioitteh
hävittämistä, '^polte­tun
maan" ohjelman toteuttamis­ta
sekä vankien-"luovuttamista
toisten rääkättäviksi.
Raamattu sanoo, että joka_
"miekkaan tarttuu, hän miekkaan
hukkuu" Ja kehoittäa kääntämään
lyöjälle vielä"toisenkin posken".
Mutta maailman suurimpana so-tilasmaana
esiintyvä Yhdysvaltain
imperialismi hyökkää kuin kilju­va
Jalopeura pienten ja heikkojen
kimppuun Jos ei ole kuritettava­na
Korean Ja Kongon kansa, sit.
ten pitää murhata vietnamilaisia
Ja lähettää sotajoukkoja Domini­kaaniseen
tasavaltaan.
Raamatussa sanotaan, että jos
sinulla on kaksi ihokasta, niin an­na
niistä toinen tarvitsevalle.
Mutta Yhdysvaltain imperialis­mi
pyrkii ryöstämään köyhien pik­kumaiden
kansaiaisilta ainoankin
ihokäsrlekaleen, jotta Wall
Streetin rahapösöt tulisivat vielä­kin
rikkaanimiksi.
Selvästikin tässä "Jumalaan us­kovien"
suuressa määrässä ja. hei­dän
nimis.<%ään suoritettavien peto*
maisten ryöväritekojen välillä on
.jotakin ristiriitaa.
Vai onko meidän ymmärrjBttävS
asia siten ottä nyky-Yhdysvallat,
se "vapaan maailman""kaikkien
ihanuuksif n huipun nuppu, onkin
sellainen suurpääoman villi" .vii­dakko,
missä tavallisella kansalla
— Jumalr-an uskovat mukaanlu­kien
— ei" ole osaa..eikä arijaa
maan asioista päätettäessä? Onko^
meidän hyväksyttävä sellainen kä­sityskanta,
että 3 prosenttia ame­rikkalaisista
on niitä pakanoita,
jotka maata hallitsevat ja komen­tavat
— niitä herroja ja inatame-ja,
jotka tunnetaan paremmin so-tatarviketohtailijain,
kenraalien,
poliitikkoien ja muiden silmänte-kevien
nimellä.
Jos näin on nsia, silloin pitöisi
amerikkalaisten — ja samalla
myös meidän canadaläisten —^ot<*
taa opiksi Etelä-Vietnamin budha-laisilta
j;« ruveta vaatimaan hit*
Icriläistä ohjelmaa seuraavilta yh*
dysvaltalalsilta sotahuUuilta polil*
tikoilta ju kenraaleilta parannuk­sen
tekoa, eli sitä, että jheidän pi­täisi
jlittää Vietnam "Vt^Mamilai-sille
ju lopettaa ihn)iMifF<(stuk-sensa.;:
Siinä on urakkaa niin Jumalaan
uskoville kuin uskomaltomiUokin
sekä kaikille muille säädyllisille
ihmisille. — KänsäktJiThC'