1966-07-16-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu2 Lauantaina, heinäk. 16 p. — Saturday,July 16,1966 VAPAUS BDITQRi ( L I B E R T Y ) W; E K L U ND I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN O F F I N N I S H C A N A D I A N S ; EstabUshed Nov. 6, 1917 ' l: W ; EKllUND . j K^IANAOER! E . SlIKSI . • VEUVHONes O F F I C R A N D EottOR^^ , , PuMlshed öiTlce weekly: T^iesäays/^ursdays "and Öaturdays bjr t^spättt inibllalilng Cto. Lixnited, 100-102 EUra St. W Sudbury, Ontario, Oattada. Mailing Acidress: Box 69 AdvertMQg rates upon Bpl?licattoii,vtrwislation tite o t c ^ ^ Authcolzed as secondclass mail by the Post Office Department, Ottawa, and ft>r payment of postage in oash. CANADiAN LANGUAGE-PRLSS TlLAtJSmNNA'r: Öaiitulittaa: l vk. $ 8 ^ 6 kk. $4.75 nsA;säa l vk. $10:00. 6 Kk. $i36 > 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.80, 6 kk. 6.76 Ajankohtainen protesti ; Viikon alussa saapunut tieto, että Neuvostoliiton ja Puolan ur- ^Ölljat kieltäytyvät osallistumasta kisoihin "sellaisten ui-heilijain kanssa, joiden maa käy hyökkäyssotaa _ ja järjestiia julmuustekoja Vietnamissa", on saanut suurta huomiota osakseen urheiluma tiimassa yleensii. Luoimollista on, että tärnä ei miellytä amerikkalaisia. Mutta heidän tekopyhyytensä näkyy ehkä parhaiten AAU:n presidentti Cliffond H; Buekin lausunnosta, kuinka "politiikan on annettu sekaantua ur-lieflukilpailuun" ja kuinka 'me . . . emme ole Amerikassa koskaan ajatelleetkaanurheilukifpailujen peruuttamista poliittisista syistä". Tämä sittenkin vaikka Yhdysvaltain määräysvallan alainen NA-TCMiitto on kieltänyt monilta poliittisesti ei-halutuilta urheilijoilta oikeutlen osallistua kilpailuihin, sisältyen tähän jääkiekkoilun yksi mifl-Dttelu Yhdysvaltain maan kamaralla. Amerikkalaiset viranomaiset ovat siis seanneet yllin kyllin poliittisia seikkoja urheiluunkin. Kysymys onkin asian laadusta. Ja tosiasia on, että aloittaessaan muun lisäksi Hanoin ja Haiphongin pommituksen, sekä pidettyään seurävatia päivänä sen jälkeen Omahassa sotaisen puheensa. Yhdysvaltain presidentti Johnson suoritti Vietnamin sodankSynnissä sellaiset) eskalaation, että se uhKaa välittömästi koko ihmiskuntaa uuden SUU^ ^ a n syttymisellä. Protestoiden juuri tätä sodanvaaran listifinty-räisla vastaan, nämä urheilijat ovat kieltäytyneet tulemasta nyt Yhdysvaltoihin. Ei ole helppoa minkään maan urheilijoille jäädä pois sellaisista suarkilpailuista varsinkaan piksi kun urheileva nuoriso haluaa laajentaa kanssakäymistä kaikkien maiden nuorten välillä. Mutta kun sellaiseenkin tekoon ryhdytään rauhanasian edistämisen hyväksi, niin sille osataan antaa arvoa kautta maailman. Selvää nimittäin on, ettei kysymys ole urheilun 'puolueettomuuden" loukkaamisesta, vaan toiminnasta rauhan puolesta tilanteessa; missä USAn valtiovallan johto ori saattanut itsensä kokonaan kestämättömään tilanteeseen. CLC ulkomsdsesta kontrollista Joidn aika sitten pidettiin Ottawassa Cfnadan ammattiyhdistysliikkeen keskuksen, CLCn kokous, missä päätettiin ryhtyä vaatimaan kuninkaallisen komission nimittämistä Canadan ja Yhdy.syaltain vä- Hsten taloussuhteiden tutkimiseksi. Kuten odottaa saattaa, tämä ehdotus on saanut melko laajaa huomiota työväenliikkeen rivien ulkopuolellakin sekä Yhdysvaltain ta-lousinvaäsioa vastustavien etlä sitä.myötällevienkin canadalaisten pU-reissä. '•^•'';•^-^^V/^;''• '.^ ; Tiedoittaessaän tästä tärkeästä päätöksestä, CLCn presidentti Claude Jodoin sanoi, että kuninkaallisen kbmissionin tutkimuksen kohteeksi pitäisi tulla se, missä määrin eli kuinka paljoa Yhdysväl-talin pääoma jo kontrolloi Canadan ekonomiaa ja sen lisäkisi myös sitä, että heikentääkö amerikkalaisten emäyhtiöiden ohjelma cariada-iaisiin alayhtiöihinsä nähden Canadan liittohallituksen hailintöval- /tiiuKsia-Canadassa.^; MITÄ TILASTOT OSOITTAVAT? .Canadan virallinen tilalstotoimistö ---Dominion Bureau 'of Statis-tics —r julkaisi toistaviikkoa sitten katsaiikse», josta voimme päällisin puolin lukea, että "vain" 35% Canadan iiikr- ja teoUistiuslaltoksista öli V. 1983 ulkomaalaisen pä^xifiiankoritroliissa. Tilannekuvaa paransi Vielä se, että ulkomaisen omistuksen ja kontrollin määraoU lisääntynyt vain noin 3-prösenttis3sti vuoteen 1354 v Yksityiskohtaisempi asiaan perehtyminen osoittaa kuitenkin, että tilanne on paljon vakavampi. Ynämainittutin 35:een prosenttiin pii päXsty huomioimalla myös sellaiset alat, kuten rautatiet, yleishyödylliset laitokset (esim. Önt. Hydro) ja yähittäiskaupat, jotka ovat pysyneet suurin piirtein canadalaisten omaisuutena. Mutta esimerkiksi Cähadan tehdasteollisuus oli v. 1963 54-prosenttisesti amerikka- Ifliisten kontrolliissa vastaavan prosenttiluvun ollessa 47 vuonna 1954. Petrooli- ja luonnonkaasuteoUisuus oli mainittuna Vuonria 64-prosent-tisesti amerikkalaisten kontrollissa (60% v 1954); vuoHtsblllsuiis ja Sillätuslaitokset 62 prosenttisesti (43% 1954) • TiTannetta pahentaa vifiiä se, että suurimmat; nykyaikaisemmat ja siis tarkeinimät tehdasyritykset ovat valtaosalta yhdysvaltalaisten köhtrollissä. Sähköala on 31-prosenttisesti; kumiala 98-t)rösenttisesti ja autoala IQO-prosenttisesti amerikkalaisten kontrollissa. Toisin sanoen, amerikkalaiset eivät ole rohmunneet kontrolliinsa VÄfn canädälaistehtaita yleensä, vaan erikoisesti avainasemassa olevia laitoksia, joilla on äärettömän suuri vaikutus koko niiaa;! talouselä-mSäri. ^::::.r''-\'::.-'l ' ISfamä tilastot sellaisenaan osoittavat, että jotakin olisi tehtävä Canadan ekonomian vapauttamiseksi ulkomaalaisesta kontrollista. Tältä pohjalta on lämpimäs'i tervehdittävä CLCn ehdottamaa kuninkaallisen komissionin tutkimusta Canadan; ja Yhdysvaltain Mous-inihteista. Yleisessä tiedossa on luonnoliisesti se, että Yhdysvaltain pääoman invaasio Canadaan on "vapauttanut" canadalaiset suurelta <K!alta tärkeiden liike- ja teöltisuuslaitoksen omistuksesta. Yleisenfi tietona on, että tämä on yköi perussyy, miksi Canadalla on miljardiin dollariin nouseva vuotuinen kauppatappio Yhiclysyaltain kanssa. TSltS pohjalta ei kuninkaallisen komission tutkimus mitään mullistavia uusia tietoja voisi antaa. ^ V ^ ^ kuttä^ voisi paljastaa paljon vissejä yksityiskohtia siitä, mistä on nyt vain epäilyä; mutta el varmaa tietoa esimerkiksi missä määrin Ganadassä toimivien alayhtiöiden täytyy joko' emäyhtiöiden päämajojen tai Yhdysvaltain hallituksen määräysten mukaan tpiinia vastoin Canadan kansaUisetuja; niissä määrin keskitytään Canadassa vain raaka-aineiden ja puolivalmisteiden tuottamiseen, että saadaan enemmän tilaukfeia ja työtä Yhdysvflltain teolli suuslaitoksille; missä määrin käytetään yhdysvaltalaisten Omistamia ; alöyhtiiöitä "enimmäisvoittojen" tavbittelaun Canadassa, tarkoittaen 8ltä, että nämä yhtiöt rikastuvat suhteellisesti enemriiän canadalaisten kuin; yhdysvaltalaisten työläisten työn tuloksista; missä määrässä Vhäysvaltain valtiokoneisto pakottaa Canadassa olevat amerikkalaiset alayitiöt toimimaan vastoin maan ja hallituksen tbivomuksia, kuten. tapahtui esimerkiksi siinä kun Canadan Ford kiellettiin myymfistä Jniofajft-autoja Kiinalle, kuten on yritetty painostaa kaupankäynnin; USA:n presidentti Lyndpn Jfohn- Bon keksi loistolauseen "sota köyhyyttä vaataan". Koska USA:n hallitus painostaa Canadan helltt^st^ pysymään tyVBäsä* yhtelMöiKniiäitfä-sa Vhdysvaltain hallftukse<fh, luonnostaan \seurasi,v etta Canadan liittohallituksen pääministeri Ji^^s-teir B . P6äirs0ri kilVtihti riiyöskin toistamaan lausetta:' "sola kSyhyyttS vastaan". Onko tämä sota sitten ItumÄiassakaan maassa todella ai^ könut? Oh! - - ^ - Tämä taistelu on yhtä vanha kuin alkupei-Sineri ihhilsyhteiskuhrian jäi-:jtetelijtillinen muöto siviliiteLttlln mutta eri aöiä on kuinka korkealle kehittyneiden ka^itallstisteh iriai-den hällitukiset jotka ottavat Xiiti-nuslauseeicseeh "sota kOyhyyttä vastaan", siihen suhtautuvat. . Tässä, taistelussa^ ,joia hallitulcset -nyt lupaavat johtaa, kasvaa halli-tuohemme Sellainen kä<ys, että suurkapitalistit ja-isopalkkaisöt virkamiehet 6vat Juuri se SPri-etuIn ja köyhin luokka, joita työVSenlUCik-ka jatkuvasti sortaa kohtuuttomilla palkkavaatimuksillaan. Työväenluokka el kykene ymmärtämään sellaista yksinkertaista asiaa, että tunnustaisi kapitalistiluokan hyvänte-kiäkseen, koska se järjestää työtä, sillä muutenhan ei työläisillä Piisi mitS&n elämisen mahdollisuutta. Hallitus on myöskin velvollineYi alentamaan suurkapitalistien veroja. ' Kansan käsi on karttulsa", työläisiä on silti paljon, heidän verojaan voidaan nostaa, siitä karttuu nopeasti rahaa. Koska siviilituotteet kasaantuvat ostokyvyn puutteesta, tuon 'pirullisen" rahanarvon ostokyvyn menettämisen vuoksi, on valtavasti laajennettava sotatarveteollisuutta, että kaikki yhteiskunnalliset kerrokset eläisivät, kansalta tulevat Verothan sen maksaa. Emmehän me ketään vastaan sotaan lähde, mutta isänmaan puolustus on silti tärkeä asia. Täytyy varustautua kaiken varalta. Kuinkahan näiden asianlaita todellisuudessa on? Koetamme tutkia yhteiskuntateorioita tunnettujen asiantuntijain opetusten perusteella. Meillä ei ole tässä yhteydessä mahdollisuutta tehdä pitkiä lainauksia, mutta koetamme muistinvarasta antaa joitakin yhteiskunnallisia lausuntoja:- Työ tuottaa kaiken ihmisyhteiskunnan elämän perustan ja rikkaudet on marxilaisen yhteiskuntatieteen perusta. F. Engels jossakin kirjassaan lyh-käisesti mainitsee, että kapitalistien voitot täytyy syntyä tuotannossa, eikä kaupassa, koska sen minkä joku kaupassa voittaa, jonkin (oiinte täytyy hävitä. Tämä tarkoittaa sitä, otti^?yhteiskunnölf8Ä^!>ikkauÖ9tiW vät~.yoif«s^ty|;^**!sa. (VäiUui Arvi Kivi, Whitefish, Ontario, tä3^tää keskiviikkona, heinäkuun 20 päivänä 75 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. ; ;; ; ; Maailmsin turuilla MAGINOT LINJA MYYTÄVÄNÄ Pariisi. — Ranskan armeijami-histerip pn ilmoittanut myyvänsä Ranskan itärajalle vuPsina 1929--; 34 rakennetun 150 km pitkän vahvasti linnoitetun Maginot-linjan eniten tarjoavalle. 400 maanalaista linnaketta, niiden yhdyskäytävät ja hissit käsittävää puolustusrakennel-maa pidettiin valloittamattomana kunnes saksalaiset panssarit v. 1940 kiersivät sen pohjoispuolitse Belgian; kautta ja valtasivat koko linjan melkein ilman vastarihtaa. Artneijatninisteriö aikoo sfiilyttäÖ itseUeeen väin muutamia bunkka-reita, jotka sisustetaan museoiksi: lopettamista Kuuban kanssa. : Nämä ja inuut samantapaiset asiat kaipaavat ilmeisesti lisätutkimusta la mikä tärkeintä, aisian tutkiminen kiinnittää Canadalaisten huomion yleensä tähän ongelmaan. Tosiasia bn, että Yhdysvaltain imperialismilla on ollut heinänteon päivät Canadan talouselämän^val-taamiseiulalla. Monet tunnetut ca^ nlTdalaiset, kuten entinen finanssiministeri Walter Gordon; kuten äskettäin kuollut kenraali McNaugh-ton ja monet miiut ovat yrittäneet etsiä "vastausta kysymykseen, miten voidaan vapautua Yhdysvaltain monopoli pääoman kuristusotteesta. Canadan poliittinen lyövlienlilkc, niin NDP kuin kora-puoluekin, on jo pidemmän aikaa vaatinut toimenpiteitä Canadan itsenäisyyden palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. CLCn nyt omaksuma virallinen i;anla on tervehdittävä merkki canadalaisten valveutumisesta yleensä maan kansallisetujen puolustamiseksi ulkomaista tungettelija-päkomaa vastaan. me Äleitiltte kauppiaiden tbteran 'päiW pUVältä yhä - rikkaammiltani: kuitenkifi tiTttfB ^ viMn pittllstlsti näkyvä »ivullmiö,) , Karl Marx «cssä kookkaassa pääteoksessaan selostaa perinpohjaisesti dkkauicsien syiuiyD ja kokoontumisen kapitaUstien käsiin. Näistä teoksista viimeinen "HSÄARyo" on toimitettu ja kustannettu Neuvostoliitossa ja on ollut viimeiberi 2:den vuoden aikana englanilinkfeU-senä saatavissa Canadassa" verrattain balpaaan hintaan. Marxin pääteema rikkauksien syntymisessä ja kasaantumisessa on lisäarvo. Hän alkaa lisäarvon kä> sitteiyn f'PÄÄOl4[A"rtekösen8a ensimmäisestä luvusta Ja se Jätknii läpi koko tämän kirjatuotannon sarjan. Marx myöntää että jos työ ei tuota enempää kuin mitä se kuluttaa, niin minkäänlainen yhteiskuntamuoto ei Piisi mahdollinen. Tähän voitaisiin Ihätä, että villi metsäeläinkään ei olisi voinut jatkflA sukuaan ellei se olisi voinut hankkia elintarpeita muUta kuin itseänsä varten, mutta kun: lisäarvo muoKjlostuu työvoiman ryöstämisestä joutilaiden elättämiseksi ja r i kastuttamiseksi, niin se on tykkänään toinen juttu. Marxin määritelmän mukaan työpäivä jakaantuu kahteen osaan: En-sinunäinen osa IcorVaa raaka-aineet ja ty^alkan. Toinen Osa tuottaa yliarvon. Missä asteessa työpäivä aikaakin: raakia-alneet ja työvoima ovat jo ennemmin tuotettu. Kapitalisti on mahdollisesti, maksanut raaka- aineet entisillä yliarvoillaan mutta työpalkan hän maksaa Jälkeenpäin. Kapitalisti koettaa kaikin keinoin lyhentää sitä osaa päivästä, joka kuuluu raaka-aineiden ja työvoiman bstamiseen, sekä pidentää sitä aikaa joka tuottaa lisäarvoa: rikastuakseen yhä valtavammin ja nopeammin. Koko tuotteen hän kuitenkin pakkoluovuttaa itselleen. Marxilaisen tieteen mukaisesti tuote ei kuulu kokonaan sen ensimmäiselle pakkoluovuttajalie: Sanokaamme esimerkiksi tehtailija, joka pn pakkoluoyuttanut tuotteen omakseen. Mikä kuului työprosessin aikana oli jp ennestään olemassa, se muutti yain muotoaan. Loppukädessä tuote oli tehtailijaiie ilmainen, mutta liyt hänen täytyi ryhtyä arvonjakoon. Koska tavarat eivät kävele itse markkinoille, hänen täytyy ensikädessä luovuttaa määrä-arvo kuljetuskustannuksiin. Toiseksi hän luovuttaa määräarvon kaUpr piaan ypitotcsi. Laskee pois työvälineiden .' ibiluiKiisen, mahdolliset veronsa ja Ipfiuksi arvioi vararahastoon menevän summan; mahdollisten tappioiden varalta. Marx väittää, että kone ei lisää tuotteeseen arVoa enempi kuiri mitä se On alunperin maksanut, huolimatta siitä kuinka kauan sitä käytetään. Ko-rieien kuluriiiseen lasketaan tavallisesti 10 pros. vuodessa. .Tämä ei kuitenkaan estä kapitalistia käyttämästä niin kauan kuin se kestää, eikä pitämästä tuotteitaan entisessä hinnassa. Mitä yllämääritellyn tuptantome-netelmän mukaan jää tupttajakapi-talistin käsiin, se alkaa muodostua kiinteäksi ja liikkuvaksi pääomaksi. Tämä juuri on pääasiallinen yh-teiskunnallisteri rikkauksien lähde joka antaa yhteiskurinalliseri määräämisvallan kapitalistien; käsiin. Suurkapitalistit määräävät kaikkien asteiden hallitustbiminnat, oikeuslaitokset, kansan koulutuksen ja ksavatuslaitoksen mielensä mukaan. Sanalla sanoen kaiken yhteis-kUrtnaUisen elämän ja liikunnan kulun.:'. • Aikeiskapitalismin kehittyriiisen aikana oli kilpailu siitä millä kukin pystyy myymään." Nykykapitalisti-sella aikakaudella on kilpailu siitä, kuka kerkiää ensikisi nostamaan hintoja j a keksimään loistavimmin petkuttaviai-Umoituksiä,^^; ostajia' puoleensa: Rahan ostokyvyn laskiessa'myydään :vahejn|>f. Erb koryatliän korkeamriiilla liinnoilla. iP^lBfimme takaisin P;EA^elS^^^^^ Hän lyhkäisesti sanoo, että kapitalistit tuhoavat sisäiset markkinat ja sitten menevät ympäri maailmaa etsiäkseen tuotteilleen markkinoita. Sitä rie juuri tekevät tänä päivänä voimakkaammin kuin koskaan ennen. Ne tuhoavat kotimaassaan kansah ostokyvyn jatkuvilla hlnnan-kOlrotukslUa. T6deUisuus tavailis^- ii ori, :että ulkomailla myydään halvemmalla kuin kotimaassa; nriitta kuitenkin on monet keinot hankkia suurempia voittoja kUin kotimaassa. PidetäänhUn Yhdysvalloissa ja Canadassa koko suurläänistä propagandaa alikehittyneiden maiden köyhän kanaali avustariiisesta, mutta mitä enempi kehittyneiden maiden kapitalistit näitä köyhiä kansakuntia avustavat, sen köyhemmik-si riämä kansakunnat tulevat. ^ noastaan näiden maiden hallituM&is-sa istuvat johtavat herrasmiehet, jotka suorittavat myönteistä palvelusta ulkomaiden kapitalisteille, tiedetään palvelustensa avulla rikastuneen. Ei ole kovin pitkää aikaa kulunut kuri me tästä lehdestä luimme hyvin suorasanaisen selvän artikkelin näiden köyhien kansakuntain avu-tnskysymyksestä. Kapitalistit antavat avustuksensa lainan muodossa ja ottavat niitä vastaan kussakin maassa esiintyviä raaka-aineita. VubSi vuodelta he polkevat näiden raaka-aineiden hintoja yhä alemmaksi, joten hinnat ovat aivan merkityksettömässä rajassa. Lainat eivät koskaan lyhene; vaan aina vain suurenevat. Lopputulos on ulkoisten kapitalistien täysi valta ja siir-tomaakomento, sekä ennestään alhaisen elintason polkeminen äärim maisen Jcehnoon tilanteeseen. Rahan ostokyky ei itsenäisesti muutu: Se muuttuu vain hintojen nousun tai laskun perusteella. Rahan alkupeioista on tavaratuotan-nossa. • Marx perustellessaan arvoteoriaansa/ käyttää yleensä esimerkkejä englantilaisesta kapitalismin ke-hitykseestä, koska hän koko kirjatuotantonsa kirjoitti Englannissa ja oli läheisessä kosketuksessa eiigian-tilaiscen elämänkulkuun. Englan nin rahan alku perusta oli nähtävästi 1 pauna: hopeaa. "Pauna" jäi myöskin englantilaisen perusi'aha yksikön nimeksi, jota me supmaläi-set nirijitämme"pUnnaksi". Kullan vallatessa hofiean tilan: punta sisälsi 1/16 bsaa e l i l:en unssin kultaa. Tämä kaikki laskettiin sariialla tavalla kuin riiuidenkin tavaroiden kustannukset tuotannosta markkinoille. Tämä muoto ei kuitenkaan mennyt kpvin pitkälle kansainväli-siliä markkinoilla, maksutaseen peittämisessä. Kiin amerikkalaiset kultakaivokset alkoivat tuottaa enemmän ja halvempaa kultaa kuin muu maailma, täytyi valaai rahat uudelleen metallirahoiksi ja myydä puntarilla. Lenin ahtoi kovin huonöri arvostelun kullasta työn tuotteena, koska hän e i nähnyt sitä välttämättömäksi ihmisen elämälle vaan ainoastaan koristetarkoituksiin kelpaavana tavarana. Hän kyllä myönsi, että sillä on inukava ostaa ihmiselle elin tarpeita ulkomaaiaisilta kapitalisteilta sikäli kun ne suostuvat niitä myymään. Meillä ei raha perustu kultaan, vaan kiinteään omaisuuteen: pankin seiriiin. Me ostoissamme käytte-leriime paperilappusia, jotka ovat vain pankkien velkakirjoja. Marx jossakin kirjassaan sanoo, että samaan aikaan kun Englannissa lakattiin polttamasta' noitia, alkoi Eriglannin pankki perimään. korkoja oriiille velkakirjoilleen. Tar-koltttaeh nähtävästi, että syntyi uudet noidat. Maksutaseen suorittamiseksi ei kiinteitä omaisuuksia voida siirtää maasta toiseen, mutta niillä siltikin suoritetaan .:mak$utaa<^ita maasta tolseeti. ^ . ; . . ^ ' Väin yksi e s f i i s ^ l am^ikk^il^' sisi^. i0ai(sutaaeii«lmikastä: ^Ök^- sumaliaan "mt^iiMmU -^Mm kalaiset kapit^Oilrtft.ivat.yälJ^ll^feU VaWan oäöö iCiaÄätefeiÄ ' W ; taista ja muista tuOtariltoUlttttktfittt omaan omistukseensa ja tämä me netelmä on' menossa^li: koko kapitalistisen maaitmoii osan. Meillä; ei tässä yhteydessä ole tilaisuus käsitellä kysymystä, miten vtyhjääkir myymällä voi toinen rikastua ja toinen: köyhtyä: kaikelle - mitä me tutkimme jä i^i^V^äM^V^i löytyä vastatbirtain >Bnist«eIIa selvä ratkaisu. Siiot&vlfvaftet VSlttteei ovat tuulesta temmattuja: Mitenkä - sittin kit{ilt«li»a«ietoB yhteiskunnassa "sota köyhyyttä vastaan" ketottyyt „ ' / • * ', Meidän käsilykserimötei mukaan kun tuotantovfl^at kasy^vät ^ja; tehostuvat, täytyisi tuotteiden hmto jen alentua, joka todistettavasti-tapahtuukin SOSiatlslti^ssa ytiYeifSkä^ri nisisa, mritta nlfri- el 'täpähttti k^(>i-talismin alaisuudessa, koska jiinnat määrmsäh rrile^lvaftäfee^i. työläinen ei kultenkiiätt vbl iril^ärStä liiile llValtäfsestl työvbrriiänlÄ hlfttai. kolaamme taas Engelsiiri: kun kapitalisti palaa markkinoiile ostaakseen, huomaa hän ,että kaikki ovat nostaneet hintoja. Kun kaikki ovat ostajia ja myyjiä niin kuicoan ei ole voinut rikastua bintain nostolla. Työläinen kuitenkin jää täasä työvoimansa hinnannostossa huonommalle puolelle. Hänellä ei ole muuta keinoa vaatimustensa tueksi kuin lakkoutumineri. Laajahkon työttömyyden vallitessa on kepitä listcilla toivo saada pestattua (okon-rikkuieita. He hakevat kohta este-tuomion lakkovahdintaa vastaan. Nämä : tuomiot ovat heille h^jposii saatavissa. Eräs työväenjobtaja sanoi: "Tuomari on hallituksen vuok-rahevonen ja laki on aasi:'. Tästä porvarit kehittävät nVBlon ja väitteen, että lakia ei saa 'halveksua; jos se on niin huono, on toimittava sen muuttamiseksi. Kapitalistisessa yhteiskunnassa järjestyneet työ-iäiset varsin hyvin tietävät kuka lait laatii ja muuttaa; seki kehen hyväksi muutoksetkin tapahtuvat. Vancouverissa, B.C. oli kahinan ulkotyöläisillä huomatl6vari pitkä lakko. Tätä lakkoa "vastaan ei haettu estetuomiota, koska täriiän laadun lakon murtamisyritys panisi koko kaupungin sekaisin, jos rikkuriVoi-maa alettaisiin käyttämään, tämän seikan valtuusto mahdollisesti kasit ti, vaikka pprmestari antoi monia lausuntoja lakonrikfeömis^rib^kseri puolesta. Kaupungin kadut ja jalkakäytävät öKvat kuin Sikbpalirtan lattiat. Siitä huPlimätta valtuusto viivytti lakon sovittamista viinteir seen mahdblliseen rajaan ästi, sekä selvitti veronmalKajille; kuinka paljon kaupunki säästi rahaa siitä, kun ulkotyöläiset olivat lakpssa; Tämä on taas suoraa petosta veronmaksajia kohtaan, sillä verot tulevat edelleen riouseriiaah, koska valtuusto on ollut ja p n edelleen valmis tekemään suurliikkeiile monenlaisia riiyönnytyksiä. ;^ Paras kuitenkin pohjalla: Kohta ulkotyöläisten lakon päätyttyä, valtuusto korotti korke^alkkaisten kunnan virkamiesten palkkoja, jotka saavat $20,000 ja enempi vuodessa. Kaiken kohtuuden nimissä korotus prosentti oli sama minkä ulkotyöläiset voittivat lakolla' i<& työläinen ansaitse» $3,000—$4,000 vuodessa ja virkamies $23,000— $24,000 vuodessa ja palkankorotus tapahtuu samalla prosenttiluvulla, niin meidän täytyy se ymmärtää tasapeliksi. Tällaista on "sota köyhyyttä vastaan" — rikkaat eivät saa köyhtyä, mutta köyhät saavat tulla köyhemmiksi. — Emil Wilen. — Kateus on pinm rakmtama tat- SU;/-. -;•;-: • — Kyliä vesi juomaksi, jos kivi leiväksi.-; •;•;:, ;•;/•: Suoffltd. «aumkfiku. Uusi esftys L«Btbo. "—.Ekigbilmlii balUtAk nittbim äfkettäfit, että se aikoo kansalflBtaa 90 prosenttia' Englan-nln terittteomsRikdesta. • iBngUuiiän kolmietolstsf.- muiiin-ta rauta- Ja teräsyhtiötä tulbi siten valtiojohtoiseksi. .Vbtiöldep osakkaat saivat VbäSä IfO^^k vtidAien -m^ kol-^ v i ^ f t InHfl vuoUvsftMi H»^^ fialllstamissnunnltelmat tuotiin «Ulpih j^iU «BBimmätBtä lei^taa vfiranisesU. . liäesitys on pää^rteis^n aamanlänen ~ kuin viiosl 'sitten. Wiböiilin bj^tiis jontni pmie- 'maan sen 8illbiri-hy1ilyne>Okoska työväeopuöliieella oli parlamen-. tisb väri koimen äänen eii^em- Kolmentoista suurimman rauiä-ja, teräsyh^ön johtamisesta, huo-lehltli lakiehdotuksen- mukaan vfil-lion virasto, joka bn samanlaiiiett kuin tällä hetkellä hiili- Icääsu- ja säfakötttotannpsta huolehtivat vlras-t6t.> Tähän ryhmään kuuluu lisäksi jo tätä ennen kansallistettu^ jättiläismäinen Ridiard Thomas and Baldwin-yhtymä. Nämä neljätoista yhUötä tuottavat kukin yli 475,000 tonma terästä vuodessa. Ne omistavat tHi johtavat 64 tehdasta: hallitsevat noin 60 ;pro-senttiä Englannin tunnetuista raUr tamalmiesiintymiBistä ja pitävät palveluksessaan noin: ^220,000 Ihmistä eli 70 prosenttia En^nmn terästeollisuuden työvoimasta.. Englannlii terästeollisuus kansallistettiin ensimmäisen kerran V. 1949 ja hyväksytyn lain perusteella v. 1951. Tämä aiheutti erittäin katkeria ja pitkiä taisteluja Etaglaältiiri parlamentissa. Konservatiivit kumisivat kansallistämispäälöksen päästessään hallitusvastuuseen V . 1951. Työväenpuolueen tärkein peruste terästeollisuuden kansallistamisä}- sa on, että tämä teollisuii<?enhaärii on itse asiassa jo nyt monopolisoitunut. Se syyttää yksityisiä yhtiöitä jälkeenjäänefeyydestä, huonoista yientiluvUista, suhteellisen korkeista hinnoista ja tutkimustoiminriän heikkoudesta. T>5räl«0ii jatldiva vsdiuid^etelm^ jo 12 ttiaassa Neuvostoliitossa kehitetty jatkuva-valumenetelriiä teräsvaläriteiden valmistamiseksi on sangeri haluttu kautta maailman. Tähän mennessä useat teräsörmat 12 maassa bvat Pstäneeet jatkuvavalulisenssin. Japanissa ja Italiassa, jotka ovat os-tarieeet menetelmää koskevan l i senssin, ralrennetaan parhaillaan terässulattojen yhteyteen jätknya-valulaitoksia. Ranskalainen suuri teräsyritymä Scheider-Creuzot on hankkinut myös merieteimäri patentin, jota se bn bikeutettu käyttä: mään sekä Ranskassa että eräissä määrätyissä maissa Länsi-Eurobpas- •sa.- ••/••,;.;.,, Neuvostoliitossa inonien vuosien kokeilujen tuloksena on kehitetty jatkuyavalumerietplmä; mikä on merkinnyt suurta vallankumousta terästeoUisuuderi teknologiassa; Menetelmällä sääsftetään suuresti investiointikustannuksia joudutetaan aihioiden valmistusprosessia ja aihioiden valssausta, eräät kustannuksista ja aikaa vievät välivaiheet tuotantoprosessissa on eliminoitu ja rQmutappiot; jäävät riiil-tei olemattomiksi tähän asti käytännössä oleviin menetelmiin verrattuna.::- V: , •":--, Rautat'uukki Öy:n terästehtaalla Raah^sa Ptetaan käytäntöön myös neuvostoliittolainen jatkuVavalume-netelmä.---'- PÄIVÄN PAKINA — Tuleeko uusi; ryhmä "pelastamaan" Canadan? kysyy the Inde-perident Businessman-Jehti Johta-ya »sa etusivun artikkelissaan, mikä kuulostaa ainakiri mieienkiiri-toiselta, ellei suorastaan lupaavalta kysymykseltä. ; Juturi. alkun bn myös melko lennokasta. Siitä saamme Jukea: , -—Vapaus on kuolemassa; byrokratia on kasvamassa^ ja parla-merittl on Fai"U"i3Ssa huonomai-heisuuteen. — Nämä ovat syytöksiä, joita uusi järjestö. Congress of Cpn-cerned Canadians Huolestuneiden canadalaisten kongressi -- esittää, sanoo lehti ja selittää, että, mainittu järjestö on perustettu nimenomaan siinä mielessä, että monet huolestuneet canadalaiset saisivat äänensä kuulluksi.; Ja sitten: "Tämä kongressi", sanoi maini. tun järjestön puhemies Arthur Lowe, "tulee käyttämään Vaikutusvaltaansa saadakseen piericririetyk-si kbkonsa ja voimansa suhteen liitto- ja maakuntahallitus-teri byrokraattien joukkoa siksi kun rae uskPmme, että ne ovat lisääntyneet suhteettoman pal- Siltä varalta jos jokii sattuu luuleriiaan että tähän on kätketty joko sosialististi; tai kommunistista rienausta, me kehpitamme-heitä pidättymään "tuomion antamisesta "< sillä vasta nyt ruvetaan lähestymään sitä, mistä On todella ky-symys. Lainatkaamme siis cdeileen. Välittömästi lainauksen jälkeen sano- :'taan: - ,'• • "Suri osa tästä (byrokratian) lisääntymisestä ', hän; sanoo, "johtuu yli tämän maan tarpeiden menevistä sosiaali- ja huoltölainsää-dännöstä . . kissa tuli siis niin, että paukahti pois pussista. Maamme perusvikana, on virka- Valläisuus eli despotismi mitä byrokratiaksi sanotaan ja tätä ylenpalttista; virkakuntaa on meillä 'vain' siksi kun on Ihadittu "maan realitarpeiden ylittävät sosiaaliset huoltoiait". . , : Meillä on lapsilisät, leskieii avus-tuhset, työttömyysvakuutukset, sokeiden eläkkeet, varihiiudöBeläk-kcet ja jonkinlaiset sairausvsikuu-tuksetkin. \ : Kaikki nämä ovat kuulemma itse pahasta, sillä, kuten meille sa^ notaan, liialliset sosiaalihuoltolait ovat kaiken pahuuden alkuna j a - Mutta lainatkaamme nyt vähän vielä sanatarkasti sitä jorinaa. "— Konkressi, vaikka se kannattaa huoltolain laadintaa siellä, missä yksilön kontrollin ulkopuolella olevat olosuhteet voivat aiheuttaa hänelle perikadon, vastustaa sellaista lainsäädäniää mikä perustuu katsomukselle, että valtiolla on vastuuvelvoUisuuS varata suojelun ja elinmahdollisuudet kaikille . . Poliittisten Vlärinpelaajain Vanha k', poolien on se, että fensln tehdään jonkinlainen värikS^enD^lätin tai mörkö, j a sitten lyödään sitä kuin vierasta sikaa, kunnes Varlk-seripelätin tai mörkö on saatu kaa- .petuksi.; :.;•-:<.••-•.;• Näin on asia yilämainitussakiri. Miltä canadalainen sosiaalihuoltolaki j)erustuuolettamukse^^^ että "hallitus on vastuussa kaikkien suojelusta ja elämästä"? Ei mikään- - v ; ; Mutta mainittu lehti tarvitsee tällaista variksenpelätintä voidakseen sotia sitä ja sen aiheuttarijaa yaiaraa ;Vi.staari" sekä luonnollisesti" yksilövapauden" puolesta. Kukaan ei luonnollisestikaan halua Väittää, etteikö valtiokoneis-toammekin voida parantaa, ja etteikö byrokraattejakin voitaisi kairsia pois sieltä muun Tieltä.. ' Mutta jos valtiokoneiston "yli-kansoittamisesta' halutaan rehelli-sesti puhua, niin siiloin kiintyy huomio ensisijas^saasevpimiin, jotka muun lisäksi ovat kovin "huip-puraskaat" ja kuluttavat kansakunnan varoja etiemmän kuin vanhuu-deneläkeläiset ja • lapsiavustusla saavat yhteensä. Lyhyesti sanoen, vähän yksityiskohtaisemmin asiaan tutustuttuamme, meiltä haihtuu kaikki halut liittyä "Huolestuneitten canadalaisten kongressiin" ja sen räiskyvään sanavublaaseeri sotaan Ijyrokraattcja" vastaan.; — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 16, 1966 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1966-07-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus660716 |
Description
Title | 1966-07-16-02 |
OCR text |
Sivu2 Lauantaina, heinäk. 16 p. — Saturday,July 16,1966
VAPAUS
BDITQRi
( L I B E R T Y )
W; E K L U ND
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A N S ;
EstabUshed Nov. 6, 1917 '
l: W ; EKllUND . j K^IANAOER! E . SlIKSI
. • VEUVHONes O F F I C R A N D EottOR^^ , ,
PuMlshed öiTlce weekly: T^iesäays/^ursdays "and Öaturdays bjr t^spättt
inibllalilng Cto. Lixnited, 100-102 EUra St. W Sudbury, Ontario, Oattada.
Mailing Acidress: Box 69
AdvertMQg rates upon Bpl?licattoii,vtrwislation tite o t c ^ ^
Authcolzed as secondclass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and ft>r payment of postage in oash.
CANADiAN LANGUAGE-PRLSS
TlLAtJSmNNA'r:
Öaiitulittaa: l vk. $ 8 ^ 6 kk. $4.75 nsA;säa l vk. $10:00. 6 Kk. $i36
> 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.80, 6 kk. 6.76
Ajankohtainen protesti
; Viikon alussa saapunut tieto, että Neuvostoliiton ja Puolan ur-
^Ölljat kieltäytyvät osallistumasta kisoihin "sellaisten ui-heilijain
kanssa, joiden maa käy hyökkäyssotaa _ ja järjestiia julmuustekoja
Vietnamissa", on saanut suurta huomiota osakseen urheiluma tiimassa
yleensii.
Luoimollista on, että tärnä ei miellytä amerikkalaisia. Mutta heidän
tekopyhyytensä näkyy ehkä parhaiten AAU:n presidentti Cliffond
H; Buekin lausunnosta, kuinka "politiikan on annettu sekaantua ur-lieflukilpailuun"
ja kuinka 'me . . . emme ole Amerikassa koskaan
ajatelleetkaanurheilukifpailujen peruuttamista poliittisista syistä".
Tämä sittenkin vaikka Yhdysvaltain määräysvallan alainen NA-TCMiitto
on kieltänyt monilta poliittisesti ei-halutuilta urheilijoilta
oikeutlen osallistua kilpailuihin, sisältyen tähän jääkiekkoilun yksi
mifl-Dttelu Yhdysvaltain maan kamaralla.
Amerikkalaiset viranomaiset ovat siis seanneet yllin kyllin poliittisia
seikkoja urheiluunkin.
Kysymys onkin asian laadusta. Ja tosiasia on, että aloittaessaan
muun lisäksi Hanoin ja Haiphongin pommituksen, sekä pidettyään
seurävatia päivänä sen jälkeen Omahassa sotaisen puheensa. Yhdysvaltain
presidentti Johnson suoritti Vietnamin sodankSynnissä sellaiset)
eskalaation, että se uhKaa välittömästi koko ihmiskuntaa uuden
SUU^ ^ a n syttymisellä. Protestoiden juuri tätä sodanvaaran listifinty-räisla
vastaan, nämä urheilijat ovat kieltäytyneet tulemasta nyt Yhdysvaltoihin.
Ei ole helppoa minkään maan urheilijoille jäädä pois sellaisista
suarkilpailuista varsinkaan piksi kun urheileva nuoriso haluaa laajentaa
kanssakäymistä kaikkien maiden nuorten välillä. Mutta kun sellaiseenkin
tekoon ryhdytään rauhanasian edistämisen hyväksi, niin
sille osataan antaa arvoa kautta maailman. Selvää nimittäin on, ettei
kysymys ole urheilun 'puolueettomuuden" loukkaamisesta, vaan toiminnasta
rauhan puolesta tilanteessa; missä USAn valtiovallan johto
ori saattanut itsensä kokonaan kestämättömään tilanteeseen.
CLC ulkomsdsesta kontrollista
Joidn aika sitten pidettiin Ottawassa Cfnadan ammattiyhdistysliikkeen
keskuksen, CLCn kokous, missä päätettiin ryhtyä vaatimaan
kuninkaallisen komission nimittämistä Canadan ja Yhdy.syaltain vä-
Hsten taloussuhteiden tutkimiseksi.
Kuten odottaa saattaa, tämä ehdotus on saanut melko laajaa huomiota
työväenliikkeen rivien ulkopuolellakin sekä Yhdysvaltain ta-lousinvaäsioa
vastustavien etlä sitä.myötällevienkin canadalaisten pU-reissä.
'•^•'';•^-^^V/^;''• '.^
; Tiedoittaessaän tästä tärkeästä päätöksestä, CLCn presidentti
Claude Jodoin sanoi, että kuninkaallisen kbmissionin tutkimuksen
kohteeksi pitäisi tulla se, missä määrin eli kuinka paljoa Yhdysväl-talin
pääoma jo kontrolloi Canadan ekonomiaa ja sen lisäkisi myös
sitä, että heikentääkö amerikkalaisten emäyhtiöiden ohjelma cariada-iaisiin
alayhtiöihinsä nähden Canadan liittohallituksen hailintöval-
/tiiuKsia-Canadassa.^;
MITÄ TILASTOT OSOITTAVAT?
.Canadan virallinen tilalstotoimistö ---Dominion Bureau 'of Statis-tics
—r julkaisi toistaviikkoa sitten katsaiikse», josta voimme päällisin
puolin lukea, että "vain" 35% Canadan iiikr- ja teoUistiuslaltoksista
öli V. 1983 ulkomaalaisen pä^xifiiankoritroliissa. Tilannekuvaa paransi
Vielä se, että ulkomaisen omistuksen ja kontrollin määraoU lisääntynyt
vain noin 3-prösenttis3sti vuoteen 1354 v
Yksityiskohtaisempi asiaan perehtyminen osoittaa kuitenkin, että
tilanne on paljon vakavampi. Ynämainittutin 35:een prosenttiin pii
päXsty huomioimalla myös sellaiset alat, kuten rautatiet, yleishyödylliset
laitokset (esim. Önt. Hydro) ja yähittäiskaupat, jotka ovat
pysyneet suurin piirtein canadalaisten omaisuutena. Mutta esimerkiksi
Cähadan tehdasteollisuus oli v. 1963 54-prosenttisesti amerikka-
Ifliisten kontrolliissa vastaavan prosenttiluvun ollessa 47 vuonna 1954.
Petrooli- ja luonnonkaasuteoUisuus oli mainittuna Vuonria 64-prosent-tisesti
amerikkalaisten kontrollissa (60% v 1954); vuoHtsblllsuiis ja
Sillätuslaitokset 62 prosenttisesti (43% 1954)
• TiTannetta pahentaa vifiiä se, että suurimmat; nykyaikaisemmat
ja siis tarkeinimät tehdasyritykset ovat valtaosalta yhdysvaltalaisten
köhtrollissä. Sähköala on 31-prosenttisesti; kumiala 98-t)rösenttisesti
ja autoala IQO-prosenttisesti amerikkalaisten kontrollissa.
Toisin sanoen, amerikkalaiset eivät ole rohmunneet kontrolliinsa
VÄfn canädälaistehtaita yleensä, vaan erikoisesti avainasemassa olevia
laitoksia, joilla on äärettömän suuri vaikutus koko niiaa;! talouselä-mSäri.
^::::.r''-\'::.-'l
' ISfamä tilastot sellaisenaan osoittavat, että jotakin olisi tehtävä
Canadan ekonomian vapauttamiseksi ulkomaalaisesta kontrollista.
Tältä pohjalta on lämpimäs'i tervehdittävä CLCn ehdottamaa kuninkaallisen
komissionin tutkimusta Canadan; ja Yhdysvaltain Mous-inihteista.
Yleisessä tiedossa on luonnoliisesti se, että Yhdysvaltain
pääoman invaasio Canadaan on "vapauttanut" canadalaiset suurelta
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-07-16-02