Vapaus, May 5, 1970

              Siivu 2 Tiistali, taufcolk. 5 p. — Tuesldiay, May 5," 1070
VAPAUS INDEPENbENT/LABOR ÖROAN
- OF FINN IShi CANAÖIAN9 ;
LIBERTY.) . BMalbiMiied Nov. 6,1917
Zkttbor: W.^BBILC»D • - . • Mjamg«« E..SOKSI
; m e ^ { o f f i & l M ^ * # « ^ * ®^ Puaiiualbed tvtoe
OaLbulted. K
Attveitislae unnes upoa aCTateattoay itnnoisllaiäio^ free of charge.
CANADIAN l ANOUM^-PHFSS ^
V
Koko Indoltmiä söääh lii^^ssä
Stenyafen edöMJansä Lyndöö '!rohtiWiÖÄ 'tölitalbkk&ita.jk- |
iaiqattaiä, presidentti Hichard l^ixon £mtdi tor8taih'a i M ^ ö e n .
VietniuJun isodan laajenttu^
i t i e n tSAiä ^U8i sutiri eskalaktio tarkoittaa sitä, että Vietnamin
sffta laajennettiin koko Ihdofalinaa" kssittävälffli pa^lökäi.
Yhdysvalloissa tehtiin useita p'äiviä voimaperäistä aivöpesiia-;
siinä mielessä, että saataisuh äinalclli oöa tfnei*ikkalalktsta hy-väksymääh
sodan läajentanUsön l i a ^
liuttiin pitkästä ja leveälti siitä köinka Vietkonein. j a Pqhjois-
Vietnamin asevoimat muka Uhkaavat jopa Ktotnbodsshan pääkau­pungin
valtaamisella. iPätä ääeötettiin puhutoalla siitä, kuinlia
Kambodzhan hallitus oli pyytänyt Yhdysvalloilta sotilaallista
UVUstusta "helvetin suuressa inäärässä", kuten sanottiin. .
Kaiken tämän jälkeen tuli asteittainen tieto sodan uudesta
eskalaatiosta. Ensin tieflöitettiitt Y h d y s ^ t a i n safgonrialsten l i i -
tonitt lupaa j a ohjeita) olivat suurin voimin ylittäneet Kainbödfe-toiÄJan
ja että yhdyöValtÄlaisfet ^panssari- j a tykistöjoukot, seliä ;
ihaaaVoimat, htioltojouköt ^a neuvonairtajat antavat alttiiviBta Xh-t
ä i Saigonin joukkojen hySkkäySöpeiÄätiblle JTäÄibOdÄhatea.
Pian tämän jälkeen tuli Washingtonista vahvistus, että näin
on todella asia: \EdeUämainittuja "tukivoimia'V oU Wa8hingtonin
väitösten mukaan lähetetty Saigonin (eikä Kambodbzhan halli­tuksen)
pyjmnöstä muka "puolustamaan amerikkalaisten j a hei­dän
mttolaisten elämää".
Tämä osoittautui kuitenkin perin puutteelliseksi tiedoksi - -
osaksi tipöttain annettavaksi suunnitelluksi "huonosta uutiseista"
_ mikä nostatti kuitenTdn VoiinäJckaäin lö-ötestimyrökyn "kaik­kien
ajattelevien amerikkalaisten taholta. Pahin oli kuitenkin vielä
tunnustamatta. i i ;
Pitäen torstaina kansallisen televisiopuheen — mikä kumma
kyllä välitettiin 'myös C B C : n välityksellä canadalaisille — pre^i-
-deritti'Nixon'trinhuati, että pahfeöari- j a Vkistöjoukkojen, ilma­voimien,
huoitoylBikköjiön '^a neuvönantajaln lisäksi Karboäzhaän
"lähetettyjen Saigonin! joukkojen mukaan on sinne tunkeutunut
myös, siiuri määrä — joidenkin -arvioiden mukaan 25,000 miestä
'käsittävä armeija yhdysvaltalaisia sotajokkoja.
, V Huolimatta lainkaan siitä, minkälaisia puolustuksia president­t
i ^Nixon Tuhuessaaji Jfesitti - - j a ne ontuivat sanaällia tavalla kuin
•' I ^ ^ n mierisiBlitykset Vietnamin sodan^ aikaisempien erfcalointien
yhteydessä— Yhdysvaltain j a sen nukkehallituksen i asevoimien
lähet^mineri Kambodzhan raljan y l i tarkoittaa Vietnamin sodan
laajentamista siinä määrin, että nyt on miltei koko Indokiina
sodan liekeissä.
Ilmeistä on, että Yhdysvaltain imperialismi odottaa yhä "no­peata
voittoa"^ ei vain KambodJshasBa, vaan myös _Etelä-Vietna-missa.
Monet wasWngtonilai8et tarkkailijat kiinnittivät viime v^
kolia hubmiöta siihen, että täsää asiassa sai Pentagon "selkävoi­ton"
Yhdysvaltain ulkoministeriöstä? Olkoon täinän seikan kansSa
niin tai näin, mutta tosiasia on, että viime ^ i k o n alussa se­naatin
ulkoasiainvaliokunta antoi miltei yksimielisen lausunndn
korostaen, että hallituksella ei ole mitään laillisia oikeuksia sodan
laajentamiseksi Kambodzhaan. Ja heti tämän eskalätion jälkeen
mainitun valiokupnam puheenbohtaja J . W. Fulbright 'sanoi, ettiä
Kambödzhui tapahtumat kehittyivät vallan toisin miten oli asiaa
Selitetty ulkoasiainvaliokunnalle. Sodan eskalatio Kambodzhaan on
"suuri virhe j a suuri tragedia" sanoi senaattori Fulbright ja
monet muut senaattorit ovat antaneet samanlaisia lausuntoja.
Kaiken tämän johdosta on esitetty mielipiteitä, että presidentti
Nixonilla on vaikeuksia ekonsa puolustamisessa kongressissa ja
Yhdysvaltsi^n kansan silmien edessä.
' Itse presidentti Nixon myönsi, että tämä sotatoimien laajenta­minen
Vähentää republikaanipuolueen va^limahdollisutiksia enbi
syksynä j a että sen johdosta hänestä voi tula "yhden virkakati-den
presidentti".
Miksi näin? Vastaus on ilmeinen. Yhdysvalloissa on voimakas
j a erittäin vaikutusvaltainen Vähemmistö, mikä ei halua Vletnä-tain
sodan lopettamista vaan toivoo vieläkin Botilaalllsta Voittoa.
Mik5än'salaisuus ei ole sekään, e t ^ yhdysvaltalaiset kenraalit ja
%ötatarvetehtalllfat ovat vastustaneet ItaikHa öuunniteimia ame­rikkalaisten
sotilaiden kotiuttamiseksi Vietnamista j a pollittiiidn
ratkaisun saavuttamiseksi.
Ihrieistä on, «ttä YhdySÄ^altain hällitils kallistui tässä va^i-
-Tieessa niiden puolelle, jotka tolVöVfet Vieläkin stJtilaallista Voittoa
j a yrittävät tehdä Ttaikkenöa /neuvotteluratkaisun ehkäisemiseksi.
•Washirigtonissa olevat aiVovfilltäiöet eähadaläiset tarkkailijat
ovat selittäneet, että "kenraalit." lupasivat taas hallitukselle p i -
EnglanoiiBle ja sen kansBlle Wll-j
sonin haiitiuskausi on oMut —' <Äfer'
p | ^ ' r a i j ^ ^ W a . .
valtansa viiteiiä' coxsiiiniinäaiseiniä
^f^dBtap, puntka vdifsiikytm^^asen ^an
Englanarin työvoimaata meilfcoinen
•ösä ^-'Ättttf -he«feitN«ä'^tiillttön^yy-kfen,
'joka ^riäö^f^ piysyvafeö "kaÄva-
Sviiiri f^öe^toi^tsaäJheöBeaiä 6-^7 Vuo-
«Ku t^ältdäeiQa « n i i l » ; ! ^^ kn-
'tamiiakmmi «UM 4;5% VUOMttkin,
Vt»ratiGMa'iisu^ 'boniittolkiSMs^
'teestä-'on kasvanut vtoöitlfeti 1964
33,1 pröeentasta 44,3 pitxäeiittiiin
^niäolAaa'lm:'^E^^ toiesi
-ennen fimnsstmiiifartiöl Jenkhtein
viime Mstaina 'i|tiBllkals«a]ia& 'bud|jet-
' l-easälinen sammutus -on ohut;
möteattafeeiefesa, j«ca 'vUDama ,1Ö64
a&diSm 2',S ptrofiienttjsta y ö j m i ^ ijaii;
pnteteittiny Tä-m'ä'
on'4!(riteii^ ötstettu isanmnatto-'
mjlla "Mvi^ iöodmäilBr toiMu-'
vina ^ikriisiöttinienipiteälia Ja py&yvm-la'<
diM!itaucieila>. EUMiMiälst kkjoit-'
ti..vLäb<MrHpuolue te^ «meitgiansa
ja nahanmie "saadakseen
mäkeä, mlBtta se ei liäMfcuttUt, HaSkä
finaaissiministeal Oallaghanilla ^ l i
V>äi^ M i d e :päiilllä. iAksMstäta'
ei voitui saada taa&ipatodon väm'
kauan kuin inmnan^SitofcujiOTi o l i
luikittuna ifcestärtättöibäiin^^vi^^
Taikaluikosta irtipäW talpahtul, kun
punta vöidoin devaSvoitiin 14%.
profiientiilila vuoden 190*7 iriiarras-i
kuuBfeä j a kun sitten LSnfsi-Sätean
maiMtia mraivoi^^ 9,3 prosentlMIa
täinänmaan onneksi vuoden 1969
loikaJcuiussa. Kun iteikee yhteenvedon
meamie^^ viidestä vuodesta, niin
ialiöur ei ansaitse voittoa ensd iJar-lamenttiivaaleissai.
Tämä odi Econo­mistin,
yhteenveto enen Jenkinsdn
budjetitiesjiyksen juJllkaiseiniijsta.
Economist peilikäsi, etitäuu^ bud-j
^ e s i t y s oiisi eraienkaiikkea vaali-syötti;
Ja viime tiistai osoitti, että
budjettiesitys oli sitä, mutta vain
"tipöttain". Economist oli nimittäin
sutoiitunut suoranaisella kaulhulla
sidihen, että sinänsä vaatfanattomkna
aDcanul Englamiin .talouden elpy-
Jtasie^t
% . ' ' o i l i eoniaiDofibit, iluiUuilsi - mm.
i i i i i i s ^ . , veottislpotullaE^ 'itiiiiien>;
omäati 'ityov^eGföla osallei Mitään
täUaistb >ei't#äM)Oinlt: 'mm ve­rojen
Alennusta;
bedpotiuGten koikonaisBuinma nousee'
noin '220 miljooiian p u i i ^
I n t e i f a s b '^inninfl»^ ^Sifiä-pääde-:
vät T-?alllstksi mm. ylcsittSäset Ja nal-mlsisisa
olevat paruisvähermykBiä ko-rc
iti:ima;'i'a ja vapauäamalla feoJco-:
riaen Vci ois.a tietty piemtil^isten
määö^ä, mutta myös s i h i i i ^^
Usävesröjen alarajaa nost^tiin hie-^
man. Kaiklki väJiUiset verot •—• al­kaen
liikevaihtoverosta aina oluee-seen
asti — joOka ovat luikuisat • Ja
suuret, säilyvät «ntsaedlfläa. Voi-d
«an todeta, että 'Vcrohuojenmiik-silla"
Wiilson ja Jenkins'eivBt osta­neet
yftrtäfin Tjsä-Särtta.
TeoliiEiuiideille myönnetä mel-kioisiia
helpotulkisia. PaiMilainitus
saa noilustä 5 iniOBeittilila,^^
kopkoa alennetaan puoldila prosen-tiMa
eli 7 pirbsenttain j a xähaa ladke.,
taan lisää maryäi^te 900 miltjoo-naa
puistaa. LuottoFagoituikElion hel­pottamisesta
JhyStyy «tuien tauuta
vientiteoliisiuus. VaiSdka houkiitus
olisuirri, iiiin Jerifcins ei yksdniker-taAsiosti
vsfkailtanurt: euun^
myönnytiyksiin, siiliä siJcsi hallan
ärikaa 'Englannin teäouäeiJinen elipy-minen
on. Hän lupasi kyliä lils^
veroiheilpotuiksiä myShemmih. Tämä
VnHlofai tapahtua .josäakin määrin,
jos padamenttivaalit ovat ensi syJc-
^^mä, taiten nyt yleisesti arvellaan.
UUkopuolisia Idinnostaa eniten se,
että Englanti säilyttää «delleenkin
tuoöltovalfeun, jonlka mulkaan noiaa-haiftuojan
on tailetettaiva valtion
hailtuiun korottomana kuuden kuu­kauden
adaiksi 30 prosenttia tuonti­tavaran
arvosta. Tällä ikaökikia Gtttt-
Efta- ym; Englannin solmiimia kan­sainvälisiä
sopimuksia ri3dcovalla
yksipuolisena toimenpiteenä Wilson
on yrittänyt rajoittaa tuontia. Tuon­timaksun
alennus on nyt tosin 10%,
mu!".ita se herättää vieläBdn suurta
katkeruutta erityisesti muiden 'Et-ta-
maiden keskuudessa; Jenkinsin
budjettiesityksellä ei mitään luotta-muslauisetta
hankita een paremmin
koti- kuin ulkomaillakaan.
Libra.
YhdysvialUt hiuuttayat kpko
Ifidokiinan sotanäyttämöksi
• rFdrt Worth,/i'itiks. L, Gä«i-\
^ a m i c - ^ t i ö n ;herikilöktih-|
t t e n ^liiiuluvaa-'kdlnieä 'tgröläistlL'
JBL h e ^ aliii^dititiyhtiöiiljohto
iiäiikllöitä-^ä^n ' i t ^ J ^ i i h ^ i -
konlöpuUa syytteet salavehkei-:
lyötä viallisten osien jjyväkay^j
miseksi suurta huomiota heirSttä-'
neeseen ' t f S A :n ilmavoimien F - ,
.lll><x»erickiseen sotakoneeseen.
U S A i n ilmavoimilla on -noin
230 F-lll-merkkistä konetta ja
ne ovat olleet käyttökiellossa
viime joulukdun 22 päivän, jäl-
^'äen, jolloin <^ksi "koneifsyabsyi,
maahan lähäIlä"Las Väga6la,;'sur-infiH:
eh molemmat lentäjät. iTut-:
kimuksia suorittaneet.viranpmai-
^ ' ' ^ v a t sanonfeet 'leirtorikori joh-"
iuneen "siiven peräJksiannosta".
Nixonia vaisitJaaiii
syytMiMike
Lds Angeles. -^George Brown
(Dem^-Kalif.) Sanoi sunnuntaina,
että hän on antanut toimenhalti­joilleen
'määräyksen tutkia laki­tieteellisiä
mahdollisuuksia toi­menpiteiden
aloittamiseksi presi­dentti
Richard Nixonin lainopil­lisen
aseman kyseenalaiseksi saat
tamiseksi.
Mr. Brown sanoi ryhtyneensä
toimenpiteisiin mahdollisesti Nix­onin
syyttämiseksi virkavirhees­tä
"niiden toimenpiteiden johdos­ta
kun presidentti määräsi ame­rikkalaisia
joukkoja Kambodzhan
alueelle ilman : kongressin val­tuuksia."
— Mitä tarkoittaa herätysliike?
Se on liike jossa myydään he-rätysheHiorja
Mtäl^plt sanivat
SA^tO 'HlNNAlfeÖll<#rUS taDÄT '^AlJLÖlklNSA?
Etiten l ^ l t a t U t i s b v i h ^ k k i i f i ^ ^ ttihtijs^ Wilöisi, kulut-,
taja on kummallinen^ .ehdottomatta rreagoiva ja herkkäuskoinen
ölio. ' ' ,
Hänen ostotapansa vaihtuu nopeammin kuin vastasyntyneen
vtiuvän Vaaterievut . . . ; *
Sodai^älkeisinä vuosina Hans HolterboSch Iilc:in (siaksal&inen
olutpanimo —- V . ) mj^nmä Lowenbrau-olut kontrolloi Yhdysval­loissa
oluen tuontialaa. Vuoteen 1954 mennessä rupesivat yhdys^'
valtalaiset olutpanimot vastatoimiin vale-tuonti-roluella j a hinnan­alennuksilla.
^^^^^ olisi voinut alentaa
mVös hintojaan . ; ; H a U i n t o k o r o t t i ^ " L ^ hintaa
niin paljon, että Se' tuli kaikkein • kalliimmaksi saatavissa' olevasta
olueista.-
Sen .jälkfeeri hallinto "'xtijröriai ,60 prosenttia yhtiön miiinosva-roiöta
kkftipanjaan, jöäsa korostettiin seuraavanlaisia tunnuksia:
" K a i k k i a iilkomlwituQtleita(olucite)_^^ <de tehty 'samanliaJsiksi" ja
'•Jos heiltä loppuu Xoweribraui tilatkaa shampanjaa."
; Kahden vuoden kuluttua tämän ohjejman aloittamisen jäl-keene
LoWenbrau oli v^illannut lähes kolmanneksen Yhdysvaltain
ulkomailta tuotetun dluen markkinoista *— 42 prosenttia entistä
markkinoitiosaansa enemmän . . . Ken Hull, Toronto Daily Star.'
lauHrnniuUnniiuiuiiMmimnmniuinimniiiiiimifaiuMmmftnnrniiniin
Moskovissa muistutettiih
maailmafisodan opetuksista
Moskova. •—Jokainen hyök­käys
'Neuvostoliittoa -vastaan
on tuomittu epäonnistumaan,
korosti Neuvostoliiton marsalk­ka
Ivan Bagramjan viime tiis­taina
Moskovassa j a huomaut­ti,,
että se on toisen maailman­sodan
tärkein opetus.
Toisen maailmansodan päät­tymisen
25-vuotispäivän mer­keissä
pitämässään tiedotusti-lannii
SUOMEN UUTISIA
Helsinki. — Presidentti Nixon-nin
ilmoitus, että USA aikoo ve­tää
150,000 miestä pois Etelä-
Vietnamista seuraavien 12 kuu­kauden
aikana, oli tarkoitettu
herättämään vaikutlelman, että
Nixonin hallitus on Vakavissaan.
Viime Viikkojen tapahtumat ovat
kuitenkin tehneet täysin selväksi,
ettei USArn imperialisteilla ole
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
/Onni Salo, Hearst,Ont., täyt­tää
tänään, toukokuun 5 pnä 75
vuotta.
Hilda Poikkimäki, Beaver Lake,
Ont., täyttää tänään, toukokuun
5 pnä 80 vuotta.
Lauri Kontola, Wahnapitae,
Ont., täyttää lauantaina touko­kuun
9 päivänä 78; vuotta.
Mary Kaven, R.R. 3, Sudbury,
Ont:, täyttää sunnuntaina touko­kuun
10 päivänä 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-väin
onnentoivotuksiin.
taan lähetetyn Kambodzhaan Sai­gonin
juntan pyynnöstä. Tosiasi­assa,
kerrotaan^ että Kambodzhan
hallitus on esittänyt protesteja
aseellisesta tunkeutumisesta maa­hansa.
Phnom Penhin hallitus i l ­moitti
torstaina, että Kambodzha
ei ole antanut hyväksymistään
kaista Voittoa, jOö lielHe anrtetaiah-biketis lafajetifea^^ KsbnboÖ'»- Saigonin iJaYhflySvälltaih ihyaähi-haah.
Keniaalien kerrotaan «anoneen, öttä vaiteka heiaäh aikaisem- öHe. WaBhingtoniiwa oleva Kam­mat
"voitto-lupauksensa" ovat osoittautuneet: toiveajatteluksi, niin l»odzhan suuriähettiläs Thay Sok
tällä kertaa he ovat vakuuttuneita siitä, että sota ybi£etaan nel­jässä
tai korkeintaan kuudessa viikossa (kuten CBC:n WaSliing-tonin
Mtjeenvaihtaja selitti) jds sctta laajennetaan Kambodzhaan.
Itse presidentti Nixon ilmaisi saman käsityskannan selittä-ttiSllä,
että amerikkalaiset joukot vedetään "työnsä tehtyään" t a ­kaisin
Kambodzbasta. Muissa Washingtdnissa annetuista lausun­noista
mainitaan', että Kambodzhan sotaretki on "yhden iskun
operaatio" (one shot operation). Tälleitöten lupausten varjossa
suostui L B J kenraalien esltyköiin Vletntiniin 'sodan laajentami­seksi.
Mefkiliepantavaa myös on, että Adolf 'Hitier (jonka sur­keasta
Icudleinasta tiili torstaina kiiluneeksi' 25 viiottä), lupasi
4nyös hyökkäyBtensä perusteella "pikaisia voittoja" joista ei saksa-falBille
tule initään muuta -kuin sotilaallista kiihnläa vja 'tailoudel-llstft
etua. Nähtäväksi jää miten >käy Yhdysvaltain asevoimille
(tQqnboÄthan kampanjan jälkeen. Ne saattavat aseelliisella yliyoi
sanoi torstaina, että hänen halli­tuksensa
!'jaYhdysyaltain halli­tuksen
välillä ei ole sopimusta
Kambodzhan alueiden ponimitta-jhisesta".
••••
Canadan ulkoministeri Mit­chell
Sharp esitti torstaina hei­kon
protestin selittämällä, että
Yhdysvaltain toimesta ei ole i l ­moitettu
etukäteen Canadalle
tästä' eskalatioata. Neuvostoliitto
j a 'monet muut maat — mukaian;
lukien USÄta jatkuvasti tukenut
^Britannian hallitus — ovat tuo­minneet
'hyökkäyksen Kambodz-
Tiaan. i^,,
: Selvää siis on, että Yhdysval­tain
arvovalta laski tämän eska-msdlaan
saafla feiellä "menestystä" « i i t t ä s ö d ä n ''voitto" tulee lätioh johdosta entistä alhäisem-todennäköisesti
olemaan senkin jälkeen yhtä kaukannaa kkiuliinn s«ee oonn P*^» äSemaan, j a että "voiton"
-MerkUleparitfeVaä myös on, että yhdysVÄltalaisjoUkkoj^ sano-tiseihestft
Kambodzhan sotaretki
voi tulla Yhdysvaltain imperia­lismille
hyvin kalliiksi.
muuta tarkoitusta kuin riistää
Indokiinan kansoilta niiden oi­keus
itse määrätä kohtalostaan,
totesi Maailman rauhanneuvoston
pääsihteeri RameshChandra Hel­singissä
viime viikolla.
U S A : n imperialistit eivät ole
supistaneet hyökkäystään Viet­namin,
kansaa vastaan. He ovat
avoimesti sekaantuneet Laosin j a
Kamjbodzhan asioihin j a saatta-neet/
koko Indokiinan sotanäyttä­möksi.
USA :n sodanvastustajien suu­rin
yhteenliittymä. Mobilisaatio-komitea
Vietnamin sodan lopetta­miseksi
on aloittanut laajan kam­panjan
kaikkien U S A : n ja sen
liittolaisten joukkojen poistami­seksi
Etelä-Vietnamista. Tukhol­massa
maaliskuussa pidetty Viet­nam-
konferenssi ja Moskovassa
tässä kuussa pidetty Maailman
rauhanneuvoston puhemiehistön
kokous antoivat täyden tukensa
tälle kampanjale, jota eri maissa
tullaan eri muodoin j a menetel­min
täydentämään.
Kambodzhassa suoritettuihin
vietnamilaisväestön joukkomur­hiin
viitaten Maailman rauhan­neuvosto
vetoaa kaikkiin ihmis­oikeuksia
puolustaviin hallituk­siin,
järjestöihin ja yksityisiin
kansalaisiin julmuuksien lopetta-^
miseksi.
Helsinki, -r- (Suoml-Seora) — r
Suoinl'Seoran uudeksi
puheenjohtajaksi ylijohtaja
Jussi Linnamo.
Ylijohtaja Jussi Unnamo valittiin
yfcalmieJisesti Suomi^Seuiran uudok--
si puheenjohtajaksi seuran vuoocko-kouksessa
18. huhtikuuta elokuva-teatteoi
Bio Rexiasä Helsingissä.
Puheenjohtajana 11 vuotta toiminut
mimsteri Rainer von Fieandt kut
suttiin setiran ensimmäiseksi kun­niapuheenjohtajaksi
hänen suurten
ansioittensa vuoksi seura tarkoitus­perien'
edstäjänä. Vaiiapuheenjohta
jaksi '• valittiin kauppat.' tri Jorma
Pohiaiq)alo. Vuosikokouksessa johti
puhetta sosiaalineuvos Niilo Koti­lainen
j a sihteerinä oli toiminnan­johtaja
Tauri Aaltio. Uusiksi johto-kuanan
jäseniksi valittiin Ksäfcsi
opetusministeriön edustajana k»is.
liapäälllikkö Heikki Hosia ja työ­voimaministeriön
edustajana osasto
päällikkö Lauri Korpelainen sekä
professori Haraid Teir j a varatub-mari
Mikko Laaksonen.
Seuran vuosikertomuksesta käy
ilmi, että sen toiminta on vuoden
1969 aikana voimakkaat kasvanut
Sen jäsenmäärä oli vuoden lopus­sa
27.049, joista Euroopassa asuvia
17.209. Loput jäsenistä asuu valta-merten
takana, etupäässä Pohjois
Amerikan mantereella. Sukulais-vierailuja
varten seura järjesti vii-me
vuonna 27 edestakaista tilaus­lentoa
jäsenilleen Suomesta Yhdys­valtoihin
j a Canadaan sekä näistä
maista Suomeen.
Vuosifcotoouteen viraJaisten asioit
ten päätyttyä pastori Urpo Kokko­nen
puhui Australian suomalaisista i
jonflca lisäksi nähtiin kolme Aust­raliaa
esittäviä filmiä.
Suomi-Seunan uusi puheeoiQohta-j
a , yhteisdamtatieteitliein lisenssi,
aatti Jussi Linnamo kuului Koivis­ton
haUititikseen kuluivan vuoden
hehnikuuhun asti suninnitteluniinjs-terinä,
josta tehtävfetä hänet fcirt-suttiin
pankkitairkastusvirasUm yli­johtajaksi.
•
Suomen lipun käyttöä pyritään
lisäämään ja vapauttamaan
Vappua, kalevalanpäivää, edus­kunnan
vaalipäiivää j a tasafvaillain
piresidenitin tofmieeniastumispäivää
esittää Suomen Uppua koedcevaa
laiiinisäädäntöä tarkistanut komitea
mietmnössääi;!, jossa lipun käyttöä
pyritään lisäämään ja vapautta-maaoi.
Komitea jätti äskettäin niie-tmtönsä
siääasdainministeri Antero
Väyryselle.
Puolustusvoimien lippupäivän ko
mitea ehdottaa poistettavaksi''viral­lisista
liputuspäivistä. Lipun mitta­suhteita
ja värejä ed esitetty muu-tettaival^
j a Suomen vaakuna on
tairkoitus edelleen säilyttää valtio-ja
sotalippuja vastaaviksi esitetyis­sä'
valtiolipuissa. Omaksutun va­paamman
Uputusperiaatteen mukai
sesti saisi julkssessa liputuksessa
käyttää erilaisia Uppuja, standaare­ja
j a vibeoä virajlisindidn liputus­päivinä
ilman Suomen lippua. (HS)
•
Kolmea kansanedustajaa
uhkaa asepalvelus
EduBfcunnan puhemiesneuvosto
päätti 17. huhtikuuta pyytää edus­kunnan
oikeusasiamieheltä lausun^
noo kansanedustajain asepalvelusta
koskevassa asiassa. Ky^Tnys on
tullut ajanflcohtaisefcsi, kun uuteen
eduskuntaan vaiKtihi kobne kan
sanedustajoa, jotka eivät ole ol­leet
sotaväessä. Kansanedustaoa
Olavi Tupamäki, 25 (mp) on jo
saanut määräyksen astua armeijan
palvelukseen 15. lokakuuta. Ulf
Sundqvistilla, 25 (sd) ja Terho
Pursiaisella, 24 (kd) on lykkäystä
tämän vuoden loppuun.
Valtiopäiväjärjestyksen mukaan
vakinaisessa väessä pelvelevaa ei
voida valita edui^aicsL Eräiden
tulkintojen mukaan tämä sääxmös
estäisi kuitenkin vain vakinaisessa
patveluksessa olevan valinnan edus.
kuntaa, mutta ei koskisi jo edus­kunnassa
olevan kansanedustajan
joutumista vaiusmiespialvelulkseen.
Toisten tulkintojen mukaan sään­nöksiä
olisi muutettaiva, muuten
Tupamäki, Pursiainen jai Sundqvist
eivät voi jatkaa kansanedustajain-uraansa.
(HS)
laisuudessa marsalkka Bag­ramjan
totesi, että Neuvosto­liiton
ja muiden Varsovan - l i i ­ton
maiden armeijat ovat tär­keä
rauhaa turvaava tekijä;
Hän korosti, että Neuvostolii­ton
sotaharjoitukset — kuten
parhaiten meneillään olevat suu­ret
laivastoharjoitukset kaikilla
valtamerillä— eivät millään t a ­voin
uhkaa muiden maiden tur­vallisuutta.
Toisen maailmansodan tapah­tumista
puhuessaan marsalkka
Bagramjan totesi, että johtavaa
osaa fasistisen Saksan murskaa­misessa
näytteli Neuvostoliitto.
Itärintamalla tuhottiin fasistisen
rintaman päävoima 607 divisio-naa.
Itärintamalla Saksa niin
ikään menetti kaatuneina, haavoit
tuneina ja vankeina 10 miljoonaa
ihmistä, kun sen kokonaisemene-tykset
olivat 13.6 miljoonaa. Mar­salkka
huomautti edelleen, että
läntiset lititolaiset avasivat toi­sen
rintaman vasta kun koko
maailmalle oli käynyt selväksi,
että Neuvostoliitto selviäisi omin
voimin Saksan hyökkäyksestä.
:Bagramjan torjui puheessaan
läntisessä historiankirjoituksessa
esiintyvät arviot, että Saksan tap
pio olisi aiheutunut Hitlerin vir­heistä
tai Venäjän kovasta tal­vesta
j a laajasta alueesta. "Talvi
oli yhtä kylmä molemmille osa­puolille
j a matka Volgalta E l -
belle on yhtä pitkä kuin takaisin-'
kin päin", sanoi marsalkka.
Stalinin henkilökohtainen osuus
sodan lopputulokseen oli suuri,
totesi marsalkka Bagramjan vas­tatessaan
kysymyksiin. Sodan a l ­kaessa
oli tehtävä suuri työ kan­san
ja armeijan saattamiseksi
nopeasti sodan raiteille. Tässä
Stalin puolustuskomitean puheen­johtajana
teki henkilökohtaisesti
suuren työn. Hän tunsi myös hy­vin
sodankäyntitaidon j a oli hy­vin
valmentautunut sodan varal-tej
totesi marsalkka Bagramjan.
Uusfasäsltit häpäisivät
hautoja
Rooma. — Uusfasistisen Italian
sosiaalisen liikkeen nuoret järjesti­vät
äskebtöin Italian fasisn^sta ja
natsismista vapautimusen 25-JVUotis-.
päivänä provoikaatiotekoja eri puo­lilla
maata. Pavian kaupungissa
huligaanit rikkoivat muutamia
muistodaattoja toisessa maa&nan-sodassa
kaatuneiden kommunistien,
fasismui vastustajain j a paitisaar
nien haudoilta. Fubinen kylässä
Aless^mdrian maakunnassa uusfa­sistit
tunkeutuivat yöiUä Ikonuminis-tisen
puodueen osaston toimitaloon
ja aiheidttivat tuntuivia tuhoja. Teot
ovat adheuittaneet kiihtymystä ja
vastalauseita maan demokraattisis­sa
ja edistykseUisissä piireissä.
PÄIVÄN PAKINA
NAURAAKO VALKEUS?
Sanotaan, että "valkeus nau­raa
pimeyden töille".
Mutta toisinaan suoritetaan
pimeän turvin niin kaameita te­koja,
että hymyhyytyy kova­naamoiltakin.
Yksi tähän luokkaan kuulu­vista
pimeyden töistä on pari
viikkoa sitten päivänvaloon
päästetty tieto siitä, että USAn
entinen presidentti Lyndon B.
Johnson aloitti Laosin joukko­mittaisen
salaisen pommituksen
jo kesäkuussa 1964.
Ajatellaanpa asiaa amerikka­laisten
kohdalta. Heille on ope­tettu
j a opetetaan, että dehio-kraattinen
hallitus on kansan
toimesta kansaa varten. Erikoi­sesti
sodan ja rauhan asioista
puhuttaessa se tasoittaa', että
tämä kansan toimesta kansaa
varten muodostettu hallitus toi­mii
kansan valtuuksilla siten
kuin kansa haluaa. Sodan julis­tamisesta
voi päättää vain kan­saa
edustava kongressi.
Mutta nyt amerikkalaiset jaal-vat
taas kuulla,, että heidän
maansa on ollut jo" kuutisen
vuotta salaisessa ilmasodassa
pientä Laosin kansaa vaataan.
Ja vielä nytkään ei ole .jEUsiassa
annettu sensuroimattomia tieto­ja.
Toisin sanoen ainerikkalal-set
ovat vieläkin sokkosilla s i i ­tä,
missä määrin heidän asevoi­mansa
ovat sekaantuneet heidän
leveän selkänsä takana sotaan
Laosin kansaa vastaan!
Kuten on uutistiedolssa ker­rottu,
huhtikuun 19 päivän ilta­na
julkaistiin vain "osittainen"
tieto senaatin alivaliokunnan
tutkimuksista, jotka paljastivat
ensimmäisen kerran, että ehti­nen
presidentti Johnson aloitti
salaisen ilmasodan Laosissa
kuutisen vuotta sitten.
Ja kuten arvata saattaa, kuri
j a järjestys oh koVa. Samaisen
uutistiedon mukaan senaatin
ulkomaisten suhteideh allvalio-kunta
joutui odottamaan puoli
vuotta lupaa tutkimustensa j u l - :
kalsemlseen! Komitean 100 s i ­vua
käsittävä'raportti on sen
vuoksi osittain vanhentunut ja
kuten sanottu, osittain sensu­roitu.
Epävirallisben, mutta asioista
perillä olevien lähteiden mu­kaan
amerikkalaiset tekevät^
nyt päivittäin peräti 500 pom­mituslentoa
Laosiin.
Presidentti Nixon vahvisti jo
maaliskuussa, että amerikkalai­set
pommittavat Laosissa, mut­ta
hän vältti tämän tapahtuvan
Laosin kuninkaallisen hallituk­sen
pyynnöstä. '
Merkillepantavaa on, että tä­mä
nyt myönnetty pommitus-ohjelma
on erillään Pohjols-
Vietnamlsta Etelä-Vietnamiin
johtavaäta, Laosin kautta kulke­vasta
ns. Ho Tshi Minhin huol­totiestä.
•
Viranomaiset myöntävät nyt
menettäneensä tässä "Laosin sa­laisessa"
Ilmasodassa 200 ame­rikkalaisen
hengen j a yksistään
vuoden 1969 aikana amerikka­laiset
käyttivät Laosin sotaan
1,000 miljoonaa dollaria.
Tätä todelllsuustaustaa vas­ten
katsottuna näkyy president­ti
Richard Nixonin sotilaittensa
"kotiuttamisohjelman" koko i r ­vokkuus.
Hän lupasi, että ensi kevää­seen
mennessä on tarkoitus
tuottaa ISOjOOO amerikkalaista
sotilasta pois Vietnamista. Sen
parempaa aikamäärää ei siinä
yhteydessä mainittu. Eikä liioin
sitä, että vielä tämänkin jäl­keen
— siis vuoden kuluttua
ensi keväänä — Etelä-Vietna­missa
biisi lähes 300,000 ame^
rikkalaista sotilasta.
Ja samalla kertaa kun presi­dentti
Nixon lupaa jossakin
määrin kotiuttaa sotilaitaan
Vietnamista •— missä heillä ei
ole mitään muuta oleskelun oi­keutusta
kuin "väkevämmän
oikeus" — Yhdysvaltain impe­rialismi
laajentaa sotatoimlaan
Laosissa j a Kambodzhassa.
Nähtäväksi jää, pitääkö ame­rikkalaisten
odottaa taas kuusi
pitkää vuotta ennep kuin he
saavat edes osittaisia tositietoja
siitä miten heidän asevoimiaan
ruvettiin käyttämään Kambodz­han
kansaa vastaan? ' '^^
Kuten sanottu, pimeyden jäl­jet
ovat tällaisissa tapauksissa
niin kaameat, että ne eivät var­maankaan
naurata.
; ; — Känsäkoura,
ril!
III
• ia;:.i^::. rri ii. ii.i.'..
i i i i ' !
Mi iMi f f